Sekoomus

[Antti Tolamo]

Sote uudistus on niin sekaisin ett� ihmiset eiv�t halua osallistua siihen:
http://www.talouselama.fi/uutiset/sotesekoilu+tuhoaa+terveyden/a2182688


Taas Kataisella on erilainen tulkinta mit� ja miten tuli tehty�
osinkovertuksen kohdalla. Toistaiseksi tarkastusvaliokunta on moittinut
p��t�ksentekoa ja HS v�itt�nyt ett� luvut tulivat suoraan hallitukselta.

Mutta Kataisen mukaan kaikki on mennyt ihan puolueettoman huolellisesti.
Kummallista ett� kaikilla muilla on ihan eri n�kemys:
http://yle.fi/uutiset/katainen_puolustaa_kehysriihivalmistelua_power_point_-esitys_ei_ole_vahaarvoinen/6618945

Katainen(kok) ilmoittaa ettei valtio aio tukea STX:�� jos se ei olisi
kannattavaa yksityisille yrityksille - mist� her�� kysymys mist�
tilanteessa valtio sitten aikoisi olla omistajana?:
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/05/04/katainen-ylelle-valtio-ei-ota-paavastuuta-stx-telakoista/20136443/12?n=1


Ottakaa nyt selv�� mit� tehtiin miksi ja kuinka.
Kokoomuksesta on tullut sekoomus josta kukaan ei ota mit��n selv�� mit�
tuli tehty� tai mit� aiotaan tehd�. Tai edes miksi

T:
Antti

[Matti Lehtiniemi]

> Kokoomuksesta on tullut sekoomus josta kukaan ei ota mitään selvää mitä
> tuli tehtyä tai mitä aiotaan tehdä. Tai edes miksi

On niillä ihmettelelmistä kun kaikki nuoret menestyjät on johtotehtävissä ja
siitä huolimatta Suomi velkaantuu(ja osin myös köyhtyy) kovalla vauhdilla.

Eihän nämä ihmiset tule ikinä tajuamaan europonzin köyhdyttävää vaikutusta.Valta
ja raha siirtyy koko ajan tasaisen varmasti eurooppaan, kunnes itsenäisyydestä
ja demokratiasta ei ole kuin muisto jäljellä.

Onneksi teollisuuden (usein kok) johtajat ovat opetelleet olemaan edes vähän
hiljempää eivätkä enää tiedä ihan kaikkea.Hyvävelikerhon toiminta on
heikentynyt, eläkeläiskaverit on tietenkin vähentyneet, kun eläkkeiden ostovoima
on huonontunut.

M

[Antti Tolamo]

4.5.2013 17.51, Matti Lehtiniemi kirjoitti:
>> Kokoomuksesta on tullut sekoomus josta kukaan ei ota mit��n selv�� mit�
>> tuli tehty� tai mit� aiotaan tehd�. Tai edes miksi
>

> On niill� ihmettelelmist� kun kaikki nuoret menestyj�t on
> johtoteht�viss� ja siit� huolimatta Suomi velkaantuu(ja osin my�s
> k�yhtyy) kovalla vauhdilla.

N�in on ja samaa muuten voi sanoa monesta yrityksest�kin.

>
> Eih�n n�m� ihmiset tule ikin� tajuamaan europonzin k�yhdytt�v��

> vaikutusta.Valta ja raha siirtyy koko ajan tasaisen varmasti eurooppaan,

> kunnes itsen�isyydest� ja demokratiasta ei ole kuin muisto j�ljell�.

Minusta tuntuu ett� meill� on niin monimutkaiset j�rjestelm�t kohta,
Italian tapaa, ja niin monta tasoa, NL tyyliin, ettei kukaan kohta tied�
kuka p��tti tai mit�.

Jossain vaan p��tettiin jotain, josta sitten joku teki jotain josta
sitten ihmetell��n kuka vastaa.

