Psykiatrinen luokittelu
Sami Anttila
sen mahdollisista ongelmista. On viitattu siihen että kyse on oireiden
luokittelemisesta ilman että syystä on varmuutta ja niinhän se usein
onkin.
Toisaalta on ihan filosofisestikin mielenkiintoista pohtia
psykiatrisen tautiluokituksen oikeutusta.
Mielestäni on oikeutettua luokitella psyykkisiä sairauksia. Luokittelu
luo pohjan niiden tarkemmalle tuntemukselle ja tutkimukselle
maailmanlaajuisesti. Kukaan ei kyseenalaista syöpäluokittelun
järkevyyttä mutta mitä todellista eroa näillä on keskenään? Eihän
syöpienkään todellisia syitä tiedetä ja niitäkin diagnosoidaan ja
hoidetaan.
Luokittelu linjaa usein myös hoitolinjoja eli tiedetään että
sellaisella potilaalla, jolla on maanisdepressiivisyyttä suvussakin,
litium toimii paremmin. Persoonallisuushäiriöpotilaan masennuksen
hoito sairaalassa voi olla huomattavastikin erilaista kuin ilman tätä
diagnoosia.
Luokittelu antaa välineen luoda yhtenäisempää käytäntöä arvioitaessa
erilaisia etuuksia. Esim yleistynyt ahdistuneisuushäiriö jää
käytännössä lähes aina yleislääkäriltä huomaamatta, mutta sillä voi
olla huomattavaa merkitystä potilaan toimintakykyä ja toipumusnopeutta
arvioitaessa. En rakasta todistusten tekemistä, mutta olen oppinut
että niiden logiikka on syytä tuntea.
Ehkä hankalin ongelma tulee luokittelun käytöstä pakkohoidon
arvioinnissa. Siitä on jo puhuttu mutta yksi näkökohta on jäänyt
huomiotta eli potilaan oikeus saada hoitoa. Moni potilas on
ihmetellyt, miksi hänen on annettu olla niin huonossa kunnossa eikä
häntä ole toimitettu hoitoon ajoissa vaan vasta sitten kun hän on
onnistunut saamaan asiansa niin solmuun että palaaminen aiempaan ei
ole helppoa tai käytännössä mahdollista.
Toisaalta pakkohoito on myös juridinen päätös eli raja on tavallaan
keinotekoisesti laitettu siihen että potilaan täytyy täyttää ns
mielisairauden kriteerit. Käytännössä moni hoitoa tarvitseva jää tästä
syystä ilman sitä. Erityisen usein omaiset ottavat yhteyttä
päihdeongelmaisen saamiseksi pakkohoitoon. Toinen suuri ryhmä ovat
toistuvasti itsetuhoiset epävakaat potilaat. Tilannetta ei tee
helpoksi sekään, että pakkohoito ei auta kaikkia ja tavallaan laki
onkin rajannut sen koskemaan niitä jotka todennäköisemmin hyötyisivät
pakkohoitojaksosta psykiatrisessa sairaalassa.
On hyvä miettiä, kuinka paljon psykiatrisen tautiluokituksen
kritiikistä on lähtöisin asenteista. En todellakaan väitä sitä
täydelliseksi mutta käytännössä se on hyvä työväline muiden mukana.
Nämä ovat siis käytännön työtä tehneen psykiatrin ajatuksia.
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| Täällä on joulunaikaan puhuttu paljon psykiatrisesta luokittelusta ja
| sen mahdollisista ongelmista. On viitattu siihen että kyse on oireiden
| luokittelemisesta ilman että syystä on varmuutta ja niinhän se usein
| onkin.
Vaikuttaa että tästä asiasta on aika paljon harhakäsityksiä.
(Psykoanalyyttinen diagnostiikka on sitten vähän eri asia; siinä otetaan
huomioon myös mahdolliset taustatekijät, mutta toisaalta se ei ole mikään
virallinen diagnostinen järjestelmä kuten ICD-10 tai DSM-IV.)
Psychoanalytic Diagnosis -
Understanding Personality Structure in the Clinical Process
by Nancy McWilliams
http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0898621992/ref%3Dcm%5Fmp%5Ffil%5Fall/
107-9202943-6840557
---
Editorial Reviews
From Book News, Inc.
Presents psychoanalytic personality theory and its implications for
beginning practitioners. Explains the major clinically important character
types and suggest how an appreciation of individual personality structure
should influence the therapist's style of intervention. Covers conceptual
issues such as developmental levels of personality organization, primary and
secondary defensive processes, types of character organization, borderline
syndromes, and dissociative disorders. Annotation copyright Book News, Inc.
Portland, Or.
---
Otto F. Kernberg, M.D.
A successful attempt to bring together the many strands of contemporary
psychoanalytic investigation of the nature and psychotherapeutic treatment
of character pathology. Readable and informative, this book moves easily
from one theoretical frame to another according to the usefulness of each
frame for understanding a specific aspect of the character pathology....The
result is a book that should be helpful to the psychoanalytically oriented
psychotherapist of personality disorders as well as to the clinician in
carrying out the differential diagnosis of these conditions....The
thoughtful references, at crucial points, to literature that permits the
reader to deepen his or her understanding in this field enriches and
broadens the perspective opened by this excellent primer
---
[Kirja käsittelee lähinnä persoonallisuushäiriöitä (ICD-10 F60, F21; DSM-IV
301), ja on arvokas erityisesti sille jota kiinnostaa miten erilaisista
persoonallisuushäiriöistä kärsiviin olisi asianmukaisinta suhtautua.]
| On hyvä miettiä, kuinka paljon psykiatrisen tautiluokituksen
| kritiikistä on lähtöisin asenteista. En todellakaan väitä sitä
| täydelliseksi mutta käytännössä se on hyvä työväline muiden mukana.
Samaa mieltä. (Vaikka hyvilläkin työvälineillä voidaan joskus saada pahaa
jälkeä aikaan.)
Tauno
Tommi Höynälänmaa
> Mielestäni on oikeutettua luokitella psyykkisiä sairauksia. Luokittelu
> luo pohjan niiden tarkemmalle tuntemukselle ja tutkimukselle
> maailmanlaajuisesti. Kukaan ei kyseenalaista syöpäluokittelun
> järkevyyttä mutta mitä todellista eroa näillä on keskenään? Eihän
> syöpienkään todellisia syitä tiedetä ja niitäkin diagnosoidaan ja
> hoidetaan.
Syövässä ja muissakin somaattisissa sairauksissa on kyse selvästä
elimistön toimintahäiriöstä, "psykiatrisessa sairaudessa" on kyse
käyttäytymisestä. Ihmetyttää miksi näitä pitää yrittää rinnastaa
keskenään.
> Toisaalta pakkohoito on myös juridinen päätös eli raja on tavallaan
> keinotekoisesti laitettu siihen että potilaan täytyy täyttää ns
> mielisairauden kriteerit. Käytännössä moni hoitoa tarvitseva jää tästä
> syystä ilman sitä. Erityisen usein omaiset ottavat yhteyttä
> päihdeongelmaisen saamiseksi pakkohoitoon. Toinen suuri ryhmä ovat
> toistuvasti itsetuhoiset epävakaat potilaat. Tilannetta ei tee
> helpoksi sekään, että pakkohoito ei auta kaikkia ja tavallaan laki
> onkin rajannut sen koskemaan niitä jotka todennäköisemmin hyötyisivät
> pakkohoitojaksosta psykiatrisessa sairaalassa.
Oletko esittämässä, ettei pakkohoitoon kuuluisi tarvita
*minkäänlaisia* kriteereitä? Päinvastoin nykyinen mielenterveyslaki on
tässä asiassa liian epämääräinen, erityisesti kun se ei yksilöi, mitä
tarkoittaa "vaarallinen itselleen tai muille". Ja mitä missään
tautiluokituksessa tekevät sellaiset asiat kuin "lievä rahojen
tuhlailu" (mielialahäiriöt) tai "Eristäytyvä persoonallisuus"? Voitko
muuten alan ammattilaisena selventää tätä mystistä käsitettä "potilaan
huono vointi"?
- Tommi -
Sami Anttila
(=?ISO-8859-1?Q?Tommi_H=F6yn=E4l=E4nmaa?=) wrote:
>sa...@POISTAkoti.tpo.fi (Sami Anttila) wrote in message news:<3c2f71c3...@news.koti.tpo.fi>...
>> Mielestäni on oikeutettua luokitella psyykkisiä sairauksia. Luokittelu
>> luo pohjan niiden tarkemmalle tuntemukselle ja tutkimukselle
>> maailmanlaajuisesti. Kukaan ei kyseenalaista syöpäluokittelun
>> järkevyyttä mutta mitä todellista eroa näillä on keskenään? Eihän
>> syöpienkään todellisia syitä tiedetä ja niitäkin diagnosoidaan ja
>> hoidetaan.
>Syövässä ja muissakin somaattisissa sairauksissa on kyse selvästä
>elimistön toimintahäiriöstä, "psykiatrisessa sairaudessa" on kyse
>käyttäytymisestä. Ihmetyttää miksi näitä pitää yrittää rinnastaa
>keskenään.
Kyllä kai psyykkisissä sairauksissa täytyy osata puhua toimintakyvyn
heikentymisestä. Eipä varmaan Kelakaan suotta jakaisi niiden vuoksi
työkyvyttömyyseläkkeitä. Ja kelassakin katsotaan aika tarkkaan, kuinka
paljon kussakin taudissa voi osoittaa jollain menetelmällä puutoksia.
Esim fibromyalgia ja peräänajon jälkeen tuleva niskavamma ovat aika
hankalasti osoitettavissa toteen konetutkimuksilla ja niistä tuleekin
aika paljon ongelmia. Sen sijaan potilaita on eläkkeellä sosiaalisen
jännittämisen vuoksi. Rajanveto ei siis ole helppoa ja kun asiaa
tarkemmin pohtii on kelankin asiantuntijoilla hyvin hankala tilanne
päätöksiä tehdessään.
Mielestäni syövän tai minkä tahansa somaattisen taudin rinnastaminen
kuvatuin osin psyykkisiin sairauksiin on täysin releventtia.
>> Toisaalta pakkohoito on myös juridinen päätös eli raja on tavallaan
>> keinotekoisesti laitettu siihen että potilaan täytyy täyttää ns
>> mielisairauden kriteerit. Käytännössä moni hoitoa tarvitseva jää tästä
>> syystä ilman sitä. Erityisen usein omaiset ottavat yhteyttä
>> päihdeongelmaisen saamiseksi pakkohoitoon. Toinen suuri ryhmä ovat
>> toistuvasti itsetuhoiset epävakaat potilaat. Tilannetta ei tee
>> helpoksi sekään, että pakkohoito ei auta kaikkia ja tavallaan laki
>> onkin rajannut sen koskemaan niitä jotka todennäköisemmin hyötyisivät
>> pakkohoitojaksosta psykiatrisessa sairaalassa.
>Oletko esittämässä, ettei pakkohoitoon kuuluisi tarvita
>*minkäänlaisia* kriteereitä? Päinvastoin nykyinen mielenterveyslaki on
>tässä asiassa liian epämääräinen, erityisesti kun se ei yksilöi, mitä
>tarkoittaa "vaarallinen itselleen tai muille". Ja mitä missään
>tautiluokituksessa tekevät sellaiset asiat kuin "lievä rahojen
>tuhlailu" (mielialahäiriöt) tai "Eristäytyvä persoonallisuus"? Voitko
>muuten alan ammattilaisena selventää tätä mystistä käsitettä "potilaan
>huono vointi"?
Tottakai kriteerit pitää olla ja mitä tarkemmat, sen parempi.
Tarkoitan sitä että länsimaissa on tehty tietoinen valinta kun raja on
laitettu psykoottisuuteen. Yhtä hyvin voisi perustella aikuisillekin
rajana vakavaa mielenterveysongelmaa yhdessä em täydentävien
kriteerien kanssa.
Käytännössä ei ole mahdollista tehdä tieteellisen tarkkaa tutkimusta
jokaisen potilaan psykiatrisesta tasodiagnostiikasta, joten käytännön
työtä varten täytyy olla omat kriteerinsä.
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| Tommi Höynälänmaa wrote:
| >Syövässä ja muissakin somaattisissa sairauksissa on kyse selvästä
| >elimistön toimintahäiriöstä, "psykiatrisessa sairaudessa" on kyse
| >käyttäytymisestä. Ihmetyttää miksi näitä pitää yrittää rinnastaa
| >keskenään.
---
| Mielestäni syövän tai minkä tahansa somaattisen taudin rinnastaminen
| kuvatuin osin psyykkisiin sairauksiin on täysin releventtia.
Tässä taitaa kärjistyä se pääero ICD-10:n ja DSM-IV:n välillä.
Esimerkiksi ekonomisista vaikeuksista tai vaikeista työolosuhteista johtuvia
ongelmia ei DSM-IV:n mukaan luokitella psykiatriseksi sairaukseksi, vaan ne
nähdään psykososiaalisena stressinä - akseli IV. Epätarkoituksenmukaisia
puolustusmekanismeja ja muita hankalia persoonallisuudenpiirteitä ei
myöskään luokitella psykiatrisiksi sairauksiksi, vaan ne voidaan esittää
akselilla II, vaikka kyseessä ei olisikaan persoonallisuushäiriö.
Persoonallisuushäiriöitä on muutenkin hankala luokitella sairauksiksi, koska
ne eivät välttämättä edellytä minkäänlaista elimellistä vikaa tai
vajaatoimintaa.
PSYKIATRINEN DIAGNOOSILUOKITUS - DSM-IV
Akselit
- I: Psykiatrinen diagnoosi
-II: Persoonallisuushäiriö
-III: Merkitykselliset fyysiset sairaudet
-IV: Psykososiaalinen stressi
-V: Paras toimintataso vuoden aikana
_____
Tauno
Sami Anttila
perheen ja parisuhteen ongelmat, ympäristökatastrofit ja vaikka
mitä vielä. Kela ei kuitenkaan hyväksy sairauslomissa muita kuin
näitä perinteisiä syitä. Eli työuupumus käy sairausloman syyksi vain
jos samaan aikaan on esim vakava masennus (F32).
ICD-10 nimenomaan edellyttää että persoonallisuushäiriö aiheuttaa
potilaalle haittaa. Käytännön työssä tätä ei yleensä ole vaikea
todeta, joten en puhuisi mistään suuresta diagnostisesta tai
vakuutusoikeudellisesta ongelmasta.
Aiemmin Ben Furman kävi täällä kertomassa kannastaan että
persoonallisuushäiriöt kuvastavat hänen mielestään enemmän terapeutin
epätoivoa kuin todellista sairautta. Hänkään ei sitten jatkanut
keskustelua kun kysyin tarkempia perusteita tällaiselle arviolle.
Ja sitten vielä kelan kanta: pelkkä persoonallisuudiagnoosi on usein
riittävä peruste sairauslomalle, kunhan sen myös kuvaa riittävän hyvin
lausunnossa.
Ja vielä. Näen psykiatrisen diagnosoinnin ja psykoterapiaan liittyvän
tasodiagnostiikan välisen eron välillä ongelmallisena.
Psykoterapeutilla ei välttämättä aina ole sitä tietämystä, mitä
korrekti diagnoosin tekeminen vaatisi. Voitaisiin puhua terapeuttiseen
hoitotilanteeseen sopivasta diagnostisesta arviosta. Muistan jopa
yhden väittelyn työnohjaajan kanssa, joka oli sitä mieltä että
rajatiladiagnoosi ei edellytä ahdistuneisuutta. Jälkikäteen ajateltuna
taisimme puhua eri asioista.
Mitä mieltä Tauno muuten olet vertauksestani syöpään?
On Mon, 31 Dec 2001 15:13:27 +0100, "Tauno"
<tauno.l...@swipnet.se> wrote:
>| >Syövässä ja muissakin somaattisissa sairauksissa on kyse selvästä
>| >elimistön toimintahäiriöstä, "psykiatrisessa sairaudessa" on kyse
>| >käyttäytymisestä. Ihmetyttää miksi näitä pitää yrittää rinnastaa
>| >keskenään.
>| Mielestäni syövän tai minkä tahansa somaattisen taudin rinnastaminen
- J -
toimintahäiriöstä?? Kannattaisiko tutustua uusimpiin psykobilogisiin
tutkimuksiin, joissa selvitetään sekä psykologisten että somaattisten
tekijöiden osuutta ko. sairauteen....
"Tommi Höynälänmaa" <tommi.ho...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:9ea41751.01123...@posting.google.com...
- J -
tänne Suomeen kuin ICD-luokittelu. Mielestäni DSM:ssä on muutoinkin kuvattu
tarkemmin monia asioita kuin ICD:ssä.
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:qo_X7.2586$O5....@nntpserver.swip.net...
Sami Anttila
molempia enkä osaa pitää toista sen parempana kuin toistakaan.
On Tue, 01 Jan 2002 00:41:04 GMT, "- J -" <jii...@hotmail.com> wrote:
>Samaa mieltä kanssasi! DSM-luokittelu olisi ehdottomasti parempi meillekin
>tänne Suomeen kuin ICD-luokittelu. Mielestäni DSM:ssä on muutoinkin kuvattu
>tarkemmin monia asioita kuin ICD:ssä.
>> | >Syövässä ja muissakin somaattisissa sairauksissa on kyse selvästä
>> | >elimistön toimintahäiriöstä, "psykiatrisessa sairaudessa" on kyse
>> | >käyttäytymisestä. Ihmetyttää miksi näitä pitää yrittää rinnastaa
>> | >keskenään.
>> | Mielestäni syövän tai minkä tahansa somaattisen taudin rinnastaminen
- J -
tarkemmin häiriöitä ja erityisesti niiden psykologisia puolia. Ehkä
joidenkin häiriöiden osalta DSM tekee erotusdiagnostiikkaa helpommaksi.
Esimerkkinä mainittakoon tämä klassinen sosiaalinen fobia vs. estynyt
persoonallisuushäiriö, joiden erottelu on asettanut haastetta
kokeneemmallekin kliinikolle. Mielestäni tämä mm. erotellaan DSM:ssä
tarkemmin, joskaan ei varmaankaan kattavasti siinäkään.
Mutta kuten sanoin... mieltymyskysymys! Tahtoio vaan olla niin, että kun
Suomessa käytetään ICD-10:ä, niin silloin ei kuntiin edes tilata tuota
DSM-IV:sta eli rinnakkainkäyttö ei ole mahdollista. En tiedä miten teillä
muualla?
"Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> kirjoitti
viestissä:3c318727...@news.koti.tpo.fi...
Markus Myllymäki
Muistan nuoruudestani, että ainakaan kansan keskuudessa ei ollut kuin yksi
luokka "hullu".
Lievempi luokka oli "yksinkertainen", "vajaaälyinen" tai muu sellainen.
Hoitovaihtoehtoja oli vähän. Terapioista en silloin kuullut.
Näistä henkilöistä sellaiset, jotka eivät olleet aggressiivisia, olivat
ainakin maalla kotona.
Aggressiiviset ja rauhattomat suljettiin hullujenhuoneeseen.
Kun sitten lääke- ja muu hoito alkoi kehittyä ja todettiin, että ne eivät
vaikuttaneet kaikkiin potilaisiin samalla tavalla, tuli tarpeelliseksi tehdä
tarkempia diagnooseja. Siihen tarvittiin luokitusta.
Eräässä ohjelmassa eräs psykologi sanoi, että normaalin ja epänormaalin
ihmisen raja on muuttumassa senkin takia minkälaisia vaikutuksia joillain
kemikaaleilla huomataan lääkkeitä kehitettäessä. Varsinkin Yhdysvalloissa
suuri osa lääkäreistä ei enää toimikaan varsinaisessa terveyden- ja
sairaanhoidossa, vaan elämänlaatua parantavalla alueella. Kauneusleikkaukset
ovat niistä vanhimpia. Mutta nykyään on ruvettu ujouskin luokittelemaan
sairaudeksi. Kemikaaleilla ja terapioilla yritetään saada ihmisestä suurempi
teho irti.
Siis normaalit sosiaaliset ongelmat luokitellaan sairauksiksi, jotta
lääketeollisuus ja lääkärit saisi lisää markkinoita. Yhä vähemmän siedetään
erilaisuutta.
Markus Myllymäki
Sami Anttila
Esität paljon väitteitä. Voitko yksilöidä mitä näistä väitteistä on
osoitettu tutkimuksin oikeiksi ja mistä nämä tutkimustulokset on
saatavissa?
Olen ollut jonkinverran tekemisissä vaikeasta sosiaalisesta
jännittämisestä kärsivien potilaiden kanssa ja sieltä katsoen
viimeiset kommenttisi tuntuvat hyvin oudoilta. Muutamille potilaille
on jopa kirjoitettu eläke eli ei tässä välttämättä mennä rimaa hipoen
ja lääkemarkkinoita hakien vaan hoidetaan ihan kunnon tautia.
Markus Myllymäki
joku selittää meikälaiselle tavalliselle tallaajalle, että mikä se henkinen
sairaus oikein on.
Jos henki on aineetonta, niin miten siihen voi vaikuttaa kemikaaleilla eli
lääkkeillä eli materialla.
Hermosolut on ainetta ja niiden välisiä viestejä välittää ainakin erilaiset
välittäjäaineet ja sähköimpulssit.
Sana "pakko" on vapautta arvostavassa kulttuurissa vastenmielinen asia.
