Rikkaiden tulorajat
kati sinenmaa
oikeudenmukaisuus vaatii, etta myos rikkaille pitaa
olla lainmukaiset tulorajat.
Mutta puhdas jarki taasen sanoo, etta olisi mieletonta
pitaa rikkaiden tulorajaa samana koyhien tulorajan
kanssa, silla rikkaat eivat milloinkaan joudu lahellekaan
sita rajaa.
Tasa-arvon toteutuminen vaatii, etta rikkaille ja rikas-
tumiselle pitaa olla rajansa myos, silla onhan se laissa,
ettei kukaan saa koyhtya alle tietyn minimitaso, joten
silloin kukaan ei myoskaan saa rikastua liikaa!
Joten puhtaan jarjen mukaan rikkaille kuuluu oikeutetusti
tulojen ylaraja, kuten koyhille kuuluu yhta oikeutetusti
tietty vahimmaistulo.
Puhdas jarki sanoo, etta rikkaiden ylatulorajan maarittely
ei ole, eika voi olla sen vaikeampi tehtava kuin koyhille
loytyva oikeudenmukainen toimeentulo.
Silla puhdas jarki ilmoittaa, ettei kenellakaan ole
velvollisuutta kuluttaa mielettomia summia, eika
kukaan rikas voi vaatia oikeutta kuluttaa mielettomia
summia. Jokainen, joka vaatii oikeutta johonkin, on
ymmartamaton kakara, joka ei ole tajunnut velvol-
lisuuttaan.
Puhdas jarki taten juhlallisesti julistaa, etta olkoot
rikkaille ylatulorajana 100 kertaa laissa maaritelty
vahimmaistuloraja. Jos rikas ei parjaa silla, Han
olkoon julkkistyhmyri seuraavaan elamaansa asti.
Sen ylimenevan tulon jokainen rikas saa antaa hyvan-
tekevaisyyteen.
DeeAa
news:3A6AFF45...@lib.hel.fi...
> silloin kukaan ei myoskaan saa rikastua liikaa!
>
Kommunisti.
> Joten puhtaan jarjen mukaan rikkaille kuuluu oikeutetusti
> tulojen ylaraja, kuten koyhille kuuluu yhta oikeutetusti
> tietty vahimmaistulo.
>
Jep jee. Siitä se vasta riemu tulisi. Sitä paitsi miten niin köyhille kuuluu
tietty vähimmäistulo? Totta kai jos köyhyys ei ole itseaiheutettua.
Tapaköyhiltä taas pitäisi ottaa loputkin pois.
> summia. Jokainen, joka vaatii oikeutta johonkin, on
> ymmartamaton kakara, joka ei ole tajunnut velvol-
> lisuuttaan.
>
Vaadin oikeutta puhua vapaasti. Olenko ymmärtämätön kakara? Etkös itsekin
vaadi.
> Puhdas jarki taten juhlallisesti julistaa, etta olkoot
> rikkaille ylatulorajana 100 kertaa laissa maaritelty
> vahimmaistuloraja. Jos rikas ei parjaa silla, Han
> olkoon julkkistyhmyri seuraavaan elamaansa asti.
>
Hm. Siis vaikkapa 3-400.000mk kuukaudessa? Paitsi että verot vievät puolet.
Siis liki miljoonan tulot kuussa olisivat hyväksyttäviä? Mitähän järkeä
sellaisen rajan asettamisessa olisi? Vaikutus kohdistuisi siis vain
muutamaan yksilöön. Taitaa olla silkka kateus syynä vaatimukseesi.
Sellainen, jolla on tasaiseen moiset tulot, ei yleensä edes maksa veroja
eikä omista mitään; kaikki kiertyy sukulaisten, piilo-omaisuuksien ja
sensellaisten kautta mistä ei tarde maksaa veroja.
Esitän aivan toisenlaista systeemiä: Mielestäni koko Suomen talous kärsii
siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
Itse teen 4-päiväistä viikkoa. Kuitenkin on niin, että jos otan sen yhden
päivän enemmän töitä, verotus kasvaa sen verran jyrkästi, että käteen jää
käytännössä sama summa. Siis en ota viidettä päivää, maksan vähemmän veroja
ja talous kärsii.
Harrastin sivutöitä jopa ahkerasti välillä. Verotus kuitenkin esti sen
tehokkaasti. Koska olen vakiotyössä, en saa freelancerkorttia. Kun viime
helmikuussa esimerkiksi tienasin vajaat 40.000 sivutöillä, veroprosenttini
kimposi välittömästi lähelle 50%, ja käteen jäikin vain noin 20kmk.
Lopetin työnteon välittömästi, mutta veroprosentti pysyi kun tyhmänä en
älynnyt heti rynnätä vaihtelemaan.
Ja nyt taas silti maksoin mätkyjä, vaikka tyypillisesti lasketan verotukseni
uusiksi joka toinen kuukausi.
Edelleen opiskelijoiden sivutyön pitäisi olla kokonaan verovapaata, ja myös
opintotuen.
Kerran olin 4kk työttömänä, 4kk töissä ja 4kk opiskelijana. Työajalta laskin
jälkeenpäin, että mätkyiltä säästyäkseni olisi veroa pitänyt maksaa 47%
silloisesta hurjasta 5100mk kuukausipalkasta. Järjetöntä.
Ehdottaisin siis että veroille ennemminkin olisi joku katto; esim.
kuukaudessa maksimi verotusmäärä olisi vaikkapa sama kuin suomalaisen
keskiansio, eli n.13.000mk. Jos joku tienaa 10.000mk kuussa, verotus on
normaali, jos 50.000mk, niin ei silti joudu maksamaan veroja kuin
maksimissaan sen 13.000.
Kun hyviin tuloihin olisi edes mahdollista päästä työnteolla, ihmiset
yrittäisivät, ja talous kasvaisi kohisten.
Nykyään työnteolla ei rikastu; perus- 10.000 kuukausipalkalla saat säästää
ja maksaa velkaa koko ikäsi pelkkää asumista varten.
Samuli Saarelma
> Esitän aivan toisenlaista systeemiä: Mielestäni koko Suomen talous kärsii
> siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
> Itse teen 4-päiväistä viikkoa. Kuitenkin on niin, että jos otan sen yhden
> päivän enemmän töitä, verotus kasvaa sen verran jyrkästi, että käteen jää
> käytännössä sama summa. Siis en ota viidettä päivää, maksan vähemmän veroja
> ja talous kärsii.
No, sinullapa on sitten isot tulot neljasta paivasta. Tietaakseni
marginaaliveron maksimi pyorii jossain siella 60-70 % tienoilla, jolloin
kateen jaa viela ihan kunnon summa, jos tuloja saa noissa tulorajoissa
(>300 000 mk) nostettua 1/5. En silti vaita, etta se valttamatta korvaisi
sinun yhden lisapaivan vapaudesta saamaasi onnea, mutta rahaa siita joka
tapauksessa tulisi omaan taskuunkin ihan merkittavasti.
> Harrastin sivutöitä jopa ahkerasti välillä. Verotus kuitenkin esti sen
> tehokkaasti. Koska olen vakiotyössä, en saa freelancerkorttia. Kun viime
> helmikuussa esimerkiksi tienasin vajaat 40.000 sivutöillä, veroprosenttini
> kimposi välittömästi lähelle 50%, ja käteen jäikin vain noin 20kmk.
Oliko tuo siis ennakkopidatys tuosta 40 000 mk:sta vai lopullinen vero ?
> Lopetin työnteon välittömästi, mutta veroprosentti pysyi kun tyhmänä en
> älynnyt heti rynnätä vaihtelemaan.
> Ja nyt taas silti maksoin mätkyjä, vaikka tyypillisesti lasketan verotukseni
> uusiksi joka toinen kuukausi.
Siis maksoit korkeammalla ennakkopidatysprosentilla kuin olisi ollut tarve,
mutta sait matkyja. Jokin ei kertomuksessasi tasmaa.
> Edelleen opiskelijoiden sivutyön pitäisi olla kokonaan verovapaata, ja myös
> opintotuen.
Opintotuesta olen samaa mielta. Sivutuloista en, koska opiskelijaksi voi
ilmoittautua sen kummemmin suorittamatta mitaan opintoja ja siten moni
tavallisissa toissa kavijoista ryhtyisi "opiskelijoiksi" vain saastaakseen
veroissa.
> Kerran olin 4kk työttömänä, 4kk töissä ja 4kk opiskelijana. Työajalta laskin
> jälkeenpäin, että mätkyiltä säästyäkseni olisi veroa pitänyt maksaa 47%
> silloisesta hurjasta 5100mk kuukausipalkasta. Järjetöntä.
Oletkohan nyt ihan varma tuosta ? 4 kk opiskelijana = 4 x 1500 mk, 4 kk
toissa = 4 x 5100. Yhteensa tuosta tulee 26 400 mk, josta ei takuulla mene
missaan Suomen kunnassa noin korkeaa veroa. Valtionveroahan ei noin vahasta
tulosta mene viela lainkaan. Tietaakseni edes opintorahaa ei joudu
maksamaan takaisin noin pienista palkkatuloista.
> Ehdottaisin siis että veroille ennemminkin olisi joku katto; esim.
> kuukaudessa maksimi verotusmäärä olisi vaikkapa sama kuin suomalaisen
> keskiansio, eli n.13.000mk. Jos joku tienaa 10.000mk kuussa, verotus on
> normaali, jos 50.000mk, niin ei silti joudu maksamaan veroja kuin
> maksimissaan sen 13.000.
Naurettavaa. Miksi keskituloiset pitaisi pistaa maksamaan kaikki tassa
maassa ? Jos tuollaisella verotuksella haluttaisiin pitaa samanlaiset
julkiset menot kuin nykyisin (esimerkiksi ilmainen opetus, josta sinakin
opiskelijana sait nauttia), pitaisi tuo keskituloisten verotusprosentti
nostaa taivaisiin. Eli ennen kuin alat kehitella mitaan verotuksen
kevennysmalleja, voisit keksia, milla julkisten menojen leikkauksilla
kattaisit verotulojen pienemisen.
> Kun hyviin tuloihin olisi edes mahdollista päästä työnteolla, ihmiset
> yrittäisivät, ja talous kasvaisi kohisten.
Tietaakseni Jorma Ollila paiskii toita siina missa moni muukin, vaikka
hanen veroprosenttinsa palkkatuloista on hyvin korkea.
> Nykyään työnteolla ei rikastu; perus- 10.000 kuukausipalkalla saat säästää
> ja maksaa velkaa koko ikäsi pelkkää asumista varten.
Siis nyt puhutkin matalista ja keskituloista. Totta on, etta kymppitonnin
kuukausitulolla ei pitkalle potkita, mutta ethan sina ollut edes tuossa
raossa olevien ihmisten verotusta keventamassa, vaan ennemminkin niiden 50
000 mk kuussa tienaavien. Ja tuskin voit vaittaa, etteiko 50 000 mk/kk
tuloilla voisi aika nopeaan tienata asunnon hinnan, vaikka maksaisi
nykyisenlaisia verojakin.
Samuli Saarelma
Juku
>In sfnet.keskustelu.politiikka DeeAa <de...@raketti.net> wrote:
>> Esitän aivan toisenlaista systeemiä: Mielestäni koko Suomen talous kärsii
>> siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
>> Itse teen 4-päiväistä viikkoa. Kuitenkin on niin, että jos otan sen yhden
>> päivän enemmän töitä, verotus kasvaa sen verran jyrkästi, että käteen jää
>> käytännössä sama summa. Siis en ota viidettä päivää, maksan vähemmän veroja
>> ja talous kärsii.
Mitähän jos opettelisit laskemaan verosi. Opettele ymmärtämään esim.
ennakkoveron ja lopullisen veron ero.
>No, sinullapa on sitten isot tulot neljasta paivasta. Tietaakseni
>marginaaliveron maksimi pyorii jossain siella 60-70 % tienoilla, ...
Marginaalivero on suurin prosenttiluku, joka valtion tuloverotaulukossa
löytyy (v. 2001 37%). Vero ei nouse tuon suuremmaksi, vaikka tienaisi
miljardin kuukaudessa. Kunnallisvero lisukkeineen tietenkin päälle =
yhteensä n. 57%.
Näin teoriassa. Eräs yrittäjä TV:ssä kertoi nyrkkisäännön: palkkatulona ei
'kannata' maksaa enempää, kuin 22.000 mk/kk. Loput 'venkoillaan'
pääomatuloina, eli 29%:n mukaan. Tästä kansa on nyreissään, koska kaikilla
ei ole mahdollisuutta 'venkoilla'.
Piirrä (deeaa) seuraavasta verokäyrä ja kerro missä kohtaa on pykäliä, jossa
"ei kannata enää tienata lisää"?
Vuoden 1998 tuloveroasteikko:
Verotettava Vero alarajan
ansiotulo mk kohdalla mk
(bruttotulo) Vero alarajan
ylittävästä tulon osasta %
46 000 - 62 000 50 6
62 000 - 78 000 1 010 16
78 000 - 110 000 3 570 20
110 000 - 173 000 9 970 26
173 000 - 306 000 26 350 32
306 000 -> 68 910 38
Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
alentamisesta mitään.
Mutta niinhän se kapitalismissa pitikin mennä ;-)
Juku
Samuli Saarelma
> Samuli Saarelma kirjoitti:
>>In sfnet.keskustelu.politiikka DeeAa <de...@raketti.net> wrote:
>>> Esitän aivan toisenlaista systeemiä: Mielestäni koko Suomen talous kärsii
>>> siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
>>> Itse teen 4-päiväistä viikkoa. Kuitenkin on niin, että jos otan sen yhden
>>> päivän enemmän töitä, verotus kasvaa sen verran jyrkästi, että käteen jää
>>> käytännössä sama summa. Siis en ota viidettä päivää, maksan vähemmän veroja
>>> ja talous kärsii.
> Mitähän jos opettelisit laskemaan verosi. Opettele ymmärtämään esim.
> ennakkoveron ja lopullisen veron ero.
>>No, sinullapa on sitten isot tulot neljasta paivasta. Tietaakseni
>>marginaaliveron maksimi pyorii jossain siella 60-70 % tienoilla, ...
> Marginaalivero on suurin prosenttiluku, joka valtion tuloverotaulukossa
> löytyy (v. 2001 37%). Vero ei nouse tuon suuremmaksi, vaikka tienaisi
> miljardin kuukaudessa. Kunnallisvero lisukkeineen tietenkin päälle =
> yhteensä n. 57%.
Ok, kiitokset korjauksesta. Puhuin tietenkin tuosta viimeisesta luvusta,
eli siita, paljonko palkasta jaa kateen ja paljonko menee "muihin
suihin". Sehan se loppujen lopuksi maaraa sen, kannattaako paiskia lisaa
toita vai ei. Tyontekijalle on sama meneeko vero valtiolle vai
kunnalle. Oliko tuossa sinun luvussasi muuten mukana kaikki mahdollinen ?
Esimerkiksi tyoelake ei nuorta tyontekijaa juuri lohduta, koska elakkeen
suuruus lasketaan (ainakin viela nykyisin) viimeisten tyovuosien palkan
mukaan. Niinpa nuori tyontekija ei hyody lainkaan siita, etta han maksaa
lisatulostaan tyoelaketta. Siten sen voi mielestani laskea marginaaliveroon
mukaan silloin, kun mietitaan kannattaako tehda lisaa toita vai ei. Tassa
tapauksessa lienee nimimerkin DeeAa takana nuori henkilo, koska han puhui
myos opiskelusta.
> Näin teoriassa. Eräs yrittäjä TV:ssä kertoi nyrkkisäännön: palkkatulona ei
> 'kannata' maksaa enempää, kuin 22.000 mk/kk. Loput 'venkoillaan'
> pääomatuloina, eli 29%:n mukaan. Tästä kansa on nyreissään, koska kaikilla
> ei ole mahdollisuutta 'venkoilla'.
Tama tuntuu minusta todella kummalliselta porsaanreialta. Voisiko joku
ryhman taloustieteilijoista hieman valottaa tallaisen verokaytannon
taustoja. Ymmartaakseni tama venkoilu tarkoittaa sita, etta pienyrittajat
maksavat itsensa kipeaksi veroista (koska joutuvat ottamaan tulonsa
palkkana) ja kun yritys kasvaa tarpeeksi, voi yhtakkia alkaa nostaa rahaa
yrityksesta ulos pienemmalla prosentilla. Mika on ollut lainsaatajan idea
tallaista tehtaessa ?
> Piirrä (deeaa) seuraavasta verokäyrä ja kerro missä kohtaa on pykäliä, jossa
> "ei kannata enää tienata lisää"?
> Vuoden 1998 tuloveroasteikko:
> Verotettava Vero alarajan
> ansiotulo mk kohdalla mk
> (bruttotulo) Vero alarajan
> ylittävästä tulon osasta %
> 46 000 - 62 000 50 6
> 62 000 - 78 000 1 010 16
> 78 000 - 110 000 3 570 20
> 110 000 - 173 000 9 970 26
> 173 000 - 306 000 26 350 32
> 306 000 -> 68 910 38
> Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
> poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
> alentamisesta mitään.
Tietenkaan ihmiset, jotka eivat maksa veroja, eivat voi hyotya
veronalennuksista. Tassa ei ole mielestani mitaan kummallista. Mutta
totuuden nimissa noihin sinun lukuihisi pitaa lisata viela kunnallisvero
ym. palkasta menevat maksut, ennen kuin voi alkaa pohtia, kannattaako tehda
lisaa toita vai ei. Pelkka valtionvero ei sita kerro.
> Mutta niinhän se kapitalismissa pitikin mennä ;-)
Tuo kertomasi verovenkoilu kuulostaa kylla kapitalistien juonelta. Olisiko
siita jossain lisainformaatiota saatavilla ?
Samuli Saarelma
Sulo Vilen
> Piirrä (deeaa) seuraavasta verokäyrä ja kerro missä kohtaa on pykäliä, jossa
> "ei kannata enää tienata lisää"?
Kuten Juku kirjoituksessaan oikein osoittaa niin palkkatulojen ja niistä
maksettavien verojen osalta ei tietystikään ole pistettä jonka jälkeen
lisää tiennaminen ei kannata.
Sen sijaan löytynee varmastikin nettotulokuvaaja johon huomioidaan
erilaiset tarveharkintaiset sosiaalituet ja tällä kuvaajalla on
bruttotuloalue jossa tangetti kääntyy alaspäin. Olisi hyvin
mielenkiintoistä nähdä tarkka laskelma jossa tämän tuloalueen suurin
leveys olisi laskettu.
Sulo
Sulo Vilen
> Tama tuntuu minusta todella kummalliselta porsaanreialta. Voisiko joku
> ryhman taloustieteilijoista hieman valottaa tallaisen verokaytannon
> taustoja. Ymmartaakseni tama venkoilu tarkoittaa sita, etta pienyrittajat
> maksavat itsensa kipeaksi veroista (koska joutuvat ottamaan tulonsa
> palkkana) ja kun yritys kasvaa tarpeeksi, voi yhtakkia alkaa nostaa rahaa
> yrityksesta ulos pienemmalla prosentilla. Mika on ollut lainsaatajan idea
> tallaista tehtaessa ?
Käytänössä porsaanreikää ei kylläkään ole. Yrityksen koon/liikevaihdon
kasvaminen ei ole ratkaisevaa vaan vain ja ainoastaan yrityksen voiton
kasvaminen ja säästäminen yrityksen nettovarallisuudeksi. Harva
PK-yritys tuottaa kovinkaan suurta voittoa joka sitten jää yritykseen
yrittäjän riskin korvaukseksi.
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi pääomatuloksi yrittäjälle ei tule
suinkaan kaikki yrityksen jakama osinko, vaan yrityksen
nettovarallisuudesta vain alle kymmenesosan saa 29% verolla jaettua.
Loput jäävät yritykseen säästöön ja yritys pyörii ja työllistää. Niin ja
jos siis jakaa suurempaa osinkoa niin se verotetaan ansiotulona.
* mutu alkaa *
Menee käytännössä reilut viitisen lihavaa vuotta että yrittäjä saa samaa
tuloa kuin hänellä työssä oleva ammatti-ihminen. Ja laihan vuoden
jälkeen saa tulla kaksi lihavaa jotta tilanne kompensoituu.
* mutu loppuu *
Eikä se voiton saaminen helppoa ole. Yrittäminen on kuitenkin
mielenkiintoista ja haastavaa.
Yrittäjä-Sulo
Kartsa
>>> siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
>valtion tuloverotaulukossa
>löytyy (v. 2001 37%). Kunnallisvero lisukkeineen tietenkin päälle =
>yhteensä n. 57%.
Valtion tulovero 37 %
Kunnallisvero 21 %
Kirkollisvero 1 %
Työnt. eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu 5,7 %
--------------------------------------------------------------------------
Yht. n. 65 %.
Kunnallisvero voi olla monta prosenttiyksikköä korkeampikin, suurimmassa
osassa kuntia se lienee yli 21%.
On turha väittää, ettei se tapa työmotivaatiota, jos lisäpalkasta lähtee
kaksi kolmannesta yhteiskunnan pussiin. Jos hyväpalkkaisen päätyön ohella
haluaisi tehdä muutaman tunnin siivoojan hommia silloin tällöin, kuluu tästä
lisätyöstä saatavan palkan "käteenjäävästä" kolmanneksesta helposti suurin
osa työmatkakuluihin. Parin tunnin iltatöiden palkalla ei saa ostettua
itselleen välipalaa, jolla jaksaisi töitä tehdä.
Ei ole ihme, ettei siivoojan töihin riitä tekijöitä. Kenen etu se on?
kartsa
Samuli Saarelma
> Samuli Saarelma wrote:
>> Tama tuntuu minusta todella kummalliselta porsaanreialta. Voisiko joku
>> ryhman taloustieteilijoista hieman valottaa tallaisen verokaytannon
>> taustoja. Ymmartaakseni tama venkoilu tarkoittaa sita, etta pienyrittajat
>> maksavat itsensa kipeaksi veroista (koska joutuvat ottamaan tulonsa
>> palkkana) ja kun yritys kasvaa tarpeeksi, voi yhtakkia alkaa nostaa rahaa
>> yrityksesta ulos pienemmalla prosentilla. Mika on ollut lainsaatajan idea
>> tallaista tehtaessa ?
> Käytänössä porsaanreikää ei kylläkään ole. Yrityksen koon/liikevaihdon
> kasvaminen ei ole ratkaisevaa vaan vain ja ainoastaan yrityksen voiton
> kasvaminen ja säästäminen yrityksen nettovarallisuudeksi.
Tata siis tarkoitin, eli firma tekee voittoa ja yrittaja ottaa sen ulos
itselleen. Se, tehdaanko voitto suurella vai pienella liikevaihdolla on
yhdentekevaa. Jos ymmarsin Jukun kirjoituksen oikein, tietyn voiton jalkeen
yrittajan on mahdollista alkaa nostaa voittoa ulos pienemmalla
prosentilla.
> Harva
> PK-yritys tuottaa kovinkaan suurta voittoa joka sitten jää yritykseen
> yrittäjän riskin korvaukseksi.
Aivan, en ottanutkaan kantaa siihen, onnistuuko tuo "venkoilu" usealta
yrittajalta, mutta nakojaan se joltain onnistuu, jos sita pystyi tv:ssakin
mainostaa.
> Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi pääomatuloksi yrittäjälle ei tule
> suinkaan kaikki yrityksen jakama osinko, vaan yrityksen
> nettovarallisuudesta vain alle kymmenesosan saa 29% verolla jaettua.
> Loput jäävät yritykseen säästöön ja yritys pyörii ja työllistää. Niin ja
> jos siis jakaa suurempaa osinkoa niin se verotetaan ansiotulona.
Eli otetaan nyt ihan konkreettinen esimerkki. Oletetaan, etta meilla on
yhden hengen yritys, joka tuottaa miljoonan voittoa vuodessa. Ei kai tuota
voittoa ole mikaan pakko yritykseen jattaa, jos ei halua ? Kysymys on siis,
etta onko tuollaista firmaa pyorittavan mahdollista "venkoilla" rahaa ulos
yrityksesta pienemmalla prosentilla verrattuna siihen, etta tekee tyota
toiselle ja palkka on miljoona vuodessa ? Jukun kirjoituksesta sai sen
kasityksen, etta tuohon venkoiluun voisi ryhtya jo tasosta 22 000 mk/kk
lahtien, mika vastaa 264 000 mk/vuosi.
> * mutu alkaa *
> Menee käytännössä reilut viitisen lihavaa vuotta että yrittäjä saa samaa
> tuloa kuin hänellä työssä oleva ammatti-ihminen. Ja laihan vuoden
> jälkeen saa tulla kaksi lihavaa jotta tilanne kompensoituu.
> * mutu loppuu *
Ok, tama voi hyvinkin olla totta, mutta se ei liity tahan keskusteluun
millaan tavoin. Juuri niita laihojen vuosien verotusta voisikin laskea ja
vastaavasti lihavien kiristaa.
> Eikä se voiton saaminen helppoa ole.
Tallakaan ei ole itse keskustelun kannalta mitaan merkitysta. Ei
korkeapalkkaiseen tyohon paaseminenkaan helppoa ole.
Samuli Saarelma
T.Koivula
news:94jbhf$j51$1...@nntp.hut.fi...
> > Kerran olin 4kk työttömänä, 4kk töissä ja 4kk opiskelijana. Työajalta
laskin
> > jälkeenpäin, että mätkyiltä säästyäkseni olisi veroa pitänyt maksaa 47%
> > silloisesta hurjasta 5100mk kuukausipalkasta. Järjetöntä.
>
> Oletkohan nyt ihan varma tuosta ? 4 kk opiskelijana = 4 x 1500 mk, 4 kk
> toissa = 4 x 5100. Yhteensa tuosta tulee 26 400 mk, josta ei takuulla mene
> missaan Suomen kunnassa noin korkeaa veroa. Valtionveroahan ei noin
vahasta
> tulosta mene viela lainkaan. Tietaakseni edes opintorahaa ei joudu
> maksamaan takaisin noin pienista palkkatuloista.
kuitenkin kokonaisansioihin palkkaveroa määriteltäessä, eli opiskelija
maksaa mahdollisista palkkatuloistaan ylimääräistä veroa jolla kompensoidaan
opintotuen alhainen verotus. Mikäli sama pätee työttömyyskorvauksiinkin niin
ei ole alkuunkaan mahdotonta että 4kk opiskelu ja 4kk työttömyys aiheuttavat
4kk työrupeaman verojen triplaantumisen.