Meinaan se on aika hauskaa ett� Euroopassa laitetaan rajoja valtioiden
budjeteille mutta kukas vartioi niit� ihmisi� jotka niit� rajoja
asettaneet? Miss� on heid�n tulostensa mittaaminen ja vartiointi?
Onko meill� mekanismia mill� tunnistaa ne v��r�t p��t�kset ja vaihtaa ne
ihmiset jos mentiinkin mets��n?

V��r� managerointi ja virheiden teko on vaan siirretty ylemm�s ilman
lis�vastuuta tai auditointia. Se ei korjaa virheit� eik� ongelmia vie
vaan vie ne ratkaisut et��mm�lle.

> Onneksi teollisuuden (usein kok) johtajat ovat opetelleet olemaan edes

> v�h�n hiljemp�� eiv�tk� en�� tied� ihan kaikkea.Hyv�velikerhon toiminta
> on heikentynyt, el�kel�iskaverit on tietenkin v�hentyneet, kun
> el�kkeiden ostovoima on huonontunut.
>
> M

Heh

T:
Antti

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Antti Tolamo <use...@linux.tola.org> wrote:

> Minusta tuntuu ett� meill� on niin monimutkaiset j�rjestelm�t kohta,
> Italian tapaa, ja niin monta tasoa, NL tyyliin, ettei kukaan kohta tied�
> kuka p��tti tai mit�.

> Jossain vaan p��tettiin jotain, josta sitten joku teki jotain josta
> sitten ihmetell��n kuka vastaa.

Ihan yleisesti tuo n�ytt�isi olevan ihan ajan trendi: siirret��n muualle
("ulkoistetaan") kaikki mit� voidaan. Julkisesti argumentit ovat
"s��st�iss�", "erikoistumisessa" tjsp. Mutta olisiko sittenkin taustalla
vastuun v�ltt�minen: tarpeeksi monta kokkia mukana niin kuluttajan valitus
huonosta sopasta voidaan kuitata sanomalla "ei min� vaan joku"?

--
Kaj

[Matti Lehtiniemi]

> asettaneet? Missä on heidän tulostensa mittaaminen ja vartiointi?

Pelkkää näyttelyä.
Mafia on NATO maat, kys. maiden poliitikot ja pankkiherrat(Pariisi , Lontoon
City , Frankfurt)

He painaa napista lisää rahaa itselleen ja nöyrä luterilainen pohjoinen
lammaskansa hyväksyy ja nöyrtyy maksamaan heidän laskut.

M

[Antti Tolamo]

Minusta juuri noin. Ei se byrokratia todenn�k�iseti kasva ja
ketjutuksetkaan monimutkaistu muusta syyst� kuin vastuun v�ltt�misen takia.

Virkamies tai keskijohto kun ei halua vastata omista asioistaan niin
sirt�� sen vastuun muualle. Sitten siell� muualla k�y samoin. Ja sit�
seuraavassa firmassa my�s.



T:
Antti

[Antti Tolamo]

5.5.2013 18.44, Matti Lehtiniemi kirjoitti:
>> asettaneet? Miss� on heid�n tulostensa mittaaminen ja vartiointi?
>

> Pelkk�� n�yttely�.

> Mafia on NATO maat, kys. maiden poliitikot ja pankkiherrat(Pariisi ,
> Lontoon City , Frankfurt)
>

> He painaa napista lis�� rahaa itselleen ja n�yr� luterilainen pohjoinen
> lammaskansa hyv�ksyy ja n�yrtyy maksamaan heid�n laskut.
>
> M
>

Niin en muista oliko t�m� jo t�nne heitetty. Mutta ihan hyvi� pointteja
tuossa kuinka rahaa luodaan. End of The Road:
http://www.youtube.com/watch?v=mx4xogHI-kQ

Suomeksi teksitetty� versiota en viel� ole l�yt�nyt edes Netflixist�,
valitettavasti.

T:
Antti

[Antti Tolamo]

6.5.2013 3.41, Antti Tolamo kirjoitti:
> 5.5.2013 18.44, Matti Lehtiniemi kirjoitti:

>>> asettaneet? Missä on heidän tulostensa mittaaminen ja vartiointi?
>>
>> Pelkkää näyttelyä.