Vapauden menetystähän käytetään rankaisuna rikoksista. Jos ihminen ei ole
tehnyt rikosta, niin muuten pakkokeinojen käyttö lääketieteellisin perustein
on varmasti siinä mielessä hankalaa, ettei sitä tulkita rangaistukseksi
sairaudesta. Kyllä yhteiskunnan pitää olla tässä valppaana, että aina
lähdetään ajattelemaan ko. henkilön näkökulmasta. Ei esimerkiksi siitä mikä
tulisi yhteiskunnalle halvimmaksi ja helpommaksi. Aivan lähihistoriastakin
on esimerkkejä kuinka varsinkin totalitäärisissä maissa on henkisesti
sairaitten ihmisten ihmisarvoa loukattu räikeästi. Julkisuutta ja
avoimmuutta pitää varjella.
Markus Myllymäki
Tauno
"Sami Anttila wtote:
| Ja vielä. Näen psykiatrisen diagnosoinnin ja psykoterapiaan liittyvän
| tasodiagnostiikan välisen eron välillä ongelmallisena.
Pelkkä psykoterapeuttinen diagnoosi ei tietenkään voi olla aina riittävä,
sillä kaikkia mielen häiriöitä ei voida hoitaa pelkällä psykoterapialla.
Psykiatrinen diagnoosi ja hoito on usein välttämätöntä, ja jos ne jätetään
tekemättä, sillä voi olla kohtalokkaat seuraamukset. Psykoterapeuteilla on
useimmiten melko kehnot tiedot psykiatriasta, ja tilanne voi muodostua
ongelmalliseksi silloin, kun terapeutti ei osaa tarvittaessa ohjata
asiakastaan psykiatrin vastaanotolle.
| Psykoterapeutilla ei välttämättä aina ole sitä tietämystä, mitä
| korrekti diagnoosin tekeminen vaatisi.
Samoin kuten ei välttämättä aina psykiatreillakaan.
Psykiatrit, psykologit ja psykoterapeutit tekevät diagnoosinsa vähän
erilaisista lähtökohdista ja erilaisin menetelmin. Ensin olisi hyvä kysyä,
mikä on kussakin tapauksessa diagnostisoinnin tarkoitus ja päämäärä, ja että
miten nämä erilaiset diagnoosit voisivat mahdollisesti täydentää toisiaan,
potilaan/asiakkaan asianmukaisinta hoitoa/palvelua silmällä pitäen.
| Voitaisiin puhua terapeuttiseen
| hoitotilanteeseen sopivasta diagnostisesta arviosta.
Aivan, tästähän useimmiten on kysymys. Terapiatilanteessa korrektista
psykiatrisesta diagnoosista ei välttämättä ole edes hyötyä.
| Muistan jopa
| yhden väittelyn työnohjaajan kanssa, joka oli sitä mieltä että
| rajatiladiagnoosi ei edellytä ahdistuneisuutta. Jälkikäteen ajateltuna
| taisimme puhua eri asioista.
Jos tarkkoja ollaan, niin rajatila ei diagnostisten kriteerien mukaan
edellytä välttämättä ahdistusta. Mutta käytännössä taitaa olla mahdotonta
löytää rajatilapotilas joka ei kärsisi ahdistuksesta.
| Mitä mieltä Tauno muuten olet vertauksestani syöpään?
Tämä on tärkeä ja haastava filosofinen kysymys, ja siksi sitä on
lähestyttävä hyvin nöyrästi ja ennakkoluulottomasti, sekä teoreettiset että
käytännölliset seikat huomioon ottaen.
Stressi on yhteiskuntamme syöpä, joka kasvaa kovalla tahdilla, ja psykiatria
on tehnyt meidät vauhtisokeiksi.
Tauno
- J -
> Psykiatrit, psykologit ja psykoterapeutit tekevät diagnoosinsa vähän
> erilaisista lähtökohdista ja erilaisin menetelmin. Ensin olisi hyvä kysyä,
> mikä on kussakin tapauksessa diagnostisoinnin tarkoitus ja päämäärä, ja
että
> miten nämä erilaiset diagnoosit voisivat mahdollisesti täydentää toisiaan,
> potilaan/asiakkaan asianmukaisinta hoitoa/palvelua silmällä pitäen.
Käsittääkseni juuri tämän vuoksi nykyään pyritään työskentelemään
moniammatillisissa tiimeissä ja lisäämään yhteistyötä yksityis- ja
kunnallissektoreiden välillä. Koska jokainen tekee diagnoosinsa oman oppinsa
näkökulmasta, olisi tärkeää saada yhdistetyksi kaikkien näkemykset, jotta
hoito olisi asiakkaalle mahdollisimman oikeaa. Jos taas jokainen puurtaa
yksinään omilla ehdoillaan, tullaan helposti tilanteeseen, jossa joakinen
saattaakin vetää hoitoa hieman eri suuntaan, mikä ei tietenkään ole
asiakkaan kannalta hyvä, vaan saattaa aiheuttaa luottamuspulaa kaikkien
neuvoessa/sanoessa/hoitaessa eri tavoin. Tämän vuoksi meillä vielä
suhteellisen tuore hoitokokous-käytäntö onkin hyvä, sillä silloin kaikkien
näkemykset voidaan yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla plus että
tällöin myös asiakas itse voi olla kertomassa omia näkemyksiään ja näin
ollen olla vaikuttamassa häntä koskeviin asioihin.
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:r%nY7.2713$O5....@nntpserver.swip.net...
Matti Jokinen
> Jos henki on aineetonta, niin miten siihen voi vaikuttaa kemikaaleilla eli
> lääkkeillä eli materialla.
Kokemuksen mukaan voi. Yksinkertaisin selitys on, että dualistinen
aine/henki -malli on virheellinen.
- Matti Jokinen
Jenny
diagnoosilla, hänestä tehdään sairaus?
Esim. koulukiusattuja on jo aivan tarpeeksi nimitelty kaiken maailman
"vajaa, vammainen, ääliö" - nimikkeillä. Parantaako se tilannetta,
että lisäksi tulee vielä ahdistuneisuushäiriö - nimike?
Eivätkö ihmiset voi paremmin, jos heitä uskotaan ja heidän
ahdistuksensa ajatelaan olevan LUONNOLLISTA hankalan tilanteen
seurausta kuin että heidän ahdistuksensa leimataan SAIRAAKSI?
Onko psykiatrinen diagnostiikka vain normaaliuden kontrollin väline,
nyt kun kirkotkaan eivät saa enää ihmisiin otetta (siis synti -
käsiteen avulla eivät pysty enää johdattelemaan ihmisiä tiettyyn
suuntaan)? täytyy käyttäytyä mahdollisimman normaalisti (mitä ikinä se
tarkoittaakaan), ettei saa jotain kauheaa nimikettä itselleen, joka
vie itsetunnon - tämäkö on tarkoitus?
Esa
Matti Jokinen <m...@alfirk.yob.utu.fi> wrote in message
news:sjk7v166...@kolibri.utu.fi...
aineettoman hengen ruumiista tilapäisesti? Ainakin Amzonin shamaanit
väittävät semmoisia omaavansa. Nauttivat jotain mistälie sienistä,
rupikonnista ja myrkkykaloista valmistettua kovaa ainetta joka vie hengen
sitten lennolle mm. ulkoavaruuteen. Sellainen oli kai kauan aikaa sitten
aika tavallista touhua koko mantereella. Sekä Chilestä että myös monista
muista paikoista amerikan mannerta on löydetty suuria maahan tehtyjä kuvia
joiden voidaan nähdä esittävän jotain vain korkealta ilmasta. Teoria on että
nuo kuvat auttaisivat ympäriinsä lenteleviä shamaaneja navigoinnissa ;0).
- J -
reaktiivinen ahdistus, eikä näin ollen diagnoosiksi tulekaan mikään
ahdistuneisuushäiriö. Kuitenkin on myös ihmisiä, jotka haluavat saada nimen
sairaudelleen. Merkittävintä on kuitenkin varmaan se, mitä osaa hoidossa tuo
diagnoosi näyttelee, ja mitä diagnoosi merkitsee ihmiselle itselleen.
"Jenny" <jennife...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:7ca2eccb.02010...@posting.google.com...
Esa
> Entä jos potilaan tila vain pahenee, kun häntä "nimitellään"
> diagnoosilla, hänestä tehdään sairaus?
> Esim. koulukiusattuja on jo aivan tarpeeksi nimitelty kaiken maailman
> "vajaa, vammainen, ääliö" - nimikkeillä. Parantaako se tilannetta,
> että lisäksi tulee vielä ahdistuneisuushäiriö - nimike?
>
esim. ahdistuneisuushäiriön? Sen alkuperäisen ongelman takia ei pysty alussa
pistämään kiusaajille kampoihin ja selviämään tilanteista. Huomaavat että
tätä voi kiusata. Voi se mennä niinkin päin. Jos se menee sitten vaikka
MTT;hen niin toivoisi että siellä psykologi ym. näkisi sen taustalla olevan
häiriön ja lähtisi hoitamaan sitä jolloin voisi ajatella että siitä
parantuminen antaisi sitten voimavaroja ja toimintakykyä selvitä
kiusaamisesta koska sen henkilön oma häiriöstä vapaa minä kykenisi sitten
toimimaan täysillä ja kiusaaminen sitten loppuu kun huomataan että sitä ei
voi enään kiusata eikä niin että ajattelee ongelmien olevan seurausta
kiusaamisesta vaan kiusaaminen onkin vain ollut yksi pisara meressä. Jos
sitä häiriötä ei huomata niin potilas voidaan luokitella samaan kategoriaan
semmoisten koulukiusattujen kanssa joilla ei ahdistuneisuushäiriötä ole ja
potilas luottaen hoitoon pyrkii niihin samaistumaan ja käy vaikka jossain
ryhmässä jossa huomaa sielläkin olevansa näitä muita huonompi koska ahdistus
ei ole mihinkään kadonnut ja hoito onkin vain lisännyt yhden pettymyksen
potilaan kestettäväksi. Se voi tukeutua omien tunteidensa ja oman itsensä
jatkuvaan sulkemiseen ja muiden ihmisten imitoimiseen ja kymmenen vuoden
päästä sille sitten kaikenlaisten vaikeuksien jälkeen lyödään
persoonallisuushäiriö diagnoosi kun siitä on tullut hyvin vaikea tapaus. No
niin;0)
>
> Eivätkö ihmiset voi paremmin, jos heitä uskotaan ja heidän
> ahdistuksensa ajatelaan olevan LUONNOLLISTA hankalan tilanteen
> seurausta kuin että heidän ahdistuksensa leimataan SAIRAAKSI?
>
erotella jyvät akanoista. Joskus kun voi olla että hankala tilanne on
seurausta häiriöstä.
>
> Onko psykiatrinen diagnostiikka vain normaaliuden kontrollin väline,
> nyt kun kirkotkaan eivät saa enää ihmisiin otetta (siis synti -
> käsiteen avulla eivät pysty enää johdattelemaan ihmisiä tiettyyn
> suuntaan)? täytyy käyttäytyä mahdollisimman normaalisti (mitä ikinä se
> tarkoittaakaan), ettei saa jotain kauheaa nimikettä itselleen, joka
> vie itsetunnon - tämäkö on tarkoitus?
>
toisinajattelija laitettiin mielisairaalaan yleensä jakomielitautisena. Se
oli homman väärinkäyttöä. Jos tämmöistä luokittelua ajattelee niin kuinka
muuten kuin vankkaan tietoon pohjautuvalla luokittelulla jota on käytännössä
koestettu ympäri maailmaa voidaan estää se ettei psykiatriasta tule
tämmöistä voimaa jolla ihmisiä alistetaan sen sijaan että heidän oikeita
häiriöitään hoidettaisiin?
esa
Sami Anttila
>> Entä jos potilaan tila vain pahenee, kun häntä "nimitellään"
>> diagnoosilla, hänestä tehdään sairaus?
>> Esim. koulukiusattuja on jo aivan tarpeeksi nimitelty kaiken maailman
>> "vajaa, vammainen, ääliö" - nimikkeillä. Parantaako se tilannetta,
>> että lisäksi tulee vielä ahdistuneisuushäiriö - nimike?
>Toisaalta entä jos joku joutuu koulukiusatun asemaan sen takia että omaa
>esim. ahdistuneisuushäiriön? Sen alkuperäisen ongelman takia ei pysty alussa
>pistämään kiusaajille kampoihin ja selviämään tilanteista. Huomaavat että
>tätä voi kiusata. Voi se mennä niinkin päin.
Olet Esa aivan oikeilla jäljillä. Tällaisia potilaita tapaa ja usein
ongelma onkin se että pidetty koulukiusaamista liian ilmeisenä syynä
ja taustalla onkin ollut masennusta tai ahdistuneisuushäiriö. Tiedämpä
yhden potilaan jota hoidettiin vuoksi reaktiivisen masennuksen vuoksi
usean kokeneen psykiatrin toimesta ja yliopistosairaalassakin ilman
että taustalla ollut vähintäänkin keskivaikea ahdistuneisuushäiriö
olisi tullut esiin.
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Esa" wrote:
| >Toisaalta entä jos joku joutuu koulukiusatun asemaan sen takia että omaa
| >esim. ahdistuneisuushäiriön? Sen alkuperäisen ongelman takia ei pysty
alussa
| >pistämään kiusaajille kampoihin ja selviämään tilanteista. Huomaavat että
| >tätä voi kiusata. Voi se mennä niinkin päin.
|
| Olet Esa aivan oikeilla jäljillä. Tällaisia potilaita tapaa ja usein
| ongelma onkin se että pidetty koulukiusaamista liian ilmeisenä syynä
| ja taustalla onkin ollut masennusta tai ahdistuneisuushäiriö.
Tuo on varmasti useimmiten aivan totta, mutta luulisin että masennuksesta
tai ahdistyshäiriöstä kärsivät kokevat kiusaamisen paljon pahempana
rasitteena kuin tuon masennuksen tai ahdistusteneisuushäiriön sinänsä.
| Tiedämpä
| yhden potilaan jota hoidettiin vuoksi reaktiivisen masennuksen vuoksi
| usean kokeneen psykiatrin toimesta ja yliopistosairaalassakin ilman
| että taustalla ollut vähintäänkin keskivaikea ahdistuneisuushäiriö
| olisi tullut esiin.
Mikä oli lopulta se toimenpide, jonka ansiosta tuo taustalla oleva
ahdistuneisuushäiriö tuli esille? Voitaisiinko tuota samaista tekniikkaa
käyttäen saamaan myös selville, että mitä oli mahdollisesti tuon
ahdistustuneisuushäiriön taustalla? (Vaikka tämä viimeinen kysymys taitaa
pikemminkin olla psykologien ja psykoterapeuttien heiniä.)
Tauno
Sami Anttila
wrote:
Se että kysyttiin tarkemmin potilaan oireet. Potilas oli aina ollut
äärettömän huolissaan kaikesta mahdollisesta, stressannut työtään ja
lisäksi hänellä oli lähes kaikki yleistyneen ahdistuneisuushäiriön
ruumiilliset oireet, joista niistäkin hän oli käynyt tarkat
somaattisen puolen tutkimukset läpi. Jälkiviisaana oli helppo veikata
ettei potilaalla ollutkaan lähes psykoottistasoinen, pitkittynyt
masennus, vaan hän oli vain ollut äärimmäisen ahdistunut. Tämä tieto
oli potilaasta tietysti helpottava, koska hän oli pitänyt itseään
psykoottisuuteen taipuvana.
Mukana oli myös sattumaa. Vastaan oli tullut kaksi samalla tapaa
lääkäriä hämäävää potilastapausta, mikä helpotti arvion tekemistä.
GAD:n lopullista etiologiaa ei tiedetä. Mukana on periytyvyyttä noin
35%, varsinkin naisilla. Mielenkiintoisia ovat tutkimukset, joissa
näillä potilailla on todettu suurentunut amygdala ja sitä ärsyttämällä
on saatu aikaa pelkoreaktioita ja esim sydämen tykytystä. Kuinka
paljon siis on herkkyyttä ja kuinka paljon tulee ympäristön ja
oppimisen kautta, siinä tuhannen taalan kysymys.
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
---
| Mitä mieltä Tauno muuten olet vertauksestani syöpään?
Tommi Höynänmaa:
| >| >Syövässä ja muissakin somaattisissa sairauksissa on kyse selvästä
| >| >elimistön toimintahäiriöstä, "psykiatrisessa sairaudessa" on kyse
| >| >käyttäytymisestä. Ihmetyttää miksi näitä pitää yrittää rinnastaa
| >| >keskenään.
Sami Anttila:
| >| Mielestäni syövän tai minkä tahansa somaattisen taudin rinnastaminen
| >| kuvatuin osin psyykkisiin sairauksiin on täysin releventtia.
Tuo vertauksesi syöpään tuntuu aika rankalta. Mielenhäiriöitä voisi
pikemminkin verrata tietokonevirukseen - vika ei ole läheskään aina
kovalevyssä.
Tauno
Sami Anttila
wrote:
>Tuo vertauksesi syöpään tuntuu aika rankalta. Mielenhäiriöitä voisi
>pikemminkin verrata tietokonevirukseen - vika ei ole läheskään aina
>kovalevyssä.
Vertaus syöpää koski vain luokittelua. Kun syöpää tutkitaan, voidaan
tulosten perusteella arvioida sopivin hoito, ennuste jne. Tässä
mielessä myös psyykkisiä häiriöitä voidaan luokitella ja saada siitä
jopa etua potilaan hoitoon.
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
No eipä ollut mikään ihan yksinkertainen tapaus selvittää. Luulenpa että
koulukiusattujen suhteen aika harvalla on kuitenkaan ihan tuon tasoiset
ongelmat. Mutta minkähänlaiset mahtaa olla seuraamukset kun tämän kaltainen
henkilö joutuu toistuvan kiusaamisen uhriksi?
"toistuvasti kiusatuksihan joutuu 5-15% peruskoululaisista"
Christina Salmivalli
Dosentti, PsT
http://www.yle.fi/opinportti/makasiini/salmivalli.index.shtml
_____
Tauno
Sami Anttila
wrote:
>No eipä ollut mikään ihan yksinkertainen tapaus selvittää. Luulenpa että
>koulukiusattujen suhteen aika harvalla on kuitenkaan ihan tuon tasoiset
>ongelmat. Mutta minkähänlaiset mahtaa olla seuraamukset kun tämän kaltainen
>henkilö joutuu toistuvan kiusaamisen uhriksi?
Tällainen henkilö reagoi siihen tietysti normaalia voimakkaammin tai
ainakin reaktio ja jonkinlainen varuillaan olo kestää muita pidempään.
Tässähän ei ollut kyse koulukiusaamisen uhrista.
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
|
| >Tuo vertauksesi syöpään tuntuu aika rankalta. Mielenhäiriöitä voisi
| >pikemminkin verrata tietokonevirukseen - vika ei ole läheskään aina
| >kovalevyssä.
|
| Vertaus syöpää koski vain luokittelua. Kun syöpää tutkitaan, voidaan
| tulosten perusteella arvioida sopivin hoito, ennuste jne. Tässä
| mielessä myös psyykkisiä häiriöitä voidaan luokitella ja saada siitä
| jopa etua potilaan hoitoon.
Ok, nyt ymmärrän mitä tarkoitit. Pelkän luokittelun perusteella raskauden
voisi rinnastaa vaikkapa ilmavaivoihin. Vasta korrektin diagnoosin jälkeen
voidaan arvioida sopivin ennuste ja hoito.
Tauno
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
|"Tauno" wrote:
|
| >No eipä ollut mikään ihan yksinkertainen tapaus selvittää. Luulenpa että
| >koulukiusattujen suhteen aika harvalla on kuitenkaan ihan tuon tasoiset
| >ongelmat. Mutta minkähänlaiset mahtaa olla seuraamukset kun tämän
kaltainen
| >henkilö joutuu toistuvan kiusaamisen uhriksi?
|
| Tällainen henkilö reagoi siihen tietysti normaalia voimakkaammin tai
| ainakin reaktio ja jonkinlainen varuillaan olo kestää muita pidempään.
|
| Tässähän ei ollut kyse koulukiusaamisen uhrista.
Ehkä ei, mutta jostain se reaktiivinen masennus oli kai saanut alkunsa, ja
se taustalla oleva ahdistushäiriö oli varmaankin vielä altistava tekijä.
Tauno
- J -
>Tämä tieto
>oli potilaasta tietysti helpottava, koska >hän oli pitänyt itseään
>psykoottisuuteen taipuvana.
Juuri tällaisia tapauksia minä tarkoitin, kun kirjoitin siitä, että
diagnoosi voi olla jollekin ihmiselle myös helpotus. Hieman sama asia kuin
se esimerkki jonka annoin (paniikkihäiriö vs sydänsairaus).
"Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> kirjoitti
viestissä:3c348fc1...@news.koti.tpo.fi...
susse
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:8_%Y7.2958$O5....@nntpserver.swip.net...
>
> "Sami Anttila" wrote:
> | "Esa" wrote:
>
> | >Toisaalta entä jos joku joutuu koulukiusatun asemaan sen takia että
omaa
> | >esim. ahdistuneisuushäiriön? Sen alkuperäisen ongelman takia ei pysty
> alussa
> | >pistämään kiusaajille kampoihin ja selviämään tilanteista. Huomaavat
että
> | >tätä voi kiusata. Voi se mennä niinkin päin.
> |
> | Olet Esa aivan oikeilla jäljillä. Tällaisia potilaita tapaa ja usein
> | ongelma onkin se että pidetty koulukiusaamista liian ilmeisenä syynä
> | ja taustalla onkin ollut masennusta tai ahdistuneisuushäiriö.
>
> Tuo on varmasti useimmiten aivan totta, mutta luulisin että masennuksesta
> tai ahdistyshäiriöstä kärsivät kokevat kiusaamisen paljon pahempana
> rasitteena kuin tuon masennuksen tai ahdistusteneisuushäiriön sinänsä.
