Nokka 185 Hydro
Mikko Virranniemi
Appiukolla on tuollainen vanha niittokone. Vaihdoin siihen teräpalkin remmin
mutta uusi remmi hajosi noin 10 min. niiton jälkeen. Onkohan remmin
kestämättömyys näissä joku tyyppivika? Ei oikein raskisi kokeilla enää uutta
kun se remmi on aika kallis.
Elikkä kannattaakohan vehjettä enää rassata vai hommaanko suosiolla uuden
käytetyn? Oliskohan jollakin myydä hyvä ja halpa tuollainen pieni
lautasniittokone (tai murskain)? Eihän sitä oikeastaan kyllä enää tälle
kesälle tartte kun heinat on jo ladossa.
-mikko
Seppälä Mika
: Hei,
: -mikko
Moro,
Tuo on ilmeisesti jotakuinkin sama vehje kuin Pomo. Näissä olen kuullut
parikin tapausta, että vaihdon jälkeen on hajonnut useita hihnoja. Syynä
on yleensä virheellinen asennus, ts. hihna on pujotettu väärin tai
kiristinpyörän laakerit on pilalla. On myös huomattava että uusi hihna
vaatii sisäänajon, mikä tarkoittaa esim. hehtaarin ajoa pienillä
kierroksilla ja vähäisellä kuormituksella hihnan ollessa melko löysällä.
Hihna pitää muutenkin olla niin löysällä, että peräkkäisiä lautasia pystyy
pyörittämään samaan suuntaan käsivoimin.
...yli 10 kesää samalla hihnalla...
--
Mika
Mikko Virranniemi
Seppälä Mika wrote in message <8m6h3c$83b$1...@baker.cc.tut.fi>...
Yhtäkkiä en keksi miten hihnan saisi paikalleen väärin niin että kaikki
lautaset pyörivät oikein. Ja ainakaan tuossa vehkeessä ei ole erillistä
kiristinpyörää vaan hihna kiristetään teräpalkkia siirtämällä.
Hihnan oikeasta kireydestä en tiedä. Ohjeessa sanottiin että
tarkistusreiästä jollain tylpällä esineellä 3kg voimalla hihnan pitäisi
painua noin 1cm. Ei tainnut tulla kokeiltua suttaavatko käsin.
-mikko
Kalle Huittinen
> kestämättömyys näissä joku tyyppivika? Ei oikein raskisi kokeilla enää
uutta
> kun se remmi on aika kallis.
Remmin kestämättömyys tuntuu olevan tyyppivika kaikissa remmivetoisissa
niittovehkeissä. Itsellä oli vuoden ajan niittokoneena Ylön
185-niittomurskain (siis vastaavasta niittokoneesta laajennettu malli).
Kokonaissaldona neljän hehtaarin niitossa paloi yksi voimanotolta
teräpalkille vievä hihna ja kahdet murskaimen vetohihnat. Terien remmiä en
onnistunut tappamaan, kun noudatin naapurin neuvoa ja vein koneen pajalle
ko. hihnan vaihtoon. Haittapuolena miehet eivät kuitenkaan osanneet laittaa
hihnaa riittävän kireälle, jonka seurauksena lautaset eivät pysyneet
synkronissa... ja terälaput hakkasivat toisensa.
> Elikkä kannattaakohan vehjettä enää rassata vai hommaanko suosiolla uuden
> käytetyn? Oliskohan jollakin myydä hyvä ja halpa tuollainen pieni
Suosittelen ratkaisuna käytetyn "vähän isomman" hankkimista. Pikkukoneissa
on aina hihnaveto. Hammaspyörävetoisen teräpalkin koneet ovat kalliita,
mutta hammaspyörät eivät luista ja kestävät käyttöä ihan eri mittakaavassa
kuin hihnat. Lisäksi suuremmalla koneella kaataa heinät nopeammin kuivumaan.
Itse päädyin ostamaan "poistohinnalla" vanhan vuosimallin koneen uutena.
Ostohintaa kertyi vähän enemmän kuin vastaavalle käytetylle, mutta alv.
vähennys huomioiden hintaero kutistui pariin tuhanteen. Vanha meni
vaihdossa, Luojan kiitos...
JukkaT
> on aina hihnaveto. Hammaspyörävetoisen teräpalkin koneet ovat kalliita,
> mutta hammaspyörät eivät luista ja kestävät käyttöä ihan eri mittakaavassa
> kuin hihnat. Lisäksi suuremmalla koneella kaataa heinät nopeammin
kuivumaan.
