urbaanilegendojako?
jann...@hotmail.com
Uudessa Image-lehdesssä toimittaja Olli Ainola esittää mm. kolme juttua,
joiden epäilen olevan peräisin ns. hevosmiesten uutistoimistosta.
Toivon asioista jotain itsekin tietävien kommentoivan seuraavia:
1) Kun suomalainen PfP-osasto oli Norjassa, pystyttivät he teltat ja läksivät
hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat, että
heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
Olivatko Suomi-pojat klapilämmityksessä ja miksi heillä ei ollut omia klapeja
mukana?
2) Ruotsalaistutkimuksessa osoitetaan, että ylivoimaisiksi kehutut Hornetit
eivät pärjää venäläisten rajan pinnan ykköskoneille.
Tunteeko joku tutkimuksen?
3) Syksyllä Kaakkois-Suomessa pidetyissä sotaharjoituksissa venäläisiä
esittäneeet harjvastustajat pudottivat Hornetteja kuin metsästäjät sorsia.
Oliko kukaan ym. savotassa? Montako puotit?
Janne
-----== Posted via Deja News, The Leader in Internet Discussion ==-----
http://www.dejanews.com/ Now offering spam-free web-based newsreading
Kalle Rantanen
>2) Ruotsalaistutkimuksessa osoitetaan, että ylivoimaisiksi kehutut Hornetit
>eivät pärjää venäläisten rajan pinnan ykköskoneille.
>Tunteeko joku tutkimuksen?
Tutkimuksiahan on vaikka millä mitalla, mutta mikä niistä sitten on
luotettava. Elektroniikassa (mm. tutkat?) länsi lienee edelleen edellä (?).
Lento-ominaisuudet voivat itäkalustolla hyvinkin olla paremmat.
>3) Syksyllä Kaakkois-Suomessa pidetyissä sotaharjoituksissa venäläisiä
>esittäneeet harjvastustajat pudottivat Hornetteja kuin metsästäjät sorsia.
>Oliko kukaan ym. savotassa? Montako puotit?
>
Tuskin ne virallisesti venäläisiä esitti.
Juhani Kaukoranta
On Tue, 14 Apr 1998 04:24:28 -0600, jann...@hotmail.com wrote:
>ia:
>
>1) Kun suomalainen PfP-osasto oli Norjassa, pystyttivät he teltat ja läksivät
>hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat, että
>heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
>Olivatko Suomi-pojat klapilämmityksessä ja miksi heillä ei ollut omia klapeja
>mukana?
Dieselillä toimiva ihmesoppatykki kehitettiin juuri siksi, että
voitaisiin toimia rauhanturva- yms operaatioissa muiden kanssa.
Soppatykki käyttää samaa polttoainetta kuin vetoauto.
Suomalaisilla oli omat klapit jossain yhteisessä harjoituksessa,
ilmeisesti kyse oli Norjan operaatiosta.
--
Juhani Kaukoranta, Seminaari School, Raahe, Finland
juka...@mail.freenet.hut.fi http://www.raahe.fi/~sya/juhani.html
Author of Eksoottiset matkat: http://www.raahe.fi/~sya/matkat/
Samuli Saarelma
jann...@hotmail.com wrote:
: Uudessa Image-lehdesssä toimittaja Olli Ainola esittää mm. kolme juttua,
[snip]
: 2) Ruotsalaistutkimuksessa osoitetaan, että ylivoimaisiksi kehutut Hornetit
: eivät pärjää venäläisten rajan pinnan ykköskoneille.
: Tunteeko joku tutkimuksen?
En ole kuullutkaan. Yleensä tuollaisissa tutkimuksissa voidaan osoittaa
ihan mitä tutkijan rahoittajat vain haluavat. Tuolla tuloksella ehkä
haluttiin, että ilmapuolustukseen tuputettaisiin lisää rahaa. Jos Hornet
olisi todettu hyväksi, olisi sanottu, että eikös ostettukin hyvä kone.
Joka tapauksessa pari kommenttia tutkimuksista (tai sitten vain Imagen
raportoinnista) :
1) Kukaan ei ole kai koskaan väittänyt Horneteja ylivoimaisiksi. Hyviä
koneita ne kai ovat, mutta niin ovat monet muutkin maailmalla lentelevät
saman sukupolven koneet. Vanhoihin MiGeihin ja Drakeneihin verrattuna ne
kyllä ovat ylivoimaisia.
2) Venäjän rajan pinnassa on huomattavasti enemmän koneita kuin mitä meillä
on tai tulee olemaan Horneteja, joten jos näiden kahden (Hornetit ja rajan
pinnan hävittäjät) välillä syntyisi kärhämä, niin Hornetit olisivat joka
tapauksessa numeerisesti alakynnessä.
3) Venäläisten pilottien koulutus on takkuillut viime vuodet sen verran
pahasti, ettei heistä ehkä kuitenkaan olisi suomalaisille lentäjille
vastukseksi, vaikka parempi kone olisikin alla. Lentäjän vaikutus koneen
"hyvyyteen" on merkittävä.
4) Näihin rajan pinnan ykköskoneisiin saatetaan laskea Su-27, joka on
paljon suurempi ja kalliimpi, eikä siksi tullut Suomen
torjuntahävittäjäkilpaan edes mukaan.
: 3) Syksyllä Kaakkois-Suomessa pidetyissä sotaharjoituksissa venäläisiä
: esittäneeet harjvastustajat pudottivat Hornetteja kuin metsästäjät sorsia.
: Oliko kukaan ym. savotassa? Montako puotit?
Miten Suomen ilmavoimat voisivat harjoitella venäläisten ykköskoneita
vastaan ? Ilmavoimilla ainoat idän ihmeet olivat parikymmentä vuotta vanhat
MiG-21:t (nythän niitäkään ei enää ole). Jos ne pudottelivat Horneteja kuin
sorsia, niin sitten voi kyllä ihmetellä koko hävittäjäkaluston
modernisoinnin järkeä. Tähän en kyllä usko.
Vai oliko kyseessä jokin yhteisharjoitus Venäjän kanssa ? Sellaisesta olisi
varmasti kyllä uutisoitu paljon enemmän kuin jokin Imagen juttu puoli
vuotta myöhemmin.
Samuli Saarelma
Jaakko A Weuro
On Tue, 14 Apr 1998 jann...@hotmail.com wrote:
> Uudessa Image-lehdesssä toimittaja Olli Ainola esittää mm. kolme juttua,
> joiden epäilen olevan peräisin ns. hevosmiesten uutistoimistosta.
> Toivon asioista jotain itsekin tietävien kommentoivan seuraavia:
>
En tied{ noista alla olevista kohdista, mutta samassa jutussa
mainittiin tutkimus, jonka mukaan suurin osa aktiiviupseeristosta
vastustaa jyrk{sti tst-hekojen hankintaa. Kyseinen gallup on aivan
legendaarisen k{sitt{m{t|n. Tulos on kyll{ ihan oikeellinen ja
otoskin laaja, mutta kukaan ei ole julkisuudessa vaivautunut kertomaan,
mit{ tutkimuksessa todella kysyttiin... Ja kysymysh{n oli: "Pit{isik|
Suomen hankkia taisteluhelikoptereista, jos hankinnan takia
Puolustusvoimien toimintam{{r{rahoja jouduttaisiin karsimaan."
Ei tietenk{{n kukaan skappari moista kannattaisi. Ainakaan nuorempi
upseeristo, joille mets{keikkojen yms. v{hyys pahimmin vaikuttaisi...
jw.
-t{st{ poikki ja pinoon. {l{ turhaan selaa pidemm{lle...
> 1) Kun suomalainen PfP-osasto oli Norjassa, pystyttivät he teltat ja läksivät
> hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat, että
> heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
> Olivatko Suomi-pojat klapilämmityksessä ja miksi heillä ei ollut omia klapeja
> mukana?
>
> 2) Ruotsalaistutkimuksessa osoitetaan, että ylivoimaisiksi kehutut Hornetit
> eivät pärjää venäläisten rajan pinnan ykköskoneille.
> Tunteeko joku tutkimuksen?
>
> 3) Syksyllä Kaakkois-Suomessa pidetyissä sotaharjoituksissa venäläisiä
> esittäneeet harjvastustajat pudottivat Hornetteja kuin metsästäjät sorsia.
> Oliko kukaan ym. savotassa? Montako puotit?
>
Kalle Rantanen
>1) Kukaan ei ole kai koskaan väittänyt Horneteja ylivoimaisiksi. Hyviä
>koneita ne kai ovat, mutta niin ovat monet muutkin maailmalla lentelevät
>saman sukupolven koneet. Vanhoihin MiGeihin ja Drakeneihin verrattuna ne
>kyllä ovat ylivoimaisia.
ylivoimaisuudesta.
>4) Näihin rajan pinnan ykköskoneisiin saatetaan laskea Su-27, joka on
>paljon suurempi ja kalliimpi, eikä siksi tullut Suomen
>torjuntahävittäjäkilpaan edes mukaan.
Ei välttämättä ole hinnaltaan kalliimpi. Käyttökustannuksissa varmasti.
Heikki Juhola
Kalle Rantanen wrote:
>
> >1) Kukaan ei ole kai koskaan väittänyt Horneteja ylivoimaisiksi. Hyviä
> >koneita ne kai ovat, mutta niin ovat monet muutkin maailmalla lentelevät
> >saman sukupolven koneet. Vanhoihin MiGeihin ja Drakeneihin verrattuna ne
> >kyllä ovat ylivoimaisia.
> Onhan. Hankinnan alkuvaiheissa tiedotusvälineissä esiintyi käsitys Hornetien
> ylivoimaisuudesta.
Medioilla on taipumusta liioitella asioita joista niiden omat tiedot
ovat vajavaisia. Silti olihan Hornet vaihtoehdoista ehkä paras ja
tehokkain paperilla. Ei kukaan varmaan ole kuitenkaan väittänyt että se
olisi maailman tehokkain tai tulivoimaisin taistelukone. Patsi ehkä joku
SE!-Lehti ja vastaavat.
Hexa
--
Opinions my own, facts suspect.
Ville M Norrman
jann...@hotmail.com wrote:
: Uudessa Image-lehdesssä toimittaja Olli Ainola esittää mm. kolme juttua,
: joiden epäilen olevan peräisin ns. hevosmiesten uutistoimistosta.
: Toivon asioista jotain itsekin tietävien kommentoivan seuraavia:
: 1) Kun suomalainen PfP-osasto oli Norjassa, pystyttivät he teltat ja läksivät
: hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat, että
: heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
: Olivatko Suomi-pojat klapilämmityksessä ja miksi heillä ei ollut omia klapeja
: mukana?
Pitää paikkansa. Paikalla olleena voin kertoa, että alkuasukkaat eivät
käsittäneet lainkaan tarvittavan polttopuun määrää. Natokamiina palaa
naftalla ties kuinka pitkään. Norjalaisilla meni melkein koko päivä
ennenkuin saivat toimitettua edes seuraavan yön puut yhdelle
komppanialle. Jatkossa sitten kyllä puuta riitti.
Ja ei kai nyt kukaan lähde Säkylästä raahaamaan puuta pohjois-Norjaan
asti. Pasi oli melko täynnä muutenkin.
--
Name is Norrman, Ville Norrman
peks...@iki.fi
On Tue, 14 Apr 1998 04:24:28 -0600 jann...@hotmail.com wrote:
> hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat, että
> heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
Suomessa kai on todettu että dieseliä voi käyttää esim. sotatilanteessa
paremminkin kuin telttoja lämmittämässä. Norjalla lienee enemmän öljyä
kuin metsiä joten dieselin käyttö on sikäli ymmärrettävää. Suomalaisen
korpisoturin osana lienee kuitenkin tulevaisuudessakin hakata omat puunsa
jos huolto ei toimi. NATO-joukoissa ilmeisesti palellaan silloin.
-- Pekka.S...@iki.fi p. 040-5558866 / fax 02-2433066
-- PL 588 Verkkokalvo Ky
-- 20101 Turku http://www.sci.fi/~kauppa/
-- FINLAND ATK-kaapelit ja tarvikkeet
KV
In article <6h9m09$7sk$1...@oravannahka.Helsinki.FI>, Ville M Norrman <nor...@cc.helsinki.fi> wrote:
>jann...@hotmail.com wrote:
>: Olivatko Suomi-pojat klapilämmityksessä ja miksi heillä ei ollut omia klapeja
>: mukana?
>
>Pitää paikkansa. Paikalla olleena voin kertoa, että alkuasukkaat eivät
>käsittäneet lainkaan tarvittavan polttopuun määrää. Natokamiina palaa
>naftalla ties kuinka pitkään. Norjalaisilla meni melkein koko päivä
>ennenkuin saivat toimitettua edes seuraavan yön puut yhdelle
>komppanialle. Jatkossa sitten kyllä puuta riitti.
>Ja ei kai nyt kukaan lähde Säkylästä raahaamaan puuta pohjois-Norjaan
>asti. Pasi oli melko täynnä muutenkin.
No mikään ei ole mahdotonta ao. firmassa. Muistelisin, että kyllä me
lastasimme auton täyteen polttopuita jotta ainakin muutama yö pärjättäisiin
omilla.