>> Mafia on NATO maat, kys. maiden poliitikot ja pankkiherrat(Pariisi ,
>> Lontoon City , Frankfurt)
>>

>> He painaa napista lisää rahaa itselleen ja nöyrä luterilainen pohjoinen

>> lammaskansa hyväksyy ja nöyrtyy maksamaan heidän laskut.
>>
>> M
>>
>
> Niin en muista oliko tämä jo tänne heitetty. Mutta ihan hyviä pointteja

> tuossa kuinka rahaa luodaan. End of The Road:
> http://www.youtube.com/watch?v=mx4xogHI-kQ
>

> Suomeksi teksitettyä versiota en vielä ole löytänyt edes Netflixistä,
> valitettavasti.
>
> T:
> Antti
>
>

Tuossa ei ollutkaan koko filmiä. Mutta näkyy kyllä Netflixissä.
En ehkä ollut ihan kaikesta samaa mieltä lopussa mutta perusidea oli
minusta järkevä.

Kyse on dokumentn mukaan pyramidi huojauksesta kun painettu raha ei ole
sidottu mihinkään konkreettiseen. Se todennäköisesti on voinut myös
juuri aiheuttaa sen että ei pystytä tulemaan toimeen enää yhden ihmisen
palkalla.

Ainakin nuo ajanjaksot menevät aika yhteen kun Nixon lopetti 1971
sidoksen kultaan. 70-luvulta alkoi se kehitys että pitääkseen elintason
molempien piti käydä töissä perheestä. Sitten lisättiin velkaa kun
sekään ei enää riittänyt sekä säästöt katosivat.

Jos elintaso ja tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin inflaatio on
vaikea ymmärtää miksi tarvitaan kaksi ihmistä sekä enemmän velkaa jotta
voidaan tulla toimeen. Terveen järjen mukaan suunnan pitäisi olla
vastakkainen jos inflaatio on olematonta sekä reaalitulot kasvavat.

Joko ihmisten reaalitulot ovat laskeneet tai inflaatio on ollut kovempaa
kuin on laskettu. Tai molemmat.

Ihan järkevä syy miksi sitä ei ole havaittu voisi olla rahan
painamisesta johtuva inflaatio. Saksassa se aiheutti hyperinflaation
mutta se voi olla ettei se sitä jostain syystä aiheuta lännessä vaan on
esim. globaalin kaupan takia(velanotto) hiipinyt vain joihinkin
tuotteisin kuten asuntoihin, terveydenhoitoon ja tiettyihin palveluihin
joita ei voida tuoda ulkoa.

Ehkäpä inflaatio pitäisi jakaa kahteen ryhmään: sellaisiin
hyödykkeisiin joita ei voida tuottaa kuin kotimaassa ja sellaisiin joita
voidaan tuoda muualta?

Kun asiaa katsoo tuon dokumentin kannalta niin selviää miksi erolla on
merkitystä. Jos vieraat maat lainoittavat vaikka USA jotta heidän
valuuttansa pysyy suhteessa alhaalla niin käytännössä tuonti tuotteiden
hinta saattaa jopa laskea. Mutta kun valtio painaa rahaa niin siellä
maassa missä sitä käytetään sen arvo laskeekin ja se inflaatio
kohdistuukin eniten niihin hyödykkeisiin silloin jotka voidaan vain
valmistaa paikan päällä.

Sillon jos tuonti tuotteen hinta valuutaassa laskeaa 50% mutta
kotimaassa tehdyn tuotteen nouseen saman verran niin inflaatiohan on
silloin nolla.
Karkeasti laskettuna.