* * *
Talon mukana tuli aikoinaan Welgerin pienempi SM4 lautaskone. Siinä ainoat
remmit on ensiövedossa, lautasten veto on järjestetty hammasvedolla. Kone on
ollut virassa jokseenkin 20 kesää. Ainoat uusitut asiat on terälaput ja pari
teränpidikettä. Vauhtia saa pitää sen kuin sielu sietää. Huononan puolena,
tuo maksoi aikoinaan sen ajan rahassa kai piitkälti yli kympin. Ja terän
nosto pelaa leipämoottorilla.
- -
JukkaT
http://www.Jalkapuu.net
Ju...@Jalkapuu.Net
Mikko Virranniemi
Kalle Huittinen wrote in message <8ma4ji$irq$1...@baker.cc.tut.fi>...
>
>Remmin kestämättömyys tuntuu olevan tyyppivika kaikissa remmivetoisissa
>niittovehkeissä. Itsellä oli vuoden ajan niittokoneena Ylön
>185-niittomurskain (siis vastaavasta niittokoneesta laajennettu malli).
>Kokonaissaldona neljän hehtaarin niitossa paloi yksi voimanotolta
>teräpalkille vievä hihna ja kahdet murskaimen vetohihnat. Terien remmiä en
>onnistunut tappamaan, kun noudatin naapurin neuvoa ja vein koneen pajalle
>ko. hihnan vaihtoon. Haittapuolena miehet eivät kuitenkaan osanneet laittaa
>hihnaa riittävän kireälle, jonka seurauksena lautaset eivät pysyneet
>synkronissa... ja terälaput hakkasivat toisensa.
>
Tuossa Nokan vehkeessa on joka toisessa lautasessa korokerenkaat joten
terälaput kulkevat hiukan eri tasoissa eivätkä pääse osumaan toisiinsa
vaikka hihna luistaisikin.
Ilkka Laitinen
käsikaasua "pumppaamalla" on melko todennäköistä että hihnan saa poikki
lyhyessäkin ajassa.
Ja sit sen nivelakselin pitäis olla vapaakytkimellä.
Kalle Huittinen kirjoitti viestissä <8ma4ji$irq$1...@baker.cc.tut.fi>...
>> mutta uusi remmi hajosi noin 10 min. niiton jälkeen. Onkohan remmin
>> kestämättömyys näissä joku tyyppivika? Ei oikein raskisi kokeilla enää
>uutta
>> kun se remmi on aika kallis.
>
>Remmin kestämättömyys tuntuu olevan tyyppivika kaikissa remmivetoisissa
>niittovehkeissä. Itsellä oli vuoden ajan niittokoneena Ylön
>185-niittomurskain (siis vastaavasta niittokoneesta laajennettu malli).
>Kokonaissaldona neljän hehtaarin niitossa paloi yksi voimanotolta
>teräpalkille vievä hihna ja kahdet murskaimen vetohihnat. Terien remmiä en
>onnistunut tappamaan, kun noudatin naapurin neuvoa ja vein koneen pajalle
>ko. hihnan vaihtoon. Haittapuolena miehet eivät kuitenkaan osanneet laittaa
>hihnaa riittävän kireälle, jonka seurauksena lautaset eivät pysyneet
>synkronissa... ja terälaput hakkasivat toisensa.
>
>> Elikkä kannattaakohan vehjettä enää rassata vai hommaanko suosiolla uuden
>> käytetyn? Oliskohan jollakin myydä hyvä ja halpa tuollainen pieni
>
>Suosittelen ratkaisuna käytetyn "vähän isomman" hankkimista. Pikkukoneissa
>on aina hihnaveto. Hammaspyörävetoisen teräpalkin koneet ovat kalliita,
>mutta hammaspyörät eivät luista ja kestävät käyttöä ihan eri mittakaavassa
>kuin hihnat. Lisäksi suuremmalla koneella kaataa heinät nopeammin
kuivumaan.
>
Kalle Huittinen
> >ko. hihnan vaihtoon. Haittapuolena miehet eivät kuitenkaan osanneet
laittaa
> >hihnaa riittävän kireälle, jonka seurauksena lautaset eivät pysyneet
> >synkronissa... ja terälaput hakkasivat toisensa.