/Kim
Matti Raustia
peks...@iki.fi wrote:
: On Tue, 14 Apr 1998 04:24:28 -0600 jann...@hotmail.com wrote:
: > hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat, että
: > heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
:
: Suomessa kai on todettu että dieseliä voi käyttää esim. sotatilanteessa
: paremminkin kuin telttoja lämmittämässä. Norjalla lienee enemmän öljyä
: kuin metsiä joten dieselin käyttö on sikäli ymmärrettävää. Suomalaisen
: korpisoturin osana lienee kuitenkin tulevaisuudessakin hakata omat puunsa
: jos huolto ei toimi. NATO-joukoissa ilmeisesti palellaan silloin.
Onko kukaan ajatellut sitä valtavaa määrää polttopuita joka tarvitaan jos
joskus joudutaan pilliin viheltämään talvella? Jo pataljoona kuluttaa
hillittömät määrät puuta yhdessä yössä, eikä nykyisistä
tehometsänhoitometsistä juuri polttopuuta irtoa ilman vuoden odottelua.
Mistä ne polttopuut on ajateltu hankittavan kun nykyään polttopuilla ei
kukaan laajassa mittakaavassa lämmitä eli polttopuita ei yksinkertaisesti
ole saatavissa niin paljoa kuin pitäisi, ja vaikka olisikin niin millä ne
kuljetettaisiin joukoille? Huolto lienee muutenkin niin kuormitettu ettei
siinä juuri polttopuita kuskata.
mattir
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
peks...@iki.fi
On 19 Apr 1998 08:34:09 GMT Matti Raustia wrote:
> Mistä ne polttopuut on ajateltu hankittavan kun nykyään polttopuilla...
> kuljetettaisiin joukoille? Huolto lienee muutenkin niin kuormitettu ettei
Suomen armeijalla on kyllä melkoinen määrä sahoja ja kirveitä varastossa,
äkkiäkös sitä hätätarpeisiin petäjän kaataa. Toisekseen sotatilan aikana
tuskin panostetaan paperin valmistukseen joten melkoisia rekkakuormia
puuta saadaan aika pikaisesti liikuteltua, metsää kun korjataan tälläkin
hetkellä aika paljon juuri paperiteollisuuden tarpeisiin. Tietysti joku
huoltopuolen asioista tietävä voisi valaista miten polttoainehuolto sodan
aikana suunnilleen toimii. Nämä ovat vain omia arveluitani.
Kalle Rantanen
ilmoitettiin, että koneisiin vaihdetaan vyöt ja muuta vastaavaa,
"Uskomatonta, Hornetit heti remonttiin!". Toinen ikimuistoinen otsikko oli
"Hornet laskeutui moottori pimeänä".
Matti Raustia
peks...@iki.fi wrote:
: On 19 Apr 1998 08:34:09 GMT Matti Raustia wrote:
: > Mistä ne polttopuut on ajateltu hankittavan kun nykyään polttopuilla...
: > kuljetettaisiin joukoille? Huolto lienee muutenkin niin kuormitettu ettei
:
: Suomen armeijalla on kyllä melkoinen määrä sahoja ja kirveitä varastossa,
: äkkiäkös sitä hätätarpeisiin petäjän kaataa. Toisekseen sotatilan aikana
: tuskin panostetaan paperin valmistukseen joten melkoisia rekkakuormia
: puuta saadaan aika pikaisesti liikuteltua, metsää kun korjataan tälläkin
: hetkellä aika paljon juuri paperiteollisuuden tarpeisiin. Tietysti joku
: huoltopuolen asioista tietävä voisi valaista miten polttoainehuolto sodan
: aikana suunnilleen toimii. Nämä ovat vain omia arveluitani.
Et ole tainnut viime aikoina käydä metsässä, tai sitten et ole koskaan tehnyt nuotiota
metsästä ottamistasi puista. Ne puut joita metsässä kasvaa ovat tuoreita eli märkiä ja eivät
normaalissa kaminassa pala :) Keloja ei nykymetsistä löydy, ja metsäteollisuuskin taitaa
käyttää rungot tuoreina.
Ei ole montaakaan vuotta siitä kun Kalevassa oli pikku-uutinen turvekaminoiden käyttöönotosta
(joita sitten oli kokeilukäytössä meillä PohmTR:ssä) ja uutisessa joku PE:n telttaupseeri
selitti että jo PMPA:n leirille alkaa olla vaikea haalia tarpeeksi polttopuita.
Samuli Saarelma
Matti Raustia (th...@ee.oulu.fi) wrote:
: Onko kukaan ajatellut sitä valtavaa määrää polttopuita joka tarvitaan jos
: joskus joudutaan pilliin viheltämään talvella? Jo pataljoona kuluttaa
: hillittömät määrät puuta yhdessä yössä, eikä nykyisistä
: tehometsänhoitometsistä juuri polttopuuta irtoa ilman vuoden odottelua.
Miten olisi, jos joukoille jaettaisiin 1 kpl moottorisahoja ja 1 kpl
halkaisukirveitä joukkuetta kohti ? Tai ehkä riittäisi vain yksi
moottorisaha komppaniaa kohti. Tuskin metsänomistajat kauheasti pahaksi
panisivat, jos jonkun puun sieltä kaataisi.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
Kalle Rantanen (tomc...@sci.fi) wrote:
: >1) Kukaan ei ole kai koskaan väittänyt Horneteja ylivoimaisiksi. Hyviä
: >koneita ne kai ovat, mutta niin ovat monet muutkin maailmalla lentelevät
: >saman sukupolven koneet. Vanhoihin MiGeihin ja Drakeneihin verrattuna ne
: >kyllä ovat ylivoimaisia.
: Onhan. Hankinnan alkuvaiheissa tiedotusvälineissä esiintyi käsitys Hornetien
: ylivoimaisuudesta.
Kyllä Horneteja hyvinä on pidetty, mutta en ole kenenkään vähänkään
vakavasti otettavan lähteen kuullut pitävän niitä mitenkään ihmekoneina.
: >4) Näihin rajan pinnan ykköskoneisiin saatetaan laskea Su-27, joka on
: >paljon suurempi ja kalliimpi, eikä siksi tullut Suomen
: >torjuntahävittäjäkilpaan edes mukaan.
: Ei välttämättä ole hinnaltaan kalliimpi. Käyttökustannuksissa varmasti.
Kokonaiskustannuksethan olivat yksi syy, miksi Hornet Suomeen hankittiin.
Huoltoon menee paljon vähemmän rahaa kuin muilla vaihtoehdoilla. Tämä oli
muuten syy, miksi Yhdysvaltojen laivastokin, joka on Hornetien suurin
käyttäjä, luopui A-6 Intrudereista ja korvaa ne Horneteilla, tosin
"Super"-Horneteilla, mutta periaattessa aika samannäköisillä koneilla, mitä
Suomessakin on.
Samuli Saarelma
Matti Raustia
Samuli Saarelma (sre...@cc.hut.fi) wrote:
.. ja odottavat vuoden että ne pystymetsästä otetut "polttopuut" kuivuvat?
Taitaa tulla talvella kylmä puitten kuivumista odotellessa.
Heikki Juhola
Matti Raustia wrote:
>
> peks...@iki.fi wrote:
> Et ole tainnut viime aikoina käydä metsässä, tai sitten et ole koskaan tehnyt nuotiota
> metsästä ottamistasi puista. Ne puut joita metsässä kasvaa ovat tuoreita eli märkiä ja eivät
> normaalissa kaminassa pala :)
Koivu ja tervaskannot palaa.
Heikki Juhola
Matti Raustia wrote:
> Onko kukaan ajatellut sitä valtavaa määrää polttopuita joka tarvitaan jos
> joskus joudutaan pilliin viheltämään talvella? Jo pataljoona kuluttaa
> hillittömät määrät puuta yhdessä yössä, eikä nykyisistä
> tehometsänhoitometsistä juuri polttopuuta irtoa ilman vuoden odottelua.
Irtoohan niistä kun vaan kaataa niitä puita. Mikäli et ole ollut
metsissä viime vuosina, niin Suomen metsät kasvavat edelleen nopeammin
kuin mitä sitä puuta käytetään tällä hetkellä. Ja kriisiaikana kaiken
maailman ilmaisjakelulehdet, mainostöhkä jne jää kyllä painamatta.
Niitäkään puita ei tarvita paperintekoon. Eikä vienti vedä joten
paperikoneet voi jopa joutua seisomaan.-> Puuta kyllä riittää vaikka
vuosien sotimiseen. Niinhän sitä riitti viime sodissakin. Tietenkin
paikallisesti esim. jollain kallioluodolla voi puut loppua nopeastikin.
Ei siellä tosin se diesilikään varsinaisesti lisääntyisi.
> Mistä ne polttopuut on ajateltu hankittavan kun nykyään polttopuilla ei
> kukaan laajassa mittakaavassa lämmitä eli polttopuita ei yksinkertaisesti
> ole saatavissa niin paljoa kuin pitäisi, ja vaikka olisikin niin millä ne
> kuljetettaisiin joukoille?
Yksi joukkue vaan puusouviin niin kyllä siinä sitä halkoja syntyy.
Yhdellä monitoimikoneella kaataa pataljoonan tarvitsemat halkopuut
tunnissa. Niiden halkominen koneellisesti on myös helppoa ja nopeaa jos
vain vehkeet löytyy. Sitä paitsi pysyyhän sitä lämpinä kun hakkaa
kuusipölleistä halkoja :-)
Huolto lienee muutenkin niin kuormitettu ettei
> siinä juuri polttopuita kuskata.
Mitä sitä kuskaamaan kun puita on joka paikassa. Estetiikkaseikat ei
estä kaatamasta puita metsästä tai tienreunasta. Mikäli asemia
linnoitetaan niin puita joutuu kaatamaan muutenkin tulialan saamiseksi.
Niin ja moottorisahoja ja tavallisia pokasahoja löytyy kyllä jo vähän
joka mökiltä ja rautakaupasta.
Veikkaan että armeijan logistiikan kannalta polttopuiden hankinta on
kyllä siellä mappi-Ö osastossa, kohdan " Ei vaadi toimenpiteitä ku8in
pikkeustapauksissa" alla.
Mikko Kuikka
>
>: 1) Kun suomalainen PfP-osasto oli Norjassa, pystyttivät he teltat ja
läksivät
>: hakemaan klapeja norjalaisten töpinästä. Nämä nauroivat ja kertoivat,
että
>: heilläpä Natossa tavataan käyttää kaminoissa dieseliä.
>: Olivatko Suomi-pojat klapilämmityksessä ja miksi heillä ei ollut omia
klapeja
>: mukana?
>
>Pitää paikkansa. Paikalla olleena voin kertoa, että alkuasukkaat eivät
>käsittäneet lainkaan tarvittavan polttopuun määrää. Natokamiina palaa
>naftalla ties kuinka pitkään. Norjalaisilla meni melkein koko päivä
>ennenkuin saivat toimitettua edes seuraavan yön puut yhdelle
>komppanialle. Jatkossa sitten kyllä puuta riitti.
>
>Ja ei kai nyt kukaan lähde Säkylästä raahaamaan puuta pohjois-Norjaan
>asti. Pasi oli melko täynnä muutenkin.
>
Palvelin itse 1/97 saapumiserässä valmiusjoukoissa Säkylässä. Silloin saimme
ainakin kolmeksi viimeiseksi kuukaudeksi (kansainvälinen kausi) käyttöömme
NATO:n dieselkaminat. Ilmeisesti ne olivat norjalaisia. Yhdellä
tankillisella kamiina lämmitti kevyesti yön yli ja kun piti lämpöä pienellä,
jopa vuorokauden. Tosin kovin kovilla pakkasilla (alle -15C) oli vanha
kunnon puukamina huomattavasti mukavampi, koska natokamiina ei lämmittänyt
tarpeeksi. Hyviä puolia oli että kipinää ei tarvinnut pitää ja jos löpö
loppui, sitä sai nopeasti Pasin tankista :)
Mikko Kuikka
--
Matti Raustia
Heikki Juhola (heikki...@telivo.fi) wrote:
: Irtoohan niistä kun vaan kaataa niitä puita. Mikäli et ole ollut
: metsissä viime vuosina, niin Suomen metsät kasvavat edelleen nopeammin
: kuin mitä sitä puuta käytetään tällä hetkellä. Ja kriisiaikana kaiken
: maailman ilmaisjakelulehdet, mainostöhkä jne jää kyllä painamatta.
: Niitäkään puita ei tarvita paperintekoon. Eikä vienti vedä joten
: paperikoneet voi jopa joutua seisomaan.-> Puuta kyllä riittää vaikka
: vuosien sotimiseen. Niinhän sitä riitti viime sodissakin. Tietenkin
: paikallisesti esim. jollain kallioluodolla voi puut loppua nopeastikin.
: Ei siellä tosin se diesilikään varsinaisesti lisääntyisi.
Ajatteleppa asiaa tarkemmin: onko juuri kaadettu puu kelpoa polttopuuta?
Ajatteleppa seuraavaakin asiaa: sotien aikana metsiä ei (varsinkaan
Itä-Karjalassa) ollut mitenkään hoidettu eli se oli ns. aarniometsää jossa
on runsaasti polttopuuksi kelpaavaa keloa, jolla joukot lämmittivät
korsujaan kunnes ukkojen tuoreista puista tekemät halot olivat kuivuneet
(ei muuten ole kahden päivän odottelu..).