Siinä ei vaan silloin oteta paria asiaa huomioon
1) kuinka tuotteet vaikuttavat kuluttajaan. Tuontibemarin hinnan lasku
ei hirveästi auta asuntovelallista
2)lainanhoito kulut. Kun maa velkantuu ulkomaille ne rahat pitää ottaa
jostain pois. Maksuina, veroina tai jonakin muuna. Tuo pitäisi lisätä
inflaatioon minusta koska verot sekä maksut nostavat tuotteiden hintaa myös.
3)yksityinen velanotto pitäisi myös lisätä inflaation mittariksi. Jos
iso joukko ihmisiä lisää velanottoa niin käytännössä se tarkoittaa että
tulot eivät riitä menoihin. Silloin hintojen on täynyt nousta nopeammin
kuin tulojen. Tai sitten heitetään roskiin kokonaan että ihmiset ovat
rationaalisia taloustoimijoita ja ottavat velkaa vain kulutusjuhlan
lumoissa. Ei pelkästään yksilöinä vaan jopa kansakuntana.


T:
Antti

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Antti Tolamo <use...@linux.tola.org> wrote:

> Jos elintaso ja tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin inflaatio on

> vaikea ymm�rt�� miksi tarvitaan kaksi ihmist� sek� enemm�n velkaa jotta
> voidaan tulla toimeen. Terveen j�rjen mukaan suunnan pit�isi olla
> vastakkainen jos inflaatio on olematonta sek� reaalitulot kasvavat.

> Joko ihmisten reaalitulot ovat laskeneet tai inflaatio on ollut kovempaa
> kuin on laskettu. Tai molemmat.

Taikka sitten se elintaso johon ihmiset pyrkiv�t on noussut nopeammin
kuin palkat. Ehk� perhe p�rj�isi yhdell� palkalla mik�li tyytyisi
materiaalisesti 60-luvun tasoon?

--
Kaj

[Matti Lehtiniemi]

>> http://www.youtube.com/watch?v=mx4xogHI-kQ

N�it� filmej�h�n on jo useitakin.Pit�isi ihmisten pikku hiljaa tajuta mit� se
tarkoittaa,kun napista painetaan tyhj�st� rahaa.

>Jos elintaso ja tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin inflaatio on

>vaikea ymm�rt�� miksi tarvitaan kaksi ihmist� sek� enemm�n velkaa jotta

>voidaan tulla toimeen. Terveen j�rjen mukaan suunnan pit�isi olla
>vastakkainen jos inflaatio on olematonta sek� reaalitulot kasvavat.

Reaalitulot ovat pudonneet. T�ysin typer� raha-j�rjestelm� on aiheuttanut t�m�n.

Sitten on viel� t�m� ihmeellinen kuvitelma siit�, ett� mamuttamalla ja
mokuttamalla saataisiin rahaa suomeen.Asia on t�ysin p�in vastoin.
Jos pizzan paistajalle maksetaan 10 euroa/tunti liksaa, niin ei se johdu siit�
ett� h�nen ty�ns� arvo olisi 10 eur/tunti vaan siit�, ett� duunarit ovat
lakkoilleet itselleen isot minimipalkat.

Matti

[Junnu Kangas]

On Mon, 6 May 2013 11:01:34 +0300, "Matti Lehtiniemi"
<matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> wrote:

>Jos pizzan paistajalle maksetaan 10 euroa/tunti liksaa, niin ei se johdu siit�
>ett� h�nen ty�ns� arvo olisi 10 eur/tunti vaan siit�, ett� duunarit ovat
>lakkoilleet itselleen isot minimipalkat.

Jotta pizzanpaistajaa kannattaa pit�� palkkalistoilla, pit�� h�nen
ty�ns� arvon tuntia kohti laskettuna lis�t� ty�nantajan tuloja
v�hint��n pizzanpaistajalle maksetun tuntipalkan (+sivukulujen jne.)
verran. Muuten pizzanpaistajan palkkaamisesta aiheutuu ty�nantajalle
tappiota ja pitk�ll� aikav�lill� kyseinen ty�paikka lakkaa olemasta.

Pizzanpaistajien rajatuottavuus on erilainen riippuen monista
tekij�ist�: pizzanpaistajan ripeys, liikepaikan sijainti jne. Mit�
korkeammalle pizzanpaistajan minimipalkkaa hilataan (ceteris paribus),
sit� enemm�n on sellaisia pizzanpaistajia, joiden rajatuottavuus ei
ole riitt�v�n korkea siihen, ett� heid�t voidaan pit�� ty�ss��n
kannattavasti, joten he j��v�t ty�tt�m�ksi pizzanpaistajan hommasta.