T. Koivula
Samuli Saarelma
> Valtion tulovero 37 %
> Kunnallisvero 21 %
> Kirkollisvero 1 %
> Työnt. eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu 5,7 %
> --------------------------------------------------------------------------
> Yht. n. 65 %.
> Kunnallisvero voi olla monta prosenttiyksikköä korkeampikin, suurimmassa
> osassa kuntia se lienee yli 21%.
Onkohan sentaan ? Kotikunnassani Espoossa se on selvasti tuota alhaisempi
ja Helsingissa se on viela alempi. Oikeastaan haluaisin kuulla yhdenkin
kunnan, jossa ollaan tuolla tasolla. Nopealla verkkoselailulla loytyi
seuraavaa
(http://www.koillissanomat.fi/arkisto/yleiso0500/mieli10/mieli.html):
"Tutkituista kunnista [19kpl] alhaisin kunnallisveroprosentti 16,50 on myös
Helsingissä ja toisessa ääripäässä on Rovaniemi, jonka
kunnallisveroprosentti on tasan 19."
Lisaksi tuossa laskussasi on mukana kirkollisvero, joka on vapaaehtoinen
maksu. Myoskaan tyottomyysturvamaksu ei kelpaa, koska se vakuuttaa
tyontekijan ansiosidonnaisella tyottomyysturvalla, jos sattuu jaamaan
tyottomaksi. Elakemaksusta vastasin jo Jukulle. Vanhalla (alle 10 vuotta
elakeikaan) tyontekijalla tata ei voi laskea mukaan, koska nousseet tulot
nostavat myos myohemmin saatavaa elaketta. Nuorella kyllakin.
> On turha väittää, ettei se tapa työmotivaatiota, jos lisäpalkasta lähtee
> kaksi kolmannesta yhteiskunnan pussiin.
Hieman siis liioitellen. 60 % lienee lahempana oikeaa.
> Jos hyväpalkkaisen päätyön ohella
> haluaisi tehdä muutaman tunnin siivoojan hommia silloin tällöin, kuluu tästä
> lisätyöstä saatavan palkan "käteenjäävästä" kolmanneksesta helposti suurin
> osa työmatkakuluihin.
Ja tyomatkakuluthan ovat verovahennyskelpoista kamaa.
> Parin tunnin iltatöiden palkalla ei saa ostettua
> itselleen välipalaa, jolla jaksaisi töitä tehdä.
Ei kai kovin realistisena voikaan pitaa sita, etta korkeaa palkkaa tahkoava
tekisi siivoustoita sivutyonaan. Noin siis oli marginaaliprosentti melkein
mita tahansa.
> Ei ole ihme, ettei siivoojan töihin riitä tekijöitä. Kenen etu se on?
Kylla pula siivoojista johtuu jostain aivan muusta kuin ylimman tuloasteen
marginaaliverosta. Jospa koittaisit etsia syyta siivoojien surkeasta
palkasta ja matalien tulotasojen tuloloukoista.
Samuli Saarelma
Jukka Kohonen
>Vuoden 1998 tuloveroasteikko:
>Verotettava Vero alarajan
>ansiotulo mk kohdalla mk
>(bruttotulo) Vero alarajan
> ylittävästä tulon osasta %
>46 000 - 62 000 50 6
>62 000 - 78 000 1 010 16
>78 000 - 110 000 3 570 20
>110 000 - 173 000 9 970 26
>173 000 - 306 000 26 350 32
>306 000 -> 68 910 38
>
>Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
>poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
>alentamisesta mitään.
No sillä lailla. Tänä vuonna valtionverossa verotettavan tulon alaraja
on nostettu 66 000 markkaan. Eli vuoteen 1998 verrattuna on
46 000 - 66 000 mk ansaitsevien valtiovero laskenut roimasti (nollaan),
ja sinun mielestäsi he eivät ole hyötyneet mitään?
--
Jukka....@iki.fi
* Kesäkin on kohta ja kaikki kärpäset - ei maanantaita näy!
Jyrki Havia
> Sen sijaan löytynee varmastikin nettotulokuvaaja johon huomioidaan
> erilaiset tarveharkintaiset sosiaalituet ja tällä kuvaajalla on
> bruttotuloalue jossa tangetti kääntyy alaspäin. Olisi hyvin
> mielenkiintoistä nähdä tarkka laskelma jossa tämän tuloalueen suurin
> leveys olisi laskettu.
Minä en saa ainuttakaan sosiaalietua, joten missä
kohtaa kääntyy?
--
Jyrki...@Helsinki.FI, University of Helsinki, Computing Centre
Samuli Saarelma
> "Samuli Saarelma" <sre...@cc.hut.fi> wrote in message
> news:94jbhf$j51$1...@nntp.hut.fi...
>> > Kerran olin 4kk työttömänä, 4kk töissä ja 4kk opiskelijana. Työajalta
> laskin
>> > jälkeenpäin, että mätkyiltä säästyäkseni olisi veroa pitänyt maksaa 47%
>> > silloisesta hurjasta 5100mk kuukausipalkasta. Järjetöntä.
>>
>> Oletkohan nyt ihan varma tuosta ? 4 kk opiskelijana = 4 x 1500 mk, 4 kk
>> toissa = 4 x 5100. Yhteensa tuosta tulee 26 400 mk, josta ei takuulla mene
>> missaan Suomen kunnassa noin korkeaa veroa. Valtionveroahan ei noin
> vahasta
>> tulosta mene viela lainkaan. Tietaakseni edes opintorahaa ei joudu
>> maksamaan takaisin noin pienista palkkatuloista.
> Johtui varmaan siitä että opintotukea verotetaan vain 10% mutta se lasketaan
> kuitenkin kokonaisansioihin palkkaveroa määriteltäessä, eli opiskelija
> maksaa mahdollisista palkkatuloistaan ylimääräistä veroa jolla kompensoidaan
> opintotuen alhainen verotus.
Oletkohan nyt ihan varma tuosta 10 %:sta ? Tietaakseni opintotuki on aivan
samanlaista tuloa kuin kaikki muukin ansiotulo veroja laskettaessa.
Todennakoisesti siita saa pidatyttaa myos ennakkoverona myos enemman kuin
tuon 10 %, jos uskoo tulojen olevan korkeita.
Jos siis nostaa tuon 6000 mk opintotukea, ei ole viela edes kunnallisveron
alimmalla portaalla, valtionverosta nyt puhumattakaan. Siihen paalle kun
menee toihin, niin maksaa silla marginaaliveroprosentilla, mika 6000 mk:n
jalkeen tulee, eli ei vielakaan mitaan valtionveroa, mutta jossain
vaiheessa kunnallisvero tulee mukaan. Missaan tapauksessa se ei voi nousta
47 %:iin. Joka tapauksessa laskutavasta riippumatta on aivan jarjetonta
tarkastella ennakkopidatysa ("ei tulisi matkyja" tuossa alkuperaisessa
tekstissa). Lopullinen vero on se, joka ratkaisee. Se, etta jollain keinoin
on jossain vaiheessa saanut vetkuiltua itselleen liian pienen
ennakkoprosentin ei ole mikaan peruste kritisoida lopullista verotusta.
> Mikäli sama pätee työttömyyskorvauksiinkin niin
> ei ole alkuunkaan mahdotonta että 4kk opiskelu ja 4kk työttömyys aiheuttavat
> 4kk työrupeaman verojen triplaantumisen.
Tietaakseni tyottomyysperuspaivarahaa ei lasketa ansiotuloksi.
Ansiosidonnainen taitaa sita olla, mutta jalleen, jos ei ole ollut sen
vertaa jarkea paassa, etta olisi siita antanut pidattaa oikean prosentin
mukaisesti ennakkoveroa, on aika turha tulla itkemaan, jos palkasta
ennakkovero tulee korkeaksi.
Samuli Saarelma
Taavi Horila
$3...@nntp.hut.fi>:
>Myoskaan tyottomyysturvamaksu ei kelpaa, koska se vakuuttaa
>tyontekijan ansiosidonnaisella tyottomyysturvalla, jos sattuu jaamaan
>tyottomaksi.
Väärin. Työttömyysvakuutusmaksua (0,7% palkasta) joutuu maksamaan
kuului sitten kassaan tai ei. Joten se on ihan selvästi vero.
TH
Sulo Vilen
> In sfnet.keskustelu.politiikka Sulo Vilen <sulo....@tankki.tayteen> wrote:
> > Käytänössä porsaanreikää ei kylläkään ole. Yrityksen koon/liikevaihdon
> > kasvaminen ei ole ratkaisevaa vaan vain ja ainoastaan yrityksen voiton
> > kasvaminen ja säästäminen yrityksen nettovarallisuudeksi.
>
> Tata siis tarkoitin, eli firma tekee voittoa ja yrittaja ottaa sen ulos
> itselleen.
Niin, silloinhan yrittäjä tekee työtään hyvin. Firma ei itsestään tee
voittoa.
>Se, tehdaanko voitto suurella vai pienella liikevaihdolla on
> yhdentekevaa. Jos ymmarsin Jukun kirjoituksen oikein, tietyn voiton jalkeen
> yrittajan on mahdollista alkaa nostaa voittoa ulos pienemmalla
> prosentilla.
Tietyn voiton säästämisen jälkeen osakas saa pienen osan voittoa 29%
verolla.
> > Harva
> > PK-yritys tuottaa kovinkaan suurta voittoa joka sitten jää yritykseen
> > yrittäjän riskin korvaukseksi.
>
> Aivan, en ottanutkaan kantaa siihen, onnistuuko tuo "venkoilu" usealta
> yrittajalta, mutta nakojaan se joltain onnistuu, jos sita pystyi tv:ssakin
> mainostaa.
En tiedä tässä mitä toimia "venkoilu" oikeasti tarkoittaa? Voitko
kertoa.
> > Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi pääomatuloksi yrittäjälle ei tule
> > suinkaan kaikki yrityksen jakama osinko, vaan yrityksen
> > nettovarallisuudesta vain alle kymmenesosan saa 29% verolla jaettua.
> > Loput jäävät yritykseen säästöön ja yritys pyörii ja työllistää. Niin ja
> > jos siis jakaa suurempaa osinkoa niin se verotetaan ansiotulona.
>
> Eli otetaan nyt ihan konkreettinen esimerkki. Oletetaan, etta meilla on
> yhden hengen yritys, joka tuottaa miljoonan voittoa vuodessa.
Yhden hengen yrityksillä verotus toimitetaan usein ansiotuloverotuksena
joka tapauksessa, joten "venkoilut" loppuu lyhyeen. Määrittelyä siitä
milloin yhden miehen osakeyhtiötä verotetaan kuten isompiakin oy:tä,
voit tiedustella verotoimistoista ja verohallitukselta. Tulkinnat
vaihtelevat.
Oletetaan että kysessää on muutaman osakkaan oy, ja muutekin yrittämisen
ehdot täyttyvät niin esimerkki on yksiselitteisempi.
>Ei kai tuota
> voittoa ole mikaan pakko yritykseen jattaa, jos ei halua ?
Ei tarvitse jättää, vaikkakin osa kannattaa jättää.
>Kysymys on siis,
> etta onko tuollaista firmaa pyorittavan mahdollista "venkoilla" rahaa ulos
> yrityksesta pienemmalla prosentilla verrattuna siihen, etta tekee tyota
> toiselle ja palkka on miljoona vuodessa ?
Esimerkkisi tapauksessa ensimmäisen vuoden jälkeen 29%:lla ei voi jakaa
osinkoa
vielä ollenkaan. Toisen vuoden jälkeen esimerkkisi miljoonan markan
voitosta
voi maksaa 135000 mk 29% mukaan. Riippuu tietysti asuntolainoista ja
muista
jutuista mutta eiköhän 135000 palkasta mene suht saman verran veroa. Jos
lopun
voiton myös maksaa itselleen niin se menee sitten ansiotulona
progression mukaan.
Sulo
Sylvester DeNusso
viestissä:94k0bn$mpq$4...@nntp.hut.fi...
> Oletkohan nyt ihan varma tuosta 10 %:sta ? Tietaakseni opintotuki on aivan
> samanlaista tuloa kuin kaikki muukin ansiotulo veroja laskettaessa.
> Todennakoisesti siita saa pidatyttaa myos ennakkoverona myos enemman kuin
> tuon 10 %, jos uskoo tulojen olevan korkeita.
Opintotuesta pidätetään ennakkoveroa sen 10% verran automaattisesti, ellei
itse käy erikseen asiaa muuttamassa suuntaan taikka toiseen. Pelkällä
opintotuella ei siis saa mitenkään vuodessa verorajaa ylitettyä, joten
maksetut verot tulevat palautuksina takaisin.
Samuli Saarelma
> Samuli Saarelma wrote:
>> In sfnet.keskustelu.politiikka Sulo Vilen <sulo....@tankki.tayteen> wrote:
>> > Käytänössä porsaanreikää ei kylläkään ole. Yrityksen koon/liikevaihdon
>> > kasvaminen ei ole ratkaisevaa vaan vain ja ainoastaan yrityksen voiton
>> > kasvaminen ja säästäminen yrityksen nettovarallisuudeksi.
>>
>> Tata siis tarkoitin, eli firma tekee voittoa ja yrittaja ottaa sen ulos
>> itselleen.
> Niin, silloinhan yrittäjä tekee työtään hyvin. Firma ei itsestään tee
> voittoa.
No, ihan miten haluat. Oleellistahan tassa oli nyt palkkatyolaisen ja
yrittajan verotuksen vertailu.
>>Se, tehdaanko voitto suurella vai pienella liikevaihdolla on
>> yhdentekevaa. Jos ymmarsin Jukun kirjoituksen oikein, tietyn voiton jalkeen
>> yrittajan on mahdollista alkaa nostaa voittoa ulos pienemmalla
>> prosentilla.
> Tietyn voiton säästämisen jälkeen osakas saa pienen osan voittoa 29%
> verolla.
Ja siis jos voittoa ei saasta lainkaan, ei myoskaan tuota 29 %:sta rahaa
saa ulos ?
>> > Harva
>> > PK-yritys tuottaa kovinkaan suurta voittoa joka sitten jää yritykseen
>> > yrittäjän riskin korvaukseksi.
>>
>> Aivan, en ottanutkaan kantaa siihen, onnistuuko tuo "venkoilu" usealta
>> yrittajalta, mutta nakojaan se joltain onnistuu, jos sita pystyi tv:ssakin
>> mainostaa.
> En tiedä tässä mitä toimia "venkoilu" oikeasti tarkoittaa? Voitko
> kertoa.
Tuo oli Jukun kayttoon ottama termi. Han puhui henkilosta, joka pystyi
jarkkailemaan verotustaan siten, etta 22 000 mk/kk jalkeen rahaa pystyi
ottamaan ulos firmasta pienemmalla prosentilla. Tama on venkoilua siina
mielessa, etta a) palkkatyolaisella ja b) alle tuon rajan jaavalla
yrittajalla ei ole samaan mahdollisuutta.
>> Eli otetaan nyt ihan konkreettinen esimerkki. Oletetaan, etta meilla on
>> yhden hengen yritys, joka tuottaa miljoonan voittoa vuodessa.
> Yhden hengen yrityksillä verotus toimitetaan usein ansiotuloverotuksena
> joka tapauksessa, joten "venkoilut" loppuu lyhyeen. Määrittelyä siitä
> milloin yhden miehen osakeyhtiötä verotetaan kuten isompiakin oy:tä,
> voit tiedustella verotoimistoista ja verohallitukselta. Tulkinnat
> vaihtelevat.
> Oletetaan että kysessää on muutaman osakkaan oy, ja muutekin yrittämisen
> ehdot täyttyvät niin esimerkki on yksiselitteisempi.
Ok, oletetaan, etta meilla 3 hengen IT-firma, jonka voitto on 3 miljoonaa.
Esimerkin kannalta eroa ei mielestani ole.
>>Ei kai tuota
>> voittoa ole mikaan pakko yritykseen jattaa, jos ei halua ?
> Ei tarvitse jättää, vaikkakin osa kannattaa jättää.
Niin, jos haluaa kasvattaa firmaa ja saada seuraavana vuonna viela enemman.
Oletetaan nyt kuitenkin, etta meilla ei ole turhan ahne yrittaja, vaan
henkilo, joka haluaa vain saada elantonsa yrittamalla.
>>Kysymys on siis,
>> etta onko tuollaista firmaa pyorittavan mahdollista "venkoilla" rahaa ulos
>> yrityksesta pienemmalla prosentilla verrattuna siihen, etta tekee tyota
>> toiselle ja palkka on miljoona vuodessa ?
> Esimerkkisi tapauksessa ensimmäisen vuoden jälkeen 29%:lla ei voi jakaa
> osinkoa
> vielä ollenkaan.
Ei nyt puututa tallaisiin yksityiskohtiin, koska hyvin suurella
todennakoisyydella firmaa pyoritettaisiin vuosia ja tuo 22 000 mk/kk tulisi
vastaan todennakoisesti vasta vuosien kuluttua, eika suinkaan
alkuvaiheessa.
> Toisen vuoden jälkeen esimerkkisi miljoonan markan
> voitosta
> voi maksaa 135000 mk 29% mukaan. Riippuu tietysti asuntolainoista ja
> muista
> jutuista mutta eiköhän 135000 palkasta mene suht saman verran veroa. Jos
> lopun
> voiton myös maksaa itselleen niin se menee sitten ansiotulona
> progression mukaan.
Ok, kiitokset selvityksesta. "Venkoilu", kuten sen Jukun tekstista
ymmarsin, ei siis ole mahdollista. Hyva niin.
Viela yksi kysymys. Jos tuon 135 000 ottaa ulos 29 %:n mukaan ja sen paalle
sitten vaikkapa toiset 135 000 ansiotulona, kokonaisveroprosentiksi tulee
jotain 30 %:n tienoilla. Jos ihminen saa palkkaa 270 000 mk, maksaa han
siita melko lailla enemman veroa. Kysymykseni on siis, etta onko tuo
pienella prosentilla ulos otettava rahamaara riippuvainen lainkaan siita,
paljonko on otettu ulos ansiotulona ?
Ja viela yksi huomio. Oletetaan, etta se koko miljoona otetaan sielta
ulos. Ensin siis 135 000 mk 29 %:n verolla ja loput ansiotulona. Verrataan
tata sitten miljoonan palkkaa saavaan. Ansiotuloista maksavat molemmat
ensimmaisista 865 000 mk:sta saman veron. Sen jalkeen palkkatyolainen
jatkaa lopusta 135 000 mk:sta veron maksamista maksimi
marginaaliprosentilla, eli n. 60 %. Sen sijaan yrittaja maksaa viimeisista
135 000 mk:sta vain 29 % veroa. Kokonaisuutena palkkatyolainen maksaa siis
n. 40 000 mk enemman veroa. Toivottavasti meni oikein.
Samuli Saarelma
Timo Viljanen
> Tietaakseni tyottomyysperuspaivarahaa ei lasketa ansiotuloksi.
Ihan samaksi kumuloituvaksi tuloksi se lasketaan kuin palkkakin. Tällä
tosin on erityisesti merkitystä lähinnä valtionverotuksessa.
Timo
Sulo Vilen
> Ja siis jos voittoa ei saasta lainkaan, ei myoskaan tuota 29 %:sta rahaa
> saa ulos ?
Joo, jos kulujen (palkat, vuokrat, laitteet yms) ja yhtiön maksaman
veron
jälkeen ei ole voittoa niin mitään ei voi jakaa.
> Tuo oli Jukun kayttoon ottama termi. Han puhui henkilosta, joka pystyi
> jarkkailemaan verotustaan siten, etta 22 000 mk/kk jalkeen rahaa pystyi
> ottamaan ulos firmasta pienemmalla prosentilla.
Minäkin haluaisin tietää miten näitä järkkaillään ;)
> Ok, oletetaan, etta meilla 3 hengen IT-firma, jonka voitto on 3 miljoonaa.
Voitto miljoona / työntekijä on todella todella kova saavutus. Tietysti
jos firma tekisi vielä vaikkapa 10 miljoonaa per nokka voittoa
liiketoiminnasta
niin veroprosenteista riippumatta parin vuoden kuluttua voisi lopettaa
:)
Tämä nyt oli sitten vain kevennys. Mutta onhan se niinkin että
laskelmiin saa
isoja eroja isoilla voitoilla, jos voitto on normaali, vaikkapa 100000
mk
per nokka niin erotkaan veroissa eivät ole kovin isoja.
> Viela yksi kysymys. Jos tuon 135 000 ottaa ulos 29 %:n mukaan ja sen paalle
> sitten vaikkapa toiset 135 000 ansiotulona, kokonaisveroprosentiksi tulee
> jotain 30 %:n tienoilla. Jos ihminen saa palkkaa 270 000 mk, maksaa han
> siita melko lailla enemman veroa. Kysymykseni on siis, etta onko tuo
> pienella prosentilla ulos otettava rahamaara riippuvainen lainkaan siita,
> paljonko on otettu ulos ansiotulona ?
Tietysti vuoden aikana maksetut palkat (ansiotulot) pienentävät voittoa
aika tuntuvasti koska palkan lisäksi kuluja tulee
TEL,Työttömyysvakuutus,
tapaturmavakuutus,sosiaaliturvavakuutus maksut. Lisäksi työnantajalla
voi olla vapaaehtoisia vakuutusmaksuja. Veroja menee kaikenkaikkiaan
enemmän yhtiötapauksessa koska jotta tuo 135000 29%:lla olisi
mahdollinen
on parin vuoden ajan oltava vuosittain sellainen liikevaihto että
miljoona
tulee voittoa per nuppi. Jos liikevaihto oli 1,5 miljoonaa per
työntekijä
niin arvonlisäveroa (joka esim. IT-alalla on käytännössä suora vero),
on maksettu 330000 mk per työntekijä per vuosi.
> Ja viela yksi huomio. Oletetaan, etta se koko miljoona otetaan sielta
> ulos. Ensin siis 135 000 mk 29 %:n verolla ja loput ansiotulona. Verrataan
> tata sitten miljoonan palkkaa saavaan. Ansiotuloista maksavat molemmat
> ensimmaisista 865 000 mk:sta saman veron. Sen jalkeen palkkatyolainen
> jatkaa lopusta 135 000 mk:sta veron maksamista maksimi
> marginaaliprosentilla, eli n. 60 %. Sen sijaan yrittaja maksaa viimeisista
> 135 000 mk:sta vain 29 % veroa. Kokonaisuutena palkkatyolainen maksaa siis
> n. 40 000 mk enemman veroa. Toivottavasti meni oikein.
On oikein! Tärkeää on vain muistaa että verottaja saa kuitenkin enemmän,
kuten yllä kirjoitin. Joten yhteiseen hyväänkin tulee enemmän rahaa.
Jos saisin 83 000 mk/kk palkkaa niin olisin mielemmin palkkatyöläinen.
Olen itse osakeyhtiön omistaja ja yhtiössä töissä. Työllistämme toki
myös muita. Uskoisin että pärjään rahallisesti kymppitonnin, ehkä
viisitoista
vuodessa verrattuna siihen että olisin jossain muualla töissä.
Aika pieni korvaus vastuusta ja riskistä minulle kyllä tulee.
Moni on varmaan eri mieltä.
Sulo
Pete Peltola
Sulo Vilen wrote:
> Minäkin haluaisin tietää miten näitä järkkaillään ;)
Jukun pohti aiemmin keskustelun alla ollutta asiaa. Kun joku "yrittäjä" oli
näistä tulorajoista maininnut. Samoin asiaan liittyy "järkeily" jolla edustaja
Tennilä (Tervo & Päivärinta -ohjelmassa) esitti tuloeroista ja yrittäjien
mahdollisuudesta "venkoilla" tulojen kanssa, kun "osingoista ei tarvitse maksaa
veroja".
> Voitto miljoona / työntekijä on todella todella kova saavutus. > Tämä nyt oli sitten vain kevennys. Mutta onhan se niinkin että
> laskelmiin saa
> isoja eroja isoilla voitoilla, jos voitto on normaali, vaikkapa 100000
> mk
> per nokka niin erotkaan veroissa eivät ole kovin isoja.
Niin, ajattelin tuoda juuri tämän esille. Eli harva PK -yritys tai mikään EI
pörssiyritys (osinkoja ja verotusta käsitellään eri tavalla) jossa yrittäjä tai
osakkeenomistaja on töissä saa omaa omistustaan kohden näin paljon voittoa niin,
että sillä olisi merkitystä tämän mystisen "venkoilun" kanssa, en väitä etteikö
verosuunnittelulla ole sijaa yritystoiminnassa ja osakkuudessa mutta aika
marginaalisia asioita nämä ovat.
Itse ajattelen lähinnä niin, että jos pieni yritys yltää tuollaisiin lukemiin
niin tuo vähäinen "venkoiluvara" on minusta kyllä jo vähintäänkin suotavaa.
> Olen itse osakeyhtiön omistaja ja yhtiössä töissä. Työllistämme toki
> myös muita. Uskoisin että pärjään rahallisesti kymppitonnin, ehkä
> viisitoista
> vuodessa verrattuna siihen että olisin jossain muualla töissä.
> Aika pieni korvaus vastuusta ja riskistä minulle kyllä tulee.
> Moni on varmaan eri mieltä.
Otitko varmasti - vastuun ja riski ohella - huomioon menetetyn vapaa-ajan kuten
lyhemmät lomat, isomman kynnyksen jäädä kotiin lapsia hoitamaan, sairastamaan,
pekkaset, ylityöt .. listaa voisi jatkaa.
No turha tuota on korostaa sen enempää. Yrittäjät harvemmin valittavat.
Pete
kati sinenmaa
> > silloin kukaan ei myoskaan saa rikastua liikaa!
> >
> Kommunisti.
En ymmärrä pointtiasi? Miten niin siitä tulee isti, jos
oikeutetusti sanoo, ettei kellään ole ole mitään
oikeutta kuluttää mielettömästi. Ja kellään ei varmasti
ole kuluttamisen velvollisuuttakaan.
>
> > Joten puhtaan jarjen mukaan rikkaille kuuluu oikeutetusti
> > tulojen ylaraja, kuten koyhille kuuluu yhta oikeutetusti
> > tietty vahimmaistulo.
> >
> Jep jee. Siitä se vasta riemu tulisi. Sitä paitsi miten niin köyhille kuuluu
> tietty vähimmäistulo? Totta kai jos köyhyys ei ole itseaiheutettua.