Itse asiassa kiusaamisen on tutkittu johtuvan kiusaajien korvienvälin
vaillinaisuudesta joten
kiusatut voi nyt jättää kokonaan syyllistämättä , olivat he
masentuneita/ahdistuneita tai eivät.
Se että joku on jotakin ei johda siihen että häntä kiusataan vaan se, että
hankkeeseen ryhtyvällä
on vamma johon ei älyä hankkia apua.
Niinkuin nämä sadistit jotka ovat emotionaalisia & moraalisia imbesillejä,
ja siitä voi syyttää ainostaan kotikasvatusta , eikä suinkaan muita maailman
n. 6 miljardia ihmistä joilla on enimmäkseen ihan erilaiset prioriteetit.
> Mikä oli lopulta se toimenpide, jonka ansiosta tuo taustalla oleva
> ahdistuneisuushäiriö tuli esille? Voitaisiinko tuota samaista tekniikkaa
> käyttäen saamaan myös selville, että mitä oli mahdollisesti tuon
> ahdistustuneisuushäiriön taustalla? (Vaikka tämä viimeinen kysymys taitaa
> pikemminkin olla psykologien ja psykoterapeuttien heiniä.)
Jospa ahdistuneen annettaisiin vain olla ahdistunut? Olisiko siitä pidemmän
päälle mitään hyötyä?
Susa
susse
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
> Masentuneisuus oli kaksi kertaa yleisempää tytöillä kuin pojilla. Tulosten
> mukaan masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla ja sitä
oli
> eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka
> itse kiusasivat muita. Päätulos tutkimuksessa on koulukiusaamisen voimakas
> yhteys masentuneisuuteen ja itsetuhoisuuteen. Yllättävänä tutkijat pitivät
> tulosta, jonka mukaan masentuneisuutta oli yhtä paljon kiusaajilla kuin
> uhreilla ja että itsetuhoisuutta esiintyi nimenomaan kiusaajilla
Eihän tämä ole ollenkaan yllättävää. Jotkut esim. opiskelevat pitkään ja
luovat
hienon työuran vain antaakseen sen kaiken mennä kankkulankaivoon koska eivät
voi antaa
oppilaidensa olla rauhassa. Tuota minä kutsuisin tuhlaukseksi mutta se kai
istuu tällaisen
kiusaajatyypin elämänfilosofiaan kuin nyrkki silmään. Kun elämällä ei ole
mitään todellista tarkoitusta,
sen voi käyttää vaikka fifty fifty, ensin huipulle kiipeämiseen ja sitten
lopun ajan sieltä alasretkahtamiseen.
Susa
Sami Anttila
>> Mikä oli lopulta se toimenpide, jonka ansiosta tuo taustalla oleva
>> ahdistuneisuushäiriö tuli esille? Voitaisiinko tuota samaista tekniikkaa
>> käyttäen saamaan myös selville, että mitä oli mahdollisesti tuon
>> ahdistustuneisuushäiriön taustalla? (Vaikka tämä viimeinen kysymys taitaa
>> pikemminkin olla psykologien ja psykoterapeuttien heiniä.)
>Jospa ahdistuneen annettaisiin vain olla ahdistunut? Olisiko siitä pidemmän
>päälle mitään hyötyä?
Kaipa tämäkin kysymys pitää kysyä. Mielestäni tutkimukset osoittavat
hyvin selvästi että hoito kannattaa. Ahdistus on yksi asia ja
ahdistavien tilanteiden välttäminen toinen. Kun on tutkittu
ahdistuslääkkeiden tehoa 3 vuoden aikana, niin teho näyttäisi
lisääntyvän 1-2 vuoden ja vielä 2-3 vuoden kohdalla. Syytä ei
varmuudella tiedetä, mutta uskoisin että juuri poisopitaan sitä
epävarmuutta, mitä ahdistushäiriö on vuosien myötä saanut aikaan.
Hoitamaton ahdistus voi johtaa alkoholiongelmaan. Sinällään joillakin
ahdistushäiriöillä on osoitettu suurentunut riski masennukseen.
GAD:ssa jopa 80% potilaista kokee ainakin yhden vakavan masennuksen
jakson elämänsä aikana.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen. Mitä hyötyä ahdistuksesta voisi olla?
Esa
> Hoitamaton ahdistus voi johtaa alkoholiongelmaan. Sinällään joillakin
> ahdistushäiriöillä on osoitettu suurentunut riski masennukseen.
> GAD:ssa jopa 80% potilaista kokee ainakin yhden vakavan masennuksen
> jakson elämänsä aikana.
>
> Mutta alkuperäiseen kysymykseen. Mitä hyötyä ahdistuksesta voisi olla?
>
on taas spekulointia. Kai ahdistuksen tunteen pitäisi ilmoittaa ihmiselle
mahdollisesta vaaratilanteesta. Ehkä herkistäisi ihmisen pako- tai
agressiiviselle reaktiolle. Sanotaan että eksyy paikkaan jossa huomaa
olevansa jonkin jengin ympäröimä. Varmasti jokaisen aistit ovat tuon
kaltaisessa tilanteessa valppaina ja ihminen kokee luonnollista ahdistusta.
Ihmiset ovat varmaan perusluonteeltaan erillä tavalla herkkiä tuommoisille
tilanteille. Toiset herkempiä ja toiset vähemmän. Siitä riippumatta sitä ei
voi pitää häiriönä jos se on tyypin todellinen olemus. Ihminen on sujut sen
tunteen kanssa eikä se häiritse elämää tai estä toteuttamsta itseään koska
se on luonnollinen osa hänene persoonallisuuttaan. Koulussa huomasi että
aika usein tämmöiset takapulpettien ja välituntien kingit, joilta hoitui
kaikki tärkeät asiat eli yleensä koulun ulkopuoliset aktiviteetit ja
sosiaalisessa elämässä pärjääminen, kokivat ahdistusta kun piti pitää
esitelmä luokan edessä. Toisaalta sitten jos jollain on ahdistushäiriö niin
se on koko ajan päällä kun on kyse sosiaalisista tilanteista riippumatta
siitä kuuluuko ahdistuksen tunne semmoisiin tilanteisiin luonnollisesti. Se
estää sitten elämästä ja on tyypin peruspersoonan vastaista. Hän ei kykene
sitä purkamaan luonnollisesti tai reagoimaan tilanteisiin. Semmoiselle voi
esitelmän pito olla helpompi tilanne kuin esim. kouluruokailu koska on
selvää että luokan edessä ei voi joutua tilanteeseen jossa joku esim.
tönäisee johon pitäisi vastata tönäisemällä takaisin lujempaa. Hän tietää
että se olisi luonnollinen tapa reagoida ja se tapa millä haluaisi reagoida
mutta ei kykene siihen luonnottoman kuristavan ahdistuksen tunteen takia.
Joka kerta kun se joutuu tilanteeseen johon se ei pysty reagoimaan sen
ahdistus lisääntyy. Se vihaa koulua ja semmoisia sosiaalisia tilanteita
joihin ei liity känni koska se ei kykene niissä olemaan oma itsensä. Sen yli
voidaan kävellä ja katkeruus lisääntyy. Tietenkin jossain vaiheessa se
huomaa että viina poistaa ahdistuksen tunteen kun sitä juo riittävästi niin
se aina juo sitä riittävästi. Se ei välttämättä ole luontainen alkoholisti
eikä siitä tule mutta alkoholin väärinkäyttäjä ja saattaa kehittää
uskomattoman toleranssin ja olla niin kutsuttu teflonkännääjä joka vielä
kossupullon jälkeen tai oikeammin vasta sitten näyttää selvältä. Viina ja
krapulat ja semmoinen elämäntapa mikä tämmöisestä seuraa johtaa aivan
varmasti masennukseen jossain vaiheessa.
Mistä se sitten johtuu? Vanhemmista tai oikeammin vaikka toisesta niistä
joka on jyrännyt tuon normaalin ahdistuksen tai ujouden ehkä hyvääkin
tarkoittaen tai vain koska ei kerta kaikkiaan ole kyennyt ottamaan tai
välittänyt ottaa lapsen tarpeita huomioon. Tai peräti vihannut kersaansa
niin että on muuten vaan simputtanut. On pakotettu olemaan ja toimimaan
lapsen itsensä luontaisen persoonan vastaisesti eikä ahdistuksen tunnetta
ole saanut purkaa tai näyttää. Jos on reagoinut luonnollisesti niin siitä on
rangaistu. Jatkuva ahdistus on jäänyt päälle.
No se oli sellaista spekulaatiota.
esa
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
Susse:
| >Jospa ahdistuneen annettaisiin vain olla ahdistunut? Olisiko siitä
pidemmän
| >päälle mitään hyötyä?
|
| Kaipa tämäkin kysymys pitää kysyä. Mielestäni tutkimukset osoittavat
| hyvin selvästi että hoito kannattaa. Ahdistus on yksi asia ja
| ahdistavien tilanteiden välttäminen toinen. Kun on tutkittu
| ahdistuslääkkeiden tehoa 3 vuoden aikana, niin teho näyttäisi
| lisääntyvän 1-2 vuoden ja vielä 2-3 vuoden kohdalla. Syytä ei
| varmuudella tiedetä, mutta uskoisin että juuri poisopitaan sitä
| epävarmuutta, mitä ahdistushäiriö on vuosien myötä saanut aikaan.
Tuo seuraava artikkeli käsittelee lähinnä masennusta, mutta kun se liippaa
aihetta niin läheltä, ajattelin että se voisi kiinnostaa.
Bulletin of the Tomkins Institute
Volume 1, Summer 1994, pp. 9-11
http://www.behavior.net/orgs/ssti/bltn01.html
Donald L. Nathanson, M.D.
Executive Director
The Case Against Depression
---
I suspect that antidepressants work when they repair some part of the
circuitry for the triggering, maintenance, and cessation of any affect. No
one has as yet investigated the biology of any innate affect, for such is
the mind set of the contemporary neurobiologist that modern science searches
for general solutions to the problem of disturbed emotionality rather than
specific solutions to the problems caused by malfunctions in individual
affect circuits.
I have suggested that the serotonin reuptake inhibitors repair certain
defects in shame biology, that the phenothiazines remediate some aspect of
fear-terror, and that most tricyclic antidepressants are effective when
symptomatology is canted in favor of the peculiar fusion of shame and fear
known as guilt. Buspirone is highly specific for one form of the serotonin
receptor. A much-advertised but largely ineffective remedy for anxiety when
used in people who have never tasted a benzodiazepine, it is now touted for
its ability to reduce "anxiety" in people whose "depression" is reduced by
fluoxetine, sertraline, or paroxetine. If this therapeutic approach turns
out to be valid, it suggests that certain aspects of the complex affective
patterns presented by these patients may be traced to specific variations of
the serotonin-related neurotransmitters. But there is no hope of explaining
such effects in the absence of a clearly defined language for normal affect
and a consequent redefinition of the broad and confused language for emotion
based on the description of illness.
---
Only when we begin to investigate the psychopathology of emotion from the
standpoint of normal affect mechanisms can we integrate the texts of
neurobiology into the encyclopedia of psychotherapy. It is the affect and
script theories of Silvan Tomkins that facilitate this new approach, and the
best place to start would be with the replacement of the term "depression"
by language both more precise and more useful.
_____
Affect Theory and Psychopharmacology
Donald L. Nathanson and James M. Pfrommer
http://www.geocities.com/MotorCity/8457/annals1.html
In this paper we will show how affect theory, introduced by Silvan S.
Tomkins (1962, 1963, 1991), can influence our practice of
psychopharmacology. Biology, psychology, and descriptive psychiatry are
linked by their relation to the affect system; such an understanding allows
greatly increased sophistication for our efforts to ameliorate certain
unpleasant affective states.
---
Summary and Conclusions
Most of our current diagnostic categories and therapeutic concepts must be
revised in terms of this new understanding of human emotion. Nowhere is this
more critical than in the realm of psychopharmacology, which seeks to
normalize neurobiology to the extent that an individual can experience
innate affect at an intensity that allows optimal information processing,
and only when triggered by the innate triggers for which it has evolved.
_____
Tauno
Esa
> > Tuo on varmasti useimmiten aivan totta, mutta luulisin että
masennuksesta
> > tai ahdistyshäiriöstä kärsivät kokevat kiusaamisen paljon pahempana
> > rasitteena kuin tuon masennuksen tai ahdistusteneisuushäiriön sinänsä.
>
> Itse asiassa kiusaamisen on tutkittu johtuvan kiusaajien korvienvälin
> vaillinaisuudesta joten
> kiusatut voi nyt jättää kokonaan syyllistämättä , olivat he
> masentuneita/ahdistuneita tai eivät.
>
kiusatuista kersoista niin tilanne on se että se ylimmäinen kiusaaja löytyy
kotoa?
Omalla yläasteella se tyyppi jonka kohtalona sattui olemaan tulla kaikkien
yleisen kiusan kohteeksi kesti sen, voi sanoa kuin mies. En tiedä miten se
semmoisesta päivittäisestä perseelle potkimisesta ,uhkailuista, sylkemisestä
(yleensä muijien touhua), ulkopuolelle eristämisestä ja nyrkin iskuista
selvisi mutta veikkaan että kotioloilla ja vanhemmilla on tekemistä asian
kanssa. Sillä ei selvästikkään ollut mitään henkisiä ongelmia, päinvastoin.
Se joutui siihen roolin ehkä ulkonäkönsä mutta enempi ehkä vielä nimensä
takia joka oli aika vanhanaikainen ja joka tavallaan 'maistui' hyvältä kun
siitä väänsi kaikenlaisia versioita. Se oli semmonen lempeän ja leppoisen
oloinen pullukka tyyppi. Voi olla että koko homma lähti liikkeelle sen
nimestä, ei siinä muuta varmaan tarvita, ja varmasti monet hiljaa mielessään
huokaisivat helpotuksesta kun huomasivat että kunnia lankesi jollekkin
muulle ja naksauttivat nyrkkinsä ojennukseen.
Nämä on jänniä juttuja tämmöset nuorten käyttäytymistouhut mitä niitä
muistelee.
Yksi tapaus tohon edelliseen liittyen oli sellainen kun yksi luokan
todellisista sadisteista joka tätä kiusattua yleensä kiusasi sillä tyylillä
että kaikki varmasti näkivät oli ehkä itse kiusaamisen uhri, tai muuten vain
aika herkkä, joka tuli ilmi kun käytävällä ennen tuntia sattui olemaan eräs
ylempi luokka ja joku siellä joukossa rupesi tälle sadistille piruilemaan
parin avustajan kanssa. Voi olla että takana oli järjestelmällistä
kiusaamista kun tiesivät sen nimen mutta joka tapauksessa vaikka se oli vain
verbaalista väkivaltaa niin tämä sadisti rupesi sitten vetistelemään ja
itkeskelemään siinä tilanteessa kuin joku akka.
Koulu, varsinkin ylä-aste, jos se on oikein huonosti johdettu ja jossa on
liikaa oppilaita ja luokkakoot liian suuret voi olla aivan sairas paikka.
Välitunnit oli se oikea koulu jossa katsottiin kuka uskaltaa mennä
tupakkapaikalle röökille ja kuka uskaltaa tehdä sitä sun tätä. Se oli
semmoinen erittäin vanha rakennus jossa oli kalterit ikkunoitten
ulkopuolella. Niinkuin vankiloissa elämä sielläkin näytti pyörivän aika
pitkälti tupakan ympärillä. Käytävillä sai olla varovainen ettei istunut
tuoreen liman päälle. Se oli toinen asia tupakoinnin jälkeen millä omaa
kovuutta esiteltiin. Syljeskeltiin kunnon limoja joka paikkaan ja niitä oli
sitten kuivuneena joka paikassa. Oikein kunnon mesta kaikkien nilkkien
mellastaa. Vois ajatella sitäkin kuinka paljon voi sitä paikkaa ja sen
johtajia syyttää niistä haavoista jotka myös em. tavalla toimineet kiusaajat
saivat kun niitten annettiin tehdä typeryyksiä puhumattakaan tämän
pääkiusatun myöhemmän elämän ongelmista. Sen pitäisi olla niitten vastuulla
jotka antavat semmoisen tapahtua. Toivottavasti on laittanut oikeusjutun
vireille tai laittaa.
Säästyin ehkä aika monelta vammalta sillä että oli se henkinen kunto mikä
oli. Kävin siellä syömässä noin 2 kertaa mutta kun tarjottimet ei pysyneet
käsissä niin ei sitten voinut enään. Onneksi en joutunut kiusatuksi, tai
muutama tyyppi kerran pari semmoista yritti mutta mistälie johtuen jättivät
rauhaan. Sitä oli ehkä onneksikin todella ulkopuolinen. Melkein kuin se
intiaani siinä yksi lensi yli käen pesän romaanissa. Semmoset jätetään
helposti rauhaan.
Tavallaan hauska muisto on se että tämä pääkiusattu tuli kerran kysymään
että oltaisko kavereita? Vastasin että ei kiitos mutta kiitos että kysyit.
Sami Anttila
wrote:
>| >Jospa ahdistuneen annettaisiin vain olla ahdistunut? Olisiko siitä
>pidemmän
>| >päälle mitään hyötyä?
>| Kaipa tämäkin kysymys pitää kysyä. Mielestäni tutkimukset osoittavat
>| hyvin selvästi että hoito kannattaa. Ahdistus on yksi asia ja
>| ahdistavien tilanteiden välttäminen toinen. Kun on tutkittu
>| ahdistuslääkkeiden tehoa 3 vuoden aikana, niin teho näyttäisi
>| lisääntyvän 1-2 vuoden ja vielä 2-3 vuoden kohdalla. Syytä ei
>| varmuudella tiedetä, mutta uskoisin että juuri poisopitaan sitä
>| epävarmuutta, mitä ahdistushäiriö on vuosien myötä saanut aikaan.
>Tuo seuraava artikkeli käsittelee lähinnä masennusta, mutta kun se liippaa
>aihetta niin läheltä, ajattelin että se voisi kiinnostaa.
Tuossa puhuttiin buspironista, joka on käytännössä osoittautunut melko
heikkotehoiseksi sekä ahdistuksen hoidossa että masennuslääkityksen
tehon lisääjänä.
Buspironin vaikutuskohta on 5-HT1A-reseptori, josta alettiin
kiinnostua todella paljon siinä vaiheessa kun havaittiin että
SSRI-lääkkeillä ei ollutkaan vaikutusta sellaisilla hiirillä, joilta
tämän reseptorin geeni on poistettu. Nyttemmin huomio on kiinnittynyt
enemmänkin solunsisäisiin tekijöihin kuten BDNF ja reseptori TrkB.
Epäillään jopa että masennuslääkkeillä olisi uusien solujen syntymistä
lisäävää vaikutusta hippokampuksessa. Ja näyttäisi siltä että tuon
mainitun 5-HT1A-reseptorin vaikutus ei olisikaan niin keskeinen mitä
on luultu.
Pääpiirteissään masennuksesta on luotu sellaista teoriaa että jokin
stressitekijä laukaisee ensimmäisen masennuksen, johon sitten liittyy
solutuhoa hippokampuksessa. Tällainen masennusvaihe kestää 6-24 kk ja
ehkä luonto korjaa siinä ajassa suurimman osan vaurioista mutta aivot
ovat silti altistuneet uusille masennuksille. Masennuslääkkeet taas
laittavat elimistön tuottamaan BDNF:ää ja solujen määrä lisääntyy.
Mutta kuten sanottu, tämä on vasta teoriaa ja perustuu lähinnä
hiirikokeisiin.
susse
> >Jospa ahdistuneen annettaisiin vain olla ahdistunut? Olisiko siitä
pidemmän
> >päälle mitään hyötyä?
Olis pitänyt pistää tohon se "rauhassa ahdistunut". Tietenkään en
tarkoittanut sitä että henkilö jätetään loppuelämäkseen yksin tautinsa
kanssa. Tarkoitin sitä että joidenkin herkkien ihmisten "olemukseen" kuuluu
alhaisempi stressinsietokyky ja jotkut ovat lievästi ahdistuneita koko
elämänsä ( jos siis ahdistus-sanan
merkityksen laajentaa kuvaamaan myöskin erilaisia estoja joista osaa ei ehkä
yleisesti edes mielletä jonkun perusahdistuksen aiheuttamiksi. ) Moni
tällainen ihminen selviää jokapäiväisestä elämästään hyvin.
Ei häntä pidetä ahdistuneena. Silti ahdistus rajaa hänen elämästään ulos
joitakin asioita joiden kohtaaminen voisi olla hänelle hyväksi, siis mikäli
hän haluasi aavistuksen laajemmat perspektiivit.
En tarkoittanut sitä että sairaalloisen ahdistunut, tuskainen tai panikoiva
ihminen jätettäisiin
hoitamatta.
Kritisoitte itse aiemmin diagnoosin leimaavuutta. Voihan olla että kun
tällaiselle perusahdistuneelle kerrotaan
että kyseessä on häiriö, eikä eräs olemassaolon tapa, hän ehkä alkaa
kehittää ihan todellista ahdistusta ja paniikkia jutun tiimoilta.
> Kun on tutkittu
> ahdistuslääkkeiden tehoa 3 vuoden aikana, niin teho näyttäisi
> lisääntyvän 1-2 vuoden ja vielä 2-3 vuoden kohdalla. Syytä ei
> varmuudella tiedetä, mutta uskoisin että juuri poisopitaan sitä
> epävarmuutta, mitä ahdistushäiriö on vuosien myötä saanut aikaan.
Eihän se silloin lääkeistä johdu, vaan juuri mainitsemastasi
poisoppimisesta.