> Tuossa Nokan vehkeessa on joka toisessa lautasessa korokerenkaat joten
> terälaput kulkevat hiukan eri tasoissa eivätkä pääse osumaan toisiinsa
> vaikka hihna luistaisikin.
Voi kyllä alkaa mennä jo piikittelyn puolelle... mutta niin oli Ylössäkin
korokepalat joka toisessa lautasessa.
Tosin, tuo aikaisempi vastine Welgerin koneesta oli uutta tietoa. En ole
ennen kuullutkaan moisesta ratkaisusta... Minkähän kokoluokan kone
tuollainen on?
Mikko Virranniemi
Kalle Huittinen wrote in message <8mn2nf$p4p$1...@baker.cc.tut.fi>...
>
>Voi kyllä alkaa mennä jo piikittelyn puolelle... mutta niin oli Ylössäkin
>korokepalat joka toisessa lautasessa.
>
>Tosin, tuo aikaisempi vastine Welgerin koneesta oli uutta tietoa. En ole
>ennen kuullutkaan moisesta ratkaisusta... Minkähän kokoluokan kone
>tuollainen on?
>
>
ne kulkevat eri tasoissa??
Mun heinät naapuri niitti juuri tuollaisella Welgerillä. Jonain aikaisempana
kesänä olen pellon vieressä kattellut että näyttää olevan vauhdikasta touhua
tuo niittäminen. Kaipa se vehe on kestänyt. Niin, kooltaan se Welger näytti
melkeimpä pienemmältä kuin se mun 185:nen. En ajatellut asiaa sen kummemmin.
-mikko
JukkaT
> Jonain aikaisempana
> kesänä olen pellon vieressä kattellut että näyttää
> olevan vauhdikasta touhua
> tuo niittäminen. Kaipa se vehe on kestänyt. Niin, kooltaan
> se Welger näytti melkeimpä pienemmältä kuin se mun
>185:nen. En ajatellut asiaa sen kummemmin.
Tuon ajan Welgeriä oli kai kohta sorttia, SM 4 ja SM 6
= kuvaa lautasten lukumäärää. Perinökaluni on juuri
tuo pienempi... suurempaa en luonnossa muistakaan
sen puoleen nähneeni.
Työleveyttä n 170 cm. Vauhtia kärsii pitää tasaisella
maalla 15km /h, ~2ha / h ) voimansiirto toteutettu
öljykylvyssä , vetoakseli teräpalkin suuntaisena,
josta veto kartiohammaspyörin vastakkaisiin suuntiin
kiertäville lautasille. ...
Kalle Huittinen
> >korokepalat joka toisessa lautasessa.
> En ota piikittelynä. Mutta en ymmärrä miten terälaput hakkaavat toisensa
jos
> ne kulkevat eri tasoissa??
No sitähän minäkin ihmettelin. Käytännössä terät menivät toistensa lomasta
vaaka-asennossa, mutta jos terä oli vähän vinossa ylös tai alas, niin
kilkkaaminen oli mahdollinen. Ihmeteltävää oli, että terät pääsivät
heilumaan, kun kuitenkin kehänopeutta (ja keskipakoa) luulisi olevan
riittävästi.
Ilmeisesti korokepalat vain olivat liian matalat...
> Mun heinät naapuri niitti juuri tuollaisella Welgerillä. Jonain
aikaisempana
> kesänä olen pellon vieressä kattellut että näyttää olevan vauhdikasta
touhua
> tuo niittäminen. Kaipa se vehe on kestänyt. Niin, kooltaan se Welger
näytti
> melkeimpä pienemmältä kuin se mun 185:nen. En ajatellut asiaa sen
Itse käytin sormipalkkikonetta ennen mainittua Ylöä. Siihen verrattuna
Ylökin oli taivaasta, mutta nykyinen 265-levyinen lieriöniitto JF on
helppohuoltoisuudellaan ja (käytetyn kahden korjuukauden aikana) vallineella
luotettavuudellaan loistopeli.
Ajonopeutta tuolla voi ohjeiden mukaan pitää 10km/h, mutta itse olen
tyytynyt vähempään... Käytännössä niittää 1,5ha tunnissa meidän kulmikkailla
pelloilla.