Tietysti. Jos kerta köyhille on tulorajat, niin pitää
olla helvetin oikeudenmukainen, jottei salli myös
rikastumiselle tulorajoja. Sillä kai nyt huomaat, että
köyhyydelle on alaraja, joten silloin pitää olla
rikastumiselle yläraja.
> Tapaköyhiltä taas pitäisi ottaa loputkin pois.
Oletko koskaan kuullut hyvästä tahdosta. Onko hyvä
tahto vain jouluaattona klo 12 Turun torilla? Minusta
tuon Sinun tahtosi on helvetillistä tahtoa. Ja minä
olen sentään rehellinen, joten minä tiedän, mistä puhun.
> > summia. Jokainen, joka vaatii oikeutta johonkin, on
> > ymmartamaton kakara, joka ei ole tajunnut velvol-
> > lisuuttaan.
> >
> Vaadin oikeutta puhua vapaasti. Olenko ymmärtämätön kakara? Etkös itsekin
> vaadi.
En niinkään vaadi, vaan kerron vain totuuden Teistä kaikista.
Totuus on, että Te olette helvetin typeriä, pahansuopaisia,..
Se paljastui jälleen kerran tässäkin newssissä, missä et
antaisi mitään köyhille, ja monessa muussa se näkyy siitä,
miten täällä ollaan hyvin kerkeitä rustaamaan jotain
saatanan filettä.
> > Puhdas jarki taten juhlallisesti julistaa, etta olkoot
> > rikkaille ylatulorajana 100 kertaa laissa maaritelty
> > vahimmaistuloraja. Jos rikas ei parjaa silla, Han
> > olkoon julkkistyhmyri seuraavaan elamaansa asti.
> >
> Hm. Siis vaikkapa 3-400.000mk kuukaudessa? Paitsi että verot vievät puolet.
> Siis liki miljoonan tulot kuussa olisivat hyväksyttäviä? Mitähän järkeä
> sellaisen rajan asettamisessa olisi? Vaikutus kohdistuisi siis vain
> muutamaan yksilöön. Taitaa olla silkka kateus syynä vaatimukseesi.
Yep. Se oli heitto, ja tästä näen, että Sinäkin olet siis sitä
mieltä, että eivär rikkaat saa nyt ihan mitä tahansa tienata.
Kiitos vaan; tämän johdosta otan sanojani hieman itseeni.
> Nykyään työnteolla ei rikastu; perus- 10.000 kuukausipalkalla saat säästää
> ja maksaa velkaa koko ikäsi pelkkää asumista varten.
Mitäs hemmettiä siitä tuut mulle valittaa! Minähän sanoin,
ja todistin täysin aukottomasti, että jos työnteko on monille
sitä, etytä sillä maksetaan asumista ja perustoimeentuloa,
niin pitää olla ihan helvetin typerä, jos siitä pystyy vääntämään
tasa-arvoa, kun rikkaat taasen tekevät työtä siksi, että voisivat
tehdä kelohonkahuviloita Lappiin!
Sekö on siis kommunismia, jos SinäKIN saisit perusasunnon
ja -toimeentulon ihan vain siksi, että Sinä olet ihminen?
Ei kuuna ikuisna kommunismin idea ole ollut se, jota
minä täällä esitin.
Samuli Saarelma
>> Ja siis jos voittoa ei saasta lainkaan, ei myoskaan tuota 29 %:sta rahaa
>> saa ulos ?
> Joo, jos kulujen (palkat, vuokrat, laitteet yms) ja yhtiön maksaman
> veron
> jälkeen ei ole voittoa niin mitään ei voi jakaa.
Ei ollut tuosta kyse. Kyse oli puhtaasta voitosta. Eli kysymykseni oli,
etta jos firma tekee puhdasta voittoa, niin pitaako sita voittorahaa jattaa
firmaan, vai voiko kaiken ulosmitata tuolla 29 %:lla.
>> Ok, oletetaan, etta meilla 3 hengen IT-firma, jonka voitto on 3 miljoonaa.
> Voitto miljoona / työntekijä on todella todella kova saavutus.
Tama oli nyt vain esimerkki. On varmasti palkansaajia, jotka kaarivat
tuollaisia summia, joten heidan tuottonsa firmalle on oltava viela tuota
huomattavasti huimempi (sotu-maksut + kapitalistin voitto).
> Tietysti
> jos firma tekisi vielä vaikkapa 10 miljoonaa per nokka voittoa
> liiketoiminnasta
> niin veroprosenteista riippumatta parin vuoden kuluttua voisi lopettaa
> :)
Niinpa. Siksipa yhteiskunta voisikin hyvin rapata tuollaisia yrittajia
hieman kovemmalla kadella, koska heidan toimintaansa veroprosentti ei niin
pahasti vaikuta.
> Tämä nyt oli sitten vain kevennys. Mutta onhan se niinkin että
> laskelmiin saa
> isoja eroja isoilla voitoilla, jos voitto on normaali, vaikkapa 100000
> mk
> per nokka niin erotkaan veroissa eivät ole kovin isoja.
Jos firma tekee voittoa vain 100 000 mk/henki, on kyse pikkutekijasta, jota
eivat ne 22 000 mk/kk "venkoilut" koske. Heilla voikin minun puolestani
olla kevyempi verotus.
>> Viela yksi kysymys. Jos tuon 135 000 ottaa ulos 29 %:n mukaan ja sen paalle
>> sitten vaikkapa toiset 135 000 ansiotulona, kokonaisveroprosentiksi tulee
>> jotain 30 %:n tienoilla. Jos ihminen saa palkkaa 270 000 mk, maksaa han
>> siita melko lailla enemman veroa. Kysymykseni on siis, etta onko tuo
>> pienella prosentilla ulos otettava rahamaara riippuvainen lainkaan siita,
>> paljonko on otettu ulos ansiotulona ?
> Tietysti vuoden aikana maksetut palkat (ansiotulot) pienentävät voittoa
> aika tuntuvasti koska palkan lisäksi kuluja tulee
> TEL,Työttömyysvakuutus,
> tapaturmavakuutus,sosiaaliturvavakuutus maksut.
Tasmalleen samat menee palkkatyontekijaltakin. Eli siis todellisuudessa
miljoonan tienaava palkkatyolainen maksaa tyonantajalle reilusti enemman.
Mutta totta on, jos vertaamme miljoonan palkkaa miljoonan voittoa tekevaan
yksityisyritykseen, pitaa nuo kustannukset ottaa mukaan ja niilla tilanne
tasoittunee, vaikka yrittaja saisi nostaa osan fyrkasta alemmalla
prosentilla.
> Lisäksi työnantajalla
> voi olla vapaaehtoisia vakuutusmaksuja. Veroja menee kaikenkaikkiaan
> enemmän yhtiötapauksessa koska jotta tuo 135000 29%:lla olisi
> mahdollinen
> on parin vuoden ajan oltava vuosittain sellainen liikevaihto että
> miljoona
> tulee voittoa per nuppi. Jos liikevaihto oli 1,5 miljoonaa per
> työntekijä
> niin arvonlisäveroa (joka esim. IT-alalla on käytännössä suora vero),
> on maksettu 330000 mk per työntekijä per vuosi.
Samoin kylla sen palkkatyolaisen tyopanos tuottaa arvonlisaveroa, joten sen
suhteen ei tassa ole mitaan eroa.
>> Ja viela yksi huomio. Oletetaan, etta se koko miljoona otetaan sielta
>> ulos. Ensin siis 135 000 mk 29 %:n verolla ja loput ansiotulona. Verrataan
>> tata sitten miljoonan palkkaa saavaan. Ansiotuloista maksavat molemmat
>> ensimmaisista 865 000 mk:sta saman veron. Sen jalkeen palkkatyolainen
>> jatkaa lopusta 135 000 mk:sta veron maksamista maksimi
>> marginaaliprosentilla, eli n. 60 %. Sen sijaan yrittaja maksaa viimeisista
>> 135 000 mk:sta vain 29 % veroa. Kokonaisuutena palkkatyolainen maksaa siis
>> n. 40 000 mk enemman veroa. Toivottavasti meni oikein.
> On oikein! Tärkeää on vain muistaa että verottaja saa kuitenkin enemmän,
> kuten yllä kirjoitin. Joten yhteiseen hyväänkin tulee enemmän rahaa.
Ei. Palkkatyolaisen tyopanoksesta maksetaan myos arvonlisavero. Tuo
yrityksen miljoona oli siis puhdasta voittoa, josta siis alv on jo
maksettu. Samalla tavoin kuin palkkatyolaisen tuottaman tyopanoksen on
hanen tyonantajansa myynyt ja siita on sitten maksettu alv. Sinallaan
alv:ta ei mielestani tarvitse ottaa tahan tarkasteluun lainkaan mukaan,
koska senhan maksaa oikeastaan lopputuotteen ostaja ja yritys toimii vain
rahojen toimittajana valtiolle. Yrityksen kannalta alv:ta ei oikeastaan ole
olemassakaan.
> Jos saisin 83 000 mk/kk palkkaa niin olisin mielemmin palkkatyöläinen.
En ole missaan vaittanytkaan, etta yrittaminen olisi helppoa ja
riskitonta. Olen koittanut tassa vain vertailla sita, mita tapahtuu
yrittajan tuloille verrattuna palkkatyolaiseen siina vaiheessa, kun
noustaan korkeisiin tuloihin.
> Olen itse osakeyhtiön omistaja ja yhtiössä töissä. Työllistämme toki
> myös muita. Uskoisin että pärjään rahallisesti kymppitonnin, ehkä
> viisitoista
> vuodessa verrattuna siihen että olisin jossain muualla töissä.
> Aika pieni korvaus vastuusta ja riskistä minulle kyllä tulee.
> Moni on varmaan eri mieltä.
No, tietenkin ulkopuolisena on vaikea tuota riskia tietaa. Mutta hyva, jos
olet yrittajana tyytyvainen oloosi.
Samuli Saarelma
Kartsa
>kunnan, jossa ollaan tuolla tasolla.
Muisti teki tepposet, eihän kunnallisvero ollutkaan ihan niin korkea. Äkkiä
katsottuna Maalahti näyttäisi pitävän kärkisijaa, kunnallisvero 19,75% ja
kirk.vero 1,90%, yht. 21,65%
( http://www.vero.fi/vero-ohjeet/ayrit01.html ).
>Lisaksi tuossa laskussasi on mukana kirkollisvero, joka on vapaaehtoinen
>maksu.
Kirkollisvero on luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa pakollinen, ei
vapaaehtoinen maksu. Katolinen kirkko toimii tiettävästi vapaaehtoisten
lahjoitusten turvin. Katolisilla on joitain käytännön kiusallisuuksia
toiminnassaan, joiden vuoksi mieluummin maksan veroa luterilaiselle
kirkolle. Taivaassa on upeita enkeleitä ja taivaaseen ei pääse, jos ei
kuulu kirkkoon. Kirkkoon on siis lähes pakko kuulua.
>tyottomyysturvamaksu ... vakuuttaa
>tyontekijan ansiosidonnaisella tyottomyysturvalla
Kuka minulle maksaa ansiosidonnaista, jos jään työttömäksi? Ei maksa
kukaan, vaikka maksan pakollista työttömyysvakuutusmaksua.
> Elakemaksusta vastasin jo Jukulle. Vanhalla (alle 10 vuotta
>elakeikaan) tyontekijalla tata ei voi laskea mukaan, koska nousseet tulot
>nostavat myos myohemmin saatavaa elaketta.
Tässä ollaan hieman hakoteillä. Vaikka eläkkeen suuruus määräytyykin
yleensä viimeisten työvuosien mukaan, ei täyttä eläkettä saa tienattua
itselleen kymmenessä vuodessa.
Aika näyttää, minkälainen eläkejärjestelmä meillä on kolmenkymmenen vuoden
kuluttua, kun itse haluaisin nauttia eläke-eduistani. Nykysysteemin mukaan
loppuvat eläkerahat kesken. Eläkemaksu on aivan selkeästi veroluonteinen
maksu, käytännössä se menee suurelta osin nykyeläkeläisten eläkkeiden
maksuun.
>Kylla pula siivoojista johtuu jostain aivan muusta kuin ylimman tuloasteen
>marginaaliverosta. Jospa koittaisit etsia syyta siivoojien surkeasta
>palkasta ja matalien tulotasojen tuloloukoista.
Tottahan se on. "löytynee varmastikin nettotulokuvaaja johon huomioidaan
erilaiset tarveharkintaiset sosiaalituet ja tällä kuvaajalla on
bruttotuloalue jossa tangetti kääntyy alaspäin.", väitti Sulo Vilen ja väite
pitää varmasti paikkansa.
Suomessa halutaan, että huonotuloiset ja hyvätuloiset elävät omaa elämäänsä
omissa ympyröissään, eivätkä tule keskituloisten kuvioita sotkemaan.
Huonotuloisten käytettävissä olevat rahat vähenevät, kun he tekevät
palkkatyötä. Hyväpalkkaisten käytettävissä olevat rahat lisääntyvät
lisätyötä tekemällä niin marginaalisesti, että tämä lisätyö jää tekemättä
kokonaan motivaation puutteen vuoksi.
Järjestelmä ei ole omiaan maksimoimaan tuottavuutta ja taloudellista
hyvinvointia. Sillä saadaan keskituloiset tapettua liikaan työhön,
huonotuloiset syrjäytymään ja hyvätuloiset passivoitumaan.
Kuulun itse suomalaisessa mittakaavassa hyvätuloiseen joukkoon, joten aikani
riittää hyvin tällaiseen tyhjänpäiväiseen politikointiin sen sijaan, että
viitsisin käyttää vapaa-aikani johonkin tuottavaan. Jos lisätöistä saisi
jotakin käteenkin, tekisin ylimääräisellä vapaa-ajallani tuottavaa työtä,
mutta en viitsi nykyverotuksella vaivautua. Työstä aiheutuu helposti
päänvaivaa ja stressiä, josta pitäisi saada kohtuullinen taloudellinen
korvaus.
Alimpien tuloluokkien tuet pitäisi uudistaa riittävän radikaalisti ja ylintä
marginaaliveroa laskea, jotta työnteko saataisiin aina mielekkääksi. Se
olisi kaikkien etu. Kenelläkään ei ole kivaa, kun hyvä- ja huonotuloiset
käyttävät liian vapaa-aikansa ja energiansa pahantekoon ja vittuiluun.
kartsa
DeeAa
>
> No, sinullapa on sitten isot tulot neljasta paivasta. Tietaakseni
> marginaaliveron maksimi pyorii jossain siella 60-70 % tienoilla, jolloin
Ei kun pienet tulot. Siinä kymppitonni kuussa. Veroprosentti siinä
parissakymmenessä.
Jos otan yhden päivän lisää, nousee kuukausipalkka, mutta veroprosentti
nousee sillai kivasti kans, ettei siitä montaasataa enempää kuussa käteen
jää. Eli toki palkka nousisi, mutta vähän. Niin vähän, että ennemmin vaikka
siivoilee kotona ja sijoittaa harrastuksiaan siihen kohtaan.
>
> Oliko tuo siis ennakkopidatys tuosta 40 000 mk:sta vai lopullinen vero ?
>
Homma oli siinä, että sivutyönantaja (valtio/kunta) maksoi koko loppuvuoden
sivutyön etukäteen, jotta välttyi seuraavassa kuussa alkavalta
palkankorotuksen maksulta. Normaali n.20% veroprosentti tietty kimposi
moisilla tuloilla kattoon, kun enpä osannut arvata kaiken tulevan kerralla.
> > Ja nyt taas silti maksoin mätkyjä, vaikka tyypillisesti lasketan
verotukseni
> > uusiksi joka toinen kuukausi.
>
> Siis maksoit korkeammalla ennakkopidatysprosentilla kuin olisi ollut
tarve,
> mutta sait matkyja. Jokin ei kertomuksessasi tasmaa.
>
Niin NYT maksoin, eli sitä edellisestä vuodesta. Vaikka kuinka koetan
laskettaa jatkuvasti ettei tulisi mätkäystä, ja teen vuodessa ehkä
kymppitonnilla sivutöitä joista tahallani otatan 60%, aina jokunen tonni
tulee mätkyä. 00 verotuksesta taas saapa nähdä...
Tässä on sama systeemi kun saatanan sähkölaskuissa; ilmoitat että näin ja
näin paljon tulee menemään, ja ne sanoo, että hyvä hyvä mutteivat kuitenkaan
arviolaskuta minun ilmoittamani, vaan oman arvionsa mukaan vaikka miten
pyytelisi nostamaan. Ja sitten kesäkuussa yli neljäntonnin sähkölasku.
Jipii.
> Opintotuesta olen samaa mielta. Sivutuloista en, koska opiskelijaksi voi
> ilmoittautua sen kummemmin suorittamatta mitaan opintoja ja siten moni
> tavallisissa toissa kavijoista ryhtyisi "opiskelijoiksi" vain saastaakseen
> veroissa.
>
Siihen pätisi tietysti joku opintoviikkojen keräyspakko, ja jos jää
suorittamatta, verotetaan jälkeenpäin. Not a problem. Osasivat ne
ystävältäni perkele melkein kolmevuotta opintojen jälkeenkin periä vielä
parikytätuhatta opintotukiakin takaisin, kun oli tullut tehtyä kuulema
joskus liikaa sivutöitä opintojen ohessa.
> Oletkohan nyt ihan varma tuosta ? 4 kk opiskelijana = 4 x 1500 mk, 4 kk
> toissa = 4 x 5100. Yhteensa tuosta tulee 26 400 mk, josta ei takuulla mene
> missaan Suomen kunnassa noin korkeaa veroa. Valtionveroahan ei noin
vahasta
> tulosta mene viela lainkaan. Tietaakseni edes opintorahaa ei joudu
> maksamaan takaisin noin pienista palkkatuloista.
>
Alkuvuoden oli työttömänä, sain nollaverokortilla jotain mitälie, en muista.
Ne rahat kai ottivat takaisin. Ja jotain sosiaaliavustuksia myös.
Jokatapauksessa maksoin tuona kesänä siitä 5100mk (oli muuten sekin jokin
työllistämishomma) tulosta jotain 17% veroja, ja seuraavana vuonna napsahti
nelisentonnia mätkyjä. Itse pähkäilin tuolloin, että jos olisin maksanut sen
liki puolet tuloista veroja, mätkyjä ei olisi tullut.
Silloin nuorena sitä ei tajunnut edes tarkistaa kaikkia tulojaan ja
veroprosenttejaan.
> Tietaakseni Jorma Ollila paiskii toita siina missa moni muukin, vaikka
> hanen veroprosenttinsa palkkatuloista on hyvin korkea.
>
Epäilemättä. Tarkoitin lähinnä, että jos matti meikäläinen onnistuu
duunaamaan jostain 50.000mk diilin, ei ole oikein että siitä lähtee puolet
pois. Pitäisi olla joku katto.
> raossa olevien ihmisten verotusta keventamassa, vaan ennemminkin niiden 50
> 000 mk kuussa tienaavien. Ja tuskin voit vaittaa, etteiko 50 000 mk/kk
> tuloilla voisi aika nopeaan tienata asunnon hinnan, vaikka maksaisi
> nykyisenlaisia verojakin.
>
Niin. En toki tarkoita että tällainen toimisi itsekseen. Kaikille
palveluille pitäisi olla myös omat järjestelmänsä. Esimerkiksi koulutus
voisi olla hakemuksella ilmaista tai melkein ilmaista, mutta suurtuloiset
sitten taas joutuisivat maksamaan siitäkin. Jos olisi koulutettavaa
jälkikasvua. Tai jotain.
Totta helvetissä tällainen esittämäni systeemi olisi aivan epäkelpo;
tarkoitus oli vain heittää ilmaan pientä kimmoketta siihen mitä helvettiä
sille voisi oikein tehdä. Koska ei tämäkään toimi, kaikkea verotetaan ihan
liikaa.
Jos minäkin tienaan 10.000mk ja siitä 19.5% veroihin, muiden maksujen ja
mitälie jälkeen tilille rapsahtaa 7500mk. (puolisentonnia jäsenmaksuja,
muita kuluja).
Jos saan paremman paikan tai sivutyön ja nappaankin vaikka 5000 enemmän
kuussa, teen kolmanneksen enemmän duunia, jää tilille silti alle 8000mk, kun
veroprossa nousee jonnekin yli 40%. Miksi helvetissä sitten tekisin enempää?
Joku tässä kusee.
DeeAa
"kati sinenmaa" <sine...@luukku.com> wrote in message
news:3A6DA965...@luukku.com...
> DeeAa wrote:
> ja todistin täysin aukottomasti, että jos työnteko on monille
> sitä, etytä sillä maksetaan asumista ja perustoimeentuloa,
> niin pitää olla ihan helvetin typerä, jos siitä pystyy vääntämään
> tasa-arvoa, kun rikkaat taasen tekevät työtä siksi, että voisivat
> tehdä kelohonkahuviloita Lappiin!
>
Täysi tasa-arvo?
Mielestäni se olisi hirveää. Sitä pitää saada mihin kykenee, ei muuten
kukaan tekisi mitään. Jos maksat minulle mukavan, tasa-arvoisen palkan mistä
vaan lokoisasta hommasta jota katsoisin mielelläni tekeväni, tekisin sitä,
enkä lainkaan yhteiskunnalle tärkeitä töitä enkä todellakaan sitä mitä
nykyisin teen. Paskaako minä muusta välittäisin, tasa-arvoista palkkaa
saisin kumminkin. Just se haave kelohonkahuvilasta saa minut tekemään töitä
itseni ja yhteiskunnan hyväksi.
Asia nyt vaan on sillä tavalla, että todellista tasa-arvoa ei voi olla. Jos
kaikilla on samanverran, kaikki ovat köyhiä.
Rikkaus on suhteellinen suure. Miljonääri on köyhä jos ympärillä on vain
miljardöörejä. Ja jos ympärillä on vain miljonäärejä, kyseessä olisi, paitsi
helvetillinen inflaatio, myös suuri köyhyys - kellään ei ole varaa maksaa
toiselle miljonäärille suunnattomia summia että se viitsisi tehdä mitään
toisen miljonäärin eteen ;-)
Luonto toimii niin että vahvat ottavat ja heikot sortuvat elon tiellä. Toki
inhimillisyys sitä vaakaa kaatelee takaisinkinpäin tukemalla heikkoja, mutta
luonnon lait ovat luonnon lakeja, eivätkä (toivottavasti) muutu.
Ja jos joku on niin taitava ja viisas, että pystyy järkkäilemään itselleen
kelohonkahuvilan lappiin, minä ainakin nostan hattua ja koetan itsekin
pohtia, millä saisin itselleni moisen systeemin.
Sitä se on, kapitalismi. Ei mitään vihreilyä eikä kommunismia, ei!
Samuli Saarelma
>>Lisaksi tuossa laskussasi on mukana kirkollisvero, joka on vapaaehtoinen
>>maksu.
> Kirkollisvero on luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa pakollinen, ei
> vapaaehtoinen maksu.
Pointtini oli siis siina, ettei kukaan pakota sinua kuulumaan noihin
salaseuroihin. Asiaa sivuten, Talouselamassa oli joskus viime vuoden
lopulla hyva kolumni kirkon ansaintamallista ja miten se on vuosisatojen
kuluessa muuttunut.
> Katolinen kirkko toimii tiettävästi vapaaehtoisten
> lahjoitusten turvin. Katolisilla on joitain käytännön kiusallisuuksia
> toiminnassaan, joiden vuoksi mieluummin maksan veroa luterilaiselle
> kirkolle. Taivaassa on upeita enkeleitä ja taivaaseen ei pääse, jos ei
> kuulu kirkkoon. Kirkkoon on siis lähes pakko kuulua.
Tietaakseni Raamatusta ei tuollaista kirkkopykalaa loydy. Eikos Jeeuskin
sanonut jotain, etta pelkka usko haneen riittaa ? No, nama ovat jonkin
toisen ryhman juttuja, joten jaakoon tahan.
>>tyottomyysturvamaksu ... vakuuttaa
>>tyontekijan ansiosidonnaisella tyottomyysturvalla
> Kuka minulle maksaa ansiosidonnaista, jos jään työttömäksi? Ei maksa
> kukaan, vaikka maksan pakollista työttömyysvakuutusmaksua.
Ok, tama meni minulta metsaan. Kyseessa oli nyt joka tapauksessa hyvin
pieni prosentti, jolla ei lopputulokseen (n. 60 %) ole juuri merkitysta.
>> Elakemaksusta vastasin jo Jukulle. Vanhalla (alle 10 vuotta
>>elakeikaan) tyontekijalla tata ei voi laskea mukaan, koska nousseet tulot
>>nostavat myos myohemmin saatavaa elaketta.
> Tässä ollaan hieman hakoteillä. Vaikka eläkkeen suuruus määräytyykin
> yleensä viimeisten työvuosien mukaan, ei täyttä eläkettä saa tienattua
> itselleen kymmenessä vuodessa.
Totta, mutta silla tekeeko niilla aiemmilla vuosilla lisatyota vai ei, ei
ole asiaan merkitysta. Niinpa siis nuorelle tuo tel-maksu lisatyosta menee
kylla kankkulan kaivoon, joten sen voi kylla laskea mukaan. Vanhalla se
nostaa saatavaa elaketta, joten sita ei voi laskea.
> Aika näyttää, minkälainen eläkejärjestelmä meillä on kolmenkymmenen vuoden
> kuluttua, kun itse haluaisin nauttia eläke-eduistani. Nykysysteemin mukaan
> loppuvat eläkerahat kesken. Eläkemaksu on aivan selkeästi veroluonteinen
> maksu, käytännössä se menee suurelta osin nykyeläkeläisten eläkkeiden
> maksuun.
Totta.
Loppuosaan minulla ei ole kommentteja.
Samuli Saarelma
Erkki Pekola
> Esimerkiksi tyoelake ei nuorta tyontekijaa juuri lohduta, koska
elakkeen
> suuruus lasketaan (ainakin viela nykyisin) viimeisten tyovuosien
palkan
> mukaan. Niinpa nuori tyontekija ei hyody lainkaan siita, etta han
maksaa
> lisatulostaan tyoelaketta.
"Työkyvyttömyyseläkettä voi saada työntekijä, jonka työkyky on
alentunut sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi.
Myös alle 23-vuotiaalla saattaa olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen,
jos hän on ollut ansiotyössä yhteensä vähintään vuoden."
Kopsasin tuon tekstinpätkän Eläketurvakeskuksen sivuilta.
Vanhuuseläke karttuu vasta 23 ikävuoden jäkeisistä työsuhteista, mutta
työkyvyttömyyden varalta ollaan vakuutettuina jo sitä ikää
aikaisemmin.