Näinkö pitkälle kaupungistuminen on edennyt että armeijan käyneet miehet,
joitten pitäisi kaiken järjen mukaan tietää että tuore puu ei pala
kamiinassa luulevat intissä kuskatun polttopuita mukana vain siksi ettei
rauhan ajan harjoituksissa saa kaataa puita?
Ajatelkaapa asiaa uudestaan hetki ja unohtakaa Aku Ankan kymmenen tähden
sudenpentukenraalien nuotiot.
Heikki Juhola
Matti Raustia wrote:
> Ajatteleppa asiaa tarkemmin: onko juuri kaadettu puu kelpoa polttopuuta?
Koivu on, muut ei.
> Ajatteleppa seuraavaakin asiaa: sotien aikana metsiä ei (varsinkaan
> Itä-Karjalassa) ollut mitenkään hoidettu eli se oli ns. aarniometsää jossa
> on runsaasti polttopuuksi kelpaavaa keloa, jolla joukot lämmittivät
> korsujaan kunnes ukkojen tuoreista puista tekemät halot olivat kuivuneet
> (ei muuten ole kahden päivän odottelu..).
Tässähän tästä Eu-vouhotuksestakin on hyötyä. Kaikki
luonnonresrvaateiksi määräty alueethan täyttyy keloista ja kaatuneista
puista ihan alta aikayksikön.
> Näinkö pitkälle kaupungistuminen on edennyt että armeijan käyneet miehet,
> joitten pitäisi kaiken järjen mukaan tietää että tuore puu ei pala
> kamiinassa luulevat intissä kuskatun polttopuita mukana vain siksi ettei
> rauhan ajan harjoituksissa saa kaataa puita?
Saattaa olla sitäkin. Silti lapinaäijät on tähänkin asti tulleet toimeen
Lapissa keloilla, tervaskannoilla etc. joten eiköhän homma toimi
jotenkuten. Ei minulla niitä dieselkaminoitakaan vastaan mitään ole.
Silti ainahan voi käydä huoltiksilla besorgaamassa kesämökkiläisille
tarkoitetut koivuhalkopaketit kuittia vastaan :-)
> Ajatelkaapa asiaa uudestaan hetki ja unohtakaa Aku Ankan kymmenen tähden
> sudenpentukenraalien nuotiot.
Ajattele itse. En tiedä ainuttakaan maataloa tässä maassa jossa ei olisi
halkoliiteria täynnä puita. En myöskään tiedä ainuttakaan kesämökkiä
jossa ei olisi puita jemmassa. On totta että ensihätään puiden hankinta
voisi olla ongelma. Silti esim. puuteollisuudesta löytyy kuivaamoja
enenmmänkin. Ei lautaakaan märkänä myydä. Kyllä se on ihan kuivattua
kamaa. Eli kuivaamot löytyy jostain sahan lähistöltä. Jos keskitalvella
alettaisiin sotimaan niin ongelmia voisi syntyä. Kesällä aikaa ongelman
(onko sitä ?) ratkaisuun olisi ihan tarpeeksi.
Matti Raustia
Heikki Juhola (heikki...@telivo.fi) wrote:
: Matti Raustia wrote:
: >
: > peks...@iki.fi wrote:
:
: > Et ole tainnut viime aikoina käydä metsässä, tai sitten et ole koskaan tehnyt nuotiota
: > metsästä ottamistasi puista. Ne puut joita metsässä kasvaa ovat tuoreita eli märkiä ja eivät
: > normaalissa kaminassa pala :)
:
: Koivu ja tervaskannot palaa.
Tuore koivu? Ei kyllä tasan pala. Löytyykö tervaskantoja maastosta,
etenkin talvella tarvittavaa määrää. Nekun ovat vielä maassa lujasti
kiinni roudan takia.
Polttopuukysymys ei todellakaan ole mikään mappi-ö -juttu, firma on
alkanut käyttämään turvekaminoita juuri siksi ettei polttopuita tahdo
nykyään enää löytyä, niin kuin kirjoitin aikaisemmin, edes PMPA:n
taisteluharjoitukseen tarpeeksi. Mitenkäs niitä polttopuita yht'äkkiä
olisi kriisitilanteessa sen enempää?
tuo...@stekt.oulu.fi.mil
Heikki Juhola <heikki...@telivo.fi> wrote:
>> normaalissa kaminassa pala :)
> Koivu ja tervaskannot palaa.
Tuli inttiaikana todettua että palaa se märkä maapuukin,
alkupanoksena oli muutama rutikuiva halko. Maapuuta ladoin
sitten tiiviinä kerroksena sissikamiinan etuseinän puolelle
niin, että palotilan taka- ja alaosiin jäi tilaa
ilmanvaihdolle. Lämmitysteho kärsi selvästi, mutta pitämällä
paksua kerrosta kuivumassa, pysyi prosessi käynnissä.
(Terveisiä sitten sinne Imatran jampalle, että olisi sopinut
pitää kipinävuorolaisena se purkki täynnä sitä puuta, eikä
päästää sammumaan.. En vielä ole ketään nähnyt joka olisi
semmoisella puulla tulet sytyttänyt, mistä pystyi melkein
vettä vääntämään..)
-Tuoppi-
--
The fact that windows is one of the most popular ways to operate a computer
means that evolution has made a general fuckup and our race is doomed.
Mosquito Meeting 98 -- http://www.compart.fi/icebreakers/MM98.html
** All spam recycled to /dev/null by procmail **
Juha Perälä
On 20 Apr 1998 08:45:54 GMT, Matti Raustia <th...@ee.oulu.fi> wrote:
Koivu on kasittaakseni ainoa puulaji Suomessa mika palaa myos tuoreena.
Tietty se pitaa pilkkoa pieneksi, ja polttaa tuohipuoli alaspain nuotiossa.
Jos sita kaminaan yrittaisi laittaa niin tulisi kylla kylma ja pitka yo,
ja kipina ei takuulla nukahtaisi...
>Tuore koivu? Ei kyllä tasan pala. Löytyykö tervaskantoja maastosta,
>etenkin talvella tarvittavaa määrää. Nekun ovat vielä maassa lujasti
>kiinni roudan takia.
terv. juha Perala
Partanen Antti
In article <6hf5pj$1p9$4...@tankard.oulu.fi>, tuo...@stekt.oulu.fi.mil wrote:
> (Terveisiä sitten sinne Imatran jampalle, että olisi sopinut
> pitää kipinävuorolaisena se purkki täynnä sitä puuta, eikä
> päästää sammumaan.. En vielä ole ketään nähnyt joka olisi
> semmoisella puulla tulet sytyttänyt, mistä pystyi melkein
> vettä vääntämään..)
Meillä eräs sankari päästi kamiinan sammumaan jostain-ihan-muusta-syystä-
kuin-nukahduksesta-uskokaa-minua-en-kai-minä-nyt-kipinässä-nuku. Hänen
briljantti ratkaisunsa dilemmaan oli tunkea pönttö *täyteen* märkää puuta.
Siinä sitten nukuttiin vähät unemme kylmässä, käsittämättömän tiheässä
savuhöyräkässä ja häkämyrkytyksen ensioireista nauttien.
Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Omakohtaisia kokemuksia on yhdestä _täysin_ _käsittämättömän_ _sohelosta_
hemmosta, joka mm. onnistui leirillä eksymään matkatessaan yöllä teltalta
teltalle kollektiivikipinässä. Telttojen väliä oli n. 20 metriä, ja
taskulamppu oli käytössä... Tyypillä oli myös tapana pukea vaatteet
päällensä mitä uskomattomimmin tavoin. Niin ja hänen vartiopalveluksensa
eräällä portilla loppui siihen, kun hän työnsi vahingossa(!) rynkkynsä
piipun erään majurin auton ikkunasta sisään. Koulutuksensa
/loppu/vaiheessa hän havaitsi, että lukkoa viritysvivun välityksellä
operoimalla patruunat saa lentämään lippaasta kankaalle. Se oli hänelle
suurikin ihme. Taisteluhaudan vyörytyksessä ei mennyt se oppi perille,
että sillä aseella piti ampua sinne kulman taakse, eikä suinkaan edessä
olevaan valliin.
En muista annettiinko hänen heittää kovaa sirpalekäsikranaattia.
>-Tuoppi-
>
>--
>The fact that windows is one of the most popular ways to operate a computer
> means that evolution has made a general fuckup and our race is doomed.
> Mosquito Meeting 98 -- http://www.compart.fi/icebreakers/MM98.html
> ** All spam recycled to /dev/null by procmail **
<note>
Obs: En sitten itsekään ollut ihan sieltä särmimmästä päästä... ainakaan
noin metsäleiriteknisissä asioissa... ;-D
</note>
--
***** Antti Partanen *** p157385(at)cc.tut.fi *****
#NEW!# Interactive signature: choose your own favourite Witty Comment!
Use a 0.5mm black overhead projector pen to mark a box on your monitor:
[ ]Life's a beach and then you dive. [ ]Cogito cogito, ergo cogito sum.
[ ]"640kb of memory should be enough for everyone" -Bill Gates
tuo...@stekt.oulu.fi.mil
Partanen Antti <p15...@assari.cc.tut.fi> wrote:
> Meillä eräs sankari päästi kamiinan sammumaan jostain-ihan-muusta-syystä-
> kuin-nukahduksesta-uskokaa-minua-en-kai-minä-nyt-kipinässä-nuku. Hänen
> briljantti ratkaisunsa dilemmaan oli tunkea pönttö *täyteen* märkää puuta.
Hm. Täsmennyksenä vielä tuohon kirjoitelmaani, jota en nyt
enää lainaa, että ladontatavallla oli kohtuullisen suuri
merkitys tuossa minun mallissani. Hienosti se toimi, kunnes
homma tuli sormeilluksi.
> Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Sähliähän löytyi. :-) Eräs taistelija ei tahtonut oikein
osua omaan tauluunsa ampumaradalla, sinnikkäästä tähtäämisestä
huolimatta. Syyksi selvisi liipaisuvirhe: ennen liipaisua
silmät kiinni ja pää alas. Samaiselle hepulle käveleminen oli
siinä määrin keskittymistä vaativa suoritus, ettei pysähtymättä
ja miettimättä tahtonut mieleen muistua kumpi on vasen ja kumpi
oikea. Jannu siirtyi Parolaan kuljettamaan puuvartista
lakaisukonetta lopuksi palvelusajaksi. (Mikä lienee paras
ratkaisu, kaikki olivat tyytyväisiä, ehkä Parolan suunnalla
muutamat pahoittivat mielensä.)
Eräs heppu ryhtyi könyämään pystyyn ampumajuoksun ampumarastilla
korjatakseen silmälasejaan, tottakai ladattu ja varmistamaton
rk tuolloin nostetaan mukana, poikittain. Veikkaanpa, että jos
se muuten-ei-niin-mukava luti olisi lyönyt piippua syrjään ja
isällisesti opastanut aseen käsittelyssä välittömästi, olisi
minulla muistona vähintään sisään- ja ulosmenoreikien kohdalla
komeat arvet, sekä hieman seula vasen keuhko. Tämä sählä on
nykyisin sitten kersantti. Olisivat tehneet yhden korpraalin
enemmän, olisi ollut parempi sijoitus väkäsille.
Loppuajastahan näitä vipeltäjiä sitten löytyi yli oman tarpeen,
heppuja joille edes jonkinlaisen perushygienian ylläpito oli
lähestulkoon mahdoton tehtävä, yksi joka ei osannut pestä
ruokailuvälineitään lumella saati lukea aku ankkaa yhdessä
illassa. Tuima taistelija, kerrassaan. Pahinta tässä viimeksi
mainitussa on se, ettei löyhäpäisyyttä heti ensivilkaisemalla
näe päälle, vaan joku saattaa mokoman laittaa pian vaikka
vartioimaan jotain. (Näin itseasiassa kerran kävikin, heppu
oli löytynyt puolen tunnin kuluttua harhailemassa
muutaman sadan metrin päästä, eksyksissä, etsimässä kusipaikkaa.
Leirialueelle määriteltiin tuon jälkeen yksi vartioitava kohde
lisää, kukin voi arvata kuka tai mikä tuo kohde oli.)
Koivum{ki Tero
Matti Raustia (th...@ee.oulu.fi) wrote:
: Näinkö pitkälle kaupungistuminen on edennyt että armeijan käyneet miehet,
: joitten pitäisi kaiken järjen mukaan tietää että tuore puu ei pala
: kamiinassa luulevat intissä kuskatun polttopuita mukana vain siksi ettei
: rauhan ajan harjoituksissa saa kaataa puita?
Kyllä se tuorekin puu intin kaminassa palaa, jos vain ei polttajat ole
niin kaupungistuneita, että tulee vilu... Koivu ainakin lämmittää (muut
puulajit eivät tuoreena tosin juuri kelpaa, vaikka kikkailemalla joten
kuten palavatkin. Lämpöä tosin ei irtoa) ja on sitä tullut itsekin
yövyttyä tornin teltassa tunturin juuressa pelkkää vastakaadettua
vaivaiskoivua polttaen, eikä tullut kylmä vaikka olikin täysi talvi
ulkona.
--
Tero K.