Sopivaa konetta etsiessä tuli minulle melko selväksi, ettei alle 200 leveitä
koneita tehdä rataspalkilla (kustannussyyt) ja vastaavasti suurempia ei
tehdä hihnalla (kestävyys) Welger lienee positiivinen poikkeus, jota kukaan
ei osannut kaupata.
Ilkka Valkila
> > En ota piikittelynä. Mutta en ymmärrä miten terälaput hakkaavat toisensa
> jos
> > ne kulkevat eri tasoissa??
>
> No sitähän minäkin ihmettelin. Käytännössä terät menivät toistensa lomasta
> vaaka-asennossa, mutta jos terä oli vähän vinossa ylös tai alas, niin
> kilkkaaminen oli mahdollinen. Ihmeteltävää oli, että terät pääsivät
> heilumaan, kun kuitenkin kehänopeutta (ja keskipakoa) luulisi olevan
> riittävästi.
Kilinän lähde voi olla muuallakin. Meidän Ylössä ainakin palkin
ulkopäässä olevan ohjainpellin varsi on hyvin lähellä terän kärjen
reittiä.
> Itse käytin sormipalkkikonetta ennen mainittua Ylöä. Siihen verrattuna
> Ylökin oli taivaasta, mutta nykyinen 265-levyinen lieriöniitto JF on
> helppohuoltoisuudellaan ja (käytetyn kahden korjuukauden aikana) vallineella
> luotettavuudellaan loistopeli.
Isällä puolestaan oli 165-senttinen kaksilieriöinen JF ennen Ylöä, joka
on ollut nyt runsaat 14 vuotta. JF ei ollut läheskään niin kauan ja
siinä oli kalliimpaa remonttia kuin Ylössä on ollut.
> Ajonopeutta tuolla voi ohjeiden mukaan pitää 10km/h, mutta itse olen
> tyytynyt vähempään... Käytännössä niittää 1,5ha tunnissa meidän kulmikkailla
> pelloilla.
Ei normaalissa (heinänteko normaaliaikaan eikä tämän vuoden malliin)
heinäkasvustossa tuota mitään vaikeuksia Ylölle suoriutua 10 km/h
nopeudella.
Ilkka
Martti Surakka
>
leveitä
> koneita tehdä rataspalkilla (kustannussyyt) ja vastaavasti suurempia ei
> tehdä hihnalla (kestävyys) Welger lienee positiivinen poikkeus, jota
kukaan
> ei osannut kaupata.
Eikös Taarup ole ratasvetoinen? Kotipuolessa on moinen nelilautasinen,
työleveys on mielestäni luokkaa 165 cm. Palkki nousee hydraulisesti ja
vauhdin suhteen.. tehdas lupaa max 25 km/h.. no, tuohan piti aikoinaan
kokeilla eikä kyllä 6045 Zetorin huippunopeudella vielä konetta
saanut tukkoon.. =:) Koneen hinta oli aikoinaan suolainen, olisiko ollut
luokkaa 15-16 000 markkaa joskus 80 -luvun puolivälin tienoilla. Koneella
on tullut niitettyä pahojakin kivikoita eikä masiina ole moksiskaan. Täytyy
tarkistaa tuo vetotapa viikonloppuna..
- Martti
ht
> = kuvaa lautasten lukumäärää. Perinökaluni on juuri
> tuo pienempi... suurempaa en luonnossa muistakaan
> sen puoleen nähneeni.
>
> Työleveyttä n 170 cm. Vauhtia kärsii pitää tasaisella
> maalla 15km /h, ~2ha / h ) voimansiirto toteutettu
> öljykylvyssä , vetoakseli teräpalkin suuntaisena,
> josta veto kartiohammaspyörin vastakkaisiin suuntiin
> kiertäville lautasille. ...
Onko Welgerissä pitkä akseli siellä palkissa? Oman muistini mukaan siellä on
lieriöhammaspyöriä aina 2 kpl teräakselien välissä niin että pyörimissuunnat
vaihtuu?
Seppo Rasi
On se Taarupkin ratasvetoinen.Itselläni on kokemusta lähinnä Kuhnin
vastaavasta,joka ei tuntunut rikkoutuvan sitten millään.Hinta oli
aikanaan kovanpuoleinen,mutta laatu on parempi,kuin nykyisin
käyttämässäni Fortissa,josta meni ensimmäinen lautanen kivessä
käyräksi melko pienellä ajolla.
Kuhnia oli aikanaan 160,200 ja 240 cm työleveydellä.