Susa
Tauno
|"Tauno" wrote:
| >Tuo seuraava artikkeli käsittelee lähinnä masennusta, mutta kun se
liippaa
| >aihetta niin läheltä, ajattelin että se voisi kiinnostaa.
---
| Tuossa puhuttiin buspironista, joka on käytännössä osoittautunut melko
| heikkotehoiseksi sekä ahdistuksen hoidossa että masennuslääkityksen
| tehon lisääjänä.
Tuossa artikkelissa sanottiin että buspironi vähentäisi _ahdistusta_
ainoastaan niillä, jotka käyttävät _depression_ lieventämiseen jotain
tiettyjä antidepressantteja .
"Buspirone is highly specific for one form of the serotonin
receptor. A much-advertised but largely ineffective remedy for anxiety when
used in people who have never tasted a benzodiazepine, it is now touted for
its ability to reduce "anxiety" in people whose "depression" is reduced by
fluoxetine, sertraline, or paroxetine."
En sitten tiedä onko tuo totta vai ei, mutta mielenkiintoisinta noissa
artikkelissa oli miten affektiteoriaa voisi käyttää hyväksi psykiatriassa.
| Buspironin vaikutuskohta on 5-HT1A-reseptori, josta alettiin
| kiinnostua todella paljon siinä vaiheessa kun havaittiin että
| SSRI-lääkkeillä ei ollutkaan vaikutusta sellaisilla hiirillä, joilta
| tämän reseptorin geeni on poistettu. Nyttemmin huomio on kiinnittynyt
| enemmänkin solunsisäisiin tekijöihin kuten BDNF ja reseptori TrkB.
| Epäillään jopa että masennuslääkkeillä olisi uusien solujen syntymistä
| lisäävää vaikutusta hippokampuksessa. Ja näyttäisi siltä että tuon
| mainitun 5-HT1A-reseptorin vaikutus ei olisikaan niin keskeinen mitä
| on luultu
Ainakaan minä en ole oikein kunnolla perehtynyt noihin solujen sisäisiin
tekijöihin, joten enpä tiedä miten paljon tuosta informaatiosta meni
perille.
| Pääpiirteissään masennuksesta on luotu sellaista teoriaa että jokin
| stressitekijä laukaisee ensimmäisen masennuksen,
http://www.timothyapowers.com/index.php3?article=49
* Stress-related events may kick off 50% of all depression and early life
stress can prime people for later depression. Ongoing research in animals
and in people demonstrates that early strain can alter nerve circuits that
control emotion, exaggerating later responses to stress and creating the
neurochemical and behavioral changes of depression. In other words, the
deeper researchers probe the brain, the more they validate the
psychoanalytic view that early adverse life events can create adult
psychopathology.
| johon sitten liittyy
| solutuhoa hippokampuksessa. Tällainen masennusvaihe kestää 6-24 kk
http://www.timothyapowers.com/index.php3?article=49
The Natural History of Depression
Likelihood that a person will develop major depression or dysthymia in
his/her lifetime: 6.1%
Likelihood that a person will suffer some depressive symptoms in his/her
lifetime: 23.1%
Average age of first onset of major depression: 25-29
Average duration of all depressive episodes: 20 weeks
Percent of patients who recover within a year after onset of symptoms: 74%
Likelihood of a second or more episodes of major depression: 80%
Likelihood of a second or more episodes of minor depression: 100%
Median number of major depressive episodes during a patient's lifetime: 4
Percent of patients whose depression takes a chronic unremitting course: 12%
| ja
| ehkä luonto korjaa siinä ajassa suurimman osan vaurioista mutta aivot
| ovat silti altistuneet uusille masennuksille.
http://www.timothyapowers.com/index.php3?article=49
* Just as nerve cell connections can be destroyed in depression, perhaps
they can be rebuilt. The common denominator in effective antidepressant
treatments, including electroshock, may be their ability to stimulate the
sprouting of neurons in key brain regions, literally the forging of
behavioral flexibility. A neurochemical pathway newly identified promises to
revolutionize therapy by suggesting ways to do this better and faster.
Jos masennus aiheuttaa solutuhoa, en usko että _luonto_ alkaa korjata
solutuhoa ainakaan vielä tuon masennuksenjakson aikana. Masennuksen on
käsittääkseni mentävä ohi ennen kuin solut voivat alkaa lisääntyä
(luonnollisesti). Mutta niille joilla hippokampus on kutistunut jonkun
trauman tai depression seurauksena, tämä uutinen että uusien aivosolujen
kasvamisesta luo varmasti uutta toivoa. En tiedä sitten voiko tuo
aivosolujen lisääntyminen koskaan vastata depression vuoksi menetettyjen
määrää.
Some Notes on the Human Brain
http://www.general-semantics.org/Basics/RPP_brain.shtml
"We lose c. 50,000 brain cells per day; between the ages of 20 and 70 we
lose - 1 billion [miljardi] brain cells, but no excuse for senility; still
plenty left."
___
Shokkihoidon vaikutukset ovat niin pikaiset, etten usko että sen vaikutus
perustuu uusien aivosolujen kasvuun. Ja antidepressanttien suhteen, luulen
että se depressio koetaan lähinnä vanhoissa aivosoluissa, joten pelkkä
uusien kasvaminen siinä tuskin paljoa auttaisi.
| Masennuslääkkeet taas
| laittavat elimistön tuottamaan BDNF:ää ja solujen määrä lisääntyy.
|
| Mutta kuten sanottu, tämä on vasta teoriaa ja perustuu lähinnä
| hiirikokeisiin.
New antidepressants: neurotrophins
http://www.biopsychiatry.com/neurotrophins.htm
"Exogenous delivery of the neurotrophic factors, brain-derived neurotrophic
factor (BDNF) or neurotrophin-3 (NT-3), promotes the function, sprouting and
regrowth of 5-HT-containing neurones in the brains of adult rats."
_____
http://www.cryonics.org/printnews.html
Dec. 19, 1999: REGROWTH OF SPINAL AND BRAIN CELLS
From wire service reports:
In the November issue of the journal Neuron, researchers at McGill
University and the University of Montreal report on the most recent advances
in regeneration of neurons in spinal cords and in brains that have been
damaged by spinal cord injury. Lead researcher was Dr. Samuel David. Only a
few years ago, such damage was thought to be irreversible.
It seems that, after injury, nerve cells are ordinarily prevented from
regenerating by several chemical inhibitors present in myelin, the
insulating nerve sheath material. The present research, done with mice, used
purified myelin injected into the injured mice. This produced an immune
reaction which in turn inhibited the inhibitors, allowing regrowth of the
spinal nerves and of brain cells associated with motor function.
_____
http://www.biospace.com/b2/news_company.cfm?CompanyID=1393&SR=171
---
Sprouting Healthy Organs From A Cell
---
In a feat that blurs further the line between medicine and science fiction,
two independent teams of researchers have grown human stem cells — cells
that give rise to all other cells in our bodies — in a petri dish. The
technique opens the door to sprouting new heart muscle, new bone, even new
brain cells — a virtually unlimited amount of human tissue to replace
diseased parts of the body.
http://groups.google.com/
groups?hl=fi&selm=yh7%255.4796%24r42.11236%40nntpserver.swip.net
Lähettäjä:Tauno
Aihe:Re: Uusia aivosoluja - "sprouting"
Päivämäärä:2000-12-17
Tauno
Sanctius
>Mutta niille joilla hippokampus on kutistunut jonkun trauman
Kutistunut? Miten se kutistuu? Voiko moinen nipukka surkastua kenties
kokonaan pois? Entä kuinka se laajenee? Onko kasvulla rajoja? Miltä se
mahtaa tuntua, kun hippokampus on laajentunut kupolissa äärimmilleen?
--
Men are as fishes, immersed in the sea of emotions.
http://www.kolumbus.fi/sanctius/mypic.html
Sami Anttila
wrote:
>Shokkihoidon vaikutukset ovat niin pikaiset, etten usko että sen vaikutus
>perustuu uusien aivosolujen kasvuun. Ja antidepressanttien suhteen, luulen
>että se depressio koetaan lähinnä vanhoissa aivosoluissa, joten pelkkä
>uusien kasvaminen siinä tuskin paljoa auttaisi.
Sähköhoidon vaikutus ei ole oleellisesti nopeampi kuin sen
masennuslääkkeen, joka tuo potilaalle avun masennukseen.
Ja sähköhoidon biokemialliset muutokset ovat pitkälti samoja samoissa
aivojen rakenteissa kuin masennuslääkkeilläkin. Tällainen käsitys on
ainakin tällä hetkellä.
Esa
susse <mi...@dlc.fi> wrote in message news:a14jda$dgk$1...@tron.sci.fi...
>
> "Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> kirjoitti viestissä
> news:3c357b2f...@news.koti.tpo.fi...
> > >Jospa ahdistuneen annettaisiin vain olla ahdistunut? Olisiko siitä
> pidemmän
> > >päälle mitään hyötyä?
>
> Olis pitänyt pistää tohon se "rauhassa ahdistunut". Tietenkään en
> tarkoittanut sitä että henkilö jätetään loppuelämäkseen yksin tautinsa
> kanssa. Tarkoitin sitä että joidenkin herkkien ihmisten "olemukseen"
kuuluu
> alhaisempi stressinsietokyky ja jotkut ovat lievästi ahdistuneita koko
> elämänsä ( jos siis ahdistus-sanan
> merkityksen laajentaa kuvaamaan myöskin erilaisia estoja joista osaa ei
ehkä
> yleisesti edes mielletä jonkun perusahdistuksen aiheuttamiksi. ) Moni
> tällainen ihminen selviää jokapäiväisestä elämästään hyvin.
> Ei häntä pidetä ahdistuneena.
>
silloin kun on syytä olla mutta eivät he ole masentuneita. Puolet maailman
taiteesta olisi varmaan jäänyt tekemättä jos lääkkeillä tai psykologialla
estettäisiin ihmisiä olemasta oma itsensä johon ahdistunut ja masentunutkin
puoli kuuluu. Toisaalta voi olla että on syntynyt paljon kirjoja ja muuta
taidetta senkin takia että ahdistuneet tai masentuneet ovat saanett asian
mukaisen hoidon ja parantuneet edes vähäsen. Eihän psykiatria saa olla
mitään persoonallisuuden ja ajatusten kontrollia ja sitä vastaan varmaan
toivottavasti nämä luokittelut toimivat. Ettei luonnostaan herkkiä ihmisiä
pistetä millekkään pillerikuurille että saadaan niistä yhteisön kannalta
mukavampia.
>
> > Kun on tutkittu
> > ahdistuslääkkeiden tehoa 3 vuoden aikana, niin teho näyttäisi
> > lisääntyvän 1-2 vuoden ja vielä 2-3 vuoden kohdalla. Syytä ei
> > varmuudella tiedetä, mutta uskoisin että juuri poisopitaan sitä
> > epävarmuutta, mitä ahdistushäiriö on vuosien myötä saanut aikaan.
>
> Eihän se silloin lääkeistä johdu, vaan juuri mainitsemastasi
> poisoppimisesta.
>
homma on mennyt riittävän pitkälle verrattuna siihen että ympäröivä maailma
muokattaisiin potilaan parantumista varten sopivaksi. Semmoinenkin olisi
toki mahdollista. Terapia voi auttaa myös mutta sen pitää sitten olla aika
lailla pätevää touhua eikä mitään jutustelua.
esa
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
|
| >Shokkihoidon vaikutukset ovat niin pikaiset, etten usko että sen vaikutus
| >perustuu uusien aivosolujen kasvuun. Ja antidepressanttien suhteen,
luulen
| >että se depressio koetaan lähinnä vanhoissa aivosoluissa, joten pelkkä
| >uusien kasvaminen siinä tuskin paljoa auttaisi.
|
| Sähköhoidon vaikutus ei ole oleellisesti nopeampi kuin sen
| masennuslääkkeen, joka tuo potilaalle avun masennukseen.
Ainakin noiden löytämieni lähteiden perusteella se on 2-3 kertaa nopeampi.
| Ja sähköhoidon biokemialliset muutokset ovat pitkälti samoja samoissa
| aivojen rakenteissa kuin masennuslääkkeilläkin. Tällainen käsitys on
| ainakin tällä hetkellä.
Tuo on totta, mutta sähköshokkihoidolla on muitakin vaikutusmekanismeja,
joita ei kaikkia tunneta. Sähköhoidon sivuvaikutuksista ei muuten
suomalaisilla sivuilla juuri puhuta, mutta englannin kielellä löytyy
runsaasti informaatiota. Jos sähköhoito olisi niin turvallista kuin sen
sanotaan olevan, en ymmärrä miksi sitä ei käytetä masennuksen hoitoon
yleisemmin, korvaamaan masennuslääkkeitä. Ehkä muistinmenetys ei olekaan
aina ohimenevää, ehkä vaarana on että aivot kärsivät liikaa?
EPSHP, Psykiatrian tulosalue:
Depression alueellinen hoitoohjelma
http://www.epshp.fi/psy/dep-alue/depress.htm#hoitomahdollisuudet12
---
Sähköhoito
---
ECT on yksi turvallisimmista yleisanestesiassa annettavista
lääketieteellisistä hoidoista.
---
Vaikutusmekanismit ja teho
Sähköhoidon teho perustuu siihen, että aivoissa aikaansaadaan yleistynyt
sähköpurkaus, joka keskiaivoissa leviää kaikkiin osiin vastaavasti kuin
yleistyneessä epileptisessä kohtauksessa. Kaikilta osin ECT:n
vaikutusmekanismi ei ole selvillä, mutta ETC vaikuttaa useimpiin aivoston
välittäjäaineisiin. Muun muassa aktivoitumista tapahtuu serotonergisessä,
noradrenergisessä ja dopaminergisessä järjestelmässä. ECT-hoito lisää GABA:n
määrää ja sen reseptoreita. Akuutit vaikutukset tapahtuvat aivoston
välittäjäainepitoisuuksissa ja noin kahden viikon kuluessa hoidon alusta
katekoliamiinireseptorit lisääntyvät.
---
http://www.apimall.com/apinet/ityrpotpsykh.html
Dosentti Tero Taiminen, TYKS Tampereen lääkäripäivillä -99
---
Melankolisen masennuksen hoitomuodoista polikliiniseenkin käyttöön hyvin
soveltuva aivojen sähköhoito on tehokkain, ja sen vaikutus alkaa lääkehoitoa
ja psykoterapiaa nopeammin.
ECT electroconvulsive therapy
Sähköstimulaatio hoito
http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/sahkostimulaatio.htm
Tiivistelmä
Annetaan nukutuksessa johtamalla kalloon sähkövirta. Tavoitteena on
aiheuttaa potilaalle yleistynyt kouristuskohtaus (toonis-klooninen).
Toistuvilla riittävän pitkäkestoisilla kouristuksilla on masennusta
lievittävä vaikutus.
---
Jotta sähköhoito olisi tehokasta, sen täytyy aiheuttaa yleistynyt kouristus
( toonis-klooninen), jonka tulee kestää 25 - 150 sekuntia.
Tampereen yliopisto Psykologian laitos
http://www.psykonet.helsinki.fi/psykonet/Tampere/Opetus/TaYPsyko.nsf/5da6339
4b835230cc2256812003fa9a1/aed4e1a5f2b15062c225686a00274db5?OpenDocument
---
Sähköhoito. Potilaille joihin antidepressantit eivät tehoa. Potilaille
joille lievitys depressioon halutaan nopeasti (esim itsemurhaa
suunnittelevat potilaat. Lääkkeiden vaikutus näkyy vasta 2-3 viikon
kuluttua, sähköhoiti alkaa vaikuttaa viikossa). Potilaat, joilla on
harhaluuloja. Sähköhoidon vaikuttavuuden syitä ei kunnolla tunneta.
*****
http://www.ect.org/effects.shtml
Memory Loss
Yes, ECT causes memory loss. This is well established in the literature. The
arguing point remains just how much memory loss does it cause?
---
Brain damage
Does ECT cause brain damage?
---
http://www.ect.org/effects/views.html
Although publicly few psychiatrists speak out against ECT, privately some
have views that stray from the party line.
In a survey from the APA task force on ECT, psychiatrists were asked,
"Is it likely that ECT produces slight or subtle brain damage?"
41 percent voted yes, with only 26 percent voting no.
---
_____
Psychiatry’s Electroconvulsive
SHOCK TREATMENT
A Crime Against Humanity
http://www.psy-relitherapy.com/html/shock.htm
by Lawrence Stevens, J.D.
---
ECT consists of electricity being passed through the brain with a force of
from 70 to 400 volts and an amperage of from 200 milliamperes to 1.6 amperes
(1600 milliamperes). The electric shock is administered for as little as a
frac-tion of a second to as long as several seconds. The electrodes are
placed on each side of the head at about the temples, or sometimes on the
front and back of one side of the head so the electricity will pass through
just the left or right side of the brain (which is called "unilateral" ECT).
Some psychiatrists falsely claim ECT consists of a very small amount of
electricity being passed through the brain. In fact, the 70 to 400 volts and
200 to 1600 milliamperes used in ECT is quite powerful. The power applied in
ECT is typically as great as that found in the wall sockets in your home. It
could kill the "patient" if the current were not limited to the head. The
electricity in ECT is so powerful it can burn the skin on the head where the
electrodes are placed. Because of this, psychiatrists use electrode jelly,
also called conductive gel, to prevent skin burns from the electricity. The
electricity going through the brain causes seizures so powerful the
so-called patients receiving this so-called therapy have broken their own
bones during the seizures. To prevent this, a muscle paralyzing drug is
administered immediately before the so-called treatment. Of course, the
worst part of ECT is brain damage, not broken bones.
---
Commenting on the extent of physical brain damage caused by
electroconvulsive "therapy", Karl Pribram, Ph.D., head of Stanford
University’s Neuropsychology Laboratory, once said: "I’d rather have a small
lobotomy than a series of electroconvulsive shock. . . . I just know what
the brain looks like after a series of shocks, and it’s not very pleasant to
look at" (APA Monitor, Sept.-Oct. 1974, pp. 9-10).
Dr. Sidney Sament, a neurologist, describes ECT this way: "Electroconvulsive
therapy in effect may be defined as a controlled type of brain damage
produced by electrical means. No doubt some psychiatric symptoms are
eliminated...but this is at the expense of brain damage" (Clinical
Psychiatry News, March 1983, p. 4).
Although he is a defender of ECT, Duke University psychiatry professor
Richard D. Weiner, M.D., Ph.D., has admitted that "the data as a whole must
be considered consistent with the occurrence of frontal atrophy following
ECT" (Behavioral & Brain Sciences, March 1984, p. 8).
By "frontal atrophy" he means atrophy (reduced size) of the frontal lobes of
the brain, the frontal lobes being the parts believed to be responsible for
higher mental functions. The frontal lobes get most of the electricity in
ECT. Dr. Weiner also admits "Breggin’s statement that ECT always produces an
acute organic brain syndrome is correct" (ibid., p. 42). Organic brain
syndrome is organic brain disease.
_____
ECT as head injury?
http://www.ect.org/effects/headinjury.html
by Linda Andre
Committee for Truth in Psychiatry
In a report for the National Head Injury Foundation, the case is made that
ECT works by inducing the effects of head injury. This well-researched
report highlights the work of many neurologists and psychiatrists who
believe this is the mechanism of action of ECT, as well as case reports of
patients. Included are some great tips on recovery.
_____
Tauno
susse
"Sanctius" <sanc...@mail.com> kirjoitti viestissä
news:u0sb3uou4envu1u97...@4ax.com...
> Tauno:
> >Mutta niille joilla hippokampus on kutistunut jonkun trauman
> >tai depression seurauksena...
>
> Kutistunut? Miten se kutistuu? Voiko moinen nipukka surkastua kenties
> kokonaan pois? Entä kuinka se laajenee? Onko kasvulla rajoja? Miltä se
> mahtaa tuntua, kun hippokampus on laajentunut kupolissa äärimmilleen?
Voisiko jossakin buddhalaisluostarissa totetetulla muutaman kuun
meditaatiolla ja luostarielämällä kasvattaa hippon äärimmilleen?;0)
Susa
susse
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:r_lZ7.3119$O5....@nntpserver.swip.net...
> Jos masennus aiheuttaa solutuhoa, en usko että _luonto_ alkaa korjata
> solutuhoa ainakaan vielä tuon masennuksenjakson aikana. Masennuksen on
> käsittääkseni mentävä ohi ennen kuin solut voivat alkaa lisääntyä
> (luonnollisesti).
Aivosolut eivät uusinnu, opetettiin meille joskus biologian tunneilla.
Mikäli kemikaalin tappamat eivät uusiudu, miksi sitten depression- mikäli se
nyt niitä tappaa?
Ehkäpä hoidot vaikuttavatkin solujen sähköisiin toimintoihin, eivät siis
lisää
soluja (jos tämä kuulostaa typerälle, en sitten ole mikään aivotutkija joten
en tiedä). Tähän voisi pohjata sähköshokkienkin vaikutus????
Susa
Tauno
"susse" wrote:|
| Aivosolut eivät uusinnu, opetettiin meille joskus biologian tunneilla.
Meille opetettiin joskus psykologian tunnilla että kaikki unet ovat
mustavalkoisia.
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000521/vi6.shtml
"Ruotsalaiset ja yhdysvaltalaiset aivotutkijat ovat löytäneet ihmisen
aivojen hippokampukseksi kutsutusta osasta lukuisia uusiutuneita aivosoluja.