Muuten lähiaikoina pitäisi tulla julkisuuteen ns. Puron työryhmän
esityksiä työeläkejärjestelmän remontoimiseksi. Tietääkseni siellä on
yhtenä isona kysymyksenä selvitetty juuri tätä alle 23 vuotiaana
työsuhteista maksettujen e-vakuutusmaksujen huomioimista
vanhuuseläkkeessä.
> Samuli Saarelma
--
Erkki Pekola
Erkki Pekola
"Kartsa" <rotv...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:94jnj6$l0r$1...@nntp.hut.fi...
> >>> Mielestäni koko Suomen talous kärsii
> >>> siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
>
> >valtion tuloverotaulukossa
> >löytyy (v. 2001 37%). Kunnallisvero lisukkeineen tietenkin päälle
=
> >yhteensä n. 57%.
>
> Valtion tulovero 37 %
> Kunnallisvero 21 %
> Kirkollisvero 1 %
> Työnt. eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu 5,7 %
> --------------------------------------------------------------------
------
> Yht. n. 65 %.
>
> Kunnallisvero voi olla monta prosenttiyksikköä korkeampikin,
suurimmassa
> osassa kuntia se lienee yli 21%.
Taas tämä käsitteiden sekaannus valtion tuloveroasteikon tulkinnassa.
Kun puhutaan suurten tulojen verottamisesta, niin vuoden 2001
asteikossa alimmaisen rivin markkamäärä on 325000 mk. Siitä tulosta
maksetaan veroa valtiolle 66850 joka on 20,6 %. Vasta tuon mainitun
tulorajan (325000) YLI menevästä tulosta maksetaan veroa 37 %.
Kotitehtäväksi annetaan, että paljonko tulon on oltava, että joutuisi
maksamaan 65 % veroa mainitsemallasi kunnallis- ja
kirkollisveroprosenteilla huomioiden eläke ym. maksut ja valtionverot
vuoden 2001 asteikolla. Ja oikaise kunnallisveroprosentti vastaamaan
esim. keskimääräistä tasoa.
> kartsa
--
Erkki Pekola
Erkki Pekola
"DeeAa" <de...@raketti.net> kirjoitti viestissä
news:3a6db749$1...@news.raketti.net...
> > Oliko tuo siis ennakkopidatys tuosta 40 000 mk:sta vai lopullinen
vero ?
> >
> Homma oli siinä, että sivutyönantaja (valtio/kunta) maksoi koko
loppuvuoden
> sivutyön etukäteen, jotta välttyi seuraavassa kuussa alkavalta
> palkankorotuksen maksulta. Normaali n.20% veroprosentti tietty
kimposi
> moisilla tuloilla kattoon, kun enpä osannut arvata kaiken tulevan
kerralla.
Että koko loppuvuoden sivutyöt julkisyhteisö voisi maksaa etukäteen
välttyäkseen 1.2. yleensä toteutettavilta palkankorotuksilta? Ei tunnu
todelliselta tai sitten sinua kusetetaan. Otappa selvää. Näillä
antamillasi tiedoilla ei voi muuta ohjetta antaa.
> Alkuvuoden oli työttömänä, sain nollaverokortilla jotain mitälie, en
muista.
> Ne rahat kai ottivat takaisin. Ja jotain sosiaaliavustuksia myös.
> Jokatapauksessa maksoin tuona kesänä siitä 5100mk (oli muuten sekin
jokin
> työllistämishomma) tulosta jotain 17% veroja, ja seuraavana vuonna
napsahti
> nelisentonnia mätkyjä. Itse pähkäilin tuolloin, että jos olisin
maksanut sen
> liki puolet tuloista veroja, mätkyjä ei olisi tullut.
>
> Silloin nuorena sitä ei tajunnut edes tarkistaa kaikkia tulojaan ja
> veroprosenttejaan.
Yleensä verotuksesta keskusteleminen olisi rehellisempää ja
konkreettista jos voitaisiin pitää toisistaan erillään ennakonpidätys
ja lopullinen verotus sekä verovuodet joihin ne kohdistuvat.
Prosenttilaskun alkeet auttavat myös.
> Jos minäkin tienaan 10.000mk ja siitä 19.5% veroihin, muiden
maksujen ja
> mitälie jälkeen tilille rapsahtaa 7500mk. (puolisentonnia
jäsenmaksuja,
> muita kuluja).
> Jos saan paremman paikan tai sivutyön ja nappaankin vaikka 5000
enemmän
> kuussa, teen kolmanneksen enemmän duunia, jää tilille silti alle
8000mk, kun
> veroprossa nousee jonnekin yli 40%. Miksi helvetissä sitten tekisin
enempää?
15000 mk:n kuukausitulo ei nosta veroprosenttia 40 %:een, jos tulo ona
sama koko vuoden.
> Joku tässä kusee.
--
Erkki Pekola
Pete Peltola
Samuli Saarelma kirjoitti viestissä <94kbu9$n39$1...@nntp.hut.fi>...
>Ei ollut tuosta kyse. Kyse oli puhtaasta voitosta. Eli kysymykseni oli,
>etta jos firma tekee puhdasta voittoa, niin pitaako sita voittorahaa jattaa
>firmaan,
Ei mikään pakota jättämään rahaa firmaan. Yhteiskunnan kannalta on ajateltu,
että jätettäisi koska se osa mitä ei "kannata" otta po -tulona olisi silloin
sijoitettavavissa liiketoimintaan.
>vai voiko kaiken ulosmitata tuolla 29 %:lla.
Riippuu nettovarallisuuden (taseen varat-velat) määrästä, eli voi ja ei voi.
(Maksimi 29 % kannalla jaettavissa oleva voitto on laskettu niin, että
nettovarallisuudelle lasketaan 13.5 % tuotto, ja jos on maksettu siitä 29%
yhtiövero tulee yhtiöveronhyvitys täysimääräisenä ja osingon saaja ei enää
maksa veroa. Jos joudutaan täydentämään veroa ja se osinko on yli 13.5 % -
29 % = 9,585% tuotosta matemaattiselle arvolle on täydennysvero normaalin
ansiotuloverotuksen mukainen)
Käytännössä, jos nyt puhutaan esimerkkiyrityksestänne jossa tulos on
tuollaista luokkaa niin voimme kysyä minkälainen nettovarallisuus tarvitaan,
että sille laskettu 13.5 % tuotto on miljoonaluokkaa. Sen jälkeen voimme
tarkastella kuinka moni esimerkkiyrityksenne kaltainen työvaltainen,
ei-pääomavaltainen pk-yritys täyttäisi kriteerit.
Meniköhän kaikki nyt oikein?
Pete
Veikko Kukkonen
> >vai voiko kaiken ulosmitata tuolla 29 %:lla.
>
> Riippuu nettovarallisuuden (taseen varat-velat) määrästä,
yksinkertaisesti sanottuna:
rikas voi mutta köyhä ei
köyhä maksaa tuloveron mukaan ja rikas pääomaveron
Kartsa
>Taas tämä käsitteiden sekaannus valtion tuloveroasteikon tulkinnassa.
>Vasta tuon mainitun
>tulorajan (325000) YLI menevästä tulosta maksetaan veroa 37 %.
Mikä lienee sekaantunut käsitteissä? Kun puhutaan _LISÄ_töiden verotuksesta
suurituloisilla, pitää puhua nimenomaan suurimmasta _MARGINAALI_verosta, eli
325 tmk:n ylittävän osuuden verotuksesta.
>Kotitehtäväksi annetaan, että paljonko tulon on oltava, että joutuisi
>maksamaan 65 % veroa mainitsemallasi kunnallis- ja
>kirkollisveroprosenteilla huomioiden eläke ym. maksut ja valtionverot
>vuoden 2001 asteikolla. Ja oikaise kunnallisveroprosentti vastaamaan
>esim. keskimääräistä tasoa.
Oikaistaan nyt sitten niitä prosentteja. Silmäilin kunnallis- ja
kirkollisveroäyrilistaa ja painotin keskiarvoveron arvioinnissa selkeästi
viittä suurinta kaupunkia, keskimääräisten verojen pitää olla
suuruusluokkaa:
- kunnallisvero 18,0 %
- kirkollisvero 1,2 %
Lisäksi:
- Työeläkemaksu 4,5 %
- tyött.vak.maksu 0,7 %
- SV-maksu 1,5 %
Kaikki yhteensä: 37,0 + 18,0 + 1,2 + 4,5 + 0,7 + 1,5 = 62,9 %
Keskimääräinen hyvätuloinen suomalainen maksaa siis 63 % veroa 325 tmk:n
ylittävistä tuloistaan. Maksimi_MARGINAALI_veron tuloraja nousee
luonnollisesti, jos voi tehdä erilaisia vähennyksiä, harvemmin kovin
merkittävästi. Toivottavasti käsitteet eivät nyt päässeet sekaantumaan,
huomaa sana marginaalivero.
Lähtisitkö sinä työpäivän päätteeksi kymmenenä iltana kuukaudessa kolmeksi
tunniksi töihin satasen tuntipalkalla? Bruttopalkkaa tulisi kuukaudessa
kolme tonnia, josta käteen jäisi 37 %, eli 1110 mk.
Työmatkat tehtäisiin omalla autolla, muutoin ei ilta riittäisi. Verottajan
mielestä julkiset kulkuvälineet kävisivät hyvin, eli työmatkakuluvähennykset
eivät lisääntyisi yhtään (kuukausiseutulipun voi vähentää, oli lisätöitä tai
ei). Jos ylimääräistä työmatkaa tulee kaksikymmentä kilometriä päivässä
(pääkaupunkiseudulla mistä vain mihin vain on matkaa ainakin kymmenen
kilometriä) ja kilometri maksaa 1,50 mk, tulee työmatkakuluiksi lisätöistä
300 mk. Käteen jää 1110 mk - 300 mk = 810 mk.
Ylläoleva laskelma on mielestäni hyvin realistinen ja riittää torpedoimaan
ainakin minun lisätyöhaluni. Jos lisätöihin matkoineen uppoaa neljä tuntia
illassa, kuluu kuukaudessa vapaa-aikaa 40 tuntia ja tunnista jää käteen 20,5
mk. Jos tuntipalkka olisi 200 mk, jäisi tunnista menetettyä vapaa-aikaa
käteen 48 mk. 200 mk:n tuntipalkalla työt varmasti seuraisivat myös
kotiin, eli se siitä lopusta vapaa-ajasta.
Otsikko "rikkaiden tulorajat" johtaa muuten pahasti harhaan, 300-400 tmk:n
vuotuisilla palkkatuloilla ei Suomessa ole pienintäkään vaaraa rikastua,
ellei satu lotossa voittamaan. Mielestäni mennään metsään, jos yli puolet
lisätuloista valuu yhteiskunnan pohjattomaan taskuun. Iso osa rahasta
katoaa byrokratian koneiston kitkahäviöihin.
Maapallo pelastuu, kun tuottavan työn sijaan pyöritellään virtuaalirahoja
erilaisten verojen ja tulonsiirtojen muodossa ja pyritään selviämään
minimituotoksella ja -kulutuksella. Suomen järjestelmä on hyvä, jos muutkin
maat saadaan siihen mukaan.
Jos taas maamme haluaisi pitää kiinni hyväpalkkaisesta työväestä, jolla on
käytännössä myös mahdollisuus muuttaa inhimillisemmän verokohtelun maihin,
Suomen järjestelmä on kelvoton. Kysymys on valinnasta: haluammeko
tulevaisuuden elintasomme olevan korkeamman vai matalamman kuin nykyinen?
Haluammeko päästä eroon aikaansaavista yksilöistämme?
kartsa
Juri Viitanen
wrote:
:Marginaalivero on suurin prosenttiluku, joka valtion tuloverotaulukossa
:löytyy (v. 2001 37%). Vero ei nouse tuon suuremmaksi, vaikka tienaisi
:miljardin kuukaudessa. Kunnallisvero lisukkeineen tietenkin päälle =
:yhteensä n. 57%.
Jos kuulut kirkkoon nousee tuonne 22 % paikkeille (kunnasta riippuen).
Eli yhteensä 59 %. Lisäksi maksat eläkemaksut ja tvm:n , joten
noustaan selvästi yli 60 prossan. Niistä tulee noin 3 prossan
nettovaikutus.
Juri Viitanen
wrote:
:Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
:poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
:alentamisesta mitään.
Unohdit ansiotulovähennyksen kasvattamisen, jolla saatiin aikaan juuri
pienituloisia suosiva ratkaisu, minkä kaikki muut paitsi Juku ovat
myöntäneet. Pienillä tuloilla verot laskivat prosentuaalisesti enemmän
kuin suurilla tuloilla. Jos haluat laskea asian, suuntaa vaikkapa
www.vero.fi - sivuilla olevaan verolaskuriin.
Juri Viitanen
:
:
:Onkohan sentaan ? Kotikunnassani Espoossa se on selvasti tuota alhaisempi
:ja Helsingissa se on viela alempi. Oikeastaan haluaisin kuulla yhdenkin
:kunnan, jossa ollaan tuolla tasolla. Nopealla verkkoselailulla loytyi
:seuraavaa
:(http://www.koillissanomat.fi/arkisto/yleiso0500/mieli10/mieli.html):
Espoo kuuluu rikkaana kuntana kultapossukerhoon, samoin Helsinki.
Keskimääräinen tuloveroprosentti koko maassa on selvästi yli 18.
Korkein on käytössä esim Karkkilassa 19.75, joka sivumennen sanoen
taitaa olla myös Suomen punaisin kunta (kuinkas sattuikaan).
Itse asiassa verotuksessa muodostetaan ns. äyritunnus joka saadaan
kaavasta:
tuloveroporsentti + kirkollisveroäyri + sv-maksu (1.50 p)
Koska keskimääräinen tuloveroprosentti on jotain 18.25 ja
kirkollisäyti 1.5 saadaan keskimääräiseksi äyritunnukseksi
18.25 + 3 = 21.25 , joka nostaa siis marginaaliveron tasolle
37 + 21.25 = 58.25
tuohon sitten lisätään vielä eläke ja tvm-maksut (5.7) ja otetaan
huomioon niiden verovähenteisyys niin päästään jotain
61 prossan korville ylimmälle marginaaliverolle.
:
:Ja tyomatkakuluthan ovat verovahennyskelpoista kamaa.
Vain 28000 markkaan saakka. Lisäksi kilmometrivähennys on lähinnä
naurettava, jos on pakko käyttää omaa autoa.
:
:
:Kylla pula siivoojista johtuu jostain aivan muusta kuin ylimman tuloasteen
:marginaaliverosta. Jospa koittaisit etsia syyta siivoojien surkeasta
:palkasta ja matalien tulotasojen tuloloukoista.
Ja kannustinloukuista.
:
:
:Samuli Saarelma
Pete Peltola
Tämä on yksi tulkinta. Toinen tulkinta on se, että riippuen alasta ei kannata
makuuttaa rahojaan (liikaa ei ole kenelläkään) yrityksessä jos samalle rahalle
saa paremman tuoton muualla. Eli monet yrittäjät nostavat palkkaverotuksen
alaisena palkkaa ja sijoittavat muualle koska saavat muualta puhtaasti po -tuloa
(osinko, vuokra tai muu po -tulo, esim. myyntivoitto) enemmän kuin 13,5 %
tuoton.
Toisaalta OK:ssa säästettyään ja kituutettuaan vuosia pienellä voi sitten
nauttia suuren nettovarallisuuden mukanaan tuomasta po -tulosta, siis jos
välttämättä haluaa po -tuloa suuresti omasta lafkastaan.
Kaikenkaikkiaan ajatuksena on, että yritystoiminta olisi kestävää ja pikavoitot
eivät voisi olla lunastettavissa ulos noin vain koska silloin tulisi suuri
houkutus "uittaa" iso tulos tarkoitusta varten kyhättyyn yritykseen ja vetää
ulos koko potti kun taas toinen saman/samojen yrittäjien yritys olisi +/-
-tilanteessa.
Pete
Pete Peltola
Kartsa wrote:
> Jos taas maamme haluaisi pitää kiinni hyväpalkkaisesta työväestä, jolla on
> käytännössä myös mahdollisuus muuttaa inhimillisemmän verokohtelun maihin,
> Suomen järjestelmä on kelvoton. Kysymys on valinnasta: haluammeko
> tulevaisuuden elintasomme olevan korkeamman vai matalamman kuin nykyinen?
> Haluammeko päästä eroon aikaansaavista yksilöistämme?
Ei kenenkään tarvitse edes muuttaa mihinkään. Aikaansaavia yksilöitä ei ole tai
he vain häviävät koska heille ei ollut mahdollisuutta.
Pete
DeeAa
news:T4kb6.432$wJ.1...@read2.inet.fi...
> Että koko loppuvuoden sivutyöt julkisyhteisö voisi maksaa etukäteen
> välttyäkseen 1.2. yleensä toteutettavilta palkankorotuksilta? Ei tunnu
> todelliselta tai sitten sinua kusetetaan. Otappa selvää. Näillä
> antamillasi tiedoilla ei voi muuta ohjetta antaa.
>
Mitään muuta syytä siihen, että koko homma maksettiin kerralla, en keksi.
Enkä sivutoimisena tuntityöläisenä uskaltanut mennä kyselemäänkään hankalia,
pian olisi seuraava jopi jäänyt saamatta.
> 15000 mk:n kuukausitulo ei nosta veroprosenttia 40 %:een, jos tulo ona
> sama koko vuoden.
>
Periaatteessa pelkkä peruspalkkatulo ei nostakaan. Viime vuonna, n.150.000
vuodessa tienaavana prosenttini oli viimeisessä tilinauhassani ollut vain
28%. Välillä se heitteli 20% ja 47% välillä riippuen miten missäkin kuussa
palkkaa napsahti. Käytännössä monet asiat muutkin asiat vaikuttavat. Ainakin
työtovereiden palkkanauhoja tutkiessa huomaan, että aika lähelle samoja
heille jää käteen, vaikka onkin päivä enemmän ja siinä 180.000/v palkkaa.
Käytännössä esim. viimeisestä tilistäni jäi käteen 7880,05mk.
Ennakonpidätystä on viime vuonna toimitettu (pyöreästi) 48.000mk edestä,
jäsenmaksuja 1700mk, eläkemaksuja 8800mk.
Nyt kun saan ja ilmoitin verottajalle saavani 120.000 vuoteen,
veroprosenttini näköjään enää 19,5. Kun vakiotulo on 10000, jää siis pyöreet
8000mk/kk miinus muut maksut...muutos ei näy käteenjäävässä osassa juuri
ollenkaan, mitä nyt ehkä huntin pari saa vähemmän kuussa käteen, mikä sekin
tasautuu vapaapäivänä joskus tehtävillä sivutöillä helposti. Eli ei kannata
tehdä enempää.
Että sanoi taulukot mitä vaan, käytännössä eri maksut ja erilailla
verotettavat muut kuin peruspalkan osat vaikuttavat ihmeen paljon, ja
parinkymmenen tuhannen muutokset vuositasolla eivät juuri tilipussissa näy,
ainakaan meikäläisellä. Ehkä jos oikein osaisi venkoilla ja laskettaa joka
ikisen homman erikseen tai freelancerkortilla tai jotenkin, en tiedä. Ei
maisterintutkinto kuitenkaan tahdo riittää nähtävästi moiseen. Tähän
vaikuttavat muunmuassa useampi työnantaja, erilaiset etuudet, tasoitukset,
ties mitkä. Mutta kyllä se näin vaan on käytännössä. Samanverran sitä aina
tulee, näköjään ;-)
Markku Stenborg
"Juku" <mgsh...@ouwreyoyi.fi> wrote in message
news:r1fq6tkkpkjjveh7i...@4ax.com...
> Samuli Saarelma kirjoitti:> >> Esitän aivan toisenlaista systeemiä: Mielestäni koko Suomen talous
kärsii
> >> siitä että työntekoa verotetaan aivan liikaa.
>
yhden
> >> päivän enemmän töitä, verotus kasvaa sen verran jyrkästi, että käteen
jää
> >> käytännössä sama summa. Siis en ota viidettä päivää, maksan vähemmän
veroja
> >> ja talous kärsii.
>
> Mitähän jos opettelisit laskemaan verosi. Opettele ymmärtämään esim.
> ennakkoveron ja lopullisen veron ero.
Mitähän jos itse hyväksyisit marginaaliveron ajatuksen: lisäansioita
verotetaan marginaalivero-%:lla, ei esimerkiksi keskimääräisellä vero-%:lla.
[snip]
> Piirrä (deeaa) seuraavasta verokäyrä ja kerro missä kohtaa on pykäliä,
jossa
> "ei kannata enää tienata lisää"?
Siinä kohtaa, missä lisätulojen hankkimisesta koituva vaiva ei ylitä
marginaalivero-%:n jälkeen käteen jäävän tulon tuottamaa iloa.
[snip]
> Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
> poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
> alentamisesta mitään.
Eh? Eräillä pientuloisilla verotus tippuu muutamasta %:sta nollaan. Minusta
tämä kuulostaa hyötymiseltä.
> Mutta niinhän se kapitalismissa pitikin mennä ;-)
--
Markku Stenborg
znexxh....@xczt.sv
Jarkko Huttunen
>Periaatteessa pelkkä peruspalkkatulo ei nostakaan. Viime vuonna, n.150.000
>vuodessa tienaavana prosenttini oli viimeisessä tilinauhassani ollut vain
>28%. Välillä se heitteli 20% ja 47% välillä riippuen miten missäkin kuussa
>palkkaa napsahti.
Onko sinulla verokortissa tietty kuukausituloraja, jonka jälkeen menee
paljon veroa? Eli kun jossain kuussa saatkin palkkaa yli tuon rajan, veroa
menee ylimenevästä osasta 47%. Vaihda verokorttisi sellaiseen, jossa on vain
yksi raja koko vuodelle, esim. 180000. Silloin vasta tuon yli menevästä
osasta joudut maksamaan esim tuon 47%. Kannattaa tietenkin tarkkailla
paljonko palkkaa on tulossa ja hakea ajoissa korttiin muutosta, jotta
marras- ja joulukuun palkasta ei menisi yllättävästi tuota 47%.
Joka tapauksessa oli sinulla kumpi kortti tahansa, saman verran joudut
veroja maksamaan. Liikaa veloitetut kyllä palautetaan.
Jake
Samuli Saarelma
> vuodessa tienaavana prosenttini oli viimeisessä tilinauhassani ollut vain
> 28%. Välillä se heitteli 20% ja 47% välillä riippuen miten missäkin kuussa
> palkkaa napsahti.
Turhaan tuijotata siihen ennakkoveroprosenttiin, silla ei ole taman
keskustelun kannalta mitaan merkitysta. Sen avulla koitetaan vain arvata,
mika lopullinen prosentti on. Paljon jarkevampaa on katsoa lopullista
marginaaliveroprosenttiasi mietittaessa kannattaako lisatyota tehda vai
ei. Tuolla tulotasolla, kayttaen Jukun postaamia vuoden 1998
veroprosentteja ja normaalia suomalaista kunnallisveroa, marginaaliverosi
(huomioiden kaiken, ks. taman ketjun muut jutut maksimaalisesta
marginaaliverosta) on noin 50 %.
> Käytännössä monet asiat muutkin asiat vaikuttavat. Ainakin
> työtovereiden palkkanauhoja tutkiessa huomaan, että aika lähelle samoja
> heille jää käteen, vaikka onkin päivä enemmän ja siinä 180.000/v palkkaa.
Sen sijaan, etta tuijotat palkkanauhoja, katsopa mieluummin heidan
verolippua, josta on luettavissa heidan lopullinen verotuksensa. Olettaen,
etta sinun ja heidan vahennyksensa ovat suunnilleen samat, heilla pitaisi
jaada kateen sellaiset 15000 mk enemman. Eli kuussa n. 1250 mk.
> Käytännössä esim. viimeisestä tilistäni jäi käteen 7880,05mk.
> Ennakonpidätystä on viime vuonna toimitettu (pyöreästi) 48.000mk edestä,
> jäsenmaksuja 1700mk, eläkemaksuja 8800mk.
> Nyt kun saan ja ilmoitin verottajalle saavani 120.000 vuoteen,
> veroprosenttini näköjään enää 19,5. Kun vakiotulo on 10000, jää siis pyöreet
> 8000mk/kk miinus muut maksut...muutos ei näy käteenjäävässä osassa juuri
> ollenkaan, mitä nyt ehkä huntin pari saa vähemmän kuussa käteen, mikä sekin
> tasautuu vapaapäivänä joskus tehtävillä sivutöillä helposti. Eli ei kannata
> tehdä enempää.
Taas katsot ennakkoprosenttia, vaikka sinun pitaisi katsoa lopullista
prosenttia. Jos bruttotulosi todella ovat 120 000 mk ja ne ennen olivat
150 000 mk, niin kateenjaava tulo on pudonnut n. 15 000 mk. Jos sinulla on
merkittavasti vahennyksia (esim. vapaaehtoinen elakevakuutus), niin tuosta
120 000 mennaan vahennyksilla jo alle seuraavan tulorajan, joten
vahennykset eivat "pure" enaa yhta hyvin kuin 150 000 mk:n tasolla.
Kaytannossa tama tarkoittaa siis sita, etta tuo nettotulojen ero on
suurempi kuin 15 000 mk. Eli toihin vaan, jos tuo yli tonnin
kuukausittainen lisaansio kiinnostaa.
Jotenkin mina luulen, etta ongelmasi johtuu siita, etta teet jotenkin
epasaannollista duunia, mista johtuen ennakkoprosenttisi heittelee milloin
minnekin. Taman vuoksi lopullisen prosentin hahmottaminen on vaikeaa ja
myos lisatuloista _oikeasti_ kateenjaavan rahan laskeminen on myos
hankalaa.
Samuli Saarelma
Timo Viljanen
> Eh? Eräillä pientuloisilla verotus tippuu muutamasta %:sta nollaan.
Tarkoitat valtionverotusta alle 60000 mk vuodessa ansaitsevilta?
> Minusta
> tämä kuulostaa hyötymiseltä.
Rahallinen hyöty on kokonaisuutena vain kymppejä, joten ei voida puhua
merkittävästä asiasta.
Timo
Timo Pietilä
"Markku Stenborg" <real.a...@bottom.msg> kirjoitti viestissä
news:94lur4$eka$2...@news.clinet.fi...
> > Mitähän jos opettelisit laskemaan verosi. Opettele ymmärtämään
esim.
> > ennakkoveron ja lopullisen veron ero.