Koivum{ki Tero
Partanen Antti (p15...@assari.cc.tut.fi) wrote:
: Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Miten olisi hemmo, joka ottaa leirille mukaan kypärän (muille
oli määrätty päähineiksi lippis ja sissipipo) reppuunsa, kun 'sillä oli
hyvä sulloa makuupussi rinkkaan' ja leirillä sentään harjoiteltiin
siirtymistä erinäisiä kilometrejä, eikä ollut tarkoituskaan maata
teltassa. Sama kaveri söi sissimuonat kuivina (kiisselit, perunamuusit,
etc.) lusikoiden jauhot pussista suuhun... Suunnistustaito oli sitä
luokkaa, että kirkkaassa päivänvalossa maan pinnalle levitetyn
parikaapelin seuraaminen ei onnistunut, vaan kaveria haettiin puolen
kilometrin päästä. Kesäkuun lämpimillä repusta löytyi sääskiä vastaan
sissitakki, vaikka muut tulivat toimeen ohvilla. Nestehukka olikin tehdä
tepposet, kun ensimmäisenä yönä hemmo kömpi makuupussiinsakin
sissitakissa, eikä ulkolämpötila ollut kuin liki pari kymmentä astetta
läpi yön (ja nestetankkaus ontui pulveridieetin vuoksi..)
Eipä kelvannut mies aukkiin, vaikka sinne ensimmäisellä yrittämällä
ihmeellisellä tuurilla pääsikin. Ei mennyt kauaa, kun joutui palaamaan
komppanian muonavahvuuteen. Ilmoitti päällikölle haluavansa jälkiaukkiin
siitäkin huolimatta, että sai kuulla olevansa oikeastaan sopimaton
johtajaksi. Päällikkö ratkaisikin orastavan ongelman mätkäisemällä lomalta
myöhästymisestä pekkaa kerralla riittävästi. Oli sitten helppo vääntää
rautalangasta, ettei johtajaksi kelpaa mies, jolla on tällaisia rikkeitä.
Muu selittely ei ehkä olisikaan mennyt perille...
--
Tero K.
Koivum{ki Tero
Matti Raustia (th...@ee.oulu.fi) wrote:
: Tuore koivu? Ei kyllä tasan pala. Löytyykö tervaskantoja maastosta,
: etenkin talvella tarvittavaa määrää. Nekun ovat vielä maassa lujasti
: kiinni roudan takia.
Tervaskantojen varaan ei kovin suuren joukon kannata laskea. Sen verran
vähän niitä on jäljellä suurimmassa osassa maata, eikä löytäminen ainakaan
talvella ole kokemattomalle helppoa.
Mutta koivua sitten voikin käyttää lämmittämiseen. Se nimittäin palaa
väitteestäsi huolimatta ja hyvin palaakin. Sytyttäminen ei tietenkään ole
ihan niin yksinkertaista kuin kuivalla puulla (eikä normaalikaan kaminan
sytyttäminen tunnu nykyisiltä kaupunkisisseiltä onnistuvan) ja kipinän on
syytä pysyä hereillä. Tuoretta koivua ei voikkaan sulloa kaminantäydeltä
ja odottaa sen palamista hiillokseksi, vaan kipinän on hoidettava
puutäydennystä tasaiseen tahtiin pieninä määrinä koko ajan. Oikein
käytettynä tuorekin koivu saa kyllä koko pöntön hehkumaan ja vielä pari
ensimmäistä torven pätkääkin.
: Polttopuukysymys ei todellakaan ole mikään mappi-ö -juttu, firma on
: alkanut käyttämään turvekaminoita juuri siksi ettei polttopuita tahdo
: nykyään enää löytyä, niin kuin kirjoitin aikaisemmin, edes PMPA:n
: taisteluharjoitukseen tarpeeksi. Mitenkäs niitä polttopuita yht'äkkiä
: olisi kriisitilanteessa sen enempää?
Puukysymys taitaa ratketa sillä, ettei niitä kaminoita nykyuhkakuvien
rähinässä ehkä kauaa keritä käyttää, ennen kuin peli on puhallettu
poikki... :)
Mutta en kyllä oikein usko tuota turvekaminoiden käyttöä puupulan vuoksi.
Ei se turvehuollon järjestäminen paljon helpompaa ole. Pitää turvettakin
jostain paikalle kuljettaa. Tosin turvekaminassa saattaa kyllä hakekin
palaa. Mene ja tiedä. Koskaan en ole moista laitetta nähnyt. Tietääkö joku
siitä tarkemmin?
--
Tero K.
Petri Viitanen
On 20 Apr 1998 13:48:32 GMT, Partanen Antti <p15...@assari.cc.tut.fi> wrote:
>Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Tykkimies R. ei tainnut koko armeija-aikana oppia ampumaan rynkyllä
oikein, vaan käytti aina pelkkää etutähtäintä. Tämän seurauksena
kerrankin alokasaikana kesken ammunnan pari rakennusmiestä tuli
meuhkaamaan ammuntoja johtaneelle vääpelille, kuinka parin kilometrin
päässä ampuradasta alkoi luoteja viuhua korvissa. Syykin löytyi kun
kaikkien ampuma-asennot tarkastettiin ja todettiin, että alokas R:n
aseen perä oli lähestulkoon maassa kiinni jolloin kuulat lähtivät
komeasti takavallin yli. Myöhemmin taisteluammunnoissa kun lippaassa
oli puolet patruunoista valojuovia oli hauska katsella kun muut
ampuvat tappavan tarkkoja laukauksia janttereihin, mutta tkm R:n
laukaukset lähtivät komeassa kaaressa kauas takamaastoon (epäsuoraa
tulta rynkyllä!).
Alokaskauden hyökkäysleirillä oltiin koko kesäpäivä tetsattu sateessa
joten kaikki kuteet olivat märät ja kylmät joten alokas M. alkoi
pohtia, mitä laittaisi päälleen yöksi vartioon. Muut ehdottivat että
M. laittaisi vain pelkän sissitakin (pitkä manttelimainen takki)
paidan ja kalsareiden päälle jolloin alokas M. joutui tunnustamaan
sissitakilleen sattuneen tapaturman: M oli käynyt aiemmin illalla
sissipaskalla ja oli pitänyt silloin sissitakkia päällä, helma
pitkänä. Ja oli siis paskantanut takkinsa helmalle. Kuulemma takin
helmaa oli sitten kasarmilla puhdistettu sillä tiskiharjalla, joka oli
varattu pakkien pesuun (jos joku tupa 13:sta on kuulolla niin voinee
vahvistaa/kumota tämän, itse en ole ihan varma).
--
pet...@cs.tut.ti
Mihin perustuu tällainen virheellinen käsitys helsinkiläisten
rajallisesta isänmaallisuudesta tai maanpuolustustahdosta?
Siihenkö, että maakuntien totaalit tulevat ensin Helsinkiin
opiskelemaan idunpurentaa ennen vankilaan joutumistaan?
--Perttu Raivio
Sami Pesonen
Partanen Antti wrote:
> Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Eräällä alokkaalla oli hieman vaikeuksia suoriutua kaikista vaativista
tehtävistä, joihin ko. firmassa joutuu. Ruokailussa tuli sellainen ongelma,
ettei hän koskaan saanut voinappia auki. Sen verran hänellä oli ylpeyttä ettei
hän myöskään suostunut siihen, että joku muu olisi hänelle voinapin avannut.
Ongelma ratkaistiin seuraavasti: ruokalassa ko. alokas istui aina kokelasta
vastapäätä. Kokelas avasi oman voinappinsa ja vaihtoi sen alokkaan voinappiin.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Kyseisessä saapumiserässä oli toki muitakin hieman epävakaita tapauksia. Jotain
asiasta kertoo se, että porukan ensimmäisiä kovapanosammuntoja piti siirtää sen
takia, että varusmiesjohtajat yksissä tuumin kieltäytyivät lähtemästä mukaan.
Jostain syystä kantahenkilökunta ymmärsi, miksi :-). Ammunnat siirrettiin
kotiutumista seuraavaan päivään.
Sami
--
Infotools Oy
Sami Pesonen
+358-40-571 1193
Ja lopuksi kuolematon mietelause: "Hau" -Osku
Jarkko Huttunen
Partanen Antti wrote:
> Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Rissalassa v 89 eräs ryhmänjohtaja lainasi väijypäällikkönä ollessaan
Varuskunnan päivystäjältä pistoolia ja ampui sillä vahingossa sormeensa.
Sai tästä liikanimen Tex Willer. Loppusodassa tämä samainen Tex
valittiin taisteluväline au:ksi. En ymmärrä miksi.
Jake
peks...@iki.fi
On 21 Apr 1998 00:16:44 GMT Petri Viitanen wrote:
> Tykkimies R. ei tainnut koko armeija-aikana oppia ampumaan rynkyllä
> oikein, vaan käytti aina pelkkää etutähtäintä. Tämän seurauksena
Jos puhumme samasta maanviljelijän ylioppilaspojasta (Niinisalo II/93)
niin hän kyllä itseasiassa lopulta viimeisissä uusinnoissa onnistui
jollain ihmeen keinolla tajuttuaan lopulta jotain ampumaan hyväksytyn
ammunnan.
Oli samainen hemmo kuitenkin kipinässäkin kerran keskellä yötä muiden
nukkuessa sikeästi. Homma hoitui ihan luontevasti, ei siinä mitään, mutta
kun vuoro päättyi ja oli aika herätellä seuraavaa, tönäisi pari kertaa
jalkaan ja sanoi "hei, herää", mutta kun toinen ei tuosta herännyt, meni
herättelijä sitten tyytyväisenä nukkumaan. Aamulla oli kylmä.
Tkm R oli hauska ja suhteellisen harmiton heppu, mutta Tekn. YO tkm K
sensijaan oli puhkaista useampiakin naamoja heiluessaan aina RK sojottaen
milloin mihinkäkin suuntaan. Tullessaan puolijoukkuetelttaan hän hakeutui
teltan vastakkaisella puolella olevalle paikalleen tallustellen
tyytyväisenä teltassa makaavien jalkojen päällä. Eikä ollut edes erityisen
kevyt tyyppi.
Juha-Pekka Palmulaakso
Kerätkää hyvät ihmiset näistä Tampio-FAQ, tässähän tulee aivan omat
muistojen kultaamat avaruusmiesajat mieleen juttuja hihitellessä...
--
J-P
--------------------------------------------------------------
||\/\/\/\/\/\/|| Studio Valotus
|| ||_ Juha-Pekka Palmulaakso
|| ||_| val...@netti.fi Stålarminkatu 3
|| || 20810 TURKU
||/\/\/\/\/\/\|| +358-2-40-5023760
hanni
Partanen Antti kirjoitti viestissä ...
>
>Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
>
Eräs alok Sejase ylennettiin tkm:ksi, ja tämän suuren muutoksen jälkeen hän
kirjoitti nimekseen Timo Tykkimies.
Vaan oli kuulema melkoinen IT-mies Sergeillä, osuivat maalilennokkiakin
moottoriin. Ampuma-arvojen asettaminen "laskimeen" tosin vähän tökki, mutta
toisaalta eivät IT-skapparitkaan välttämättä mitään ruudinkeksijöitä olleet
: ).
Eli siitä uusi aihe, minkälaisten KHK-tampioiden kanssa jouduitte
tekemisiin?
Esimerkkinä eräs alikessu, jonka päivystysvuoron aikana eräs oppilas
ilmoitti hukanneensa toisen karvalakkinsa. No, alik käski AUK:n oppilaat
muotoon _kaksi_ (2) norsunv:a mukana. Kaappeja ei kukaan sillä aikaa
tarkastanut...
Viimeksi näin samaisen herran nelisen vuotta sitten ylikessuna MPO mielessä.
Tuula Suikeli
>> Partanen Antti wrote:
>>
>> > Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
Tässä ihan omakohtainen tonttuilu vuodelta 87. Oli janteri-ammunnat
Santahaminan kuuluisassa Kupu-tukikohdassa. Meidät käskettiin lipastamaan ja
sitten juoksuhautaan. Tarkoituksena oli harjoķtella yhteistulta rj:n käskystä.
Allekirjoittanut oli niin innoissaan kun pääsi ampumaan kovilla ja vielä
LIIKKUVAAN maaliin, että tuli tungettua Bilsomit korvaan ja syöksyttyä asemaan
hieman tohotuksissaan. Siinä sitten sihtiä hakemaan ja näppärä laukaus toisensa
jälkeen pikavauhtia ja jantterit tipahtelevat.
Ihme ja kumma, muut eivät ammu ollenkaan ja tuolla tavalla vielä töllistelevät,
että mitä se äijä puuhaa.
Luti näytti sormellaan rj:ksi nimitettyä kaveria (tämä oli aukissa) ja
meikäläinen takaisin peukaloa nostamalla, että selkis... Buhahaa, eihän
mulla leikannut vieläkään, että tarkoitus oli odottaa rj:n käskyä, mutta kaikki
muut luulivat, että kyllä se nyt tajusi. Paskanmarjat, homma lähti taas
liikkeelle ja meikäläinen ottaa jantterit kohtalokkaaseen tähtäykseen ja blam,
blam, blam, sinne tipahtavat. Seuraavaksi tunnen lutin läsnäolon vierellä,
mutta ei se pahemmin torunut, mitä nyt tuuletteli kitarisojaan. Olisiko syynä
ollut että yksikään janteri ei selvinnyt tuhoisasta pikatulesta vai se, että
edellisiltana se oli kehunut, kun olin kerännyt sotaveteraanikeräyksessä yli
800, kun muun livistivät kaljalle ;)
Että sellaista töhöilyä.