Tutkimusten perusteella saatiin selville, että ihmisillä syntyy uusia
aivosoluja aina vanhuusiälle asti. Ennen luultiin, että ihmisille ei synny
aivosoluja kuin muutaman päivän tai viikon ajan syntymän jälkeen. Aivojen
koon kasvaminen ihmisen kasvaessa taasen on selitetty sillä, että
verisuonet, hermosyyt ja yksittäiset hermosolut kasvavat."
_____
Brain can repair itself, study in mice suggests
http://onhealth.webmd.com/conditions/briefs/reuters/item,93182.asp
NEW YORK, Jun 22 (Reuters Health)
---
In an interview with Reuters Health, Macklis said that in the next 10 to 30
years, scientists may be able to "repopulate" damaged areas of the adult
brain with new, functioning cells born of the person's own precursor cells.
When and how well such a tactic would work will depend on the type of
injury. For instance, according to Macklis, some spinal cord injuries may be
repaired with a relatively small number of neuronal connections and should
be easier to tackle than a complex brain disease like Alzheimer's.
---
SOURCE: Nature 2000;405:951-955
_____
Tauno
Sami Anttila
wrote:
>| >Shokkihoidon vaikutukset ovat niin pikaiset, etten usko että sen vaikutus
>| >perustuu uusien aivosolujen kasvuun. Ja antidepressanttien suhteen,
>luulen
>| >että se depressio koetaan lähinnä vanhoissa aivosoluissa, joten pelkkä
>| >uusien kasvaminen siinä tuskin paljoa auttaisi.
>| Sähköhoidon vaikutus ei ole oleellisesti nopeampi kuin sen
>| masennuslääkkeen, joka tuo potilaalle avun masennukseen.
>Ainakin noiden löytämieni lähteiden perusteella se on 2-3 kertaa nopeampi.
En nyt löydä viitteitä mutta käytännössä seuraamistani
masennuspotilaista yksikään ei saanut merkittävää apua tuossa
mainitussa viikossa.
>| Ja sähköhoidon biokemialliset muutokset ovat pitkälti samoja samoissa
>| aivojen rakenteissa kuin masennuslääkkeilläkin. Tällainen käsitys on
>| ainakin tällä hetkellä.
>Tuo on totta, mutta sähköshokkihoidolla on muitakin vaikutusmekanismeja,
>joita ei kaikkia tunneta.
Ei varmaan tunneta kaikkia masennuslääkkeidenkään vaikutusmekanismeja.
Sähköhoidon sivuvaikutuksista ei muuten
>suomalaisilla sivuilla juuri puhuta, mutta englannin kielellä löytyy
>runsaasti informaatiota. Jos sähköhoito olisi niin turvallista kuin sen
>sanotaan olevan, en ymmärrä miksi sitä ei käytetä masennuksen hoitoon
>yleisemmin, korvaamaan masennuslääkkeitä. Ehkä muistinmenetys ei olekaan
>aina ohimenevää, ehkä vaarana on että aivot kärsivät liikaa?
Yleensä puhutaan että tietyt lahjakkuuden alueet kuten
kuvataiteellinen lahjakkuus voi heikentyä merkittävästi ja osin
pysyvästikin sähköhoidon takia. Viitettä en löytänyt tähäänkään.
>EPSHP, Psykiatrian tulosalue:
>Depression alueellinen hoitoohjelma
>http://www.epshp.fi/psy/dep-alue/depress.htm#hoitomahdollisuudet12
>Sähköhoito
>ECT on yksi turvallisimmista yleisanestesiassa annettavista
>lääketieteellisistä hoidoista.
>Vaikutusmekanismit ja teho
>Sähköhoidon teho perustuu siihen, että aivoissa aikaansaadaan yleistynyt
>sähköpurkaus, joka keskiaivoissa leviää kaikkiin osiin vastaavasti kuin
>yleistyneessä epileptisessä kohtauksessa. Kaikilta osin ECT:n
>vaikutusmekanismi ei ole selvillä, mutta ETC vaikuttaa useimpiin aivoston
>välittäjäaineisiin. Muun muassa aktivoitumista tapahtuu serotonergisessä,
>noradrenergisessä ja dopaminergisessä järjestelmässä. ECT-hoito lisää GABA:n
>määrää ja sen reseptoreita. Akuutit vaikutukset tapahtuvat aivoston
>välittäjäainepitoisuuksissa ja noin kahden viikon kuluessa hoidon alusta
>katekoliamiinireseptorit lisääntyvät.
Ylläoleva on erittäin pitkälti yksinkertaistettuna se mitä sähköhoidon
vaikutustavasta tiedetään. Voisi myös sanoa että ainoa varma on se
että hoidon täytyy aiheuttaa kouristuksia.
Markus Myllymäki
Sami Anttila <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> wrote in message
news:3c31e756...@news.koti.tpo.fi...
> On Tue, 1 Jan 2002 18:45:40 +0200, "Markus Myllymäki"
> <var...@saunalahti.fi> wrote:
>
>
> Esität paljon väitteitä. Voitko yksilöidä mitä näistä väitteistä on
> osoitettu tutkimuksin oikeiksi ja mistä nämä tutkimustulokset on
> saatavissa?
>
> Olen ollut jonkinverran tekemisissä vaikeasta sosiaalisesta
> jännittämisestä kärsivien potilaiden kanssa ja sieltä katsoen
> viimeiset kommenttisi tuntuvat hyvin oudoilta. Muutamille potilaille
> on jopa kirjoitettu eläke eli ei tässä välttämättä mennä rimaa hipoen
> ja lääkemarkkinoita hakien vaan hoidetaan ihan kunnon tautia.
Minä puhuin yhdestä näkökulmasta eli lääketeollisuuden näkökulmasta luoda
tarpeita, markkinoita. Se on aivan normaalia markkinataloutta.
Minä toistin aika paljon jutussani omin sanoin sitä mitä Liisa
Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut ja kertonut haastatteluissa. Hän
perusteli käsityksiään tutkimustuloksilla mm. meillä ja USA:ssa. Sanoi
olleensa myös USA:ssa paikan päällä tekemässä havaintoja ja erilaisissa alan
tilaisuuksissa. Ei minulle tullut epäilystä olla uskomatta hänen puheitaan.
Hänhän on arvostettu yliopiston opettaja ja siten yksi uusien
ammattiauttajien luoja.
Oli siis kysymys USA:ssa esiintyvästä suuntauksesta. Yleensähän vaikutteet
sieltä on tullut tänne muutaman vuoden viiveellä. En siis väitä sitä, että
meillä määrättäisiin lääkkeitä väärin perustein.
Minä tarkoitan yleisesti rajanvetoa mikä on normaalia ja mikä epänormaalia,
sairasta.
Sanotaan esimerkiksi, että tietty määrä stressiä on hyväksi. Mutta missä
raja menee. Milloin sitä pitää ruveta hoitamaan sairautena.
Lääketeollisuuden kannalta olisi tietysti hyvä, jos stressi määrästä
riippumatta katsottaisiin sairaudeksi nyt, kun on kehitetty suuri määrä
vähähaittaisia mielialalääkkeitä.
Markus Myllymäki
- J -
nk. regeneraatio huomattiin, kun tutkittiin kolareissa vammautuneiden
ihmisten aivojen toimintaa. Huomattiin, että aivosolut paitsi uusiutuvat
myös luovat uusia yhteyksiä hermosoluihin. Toisaalta myös huomattiin, että
vahingoittuneen aivoalueen tehtävät saattoivat siirtyä, jos ei kokonaan niin
ainakin osittain, jollekin terveelle aivoalueelle hoidettavaksi. Näin ollen
aivojen plastisiteetti ei olekaan niin niukka kuin ennen luultiin.
"susse" <mi...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:a15fe4$j9j$3...@tron.sci.fi...
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
| >| Sähköhoidon vaikutus ei ole oleellisesti nopeampi kuin sen
| >| masennuslääkkeen, joka tuo potilaalle avun masennukseen.
|
| >Ainakin noiden löytämieni lähteiden perusteella se on 2-3 kertaa
nopeampi.
|
| En nyt löydä viitteitä mutta käytännössä seuraamistani
| masennuspotilaista yksikään ei saanut merkittävää apua tuossa
| mainitussa viikossa.
18. ELEKTROKONVULSIIVINEN HOITO
http://www.kakspy.com/kirj_kn_18.html
---
Teknisesti ECT-hoito on yksinkertainen: laitteessa on kaksi elektrodia,
jotka asetetaan toinen päälaelle, toinen ei-hallitsevan aivopuoliskon
ohimolle. Elektrodien kautta johdetaan 70-130 voltin jännite 0,1-0,5
sekunnin ajan aivoalueen läpi, mikä aiheuttaa välittömän tajuttomuuden ja
pienen viiveen jälkeen muutaman kymmenen sekunnin kestoisen symmetrisen
kouristuskohtauksen, joka muistuttaa epileptistä grand mal-kohtausta. Sen
jälkeen potilas palaa tajuihinsa n. viidessä minuutissa, mutta voi olla
jälkeenpäin hieman sekava ja muistamaton tunnin, parin ajan. Hän ei
jälkeenpäin muista mitään hoitoa edeltäneen puolen tunnin eikä sekavuuden
keston ajalta. Hoidon teho näkyy usein välittömästi.
---
*Tuossa yllä sanotaan että hoidon teho näkyy usein välittömästi, mitä sillä
sitten tarkoitetaankin.*
---
ECT-hoito ei ole erityinen terveysriski, vaikka näyttääkin dramaattiselta:
huonokuntoiset potilaat sietävät sen usein paremmin kuin lääkkeiden
sivuvaikutukset.
---
*Tietenkin jos ECT:n sivuvaikutuksia verrataan siihen mitä neuroleptika voi
aiheuttaa, ne ovat ehkä siedettävämpiä. Minä en kyllä ole enää aivan
vakuuttunut tuosta sähköhoidon turvallisuudesta.*
| >| Ja sähköhoidon biokemialliset muutokset ovat pitkälti samoja samoissa
| >| aivojen rakenteissa kuin masennuslääkkeilläkin. Tällainen käsitys on
| >| ainakin tällä hetkellä.
|
| >Tuo on totta, mutta sähköshokkihoidolla on muitakin vaikutusmekanismeja,
| >joita ei kaikkia tunneta.
|
| Ei varmaan tunneta kaikkia masennuslääkkeidenkään vaikutusmekanismeja.
No, eihän psykoterapiassakaan niistä olla varmoja. Tuossa alla yksi
olettamus:
1. Terapian ulkopuoliset seikat 40%
2. Terapeutti/asiakassuhde 30%
3. Odotukset ja plasebovaikutus 15%
4. Terapiamuoto ja -tekniset seikat 15%
(1. Esimerkiksi kun terapeutti vahvistaa asiakkaan yksityiselämässä, itse
terapiatilanteen ulkopuolella, tapahtunutta edistystä.
2. Läheisen ja luottamuksellisen terapiasuhteen merkitys.
3. Jos asiakas uskoo ja toivoo terapian vaikuttavan.
4. Miten terapiamuoto ja -tekniikka vastaa asiakkaan ongelmia ja tarpeita.
Voi sisältää myös kaikki em. kohdat.
Tuon yllä olevan perusteella voisi päätellä että pätevä terapeutti voi saada
minkä tahansa terapiamuodon toimimaan.)
Miller; Duncan & Hubble:
Escape from Babel:
Toward a unifying language for psychotherapy practise
1994
_____
| Sähköhoidon sivuvaikutuksista ei muuten
| >suomalaisilla sivuilla juuri puhuta, mutta englannin kielellä löytyy
| >runsaasti informaatiota. Jos sähköhoito olisi niin turvallista kuin sen
| >sanotaan olevan, en ymmärrä miksi sitä ei käytetä masennuksen hoitoon
| >yleisemmin, korvaamaan masennuslääkkeitä. Ehkä muistinmenetys ei olekaan
| >aina ohimenevää, ehkä vaarana on että aivot kärsivät liikaa?
|
| Yleensä puhutaan että tietyt lahjakkuuden alueet kuten
| kuvataiteellinen lahjakkuus voi heikentyä merkittävästi ja osin
| pysyvästikin sähköhoidon takia. Viitettä en löytänyt tähäänkään.
Kiitos tuosta, tämä oli minulle ihan uutta. Mitä kuvataiteelliseen
lahjakkuuteen sitten sisältyy: esimerkiksi luovuus, mielikuvitus, kyky
ilmaista tunteita kuvan välityksellä, symbolisointikyky, kyky hahmottaa
kokonaisuuksia, spatiaalinen ajattelu (kuvanveisto). Lähinnä oikean
aivopuoliskon toimintoja. Joskus taiteilijoiden luomisvoima saattaa syntyä
jostain mielenhäiriöstä, mieleen tulee lähinnä maaniset ja jotkin
skitsofreeniset tilat. Mutta en usko että pelkkä masennuksesta parantuminen
voisi vähentää kuvataiteellista lahjakkuutta, vaikka tiedetäänkin että monet
tunnetut taiteilijat ovat kärsineet depressioista ja mielisairauksista.
Löysin myös pienen viitteen joka ehkä voisi selittää ilmiön. (Voin suomentaa
sen erityisestä pyynnöstä.)
Klockan klämtar för elchocker
http://www.df.lth.se/~mikaelb/med/ect/ect.html#psychdeb
---
Högra hjärnhalvan
Vid ECT ansluter man oftast bara elektroderna till den icke-dominanta
hjärnhalvan. Detta är den högra hjärnhalvan hos högerhänta personer. Hos
dessa ligger språkfunktionerna i den vänstra hjärnhalvan. Syftet med den
ensidiga ECT:n är att skona t.ex. talcentrum. Det skulle t.ex. vara
uppenbart för anhöriga att ECT-patienten hade blivit utsatt för något
ohälsosamt om en tidigare vältalig patient kom tillbaka talande rapparkalja.
Det verkar här som om psykiatrin genom placeringen av elektroderna har
erkänt att ECT orsakar skador.
Den högra hjärnhalvan innehåller bl.a. rumsligt tänkande och för vissa
yrkesgrupper, t.ex. konstnärer och ingenjörer, kan det vara förödande att få
denna skadad. I ett fåtal fall ger man elchocker över pannloben: sätet för
empati och upplevelsen av meningsfullhet (Breggin 1991, s. 209, 438).
---
| >Vaikutusmekanismit ja teho
|
| >Sähköhoidon teho perustuu siihen, että aivoissa aikaansaadaan yleistynyt
| >sähköpurkaus, joka keskiaivoissa leviää kaikkiin osiin vastaavasti kuin
| >yleistyneessä epileptisessä kohtauksessa. Kaikilta osin ECT:n
| >vaikutusmekanismi ei ole selvillä, mutta ETC vaikuttaa useimpiin aivoston
| >välittäjäaineisiin. Muun muassa aktivoitumista tapahtuu serotonergisessä,
| >noradrenergisessä ja dopaminergisessä järjestelmässä. ECT-hoito lisää
GABA:n
| >määrää ja sen reseptoreita. Akuutit vaikutukset tapahtuvat aivoston
| >välittäjäainepitoisuuksissa ja noin kahden viikon kuluessa hoidon alusta
| >katekoliamiinireseptorit lisääntyvät.
|
| Ylläoleva on erittäin pitkälti yksinkertaistettuna se mitä sähköhoidon
| vaikutustavasta tiedetään.
Sen vaikutus perustunee myös aivosolujen tuhoutumiseen.
| Voisi myös sanoa että ainoa varma on se
| että hoidon täytyy aiheuttaa kouristuksia.
Samalla annetaan kuitenkin jotain lääkitystä joka lieventäisi noita
lihaskouristuksia. Mielenkiintoista kuitenkin tämä että lihaksiston tila
vaikuttaa myös mielentilaan.
http://www.df.lth.se/~mikaelb/med/ect/ect.html
I Sverige utförs årligen ca 20 000 ECT-behandlingar varav ca 11 % under
tvång. Detta enligt en debattartikel i Nya Wermlands-Tidningen med titeln
_Sjukvård: 150 om året dör av elchocker!_ (Sjöblom 1997).
_____
An alternative to ECT?
Magnetic therapy holds promise for treating depression
http://www.camh.net/journal/journalv4no4/alternative_to_ect.html
---
According to the CMAJ article, results of an open trial indicate that the
antidepressant efficacy for TMS and ECT is comparable. But psychotic
patients appear to do better with ECT, says Hasey. For those who are able to
benefit from rTMS, it appears to offer a gentler, safer option.
---
_____
Tauno
susse
"- J -" <jii...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:6jDZ7.373$gf6....@read2.inet.fi...
> Uusimpien tutkimustulosten mukaan aivosolutkin voivat uusiutua. Tämä
aivojen
> nk. regeneraatio huomattiin, kun tutkittiin kolareissa vammautuneiden
> ihmisten aivojen toimintaa. Huomattiin, että aivosolut paitsi uusiutuvat
> myös luovat uusia yhteyksiä hermosoluihin. Toisaalta myös huomattiin, että
> vahingoittuneen aivoalueen tehtävät saattoivat siirtyä, jos ei kokonaan
niin
> ainakin osittain, jollekin terveelle aivoalueelle hoidettavaksi. Näin
ollen
> aivojen plastisiteetti ei olekaan niin niukka kuin ennen luultiin.
Kiitos napakasta ja asiallisesta vastauksesta. Susa
Sami Anttila
wrote:
>| >| Sähköhoidon vaikutus ei ole oleellisesti nopeampi kuin sen
>| >| masennuslääkkeen, joka tuo potilaalle avun masennukseen.
>|
>| >Ainakin noiden löytämieni lähteiden perusteella se on 2-3 kertaa
>nopeampi.
>|
>| En nyt löydä viitteitä mutta käytännössä seuraamistani
>| masennuspotilaista yksikään ei saanut merkittävää apua tuossa
>| mainitussa viikossa.
>
>18. ELEKTROKONVULSIIVINEN HOITO
>http://www.kakspy.com/kirj_kn_18.html
>---
>Teknisesti ECT-hoito on yksinkertainen: laitteessa on kaksi elektrodia,
>jotka asetetaan toinen päälaelle, toinen ei-hallitsevan aivopuoliskon
>ohimolle. Elektrodien kautta johdetaan 70-130 voltin jännite 0,1-0,5
>sekunnin ajan aivoalueen läpi, mikä aiheuttaa välittömän tajuttomuuden ja
>pienen viiveen jälkeen muutaman kymmenen sekunnin kestoisen symmetrisen
>kouristuskohtauksen, joka muistuttaa epileptistä grand mal-kohtausta. Sen
>jälkeen potilas palaa tajuihinsa n. viidessä minuutissa, mutta voi olla
>jälkeenpäin hieman sekava ja muistamaton tunnin, parin ajan. Hän ei
>jälkeenpäin muista mitään hoitoa edeltäneen puolen tunnin eikä sekavuuden
>keston ajalta. Hoidon teho näkyy usein välittömästi.
>*Tuossa yllä sanotaan että hoidon teho näkyy usein välittömästi, mitä sillä
>sitten tarkoitetaankin.*
Voit arkoittaa sitä että potilaan olo on jo hieman parempi ensimmäisen
hoitokerrran jälkeen mutta mistään masennuksen paranemisen
kriteereistä ei vielä voi puhua.
>ECT-hoito ei ole erityinen terveysriski, vaikka näyttääkin dramaattiselta:
>huonokuntoiset potilaat sietävät sen usein paremmin kuin lääkkeiden
>sivuvaikutukset.
>*Tietenkin jos ECT:n sivuvaikutuksia verrataan siihen mitä neuroleptika voi
>aiheuttaa, ne ovat ehkä siedettävämpiä. Minä en kyllä ole enää aivan
>vakuuttunut tuosta sähköhoidon turvallisuudesta.*
Jotain kertonee se että sähköhoitoa pidetään ensisijaisena
hoitomuotona raskaana olevan vaikea-asteisen masennuksen hoitoon.
>| Voisi myös sanoa että ainoa varma on se
>| että hoidon täytyy aiheuttaa kouristuksia.
>Samalla annetaan kuitenkin jotain lääkitystä joka lieventäisi noita
>lihaskouristuksia. Mielenkiintoista kuitenkin tämä että lihaksiston tila
>vaikuttaa myös mielentilaan.
Lihaksiston ei vaikuta sähköhoidon tulokseen vaan kouristus tutkitaan
aivoista EEG:llä.
>According to the CMAJ article, results of an open trial indicate that the
>antidepressant efficacy for TMS and ECT is comparable. But psychotic
>patients appear to do better with ECT, says Hasey. For those who are able to
>benefit from rTMS, it appears to offer a gentler, safer option.
Magneettistimulaatiohoito ei ole käytännössä osoittautunut niin
hyväksi mitä alkuun toivottiin. Se on kuitenkin täsmähoitoa eli
vaikutus voidaan kohdistaa aivojen tietylle alueelle ja ehkä vielä
joskus opitaan käyttämään sitä niin että tehokin paranisi.
Sami Anttila
<var...@saunalahti.fi> wrote:
>> Esität paljon väitteitä. Voitko yksilöidä mitä näistä väitteistä on
>> osoitettu tutkimuksin oikeiksi ja mistä nämä tutkimustulokset on
>> saatavissa?
>> Olen ollut jonkinverran tekemisissä vaikeasta sosiaalisesta
>> jännittämisestä kärsivien potilaiden kanssa ja sieltä katsoen
>> viimeiset kommenttisi tuntuvat hyvin oudoilta. Muutamille potilaille
>> on jopa kirjoitettu eläke eli ei tässä välttämättä mennä rimaa hipoen
>> ja lääkemarkkinoita hakien vaan hoidetaan ihan kunnon tautia.
>Minä puhuin yhdestä näkökulmasta eli lääketeollisuuden näkökulmasta luoda
>tarpeita, markkinoita. Se on aivan normaalia markkinataloutta.
