Lampaiden hoidosta
TeeTee
lähellä Rekijoella ja tontista noin puoli
hehtaaria on jokirantaa joka on vanhaa laidunaluetta ja jonka tiheä lepikko
oli vallannut lähes kokonaat tilan hankittuamme.
Olenkin nyt puhdistanut tuon jokirannan noista lepistä lähes kokonaan ja
alue tuntuisi sopivan hyvin juuri lampaille.
Lampaiden määrä olisi ainakin aluksi pieni (2-4 yksilöä).
Pari kysymystä vielä kuitenkin askarruttaa:
- Millaisen aitauksen lammas tarvitsee, tarvitseeko sähköpaimenen?
- Pärjääkö lammas talven ulkona jos niille rakentaa esim. 3*3m tiiviin aitan
tuulen- ja sateensuojaksi?
- Miten lampaan ruokinta talvella, lammas ilmeisesti syö lähes mitä vain?
- Meillä on myös sekarotuinen koira (sakemanni / labbis) joka on paljon
ulkona vapaana, mitenköhän tämä lampaisiin suhtautuu? Toinenkin koira on
hakusessa.
- Mikä olisi paras hankkimisajankohta? Mistä lampaita voisi kysellä?
Tarkoitus on hankkia kirjallisuutta lampaista mutta ajattelin vain ensin
kysellä muutamia perusasioita lampaanhoidosta.
Ystävällisin terveisin ,
Tero Takatalo
Isohiidentie 650
25370 Hiisi
p.02-7485344
0400-124429
Simo Kosonen
> - Millaisen aitauksen lammas tarvitsee, tarvitseeko sähköpaimenen?
Paras olisi metrin korkuinen aitaverkko, jota myydään nimenomaan
lammasaitaverkkona. (Esimerkiksi itse voisin myydä puolisen kilometriä
käytettyä verkkoa.) Verkko kiinnitetään puutolppiin (4-5 m välein)
piikkilanka-aspeilla, paalinarulla tai rautalangalla. Muita vaihtoehtoja
ovat lauta-aita esim. pintalaudoista (4-5 lautaa) ja sähköpaimen. Lampaiden
pitää kuitenkin olla melko kesyjä kestääkseen sähköpaimenaidan sisällä.
Aitaan tarvitaan ainakin kolme lankaa, joista ylin voi olla paalilankaa.
> - Pärjääkö lammas talven ulkona jos niille rakentaa esim. 3*3m tiiviin
aitan
> tuulen- ja sateensuojaksi?
Hyvin pärjää, jos ei tee karitsoita, muuten pitää olla ainakin 15 astetta
lämmintä. Joidenkin mielipiteiden mukaan lampolan ei tarvitse olla edes
kauhean tiivis, kunhan se suojaa tuulelta joka suuntaan. Jos lampaat
pääsevät ulos, ne voivat myös syödä lunta, jolloin juomavesikään ei ole
aivan välttämätön, mutta suositeltava se tietenkin on.
> - Miten lampaan ruokinta talvella, lammas ilmeisesti syö lähes mitä vain?
Ei nyt lihaa sentään. Perusruoaksi riittää kuiva heinä, jos haluaa lampaan
kasvavankin, pitää antaa lisäksi viljaa (kaura tai ohra) tai tuorerehua.
Peruna ja juurekset kelpaa myös lisänä. Tarvittaessa voi myös käyttää olkea
heinän ohella. Sitä saa olla vaikkapa vapaasti tarjolla. Lisäksi vettä ja
suolaa ja jotain sopivaa kivennäistä.
> - Meillä on myös sekarotuinen koira (sakemanni / labbis) joka on paljon
> ulkona vapaana, mitenköhän tämä lampaisiin suhtautuu? Toinenkin koira on
> hakusessa.
Meidän koirat osasi suhtautua lampaisiin yleensä hyvin, kai ne niitä joskus
jahtasi, mutta kyllästyivät sitten.
> - Mikä olisi paras hankkimisajankohta? Mistä lampaita voisi kysellä?
Alkukesästä lampurit saattavat luopua mielellään ainakin huonommin
kasvavista karitsoista, ja ehkä sitäkin mielummin ne myyvät niitä syksyllä,
jos maksaa saman minkä teurastamokin. Suomessa on olemassa joku lampureiden
yhdistys, mutta en nyt muista sen nimeä.
Simo Kosonen
Juhani Marttila
Simo Kosonen <simo.k...@mtt.fi> wrote:
> Paras olisi metrin korkuinen aitaverkko, jota myydään nimenomaan
> lammasaitaverkkona. (Esimerkiksi itse voisin myydä puolisen kilometriä
> käytettyä verkkoa.) Verkko kiinnitetään puutolppiin (4-5 m välein)
> piikkilanka-aspeilla, paalinarulla tai rautalangalla. Muita vaihtoehtoja
> ovat lauta-aita esim. pintalaudoista (4-5 lautaa) ja sähköpaimen. Lampaiden
> pitää kuitenkin olla melko kesyjä kestääkseen sähköpaimenaidan sisällä.
> Aitaan tarvitaan ainakin kolme lankaa, joista ylin voi olla paalilankaa.
Kuinkas lankojen korkeudet sähköaidassa? Meilläkin tarkoituksena on ensi
kesäksi hankkia pienehkö lauma, jonka aitaukseen sähköaita lienee halvin
sekä helpoin vaihtoehto, jos aidan pitävyys riittää.