Suomessa ja monessa muussakin ns. l�nsimaassa on erityisen� ongelmana
se, ett� on paljon ihmisi�, jotka eiv�t kykene korkeaan tuottavuuteen
joko v�h�isen tai markkinatilanteeseen n�hden v��rin suuntautuneen
koulutuksen tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi, mutta minimipalkat
ovat tuottavuuteen n�hden suhteellisen korkeita juuri ns.
matalapalkka-aloilla. Siit� aiheutuu ty�tt�myytt�, joka kohdentuu
erityisesti alhaisen koulutustason omaaviin henkil�ihin sek� nuoriin,
joilla ei viel� ole paljonkaan ty�kokemuksesta seurannutta
tuottavuuden kohoamista.

Toisessa k�dess� on sitten toimeentulo. Jos ihmisten halutaan
ty�llistyv�n matalan tuottavuuden ty�teht�viin, niin
markkinaehtoisesti se voi tapahtua ainoastaan sallimalla alhaiset
palkat - jopa niin alhaiset, ett� palkka ei ole paljon
toimeentulominimi� kummempi. Koska toimeentulominimin saa sossun
luukulta mit��n tekem�tt�, niin alhaisten palkkojen sallimisen ohella
pit�isi olla systeemi, jossa ty�nteosta tulee porkkanaa. K�yt�nn�ss�
perustuloj�rjestelm� voisi olla jonkinlainen viritys siihen suuntaan.

Ainakin minun mielest�ni on parempi, ett� jos heppu kykenee hankkimaan
palkkatuloja 500e/kk ja tarvitsee el�miseens� 900e/kk, niin silloin
h�n hankkii itse sen 500e ja saa tukena vaikkapa toisen 500e kuin ett�
h�n saa 900e tukena. Tuossa siis on 100e porkkana, jonka saa
ty�nteosta verrattuna luukulta saatuun rahaan. Luvut ovat toki
esimerkinomaisia - niihin ei kannata hirtt�yty�.

[Antti Tolamo]

Min� en usko tuohon selitykseen. En ole viel� n�hnyt maata jossa
huonopalkkaisten ty�llisyys olisi parempi kuin muiden. Se on aina
j�rjest�en _paljon_ huonompi.

Selitys kuulostaa loogiselta jossain l�nsimaassa tai hyvinvointi
valtiossa mutta kaatuu sel�lleen kun todetaan ett� ihan sama tapahtuu
afrikassa tai vaikka brasiliassa miss� ei todenn�k�isesti noudateta
mit��n minimipalkkoja tai ty�n s��tely�.

Kyse ei ole rahasta eik� s��telyst� vaan ty�nluonteesta ja
organisaatioiden rakenteesta. Matalapalkka-aloilla ei koskaan tule
olemaan tarpeeksi alhaista palkkaa ja joustavaa ty�suhdetta joka
suojaisi milt��n. Johtuu siit� ett� ty�t on helposti on siirrett�vi�
kenelle tahansa ja tekij�t eiv�t omaa mit��n valtaa tapaan tehd� ty�t�
tai sen tuloksiin. Ne alatkin miss� ovat ovat niit� viimeisi� joille
sys�t��n paineet s��st�ihin.

Otetaan esimerkiksi vaikka parturiala. Toisinikuin pankeilla partureilla
ei ole lobbareita jotka takaisivat tukia tai verohelpotuksia. Ala on
naisvaltainen mink� takia kulut �itiydest� osuvat sen ty�natanjien
kontoille. Parturiliikkeiss� ei ole hirve�sti positioita mihin edet�
eik� tilaa innovaatioillekaan, eli tuottavuuden parannus ja
etenismahdollisuut on aika pitk�lle olemattomia. Koulusta tulee koko
viel� koko ajan uusia partureita.

Marginaalit ovat pienet ja heti kun tulee taantuma tai parturien
kustannukset nousevat niin parturien m��r� joka v�henee tai tulotaso
romahtaa. Sanalla sanoen alalla on huono asema suhteessa v�h�n kaikkeen.