>Minä toistin aika paljon jutussani omin sanoin sitä mitä Liisa
>Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut ja kertonut haastatteluissa. Hän
>perusteli käsityksiään tutkimustuloksilla mm. meillä ja USA:ssa. Sanoi
>olleensa myös USA:ssa paikan päällä tekemässä havaintoja ja erilaisissa alan
>tilaisuuksissa. Ei minulle tullut epäilystä olla uskomatta hänen puheitaan.
>Hänhän on arvostettu yliopiston opettaja ja siten yksi uusien
>ammattiauttajien luoja.
Tällainen argumentointi ei oikein riitä vakuuttamaan minua.
Esittäisit mieluummin alkuperäiset lähteet niin voitaisiin katsoa mitä
todella on tutkimuksilla todettu, kuinka laajoja tutkimukset ovat
olleet jne.
>Oli siis kysymys USA:ssa esiintyvästä suuntauksesta. Yleensähän vaikutteet
>sieltä on tullut tänne muutaman vuoden viiveellä. En siis väitä sitä, että
>meillä määrättäisiin lääkkeitä väärin perustein.
Niinpä. Masennuslääkkeitäkin on meillä todettu käytettävän tarpeeseen
nähden aivan liian vähän. Käytön sai tuplata eikä sittenkään
riittäisi.
Markus Myllymäki
Minulla ei ole tietopohjaa syvällisempään väittelyyn. Vaikka saisinkin
tutkimustulokset käyttööni, niin tuskin osaisinkaan niitä tulkita. Kullakin
alalla on oma "kielensä". Jos en voi uskoa alan tutkijaan ja opettajaan,
niin sitten pitää kyseenalaistaa miksi minä osaltani maksan verojen kautta
tutkijoiden ja opettajien palkat.
Myönnän, että minun pitäisi kuunnella useita tutkijoita. Minä olen sillä
tavalla välillisesti kuunnellutkin, jos mainitsemani tutkija on ymmärtänyt
oikein muiden tutkijoiden tekemät tutkimustulokset ja osannut "kääntää" ne
kansan kielelle.
Minä olen siis mielipiteineni tässä asiassa täysin muiden mielipiteiden
varassa. Ei kun lisää vaan näkemyksiä.
Onko tutkimustuloksia siitä mistä syystä masennuslääkkeitä pitää käyttää yhä
enemmän ja enemmän.
Eikö pitäisi keskittyä syihin eikä vain seurauksiin!?
Mikä tässä yhteiskunnassa oikein ahdistaa ja masentaa? Eikö tiede ja
tekniikka ole kehittänyt kaikenlaisia elämää helpottavia asioita. Tietysti
masennuslääkkeetkin helpottavat elämää, mutta onko se oikea tie!?
Kohtahan pitää ruveta määrittelemään milloin ihminen ei ole enää
alkuperäinen, kun siihen laitetaan erilaisia kemikaalioita, keinoniveliä
(luita), keinoelimiä ja vaihtoelimiä (jopa eläimistä).
Minusta tuntuu siltä, että me mittaamme kaiken mahdollisen ulos
kehityksestä. Kun jokin asia helpottuu teknologian myötä, niin me yritämme
tehdä sitä sitten niin paljon, että läkähdymme, tai ryntäämme tekemään
jotain muuta.
Kukaan ei ole vielä kyennyt minulle vastaamaan: Mihin meillä on jatkuva
kiire!!!!?????
Jossain aforismissa sanotaan: Jumala loi ajan, mutta ihminen loi kiireen.
Markus Myllymäki
Sanctius
>Mihin meillä on jatkuva kiire!!!!?????
Mitä jää tekemättä, jos kuolet nyt? Mitä jäi tekemättä, kun nyt
kuolit? Mitä loppuunsaattaisit, jos voisit? Miksi näin tekisit?
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Markus Myllymäki" wrote:
| >Minä puhuin yhdestä näkökulmasta eli lääketeollisuuden näkökulmasta luoda
| >tarpeita, markkinoita. Se on aivan normaalia markkinataloutta.
| >Minä toistin aika paljon jutussani omin sanoin sitä mitä Liisa
| >Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut ja kertonut haastatteluissa. Hän
| >perusteli käsityksiään tutkimustuloksilla mm. meillä ja USA:ssa. Sanoi
| >olleensa myös USA:ssa paikan päällä tekemässä havaintoja ja erilaisissa
alan
| >tilaisuuksissa. Ei minulle tullut epäilystä olla uskomatta hänen
puheitaan.
| >Hänhän on arvostettu yliopiston opettaja ja siten yksi uusien
| >ammattiauttajien luoja.
|
| Tällainen argumentointi ei oikein riitä vakuuttamaan minua.
| Esittäisit mieluummin alkuperäiset lähteet niin voitaisiin katsoa mitä
| todella on tutkimuksilla todettu, kuinka laajoja tutkimukset ovat
| olleet jne.
Matti Närkiä lähetti aikoinaan hyviä lähteitä asiasta:
http://www.google.com/advanced_group_search?hl=fi
[millä tahansa sanoista:] lääketeollisuus lääketeollisuuden
[Lähettäjä:] Matti Markia
_____
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000226/koti/20000226ko13.html
Ylimielinen lääketeollisuus
Lääketeollisuus osoittaa ylimielistä välinpitämättömyyttä määräyksiä
kohtaan. Lääkelaitoksen kovistelusta huolimatta teollisuus jättää yhä
lääketutkimusten tulokset raportoimatta ja jopa estää tutkijoita kertomasta
tuloksista. Aloittelevat tutkijat eivät voi uhmata lääkeyhtiöiden
määräyksiä, jos mielivät tehdä toisenkin tutkimuksen.
---
_____
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970417/koti/970417ko08.html
Lääketeollisuus havittelee
reseptitietoja lääkemyynnistä
Apteekkeja yritetään saada tilastoimaan millainen lääkäri määrää mitäkin
rohtoa
Lääketeollisuudelle tietoja keräävät firmat yrittävät hankkia entistä
tarkempia tietoja lääkemyynnistä, ja joillakin tavoitteena on myös saada
tietoja apteekeissa käsiteltyjen reseptien pohjalta. Näistä tiedoista
saattaisi ilmetä muun muassa se, millainen lääkäri on määrännyt mitäkin
lääkettä: onko kyseessä esimerkiksi yleislääkäri vai erikoislääkäri.
Tieto olisi lääketehtaille arvokas, koska ne voisivat suunnata
markkinointiaan sen avulla tarkemmin. Tietojen myyminen kaupalliseen
käyttöön herättää kuitenkin runsaasti epäilyjä ja kysymyksiä tietosuojan
toteutumisesta.
---
_____
"Joulun alla lääkärikollegoitaan arvostelevan kirjan Älä usko lääkäriä
julkaissut professori Antti Arstila on kannellut eduskunnan oikeusasiamies
Lauri Lehtimajalle siitä, että virkamieslääkärit ottavat jatkuvasti vastaan
lääketeollisuudelta kestitystä ja ulkomaanmatkoja. Arstilan mukaan
"sponsorointi" maksaa kasvaneina lääkekuluina yhteiskunnalle miljardeja
markkoja vuodessa." - Iltalehti. 2.1.1997.
_____
| >Oli siis kysymys USA:ssa esiintyvästä suuntauksesta. Yleensähän
vaikutteet
| >sieltä on tullut tänne muutaman vuoden viiveellä. En siis väitä sitä,
että
| >meillä määrättäisiin lääkkeitä väärin perustein.
|
| Niinpä. Masennuslääkkeitäkin on meillä todettu käytettävän tarpeeseen
| nähden aivan liian vähän. Käytön sai tuplata eikä sittenkään
| riittäisi.
Helsingin Sanomat
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=970603va01&pvm=19970603
Ajassa - Tiistaina 3.6.1997
Mitä psyykenlääkkeet peittävät?
Juha Siltala
---
Psyykenlääkkeiden käyttö on viime vuosina rajusti lisääntynyt. Käyttäjien
kokonaismäärä oli viime vuonna 720 000. Kansaneläkelaitoksen tilastojen
mukaan rauhoittavia lääkkeitä söi 270 000, unilääkkeitä 270 000,
masennuslääkkeitä 209 000 ja psykoosilääkkeitä 130 000 henkilöä (kaikkien
apteekkien arvioitu myynti 1996).
Piller mot krisen
http://www.dn.se/DNet/articles/5800-5899/5896/deppingress.html
SSRI-mediciner används som universalmedel
http://www.dn.se/DNet/articles/5800-5899/5896/ssri.html
Av Birgitta Albons
De nya antidepressiva SSRI-preparaten används i förvånande omfattning för
andra psykiatriska tillstånd än depression. Det konstaterar två läkare som
gjort en enkät bland Svenska psykiatriska föreningens medlemmar.
Nästan hälften av de 595 svarande läkarna skriver ut SSRI-medel vid social
fobi, 34 procent använder medicinerna vid smärtsyndrom och 24 procent mot
bulimi och premenstruella besvär.
---
Industrin styr läkarna
http://www.dn.se/DNet/articles/5800-5899/5896/lakare.html
Av Birgitta Albons
Läkemedelsbolagens riktade reklam till läkarna har en kraftfull effekt. I
genomsnitt skriver de läkare som haft besök av en representant från något
läkemedelsbolag ut nästan dubbelt så mycket av bolagets SSRI-preparat som de
läkare som inte fått besök.
---
Varför ökar förskrivningen av SSRI-medlen så drastiskt? Den frågan ställdes
till läkarna i Handelshögskolans studie. I svaren nämndes flera faktorer:
- Den massmediala uppståndelsen kring SSRI-medlen, i synnerhet prozac,
- Läkemedelsbolagens effektiva marknadsföring, några menade att det blivit
en ny trend, ett mode.
- Att distriksläkare lärt sig mer om depressioner och dess symtom och därför
ökat sin förskrivning av de nya antidepressiva preparaten.
Läkemedelsbolagens reklam gäller naturligtvis inte enbart SSRI-medel, men är
mycket omfattande just för den här läkemedelsgruppen.
_____
Mediciner klarar inte alla depressioner
http://www.dn.se/DNet/articles/5800-5899/5896/danuta.html
Av Birgitta Albons
---
- Antidepressiva mediciner har en fantastisk effekt på rätt patienter. Men
de hjälper inte alla depressiva tillstånd och medför en risk att innehållet
i patientens depression försummas. För att avgöra vilka patienter som
behöver mediciner, vilka som kan bli hjälpta av psykoterapi och vilka som
behöver bådadera krävs en noggrann diagnos.
Diagnostiken när det gäller depressioner är bristfällig i dag.
_____
"Vi är på ett gungfly"
http://www.dn.se/DNet/articles/5800-5899/5896/hakansson.html
Av Birgitta Albons
Jag skriver ut de nya antidepressiva medicinerna ganska ofta. I första hand
mot depression. Men tröskeln för medicinkrävande depression har sänkts, nu
ger vi läkemedel till människor med ganska lindriga depressioner, men också
till folk som mår allmänt psykiskt dåligt. Ibland undrar jag vad jag håller
på med. Vi är lite ute på ett gungfly och experimenterar oss fram.
Det säger Jan Håkansson, som är distriktsläkare på hälsocentralen i Krokom
utanför Östersund. Han syftar på den nya gruppen antidepressiva läkemedel
som prozac blivit symbol för, selektiva serotoninåterupptagshämmare eller
SSRI.
---
Hur många av dina patienter som fått SSRI har blivit hjälpta?
- Ungefär hälften.
---
_____
Tauno
- J -
> hoitomuotona raskaana olevan vaikea-asteisen masennuksen hoitoon.
Ja minä kun luulin, että ensisijaisena tulee keskustelu ja sitten vasta muut
hoidot...
"Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> kirjoitti
viestissä:3c38083f...@news.koti.tpo.fi...
Markus Myllymäki
Sanctius <sanc...@mail.com> wrote in message
news:vahg3ussanu6gtgc9...@4ax.com...
> Markus Myllymäki:
> >Mihin meillä on jatkuva kiire!!!!?????
>
> Mitä jää tekemättä, jos kuolet nyt? Mitä jäi tekemättä, kun nyt
> kuolit? Mitä loppuunsaattaisit, jos voisit? Miksi näin tekisit?
>
kuolla nyt.
Minä en pelkää sinänsä kuolemaa, vaan sitä mitä sen edellä tapahtuu.
Jos se tulee äkillisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta, minä en tiedä
edes kuolevani.
Uskon, että kuoleman jälkeen olen tosiaan kuollut: En tunne kipua, tuskaa
tai katumusta siitä, etten ehtinyt tehdä sitä tai tätä. En tunne mitään.
Siis minun näkökulmastani ei jäisi mitään tekemättä.
Ehkä läheisteni näkökulmasta jäisi.
Olisihan hyvä opastaa jälkeenjääviä sellaisten asioiden hoidosta, jotka ovat
olleet minun hoidossani ja mihin minun poismenoni vaikuttaa.
Sami Anttila
wrote:
>
>"Sami Anttila" wrote:
>| "Markus Myllymäki" wrote:
>
>| >Minä puhuin yhdestä näkökulmasta eli lääketeollisuuden näkökulmasta luoda
>| >tarpeita, markkinoita. Se on aivan normaalia markkinataloutta.
>| >Minä toistin aika paljon jutussani omin sanoin sitä mitä Liisa
>| >Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut ja kertonut haastatteluissa. Hän
>| >perusteli käsityksiään tutkimustuloksilla mm. meillä ja USA:ssa. Sanoi
>| >olleensa myös USA:ssa paikan päällä tekemässä havaintoja ja erilaisissa
>alan
>| >tilaisuuksissa. Ei minulle tullut epäilystä olla uskomatta hänen
>puheitaan.
>| >Hänhän on arvostettu yliopiston opettaja ja siten yksi uusien
>| >ammattiauttajien luoja.
>| Tällainen argumentointi ei oikein riitä vakuuttamaan minua.
>| Esittäisit mieluummin alkuperäiset lähteet niin voitaisiin katsoa mitä
>| todella on tutkimuksilla todettu, kuinka laajoja tutkimukset ovat
>| olleet jne.
>Matti Närkiä lähetti aikoinaan hyviä lähteitä asiasta:
Alkuperäinen väite taisi olla että lääkefirmat luovat uusia tauteja
joita sitten hoidetaan heidän valmistamillaan lääkkeillä. Tuomasi
viitteet liittyvät asiaan yleisemmällä tasolla ja niissä olen pääosin
samaa mieltä.
Sami Anttila
<var...@saunalahti.fi> wrote:
>> Niinpä. Masennuslääkkeitäkin on meillä todettu käytettävän tarpeeseen
>> nähden aivan liian vähän. Käytön sai tuplata eikä sittenkään
>> riittäisi.
>Minulla ei ole tietopohjaa syvällisempään väittelyyn. Vaikka saisinkin
>tutkimustulokset käyttööni, niin tuskin osaisinkaan niitä tulkita. Kullakin
>alalla on oma "kielensä". Jos en voi uskoa alan tutkijaan ja opettajaan,
>niin sitten pitää kyseenalaistaa miksi minä osaltani maksan verojen kautta
>tutkijoiden ja opettajien palkat.
>Myönnän, että minun pitäisi kuunnella useita tutkijoita. Minä olen sillä
>tavalla välillisesti kuunnellutkin, jos mainitsemani tutkija on ymmärtänyt
>oikein muiden tutkijoiden tekemät tutkimustulokset ja osannut "kääntää" ne
>kansan kielelle.
>Minä olen siis mielipiteineni tässä asiassa täysin muiden mielipiteiden
>varassa. Ei kun lisää vaan näkemyksiä.
>Onko tutkimustuloksia siitä mistä syystä masennuslääkkeitä pitää käyttää yhä
>enemmän ja enemmän.
>Eikö pitäisi keskittyä syihin eikä vain seurauksiin!?
Ja mitä ovat masennuksen syyt ja kyuinka niihin pitäisi puuttua? Tältä
alueelta puuttuu vankkaa tutkimustietoa, niin kuin puuttuu hyvin
monelta muultakin lääketieteen alueelta. Pitäisikö sydämen
rytmihäiriön lääkehoidon aloittamista pitkittää siihen asti kun syy
löytyy vai aloittaa lääkitys heti? Tässä ei useinkaan tule
eettistäongelmaa mutta miksi masennuksen hoitoon sellaisella
ongelmalla on näin voimakas tilaus?
Markku Myllykangashan on yhteiskuntatieteellisestä viitekehyksestään
lähtien kritisoinut voimakkaasti esim masennuslääkkeiden käyttöä.
Suoraan sanottuna uskon että hän ei tiedä mistä puhuu.
http://www.acatiimi.fi/2000/8_00/8_00c.htm
"- Sosiaaliset ongelmat peitetään lääketieteellisten hoitojen alle.
Ujoutta, väsymystä ja masennusta hoidetaan lääkkeillä ja terapialla."
Nuo mainitut ujous ja masennus ovat lääkärin vinkkelsitä usein
selvästi työkykyä heikentäviä sairauksia joita täytyy hoitaa. Sitä
paitsi potilaat ovat todella kriittisiä eri hoitojen suhteet eivätkä
pieneen vaivaan suostu ottamaankaan lääkettä tai muuta hoitoa eli
Myllykankaan kritiikki kohdistuu lopulta erittäin pieneen
potilasryhmään. Ja samalla syyllistetään ne 99% muuta potilasta.
Sami Anttila
wrote:
>Voisitko kertoa miten pitkälle menneen raskauden yhteydessä voidaan vielä
>käyttää sähköhoitoa vaikea-asteisen masennuksen hoitoon? Ei kai sentään ihan
>viimeisille raskausviikoille asti? Ajattelin vain että miten nuo
>kouristukset voisivat vaikuttaa sikiöön.
Tästä ei ole minulla tietoa.
>| >According to the CMAJ article, results of an open trial indicate that the
>| >antidepressant efficacy for TMS and ECT is comparable. But psychotic
>| >patients appear to do better with ECT, says Hasey. For those who are able
>to
>| >benefit from rTMS, it appears to offer a gentler, safer option.
>| Magneettistimulaatiohoito ei ole käytännössä osoittautunut niin
>| hyväksi mitä alkuun toivottiin. Se on kuitenkin täsmähoitoa eli
>| vaikutus voidaan kohdistaa aivojen tietylle alueelle ja ehkä vielä
>| joskus opitaan käyttämään sitä niin että tehokin paranisi.
>Joka tapauksessa tuon TMS:n yhteydessä käytettiin sanaa "safer", joten
>jotain vaarallista tuossa ECT:ssä täytyy kai olla. Minua jäi vieläkin
>kaivelemaan se mainitsemasi kuvataiteellisen lahjakkuuden, eli oikean
>aivopuoliskon toimintojen menetys.
ECT:ssä potilas täytyy nukuttaa ja siihen liittyi ainakin silloin kun
tein syventäviäni 10 vuotta sitten kuoleman riski 1/100 000
hoitokertaa. Lisäksi riskiä tulee lääkkeistä ja niidne
yhteisvaikutuksista ym. Magneettihoidossa ei tarvita nukutusta.
Sami Anttila
>> Jotain kertonee se että sähköhoitoa pidetään ensisijaisena
>> hoitomuotona raskaana olevan vaikea-asteisen masennuksen hoitoon.
>Ja minä kun luulin, että ensisijaisena tulee keskustelu ja sitten vasta muut
>hoidot...
Vaikea-asteisessa (F32.2) masennuksessa keskustelu ei kokemukseni
mukaan juurikaan auta.
Marisa M
yksi oppilas joutui syystä tai toisesta (yleensä syyksi riitti, se, että
henkilö oli hieman ujompi tai poikkeuksellisen hyvä koulussa tai hänellä
oli epäsuosittuja harrastuksia tai omituinen pukeutumistyyli tai
yksinkertaisesti se, että hänellä ei ollut luokkalaisten keskuudessa
ketään hyvää kaveria ) ottamaan sen kiusatun roolin kantaakseen.
Kiusaajia oli yleensä useampia, osa aktiivisempia, osa myötäilijöitä.
Sitten kun kiusattu sai tarpeekseen ja vaihtoi luokkaa tai koulua tai ei
pystynyt enää käymään koulua ollenkaan, löytyi jäljellejääneiden
keskuudesta pian uusi kiusattu. Myös aktiivisimmat kiusaajat saattoivat
vaihtua. Tärkeintä oli, että luokassa oli joku oppilas, jota voitiin
kiusata.
Kiusaaminen on siis ryhmäilmiö. Sitä esiintyi jokaisella luokalla.
Uskoisin kuitenkin, että luokaton koulu tulee helpottamaan tilannetta
kun "luokkayhteisön" merkitys vähenee ja ihmiset voivat olla
koulussakin enemmän yksilöinä ja vähemmän jonkun roolin kantajina.
Ja on erittäin ikävää jos joku sattumanvaraisesti kiusatuksi joutunut
henkilö ahdistuu kiusaamisesta ja joutuu sen takia ottamaan jonkun
psykiatrisen potilaan leiman (tai epäilyn siitä) kannettavakseen.