>
> Mitähän jos itse hyväksyisit marginaaliveron ajatuksen: lisäansioita
> verotetaan marginaalivero-%:lla, ei esimerkiksi keskimääräisellä
vero-%:lla.
Ei lopullisessa verotuksessa ( eli siis siinä verotuksessa jolla on
jotain merkitystä) erotella mitenkään lisäansioita ja "tavallisia"
ansioita. Tällöin mikäli ajatellaan koko vuoden tuloja kokonaisuutena,
niin juuri keskimääräinen veroprosentti on se millä on merkitystä.
Timo Viljanen
> Tässä on sama systeemi kun saatanan sähkölaskuissa; ilmoitat että näin ja
> näin paljon tulee menemään, ja ne sanoo, että hyvä hyvä mutteivat kuitenkaan
> arviolaskuta minun ilmoittamani, vaan oman arvionsa mukaan vaikka miten
> pyytelisi nostamaan. Ja sitten kesäkuussa yli neljäntonnin sähkölasku.
> Jipii.
Mikäs idiootti sinä olet? Jos tiedät kuluttaneesi enemmän, jätät tietysti
rahaa säästöön esim. pankkitilille tuon summan verran ja olet vain tyytyväinen
saamastasi korottomasta lainasta. Vai mikä tässä on ongelmana?
> Itse pähkäilin tuolloin, että jos olisin maksanut sen
> liki puolet tuloista veroja, mätkyjä ei olisi tullut.
Entäs sitten? Minulla olisi pitänyt koko edellisvuoden olla työmarkkinatuen
pidätysprosenttina noin 135, jotten olisi nyt joutunut maksamaan lisäveroa.
Kitisemisen sijaan olin iloinen halpakorkoisesta lainasta ja varauduin tuleviin
lisäveroihin.
> Silloin nuorena sitä ei tajunnut edes tarkistaa kaikkia tulojaan ja
> veroprosenttejaan.
Tyhmä on se, joka ei varaudu tuleviin maksuihin.
> Epäilemättä. Tarkoitin lähinnä, että jos matti meikäläinen onnistuu
> duunaamaan jostain 50.000mk diilin, ei ole oikein että siitä lähtee puolet
> pois.
Jos kysymys on yli 10 vuotta omistetusta omaisuudesta, vero lähenee ylhäältä
14,5 prosenttia.
> Pitäisi olla joku katto.
Kun nyt Nokian otit esimerkiksi, niin 80-luvulla ostetuista Nokian osakkeista
joutuu tällä hetkellä myydessään maksamaan hieman alle 15 % veroa todellisesta
myyntivoitosta. Mielestäni tuo on ihan kohtuullinen vero.
> Esimerkiksi koulutus
> voisi olla hakemuksella ilmaista tai melkein ilmaista, mutta suurtuloiset
> sitten taas joutuisivat maksamaan siitäkin. Jos olisi koulutettavaa
> jälkikasvua. Tai jotain.
Et siis ajatellut asiaa pidemmälle. Progressiota progression päälle, ja äkkiä
marginaalihaitta lisätulosta onkin yli 100 prosenttia. Nyt jo ylinopeutta
ajavalla tulee helposti halvemmaksi tienata vähemmän, siitä kun jää sakkojen
jälkeen enemmän rahaa käteen.
> Miksi helvetissä sitten tekisin enempää?
Älä sitten tee, ei sinua siihen kukaan pakota!
> Joku tässä kusee.
Kysy asiaa vaikka kansanedustajaltasi...
Timo
Timo Viljanen
> Ehkä jos oikein osaisi venkoilla ja laskettaa joka
> ikisen homman erikseen tai freelancerkortilla tai jotenkin, en tiedä.
Et todellakaan tiedä. Ennakonpidätystä voit yrittää ketkuttaa ja ehkä
onnistuakin, mutta ainoa vaikutus on lisäverojen suureneminen.
Lopullisessa verotuksessa ainoa määräävä tekijä on bruttotulojen
kokonaismäärä, nykyisin vähennyksetkin alkavat olla niin marginaalisia,
ettei edes niillä pysty kauheasti verotustaan vähentämään.
Timo
Juku
>Juku wrote:
>:Marginaalivero on suurin prosenttiluku, joka valtion tuloverotaulukossa
>:löytyy (v. 2001 37%). Vero ei nouse tuon suuremmaksi, vaikka tienaisi
>:miljardin kuukaudessa. Kunnallisvero lisukkeineen tietenkin päälle =
>:yhteensä n. 57%.
>Jos kuulut kirkkoon nousee tuonne 22 % paikkeille (kunnasta riippuen).
>Eli yhteensä 59 %. Lisäksi maksat eläkemaksut ja tvm:n , joten
>noustaan selvästi yli 60 prossan. Niistä tulee noin 3 prossan
>nettovaikutus.
Minä puhuin marginaaliverosta plus kunnallisvero.
Alun perin täällä puhuttiin 65...70%. Tuossa puhut 'selvästi' yli 60%.
Seuraavassa artikkelissa saat tulokseksi 61%, joka ei ole 'selvästi yli'. Se
alkaa olla kuitenkin oikea, kun huomioidaan muutakin kuin pelkkä
kunnallisvero + marginaalivero.
(Seuraavassa artikkelissasi käytit kunnallisverosta nimitystä tulovero, joka
on hieman harhaanjohtava).
Tampereella kunn.vero 17,25%. On huomattava, että kunn.vero oli ennen vuotta
1991 ainakin kymmenen vuoden ajan 15,00%.
"kun valtion veroa lasketaan syntyy paine nostaa kunnallisveroa"?
Vuonna 1997 kunn.vero oli 17:00%. Vaikka Suomella meni jo tuolloin hyvin
vero nostettiin 17,25%:n.
Juku
Juku
>"Juku" wrote
>> Mitähän jos opettelisit laskemaan verosi. Opettele ymmärtämään esim.
>> ennakkoveron ja lopullisen veron ero.
>Mitähän jos itse hyväksyisit marginaaliveron ajatuksen: lisäansioita
>verotetaan marginaalivero-%:lla, ei esimerkiksi keskimääräisellä vero-%:lla.
Niin verotetaan, _jos ei verottajan kanssa toisin sovita_?
Katsos kun verottaja on huono ennustaja.
>> Piirrä (deeaa) seuraavasta verokäyrä ja kerro missä kohtaa on pykäliä,
>> jossa "ei kannata enää tienata lisää"?
>Siinä kohtaa, missä lisätulojen hankkimisesta koituva vaiva ei ylitä
>marginaalivero-%:n jälkeen käteen jäävän tulon tuottamaa iloa.
No kerro missä kohtaa se sinun kohdallasi on?
Vai perusteletko sinäkin asiaa: "ei kannata lähteä T.reelta H:kiin tekemään
2 h:n siivouskeikkaa, kun matkakustannukset kasvavat liian suuriksi"? ;-)
Kyllä sinun pitäisi, sillä yrittäjä hyötyisi tuosta, kuten muistakin
pätkätöistä. Eikös sitä pidä ajatella ensisijaisesti yrittäjän etua?
>> Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
>> poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
>> alentamisesta mitään.
>Eh? Eräillä pientuloisilla verotus tippuu muutamasta %:sta nollaan. Minusta
>tämä kuulostaa hyötymiseltä.
Siitä toisaalla.
Juku
Juku
>Sulo Vilen wrote:
>> Minäkin haluaisin tietää miten näitä järkkaillään ;)
>Jukun pohti aiemmin keskustelun alla ollutta asiaa. Kun joku "yrittäjä" oli
>näistä tulorajoista maininnut. Samoin asiaan liittyy "järkeily" jolla edustaja
>Tennilä (Tervo & Päivärinta -ohjelmassa) esitti tuloeroista ja yrittäjien
>mahdollisuudesta "venkoilla" tulojen kanssa, kun "osingoista ei tarvitse maksaa
>veroja".
Ohjelmassa käsiteltiin pääasiassa _varallisuuseroja_, miten ne ovat
kasvaneet ja mitä siitä on seurannut.
'Venkoilu' sanan sanoi ensimmäisenä Virpi? Puisto (SDP), eikä Tennilä.
Ohjelmassa meni onnellisesti sekaisin osaketulot, optiot, osinkotulot ja
palkkatulot.
Pointti oli se, että yrittäjä/omistaja ym. pystyy venkoilemaan tuloja 29%:n
verolla ja palkansaajalla ei ole samaa mahdollisuutta.
Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä tuosta ja totesivat sen olevan täysin
laillista. Puisto kuitenkin nostaisi pääomaveroa 1...2%:lla ja Tennilä
3%:lla.
Jos nyt käsitin oikein:
Yritys maksaa voitostaan 29% veron (lähdeveron). Jos yritys jakaa osinkoa ei
osingon saaja enää joudu maksamaan tuota toiseen kertaan. Siihen Tennilä
sanoi, että oikein olisi maksaa. Johon yrittäjän edustaja lopulta tiuskaisi:
"no hyvä maksetaanko sitten kahteen kertaan vero?".
Kun sanot, että ohjelmassa valehdeltiin, niin kerro tarkemmin missä kohtaa?
Tuosta kaksinkertaisesta verotuksesta voidaan olla montaa mieltä. Jos
miljoonasta otetaan pois 29% ja lopusta edelleen 29% on vasta maksettu 50%
veroa, eli vähemmän kuin suurista tuloista palkkaveroa menisi. Lähes joka
asiassa maksetaan veroa moneen kertaan...kun rahaa vaihdetaan rahaan,
tavaraan tai päinvastoin (esim. autoverotus).
Nämä yrittäjien puolustajat yrittävät sotkea keskustelun puhumalla yrittäjän
asuntoveloista ja ahkeruudesta. En ota kantaa miten raha käytännössä otetaan
29%:n mukaan (osingot?, osakkeet?, optiot? ym.). Joka tapauksessa noin
toimitaan ja kyse ei ole pienistä summista. Palkansaajilla ei ole samaa
mahdollisuutta.
Juku
Juku
>Taas katsot ennakkoprosenttia, vaikka sinun pitaisi katsoa lopullista
>prosenttia. Jos bruttotulosi todella ovat 120 000 mk ja ne ennen olivat
>150 000 mk, niin kateenjaava tulo on pudonnut n. 15 000 mk. Jos sinulla on
>merkittavasti vahennyksia (esim. vapaaehtoinen elakevakuutus), niin tuosta
>120 000 mennaan vahennyksilla jo alle seuraavan tulorajan, joten
>vahennykset eivat "pure" enaa yhta hyvin kuin 150 000 mk:n tasolla.
>Kaytannossa tama tarkoittaa siis sita, etta tuo nettotulojen ero on
>suurempi kuin 15 000 mk. Eli toihin vaan, jos tuo yli tonnin
>kuukausittainen lisaansio kiinnostaa.
No on hyvä, että edes joku (Samuli) osaa laskea veroja.
Tuota "mennään alle seuraavan tulorajan" en ymmärrä.
Vaikka valtion tuloverotaulukko on esitetty tuloluokittain, niin kyllä siitä
piirrettäessä tulee portaaton käyrä (lähes lineaarinen), jossa ei näy
tulorajat?
(saivartelijoille: jos ei huomioida hyvin pieniä ja hyvin suuria tuloja)
>Jotenkin mina luulen, etta ongelmasi johtuu siita, etta teet jotenkin
>epasaannollista duunia, mista johtuen ennakkoprosenttisi heittelee milloin
>minnekin. Taman vuoksi lopullisen prosentin hahmottaminen on vaikeaa ja
>myos lisatuloista _oikeasti_ kateenjaavan rahan laskeminen on myos
>hankalaa.
En myöskään ymmärrä DeeAaa:n vero/tulosotkuja.
Keikkahommissa saa olla tarkkana, eli onko kukin työnantaja pidättänyt
verot ym. maksut. Kunnan luulisi toimivan oikein, joten hieman ihmettelen.
Jos DeeAaa:lla on toiminimi hänelle voidaan maksaa 'urakkapalkkio' puhtaana
käteen ja hänen on itse huolehdittava veroistaan? Tällöin hän on yrittäjä ja
on täytettävä yrittäjän veroilmoitus.*)
Jos haluaa ottaa pimeästi rahaa, niin sekä maksajan, että saajan on asia
pimitettävä vedenpitävästi. Tähän vipuun menee jatkuvasti esim. monet
muusikot, taiteilijat ym.
Pimittäminen ei ole enää ATK-aikakaudella niin helppoa kuin ennen.
Normaalisti veromätky on liian vähän maksetun veron lunastastamista, eli
ennakkovero on arvioitu väärin. Mutta se voi olla myös verottajan rankaisu
(arviomätky) jos epäillään pimitystä. Jos rankaisu on väärin, niin se on
verotettavan todistettava vääräksi IMHO.
*) Kun yritykset potkivat siivoojat pois palkkalistoiltaan ja ostivat
siivouspalvelut ulkoa, niin syntyi tuhansia siivousyrittäjiä...usein yhden
hengen 'yrityksiä'. Tämä yrittäjä saattoi käydä omalla autollaan päivässä
monessa paikkaa siivoamassa ja yleensä yritykset halusivat palvelun työajan
jälkeen. Siivooja hoiti siis itse veronsa, matkakulunsa ym. Siivojat
alkoivat kilpailla keskenään ja alkoi kova pudotuspeli. Oli selvää, ettei
jokaisella siivoojalla ollut yrittäjien taitoja 'venkoilla' asioita...jos
olisi tuskin enää siivoojina olisivat.
Nyt ollaan tilanteessa, ettei kukaan halua siivoojaksi ryhtyä (paitsi
maahanmuuttajat), koska palkat kilpailtiin alle hyvinvointiyhteiskunnan
toimeentulorajan.
Ja kapitalisti taputtaa karvaisia käsiään tyytyväisenä ;-)
Juku
Juku
>Sulo Vilen <sulo....@tankki.tayteen> wrote:
>> Käytänössä porsaanreikää ei kylläkään ole. Yrityksen koon/liikevaihdon
>> kasvaminen ei ole ratkaisevaa vaan vain ja ainoastaan yrityksen voiton
>> kasvaminen ja säästäminen yrityksen nettovarallisuudeksi.
>Tata siis tarkoitin, eli firma tekee voittoa ja yrittaja ottaa sen ulos
>itselleen. Se, tehdaanko voitto suurella vai pienella liikevaihdolla on
>yhdentekevaa. Jos ymmarsin Jukun kirjoituksen oikein, tietyn voiton jalkeen
>yrittajan on mahdollista alkaa nostaa voittoa ulos pienemmalla
>prosentilla.
Kyllä se onnistuu ilman 'tiettyä' voittoakin. Kyse on siitä kuinka paljon
halutaan investoida ja paljonko jaetaan osinkoa?
Nyt on kyse laillisesta venkoilusta, mutta raja laittoman kanssa on hyvin
ohut.
Kuitenkin on venkoiltava jos kilpailijakin venkoilee. Yrityksen pahin
vihollinen on toinen yritys, eikä verottaja. Jos se olisi verotasosta kiinni
niin jenkeissä ei yrityksiä menisi nurin juuri lainkaan?
Kilpailussa on aina häviäjiä ja voittajia, vaikka veroja ei olisi lainkaan.
Pieni kilpailu on hyvästä, mutta se ei saisi mennä sairaanloiseksi kuten
sapuskan suhteen on mennyt: lehmät on pantu syömään toisiaan (selkäytimiä),
eli kannibalismia.
>Jukun kirjoituksesta sai sen
>kasityksen, etta tuohon venkoiluun voisi ryhtya jo tasosta 22 000 mk/kk
>lahtien, mika vastaa 264 000 mk/vuosi.
Tuo oli _yhden_ IT-yrittäjän mielipide. Yhtä hyvin se voi olla 5000 mk/kk.
Uutta oli jo se, että hän sanoi tuon TV:ssä julkisesti. En tiedä onko jotain
'minimipalkkaa' olemassa, jonka verottaja hyväksyy suhteessa pääomatuloihin?
Pointti on se, että jos palkkavero nousee suuremmaksi kuin pääomavero, niin
kannattaa maksaa 29%:n mukaan jos se on mahdollista...ja se on kuten olemme
lehdistä lukeneet.
Juku
Juku
>Juku writes:
>>46 000 - 62 000 50 6
>>62 000 - 78 000 1 010 16
>>78 000 - 110 000 3 570 20
>>110 000 - 173 000 9 970 26
>>173 000 - 306 000 26 350 32
>>306 000 -> 68 910 38
>>Tänä vuonna nuo prosenttiluvut ovat 1%:n pienempiä ja alin tuloluokka
>>poistettu. Tarkoittaa sitä, ettei pienituloiset hyötyneet tuloverojen
>>alentamisesta mitään.
>No sillä lailla. Tänä vuonna valtionverossa verotettavan tulon alaraja
>on nostettu 66 000 markkaan. Eli vuoteen 1998 verrattuna on
>46 000 - 66 000 mk ansaitsevien valtiovero laskenut roimasti (nollaan),
>ja sinun mielestäsi he eivät ole hyötyneet mitään?
Jaha alkaa saivartelu.
Yli miljoonan suomalaisen tulot ovat _alle_ 49.000 mk/v.
640.000 saa pelkkää kansaneläkettä n. 2600 mk/kk.
300.000 työtöntä tuloveroprosentin muutos ei myöskään koskenut.
46.000 mk/v tulosta maksettiin valtion veroa 50 mk/v.
66.000 mk/v tulosta maksettiin 1.650 mk/v, eli 2,5%.
Nuo poistui. En sanoisi, että 'roimasti'? Paljonkos se inflaatio ja tupo
yhdessä tekikään?
Juku
Jarkko Huttunen
>En myöskään ymmärrä DeeAaa:n vero/tulosotkuja.
>Keikkahommissa saa olla tarkkana, eli onko kukin työnantaja pidättänyt
>verot ym. maksut. Kunnan luulisi toimivan oikein, joten hieman ihmettelen.
Minä luulen, että DeeAaan tilanne on seuraava: Hänellä on verokortti, jossa
arvioitu vuositulo on jaettu 12 ja kortissa tuo on kuukausittainen raja,
jonka ylimenevältä osalta joutuu maksamaan isomman prosentin mukaan. Jonain
kuukausina tuo raja ylittyy ja jonain tulot jäävät alle tuon rajan. Kyllähän
se harmittaa, kun tässä kuussa pitäisi tulla iso tili (esim 40000) ja veroja
siitä otetaankin lähes puolet.
Ratkaisu tähän on se, että pyydetään verottajalta verokortti, jossa on vain
yksi raja koko vuodelle (esim 180000) tämän rajan yli menevät tulot sitten
verotetaan isomman prosentin mukaan. Tässä on sitten oltava tarkkana, että
ei joudu marras- ja joulukuun palkoista maksamaan 50% veroa. Tämä tapahtuu
silloin kun on arvioinut vuositulonsa alakanttiin.
Joka tapauksessa kummankin verokortin tapauksessa maksettu vero on koko
vuodelta tietenkin saman suuruinen. Jälkimmäisessä tapauksessa ei tietenkään
sitten saa palautuksia ja verotus menee aika hyvin tasan.
Jake
Pete Peltola
Juku wrote:
> Jaha alkaa saivartelu.
saivartelua tosiaan.. pientä rajaa.
> Yli miljoonan suomalaisen tulot ovat _alle_ 49.000 mk/v.
Missä tämä on? mihin viittaat?
> 640.000 saa pelkkää kansaneläkettä n. 2600 mk/kk.
> 300.000 työtöntä tuloveroprosentin muutos ei myöskään koskenut.
Laskelmistasi voisi päätellä:
Yli miljoona ~ 1 100.000
K.E. 640.000
työttömät 300.000
Yhteensä: n. 2040000
Pete
Samuli Saarelma
> Markku Stenborg kirjoitti:
>>"Juku" wrote
>>> Mitähän jos opettelisit laskemaan verosi. Opettele ymmärtämään esim.
>>> ennakkoveron ja lopullisen veron ero.
>>Mitähän jos itse hyväksyisit marginaaliveron ajatuksen: lisäansioita
>>verotetaan marginaalivero-%:lla, ei esimerkiksi keskimääräisellä vero-%:lla.
> Niin verotetaan, _jos ei verottajan kanssa toisin sovita_?
> Katsos kun verottaja on huono ennustaja.
Tah ? Saako veroista _sopia_ verottajan kanssa ? Mina olen aina luullut,
etta verot menisivat niiden postaamiesi taulukoiden mukaan. Eli jos tuloni
vuodessa on x mk ja sitten teen siihen paalle lisaansioita y mk, niin tuota
y mk:aa verotettaisiin silla marginaaliveroprosentilla, mika niissa
taulukoissasi luki (joka siis nousee ylimmillaan sinne n. 60 %:iin).
Etkohan siis jalleen kerran sotke ennakkoveron lopulliseen veroon.
Ennakkoveron prosenttiahan voi justeerata. Talla ei kuitenkaan ole
lopullisen verotuksen kannalta mitaan merkitysta.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
>>Taas katsot ennakkoprosenttia, vaikka sinun pitaisi katsoa lopullista
>>prosenttia. Jos bruttotulosi todella ovat 120 000 mk ja ne ennen olivat
>>150 000 mk, niin kateenjaava tulo on pudonnut n. 15 000 mk. Jos sinulla on
>>merkittavasti vahennyksia (esim. vapaaehtoinen elakevakuutus), niin tuosta
>>120 000 mennaan vahennyksilla jo alle seuraavan tulorajan, joten
>>vahennykset eivat "pure" enaa yhta hyvin kuin 150 000 mk:n tasolla.
>>Kaytannossa tama tarkoittaa siis sita, etta tuo nettotulojen ero on
>>suurempi kuin 15 000 mk. Eli toihin vaan, jos tuo yli tonnin
>>kuukausittainen lisaansio kiinnostaa.
> No on hyvä, että edes joku (Samuli) osaa laskea veroja.
> Tuota "mennään alle seuraavan tulorajan" en ymmärrä.
Tarkoitin silla menemista alemmalle marginaaliveroprosentille. Eli
oletetaan, etta vahennyksia on vaikkapa 15 000 ja nuo ylla olevat luvut
patevat. Jos oikein muistan sen taulukkosi, niin siina marginaalivero
muuttui 111 000 mk:n kohdalla. Eli ensin kummastakin tulosta vahennetaan
9000 mk, ja naiden osalta ei kateenjaavassa rahassa tapahdu
muutosta. Sitten se 150 000 saava vahentaa 6000 mk, joka laskee hanen
maksamaansa veroa n. 3000 mk (50 %:n marginaalivero 139 000 mk:n
kohdalla). Sen sijaan silla 120 000 saavalla ollaan pudottu jo alle 111 000
mk:n, joten marginaalivero on pienempi (en muista taulukkoasi, sanotaan
nyt vaikkapa 40 %). Kun tuolla "alueella" tehdaan 6000 mk:n vahennys
veroissa, kateenjaava tulo kasvaakin vain 0.4 x 6000 mk = 2400 mk. Eli siis
pointti on siis siina, etta suurituloinen hyotyy markkamaaraisesti yhta
suurista vahennyksista enemman kuin pienituloinen.
> Vaikka valtion tuloverotaulukko on esitetty tuloluokittain, niin kyllä siitä
> piirrettäessä tulee portaaton käyrä (lähes lineaarinen), jossa ei näy
> tulorajat?
Ei ole lineaarinen. Sehan koko progressiivisen verotuksen idea onkin, ettei
kayra ole lineaarinen, vaan jyrkkeneva. Mita enemman hankkii, sita
kireammaksi verotus muuttuu. Alle 46 000 mk:n tuloilla vero on vain
kunnallisvero + muut maksut ja yli 300 000 mk:n tuloilla se on sitten 37 %
korkeampi. Silla valilla on veroprosentti kasvanut useampaankin kertaan
(olikos niita jyrkennyskohtia nyt 6 tjsp.).
Samuli Saarelma
DeeAa
news:94m0jr$2nh$1...@nntp.hut.fi...
> Taas katsot ennakkoprosenttia, vaikka sinun pitaisi katsoa lopullista
> prosenttia. Jos bruttotulosi todella ovat 120 000 mk ja ne ennen olivat
Niin. Mutta mistäs sen lopullisen näkisi ennen kuin sitten kun mätkylasku
napsahtaa postilaatikkoon.
Verotoimistossa käyn joka toinen kuukausi suurinpiirtein, aina jos vähänkin
tulot muuttuvat, ja lasketan kaiken uusiksi.
Ainoa mittari millä pystyn laskemaan järkevästi on se, mitä tilille
napsahtaa, ja aika lailla sama summa sinne tuntuu tulevan kuin silloin kun
tuli 30k enemmän vuositasolla. Ilmeisesti se meinaa sitä että huolimatta
jatkuvasta uusien korttien hausta tulee sitten jonkinverran vaihteeksi
palautusta? Saapa nähdä. Kerta se olisi ensimmäinenkin.
Mutta se tonni ylimääräistä kuussa...taitaa olla käytännössä optimistista.
Ja vaikka olisikin se tonnikin, ostaisitko itse aina ylimääräisen
viikonloppupäivän 250;- hintaan? Jos veroprosentti ei nousisi niin
innokkaasti vaan enemmästä työstä saisi myös aina vaan suhteessa paremmin
tuloja, tekisin tosi innokkaasti töitä. Nyt sitä laskeskelee, että melkein
kandee olla ilman. Tai tekee sinä vapaapäivänä parillasadalla pimeänä töitä,
tienaa aina vaan paremmin ;-)
Jos nyt tienaan vaikka noin 500mk/päivä/netto neljältä päivältä, niin
viidenneltä pitäisi mielestäni saada ainakin sinnepäin samaa luokkaa, jotta
duuniin kandeisi lähteä...eli käteen pitäisi jäädä kymppitonni verojen
jälkeen...jonkalaiseen nettoon pitäisikin olla jo varmaan parinsadantuhannen
vuositulot ;-) Kaikki on suhteellista, mun mielestä tässä vaiheessa alkaa
kannattaa pysyä neljän päivän hommassa ja vaikka tehdä pimeänä lisää ihan
verotuksen liiallisen progressiivisuuden takia. Ei sillä että itse tekisin
pimeää duunia, mutta saapa siivottua ja hoidettua kaikenmaailman asioita ja
harrastuksia sillä aikaa.
> minnekin. Taman vuoksi lopullisen prosentin hahmottaminen on vaikeaa ja
> myos lisatuloista _oikeasti_ kateenjaavan rahan laskeminen on myos
> hankalaa.