Vertaa teollisuuden miehiin. Isoja firmoja, paljon positioita,
h�t�paketteja voidaan saada kuten kaikenlaisia tukia. On mahdollisuus
kasvattaa tulosta investoimalla ja kun investoidaan paljon on j�rke�
maksaa kunnolla ett� niit� inveztointeja hy�dynnet��n hyvin. Laitteita
mit� k�ytet��n ei ehk� opeteta miss��n kouluissa jotenka niit�
ty�ss�k�ytt�vill� on hyv� neuvotteluasema mik� suojaa my�s mm.
ty�tt�myydelt� koska korvaaminen/kilpailuttaminen on vaikeaa.

Kummallekin voidaan laittaa minimipalkka tai ottaa se pois. Tuskin
tilanne muuttuu yll�olevien syiden takia siltik��n mihink��n.

Enemm�nkin meid�n pit�isi kysy� miksi esim. �itiyden kustannukset
menev�t tietyille aloille samaan aikaan kun niill� ei ole mit��n
neuvoteluvoimaa(tai hyvin v�h�inen) yhteiskunnassa. Kun toiset, esim.
maatalous, taas on yliedustettuna vaikka ei edes tuota ylij��m��
taloudellisessa mieless�.

Parturit todenn�k�isesti maksavat alvien kautta esim. maataloustukia
mutta miljardeja maksavat maatalous tuskin palauttaa palvelusta.

T�llaisia huonoja kasautumia pit�isi poistaa ja ihmisi� jopa ohjata pois
niilt� aloilta joissa niit� esiintyy. Kummatkin nostaisivat yhdess�
enemm�n palkkaa kuin yksik��n minimipalkka tai perustulo kokeilu.

Se on ne haitalliset rakenteet sek� kysynt�/tarjonta mik� on todella
huonojen palkkojen syyt. Toki on kolmaskin asia mik� pit�isi korjata.
Jos ei ole paremmin maksavia ty�paikkoja niin ihmiset j��v�t jumiin
niihin huonoihin kun ei ole vaihtoehtoja.

Viime k�dess� siis avain on hyvin toimeentulevien ty�paikkojen
lis��ntymisess�. Kun ne lis��ntyv�t useampi ihminen siirtyy niihin ja
niittenkin asema paranee jotka j��v�t niihin matalapalkka-aloihin. Ihan
ty�voiman tarjonnan v�hentymisen takia sek� kysynnan lis��ntymisen
takia(kun on enemm�n paremmin maksavia asiakkaita).

> Toisessa k�dess� on sitten toimeentulo. Jos ihmisten halutaan
> ty�llistyv�n matalan tuottavuuden ty�teht�viin, niin
> markkinaehtoisesti se voi tapahtua ainoastaan sallimalla alhaiset
> palkat - jopa niin alhaiset, ett� palkka ei ole paljon
> toimeentulominimi� kummempi. Koska toimeentulominimin saa sossun
> luukulta mit��n tekem�tt�, niin alhaisten palkkojen sallimisen ohella
> pit�isi olla systeemi, jossa ty�nteosta tulee porkkanaa. K�yt�nn�ss�
> perustuloj�rjestelm� voisi olla jonkinlainen viritys siihen suuntaan.
>
> Ainakin minun mielest�ni on parempi, ett� jos heppu kykenee hankkimaan
> palkkatuloja 500e/kk ja tarvitsee el�miseens� 900e/kk, niin silloin
> h�n hankkii itse sen 500e ja saa tukena vaikkapa toisen 500e kuin ett�
> h�n saa 900e tukena. Tuossa siis on 100e porkkana, jonka saa
> ty�nteosta verrattuna luukulta saatuun rahaan. Luvut ovat toki
> esimerkinomaisia - niihin ei kannata hirtt�yty�.

Min� en aina ymm�rr� miksi ongelma pit�� siirt�� palkasaajille.
Ty�st� saatavat edut ovat tarpeeksi hyvi� verratuna sosiaalietuuksiin.