Esa kirjoitti 03.01.2002 14:41
> Toisaalta entä jos joku joutuu koulukiusatun asemaan sen takia että
omaa
> esim. ahdistuneisuushäiriön? Sen alkuperäisen ongelman takia ei pysty
alussa
> pistämään kiusaajille kampoihin ja selviämään tilanteista. Huomaavat
että
> tätä voi kiusata. Voi se mennä niinkin päin. Jos se menee sitten
vaikka
> MTT;hen niin toivoisi että siellä psykologi ym. näkisi sen taustalla
olevan
> häiriön ja lähtisi hoitamaan sitä jolloin voisi ajatella että siitä
> parantuminen antaisi sitten voimavaroja ja toimintakykyä selvitä
> kiusaamisesta koska sen henkilön oma häiriöstä vapaa minä kykenisi
sitten
> toimimaan täysillä ja kiusaaminen sitten loppuu kun huomataan että
sitä ei
> voi enään kiusata eikä niin että ajattelee ongelmien olevan
seurausta
> kiusaamisesta vaan kiusaaminen onkin vain ollut yksi pisara meressä
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Tommi Höynälänmaa
> Tampereen yliopisto Psykologian laitos
> http://www.psykonet.helsinki.fi/psykonet/Tampere/Opetus/TaYPsyko.nsf/5da6339
> 4b835230cc2256812003fa9a1/aed4e1a5f2b15062c225686a00274db5?OpenDocument
> ---
> Sähköhoito. Potilaille joihin antidepressantit eivät tehoa. Potilaille
> joille lievitys depressioon halutaan nopeasti (esim itsemurhaa
> suunnittelevat potilaat. Lääkkeiden vaikutus näkyy vasta 2-3 viikon
> kuluttua, sähköhoiti alkaa vaikuttaa viikossa). Potilaat, joilla on
> harhaluuloja. Sähköhoidon vaikuttavuuden syitä ei kunnolla tunneta.
>
Mitä tämä "potilaat, joilla on harhaluuloja" tässä yhteydessä
tarkoittaa? Eikö sähköhoito ole masennuksen hoitokeino? Annetaanko ja
voidaanko määräysten mukaan antaa sähköhoitoa potilaalle
tahdonvastaisesti?
- Tommi -
- J -
> rytmihäiriön lääkehoidon aloittamista >pitkittää siihen asti kun syy
> löytyy vai aloittaa lääkitys heti? Tässä >ei useinkaan tule
> eettistäongelmaa mutta miksi masennuksen >hoitoon sellaisella
> ongelmalla on näin voimakas tilaus?
Ehkä juuri siksi, että sydänsairauksissa on kyse fyysisestä sairaudesta ja
on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää käyttää tällaiseen sairauteen
lääkkeitä. Masennuksen syiden kuitwnkin ajatellaan olevan psyykkistä
alkuperää, jolloin ajatellaan, että masennus on hoidettavissa muutoin kuin
lääkkeillä.
Jos kuitenkin halutaan yhdistää eri ammattikuntien tietotaito, niin pitäisi
ottaa käyttöön laajempi psykobiologinen näkökulma, jolloin masennus- tai
mielialalääkkeillä ihmiselle voitaisiin luoda sellainen olotila, että
ylipäätään keskustelemisesta voisi olla hyötyä. Jos on kovin ahdistunut,
väsynyt, keskittymiskyvytön yms., niin tn. terapiatunti ei ole kovin
hedelmällinen, koska kaikki ajattelu kohdistuu omaan pahaan oloon. Jos voisi
syödä lääkettä ja korjata sillä oloaan, voisi olla enemmän energiaa pohtia
niitä syitä, joita masennukselle on omassa elämässään.
Tutkimustenkin mukaan paras hoitotulos saavutetaan, kun yhdistetään lääke-
ja terapiahoito. Kumpikaan yksinään ei ole niin tehokas kuin molemmat
yhdessä.
Mielialalääkkeitä ei ihmisten tarvitse yleensä syödä koko elämäänsä, vaan
kuuriluontoisena. Voisi kai ajatella, että mielialalääkkeet ovat eräänlainen
mielen antibioottikuuri, joka nyt sattuu kestämään vähän kauemmin kuin kaksi
viikkoa. On luonnollista, että jos ihmisen särkee päätä, hän ottaa
särkylääkkeen. Miksi sitten mielen sairauksiin pitää liittyä niin suuri
häpeä? Siksi, koska edelleenkin ihmiset ajattelevat, että esim. masentunut
ihminen on heikko ja vajavainen eikä pärjää omillaan. Oletetaan, että
mielenterveystoimistojen asiakkaat ovat "hulluja", joten ajatellaan, että
enhän minä sinne voi mennä. Yleisin lause, jonka itse kuulee ensimmäisellä
tapaamisella asiakkaalta on: "Mulla on ollu jo jonkin aikaa paha olla, mutta
en mä oikein tiedä, onks tää mulle oikea paikka, kun en mä kuitenkaan
silleen sairas ole ja kai sitä pitäs pärjätä omillaan....."
Yhteiskuntamme ei edelleenkään ole avoimempi mielen asioiden suhteen, vaan
niihin liittyy edelleen turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Valitettavasti.
- J -
"Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> kirjoitti
viestissä:3c395de7...@news.koti.tpo.fi...
- J -
sähköhoitoon????
"Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> kirjoitti
viestissä:3c3962ab...@news.koti.tpo.fi...
- J -
Tällaiseen masennukseen voi liittyä myös harhaluuloja. Vastentahtoisesta
sähköhoidosta minulla ei ole tietoa, mutta olisi kyllä mielenkiintoista
tietää sekin.
"Tommi Höynälänmaa" <tommi.ho...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:9ea41751.02010...@posting.google.com...
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
---
| joita sitten hoidetaan heidän valmistamillaan lääkkeillä. Tuomasi
| viitteet liittyvät asiaan yleisemmällä tasolla ja niissä olen pääosin
| samaa mieltä.
Minun olisi sitten pitänyt lukea vähän huolellisemmin mistä alunperin
keskustelussanne oli kysymys. En usko vähääkään siihen että lääkefirmat
loisivat uusia tauteja. Jotkut lääkket luovat toki sivuvaikutuksia, mutta
niitäkään ei varmasti tarkoituksellisesti aiheuteta. Totta puolestaan on
että lääketeollisuus toimii kaupallisten periaatteiden mukaan, ja sen
haittapuolista voisi kirjoittaa pitkän listan. (Esimerkiksi, halvempien tai
vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavien lääkeaineiden tutkiminen ja
kehittäminen ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa. Tehokkaiden
terapiamuotojen kehittämiseen ja tutkimiseen ei juuri satsata, vaikka siitä
voisi pitkällä tähtäyksellä olla kansantaloudellistakin hyötyä.)
Tauno
Tauno
"Tommi Höynälänmaa" wrote:
| > ---
| > Sähköhoito. Potilaille joihin antidepressantit eivät tehoa. Potilaille
| > joille lievitys depressioon halutaan nopeasti (esim itsemurhaa
| > suunnittelevat potilaat. Lääkkeiden vaikutus näkyy vasta 2-3 viikon
| > kuluttua, sähköhoiti alkaa vaikuttaa viikossa). Potilaat, joilla on
| > harhaluuloja. Sähköhoidon vaikuttavuuden syitä ei kunnolla tunneta.
| >
|
| Mitä tämä "potilaat, joilla on harhaluuloja" tässä yhteydessä
| tarkoittaa?
Lähinnä kai psykoottisia potilaita, joihin lääkeaineet eivät tehoa.
| Eikö sähköhoito ole masennuksen hoitokeino?
Sitä käytetään myös sekä psykoottisten että hyperaktiivisten maanisten
potilaitten hoitoon.
| Annetaanko ja
| voidaanko määräysten mukaan antaa sähköhoitoa potilaalle
| tahdonvastaisesti?
Ruotsissa annetaan sähköhoitoa noin 2000:lle potilaalle vuosittain
tahdonvastaisesti. En tiedä mikä tilanne on Suomessa.
"I Sverige utförs årligen ca 20 000 ECT-behandlingar varav ca 11 % under
tvång." http://www.df.lth.se/~mikaelb/med/ect/ect.html
Tauno
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
---
| >jotain vaarallista tuossa ECT:ssä täytyy kai olla. Minua jäi vieläkin
| >kaivelemaan se mainitsemasi kuvataiteellisen lahjakkuuden, eli oikean
| >aivopuoliskon toimintojen menetys.
|
| ECT:ssä potilas täytyy nukuttaa ja siihen liittyi ainakin silloin kun
| tein syventäviäni 10 vuotta sitten kuoleman riski 1/100 000
| hoitokertaa.
Tästä on esitetty paljon erilaisia ja toisistaan hämmästyttävän paljon
poikkeavia lukuja. (Lisäksi on vaikea sanoa miten paljon ECT on lyhentänyt
potilaiden odotettua elinikää. Ja miten ECT on viime vuosina kehittynyt.)
BBC News
Wednesday, 13 October, 1999
http://news.bbc.co.uk/hi/english/health/medical_notes/newsid_463000/463220.s
tm
Electro-convulsive Therapy
The death rate from ECT used to be quoted as 1 for every 1,000 patients, but
with smaller amounts of electric current used in modern treatments,
accompanied by more safety techniques, this has been reduced to as little as
4.5 in 100,000 patients.
[Tuolla sivulla myös mielenkiintoisia linkkejä, jotka eivät kaikki liity
sähköhoitoon:]
http://news.bbc.co.uk/hi/english/health/newsid_324000/324900.stm
---
The survey, by the National Depression Campaign, found that financial
problems were cited by 88% of people as a trigger for depression.
Eighty-seven per cent agreed that a death or illness in the family could
cause problems.
Next on the list were:
Work worries - 83%
Marriage problems - 81%
Biological factors such as hormonal or chemical imbalances were considered
less important, with only seven in 10 people agreeing they could trigger
depression.
---
_____
Scientists back nature's anti-depressants
http://news.bbc.co.uk/hi/english/health/newsid_344000/344185.stm
Oils from fatty fish like salmon could relieve depression
Eating fatty fish could have a similar effect to taking anti-depressants,
say scientists.
They have found that feeding patients with manic depression oil supplements
relieved some of their symptoms.
Experts say the study is limited, but called it "a landmark attempt" which
demanded closer scrutiny.
---
Omega-3 fatty acids increase levels of the neurotransmitter serotonin in a
similar way to anti-depressants like Prozac.
_____
| Lisäksi riskiä tulee lääkkeistä ja niidne
| yhteisvaikutuksista ym. Magneettihoidossa ei tarvita nukutusta.
Minua kiinnostaisi tietää miten paljon sähköhoidon mahdollisista
haittavaikutuksista kerrotaan potilaille ennen hoidon aloittamista. Ja
yleensäkin että mitä haittavaikutuksia sillä katsotaan _virallisesti_
olevan.
Tauno
Tauno
"Marisa M" wrote:
---
| Ja on erittäin ikävää jos joku sattumanvaraisesti kiusatuksi joutunut
| henkilö ahdistuu kiusaamisesta ja joutuu sen takia ottamaan jonkun
| psykiatrisen potilaan leiman (tai epäilyn siitä) kannettavakseen.
Eli parasta kun kiusatut yrittävät pitää päänsä korkealla kuten tähänkin
asti, ettei heitä vain leimattaisi ahdistuneiksi tai masentuneiksi.
Kiusatuksi joutuminen on suuri häpeä. Ja kaikkein suurin häpeä on olla
psykiatrinen potilas - pelkkä epäilykin siitä...
Vieläko suomalainen ajattelu on tällä tasolla?
On sitten ainakin hyvä että pillereitä voi syödä salassa; ei tarvitse pelätä
leimaantumista. Kun häpeän tunnetta käytetään tällä tavoin hyväksi, saadaan
kauppa kukoistamaan.
Tauno
- J -
hyvin rehellisesti sähköhoidon haittavaikutuksista, kuten esim. muistin
heikkenemisestä väliaikaisesti. Lisäksi on käyty läpi sähköhoitoon liittyvät
muut asiat, kuten nukutus jne. Eiköhän tässäkin asiassa noudateta potilasta
kunnioittavaa menettelytapaa (toivottavasti).
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:oNg_7.3593$O5....@nntpserver.swip.net...
Matti Jokinen
> Totta puolestaan on että lääketeollisuus toimii kaupallisten
> periaatteiden mukaan, ja sen haittapuolista voisi kirjoittaa pitkän
> listan.
Kokemus on osoittanut, että kaupallinen toiminta vaatii valvontaa, ja
sen pitää olla sitä tiukempaa, mitä isompia tuotantoyksiköt ovat. Toi-
saalta on vaikea nähdä paremmin toimivaa vaihtoetoa. Jos esimerkiksi
uusien lääkkeiden kehittely olisi yhteiskunnan monopoli, olisiko odo-
tettavissa, että kehitys olisi nopeampaa tai paremmin suunnattua?
> (Esimerkiksi, halvempien tai vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavien
> lääkeaineiden tutkiminen ja kehittäminen ei ole välttämättä
> taloudellisesti kannattavaa.
Miksei? Luulisi, että halpuus ja sivuvaikutusten vähäisyys ovat molem-
mat kovia kilpailuvaltteja. Esimerkiksi SSRI-tyyppiset masennuslääkkeet
ovat olleet kaupallisesti hyvin kannattavia, vaikka eri lähteet ilmoit-
tavat melko yksimielisesti, että ne eivät ole trisyklisiä tehokkaampia,
vaan ainoastaan sivuvaikutuksiltaan lievempiä.
> Tehokkaiden
> terapiamuotojen kehittämiseen ja tutkimiseen ei juuri satsata, vaikka siitä
> voisi pitkällä tähtäyksellä olla kansantaloudellistakin hyötyä.)
On tietenkin otettava huomioon se mahdollisuus, että tehokkaampien psyko-
terapiamuotojen kehittämiseen tähtäävä tutkimus ei tuottaisikaan olennai-
sesti nykyisiä parempia menetelmiä, jolloin kansantaloudellinen hyöty
jäisi saavuttamatta. Kokonaan uusille alueille suuntautuvan tutkimuksen
tuloksista ei voi koskaan etukäteen sanoa mitään varmaa. Lääkepuolella
on rahoituskilvassa eräitä valtteja: on konkreettisia tutkimussunnitel-
mia, on biokemiallisia perusteita arvioida suunnitelmien järkevyyttä, ja
on tuoretta näyttöä lähestymistavan tuloksellisuudesta.
- Matti Jokinen
Tommi Höynälänmaa
> | Annetaanko ja
> | voidaanko määräysten mukaan antaa sähköhoitoa potilaalle
> | tahdonvastaisesti?
>
> Ruotsissa annetaan sähköhoitoa noin 2000:lle potilaalle vuosittain
> tahdonvastaisesti. En tiedä mikä tilanne on Suomessa.
>
> "I Sverige utförs årligen ca 20 000 ECT-behandlingar varav ca 11 % under
> tvång." http://www.df.lth.se/~mikaelb/med/ect/ect.html
Kansankodin vaaleanpunaista "sosialidemokraattista humanismia".
- Tommi -
Sami Anttila
wrote:
>| Lisäksi riskiä tulee lääkkeistä ja niidne
>| yhteisvaikutuksista ym. Magneettihoidossa ei tarvita nukutusta.
>
>Minua kiinnostaisi tietää miten paljon sähköhoidon mahdollisista
>haittavaikutuksista kerrotaan potilaille ennen hoidon aloittamista. Ja
>yleensäkin että mitä haittavaikutuksia sillä katsotaan _virallisesti_
>olevan.
Suunnilleen se mitä nyt on tullut esiin, kerrotaan potilaalle
riskeistä.
Tietääkseni muuten Suomessa sähköhoitoa ei anneta ilman potilaan
suostumusta.
Sami Anttila
Tommi Höynälänmaa
> 18. ELEKTROKONVULSIIVINEN HOITO
> http://www.kakspy.com/kirj_kn_18.html
> ---
> Teknisesti ECT-hoito on yksinkertainen: laitteessa on kaksi elektrodia,
> jotka asetetaan toinen päälaelle, toinen ei-hallitsevan aivopuoliskon
> ohimolle. Elektrodien kautta johdetaan 70-130 voltin jännite 0,1-0,5
> sekunnin ajan aivoalueen läpi, mikä aiheuttaa välittömän tajuttomuuden ja
> pienen viiveen jälkeen muutaman kymmenen sekunnin kestoisen symmetrisen
> kouristuskohtauksen, joka muistuttaa epileptistä grand mal-kohtausta. Sen
> jälkeen potilas palaa tajuihinsa n. viidessä minuutissa, mutta voi olla
> jälkeenpäin hieman sekava ja muistamaton tunnin, parin ajan. Hän ei
> jälkeenpäin muista mitään hoitoa edeltäneen puolen tunnin eikä sekavuuden
> keston ajalta. Hoidon teho näkyy usein välittömästi.
120 voltin jännite voi aiheuttaa palovammoja käteen tai märkänä
kosketettaessa kuolemaan johtavan sydämen toimintahäiriön (1).
Arvelisin että kudosvaurioiden syntymisen tai muun vaarallisuuden
kannalta ratkaiseva suure on joko virta tai teho.
(1) Emanuel Rubin, John L. Farber: Pathology
- Tommi -
Ville Voipio
> 120 voltin jännite voi aiheuttaa palovammoja käteen tai märkänä
> kosketettaessa kuolemaan johtavan sydämen toimintahäiriön (1).
> Arvelisin että kudosvaurioiden syntymisen tai muun vaarallisuuden
> kannalta ratkaiseva suure on joko virta tai teho.
Kudosvaurioitten kannalta merkittävää on myös taajuus, korkeataajuinen
signaali ei aikaansaa sähkökemiallisia reaktioita samalla tavalla kuin
matalataajuinen. Palovammojen määrä ja laatu riippuu tehosta, kyse
on ihan lämmittämisestä.
Sähkö yleensä tappaa nimenomaan sydänpysähdyksen tai kammiovärinän vuoksi.
Näistä ilmeisesti kammiovärinä on vaarallisempi, pysähdyksestä terve
sydän lähtee itsekseen käyntiin (tätähän käytetään kammivärinän hoidossa).
Näin ollen pään läpi johdettu virta ei ole niin vaarallista kuin äkkiä
tuntuisi. Isosähkö on asia erikseen, suurjännitelinjasta tulevat tehot
ovat sitä luokkaa, että ihminen palaa.
Itse asiassa ihmisen tappaminen sähköllä on yllättävänkin vaikeaa.
Brutaali esimerkki tästä on sähkötuoli, joka todella joutuu grillaamaan
uhrinsa.
Mitään simppeliä tapaa määrittää tappavaa sähköä ei ole. Yksilöstä
ja olosuhteista (erityisesti sydämen rytmin vaiheesta) riippuu,
mikä on tappavaa. Jotkut kestävät ukkosen lyönnin, toiset taas
kuolevat huonolla tuurilla pienilläkin väärässä paikassa väärään
aikaan olleilla virroilla.
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Esa
> Kiusaaminen on siis ryhmäilmiö. Sitä esiintyi jokaisella luokalla.
> Uskoisin kuitenkin, että luokaton koulu tulee helpottamaan tilannetta
> kun "luokkayhteisön" merkitys vähenee ja ihmiset voivat olla
> koulussakin enemmän yksilöinä ja vähemmän jonkun roolin kantajina.
>
millään tavalla estää kiusaamista. Se ei välttämättä ole luokkaan sidottu
ongelma. A-studiossa tuli jostain Tukholmalais lähiön yläasteesta jossa asia
oli hoidettu niin että jokainen oppilas joutui allekirjoittamaan kirjallisen
sopimuksen jossa oli määritelty nämä käyttäytymissäännöt ja sopimuksen
rikkomisesta kuten kiusaamisesta seurasi sitten sopimuksessa määritellyt
sanktiot eli kutsuttiin sitten vanhemmat paikalle puimaan asiaa. Se oli
siellä toiminut hyvin.
esa
Sampo Smolander
> Mitään simppeliä tapaa määrittää tappavaa sähköä ei ole. Yksilöstä
> ja olosuhteista (erityisesti sydämen rytmin vaiheesta) riippuu,
> mikä on tappavaa. Jotkut kestävät ukkosen lyönnin, toiset taas
> kuolevat huonolla tuurilla pienilläkin väärässä paikassa väärään
> aikaan olleilla virroilla.
Jostain (en muista missä) luin, että noin 1/3 lyönnin ajasta sydän
on sellaisessa tilassa että salamanisku aiheuttaa tappavan
häiriön. Edelleen (unohdettu) lähde jatkoi, että tilastot
tukevat sitä että 2/3 ihmisistä selviää salamaniskusta.
Ja mainitsi vielä, että joskus 40-luvulla briteissä joku
partiolaisporukka, 20-30 henkeä, olisivat vuorilla pidelleet
kaikki samasta märästä köydestä johon salama iski, ja että
n. 1/3 kuoli.
(Jos lähde kiinnostaa, voin yrittää kaivella muistiani...)
- Sampo Smolander
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
---
| >haittavaikutuksista kerrotaan potilaille ennen hoidon aloittamista. Ja
| >yleensäkin että mitä haittavaikutuksia sillä katsotaan _virallisesti_
| >olevan.
|
| Suunnilleen se mitä nyt on tullut esiin, kerrotaan potilaalle
| riskeistä.
|
| Tietääkseni muuten Suomessa sähköhoitoa ei anneta ilman potilaan
| suostumusta.
Lain mukaan sähköhoitoa voidaan antaa pakkohoidon yhteydessä, vaikka potilas
vastustaisikin sitä. Mutta en tiedä miten paljon sitä käytännössä tapahtuu.
Tuossa alla asiaa koskeva uusi lakiehdotus.
____
HE 113/2001
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi mielenterveyslain ja
hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta
StVM 35/2001
---
22 b §. Psyykkisen sairauden hoito. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
niistä hoitotoimenpiteistä, joita saadaan käyttää hoitoon määrätyn potilaan
hoidossa hänen tahdostaan riippumatta. Ehdotettu pykälä koskisi vain
potilaan psyykkisen sairauden hoitoa.