>
Aivan. Ja koska se on niin saatanan hankalaa ja jatkuvaa juoksua
verotoimistossa ja sitten lisäduunin hyödyn ja erot näkyy kuitenkin vasta
kun palautukset maksetaan, on yhä vaikeampaa motivoida itseään tekemään
enempää duunia, kun suunnitelmat menevät sitten niin pitkän tähtäimen
laskeskeluksi.
DeeAa
> Jos DeeAaa:lla on toiminimi hänelle voidaan maksaa 'urakkapalkkio'
puhtaana
> käteen ja hänen on itse huolehdittava veroistaan? Tällöin hän on yrittäjä
ja
> on täytettävä yrittäjän veroilmoitus.*)
Ei ole tmi. Kaikista sivutöistä paitsi saman työnantajan eli
kaupungin/valtion kautta tulevista otatan 60% ennakot aina, sillä konstilla
mätkyt on pysyneet alle parintuhannen jo useampana vuotena.
DeeAa
news:qNyb6.362$m17....@news2.nokia.com...
> Minä luulen, että DeeAaan tilanne on seuraava: Hänellä on verokortti,
jossa
> arvioitu vuositulo on jaettu 12 ja kortissa tuo on kuukausittainen raja,
Aivan. Viimevuonna oli oma arvioni 160.000 ja himpun yli 150k tuli. Markan
veto että vielä maksan kuitenkin mätkyjäkin siitä ;-)
> Ratkaisu tähän on se, että pyydetään verottajalta verokortti, jossa on
vain
> yksi raja koko vuodelle (esim 180000) tämän rajan yli menevät tulot sitten
Tähän ei verotoimisto rupea (pyydetty on), koska en ole yrittäjä ja
pääasiassa yhdessä paikassa (kunta/valtio) töissä vaikka tulot vaihtelevat.
Tarkoitat ns.Freelancer-korttia jollainen minulla olikin joskus, kun ei
ollut yhtä päätyönantajaa.
Mieluumin ne antavat vaikka joka kuukausi uuden verokortin aina sen mukaan
mitä on viimekuussa ja edellisinä kuukausina kerännyt. Sitä vaan kun ei
tiedä etukäteen, mihin lisähommiin ensikuussa ajautuu tai miten palkka
sitten maksetaan, joten helposti lipsahtaa veroprosentti hurjaksi välillä,
ja välillä ihan alas. Ehken sitä joskus oppii!
> Joka tapauksessa kummankin verokortin tapauksessa maksettu vero on koko
> vuodelta tietenkin saman suuruinen. Jälkimmäisessä tapauksessa ei
tietenkään
> sitten saa palautuksia ja verotus menee aika hyvin tasan.
Kun meniskin joskus.
Pete Peltola
Juku wrote:
> 'Venkoilu' sanan sanoi ensimmäisenä Virpi? Puisto (SDP), eikä Tennilä.
> Ohjelmassa meni onnellisesti sekaisin osaketulot, optiot, osinkotulot ja
> palkkatulot.
> Pointti oli se, että yrittäjä/omistaja ym. pystyy venkoilemaan tuloja 29%:n
> verolla ja palkansaajalla ei ole samaa mahdollisuutta.
Palkansaajalla on myös mahdollisuus nauttia pääomatulosta. Sijoittaa rahansa
vaikka pörssiosakkeisiin. Jos ihmisellä on vaikka 50 000 mk käytettävissä olevaa
rahaa niin helpoiten pääomatuloista nauttimaan pääsee sijoitusrahastoissa,
pörssiyhtiön osakkeissa, vuokratuloissa jne ei niinkään yrittäjänä. Tutustu
siihen laskelmaan osinkotulojen määrästä ja niiden verotuksesta sekä
pääomatulojen, että ansiotulojen mukaan ja syyllistä sitten yrittäjät.
> Jos nyt käsitin oikein:
> Yritys maksaa voitostaan 29% veron (lähdeveron). Jos yritys jakaa osinkoa ei
> osingon saaja enää joudu maksamaan tuota toiseen kertaan. Siihen Tennilä
> sanoi, että oikein olisi maksaa. Johon yrittäjän edustaja lopulta tiuskaisi:
> "no hyvä maksetaanko sitten kahteen kertaan vero?".
>
> Kun sanot, että ohjelmassa valehdeltiin, niin kerro tarkemmin missä kohtaa?
Implisiittisesti siinä kohtaa kun Tennilä saarnasi pääomatulojen turmeluksesta
ja niiden suurentuneesta tasosta Suomessa - ja toi todella selvästi esille sen,
että osingoista ei makseta veroa. Siinä kohtaa.
> Tuosta kaksinkertaisesta verotuksesta voidaan olla montaa mieltä. Jos
> miljoonasta otetaan pois 29% ja lopusta edelleen 29% on vasta maksettu 50%
> veroa, eli vähemmän kuin suurista tuloista palkkaveroa menisi. Lähes joka
> asiassa maksetaan veroa moneen kertaan...kun rahaa vaihdetaan rahaan,
> tavaraan tai päinvastoin (esim. autoverotus).
Mitähän vielä? Nostetaan vaan verotus oikein korkeaksi varsinkin yrittäjillä ja
muillakin joilla tulot (po - tai ansio-) ovat yli 200 000 mk vuodessa niin
sittenhän meillä on todella paljon hyvinvointia.
> Nämä yrittäjien puolustajat yrittävät sotkea keskustelun puhumalla yrittäjän
> asuntoveloista ja ahkeruudesta. En ota kantaa miten raha käytännössä otetaan
> 29%:n mukaan (osingot?, osakkeet?, optiot? ym.). Joka tapauksessa noin
> toimitaan ja kyse ei ole pienistä summista. Palkansaajilla ei ole
Tiettyyn rajaan asti voi ottaa osinkoina 29 %:lla (muita kohtia ja ym en
ymmärtänyt). Ahkeruutta ja asuntovelkoja on turha vetää tähän mukaan. Kaikilla
on avoin elämä ja mahdollisuus ryhtyä vaikka miksi mutta oletko koskaan
ajatellut, että yrittäjyys ei todellakaan ole kuitenkaan suosiossa? Mistähän
voisi johtua? Varmaan liian löysästä duunista ja korkeista tuloista.
Pete
DeeAa
news:3a6ea...@news.utu.fi...
> In sfnet.keskustelu.laki DeeAa <de...@raketti.net> wrote:
>
> Mikäs idiootti sinä olet? Jos tiedät kuluttaneesi enemmän, jätät tietysti
> rahaa säästöön esim. pankkitilille tuon summan verran ja olet vain
tyytyväinen
> saamastasi korottomasta lainasta. Vai mikä tässä on ongelmana?
>
tms. laskusi ja säästät jonnekin talteen niitä varten jos luulet
tarvitsevasi? Mielestäni se kuuluu sähkölaitokselle. Eikä näillä tuloilla ja
menoilla muutenkaan jää mitään säästettäväksi asti, ennen kuin on pakko.
Äläkä sano mitään että mitäs olet hankkinut menoja liikaa, niin vaan käy
joskus kun sattuu kaikenlaista. Tuskin kaikki lapsiperheet ovat
suunnitelleet lapsien tuloa ja kasvavia menoja, tai kahden asunnon loukkuja
ja sensellaisia. Tottakai omia vikoja, mutta pakkoko niitä on niin pirun
monimutkaisilla verohommilla hankaloittaa. Hankit sitten vielä normaalin
kahdeksasta kolmeen duunin päälle töitä neljästä iltakahdeksaan, että rahat
riittäisi, ja sit huomaat ettei tulot oikeestaan nousekaan, kun verot
nousee, ja pitääkin hoitaa maksamalla ite sellaisia asioita, mitä muuten
tekisi ite muttei sit kerkeäkään kun juoksee kieli pitkällä eri
duunipaikkojen välillä...minä teen enää 4-päiväistä duunia ja yllättäen ihan
samalla lailla jää käyttörahaa. Jipii!
Eli ei tässä mitään hätää tai ongelmaa. Mutta vitun hankalaksi ja liian
työtä rankaisevaksi verotus kyllä on tässä maassa tehty, sen vaan sanon.
> pidätysprosenttina noin 135, jotten olisi nyt joutunut maksamaan
lisäveroa.
> Kitisemisen sijaan olin iloinen halpakorkoisesta lainasta ja varauduin
tuleviin
> lisäveroihin.
>
Se on hyvä, että osasit varautua. Jos ajatellaan että pitäisi varautua
vaikka ensivuoden maksuihin...mistä kaivan nekin rahat? Yksi päivä poksahti
sähkötaulu vanhuuttaan ja toisena sattui oikein kunnon vesisysteemivahinko.
Niistä remonteista ei ihan parilla kymppitonnilla selvinnytkään, ja makselen
niitä maksuja näillä näkymin vuoteen 2004 asti. Varaudu nyt siinä sitten
vielä säästämällä lisäksi verosotkuihin mitä ei ole
kerennyt/älynnyt/jaksanut tarkistella joka helvetin sivutyön ja
palkkamuutoksen yhteydessä.
Timo Viljanen
> Niin. Mutta mistäs sen lopullisen näkisi ennen kuin sitten kun mätkylasku
> napsahtaa postilaatikkoon.
Ei paljon tarvitse laskinta näpytellä, että voi suoraan laskea. Itse
asiassa tuo laskuri on nykyisin olemassakin verottajan kotisivuilla. Kerrot
sinne summat ja ohjelma laskee veron määrän.
> Verotoimistossa käyn joka toinen kuukausi suurinpiirtein, aina jos vähänkin
> tulot muuttuvat, ja lasketan kaiken uusiksi.
Ihan turhaan. Tietysti jos on patologinen tuhlari, ja kaikki rahat menevät
mitä tilille tulee, tuli rahaa sitten tonni tai miljoona, niin sitten tuo
voi olla perusteltua sairauden hoitoa.
> viidenneltä pitäisi mielestäni saada ainakin sinnepäin samaa luokkaa, jotta
> duuniin kandeisi lähteä...
Oman marginaaliveron voi helposti laskea laskemalla vaikkapa laskemalla ensin
veron määrän alemmalla tulomäärällä ja sitten isommalla ja vertaamalla erotusta,
siitä voi suoraan laskea, paljonko siitä lisätulosta menee veroa sillä
vuositulotasolla.
> Ja koska se on niin saatanan hankalaa ja jatkuvaa juoksua
> verotoimistossa
Aivan turhaa.
> on yhä vaikeampaa motivoida itseään tekemään
> enempää duunia, kun suunnitelmat menevät sitten niin pitkän tähtäimen
> laskeskeluksi.
Tuo on taasen yksinomaan oma henkilökohtainen ongelmasi.
Timo
Timo Viljanen
> Yksi päivä poksahti
> sähkötaulu vanhuuttaan ja toisena sattui oikein kunnon vesisysteemivahinko.
> Niistä remonteista ei ihan parilla kymppitonnilla selvinnytkään
Ihmiset hankkivat yllättäviä menoja varten vakuutuksia ja jos omistusasumisen
riskit hirvittävät, niin sitten pitää muuttaa vuokralle.
> Varaudu nyt siinä sitten
Sitten asut liian leveästi tuloihisi nähden.
Timo
Markku Stenborg
> Samuli Saarelma kirjoitti:
> >In sfnet.keskustelu.politiikka DeeAa <de...@raketti.net> wrote:
[snip]
> Näin teoriassa. Eräs yrittäjä TV:ssä kertoi nyrkkisäännön: palkkatulona ei
> 'kannata' maksaa enempää, kuin 22.000 mk/kk. Loput 'venkoillaan'
> pääomatuloina, eli 29%:n mukaan. Tästä kansa on nyreissään, koska kaikilla
> ei ole mahdollisuutta 'venkoilla'.
Näin hevosmiehetessonbaarissa -teoriassa. Käytännössä merkitsevää on
verottajan käyttämä teoria: Yrityksestä saa pääomatuloina ottaa korkeintaan
18 %:n vuotuinen tuotto yrityksen nettovarallisuudelle(1 ja loppuosa on
ansiotuloa. Oy:ssä osinkoina saa ottaa korkeintaan 13 % osakkeen
matemaattisesta arvosta(2 ja loppuosaa osingoista kohdellaan ansiotuloina.
Tjsp. Detaljit löytynevät verohallinnon saitilta.
Eli "venkoilu" onnistuu em. puitteissa tai sitten mahdollisesti jollakin
muulla epäsuoralla tavalla.
Esimerkki (sikäli kun olen em. ymmärtänyt suunnilleen oikein). Velaton 1
miehen IT-firma, jonka oma pääoma vuoden alussa on minimissä (15 kmk?),
tekee 1 Mmk tuloksen. Firma on maksanut miehelle palkkaa 100 kmk/v, josta on
pidätetty verot 100 kmk:n ansiotulotaulukon mukaan. Sitten firma venkoilee
ja jakaa 1 Mmk osinkoina, jostamaksetaan verot 29 % mukaan. Verotäti tulee
ja sanoo, että Zot zot, vain13 % em. millistä on osinkoja ja loput 870 kmk
on ansiotuloa, josta veroa menee siinä 50-jotain %.
1) Nettovarallisuus = yrityksen varat - yrityksen velat.
2) Nettovarallisuus / osakkeiden lkm
[snip]
--
Markku Stenborg
znexxh....@xczt.sv
Juku
>Juku <mgsh...@ouwreyoyi.fi> wrote:
>> No on hyvä, että edes joku (Samuli) osaa laskea veroja.
>> Tuota "mennään alle seuraavan tulorajan" en ymmärrä.
>Tarkoitin silla menemista alemmalle marginaaliveroprosentille. Eli
>oletetaan, etta vahennyksia on vaikkapa 15 000 ja nuo ylla olevat luvut
>patevat. Jos oikein muistan sen taulukkosi, niin siina marginaalivero
>muuttui 111 000 mk:n kohdalla.
[klip]
Ennakkoverokortissa oleva lukema ei tarvi olla sama kuin verotaulukossa
olevat prosenttiluvut, eikä kortin lukema muutu portaittain. Verokortissa
voi lukea vaikka 34,5%. (lisää toisessa artikkelissa).
>> Vaikka valtion tuloverotaulukko on esitetty tuloluokittain, niin kyllä siitä
>> piirrettäessä tulee portaaton käyrä (lähes lineaarinen), jossa ei näy
>> tulorajat?
>Ei ole lineaarinen. Sehan koko progressiivisen verotuksen idea onkin, ettei
>kayra ole lineaarinen, vaan jyrkkeneva. Mita enemman hankkii, sita
>kireammaksi verotus muuttuu. Alle 46 000 mk:n tuloilla vero on vain
>kunnallisvero + muut maksut ja yli 300 000 mk:n tuloilla se on sitten 37 %
>korkeampi. Silla valilla on veroprosentti kasvanut useampaankin kertaan
>(olikos niita jyrkennyskohtia nyt 6 tjsp.).
En osaa käyttää ilmeisesti oikeita termejä. Toki se on progressiivinen,
mutta progressiivisuus nousee lähes lineaalisesti (hieman kupera käyrä).
Laske ja piirrä käyrä taulukon lukujen avulla vaikka 10.000 mk/v välein
kasvavaksi, niin näet mitä tarkoitan (x-akselille bruttotulot ja y-akselille
veroprosentti).
Jossain 500.000 mk/v? tulojen kohdalla käyrä alkaa mennä vaakasuoraan, eli
veroprosentti ei enään nouse (markkamääräisesti vero tietysti nousee).
Voit piirtää myös käppyrän jossa x-akselilla on bruttotulot ja y-akselilla
nettotulot...käyrä ylläri ylläri nousee ;-)
Juku
Juku
> Juku wrote:
Markku:
>>>Mitähän jos itse hyväksyisit marginaaliveron ajatuksen: lisäansioita
>>>verotetaan marginaalivero-%:lla, ei esimerkiksi keskimääräisellä vero-%:lla.
>> Niin verotetaan, _jos ei verottajan kanssa toisin sovita_?
>> Katsos kun verottaja on huono ennustaja.
>Tah ? Saako veroista _sopia_ verottajan kanssa ?
Ei lopullista veroa saa, mutta _ennakkoveron_ saa määrätyin ehdoin.
>Mina olen aina luullut,
>etta verot menisivat niiden postaamiesi taulukoiden mukaan. Eli jos tuloni
>vuodessa on x mk ja sitten teen siihen paalle lisaansioita y mk, niin tuota
>y mk:aa verotettaisiin silla marginaaliveroprosentilla, mika niissa
>taulukoissasi luki (joka siis nousee ylimmillaan sinne n. 60 %:iin).
Ei ja juu. Lisätyötä verotetaan verokorttissasi olevan prosentin mukaan,
edellyttäen, että toimitat sen työnantajalle. Jos et toimita korttia tai
kopiota siitä, niin sinua verotetaan korkeimman mukaan (n. 60%).
Verokorttisi lukema on arvioitu edellisen vuoden tulojesi perusteella. Se on
_ennakkoveroprosentti_ ja kortti on tarkoitettu annettavaksi työnantajalle,
jolle teet lisätyötä.
Jos tiedät etukäteen, että tulosi muuttuu edellisvuodesta, voit käydä
sopimassa verotoimiston kanssa uudesta prosentista, jotta päästäisiin
lähemmäksi lopullista veroa. Eli pyydät uuden verokortin. Tämän uuden kortin
toimitat työnantajalle.
Huomaa, että verokortin prosenttiluvun ei tarvitse olla sama kuin joku
verotaulukon luvuista.
Ennakkovero on siis sovittavissa, mutta ei tietenkään ihan miten vain. Tällä
tavoin yksenkertaisesti pyritään välttymään suurilta mätkyiltä tai
palautuksilta.
>Etkohan siis jalleen kerran sotke ennakkoveron lopulliseen veroon.
>Ennakkoveron prosenttiahan voi justeerata. Talla ei kuitenkaan ole
>lopullisen verotuksen kannalta mitaan merkitysta.
Ennakkoveron justeeraamisesta juuri on kyse.
Onko tuo marginaalivero-käsite kuitenkin taas sotkemassa? Ainakin Tampereen
entinen veropäällikkö kutsuu marginaaliveroksi _suurinta_ verotaulukossa
olevaa prosenttilukua, eli 37...38% (kunnallisveron kanssa n. 59...60%).
Tuloluokkien muita prosenttilukuja EI kutsuta marginaaliveroksi?
Tämä johtunee siitä, että jos ei verokorttia toimiteta työnantajalle, niin
aina lisätyöstä verotetaan tuon maksimin mukaan? Työnantajalla ei ole ilman
verokorttia oikeutta muuhun.
Esim. minä saan eräästä hommasta lisätuloja muutaman satasen vuodessa. Koska
on noin pienestä summasta kyse, en viitsi toimittaa verokorttia
työnantajalle, eli annan pidättää 60%:n mukaan. Saan siis hieman palautusta
joka vuosi.
Juku
T.Koivula
niin
> kannattaa maksaa 29%:n mukaan jos se on mahdollista...
T. Koivula
T.Koivula
> Tiettyyn rajaan asti voi ottaa osinkoina 29 %:lla
13.5% yhtiön nettovarallisuudesta.
(määritellään TVL:ssä)
T. Koivula
Pete Peltola
Markku Stenborg wrote:korkeintaan
> 18 %:n vuotuinen tuotto yrityksen nettovarallisuudelle(1 ja loppuosa
hmm.. ilmeisesti toiminimi ym? en ole tarkatanut verottajalta.
> ansiotuloa. Oy:ssä osinkoina saa ottaa korkeintaan 13 % osakkeen
> matemaattisesta arvosta(2 ja loppuosaa osingoista kohdellaan ansiotuloina.
13,5 %:n vuotuinen tuotto matemaattiselle arvolle.
> miehen IT-firma, jonka oma pääoma vuoden alussa on minimissä (15 kmk?),
Minkä mukaan minimissä ja minkä vuoden alussa? Oma pääoma ei voi kuitenkaan olla
yrityksissä alle puolet (EUR €8000/2=4000) osakepääomasta koska muuten uhkaa
selvitystila, no tää ei nyt liity mitenkään esimerkkiin koska laskelma toimii
joka tapauksessa.
> tekee 1 Mmk tuloksen. Firma on maksanut miehelle palkkaa 100 kmk/v, josta on
> pidätetty verot 100 kmk:n ansiotulotaulukon mukaan. Sitten firma venkoilee
> ja jakaa 1 Mmk osinkoina, jostamaksetaan verot 29 % mukaan. Verotäti
Osakeyhtiö on (toivottavasti) maksanut voitosta jo 29% veroa, joten "osingoista"
ei yritys maksa veroa, osinkoja ei voi maksaa jos ei ole voittoa (josta on siis
maksettu jo vero), näin ollen osinko on pääomatuloa ja kertaalleen verotettua
(13,5% - 29% = 9,585%) ja siitä ei uudestaan kanneta veroa, PAITSI jos se menee
täydennysveron puolelle eli ylitetään tuo 13,5% "tuottoa
nettovarallisuudelle/mat.arvolle" jolloin saaja maksaa ansiotulotaulukkonsa
mukaan.
tulee
> ja sanoo, että Zot zot, vain13 % em. millistä on osinkoja ja loput 870 kmk
> on ansiotuloa, josta veroa menee siinä 50-jotain %.
No siinä ei voi odottaa verotätiä koska tämä on käytäntö ja selkeästi näin pitää
menetellä muuten tulee huomauttamista jne.
Esimerkkiyrityksessäsi oli siis oma pääoma 15 000 ei velkoja ei muuta, voi
laskea tuolle 15 000:lle sen 13,5 % tuottoa (tai 9,585 % "verovapaata") eli
yritys voi jakaa osinkoina 1437,75 Suomen valuuttaa NIIN, että se on vapaa
täydennysverosta saajalleen ELI ns. pääomatuloveron alaista osinkoa.
Yhtiö on maksanut veroa tuloksesta 1 MMk mukaan 29% yhtiöverona. Tämä on vapaat
voittovarat. Seuraavassa ja seuraavassa ja seuraavassa tilinpäätöksessä voi olla
jo siis enemmän omaa pääomaa ja nettovarallisuutta.
Voiko joku korjata jos vielä meni väärin?
Pete
Erkki Pekola
"Kartsa" <rotv...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:94ku6i$msa$1...@nntp.hut.fi...
> Erkki Pekola kirjoitti viestissä
<7Mjb6.408$wJ.1...@read2.inet.fi>...
[klipsitty sieltä ja täältä]
> >Taas tämä käsitteiden sekaannus valtion tuloveroasteikon
tulkinnassa.
> >Vasta tuon mainitun
> >tulorajan (325000) YLI menevästä tulosta maksetaan veroa 37 %.
>
> Mikä lienee sekaantunut käsitteissä? Kun puhutaan _LISÄ_töiden
verotuksesta
> suurituloisilla, pitää puhua nimenomaan suurimmasta
_MARGINAALI_verosta, eli
> 325 tmk:n ylittävän osuuden verotuksesta.
>
Jos kuulut tuohon tuloluokkaan (yli 325 000 mk / vuosi) niin en pysty
tuntemaan niin suurta myötätuntoa vaikeuksiasi kohtaan, että jatkaisin
ongelmasi jakamista.
Tilastokeskuksen sivulla
http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_tulot.html on tilasto v. 98
tulonsaajista tuloluokittain. Sen mukaan yli 300 000 mk/v tuloluokassa
(verotettavaa tuloa) oli yhteensä 97 000 tulonsaajaa eli 2,3 %
tulonsaajista.
Siis vaivaudut valittamaan asiasta, joka koskee selvästi alle 2 %
tulonsaajista.
> Keskimääräinen hyvätuloinen suomalainen maksaa siis 63 % veroa 325
tmk:n
> ylittävistä tuloistaan. Maksimi_MARGINAALI_veron tuloraja nousee
> luonnollisesti, jos voi tehdä erilaisia vähennyksiä, harvemmin kovin
> merkittävästi. Toivottavasti käsitteet eivät nyt päässeet
sekaantumaan,
> huomaa sana marginaalivero.
Tuossa tuloluokassa olevilla on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia
järjestellä verotustaan. Hyväksi havaittu keino on oma tai puolison
vapaaehtoinen eläkevakuutus.
> Ylläoleva laskelma on mielestäni hyvin realistinen ja riittää
torpedoimaan
> ainakin minun lisätyöhaluni. Jos lisätöihin matkoineen uppoaa neljä
tuntia
> illassa, kuluu kuukaudessa vapaa-aikaa 40 tuntia ja tunnista jää
käteen 20,5
> mk. Jos tuntipalkka olisi 200 mk, jäisi tunnista menetettyä
vapaa-aikaa
> käteen 48 mk. 200 mk:n tuntipalkalla työt varmasti seuraisivat
myös
> kotiin, eli se siitä lopusta vapaa-ajasta.
Verotusta ei voi tarkastella muuten, kuin panemalla vuositulot ja
niistä määrätyt verot vastakkain. Jos jokaisen tunnin ansiot
verotettaisiin erikseen, niin sitten ymmärtäisin kirjoittamasi.
Viittaan mm. Saarelman useaan kirjoitukseen tästä seikasta parin
päivän ajalta.
> Otsikko "rikkaiden tulorajat" johtaa muuten pahasti harhaan, 300-400
tmk:n
> vuotuisilla palkkatuloilla ei Suomessa ole pienintäkään vaaraa
rikastua,
> ellei satu lotossa voittamaan. Mielestäni mennään metsään, jos yli
puolet
> lisätuloista valuu yhteiskunnan pohjattomaan taskuun. Iso osa
rahasta
> katoaa byrokratian koneiston kitkahäviöihin.
Puhutko nyt omassa asiassasi? Minulla on kokemusta pienten ja vähän
isompien verojen maksamisesta. Otan mieluummin nämä isommat. Nimittäin
omaan käyttööni jää nyt enemmän.
PS. Minäkään en ehdi näihin kirjoitustalkoisiin kuin iltaisin enkä
jokaisena.
> kartsa
--
Erkki Pekola
Juri Viitanen
wrote:
:(Seuraavassa artikkelissasi käytit kunnallisverosta nimitystä tulovero, joka
:on hieman harhaanjohtava).
Tuloveroprosentti on nykyään virallinen nimitys. Voit tsekata sen
vaikkapa tuolta
http://www.vero.fi/vero-ohjeet/ayrit01.html
Juri Viitanen
wrote:
:Yli miljoonan suomalaisen tulot ovat _alle_ 49.000 mk/v.
:640.000 saa pelkkää kansaneläkettä n. 2600 mk/kk.
Plus mahdolliset tulonsiirrot. Asumistuki ym.
Jos joku maksaisi minun asumiseni, niin kyllä minä sen tuloksi
laskisin.