Pekka de. (II/87 UUDJP)
No vihdoin meni jakeluun, että tarkoitus
Partanen Antti
In article <353C7F...@netti.fi>, Juha-Pekka Palmulaakso wrote:
>> Partanen Antti wrote:
>> > Millaisten tampioiden kanssa jouduitte tekemisiin armeijassa?
>muistojen kultaamat avaruusmiesajat mieleen juttuja hihitellessä...
<nipo> Se ei olisi 'FAQ', sillä siinä ei vastailtaisi usein esitettyihin
kysymyksiin... </nipo>
Mutta voisinhan minä ne kotisivulleni kerätä - jahka saan sen itse sivun
joskus (lue: tenttikauden jälkeen) aikaan. Kertokaa ihmeessä lisää
juttuja!
Hieman lisää muiden tekemiä mämmäyksiä intistä:
Eräs alikenraali päätti peruuttaa Transitilla sirpalekäsikranaattilaatikon
yli. Koko neljäs morttijuokkueemme seisoi muutaman metrin päässä...
onneksi kranuja ei oltu laitettu käyttökuntoon.
Tuleeko kenelle mieleen tapauksia, joissa rynkky on pistetty autoa vasten
nojalleen, ja sitten auto on kaasuttanut tiehensä, ja morsian on sitten
mennyt hieman solmuun? Miten aseita on muuten pahoinpidelty?
Itse tipautin ärkooni parin metrin korkeudesta teräsvahvisteisia portaita
alas tasalattialle - eikä tarkkuus edes kärsinyt! Mitenköhän jollekin
jenkkikilkkeelle olisi käynyt? ;-) Kovapanosammunnoissa kyllä iskuri
hajosi, ilmeisesti vanhuuttaan. Eikun leirin jälkeen asevarastolla
toisesta aseesta uusi lukko, ja hyvin toimi. Aika hyvä osien
vaihdettavuus, kuten kai kalashnikov-varianteilla yleensäkin.
Eräs toinen alikeisari kaasutti Transitilla (Ruosteinen Elävä Legenda)
tyylipuhtaasti ojaan, miestappioita kuitenkaan aiheuttamatta. Syynä tosin
taisi olla renkaan puhkeaminen. Joka tapauksessa marssiosastomme jäi ilman
ruokaa... Taisipa samalla reissulla luutnantti hieman pudota kartalta,
läheltä piti ettemme joutuneet ylittämään suota.
Jotenkin minusta tuntuu, että koko inttiaikana useimmille ei selvinnyt
miten kertasingolla (vanhempi malli) tähdätään. Kerran harak-ammunnoissa
melkein joka toinen ampui yli, useimmiten aina saman verran...
käyttivätköhän takatähtäimestä yötähtäintä?
>--
>J-P
>
>--------------------------------------------------------------
>||\/\/\/\/\/\/|| Studio Valotus
>|| ||_ Juha-Pekka Palmulaakso
>|| ||_| val...@netti.fi Stålarminkatu 3
>|| || 20810 TURKU
>||/\/\/\/\/\/\|| +358-2-40-5023760
Sanokaa toki, jos rupeavat kyllästyttämään, mutta kertokaa samalla omia
juttujanne! :-)
Markus Storvik
<assari.cc.tut.fi> <353C3B...@ntc.nokia.com> <353C7F...@netti.fi>
<slrn46jr9p0...@lehtori.cc.tut.fi>
Distribution: sfnet
Partanen Antti (p15...@lehtori.cc.tut.fi) wrote:
: Jotenkin minusta tuntuu, että koko inttiaikana useimmille ei selvinnyt
: miten kertasingolla (vanhempi malli) tähdätään. Kerran harak-ammunnoissa
: melkein joka toinen ampui yli, useimmiten aina saman verran...
: käyttivätköhän takatähtäimestä yötähtäintä?
Se oli kyllä hankala kapistus...
On tunnettua että taannoin Ilmavoimien sääalikersantit olivat teräviä
jätkiä, mutta eräänä vuonna varuskunnassa X oli vaikea saada miehiä
sääaukkiin. Kävi näin että AUKkiin lähti ne jotka olivat munanneet muut
kokeet paitsi että loistivat pällikokeissa, eli olivat himpun verran
teoriamiehiä käytännön sijaan.
Esimerkkinä mainittakoon että AUKin ampumaleirillä harak oli hankala
rasti. Onnellisesti mennyt leiri oli saada nolon lopun kun eräs oppilas
ampui harakilla TAKAPERIN, siis selkänsä taakse. Oli kait ajatellut että
tuossapa on uudenlaiset tähtäimet......
..meni taas kauaksi maanpuolustuksesta
terv. markus
Markus Storvik
Heikki Juhola (heikki...@telivo.fi) wrote:
: Yksi joukkue vaan puusouviin niin kyllä siinä sitä halkoja syntyy.
: Yhdellä monitoimikoneella kaataa pataljoonan tarvitsemat halkopuut
: tunnissa. Niiden halkominen koneellisesti on myös helppoa ja nopeaa jos
: vain vehkeet löytyy. Sitä paitsi pysyyhän sitä lämpinä kun hakkaa
: kuusipölleistä halkoja :-)
Puun saanti ei varmaankaan ole ongelma, vaan sen kuljetus.
Sitäpaitsi miehiä ei rintamalla sidota ihan heppoisilla perusteilla
pois taistelutehtävistä.... (tai nojaa..)
Tässä tulee res. talousmiehen mieleen, että kuinka toimitaan kun joukot
liikkuvat. Pöllimettään ei ehdi, ja vaikka miehet pysyisivät lämpimänä
liikkeellä ollessaan, niin ruoka ei kiehu pyhällä hengellä. Kun muistelen
inttiaikojani, niin vanhat soppatykit nielivät puita päivittäin saman
verran kuin yksi joukkue. Sitä paitsi niiitä piti olla pari miestä
vahtimassa koko ajan. Liikkeellä oltaesa pausseja täytyy pitää vähän
väliä.
Kaminoilla ei niin väliä, kunhan massu on täynnä. Kyllä nafta voittaa
koivupöllin mennen tullen. Harmi ettei meidän aikana ollut noita uusia
pullanpaistimia. (mikähän tulee niidenkin lempinimeksi?)
Heikki Juhola
Partanen Antti wrote:
> Tuleeko kenelle mieleen tapauksia, joissa rynkky on pistetty autoa vasten
> nojalleen, ja sitten auto on kaasuttanut tiehensä, ja morsian on sitten
> mennyt hieman solmuun? Miten aseita on muuten pahoinpidelty?
Kerran bussissa (aivan, Kaarti liikkui -91 harjoituksiin yms. paikkoihin
yleensä neljän tähden bussilla eikä millään Pasilla. Tosin
sotaharjoituksiin mentiin kyllä Pasilla :-)) eräs jamppa istui takaoven
kulkuaukosta seuraavalla penkillä. Kun heppu nukahti, niin rynkky tippui
siihen portaikkoaukkoon ja pistoolikahva osui tietenkin aukon reunaan.
Muovinen kahva murtui suorastaan siististi aseesta irti ja liipasinkaari
myös. Kyseessä ei tosin ollut varsinainen kämmäys vaan nukahtaminen.
Tetsatessa myös M62TP, eli taittoperärynkyistä, lähti taittoperän
putkiosat irti koska perä e kestänyt juurikaan vääntöä.
> Itse tipautin ärkooni parin metrin korkeudesta teräsvahvisteisia portaita
> alas tasalattialle - eikä tarkkuus edes kärsinyt! Mitenköhän jollekin
> jenkkikilkkeelle olisi käynyt? ;-) Kovapanosammunnoissa kyllä iskuri
> hajosi, ilmeisesti vanhuuttaan. Eikun leirin jälkeen asevarastolla
> toisesta aseesta uusi lukko, ja hyvin toimi. Aika hyvä osien
> vaihdettavuus, kuten kai kalashnikov-varianteilla yleensäkin.
Sulkuväli kandee kuitenkin tarkastaa, niin kuin varmaan tvällärit
tarkastivatkin.
Taisipa samalla reissulla luutnantti hieman pudota kartalta,
> läheltä piti ettemme joutuneet ylittämään suota.
Sehän olisi ollut kammottavaa... :-)
Juha-Pekka Palmulaakso
Partanen Antti wrote:
> Tuleeko kenelle mieleen tapauksia, joissa rynkky on pistetty autoa vasten
> nojalleen, ja sitten auto on kaasuttanut tiehensä, ja morsian on sitten
> mennyt hieman solmuun? Miten aseita on muuten pahoinpidelty?
No mulla peruutti kuorma-auto repun päältä jolloin repussa olleet kolme
rk:n lipasta muuttivat jonkin verran muotoaan...
Koivum{ki Tero
Partanen Antti (p15...@lehtori.cc.tut.fi) wrote:
: Tuleeko kenelle mieleen tapauksia, joissa rynkky on pistetty autoa vasten
: nojalleen, ja sitten auto on kaasuttanut tiehensä, ja morsian on sitten
: mennyt hieman solmuun? Miten aseita on muuten pahoinpidelty?
Eräät kaverit keksivät käyttää leireillä uuden tyyppistä asetelinettä:
RK:n piipusta kiinni, nopea heilautus ja rynkky viritintapista männyn
kylkeen roikkumaan...
--
Tero K.
Arto Ihalainen
In article <6hkamo$ndq$1...@luotsi.uku.fi>, sto...@hytti.uku.fi (Markus Storvik) wrote:
><assari.cc.tut.fi> <353C3B...@ntc.nokia.com> <353C7F...@netti.fi>
><slrn46jr9p0...@lehtori.cc.tut.fi>
>Distribution: sfnet
>
>Partanen Antti (p15...@lehtori.cc.tut.fi) wrote:
>: Jotenkin minusta tuntuu, että koko inttiaikana useimmille ei selvinnyt
>: miten kertasingolla (vanhempi malli) tähdätään. Kerran harak-ammunnoissa
>: melkein joka toinen ampui yli, useimmiten aina saman verran...
>: käyttivätköhän takatähtäimestä yötähtäintä?
>
> Se oli kyllä hankala kapistus...
Älkääs nyt liioitelko. V-sarjassakin kertasingolla ( muistaakseni se oli
kertasinko ) ammuttiin alas vierailijoiden ilma-alus lennosta. :-D
Arto
Jussi Raisanen
Toivottavasti sekin tuttuni kirjoittaa tänne, jolla oli Niinisalossa
tupakaverina neljä ukkoa, joiden yhteenlasketut P-arvot olivat
vähemmän kuin tämän kaverin. Siis niillä ukoilla oli arvot 0, 1, 1 ja
2 jos en väärin muista (ne pantiin kuulemma tekemään p-kokeet uudestaan kun
luultiin että ne kusettaa).
Näistä neljästä erityisesti tämä 0-arvon mies oli suoranainen legenda,
esim. PU oli soittanut yksikköön ao. taistelijan apupäivystysvuorolla
ja mies oli tehnyt puhelimessa tupailmoituksen alikersantille. PU oli
kiinnostunut tapauksesta ja lähtenyt itse katsomaan; saapuessaan
yksikköön huomasi miehen leikkivän puolikengällä _autoa_, jota
peruutteli "talliin" päivystäjän pöydällä. PU otti oman kenkänsä
jalasta ja peruutti sen edellisen "auton" viereen, otti sitten
kengännauhasta kiinni ja tuikkasi sillä toista kenkää kysyen "saisko
virtaa?". Kaveri kiinnitti huomiota kysyjään vasta tässä vaiheessa.
Omat kokemukseni ovat aika suppeita, kun olin niin pitkään RUK:ssa, ja
siellä mitään maksimaalista hupia ei päässyt niin usein kokemaan :(
Jussi
Partanen Antti
In article <353DB5...@telivo.fi>, Heikki Juhola wrote:
>Partanen Antti wrote:
>> Taisipa samalla reissulla luutnantti hieman pudota kartalta,
>> läheltä piti ettemme joutuneet ylittämään suota.
>
>Sehän olisi ollut kammottavaa... :-)
Kuinka? Yritättekö Te, Hyvä Herra, väittää että minä, Valtakunnan Urhea
Puolustaja, en haluaisi saada _ylimääräistä_ suonylitysharjoitusta *vain
sen takia*, että Herra Luutnantti hieman töppäili korpinavigaatiossa? :-D
(Sitäpaitsi lutilla(kin) oli kiire sotkuun... :-)
>Hexa
>--
>Opinions my own, facts suspect.
--
Petteri Pöri
Eräs meikäläistä seuraavan saapumiserän, eli siis I/97:n Sergei-mortti
kätteli aivan uskomattomalla tavalla: kipinässä ollessaan kaveri ei
lisännyt ollenkaan puita, katseli vaan ettei kenekään kamppeet pala. Kun
alikessu sitten kylmyyteen herättyään ärjäisi, että miksei alok. X ollut
lisännyt puita ja päästi kaminan sammumaan, niin kaveri vastasi että "Ei
kukaan ollut kertonut että puitakin pitäisi laittaa".