Jostain luin lampaiden pysyvän melko hyvin aidassaan, jos ruokaa on
riittävästi. Yhteensä laidunta olisi n. 3 ha (vaihtelevanlaatuista,
lähes paljaasta niitystä parikymmenvuotiseen metsään) jossa ruokaa
lienee tarpeeksi.
--
Juhani Marttila
juh...@utanet.fi
Simo Kosonen
"Juhani Marttila" <juh...@utanet.fi> kirjoitti viestissä
news:3A703D89...@utanet.fi...
> Kuinkas lankojen korkeudet sähköaidassa? Meilläkin tarkoituksena on ensi
> kesäksi hankkia pienehkö lauma, jonka aitaukseen sähköaita lienee halvin
> sekä helpoin vaihtoehto, jos aidan pitävyys riittää.
Ylin pitää tietysti olla sen verran korkealla, ettei lampaan tee mieli
hypätä yli, esim 1 m. Alinta ei voi laittaa niin alas, että ottaa
ruohonkorsiin kiinni, paitsi on ehkä olemassa tehokkaampia sähköpaimenia,
jotka "niittää" korret itsestään. Ja siitä välistäkään lammas ei saisi
helpolla mahtua.
Pitävyys riippuu aika paljon lampaista. Jos ne on jotain kesyjä vanhoja
emolampaita, jotka tuntee aidan paikan, ja ruokaa on riittävästi, niin
varmaan pysyy. Puolivilliintynyt lauma nuoria pässejä ei välttämättä pysy,
tai niille ainakin pitää laittaa lankoja tiheämpään. Jos lammas ei ole
tottunut sähköaitaan, ja työntää päänsä lankojen välistä ruohoa syödäkseen,
niin sätkyn seurauksena se todennäköisesti pakenee aidan läpi. Sitäpaitsi
paksun villan läpi sähköpaimen ei kuivalla kelillä välttämättä tehoa.
Oman kokemuksen perusteella helpoin vaihtoehto on kyllä verkkoaita, vaikka
vähän kallista se kai uutena on. Sähköpaimenta varten tolppiin pitää naulata
vähintään 2 eristenappulaa, kun taas verkkoaidan voi naulata aspeilla esim.
joka kolmanteen tolppaan ja sitoa muihin narulla, mikä on nopeampaa. Ja
verkkoaidan takana kaikenlaiset lampaat pysyy kyllä paljon varmemmin kuin
sähköpaimenen, eikä se kuluta sähköä.
Itse käytimme sähköpaimenta aikanaan jakamaan peltolaitumet lohkoihin. Kun
lohkolta loppui ruoka, lampaat karkasivat automaattisesti sen läpi
viereiselle lohkolle :)
Simo
Juhani Marttila
Simo Kosonen <simo.k...@mtt.fi >wrote:
> Ylin pitää tietysti olla sen verran korkealla, ettei lampaan tee mieli
> hypätä yli, esim 1 m. Alinta ei voi laittaa niin alas, että ottaa
> ruohonkorsiin kiinni, paitsi on ehkä olemassa tehokkaampia sähköpaimenia,
> jotka "niittää" korret itsestään. Ja siitä välistäkään lammas ei saisi
> helpolla mahtua.
Njoo, taitaisi tulla raivaussahalle käyttöä, ennen kuin alimpia lankoja
vedeltäisiin. Ja muutenkin maasto on osin sellaista ryteikköä, että
lanka ehkä olisi koko ajan maassa.
> Pitävyys riippuu aika paljon lampaista. Jos ne on jotain kesyjä vanhoja
> emolampaita, jotka tuntee aidan paikan, ja ruokaa on riittävästi, niin
> varmaan pysyy. Puolivilliintynyt lauma nuoria pässejä ei välttämättä pysy,
> tai niille ainakin pitää laittaa lankoja tiheämpään.
Tarkoituksena on hankkia nuo suht nuorina, n. 20 - 30 kiloisina (8 - 10
kpl), pitää kesäpuolen vuodesta, 5 - 6 kk. Alkujaan eivät varmaan
pääsisi hyppäämään kovin korkealle, miten lienee sitten loppukesästä,
kun ovat ennättäneet kasvaa.
> Oman kokemuksen perusteella helpoin vaihtoehto on kyllä verkkoaita, vaikka
> vähän kallista se kai uutena on. Sähköpaimenta varten tolppiin pitää naulata
> vähintään 2 eristenappulaa, kun taas verkkoaidan voi naulata aspeilla esim.
> joka kolmanteen tolppaan ja sitoa muihin narulla, mikä on nopeampaa. Ja
> verkkoaidan takana kaikenlaiset lampaat pysyy kyllä paljon varmemmin kuin
> sähköpaimenen, eikä se kuluta sähköä.
Valmiiden tolppien hankkiminen ei sinänsä olisi ongelma. Verkkoa olen
kyllä kuullut monelta muultakin taholta kehuttavan, hinta onkin tässä
vaihtoehdossa suurin kysymys. Ehkä tuohon kuitenkin kannattaisi satsata,
voisi ainakin nukkua yönsä rauhassa. :) Paljonko verkosta kannattaa
maksaa? Jos jollakulla on myynnissä käytettyä (+halpaa) lammasverkkoa
(ehkä vajaa kilometri) Oulu-Kajaani-Ylivieska -kolmiossa, voipi
tarjota..
--
Juhani Marttila
juh...@utanet.fi