Juku
>"Juku" wrote in message
>> Jos DeeAaa:lla on toiminimi hänelle voidaan maksaa 'urakkapalkkio'
>> puhtaana käteen ja hänen on itse huolehdittava veroistaan? Tällöin
>> hän on yrittäjä ja on täytettävä yrittäjän veroilmoitus.*)
>Ei ole tmi. Kaikista sivutöistä paitsi saman työnantajan eli
>kaupungin/valtion kautta tulevista otatan 60% ennakot aina, sillä konstilla
>mätkyt on pysyneet alle parintuhannen jo useampana vuotena.
Antamisillasi tiedoilla tuo ei ole mahdollista, koska n. 60% enempää ei voi
ottaa veroa, vaikka tienaisit mitä? ...siis ei voi tulla mätkyjä.
Oletko varmistanut verotoimistosta ovatko ne muut työnantajat maksaneet
verottajalle sen mitä kertovat? Jos eivät, niin verottaja kyllä perii ne
puolestasi. Varaudu kuitenkin siihen, että ko. työpaikalle ei liene sen
jälkeen asiaa ;-)
Taidat olla sotkenut raha-asiasi niin perusteellisesti ettei auta, vaikka
veroja ei olisi lainkaan...vaikka mitäs asia minulle kuuluu.
Laskin kuitenkin mitä eroa on, kun tekee neljä tai viisi päivää työtä
viikossa.
- Jos saat bruttona 10.000 mk/kk, kun teet neljä päivää viikossa, niin
vuodessa saat puhtaana käteen 107.070 mk.
- Jos teet samalla päivätaksalla viisi päivää viikossa, niin saat vuodessa
puhtaana käteen 129.270 mk.
Käytin parin vuoden takaista verotaulukkoa ja kunnallisveroksi arvioin 21%.
Ensimmäisessä veroprosentiksi tuli 31,8 ja toisessa 34,8.
Oletin, että vuodessa työpäiviä on 260 (5 pv/vk) ja tuossa ensimmäisessä
tapauksessa 52 vähemmän, eli 208 (4 pv/vk).
Näin yksinkertaistaen nopeasti laskettuna, joku voinee tarkistaa. Minä
ainakin tekisin viisi päivää viikossa ja ottaisin puhtaana 22.000 mk
vuodessa enemmän...ja laskisin tulojen ja verojen sijasta menojani.
Juku
Ari Laitinen
"T.Koivula" <nyy...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:94n1pe$93$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Kyllä se raja on ylempänä tuolla sadan tonnin kieppeillä. Sen alle menevä
osa kannattaa nostaa palkkana joskin kannattaa tehdä tarkat vertailevat
laskemat ennen lopullista päätöstä. Noiden laskeminen kun on oikein
tiedettä.
DeeAa
Tuo verohallinnon prosenttilaskuri jonka mainitset laskee ihan eri lailla
kun verotoimisto. Sain sillä itselleni nytt laskiessani veroprosentiksi tuli
25 ja lisäpr.45%, vaikka verotoimiston mielestä se on 19,5%. Kumpi lienee
oikeassa? Nyt kuitenkin maksan vain sen 19,5. (varmaan tulee sitten mätkyjä;
tuon ne kuitenkin mulle toimistossa laskevat vaikka ilmoitankin sen verran
suuremmat tulot kuin tulen saamaan, ettei tulisi mätkyä.Ellen ole tosi
varovainen ja kieltäydy jyrkästi kaikesta mahdollisesta lisätulosta.) Viime
vuoden tuloilla laskuri ilmoitti 28,5 mitä maksoinkin koko viime vuoden
(välillä meni yli mutta välillä ali; lopullinen oli 28,5%).
Siispä nyt käteen jää pelkän veron vähentäen ~8300mk kun viimevuonna jäi
~8900mk, kolmekytä tonnia suuremmilla tuloilla ja yhdellä duunipäivällä
enemmän. Ja tilinauha näyttää aivan samaa, pitääkö laittaa skannattuna
liitteenä? Käytännössä ero pienenee kuitenkin koska pitää maksaa
ylimääräisen päivän ruoat ja matkakulut ja sensellaiset. Ero on aika pieni.
Kuka tässä kusettaa ja mitä?
Joko jompikumpi laskee väärin - laskuri tai verotoimisto - tai sitten olen
jonkinlaisessa palkkakuopassa, jossa alempi tulotaso antaa niin paljon
paremmat asuntolainan yms. vähennykset jne, että ero muuttuu tosi pieneksi.
Samuli Saarelma
>> Juku wrote:
>>> Niin verotetaan, _jos ei verottajan kanssa toisin sovita_?
>>> Katsos kun verottaja on huono ennustaja.
>>Tah ? Saako veroista _sopia_ verottajan kanssa ?
> Ei lopullista veroa saa, mutta _ennakkoveron_ saa määrätyin ehdoin.
Mita silla ennakkoverolla on nyt valia ? Ihmista, joka suunnittelee
lisatoiden tekemista, kiinnostaa, paljonko siita lisaansiosta menee
loppujen lopuksi veroa ja paljonko jaa itselleen. Se, missa vaiheessa
(ennakkopidatyksena vai matkyina) se vero maksetaan, on merkityksetonta.
>>Mina olen aina luullut,
>>etta verot menisivat niiden postaamiesi taulukoiden mukaan. Eli jos tuloni
>>vuodessa on x mk ja sitten teen siihen paalle lisaansioita y mk, niin tuota
>>y mk:aa verotettaisiin silla marginaaliveroprosentilla, mika niissa
>>taulukoissasi luki (joka siis nousee ylimmillaan sinne n. 60 %:iin).
> Ei ja juu. Lisätyötä verotetaan verokorttissasi olevan prosentin mukaan,
> edellyttäen, että toimitat sen työnantajalle.
Ei tuolla verokortilla ole asian kannalta mitaan merkitysta. Silla
koitetaan maarata vain sopiva _ennakkovero_. Lopullinen vero maksetaan aina
samalla tavoin riippumatta siita, oliko verokorttia vai ei.
> Jos et toimita korttia tai
> kopiota siitä, niin sinua verotetaan korkeimman mukaan (n. 60%).
> Verokorttisi lukema on arvioitu edellisen vuoden tulojesi perusteella. Se on
> _ennakkoveroprosentti_ ja kortti on tarkoitettu annettavaksi työnantajalle,
> jolle teet lisätyötä.
Juuri niin, ennakkoprosentti. Tassa keskustelimme kuitenkin siita, paljonko
lisaansioista joutuu maksamaan veroa, emme siita, missa vaiheessa se
sinulta pidatetaan.
>>Etkohan siis jalleen kerran sotke ennakkoveron lopulliseen veroon.
>>Ennakkoveron prosenttiahan voi justeerata. Talla ei kuitenkaan ole
>>lopullisen verotuksen kannalta mitaan merkitysta.
> Ennakkoveron justeeraamisesta juuri on kyse.
Mutta tuo taas on merkityksetonta sen suhteen kannattaako lisatoita tehda
vai ei. Tuota kannattavuutta pitaa arvioida lopullisen verotuksen, ei
ennakkoverotuksen, kannalta.
> Onko tuo marginaalivero-käsite kuitenkin taas sotkemassa?
Ei, vaan se marginaalivero on tassa tapauksessa juuri se oikea kasite.
Sinulla taas taitaa olla tuo ennakkoverokasite tassa sotkemassa.
> Ainakin Tampereen
> entinen veropäällikkö kutsuu marginaaliveroksi _suurinta_ verotaulukossa
> olevaa prosenttilukua, eli 37...38% (kunnallisveron kanssa n. 59...60%).
Juuri niin ja tuon prosenttiluvun mukaan ihminen suunnittelee sita,
kannattaako lisatoitat tehda vai ei. Ei sen mukaan, mita verokortissa
lukee.
> Tuloluokkien muita prosenttilukuja EI kutsuta marginaaliveroksi?
Mita tarkoitat nyt muilla prosenttiluvuilla ja tuloluokilla ? Vaikka olisit
maksanut muista tuloistasi 0 mk veroa, marginaaliveroprosenttisi on se,
mika sinua kiinnostaa miettiessasi tekisitko lisatoita vai et.
> Esim. minä saan eräästä hommasta lisätuloja muutaman satasen vuodessa. Koska
> on noin pienestä summasta kyse, en viitsi toimittaa verokorttia
> työnantajalle, eli annan pidättää 60%:n mukaan. Saan siis hieman palautusta
> joka vuosi.
Aivan. Sinun kannattaa kuitenkin laskea, mika on marginaaliveroprosenttisi,
jotta tiedat, kannattaako lisatulojen eteen paiskia paljonkin toita, vai
vieko verottaja isonkin osan.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
[Yrittajan verovenkoilumahdollisuuksien selvitys snipattu]
Kiitos, tama oli tahan mennessa kaikkein selkein esitys tasta asiasta. Nyt
ainakaan minulle ei jaanyt mitaan epaselvaa.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
>>Juku <mgsh...@ouwreyoyi.fi> wrote:
>>> Vaikka valtion tuloverotaulukko on esitetty tuloluokittain, niin kyllä siitä
>>> piirrettäessä tulee portaaton käyrä (lähes lineaarinen), jossa ei näy
>>> tulorajat?
>>Ei ole lineaarinen. Sehan koko progressiivisen verotuksen idea onkin, ettei
>>kayra ole lineaarinen, vaan jyrkkeneva. Mita enemman hankkii, sita
>>kireammaksi verotus muuttuu. Alle 46 000 mk:n tuloilla vero on vain
>>kunnallisvero + muut maksut ja yli 300 000 mk:n tuloilla se on sitten 37 %
>>korkeampi. Silla valilla on veroprosentti kasvanut useampaankin kertaan
>>(olikos niita jyrkennyskohtia nyt 6 tjsp.).
> En osaa käyttää ilmeisesti oikeita termejä. Toki se on progressiivinen,
> mutta progressiivisuus nousee lähes lineaalisesti (hieman kupera käyrä).
> Laske ja piirrä käyrä taulukon lukujen avulla vaikka 10.000 mk/v välein
> kasvavaksi, niin näet mitä tarkoitan (x-akselille bruttotulot ja y-akselille
> veroprosentti).
Ok, puhumme eri asioista. Matematiikan kielella, mina puhun maksettujen
veromarkkojen ensimmaisesta derivaatasta, ja sina toisesta.
Tietenkin toisen derivaatan, eli siis veroprosentin muutosnopeuden taytyy
olla negatiivinen. Muuten jouduttaisiin tilanteeseen, jossa verot
ylittaisivat tulot, missa ei olisi mitaan jarkea.
> Jossain 500.000 mk/v? tulojen kohdalla käyrä alkaa mennä vaakasuoraan, eli
> veroprosentti ei enään nouse (markkamääräisesti vero tietysti nousee).
Ei nousekaan, eika pidakaan nousta, muuten tormattaisiin jossain vaiheessa
100 %:n marginaaliveroon, jonka jalkeen nama ihmiset lopettaisivat tyonteon.
> Voit piirtää myös käppyrän jossa x-akselilla on bruttotulot ja y-akselilla
> nettotulot...käyrä ylläri ylläri nousee ;-)
Ja niin pitaakin. Jos nettotulot eivat kasvaisi bruttotulojen kasvaessa,
eivat ihmiset tekisi toita. Tuloloukut johtuvat juuri siita, etta joissain
kohti asteikkoa nettotulot laskevat bruttotulojen kasvaessa, kun
huomioidaan kaikki tulonsiirrot. Tata olen kutsunut aiemmin yli 100%:n
efektiiviseksi marginaaliveroksi. Tama ei tietenkaan koske niita ylimman
tuloluokan ihmisia, vaan matalatuloisia lapsiperheita, joissa vain toinen
vanhemmista on toissa. Juuri tahan ongelmaan kansalaispalkka toisi
helpotusta, koska sen avulla taulukot yksinkertaistuisivat, eika tuollaisia
veroprosentteja paasisi syntymaan. Nuo efektiiviset veroprosentithan
johtuvat kaksinkertaisesta progressiosta, eli siita, etta tulojen noustessa
ei ainoastaan verotus kiristy, vaan myos monet maksut
(esim. paivahoitomaksut) kasvavat.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
> news:94m0jr$2nh$1...@nntp.hut.fi...
>> Taas katsot ennakkoprosenttia, vaikka sinun pitaisi katsoa lopullista
>> prosenttia. Jos bruttotulosi todella ovat 120 000 mk ja ne ennen olivat
> Niin. Mutta mistäs sen lopullisen näkisi ennen kuin sitten kun mätkylasku
> napsahtaa postilaatikkoon.
Esimerkiksi siita, etta pidat kirjaa, paljonko olet saanut bruttotuloja
ja paljonko olet maksanut veroja. Sitten vahennat bruttotuloistasi kaikki
mahdolliset vahennykset ja lasket, paljonko sinun olisi pitanyt maksaa
veroja. Jos tuo on vahemman kuin se, mita olet maksanut, on matkyja
tulossa, jos enemman, saat palautusta. Ainoa epavarma tekija on tassa nuo
vahennykset, jotka joissakin tapauksissa ovat tulkinnanvaraisia.
Voit tehda tuon laskelman vaikkapa marraskuussa arvioiden joulukuun tulot
ja sitten sen mukaan voit antaa pidatyttaa joulukuun tuloistasi tasmalleen
sen maaran, etta verotus menee tasan.
> Verotoimistossa käyn joka toinen kuukausi suurinpiirtein, aina jos vähänkin
> tulot muuttuvat, ja lasketan kaiken uusiksi.
Veikkaan, etta sinun kohdallasi ongelma tulee siita, etta tulosi
heittelevat paljon. Aina uusiessasi verokorttia, sinulle lasketaan uusi
prosentti olettaen, etta hankit nyt silla uudella ilmoittamallasi tulolla
tasaisesti loppuvuoden, mika ei todennakoisesti pida paikkaansa. Siksi
sinun pitanee pitaa itse kirjaa maksamistasi veroista ja saamistasi
tuloista, jotta voit loppuvuodesta arvioida, onko tulossa matkyja. Voit
sitten pistaa matkyrahat jo silloin pankkitilille ja antaa niiden lojua
siella korkoa kasvamassa siihen saakka, kun joudut maksamaan.
Voisin lisaksi suositella www.vero.fi:ssa kayntia. Siella on verolaskuri,
jolla voi itse laskeskella verojaan, jos tietaa suunnilleen, mita vuodessa
tienaa.
> Ainoa mittari millä pystyn laskemaan järkevästi on se, mitä tilille
> napsahtaa, ja aika lailla sama summa sinne tuntuu tulevan kuin silloin kun
> tuli 30k enemmän vuositasolla.
Tuo johtunee korkeammasta ennakkopidatysprosentista. Tilille napsahtava
rahamaara ei ole oikea tapa arvioida lopullista veroa. Laskepa koko vuoden
nettotulosi nyt ja vertaa sita siihen aikaan, kun sait enemman tuloja, niin
eron pitaisi olla suunnilleen se mainitsemani 15 000mk.
> Mutta se tonni ylimääräistä kuussa...taitaa olla käytännössä optimistista.
> Ja vaikka olisikin se tonnikin, ostaisitko itse aina ylimääräisen
> viikonloppupäivän 250;- hintaan?
Minulla se olisi viela halvempaa :-) (Jos siis olisi mahdollista).
> Jos veroprosentti ei nousisi niin
> innokkaasti vaan enemmästä työstä saisi myös aina vaan suhteessa paremmin
> tuloja, tekisin tosi innokkaasti töitä. Nyt sitä laskeskelee, että melkein
> kandee olla ilman. Tai tekee sinä vapaapäivänä parillasadalla pimeänä töitä,
> tienaa aina vaan paremmin ;-)
Niin, siihen asti, kun jaa kiinni. Siina vaiheessa sitten alkaakin miettia,
etta kannattikohan homma loppujen lopuksi.
> Jos nyt tienaan vaikka noin 500mk/päivä/netto neljältä päivältä, niin
> viidenneltä pitäisi mielestäni saada ainakin sinnepäin samaa luokkaa, jotta
> duuniin kandeisi lähteä...eli käteen pitäisi jäädä kymppitonni verojen
> jälkeen...jonkalaiseen nettoon pitäisikin olla jo varmaan parinsadantuhannen
> vuositulot ;-) Kaikki on suhteellista, mun mielestä tässä vaiheessa alkaa
> kannattaa pysyä neljän päivän hommassa ja vaikka tehdä pimeänä lisää ihan
> verotuksen liiallisen progressiivisuuden takia. Ei sillä että itse tekisin
> pimeää duunia, mutta saapa siivottua ja hoidettua kaikenmaailman asioita ja
> harrastuksia sillä aikaa.
Ok, tuo on sinun valintasi. Kukaan ei pakota sinua tekemaan enempaa duunia
kuin haluat. Jos se ylimaarainen vapaapaiva viikossa on sinulle arvokkaampi
kuin 15 000 mk vuodessa, niin siita vaan. Hyvinvointia se sekin on, ettei
raada niskalimassa duunia.
Samuli Saarelma
Pekka Taipale
> No, sinullapa on sitten isot tulot neljasta paivasta. Tietaakseni
> marginaaliveron maksimi pyorii jossain siella 60-70 % tienoilla,
Niin, jos puhutaan vain verotuksesta ja unohdetaan tulonsiirrot ja
tulosidonnaiset palvelumaksut. Oikeasti ihmiset ajattelevat kuitenkin
käytettävissä olevan rahamäärän muutosta. Verotus voi olla nolla, mutta jos
tulonsiirtoja (asumistuki, toimeentulotuki, jne) leikataan tai palvelumaksut
(esim. päivähoitomaksut) nousevat, niin ansiotulojen kohoamisesta ei silti
jää sataa prosenttia käteen.
--
Pekka Taipale -- p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Pekka Taipale
news:94jvb6$57f$1...@sirppi.helsinki.fi...
> > Sen sijaan löytynee varmastikin nettotulokuvaaja johon huomioidaan
> > erilaiset tarveharkintaiset sosiaalituet ja tällä kuvaajalla on
> > bruttotuloalue jossa tangetti kääntyy alaspäin. Olisi hyvin
> > mielenkiintoistä nähdä tarkka laskelma jossa tämän tuloalueen suurin
> > leveys olisi laskettu.
>
> Minä en saa ainuttakaan sosiaalietua, joten missä
> kohtaa kääntyy?
Sinä olet sillä osalla käyrää, jonka oikealta puolelta ei löydy tangentin
nollakohtia. Vasemmalta puolelta löytyy.
lait...@students.forever.cc.tut.fi
: Koska koyhille on lainmukaiset tulorajat, silloin
: oikeudenmukaisuus vaatii, etta myos rikkaille pitaa
: olla lainmukaiset tulorajat.
: Mutta puhdas jarki taasen sanoo, etta olisi mieletonta
: pitaa rikkaiden tulorajaa samana koyhien tulorajan
: kanssa, silla rikkaat eivat milloinkaan joudu lahellekaan
: sita rajaa.
: Tasa-arvon toteutuminen vaatii, etta rikkaille ja rikas-
: tumiselle pitaa olla rajansa myos, silla onhan se laissa,
: ettei kukaan saa koyhtya alle tietyn minimitaso, joten
: silloin kukaan ei myoskaan saa rikastua liikaa!
: Joten puhtaan jarjen mukaan rikkaille kuuluu oikeutetusti
: tulojen ylaraja, kuten koyhille kuuluu yhta oikeutetusti
: tietty vahimmaistulo.
Nyt puhdas jarki tassa kohdin erehtyi. Selvaa tietenkin on, etta rikkaille
pitaa olla oma minimituloraja. Olisihan se nyt perkele, jos olisi rikas,
mutta tienaisikin vain esimerkiksi 200kmk vuodessa! Jos taman uuden
minimitulon alle nayttaa menevan, pitaa koyhia raipata entista
reippaammin, etta saadaan rikkaat pysymaan rikkaina - nainhan sanoo jo
sotakapitalistisen ideologian toinen dogmakin.
uskonto olisi tosiaan hyva paikka jatkaa, mutta taman kerran ohjattu
oikein...
--
...Pekka Laitinen, vapaa-aikailija...............
-- That's capitalism: http://www.uusikaupunki.fi/~pelaiti/tc.html --
Mainostilaa ei myydä.
if (!understand) { goto BOF; }
Timo Viljanen
> Tuo verohallinnon prosenttilaskuri jonka mainitset laskee ihan eri lailla
> kun verotoimisto.
Sitten sinun kannattaa printata jokainen laskurin laskema sivu ja mennä
niiden kanssa sinne verotoimistoon ihmettelemään.
> Sain sillä itselleni nytt laskiessani veroprosentiksi tuli
> 25 ja lisäpr.45%, vaikka verotoimiston mielestä se on 19,5%. Kumpi lienee
> oikeassa?
Ja varmasti mainitsit laskelmassasi kaikki samat vähennystiedot, mitä
verotoimistolla on?
> Joko jompikumpi laskee väärin - laskuri tai verotoimisto -
Tuon vuoksi kannatta sieltä verotoimistosta etsiä henkilö, joka _osaa_
vastata, missä on vika. Kerro sitten täällä, missä oli syy.
> tai sitten olen
> jonkinlaisessa palkkakuopassa, jossa alempi tulotaso antaa niin paljon
> paremmat asuntolainan yms. vähennykset jne, että ero muuttuu tosi pieneksi.
Tuonkaltaiset tuloloukut ovat olemassa vain varsin matalilla
bruttovuosituloilla.
Timo
Pekka Taipale
news:94m8eo$ep9$1...@tron.sci.fi...
> Ei lopullisessa verotuksessa ( eli siis siinä verotuksessa jolla on
> jotain merkitystä) erotella mitenkään lisäansioita ja "tavallisia"
> ansioita. Tällöin mikäli ajatellaan koko vuoden tuloja kokonaisuutena,
> niin juuri keskimääräinen veroprosentti on se millä on merkitystä.
Jep, mutta jos ajatellaan sitä, mikä hyöty saadaan jostain tehdystä uudesta
tai ylimääräisestä työstä, niin silloin kyseessä on nimenomaan
marginaalihyöty ja marginaaliprosentti, ei keskimääräinen prosentti.
Keskiarvosuoritusta verotetaan keskiarvoprosentilla ja itsensä ylittämistä
marginaaliveroprosentilla. Ja itsensä ylittäminenhän on tasa-arvolle
haitaksi.
Juku
>Juku wrote:
>:(Seuraavassa artikkelissasi käytit kunnallisverosta nimitystä tulovero, joka
>:on hieman harhaanjohtava).
>Tuloveroprosentti on nykyään virallinen nimitys. Voit tsekata sen
>vaikkapa tuolta
>http://www.vero.fi/vero-ohjeet/ayrit01.html
Niimpä tuo näyttää olevan. Pitänee sitten kai erotella asia seuraavasti:
- kunnan tuloveroprosentti
- valtion tuloveroprosentti
Uutta minulle oli se, että kirkollisverokin vaihtelee kunnittain välillä
1...2%. Itse erosin kirkosta v. 1994.
Juku
Juku
>"Juku" wrote in message
>> Näin teoriassa. Eräs yrittäjä TV:ssä kertoi nyrkkisäännön: palkkatulona ei
>> 'kannata' maksaa enempää, kuin 22.000 mk/kk. Loput 'venkoillaan'
>> pääomatuloina, eli 29%:n mukaan. Tästä kansa on nyreissään, koska kaikilla
>> ei ole mahdollisuutta 'venkoilla'.
>Näin hevosmiehetessonbaarissa -teoriassa.
Muistaakseni kuulin asiasta paskakaivontyhjentäjätshellinbaarissa
-yhdistykseltä.
>Eli "venkoilu" onnistuu em. puitteissa tai sitten mahdollisesti jollakin
>muulla epäsuoralla tavalla.
>
>Esimerkki (sikäli kun olen em. ymmärtänyt suunnilleen oikein). Velaton 1
>miehen IT-firma, jonka oma pääoma vuoden alussa on minimissä (15 kmk?),
>tekee 1 Mmk tuloksen. ...
[klip]
P o i k a sinähän alat oppiin! Ilmaisukykysi paranee hiljalleen ;-)
Tekisi mieli siirtää juttu 'todelliseen' (lue puolilaittomaan) venkoiluun,
mutta jospa annetaan talousrikotutkijoiden puuhata sillä alueella.
Mutta edelleen yhden hengen yrittäjä:
Palkansaaja ei myöskään voi muuttaa kodinhoitohuonetta työhuoneeksi
(työhuonevähennys), muuttamaan pelikoneensa yrityksen työkoneeksi, pistämään
osa puhelin- ja bensiinilaskuista firman piikkiin...
...ja perheen eniten käytetty kännykkä (uusin malli vaihtokuorilla)
tietenkin myös poistoihin.
eli seuraavasti:
Toimistotarvikkeet (faksi, scanneri, tulostin ym.)
Muut toimistokulut (lasten piirustusvälineet ja muijan päiväkirja)
Työvaatehankinnat (tuulipuku, laskettelukengät)
Työvaatehuolto (pyydetään pesulasta ja räätäliltä kuitteja)
Työtarvikkeet, välineet (kaikki mahdolliset kuitit, joista ei selviä, mistä
on kyse)
Muut vakuutukset (matkavakuutus etelän matkaa varten)
YEL (yrittäjän eläkevakuutus)
Jäsenmaksut (työnantajaliitto ja Martta-yhdistys)
Ammattikoulutus (esson baarissa)
Ammattikirjallisuus (ATK-lehdet, Tekn.Maailma, Vauhdin Maailma, Kauppalehti)
Edustus (illallinen Hotelli Marskissa, saunaillat)
Mainos (käyntikortit)
Puhelinkulut (75% perheen puhelinkuluista)
Autokulut: (Bemari)
- Autohuolto (myös pesu, imurointi ja vahaus)
- Autovakuutukset (täyskasko)
- Polttoaine ja öljyt (myös lomamatkojen polttoaineet)
- Pysäköinti (parkkimaksut, myös rikesakot)
- Muut autokulut (uusi autoradio)
Työhuonekulut (suurin huone kotona)
Ja kaikki nuo omantunnon mukaan.
Juku
Juku
>>> Juku wrote:
>>>Tah ? Saako veroista _sopia_ verottajan kanssa ?
>> Ei lopullista veroa saa, mutta _ennakkoveron_ saa määrätyin ehdoin.