Kukaan ihminen joka on ansainnut vaikka 2000 euroa kuussa ei halua
vaihtaa sit� 500-1000 euroo kuussa brutto. Ja mediaani palkka on 2700
euroa kuussa. Meill� ei ole kannustin ongelmaa niitten ihmisten kohdalla
jotka ovat olleet edes kohtuullisesti palkatussa ty�ss�.

Meill� saattaa olla kannustin ongelma niitten kohdalla jotka eiv�t ole
koskaan sellaisessa olleet. Ja joiden ty�ntekokaan ei tilannetta muuta
koska joko eiv�t sit� saa juuri sen takia kun eiv�t koskaan sellaisessa
ole olleet tai se on niin huonosti palkattua ett� ero ei ole merkitt�v�.

Ik�syrjint� ja valmiiden mallien puute nuoremmmassa sukupolvessa sek�
tarpeeksi hyvien ty�paikkojen l�yt�minen ovat varmaan paljon suurempia
ongelmia.

Ensimm�inen riippuu ty�antajista, toista on vaikeampi korjata
j�lkik�teen ja kolmas taas riippuu valinnoista mit� on tehty aikaisemmin
yhteiskunnassa sek� jopa globaalin talouden tilanteesta. Ik�syrjint� on
helpoiten korjattava asia ja kuten yll� yrit�n osoittaa niin siell� ei
pit�isi l�yty� kannustin ongelmiakaan. Nuo kaksi muuta ovatkin sitten
paljon vaikeampia.

Niihin sitten tarvitaankin aika perustavanlaatuista hartiavoimin
teht�v�� muutosy�t� jota ei ehk� vied� l�pi vuosikymmeness�k��n.

Tekem�tt�mi� investointeja ei korjata investoimalla nyt koska niiden
onnistuminen n�hd��n vasta ehk� vuosikymmenen kuluttua. Jos on paljon
ihmisi� joilla ei ole itsell��n valmista mallia ja toivoa hyvist�
ty�paikoista sen muuttaminen on aika hankalaa varsinkin jos viel�
hankkivat lapsia jotka periv�t sen asenteen(mik� on todenn�k�ist�).

Jostakin ihmeen syyst� meill� kumminkin aloitetaan juuri noista
vaikeammista asioista. Ensin pit�isi varmistaa minusta ett� nyt ty�ss�
olevat pysyv�t siell� enk� tarkoita el�keik�� vaan ik�syrjinn�n
poistamista. Se ostaa aikaa.

Sitten voitaisiin mietti� miten taklataan noita muita asioita. Niihin
tarvitaan asenne muutosta, rahaa, aikaa ja hapuilemista keinojen suhteen
ihan varmasta ennenkuin ne osataan korjata.

Niiss� palaa aikaa vaikka teht�isiin mit�. Kyse on vaan siit� ett�
selvit��n mahdollisimman pienen vahingoin sinne asti kun ongelmat on
korjattu.

T:
Antti

[Antti Tolamo]

Tuo voi pit�� paikkansa tiettyyn pisteeseen asti. Uskon esimerkiksi ett�
vaikka 80-luvulla oli merkitt�v�sti korkeampi elintasoa kuin 60-luvulla.

Mutta eletty�ni sielt� asti kumminkin t�h�n p�iv��n niin en n�e ett�
asuntojen arvon nousu esim. korreloisi niiden fantastisesti kasvaneen
varustuksen kanssa. Kuten en n�e ett� ihmisten elintaso todella olisi
kasvanut niin paljon ett� velka m��r� kannattaisi oikeasti kasvattaa
n�in paljon.

Jos karkeasti viel� analysoi asioita niin minun elinaikani kaiken uuden
tekniikan hinta on mennyt alas. Mutta ei asuntojen. Tai ruuan. Tai
lakimiesten palkkioiden. Ja todenn�k�isesti yksistyisten l��k�reitten
palkkioiden. Vaan ne ovat menneet yl�sp�in, vastakkaiseen suuntaan kuin
uudempi tekniikka.