Pykälässä käytetty käsite "psyykkinen sairaus" kattaa sekä aikuisten että
alaikäisten potilaiden hoitoon määräämisen edellytyksenä olevat
sairaudentilat. Lain 8 §:n mukaan tahdosta riippumaton hoito edellyttää,
että henkilö on mielisairas. Ala-ikäisten osalta riittää kuitenkin vakava
mielenterveydenhäiriö.
---
Ehdotuksessa ei ole myöskään sähköhoitoa koskevaa erityissäännöstä. Hoidon
antaminen jäisi pykälän 2 momentin yleissäännöksen varaan. Sähköhoitoa
käytetään vaikeiden masennustilojen hoitoon ja sitä voisi antaa myös
potilaan tahdosta riippumatta. Tällöin kuitenkin korostuisivat 22 b §:n
mukaisesti hoidon välttämättömyyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset.
---
Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2001
_____
Tauno
Tauno
"Tommi Höynälänmaa" wrote:
Electroshock therapy revised
Although tamed down from its days in the 1940s, the practice of using
electricity to treat psychological disorders still has its critics.
http://www.ect.org/news/revised.html
- After the patient is unconscious, two electrodes are placed on the
patient's head. A series of approximately 90-volt electric impulses - the
amount needed to run a 40 watt bulb - run through the brain for about 50
seconds, causing the seizure.
_____
TESTIMONY OF JOHN M. FRIEDBERG, M.D., NEUROLOGIST, BEFORE THE MENTAL HEALTH
COMMITTEE OF THE NEW YORK STATE ASSEMBLY MARTIN LUSTER PRESIDING
http://www.mindfreedom.org/mindfreedom/testimony_d.shtml
---
The whole point of ECT is to trigger a convulsion and there is simply no way
around the brain's threshold: 100 joules of energy, a typical "dose,"
whether brief pulse, square wave, sine wave, AC or DC, unilateral or
bilateral, with or without oxygen equals the energy it takes to light up a
100 watt bulb for one second or drop a 73 pound weight one foot.
---
_____
Electroconvulsive Therapy (ECT)
http://www.virtualpsych.com/depression2001/ect.htm
ECT involves passing a small, brief electrical current through the brain to
produce a seizure (about enough electricity to light a 20-watt lightbulb).
This is believed to cause changes in the chemistry of the brain that relieve
the depression.
_____
Despite Infamy, Shock Therapy Makes a Comeback
http://www.healthyplace.com/Communities/Depression/ect/media/ap.html
---
The amount required depends on the thickness of the skull and the electrical
properties of the scalp and brain, which vary greatly from person to person.
But even the machine's highest setting is barely enough to produce a flicker
in a 100-watt light bulb.
_____
SHOCK THERAPY:
CONTROVERSY AND QUESTIONS
PATIENTS OFTEN AREN'T INFORMED OF FULL DANGER
http://www.harborside.com/~equinox/ect1.htm
The electrodes were placed on her head. With the push of a button, enough
electricity to light a 50-watt bulb passed through her skull.
_____
Electroconvulsive Therapy (ECT) Still Used in the U.S.
Risky Procedure Still Causes Permanent Memory Loss and Confusion
http://members.sockets.net/~mopasjc/Newsletter/newletter-s00.htm
The patient is put under general anesthesia and given a muscle relaxant.
Several electrodes are attached to the head. An electrical impulse (400
volts, enough to light a 20-watt bulb) is sent to the brain for one second
and causes a grand mal seizure (convulsion) that lasts about a minute.
_____
Tauno
Sakari Kinnunen
(=?windows-1252?Q?Tommi_H=F6yn=E4l=E4nmaa?=) wrote:
>120 voltin jännite voi aiheuttaa palovammoja käteen tai märkänä
>kosketettaessa kuolemaan johtavan sydämen toimintahäiriön (1).
>Arvelisin että kudosvaurioiden syntymisen tai muun vaarallisuuden
>kannalta ratkaiseva suure on joko virta tai teho.
>
>(1) Emanuel Rubin, John L. Farber: Pathology
>
> - Tommi -
Kun näihin virtapiireihin pannaan vastus, se pienentää virtaa.
Säädettävällä vastuksella voidaan säätää virta sopivan suureksi.
Kun virta on vain muutamia mA (milliampeeri), ei ole mitään vaaraa
elimistölle. Sähkövirta on näin helppo pitää hallinnassa.
Valaistus ja tehoverkossa ei ole mitään virtaa rajoittavia vastuksia,
siksi sähköisku märälle iholle on voimakas.
SK
Tapio Manninen
sarjoina. Yhdestä shokista ei juuri apua ole mihinkään. Perinteisesti
hoitoja on käytetty psykoosien ja erittäin vaikeiden depressioiden hoidossa.
Shokki voidaan saada aikaan myös ruiskeilla, esim. insuliinilla tai
asetylkoliinilla. Hoito on erittäin rankka. Kouristukset ovat voimakkaita
kuten epilepsian grand malissa. Saattavat jopa katkoa luita, senvuoksi
nukutus. Ei niin kovinkaan kauan sitten näitä tehtiin vielä ilman
anestesiaa. Kokemus oli kauhea. Luulenkin, että parantava vaikutus perustui
/ perustuu enemmän hoidon pelkoon kuin mihinkään muuhun. Kahjompikin yrittää
filmata tervettä niin pitkälle kuin mahdollista hoitoa välttääkseen ja
kuolemanpelon edessä.
Shokkihoidon perinnehän on pitkä. Jo keskiajalla, ellei aikaisemminkin,
"hulluja" mm. pudotettiin erilaisten vempaimien avulla yllättäen kylmään
veteen. Hoitotuloksiakin saatiin.
Minä jo luulin näiden hoitojen jääneen historiaan lobotomian tapaan.
Viimeinen lievennys minkä muistan oli (70-luvulla?) nukutuksen tuleminen
pakolliseksi, jota kommentoitiin, että se huononsi hoitovastetta. Tämän
vuoksi olen olettanut, ettei shokkihoitoja enää käytettäisi.
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:9gF_7.3738$O5....@nntpserver.swip.net...
Reijo Riikonen
> Säädettävällä vastuksella voidaan säätää virta sopivan suureksi.
> Kun virta on vain muutamia mA (milliampeeri), ei ole mitään vaaraa
> elimistölle. Sähkövirta on näin helppo pitää hallinnassa.
> Valaistus ja tehoverkossa ei ole mitään virtaa rajoittavia vastuksia,
> siksi sähköisku märälle iholle on voimakas.
Ettäs tiedätte =:-|
Tommi Höynälänmaa
Koska I = U / R, niin eikö ole niin, että jännite ja sen kudoksen
resistanssi, jonka läpi virta kulkee, määräävät virran suuruuden?
Muistan tosin kuulleeni, että staattinen sähkö saattaa joskus
aiheuttaa isoja jännitteitä, mutta niiden vaarattomuus liittynee
siirtyvän sähkötehon pienuuteen. ECT:stä puheenollen, tuo 70-130 V tai
90 V tarkoittanee elektrodien välistä jännitettä, joten eivät kai
virtapiirin muut vastukset silloin tähän vaikuta?
- Tommi -
Sakari Kinnunen
Perun puheeni kun löysin lisää tietoja. Jos virta on 0.2-1.6 A, se on
hämmästyttävän suuri. Alle 30mA on pidetty vaarattomana. Onkohan
kokeiltu eläimillä ensin, miten suuria virtoja ne kestää?
SK
Lassi Hippeläinen
>.. ECT:stä puheenollen, tuo 70-130 V tai
> 90 V tarkoittanee elektrodien välistä jännitettä, joten eivät kai
> virtapiirin muut vastukset silloin tähän vaikuta?
>
> - Tommi -
Kyllä vaikuttavat. Jännite tarkoittaa kuormatonta tilaa. Kun
elektrodeihin kytketään kuorma (= ihminen), niiden jännite laskee.
Laskun määrä riippuu virtapiirin vastuksesta, johon otetaan mukaan myös
elektrodien sisäinen vastus.
-- Lassi
Tauno
"Sakari Kinnunen" wrote:
| (Sakari Kinnunen) wrote:
---
| Perun puheeni kun löysin lisää tietoja. Jos virta on 0.2-1.6 A, se on
| hämmästyttävän suuri. Alle 30mA on pidetty vaarattomana. Onkohan
| kokeiltu eläimillä ensin, miten suuria virtoja ne kestää?
Electric Chair Manual
http://www.theelectricchair.com/electric_chair_protocol.htm
---
Medical Description
During electrocution there are two (2) factors that must be
considered: the conscious and the autonomic nervous systems.
Voltages in excess of 1500 volts ac are generally sufficient
to destroy the conscious nervous system, that which controls
pain and understanding.
Generally, unconsciousness occurs in
4.16 milliseconds, which is 1/240 part of a second. This is
twenty-four (24) times as fast as the subjects conscious
nervous system can record pain.
---
SPECIFICATIONS
Power Supply
Voltage: 208 volts ac in, 2400 volts ac plus 10% or
2640 volts ac out.
Current: five (5) amperes at 1% (fifty [50]
milliampere) regulation.
---
_____
International Journal of Risk & Safety in Medicine 11 (1998) 5-40
IOS Press
Electroshock: scientific, ethical, and
political issues(1)
http://www.armlinux.org/~chris/breggin-ect.html
Peter R. Breggin(2)
4. Studies of brain damage from ECT
4.1. Extensive animal research
There is extensive animal research literature confirming brain damage from
ECT. The damage is demonstrated in many large animal studies, human autopsy
studies, brain wave studies, and an occasional CT scan study. Animal and
human autopsy studies show that ECT routinely causes widespread pinpoint
hemorrhages and scattered cell death. While the damage can be found
throughout the brain, it is often worst in the region beneath the
electrodes. Since at least one electrode always lies over the frontal lobe,
it is no exaggeration to call ECT an electrical lobotomy.
---
_____
http://www.painsolutions.com/faq.asp
"To put this into perspective, it takes one-half of an ampere to light an
ordinary 60 watt light bulb."
http://www.richardyoungcenter.org/facts/facts/ELECTROCONVULSIVETHERAPY.HTM
"The intensity of the electrical current used in ECT to induce a seizure is
actually quite low -- about one ampere -- which is only slightly greater
than that used by the nerve cells themselves to communicate with each
other."
http://www.ect.org/resources/informedconsent.html
"The natural electrical activity of the brain is measured in millivolts, or
thousandths of a volt. Thus, the power of ECT is literally hundreds of
thousands of times greater than natural brain electrical activity."
http://www.oranous.com/florida/95959e.html
---
B.J. Wilder, a neurologist, discussed epilepsy (T.1141-43),
electroencephalograms (T.1144-45), the fact that depolarization and
repolarization of brain neurons occurs naturally and with artificial
stimulation (T.1146-47), and his experience with electroconvulsive therapy a
number of years ago (T.1147-50). Wilder opined that the application of 10
amps and 1500 volts to a human body would cause unconsciousness in
milliseconds (T.1150-51). According to Wilder, the application of 1500 volts
at 10 amps for 8 seconds, 700 volts at five amps for 22 seconds and 1500
volts at 10 amps for 3-1/2 to 4 seconds would cause "massive depolarization
of certainly every cell in the cerebral cortex" (T.1152). This would also
cause depolarization of structures deep in the brain, such as the brain
stem, and would not allow these cells to recover (T.1152). Wilder opined
that within a few thousandths of a second, the person could not receive any
sensation (T.1152). A person subjected to the above cycle of current would
not be able to perceive pain or other negative sensations once the current
was turned off (T.1153).
---
_____
Tauno
Keijo Lindroos
hyvinkin vain pahentaa masennusta.
Kaikenlaiset joogat , meditaatio, itsen hallinta ja ajatuksen tasolla
taistelu masennusta vastaan voi pistää
oireet niin pahaksi että alkaa kelaa että koko masennus on itse asiassa vain
omaa syytä. Näin itselläni kävi.
Ei ole montaakaan vuotta sitten kun psyykelääkkeiden käyttöä tuomittiin
voimakkaasti. Oli hullu, skitsahtanut
tai jopa paha ihminen. Masennus "parannettiin" juomalla viinaa. Toisaalta
juuri viina on se joka sitä serotoniiniaktiivisuutta
hidastaa eniten. Oli hienoa kun suomessa sai vihdoin mainostaa
kolmos-kaljaa. Tupakka oli vanhemmissa elokuvissa
hienoa ja stailia. Se oli ihan täysin hyväksyttyä, itse tiedän nykyään että
tupakka pahentaa itselläni huomattavasti
ahdistus ja masennusoireita.
"Sami Anttila" <sa...@POISTAkoti.tpo.fi> wrote in message
news:3c395de7...@news.koti.tpo.fi...
Keijo Lindroos
"- J -" <jii...@hotmail.com> wrote in message
news:oIf_7.168$KZ1....@read2.inet.fi...
> >Pitäisikö sydämen
> > rytmihäiriön lääkehoidon aloittamista >pitkittää siihen asti kun syy
> > löytyy vai aloittaa lääkitys heti? Tässä >ei useinkaan tule
> > eettistäongelmaa mutta miksi masennuksen >hoitoon sellaisella
> > ongelmalla on näin voimakas tilaus?
>
> Ehkä juuri siksi, että sydänsairauksissa on kyse fyysisestä sairaudesta ja
> on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää käyttää tällaiseen sairauteen
> lääkkeitä.
'
Onko ongelma pelkästään psyykkinen jos mikään asia ei innosta, eikä
kiinnosta tehdä mitään. ?
Masennuksen syiden kuitwnkin ajatellaan olevan psyykkistä
> alkuperää, jolloin ajatellaan, että masennus on hoidettavissa muutoin kuin
> lääkkeillä.
Aika moni ajattelee noin eikä siitä syystä uskalla kokeilla lääkkeitä.
. Jos voisi
> syödä lääkettä ja korjata sillä oloaan, voisi olla enemmän energiaa pohtia
> niitä syitä, joita masennukselle on omassa elämässään.
> Tutkimustenkin mukaan paras hoitotulos saavutetaan, kun yhdistetään lääke-
> ja terapiahoito. Kumpikaan yksinään ei ole niin tehokas kuin molemmat
> yhdessä.
Tässä on kyllä kyse eri asioista, tunnin terapia joitakin kertoja viikossa
ei välttämättä hyödytä
parin kahvikupillisen ja reippaan kävelyn vertaa. Kelaa nyt itse. Päivässä
on 24 tuntia... en tajua
miten jollain tunnin terapialla, vaikka jokaikinen päivä voisi sen loppuajan
tehdä jotenkin paremmaksi.
Masennuslääkkeet toimivat paljon paremmin jos harrastaa esim liikuntaa
terapian sijaan.
On luonnollista, että jos ihmisen särkee päätä, hän ottaa
> särkylääkkeen.
En muista ottaneeni päänsärkyyn lääkkeitä vuosiin.
Miksi sitten mielen sairauksiin pitää liittyä niin suuri
> häpeä? Siksi, koska edelleenkin ihmiset ajattelevat, että esim. masentunut
> ihminen on heikko ja vajavainen eikä pärjää omillaan.
Heikko mieli, heikko sielu ;)
- J -
> Tässä on kyllä kyse eri asioista, tunnin terapia joitakin kertoja viikossa
> ei välttämättä hyödytä
> parin kahvikupillisen ja reippaan kävelyn vertaa. Kelaa nyt itse. Päivässä
> on 24 tuntia... en tajua
> miten jollain tunnin terapialla, vaikka jokaikinen päivä voisi sen
loppuajan
> tehdä jotenkin paremmaksi.
> Masennuslääkkeet toimivat paljon paremmin jos harrastaa esim liikuntaa
> terapian sijaan.
Siten, että se varsinainen työ tapahtuu terapiatuntien välissä. Siellä,
missä sinä oikeasti elät, liikut, vaikutat, olet, ajattelet, toimit.
Siellähän ne tilanteetkin on, jotka alkaa risomaan tai masentamaan.
Terapiatunneilla vain mietitään syitä, keinoja yms., joita sitten
"kokeillaan käytännössä" omassa arkielämässä.
Ja kyllä! Liikunta on erittäin hyvää lääkettä masentuneelle mielelle, koska
aivoissa erittyy liikunnan seurauksena luonnollisia endorfiineja, jotka
saavat aikaan hyvän olon tunnetta! Tästäkin löytyy tutkimuksia!
"Keijo Lindroos" <Lind...@depressed.com> kirjoitti
viestissä:_b0%7.337$v05....@read2.inet.fi...
susse
kotikutoisenakin tehdä-
kudin pistorasiaan ja johan loksahtaa aivokemiat kohalleen.
Sua
"Sakari Kinnunen" <Tex.c...@post.netlink.se> kirjoitti viestissä
news:3c3b6356...@news.netlink.se...
Sakari Kinnunen
wrote:
>
>4. Studies of brain damage from ECT
>4.1. Extensive animal research
>There is extensive animal research literature confirming brain damage from
>ECT. The damage is demonstrated in many large animal studies, human autopsy
>studies, brain wave studies, and an occasional CT scan study. Animal and
>human autopsy studies show that ECT routinely causes widespread pinpoint
>hemorrhages and scattered cell death. While the damage can be found
>throughout the brain, it is often worst in the region beneath the
>electrodes. Since at least one electrode always lies over the frontal lobe,
>it is no exaggeration to call ECT an electrical lobotomy.
Jos sähköshokkihoito aiheuttaa aivosolujen vahingoittumista, monet
kerrat sähköshokkeja tekevät aina enemmän vahinkoa. Vähän shokkeja
voisi kestääkin, mutta ei liian monta eikä kovia.
>http://www.richardyoungcenter.org/facts/facts/ELECTROCONVULSIVETHERAPY.HTM
>"The intensity of the electrical current used in ECT to induce a seizure is
>actually quite low -- about one ampere -- which is only slightly greater
>than that used by the nerve cells themselves to communicate with each
>other."
>
Onpahan virran suhteen melkoinen erehdys. Ei aivoissa liki ampeerin
virtoja pyöri.
>http://www.ect.org/resources/informedconsent.html
>"The natural electrical activity of the brain is measured in millivolts, or
>thousandths of a volt. Thus, the power of ECT is literally hundreds of
>thousands of times greater than natural brain electrical activity."
>
Aivoista pystynään näkemään sähkökäyriä. Niiden koosta voi päätellä
myös jännitteen suuruutta. Ne lienee alle millivoltin luokkaa.
Sähköshokki on 100 000 kertaa voimakkaampi.
Pää on kyllä täynnä vettä, niin ettei siinä vähäiset sähköt aiheuta
lämmön nousua. Lisäksi käytetyt ajat ovat hyvin lyhyitä.
>http://www.oranous.com/florida/95959e.html
>---
>B.J. Wilder, a neurologist, discussed epilepsy (T.1141-43),
>electroencephalograms (T.1144-45), the fact that depolarization and
>repolarization of brain neurons occurs naturally and with artificial
>stimulation (T.1146-47), and his experience with electroconvulsive therapy a
>number of years ago (T.1147-50). Wilder opined that the application of 10
>amps and 1500 volts to a human body would cause unconsciousness in
>milliseconds (T.1150-51). According to Wilder, the application of 1500 volts
>at 10 amps for 8 seconds, 700 volts at five amps for 22 seconds and 1500
>volts at 10 amps for 3-1/2 to 4 seconds would cause "massive depolarization
>of certainly every cell in the cerebral cortex" (T.1152). This would also
>cause depolarization of structures deep in the brain, such as the brain
>stem, and would not allow these cells to recover (T.1152). Wilder opined
>that within a few thousandths of a second, the person could not receive any
>sensation (T.1152). A person subjected to the above cycle of current would
>not be able to perceive pain or other negative sensations once the current
>was turned off (T.1153).
Tämä on niinkuin sähkötuolin kuvausta. Siinä menettää tajuntansa
millisekunneissa. Jälkeenpäin ei muista mitään, jos henkiin jää.
Tavallinen sähköisku ei kuitenkaan näytä aiheuttavan haittaa
myöhemmin.
On varmaan monia hyvin älykkäitä ja kyvykkäitä ihmisiä, jotka ovat
saaneet voimakkaan sähköiskun. Se ei ole aiheuttanut kykyjen
huonontumista.
Näissä tapauksissa virta on kyllä yleensä kulkenut käsistä jalkoihin,
tai kädestä käteen. Pää on jäänyt vähemmälle.
SK
Tommi Höynälänmaa
Riippuu siitä, mikä jännite on ilmoitettu. Jos kyseessä on
kuormattoman tilan jännite, niin
U_eff = ( R / R_s ) * U
missä
U_eff = todellinen jännite elektrodien välillä
R = kudoksen resistanssi
R_s = ECT-laitteen (elektrodien) sisäinen resistanssi
U = kuormattoman tilan jännite
Jos taas jännite on ilmoitettu esim. sen perusteella, että laite
mittaa sitä käynnissä ollessaan, niin asia on kuten aikaisemmassa
viestissäni kirjoitin.
- Tommi -
Lassi Hippeläinen
Tarkoitit varmaan U_eff = [R/(R + R_s)] U. (Sanity check: R_s = 0 =>
U_eff = ääretön...)
Noin olisi, jos elektrodien jännite olisi reguloitu. Tietääkseni sähkön
terapeuttiset vaikutukset perustuvat virtaan eivätkä jännitteeseen,
joten se ei ole luultavaa. Ihmisen resistanssi kun ei ole vakio.
Luultavammin piirin _virta_ on reguloitu reseptin mukaiseksi, ja jännite
asettuu mihin asettuu.
Tosin voisi kuvitella, että jossain shokkihoidossa purettaisiin
kondensaattorin tunnettu _varaus_ ihmisen läpi. Silloin ei jännitteen
eikä virran arvolla olisi niin väliä.
-- Lassi