-Petteri
Jussi Alanen
: > Tykkimies R. ei tainnut koko armeija-aikana oppia ampumaan rynkyllä
: Tkm R oli hauska ja suhteellisen harmiton heppu, mutta Tekn. YO tkm K
Myös allekirjoittanut tutustui armeijaurallaan melko säälittävään
tapaukseen, sotilasarvoltaan -yllätys, yllätys- tykkimies. Kasautuukohan
näitä tapauksia tykistöön keskimääräistä enemmän? :)
Tämä tapaus ei varsinaisesti kerro ko. tykkimiehen älynlahjoista mitään,
mutta voin hyvin kuvitella alikersantti K:n ilmeen Rovajärvellä, jonkin
tunturin laella parikaapeliyhteyttä rakennettaessa, kun tkm V ilmoittaa
"särmästi": "Her-raaa aaa-lii-ker-sant-tiii, mulla irtos suksi
jalastaa..." Suksi kun ei ollut odottanut tkm V:tä, vaan jatkoi matkaansa
tunturin rinnettä alas...
Aivan oma lukunsa oli sitten alokas M-V, (josta ei koskaan(?) tullut
tykkimiestä, valtion sinipukuiset miehet kun noutivat tämän alokkaan hellään
huostaansa) joka muutamaan kertaan hämmästytti alokasryhmänjohtajia
pyytämällä lupaa siivota siivouskomeron... Alokas M-V tietääkseni sai aina
halutessaan luvan tähän harrastukseensa. Ei se komero silti koskaan liian
siisti ollut. ;)
______________
| | | | | | a15...@cs.tut.fi
| | | | --| | | a15...@cc.tut.fi
_| | | | | | http://www.students.tut.fi/~a151646/
| | | | |-- | | | "...oliko se vain joku tilapäinen pieni pöllähdys vaihde-
\__|___|____|_|_| laatikosta tai jostakin muusta suuttimesta ?" - Matti Kyllönen
tuo...@stekt.oulu.fi.mil
Jussi Raisanen <k24...@kyyppari.hkkk.fi> wrote:
> 2 jos en väärin muista (ne pantiin kuulemma tekemään p-kokeet uudestaan kun
> luultiin että ne kusettaa).
Ah - pällikokeesta tulikin mieleeni taas tämä "pää pensaaseen
kun laukaistaan"-tyyppi. Hepulla meni kaikki sallittu aika
lappujen täyttämiseen, kysymykset jannu sivuutti ihan liian
vaikeina, lappujen täyttämisessä oli ihan kylliksi työtä.
Ei oppinut kaappiaan järjestämään ainakaan morttiaikana.
Kaikki vaikea, kuten repun pakkaaminen, tuotti suuren
määrän "keskeytyksiä" - silmät vain räpsyivät, mitään muuta
päässä ei ilmeisesti tapahtunut.
Lauri V Vanamo
Juha-Pekka Palmulaakso (val...@netti.fi) wrote:
: No mulla peruutti kuorma-auto repun päältä jolloin repussa olleet kolme
: rk:n lipasta muuttivat jonkin verran muotoaan...
LJK:n tyylikkäimpiä kämmäyksiä olivat rinkan vapaapudotukset sadasta
metristä. Kannatinpunoksen lukko huonosti kiinni, pikalukot auki ja
ups...
Rinkka pomppaa yllättävän korkealle... Kaverien trangiat ja lippaat
olivat aika kärsineen näköisiä.
*** Lauri Vanamo *** lva...@cc.hut.fi ***
Mika T. Sev—n
Lauri V Vanamo,lva...@cc.hut.fi,Internet writes:
>LJK:n tyylikkäimpiä kämmäyksiä olivat rinkan vapaapudotukset sadasta
>metristä. Kannatinpunoksen lukko huonosti kiinni, pikalukot auki ja
>ups...
Myöskin Utissa:
Oppilas T kipinässä... Heräsin vääpelin huutoon, ett äkkiä kaikki ulos ja
nopeasti. Avasin silmäni ja totesin jouteneeni helvettiin, ...eikun telttahan
se siinä ympärillä palaa. Kun olin poistunut teltasta ja huomasin hakkaavani
sissitelttaa havulla vielä pukeutuneeni makuupussiin, viimeistään ymmärsin
tilanteen. Telttaa oli jäljellä noin neliömetrin verran. Tällöin tilanteen
rauhoituttua vääpeli huutaa: "kuka helvetti oli kipinässä?", kuuluu hiljainen
kommentti... "Minähän se olin herra vääpeli...".
Vuorokausi mennyt eteenpäin ja kysyn Oppilas T:ltä, että miten helvetissä sä
voit nukahtaa vaikka harjoitus oli niin alussa? Johon oppilas T vastaa: "En
missään nimessä nukahtanut! Syylinki vain syttyi salamannopeasti palamaan,
etten ehtinyt tehdä mitään, mahtoiko jopa olla keinokuitua!" Ja kysyin lisää:
"Miten sä sitten olit vielä silloin makuupussin sisällä kun teltta oli jo
palanut?" "Menin lämmittelemään" vastasi oppilas T!!
Kaikenkaikkiaan mies oli kyllä ehkä komppanian parhain saamaan sekä kouluttajat
että varusmiehet nauramaan toilailuillaan.
Esim tämä. sama oppilas T yritettyään etuilla pakkiruokailussa noin
kolmeakymmentä muuta, huomaa sama vääpeli tämän ja alkaa huutamaan naama
punaisena noin kahden sentin päästä Oppilas T:n naamasta, huutaminen sisälsi
kaikki kuuluisat sanat kuten: runkkari, homo, kanarianlintu jne.
Kuuneltuaan kaiken asian jota vääpelillä oli, totesi Oppilas T tyynesti: "Mutta
herra viäpeli, eikös me kuuitenkin olla melekosen hyviä kavereita
keskenään?"!!!!!
sedu
J.Sirviö
Markus Storvik kirjoitti viestissä <6hkboe$23nm$1...@luotsi.uku.fi>...
Tervehdys.
Kyllä tulee vanhalle sissille tippa silmään, kun lueskelee näiden nk.
uusavuttomien murheita. Ei ole mikään ihme, että näille vesseleille on
kaupassa leipäkin pakattu jo valmiiksi siivutettuna.
Arvuutelkaapa ihan vaan huviksenne, tai sitten niin paljon kuin korvienväli
periksi antaa. Kuinka paljon tulee kaminaan pantavaa puutavaraa yhden
tykistökeskityksen aikana? Suomen metsät ovat poltettavaksi sopivaa puuta
täynnä, vai ettekö ole käyneet lainkaan sen nimisessä maastossa jota
metsäksi kutsutaan. Miehet ei saa edes puita itse hankittua kaminaansa.
Nälkäänhän ne kuolisi ilman "pitsapalvelua" taikka ei äiti tai tyttöystävä
olisi antanut ohjeita kuinka toimia, jos nälkä tulee. On tullut monesti
mieleen näitä juttuja lukiessa, että tällaisten "sankareiden" varassako
isänmaanpuolustus on, kun suurin sankariteko minkä saa aikaseksi, on lyödä
rynnäri viritystapista puunkylkeen kiinni. Mitä järkeä on siinä, että
särjetään ja tuhotaan yhteisistä veromarkoista hankittua omaisuutta? Ukilla
ei mene ainakaan millään ilveellä jakeluun tällainen typeryys. Ja sällit
vielä väittävät olevansa "täysjärkisiä" Jotkut vielä pitävät huvittavana
tällaista typeryyttä.
Vai että sillälailla sitä poijat sotia käypi, jotta teltassa kuuman kaminan
ympärillä nukkumalla ja varusteita tuhoamalla se vihulainen poistuu, aivan
niin, ihan oikein:-)
Sehän on melkein yhtä tehokasta kuin "anarkistien ja sivareiden
vallankumous"
(luudanvarrella sohien ja kumouslauluja laulaen)
Heittäkää hiiteen tuo lapsellinen höpötys armeijan käyneet pojat, ja
ruvetkaa
miehiksi.
Meijän ukki
vanha sissi
Partanen Antti
In article <27262975...@fimug.fi>, Mika T. Sev—n wrote:
>Oppilas T kipinässä... Heräsin vääpelin huutoon, ett äkkiä kaikki ulos ja
>nopeasti. Avasin silmäni ja totesin jouteneeni helvettiin, ...eikun telttahan
>se siinä ympärillä palaa. Kun olin poistunut teltasta ja huomasin hakkaavani
>sissitelttaa havulla vielä pukeutuneeni makuupussiin, viimeistään ymmärsin
>tilanteen. Telttaa oli jäljellä noin neliömetrin verran. Tällöin tilanteen
>rauhoituttua vääpeli huutaa: "kuka helvetti oli kipinässä?", kuuluu hiljainen
>kommentti... "Minähän se olin herra vääpeli...".
Ja lisää: Eräs naisalikersantti kuulemma joutui toteamaan että kamiinan
sytyttämisessä lamppuöljyllä kannattaa olla varovainen... kulmakarvojen
takaisinkasvussa oli ilmeisesti mennyt aikaa.
Joku toinen taas kietoi sitä aseenpuhdistussillaa (tms?) kipinässä
ollessaan aikansa kuluksi kätensä ympärille. Lisäsi sitten puita pyttyyn
-- muut heräävät epäinhimilliseen huutoon, ja kipinämies hyppii ympäri
telttaa käsi heiluen, hiha ilmiliekeissä. Tämä siis kuulopuhetta.
Väsyneisyys aiheutti myös kivoja efektejä. Yöllä morttiajan leirillä
teltan oviaukon vieressä ollut heebo sanoi unissaan "Perä jää!". Minä
täysin unenpöpperöisenä ajattelin jotta mikä ihmeen alikerpojen juoni
tässä on takana, ja toistin viestin vieressäni nukkuvalle. Hänkin kerkesi
toistamaan "viestin", ennenkuin kipinä, joka oli ihmeissään katsellut
touhua, totesi "Lopettakaa nyt jo!". Naapuriteltassa joku oli kuulemma
herättänyt alikin ja sanonut haudanvakavana kovalla äänellä "Jalka!
Jalka!", johon rj "Mikä jalka?", ja tyyppi jatkaa "No *jalka*!". Aamulla
hän ei muistanut asiasta mitään. Viestin informaatiosisältö on edelleen
epäselvä. Joku taas passitettiin nukkumaan, kun hänet hälytyksen jälkeen
tavattiin harhailemasta, ja vastasi ryhmyrin kysymykseen "Ettekö tiedä
missä poteronne on?" että "Kyllä hraalikrsntti, en vain tiedä missä minä
olen."
Yksi tapaus, joka ei kyllä liity kuin korkeintaan koko PVn taukkeiluun,
oli suorastaan kiduttava.
Minä, Urhea Vartiomies, olen vartiossa mukamas tärkeällä paikalla "kaukana
korvessa" sijaitsevan aseman lähellä, kylmissäni, sodan riehuessa
ympärillä, tärkeää tehtävääni suorittamassa -- ja läheiseltä asuinalueelta
kuuluu JÄÄTELÖAUTON TUNNUSMUSIIKKI. Kyllä pälli repesi, vaikka tilanne
naurattikin.
>sedu
Ja sanokaa tosiaan jos nämä kyllästyttävät...
Partanen Antti
In article <35435e6f....@192.168.0.100>, Pekka.Koski wrote:
>p15...@assari.cc.tut.fi (Partanen Antti) wrote in a flash of
>inspiration:
>>Ja sanokaa tosiaan jos nämä kyllästyttävät...
Noo see oon hyyvä. Kuten nokkelimmat ovat jo huomanneetkin, MINUN
kokemukseni eivät ole mitenkään suppeita jonkun RUKin käymisen takia.
Ei, minä olin koko ilmavoimien pösilöimmässä joukko-osastossa, koko
IlmavVK:n ainoassa isommassa miehistöhommassa, Aisti-Ilmavalvontamiehenä.
Sinne oli kerääntynyt koko lähiseutujen kriminaali/pilvipää/sekoilija
-aines. Tai no, olihan siellä pari särmää tyyppiä - eräskin maanviljelijä,
jolle 11kk oli mahdottomuus.
Olenkohan minä koko uutisryhmän ainoa ei-aliupseeri/upseeri?
Puolustuksekseni voin sanoa, että puolisokeus (-8 rillit) ei ole kovin
suuri etu (Tutka-)AUK:iin pyrittäessä...
(Tämäm paljastaminen kyllä räjäytti kaiken uskottavuuteni, if any, taivaan
tuuliin. :-)
Vielä taitaa löytyä pari juttua, taso tosin laskee (jos mahdollista):
Vuosangan leirillä kaksi koko platoonin tajuttomimmasta päästä olevaan
"taistelijaa" valittiin sytyttämään ns. tuhopanokset, parisataa grammaa
TöntöNTöötä sytytyslangalla varustettuna. Kuten arvata saattaa, tulitukun
paikallaan piteleminen langan päässä ja askilla raapaiseminen oli
ylivoimaista, luutnantin piti tulla tikkuineen hätiin. Sama luti tosin
melkein kämmäsi itsekin: tulenkuvauskenttä on valmis, ja eikun kammesta
kääntämään räjäyttimeen(?) latausta(?). Sitten tärkeähkö kysymys: "Missäs
se kokelas muuten on?", johon alikki "Kenttää tarkastamassa."