>Mita silla ennakkoverolla on nyt valia ? Ihmista, joka suunnittelee
>lisatoiden tekemista, kiinnostaa, paljonko siita lisaansiosta menee
>loppujen lopuksi veroa ja paljonko jaa itselleen. Se, missa vaiheessa
>(ennakkopidatyksena vai matkyina) se vero maksetaan, on merkityksetonta.
Jaha, että mikä on ennakkoveroa ja mikä marginaaliveroa? Sovitaan, että
kumpikin nimittää niitä miksi haluaa.
Laskin tuohon esimerkin kuvaamaan omaa ajatuksen juoksuani.
(kunnan tulovero 21% ja parin vuoden takainen verotaulukko)
Oletetaan, että vakiotyöstäsi saat 108.000 mk/v bruttona. Vero siitä on
30,01%, eli 32490 mk.
Suunnittelet tekeväsi lisätyön, josta tiedät saavasi 10.000 mk. Nyt haluat
tietää, mitä siitä pitää maksaa veroa, jotta ei tulisi mätkyjä, eikä
palautusta. Pitää laskea koko vuoden tulot lisätyön kanssa ja siitä vero.
Uusi vuositulosi olisi bruttona 118.000 mk. Vero siitä 31,5%, eli 37190 mk.
Jotta homma täsmäisi vuoden lopussa sinun pitää maksaa lisätyöstä veroa
noiden erotus: 37190-32490=4700 mk. Lisätyöstä siis pitäisi pidättää 47%
veroa (47/100*10.000 mk = 4700).
Verotoimiston täti kirjoittaa pyynnöstäsi verokorttiisi 47% ja sinä kiikutat
sen lisätyönantajalle. Saat 5300 mk puhtaana käteen.
Tässä kohtaa useimmilta niksahtaa aivosolut nurinpäin.
"47%, huh ei kannata ottaa lisätyötä"
"vero nousi vuodessa vain 1,5%, kannattaa tehdä"
"hm, jos maksan tästä 47%, niin muiden tulojeni vero ei nouse yhtään"
Ihan miten vaan, mutta järjen käyttö on sallittua ;-)
Sorry, jos on laskuvirheitä.
[klip]
>> Ainakin Tampereen
>> entinen veropäällikkö kutsuu marginaaliveroksi _suurinta_ verotaulukossa
>> olevaa prosenttilukua, eli 37...38% (kunnallisveron kanssa n. 59...60%).
>Juuri niin ja tuon prosenttiluvun mukaan ihminen suunnittelee sita,
>kannattaako lisatoitat tehda vai ei. Ei sen mukaan, mita verokortissa
>lukee.
Minä ajattelen toisin. Katso laskelma ed.
>> Esim. minä saan eräästä hommasta lisätuloja muutaman satasen vuodessa. Koska
>> on noin pienestä summasta kyse, en viitsi toimittaa verokorttia
>> työnantajalle, eli annan pidättää 60%:n mukaan. Saan siis hieman palautusta
>> joka vuosi.
>Aivan. Sinun kannattaa kuitenkin laskea, mika on marginaaliveroprosenttisi,
>jotta tiedat, kannattaako lisatulojen eteen paiskia paljonkin toita, vai
>vieko verottaja isonkin osan.
Ei minun tarvi enää noita laskeskella. Suuruusluokat ovat pääkopassa.
Toki pitää miettiä, kuinka paljon haluaa tuhlata vapaa-aikaa päätyön lisäksi
ja arvioida sille hinta. Mutta voin kuvitella, miten tavallisen pulliaisen
pää on sekaisin jos tekee jatkuvasti pätkätöitä. Lisäksi kannattaa silloin
tällöin tarkistaa ovatko he todella maksaneet verot + TEL-maksut.
Vähemmästäkin alkaa voida pahoin.
Naapuri jäi juuri eläkkeelle ja sai vähemmän kuin luuli. Hän kiikutti kaikki
palkalipukkeensa verottajalle (vai oliko se Kela? ja huomattiin, että yksi
työnantaja ei ollut maksanut TEL-maksuja. Ne perittiin hänen puolestaan,
eläke nousi ja homma ok. Mutta kuinka moni olisi tuon osannut tehdä...olisi
kärsinyt koko loppuikänsä liian pienestä eläkkeestä!
Juku
Juku
>Juku wrote:
>> Pointti oli se, että yrittäjä/omistaja ym. pystyy venkoilemaan tuloja 29%:n
>> verolla ja palkansaajalla ei ole samaa mahdollisuutta.
>Palkansaajalla on myös mahdollisuus nauttia pääomatulosta. Sijoittaa rahansa
>vaikka pörssiosakkeisiin. Jos ihmisellä on vaikka 50 000 mk käytettävissä olevaa
>rahaa niin helpoiten pääomatuloista nauttimaan pääsee sijoitusrahastoissa,
>pörssiyhtiön osakkeissa, vuokratuloissa jne ei niinkään yrittäjänä.
Sinulla ei taida olla mitään kuvaa muiden kuin rikkaimman 1/10 tuloista?
>Tutustu
>siihen laskelmaan osinkotulojen määrästä ja niiden verotuksesta sekä
>pääomatulojen, että ansiotulojen mukaan ja syyllistä sitten yrittäjät.
Katsos kun minä en syyllistä rehellisiä yrittäjiä mistään, sillä eduskunnan
taholta lait laaditaan ja hyväksytään.
Aamulehteen kirjoitti tänään tästä aiheesta eräs 'kauppatieteen yo'. Hän
aloitti:
"Ensinnäkin täytyy määritellä, mikä on kallista ja mikä halpaa. Jos 29%:n
pääomaverokannalle haluataan löytää vertailuarvo ansiotuloverotuksen
piiristä, vastaa tuo verokanta ansiotuloiksi muutettuna noin 135.000 markan
vuosituloja, jolla veronmaksaja siis maksaa kyseisen summan veroa
tulostaan."
Hänellä ei myöskään ole tietoa palkkaverotuksesta, sillä 135.000 mk:sta
menee veroa n. 33,5%, eikä suinkaan 29% (jos kunnallisveroksi arvioidaan
21%).
>> Kun sanot, että ohjelmassa valehdeltiin, niin kerro tarkemmin missä kohtaa?
>Implisiittisesti siinä kohtaa kun Tennilä saarnasi pääomatulojen turmeluksesta
>ja niiden suurentuneesta tasosta Suomessa - ja toi todella selvästi esille sen,
>että osingoista ei makseta veroa. Siinä kohtaa.
Suomen tuloerojen kasvu johtuu nimenomaan varallisuuserojen kasvusta. Jos
pystyt todistamaan, ettei eriarvoisoisuus vaikuta negatiivisesti
yhteiskuntaan, niin samalla todistat Tennilän olevan väärässä. Mutta ei
sekään todista, että Tennilä valehteli.
Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan
kansantaloustieteen professori Markus Jäntti kirjoitti:
"Vuosina 1992-98 alimman tulonsaajakymmenyksen tulot laskivat, kun taas
suurituloisimpien tulot nousivat peräti 4% vuosivauhtia".
"Ylemmän tulosaajakymmenyksen omaisuustulot ovat kasvaneet 1990-luvulla
räjähdysmäisesti kymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen".
"Pitemmän päälle epätasaisesti jatkunut talouskasvu voi johtaa
yhteiskunnallisten konfliktien kasvuun. Tästä esimerkkeinä Jäntti mainitsee
työtaistelun ja haluttomuuden yhteisten asioiden hoitamiseen.
"- Suuret tuloerot aiheuttavat sen, että eri tulonsaajaryhmien intressit
eivät ole yhtenäiset. Tästä seuraa, että mahdollisuus saada jostakin
tietystä asiasta aikaan konflikti on suurempi, hän kertoo."
Näinhän se menee ja on aina mennyt.
>Mitähän vielä? Nostetaan vaan verotus oikein korkeaksi varsinkin yrittäjillä ja
>muillakin joilla tulot (po - tai ansio-) ovat yli 200 000 mk vuodessa niin
>sittenhän meillä on todella paljon hyvinvointia.
Ei vaan nostetaan samalle tasolle kuin muillakin.
>Kaikilla
>on avoin elämä ja mahdollisuus ryhtyä vaikka miksi mutta oletko koskaan
>ajatellut, että yrittäjyys ei todellakaan ole kuitenkaan suosiossa? Mistähän
>voisi johtua? Varmaan liian löysästä duunista ja korkeista tuloista.
Jos kaikilla olisi mahdollisuus vaikka miksi, niin kouluissa ei tarvittaisi
pääsykokeita ja kaikki olisivat Nokia miljonäärejä. Taitaisi tulla itku
puseroon, kun liukuhihnalle ei löytyisi ketään.
Johtuu varmaan siitä, ettei kaikilla ole kykyä yrittäjäksi, mutta myös
siitä, että kilpailussa voi helposti menettää kaiken...riippumatta verojen
suuruudesta. Jos viisi supermarkettia kilpailee T:reella, niin kaikilla
niillä on samat verot. Jos hallitus nostaa veroja, kaikki nostavat hintoja.
...kilpailu ja pudotuspeli jatkuu yhtä verisenä, kuin ennenkin.
Laitan tuohon listan konkursseista 90-luvulla:
1990 3 634
1991 6 255
1992 7 391
1993 6 861
1994 5 545
1995 4 700
1996 4 296
1997 3 612
1998 3 138
1999 3 080
Riippumatta siitä onko lama tai ei yli 3000 konkurssia joka vuosi =
3000...10.000 ihmiskohtaloa. Ja tuo ei kerro paljon mitään. Joka vuosi
tuhansia yrityksiä aloittaa ja lopettaa ilman, että on kyseessä konkurssi.
Tuhansia yrityksiä ostetaan, myydään, yhdistetään jne.
Juku
DeeAa
> Antamisillasi tiedoilla tuo ei ole mahdollista, koska n. 60% enempää ei
voi
> ottaa veroa, vaikka tienaisit mitä? ...siis ei voi tulla mätkyjä.
Näissä on kysymys pikkutuloista; paristaa silloin, tonni tuolloin. Pyrin
sillä omatoimisella 60% otatuksella pikkusivutuloista tasaamaan verojani.
Vien toki itsekin niistä saamani ennakonpidätystodistukset verotoimistoon.
> Käytin parin vuoden takaista verotaulukkoa ja kunnallisveroksi arvioin
21%.
> Ensimmäisessä veroprosentiksi tuli 31,8 ja toisessa 34,8.
> Oletin, että vuodessa työpäiviä on 260 (5 pv/vk) ja tuossa ensimmäisessä
> tapauksessa 52 vähemmän, eli 208 (4 pv/vk).
>
Tämäpä se. Kun joka perkeleen taho laskee prosentit erilailla. Minä käytän
aina verotoimistoa laskukoneena; menen sinne, näytän
lainalyhennystodistuksen jonka saan pankista ja viimeisen tiliotteeni sekä
kerron että tulen saamaan tämänverran; tänä vuonna arvioin itse koko vuoden
tuloikseni 140.000 eli 20.000 yläkanttiin, mikä myös verokorttiin
merkittiin. Neljän päivän duuniviikolla muuten teen lomat poislukien ehkä
145 työpäivää vuodessa plus sivutyöt milloin sattuu. (mutta ne duunipäivät
voikin sitten olla 8:sta 8:aan tai ylikin)
Prosentiksi tuli 19,5. Netissä oleva verohallituksen laskuri näytti ihan
muuta samoilla tiedoilla. Mutta sellaisen kortin ne sieltä antavat. Kaiken
järjen mukaan menee taas mätkyille, vaikka tienaankin melko varmasti
vähemmän enkä ainakaan enempää kuin ilmoitin. En minä yksinkertaisena
maisterismiehenä ainakaan tajua näitä, vaikka kaikki pitäisi olla
yksinkertaista, aina menee laskelmat vituiksi.
Mutta ei sillä väliä. Ei ne koskaan mitään ihan tappomätkyjä ole. Pointti
oli vaan se että jos duunaan paljon enemmän, verotus tasaa tulojani aivan
liikaa.
Viimevuonna maksoin n.150.000 tuloista vajaa 29% loppujen lopuksi
(verotustodistus), välillä oli 18% välillä 48%, aika lähelle saman verran
kuussa jäi kuitenkin käteen SIIHEN nähden että tein kumminkin jotain 50
päivää enemmän duunia vuositasolla, 50 päivää enemmän ruokailua muualla kuin
kotona, autoilua töihin ja harmaita hiuksia. Niiden 50 päivän palkka jäi
siis aivan paskaksi verotuksen takia, kun mielestäni lisäpanostuksella
duuniinsa pitäisi palkita vielä paremmalla palkalla lisäpäiviltä eikä
rankaista verottamalla sitä rajummin mitä enemmän tekee duunia ja mitä
enemmän tuottaa hyötyä yhteiskunnalle. Siis veron progressiivisuuden tulisi
alkaa nousta kunnolla vasta joskus tosi isoihin tuloihin päästessä.
Nyt kun opiskelet kolmekymppiseksi asti ja opintolainaa riittää niin sitten
saat paritonnia enemmän kuin suoraan koulusta töihin mennyt, ja senkin eron
verottaja melkein tasaa. Kun otetaan opintolainan lyhennykset vielä palkasta
pois, tienaa yllättäen jopa selvästi vähemmän puhtaana kuin sellainen, joka
on useamman tonnin alemmalla kuukausipalkalla tehnyt duunia jo
koulupäivistään lähtien.
Mun mielestä se on väärin. Sen palkkaeron pitäisi antaa kasvaa verotuksen
nousematta niin rajusti niin, että kunnolla kouluttautuminen todella
kannattaisi, ja kunnollinen töiden paiskiminen myös. Antaa veroprosentin
nousta yli 20% sitten vasta niillä jotka tienaa yli 200.000 vuodessa vaikka,
tai vaikka itseänsä kouluttaneille ja sellaisille vaikka viiden ekan
duunivuoden ajalle 10% alennus veroprosenttiin tai jotain.
Ei sillä, ehkä sitten vanhana on pärjännyt ihan hyvin, ja omaisuutta
karttunut paljon paremmin kuin sillä, joka koulusta lähtien on alemmalla
palkalla duunannut.
Mutta on vitun törkeetä että akateemiset nuoret ihmiset joutuu kituuttamaan
vaikka olisi periaatteessa hyväkin palkka, eikä lohtua sen kummemmin tule
vaikka kuinka duunaisikin enemmän, ja palkka ikävuosien myötä noussut
kaksinkertaiseksi. Onhän näitä tutkimuksia ollut paljonkin - kaikkein eniten
raha-asioistaan kärsimässä ovat nykyisin akateemiset perheet ensimmäisten
työvuosiensa aikana. En ole kade, mutta ikätoverini, jotka eivät
kouluttautuneet kuin muutamia lisävuosia, asuvat jo melkein maksetuissa
omistusasunnoissa ja hankkivat kesämökkejä sun muita, kun itse lasken joka
penniä että kannattaako mennä töihin niin ja niin monena päivänä ja montako
sataa jää tilille kuun lopussa velanlyhennysten ja verojen jälkeen.
Henri Hansen
: Mutta on vitun törkeetä että akateemiset nuoret ihmiset joutuu kituuttamaan
: vaikka olisi periaatteessa hyväkin palkka, eikä lohtua sen kummemmin tule
: vaikka kuinka duunaisikin enemmän, ja palkka ikävuosien myötä noussut
: kaksinkertaiseksi.
Eivät akateemiset nuoret joudu kituuttamaan. Minä olen julkisella
sektorilla ja täällä on huonommat palkat kuin vastaavalla koulutuksella
saa yksityisellä ja palkka on enemmän kuin kohtuullinen.
Jos joku väittää, että yli 8kmk kuukaudessa netolla joutuu kituuttamaan,
niin silloin on asenteessa vikaa, ja saakin kärsiä. Soisin sellaisesta
asenteesta vaikka raipparangaistuksen, kiittämättömiä kakaroita sellaiset
valittajat.
--
han...@cc.tut.fi --- http://get.to/FuFu
"But it doesn't do anything!"
"Wrong. It does Nothing!"
DeeAa
> In sfnet.keskustelu.politiikka Juku <mgsh...@ouwreyoyi.fi> wrote:
> eivat ihmiset tekisi toita. Tuloloukut johtuvat juuri siita, etta joissain
> kohti asteikkoa nettotulot laskevat bruttotulojen kasvaessa, kun
> huomioidaan kaikki tulonsiirrot. Tata olen kutsunut aiemmin yli 100%:n
..snip...
> veroprosentteja paasisi syntymaan. Nuo efektiiviset veroprosentithan
> johtuvat kaksinkertaisesta progressiosta, eli siita, etta tulojen
noustessa
> ei ainoastaan verotus kiristy, vaan myos monet maksut
> (esim. paivahoitomaksut) kasvavat.
>
No niin! Tätä juuri tarkoitan. Sama pätee minuunkin; vaikka itse duunaisin
30.000 edestä enemmän vuodessa, käteen ei meidän perheelle jää paljon mitään
enemmän, ja lisäksi joutuu kehittelemään kaiken maailman ratkaisuja, kun ei
voi olla kotona sitäkään päivää auttamassa ja hoitamassa taloushommia.
Verotuksen takia ei kannata hankkia enempää duunia, ainakaan lyhyellä
tähtäimellä.
Timo Viljanen
> Tässä kohtaa useimmilta niksahtaa aivosolut nurinpäin.
> "47%, huh ei kannata ottaa lisätyötä"
> "vero nousi vuodessa vain 1,5%, kannattaa tehdä"
> "hm, jos maksan tästä 47%, niin muiden tulojeni vero ei nouse yhtään"
Aivan. Ja niiden kanssa, jotka eivät tätä "ymmärrystestiä" läpäise, ei
aiheesta kannata keskustella yhtään pidempään.
Timo
Timo Viljanen
> En minä yksinkertaisena
> maisterismiehenä ainakaan tajua näitä
Uimamaistereita ei lasketa.
Edelleenkään en ymmärrä, miksei voi ensimmäisellä kertaa
pyytää verotoimistosta sellaista porrasverokorttia, joka
on käytännössä aina riittävän tarkka approksimaatio vuoden
maksettavista veroista? Vaikka sitten tulot paukkuvat ylös
tai alas tuosta, ei virhe kuitenkaan ole kauhean suuri, ja
maksettava tai palautettava määrä on käytännössä aina alle
5000 markkaa.
Jos minulta kysytään, niin verotoimiston pitäisi laittaa
vaikkapa 300 markan palvelumaksu noihin verokorttimuutoksiin.
Loppuisi tuollainen turha pelleily ja verotoimistoille jäisi
aikaa katsoa niitä veroilmoituksia, eikä tulisi tarvetta
palkata taas lisäväkeä verorahoilla.
Ei-uimamaisteri.
Timo Viljanen
> Eivät akateemiset nuoret joudu kituuttamaan. Minä olen julkisella
> sektorilla ja täällä on huonommat palkat kuin vastaavalla koulutuksella
> saa yksityisellä ja palkka on enemmän kuin kohtuullinen.
> Jos joku väittää, että yli 8kmk kuukaudessa netolla joutuu kituuttamaan
Aika harva pääsee kuitenkaan vähintään A21-tasoiseen virkaan kiinni, mitä
tuo tulotaso käytännössä edellyttää. Mm. assistentin palkkaluokka valmistuneelle
on A19 ja kolme palkkaluokkaa pienempi tutkintoa suorittamattomalle.
Timo
Henri Hansen
: Aika harva pääsee kuitenkaan vähintään A21-tasoiseen virkaan kiinni,
: mitä tuo tulotaso käytännössä edellyttää. Mm. assistentin palkkaluokka
: valmistuneelle on A19 ja kolme palkkaluokkaa pienempi tutkintoa
: suorittamattomalle.
A19 palkka on n 9300. Sillä tulee prosentiksi n. 22 joten nettopalkaksi
tulee yli 7200. Laitetaan nyt kaikki maksut päälle ja leikitään, että se
on 30, niin silti tienaa yli 6500. Jos tuolla rahalla ei vastavalmistunut
tule toimeen, niin hänen täytyy olla erinomaisen tyhmä, perheellinen
ikiopiskelija tai molempia.
Meidän perhe elää yltäkylläisyydessä minun palkallani ja puolison
opintotuella. Minusta on häpeällistä, että joku rutisee pienestä
palkastaan, vaikka tienaa enemmän kuin minä.
Timo
> In sfnet.keskustelu.politiikka Timo Viljanen <vilj...@morgoth.tuug.fi> wrote:
>
> : Aika harva pääsee kuitenkaan vähintään A21-tasoiseen virkaan kiinni,
> : mitä tuo tulotaso käytännössä edellyttää. Mm. assistentin palkkaluokka
> : valmistuneelle on A19 ja kolme palkkaluokkaa pienempi tutkintoa
> : suorittamattomalle.
>
> A19 palkka on n 9300. Sillä tulee prosentiksi n. 22 joten nettopalkaksi
> tulee yli 7200. Laitetaan nyt kaikki maksut päälle ja leikitään, että se
> on 30, niin silti tienaa yli 6500. Jos tuolla rahalla ei vastavalmistunut
> tule toimeen, niin hänen täytyy olla erinomaisen tyhmä, perheellinen
> ikiopiskelija tai molempia.
>
> Meidän perhe elää yltäkylläisyydessä minun palkallani ja puolison
> opintotuella. Minusta on häpeällistä, että joku rutisee pienestä
> palkastaan, vaikka tienaa enemmän kuin minä.
Eläähän tuolla rahalla, voi jopa jonkun romun ostaa autoksi, mutta ei sillä
tulevaisuutta rakenneta.
Timo
--
Elämä? Wau!! Miltä sivuilta sellasen saa ladattua?
Taavi Horila
<ko927tcs8jug1t863...@4ax.com>:
>Hänellä ei myöskään ole tietoa palkkaverotuksesta, sillä 135.000 mk:sta
>menee veroa n. 33,5%, eikä suinkaan 29% (jos kunnallisveroksi arvioidaan
>21%).
Miksi muuten kunnallisveroksi pitäisi arvioida 21%? Vai tarkoititko taas
kunnallisvero+sava-maksu+kirkollisvero?
Esim. Janakkalassa tuon nettilaskurin mukaan (ei mitään ylim. vähennyksiä)
veroa menisi 26%.
TH
Henri Hansen
: Eläähän tuolla rahalla, voi jopa jonkun romun ostaa autoksi, mutta ei sillä
: tulevaisuutta rakenneta.
Miten niin ei? Jos asuu vuokra-asunnossa, jonka vuokra on 2800 markkaa,
jää käteen 6,5kilosta 3,7kmk. Siitä 1000 markkaa säästöön kuukaudessa, jää
2700 elämiseen. Se on melkein satanen päivässä. Jos ei sillä elä, niin on
ihme. Jos ostaa auton, niin saa syyttää itseään typeryydestä.
Tuolla elää kaksikin ihmistä ihan mukavasti.
Henri Hansen
: Hankipa opintolaina, auto ja vuokra-asunto Helsingistä niin katsotaan
: paljonkon 8kmk:lla juhlii.
Miksi pitäisi hankkia opintolaina ja auto? Miksi pitäisi asua Helsingissä?
Omista valinnoistaan on turha porata muille.
Pete Peltola
Juku wrote:
> Sinulla ei taida olla mitään kuvaa muiden kuin rikkaimman 1/10 tuloista?
Minulla on kuva esimerkiksi omista tuloistani, tiedän mihin tuloni perustuvat ja
jos oikein kovasti haluan tulojani pääomatuloina verotettavan niin siihen löytyy
helpompia keinoja kuin yrittäminen. Halusin vain tuoda esille, että on turha
AINA puhua yrittäjien keplottelusta.
> Hänellä ei myöskään ole tietoa palkkaverotuksesta, sillä 135.000 mk:sta
> menee veroa n. 33,5%, eikä suinkaan 29% (jos kunnallisveroksi arvioidaan
> 21%).
En ota kantaa muutakuin sen verran, että vähennykset ratkaisevat enemmän kuin
palkkaverotaulukon orjallinen seuranta.
> >> Kun sanot, että ohjelmassa valehdeltiin, niin kerro tarkemmin missä kohtaa?
>
ja toi todella selvästi esille sen,
> >että osingoista ei makseta veroa. Siinä kohtaa.
>
> Suomen tuloerojen kasvu johtuu nimenomaan varallisuuserojen kasvusta. Jos
> pystyt todistamaan, ettei eriarvoisoisuus vaikuta negatiivisesti
> yhteiskuntaan, niin samalla todistat Tennilän olevan väärässä. Mutta ei
> sekään todista, että Tennilä valehteli.
En väitä mitään eriarvoisuudesta (olemmehan kaikki samanarvoisia, en vain koe,
että tasa-arvo ulottuu tuloksiin asti). Väitin vain, että Tennilä valehteli kun
"toi todella selvästi esille sen,
että osingoista ei makseta veroa".
> Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan
> kansantaloustieteen professori Markus Jäntti kirjoitti:
"Vuosina 1992-98 alimman tulonsaajakymmenyksen tulot laskivat, kun taas
> suurituloisimpien tulot nousivat peräti 4% vuosivauhtia".
> "Ylemmän tulosaajakymmenyksen omaisuustulot ovat kasvaneet 1990-luvulla
> räjähdysmäisesti kymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen".
[Markus Jäntti, ja "taloustiedettä"]
Tuohon asti on todistettavissa, suhteellisen tieteellisesti. Lopulla ei ole
taloustieteen kanssa juuri mitään tekemistä. Jäntti sopii hyvin tuohon
tiedottamiseen.
> >sittenhän meillä on todella paljon hyvinvointia.
>
> Ei vaan nostetaan samalle tasolle kuin muillakin.
Kenellä muilla? Sinulla?
> Jos kaikilla olisi mahdollisuus vaikka miksi, niin kouluissa ei tarvittaisi
> pääsykokeita ja kaikki olisivat Nokia miljonäärejä. Taitaisi tulla itku
> puseroon, kun liukuhihnalle ei löytyisi ketään.
Taisit ymmärtää väärin. Ajatukseni oli, että kaikilla on mahdollisuus ryhtyä
miksi vain. Kaikilla ei ole KYKYÄ ryhtyä miksi vain on yhtä totta. Jos kaikilla
ei ole samoja KYKYJÄ niin ratkaisu, ei _minun_ mielestäni löydy tulojen
tasaamisesta, tällöin on aina vaarana, että kyvykkkäimpienkään kyvyt eivät tule
koko laajuudessaan esille.
Se, että liukuhihnalle ei löydy ketään on pelkästään markkinataloullinen
"ongelma" johon löytyy selkeä "ratkaisu" markkinoilla.
[konkursseja ja sellaista]
Pete