Eli jos aletaan anaylysoimaan asiaa niin eik�s ne hinnat ole nousseet
niiss� kaikissa kategorioissa jotka olivat olemassa jo 50-vuotta sitten?
Mutta vaikka k�nnyk�iden hintahan on romahtanut siit� mit� olivat sek�
absoluuttisesti ett� suhteellisesti kun otetaan huomioon parantunut laatu.

Ja jos alamme vertaamaan sitten vaikka asuntojen hintojen kehityst�
absoluuttisesti niin edes kahden tietokoneen, puhelimen ja ison
television hankkiminen ei nollaa sit� hinnannousua mik� on tapahtunut
vaikka 30-vuodessa asunnoille. Sama saattaa koskea vaikka juristien
palkkioita, juurihan joku tutkimus todisti ett� puolessa tapauksista
asianajakulut olivat arvoltaan suuremmat kuin kiistelty asia.

Mik� yksitt�inen tekij� voisi aiheuttaa n�in laajoja muutoksia eri
puolilla yhteiskuntaa mit� tulee hintojen kehityksiin ellei inflaatio
jota ei osata mitata?


T:
Antti

[Junnu Kangas]

Hassua, ett� yrit�t kumota esityst�ni kirjoittamalla argumenttejani
tukevan esimerkin parturien tilanteesta.

[Akseli M�ki]

Antti Tolamo wrote:

>Mutta eletty�ni sielt� asti kumminkin t�h�n p�iv��n niin en n�e ett�
>asuntojen arvon nousu esim. korreloisi niiden fantastisesti kasvaneen
>varustuksen kanssa. Kuten en n�e ett� ihmisten elintaso todella olisi
>kasvanut niin paljon ett� velka m��r� kannattaisi oikeasti kasvattaa
>n�in paljon.

Jaa niinkuin h�h? Et ota mitenk��n huomioon ett� ne asunnot on
monimutkaisempia rakentaa etk� sit� ett� niiden rakentaminen ihan palkoista
l�htien on kalliimpaa. Et ota huomioon ett� tulot ovat kasvaneet ja
asuntojen kysynt� siirtynyt yh� isompiin kaupunkeihin, jossa vapaata tilaa
on yh� v�hemm�n ja v�hemm�n. Ja erityisesti kaavoituksen kautta siit�
voidaan nyht�� enemm�n.

>Jos karkeasti viel� analysoi asioita niin minun elinaikani kaiken uuden
>tekniikan hinta on mennyt alas. Mutta ei asuntojen. Tai ruuan.

Ruuan hinta on laskenut.

>Eli jos aletaan anaylysoimaan asiaa niin eik�s ne hinnat ole nousseet
>niiss� kaikissa kategorioissa jotka olivat olemassa jo 50-vuotta sitten?

Kyll�. Esim. kunnallisen hammashuollon maksut ovat r�j�ht�neet pilviin.
Ennen niit� ei ollut ja ne maksoivat 0 markkaa.

>Ja jos alamme vertaamaan sitten vaikka asuntojen hintojen kehityst�
>absoluuttisesti niin edes kahden tietokoneen, puhelimen ja ison
>television hankkiminen ei nollaa sit� hinnannousua mik� on tapahtunut
>vaikka 30-vuodessa asunnoille.

Vertaatko edes neli�hintoja vai kokonaishintoja? Kas kun keskim��r�inen
neli�m��r� per asunto tai per l�rvi tai per talous on kaikki nousseet.

>Mik� yksitt�inen tekij� voisi aiheuttaa n�in laajoja muutoksia eri
>puolilla yhteiskuntaa mit� tulee hintojen kehityksiin ellei inflaatio
>jota ei osata mitata?

Erilaisten palvelujen ja tuotteiden hintojen muodostus on paljon
monimutkaisempaa kuin tunnut n�kev�n. Iflaatio kuvaa rahan arvon laskua
parhaiten lyhyell� aikav�lill�. Pidemm�ll� aikavalill� monet muutkin
tekij�t vaikuttavat suuresti hintoihin.