Kun parille jampalle annettiin tehtäväksi tehdä pienimuitoinen
tenttukenttä, he käyttivät luovaa mielikuvitusta paukkujen "turvallisessa"
asettelussa: kivien alle, kannon uumeniin, puun koloon...
Onkos kukaan päässyt harrastamaan luovaa trotyylin käyttöä omin päin
inttiaikoina?
>--
>koskiatikidotfi
>MosquitoMeeting98 info: <http://www.compart.fi/icebreakers/MM98.html>
>
>Hate spam? See <http://www.cauce.org> and join!
Matti Raustia
J.Sirviö (jouko....@pp.inet.fi) wrote:
:
: Tervehdys.
[paljon turhaa pölinää poistettu]
Ni-in, ehkä jollakin sissiryhmällä ei ole ongelmia puiden hankkimisessa,
kun ei ole muita kilpailevia ryhmiä kinastelemassa siitä yhdestä
väsyneestä kelon alusta joka sen kilometrin säteellä on. Arvon sissillä
unohtui vain se, että siellä jääkäripataljoonien sun muitten alueilla
niitä telttoja on enemmän kuin sissijoukkueella on telttoja 60-10.
Tuleepa mieleen pari SissiK:n upseerioppilasta Haminan sotkussa joskus
kurssin loppuvaiheessa "tehän ammutte vain suora-ammuntaa, krh ampuu
epäsuoraa.."
mattir
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Kim Viljanen
In article <slrn46jrqlk...@assari.cc.tut.fi>, p15...@assari.cc.tut.fi (Partanen Antti) wrote:
>Kuinka? Yritättekö Te, Hyvä Herra, väittää että minä, Valtakunnan Urhea
>Puolustaja, en haluaisi saada _ylimääräistä_ suonylitysharjoitusta *vain
>sen takia*, että Herra Luutnantti hieman töppäili korpinavigaatiossa? :-D
>(Sitäpaitsi lutilla(kin) oli kiire sotkuun... :-)
News Xpress 2.01
s.com> <6hb54o$567$2...@news.kolumbus.fi> <6hccu1$2u9$1...@ousrvr3.oulu.fi> <6h
cg2k$r3g$1...@news.kolumbus.fi> <6hd7pn$6r8$1...@ousrvr3.oulu.fi> <353AF012.4A0A@tel
ivo.fi> <6hf5pj$1p9$4...@tankard.oulu.fi> <slrn46jmkhf...@assari.cc.tut
pyöräilleet mihinkään... Eipä ollut paljoakaan valittamista. :)
/Kim
------------------------------------------------------------------------
Kim.Vi...@Helsinki.FI - URL: http://www.helsinki.fi/~kimvilja
------------------------------------------------------------------------
Heikki Juhola
Partanen Antti wrote:
> Onkos kukaan päässyt harrastamaan luovaa trotyylin käyttöä omin päin
> inttiaikoina?
Yes yes. Oli santiksessa räjäytyspäivät ja ideana oli että kolme ryhmää
tekee ensin kolme perinteistä tulenosoituskenttää, eli raketti-isku,
tykistökeskitys ja joku kolmas. Lopuksi sitten saatiin tehdä lopuilla 13
pussilla rouhetenttua "vapaa suoritus" jonka arvostelukriteerinä oli
visuaalinen kauneus/vaikuttavuus.
Keksittiin samantien että saharan keskellä oleva jykevä mänty on mitä
sovelian kohde ja niinpä ripustimme puun oksille 10 rouhepussia ja puun
juurelle metrin välein loput kolme. Koska oli kevät, niin vaikka lumi
puttui niin puu oli kuitenkin kuurassa ja alkoi juuri auringon säteissä
sulaa kun räjäytimme sen.
Homma meni silleen että ensin räjähti 2 mterin päässä puun juuresta yksi
pussi, sekunnin päästä toine pussi vain metrin päässä juuresta, sekunnin
päästä kolmas puun juurella ja sen jälkeen jälleen sekunnin päästä
kaikki 10 pussia puun oksilla. Visuaalinen effekti oli kyllä komea.
Juuri sulanut kuura toi vielä lisäsavua mukaan esitykseen. Arvaa vaan
ottiko kilpailevan joukkueen pioneerialikkia päähän kun hävisi tämän
rastin meille :-)
Kyllä me käytiin myös Kupu-tukikohdassa räjäyttämässä m-hexogeenia,
tenttua ja miinoja. Nämä tehtävät oli kuitenkin tarkkaan määriteltyjä ja
sooloilua ei voinut harrastaa. Ei se tosin vaaratilanteita estänyt kun
kesävänskänä ollut sissivänrikki pääsi rakentelemaan "sissikiuasta".
Kiviä satoi puolen kilsan päähän turva-alueelle. Kenellekään ei tosin
onneksi käynyt kuinkaan.
Markus Storvik
<lrn46jmkhf....@assari.cc.tut.fi> <353C3B...@ntc.nokia.com>
<353C7F...@netti.fi> <slrn46jr9p0...@lehtori.cc.tut.fi> <353DC...@netti.fi> <27262975...@fimug.fi> <slrn46jumet...@assari.cc.tut.fi> <35435e6f.147125061@
192.168.0.100> <slrn46jut4b...@assari.cc.tut.fi>
Distribution: sfnet
Partanen Antti (p15...@assari.cc.tut.fi) wrote:
: Ei, minä olin koko ilmavoimien pösilöimmässä joukko-osastossa, koko
: IlmavVK:n ainoassa isommassa miehistöhommassa, Aisti-Ilmavalvontamiehenä.
: Sinne oli kerääntynyt koko lähiseutujen kriminaali/pilvipää/sekoilija
: -aines.
: Puolustuksekseni voin sanoa, että puolisokeus (-8 rillit) ei ole kovin
: suuri etu (Tutka-)AUK:iin pyrittäessä...
Miten voi olla mahdollista että kaikista joitten näkökyky on vähän
myyrää huonompi tehdään AistiIV miehiä? Vaikka homma soveltuu
huonokuntoimemmillekkin, niin täytyy ihmetellä puolustusvoimain logiikkaa.
Muita tehtäviä muuten _kykeneville kavereille_ löytyisi kyllä
_varmasti_.
Itsekkin vietin AIV kurssilla 2 1/2 viikkoa ennen koulutussuunnan
vaihtoa.
terveisin ihmettelevä markus
Mika T. Sev—n
Matti Raustia,th...@ee.oulu.fi,Internet writes:
>Tuleepa mieleen pari SissiK:n upseerioppilasta Haminan sotkussa.....
Niin, sissiRUK on monta hyvää sissiä pilannut!!
sedu
Partanen Antti
In article <6hpcgk$23lg$1...@luotsi.uku.fi>, Markus Storvik wrote:
>Partanen Antti (p15...@assari.cc.tut.fi) wrote:
>: Ei, minä olin koko ilmavoimien pösilöimmässä joukko-osastossa, koko
>: IlmavVK:n ainoassa isommassa miehistöhommassa, Aisti-Ilmavalvontamiehenä.
>: Sinne oli kerääntynyt koko lähiseutujen kriminaali/pilvipää/sekoilija
>: -aines.
>: Puolustuksekseni voin sanoa, että puolisokeus (-8 rillit) ei ole kovin
>: suuri etu (Tutka-)AUK:iin pyrittäessä...
>
> Miten voi olla mahdollista että kaikista joitten näkökyky on vähän
>myyrää huonompi tehdään AistiIV miehiä? Vaikka homma soveltuu
>huonokuntoimemmillekkin, niin täytyy ihmetellä puolustusvoimain logiikkaa.
>Muita tehtäviä muuten _kykeneville kavereille_ löytyisi kyllä
>_varmasti_.
> Itsekkin vietin AIV kurssilla 2 1/2 viikkoa ennen koulutussuunnan
>vaihtoa.
Don't know, really. Syy saattaa kyllä olla juurikin koulutuspaikassa:
IlmavVKhan on lähinnä AUKkipaikka, ja jonnekin ne B-miehet on tungettava.
Miehistöhommia mestassa ovat vain kirjurit, pumppu, asesepän
apulainenmikälie - ja IV-J. Tuosta näkökyvystä vielä, eräs tyyppi totesi
minulle kerran uimahallissa pukukaappien numeroita epätoivoisesti
tirkistellessäni että "Seuraava linssikoko taitaa olla opaskoira?"
Mutta tuosta Aisti-IV:stä: Onko sillä sodan aikana paljonkin käyttöä?
Epäilemättä salassa pysyminen on suuri plussa - SilmäMuna M/77 kuuluu
melko selkeästi passiivisiin tarkkailulaitteisiin, ja pari tyyppiä
kukkulan nokalla ei ole kovin huomiotaherättävä joukkokeskittymä.
Mutta se havannointiteho? IV-päätteellä (erikoistunut SanLa) sumun
keskeltä lähetetty "kuuluu ääntä / tuolta noin / on aika kaukana /
oiskohan suihkukone" ei ole kovin informaatiopitoinen. Mutta tietysti, jos
pilotilla ei ole aavistustakaan että hänet on havaittu ja vieläpä kirjattu
järjestelmällisesti tietojärjestelmään, niin kyllä se sitten (kai) on
siihen uhratun pienehkön panoksen arvoista.
Eniten minua arvelutti siinä hommassa noin henkilökohtaisen hyvinvoinnin
kannalta se, että miten arpapeliä se siellä mäennyppylällä
hengissäpysyminen on. Hyvin (?) koulutetuilla etulinjan taistelijoilla on
edes jotain sanottavaa (pääasiassa kaliiperissa 7.65) siihen kuka heidät
mahdollisesti toimittaa pois päiviltä. IV-asemalla taas esim. jonkun
vihulaisen sissipartion vierailu varmaan päättyisi melko ikävästi asemalla
pojottaneiden kannalta. Ja jos asema havaitaan, voidaankin odotella hekon
vierailua tai terveisiä tykistöltä, ja 6+1 miestä ei välttämättä paljoa
katettuja poteroita kaivele, tai hekoja ammu. Eli keskellä korpea oleva
asema saattaisi kenties olla hieman liian helppo kohde. Pitänee luottaa
naamiointiverkkojen Voimaan ja porukoiden (ml. minä) kykyyn pysyä hiljaa.
>terveisin ihmettelevä markus
Yltiöpessimistisesti,
Erkki Nieminen
Ole huoleti. Vihollisen sissi- tms partioita ei yksittäinen
ilmavalvontaryhmä kiinnosta (elleivät ole erityisen kurkunleikkaushaluista
porukkaa :-)
Perustelu: A2-keltaisen radiotiedustelujoukot ovat epäilemättä selvittäneet
radiokuuntelun avulla, mihin radioverkkoon asemasi kuuluu.
Ilmavalvontaverkko ei ole ensisijaisen iskun kohteita; mikäli vihulainen
haluaa iv-verkkoon vaikuttaa, he käyttävät lähihäirintää/kaukohäirintää tai
käyvät ivvotin-asemalla nappaamassa koko joukkueen pelistä pois.
Erkki Nieminen
Ei todellakaan kyllästytä; muistuu omat ajat (sekä varusmies- että
pökköpääopisto) mieleen.
Ole iloinen, että sodan hetkellä kuulet jäätelöauton signaalin!!!
Erkki Nieminen
>Onkos kukaan päässyt harrastamaan luovaa trotyylin käyttöä omin päin
>inttiaikoina?
Olen joutunut taisteluampumaleireillä harrastamaan trinitrotolueenin
olomuotovaihdoksia, ja ammuntojen nopeuttamiseksi käyttänyt siinä apuna
varusmiehiä (ja oikein aliupseereita). Heillä on mielenkiintoinen taipumus
yrittää ylipanostamis/peittämistemppuja. Totta jeesus, tekisinhän minäkin
niin, jos parinkymmenen metrin päässä poterossa kyyköttävät ihmispolot
olisivat vapaaehtoisia koekaniineja sarjassa "Mikä voi mennä räjäyttäessä
vituilleen". Olenkin tämän vuoksi katsellut melko tarkasti, mihin nuo 200
grammaiset on tällä kertaa piilotettu...
Erkki Nieminen
>..meni taas kauaksi maanpuolustuksesta
Kai nyt sentään varusmiesten sähläilyt ja niistä kertominen/kommentoiminen
voidaan hyväksyä maanpuolustuskeskusteluryhmässä; onhan se sentään lähempänä
maanpuolustusta kuin helipotkuripolitrukkien jankutus.
Erno Vatanen
Partanen Antti wrote in message ...
."
>Kun parille jampalle annettiin tehtäväksi tehdä pienimuitoinen
>tenttukenttä, he käyttivät luovaa mielikuvitusta paukkujen "turvallisessa"
>asettelussa: kivien alle, kannon uumeniin, puun koloon...
>Onkos kukaan päässyt harrastamaan luovaa trotyylin käyttöä omin päin
>inttiaikoina?
-------------------------
Jo vain! Ampumaleirillä 200g TNT-pala pikku kuusen juureen ==> kuusi teki
hienon loikan. Räjäyttelyleirillä vanha telamiina (7.5kg) ja kilo sitä
mustaa muovi-räjähdettä (RDX?) suuren männyn alle ==> hammastikkua maasto
täynnä ja puu kadonnut :-)
-Erppa JPr/SissiK 1/94
Jussi Raisanen
Matti Raustia (th...@ee.oulu.fi) wrote:
: Ni-in, ehkä jollakin sissiryhmällä ei ole ongelmia puiden hankkimisessa,
Jeah, ja sitäpaitsi silloin harvoin kun sissin tekee mieli oikeasti
nukkua, se tekee sen kuusen alla eikä siihen mitään telttaa saati
kaminaa tarvita ;)
Vakavasti sanottuna - aika hyvän pointin löysit tästä
polttopuuseikasta.
: Tuleepa mieleen pari SissiK:n upseerioppilasta Haminan sotkussa joskus
: kurssin loppuvaiheessa "tehän ammutte vain suora-ammuntaa, krh ampuu
: epäsuoraa.."
Mistä tulikin mieleeni (saatan muistaa väärin, mutta etkö ollut
samalla kurssilla kuin minä, 207?) kun keskustelin kertauksissa toisen
reserviläisen kanssa siitä, eikö kannattaisi sijoittaa
tiedustelutulenjohtajakoulutus suoraan sissikomppanioihin. Siis esim
oma joukkue joka perusyksikköön, ja tälle porukalle koulutettaisiin
vähän sissiradistien tapaan oma erikoisalansa. Nykyäänhän sissit
tuskastuvat tiedustelutulenjohtajien yleensä huomattavasti heikompaan
koulutustasoon vaikkapa liikkumisessa ja muutenkin sissitoiminnassa (ainakin
RUK:ssa tilanne oli tämä).
Myös Sissi-AuKissa voisi olla oma koulutushaaransa tiedtjau:lle, ja
kohta käyttöön tulevassa systeemissä sitten RUK:un lähtevät voisivat
mennä Tulenjohtopatteriin kuten nykyisetkin tiedustelutulenjohtajat.
Jussi Räisänen
Jussi Raisanen
Partanen Antti (p15...@assari.cc.tut.fi) wrote:
: Minä, Urhea Vartiomies, olen vartiossa mukamas tärkeällä paikalla "kaukana
: korvessa" sijaitsevan aseman lähellä, kylmissäni, sodan riehuessa
: ympärillä, tärkeää tehtävääni suorittamassa -- ja läheiseltä asuinalueelta
: kuuluu JÄÄTELÖAUTON TUNNUSMUSIIKKI. Kyllä pälli repesi, vaikka tilanne
: naurattikin.
Sama homma, paitsi tapahtui äärimmäisen kireän ilmapiirin vallitessa
RUK:n suunnistusmestaruuskilpailuissa. Hikisiä smurffeja tömisee
ristiin rastiin pitkin mäntykangasta, ja yhtäkkiä kuuluu tuttu ja
turvallinen melodia.
Jussi
Matti Raustia
Jussi Raisanen (k24...@kyyppari.hkkk.fi) wrote:
: Mistä tulikin mieleeni (saatan muistaa väärin, mutta etkö ollut
: samalla kurssilla kuin minä, 207?) kun keskustelin kertauksissa toisen
: reserviläisen kanssa siitä, eikö kannattaisi sijoittaa
: tiedustelutulenjohtajakoulutus suoraan sissikomppanioihin. Siis esim
: oma joukkue joka perusyksikköön, ja tälle porukalle koulutettaisiin
: vähän sissiradistien tapaan oma erikoisalansa. Nykyäänhän sissit
: tuskastuvat tiedustelutulenjohtajien yleensä huomattavasti heikompaan
: koulutustasoon vaikkapa liikkumisessa ja muutenkin sissitoiminnassa (ainakin
: RUK:ssa tilanne oli tämä).
Olin 208:lla. Taisi olla sinun alaisesi, nykyinen kadetti, silloinen uo
Nordberg tiedustelulinjalta minulla RUK:n taisteluharjoituksessa
tyokaverina Haminan jääkäriprikaatin esikunnan operatiivisen toimiston
tilannekeskuksessa. Oli muuten mielenkiintoinen homma, avasi hieman silmiä
prikaatin taistelusta ja alueellisesta puolustuksesta yleensäkin. Oi niitä
aikoja...
Mitenkäs noiden tiedustelutulenjohtajien koulutus eroaa tavallisista
tulenjohtajista? Minkä tason tiedustelun mukana he liikkuvat, pataljoonan
tiedustelujoukkueen vai prikaatin tiedustelukomppanian? Onko
erillisjoukoilla tiedustelutulenjohtajia?
Sissitoimintaa en tarkemmin tunne, mutta eikös tulenjohtaja olisi aika
hyvä kaveri myös sissille väijytykseen vai mitä tieliikenteen häirintää se
on. Jos kyseinen sissiryhmä/joukkue toimisi sen verran lähellä omia
joukkoja että oma ylijohdon tykistö yltäisi tukemaan niin väijytyskohtaan
voisi käskeä ammuttavaksi muutaman tien suuntaisen peitteen, luulisi siinä
perääntulohalujen vähenevän ja sisseille jäävän enemmän aikaa irtaantua
kun tielle alkaisi kylkimiinojen paukuttelun ja singoilla pärskäyttelyn
jälkeen tulla vielä kuumaa terästäkin. Tosin tarkistusammuntoja ei oikein
voisi suorittaa (herättäisi ehkä hieman epäilyksiä..) eikä niitä
armeijakunnan tai sotilasläänin pitkäputkisia patteristojakaan taitaisi
oikein riittää tarkoitukseen. Oikeastaan raskas raketinheitinpatteri
olisikin suuren tulentiheytensä takia oiva ase tarkoitukseen.
Jussi Raisanen
Matti Raustia (th...@ee.oulu.fi) wrote:
: Olin 208:lla. Taisi olla sinun alaisesi, nykyinen kadetti, silloinen uo
juu, tunnen ukon hyvin - oli hyvä tyyppi. Kadiksessakin kuulemma tsempannut.
: tilannekeskuksessa. Oli muuten mielenkiintoinen homma, avasi hieman silmiä
: prikaatin taistelusta ja alueellisesta puolustuksesta yleensäkin. Oi niitä
: aikoja...
Joo, noi esikuntahommat tekee hyvää sen tetsaamisen lomassa, ja
nimenomaan kertoo aika hyvin mikä merkitys omallakin suorituksella voi
olla... joskin kyllä itse tykkään enemmän niistä tiedusteluryhmän
hiippailuhommista.
: Mitenkäs noiden tiedustelutulenjohtajien koulutus eroaa tavallisista
: tulenjohtajista? Minkä tason tiedustelun mukana he liikkuvat, pataljoonan
: tiedustelujoukkueen vai prikaatin tiedustelukomppanian? Onko
: erillisjoukoilla tiedustelutulenjohtajia?
En osaa sanoa miten paljon se eroaa - RUK:ssa kaiketi lähinnä niin
että ne hengailevat harjoituksissa meikäläisten kanssa. Nykyisin tosin
niillä on omassa patterissakin kai jonkin verran
sissiperuskoulutusta. Tietääkseni tulenjohtajia liikutellaan
sellaisissa porukoissa joiden tulta tulee / kannattaa käyttää, enkä
ole ihan varma onko esim prikaatin tiedustelu enää
tulenkäyttötehtävällä pilattu. Siis ottaen huomioon että tulenkäyttö
tarkoittaa tiedustelun kannalta jonkinmoista riskiä. Pataljoonatasolla
tiedusteluryhmän mukana on tulenjohtopartio (4 miestä), joille on ihan
selkeitä tulenkäyttötehtäviä. Mutta taktiikasta johtuen etäisyydet on
pataljoonan tiedustelussa vielä aika lyhyitä.
: Sissitoimintaa en tarkemmin tunne, mutta eikös tulenjohtaja olisi aika
: hyvä kaveri myös sissille väijytykseen vai mitä tieliikenteen häirintää se
: on.
Joo, ja ennen (ei kai enää nykyisin) sissit/erillisjoukot
kuskasivatkin kevyitä heittimiä itse mukanaan juuri tota
varten. Ainakin vielä 1995 koulutettiin sissiaukin oppilaille krh:n
käyttö - meille uo:ille ei :(
: jälkeen tulla vielä kuumaa terästäkin. Tosin tarkistusammuntoja ei oikein
: voisi suorittaa (herättäisi ehkä hieman epäilyksiä..) eikä niitä
: armeijakunnan tai sotilasläänin pitkäputkisia patteristojakaan taitaisi
: oikein riittää tarkoitukseen. Oikeastaan raskas raketinheitinpatteri
: olisikin suuren tulentiheytensä takia oiva ase tarkoitukseen.
Jaa-a - enpä ole koskaan kuullut aiheesta mitään syvällisempää
dataa. Veikkaan että tällapaikallisjoukot ja alueella mahdollisesti
taistelevat yleisjoukot keskenään aika tilannekohtaisesti.
Jussi Räisänen
Kalle Rantanen
maanpuolustukseen.
Antti Hahl
p15...@assari.cc.tut.fi (Partanen Antti) writes:
>Väsyneisyys aiheutti myös kivoja efektejä. Yöllä morttiajan leirillä
>teltan oviaukon vieressä ollut heebo sanoi unissaan "Perä jää!". Minä
Oli kerran santiksessa joukkuetaitokilpailu vuoden -94 tienoilla palvelukseni
ollessa jo gonavaiheessa. Loppuvaiheessa kun aamulla pyöräilille takaisin santikseen,
niin eräs vekaran sissiauk:n käyneistä uusista alikersanteistamme nukahti
kadettikoulun kohdalla pyöränsä selkään ja ajoi mutkassa ojaan.
Eräs huvittava tapaus sattui alokasaikana 1.JK:n tupa Karstulassa. Alokas V.
tarrautuu yht'äkkiä nukkuvun alokas R. housuista, vetää ne alas ja asettaa kusiluistimen
pystyyn R.:n pakaroiden väliin. R. mumisee unisena alistuvaisella äänellä "hei älkää pojat..." :o).
Muistan että meinasin ihan oikeasti kuolla nauruun ja minut tunnetaan sentään rauhallisena
miehenä...
Vähemmän huvittava tapaus sattui omalle kohdalleni, kun harjoittelimme koivusalon kanssa
kiipeämistä talon sisään lauttasaaren vedenpuhdistamolla. Eli miehet työntävät pitkää kepukkaa,
jonka varassa yksi mies kerrallaan kiipeää kävellen seinää pitkin ikkunasta sisään. Ikkuna
oli arviolta n. 4-5 metrin korkeudessa. Omalla vuorollani huomaan, että armeijan nahdarukkaset luistavat
koivukepukan sileästä pinnasta, minkä takia yläruumis alkaa valua takaperoiseen asentoon.
Saatuani toisen jalan ikkulaudalle, huomaan kuinka ote kirpoaa lopullisesti ja tipahdan kepukan
kanssa kohti maata. Tipahdan suoraan betonisen kaivonkannen päälle, mutta sain onneksi käännettyä
ilmassa jalat kohti maata kuin kissa ikään enkä saanut törmäyksestä naarmun naarmua.
Antti
--
Antti Hahl
email: ph...@cc.hut.fi
http://www.hut.fi/~phahl
Ilkka Saastamoinen
In article <6hvdb6$bno$1...@news2.hkkk.fi>,
Jussi Raisanen <k24...@kyyppari.hkkk.fi> wrote:
>: Sissitoimintaa en tarkemmin tunne, mutta eikös tulenjohtaja olisi aika
>: hyvä kaveri myös sissille väijytykseen vai mitä tieliikenteen häirintää se
>: on.
>
>Joo, ja ennen (ei kai enää nykyisin) sissit/erillisjoukot
>kuskasivatkin kevyitä heittimiä itse mukanaan juuri tota
>varten. Ainakin vielä 1995 koulutettiin sissiaukin oppilaille krh:n
>käyttö - meille uo:ille ei :(
Onko kevyet heittimet poistettu kokoonpanosta? Sen verran ETS:ää tuo
on ollut, että ei ole sattunut silmiin. Ainakin minun
inttiaikanani ne vielä löytyivät erillisjoukkojen vahvuudesta tietyltä
tasolta alkaen.
-Ilkka
--
Ilkka Saastamoinen
http://www.cs.tut.fi/~varg/
Toni Heikkila
Heh, muistuipa mieleen omat inttiajat, kun kapiaset selittivät naama
totisena miten lentopommi kimpoaa tornikanuunan kuvusta (RT) tai
tulenvalvota torni on siksi pyöreä, että ohjus/raketti kimpoaisi pois
siintä ennen räjähtämistä. Myöskin jonkin verran huvittavia oli ne
molotovin koktaililla taistelupanssarivaunun kimppuun esitelmät sekä
'atomipommi'-demonstaatiot (sienimäinen pilvi trotyylillä ja bensalla).
(tämä kaikki siis -93).
Toni
Pekka Turunen
J.Sirviö wrote:
> Tervehdys.
> Kyllä tulee vanhalle sissille tippa silmään, kun lueskelee näiden nk.
> uusavuttomien murheita. Ei ole mikään ihme, että näille vesseleille on
> kaupassa leipäkin pakattu jo valmiiksi siivutettuna.
> Arvuutelkaapa ihan vaan huviksenne, tai sitten niin paljon kuin korvienväli
> periksi antaa. Kuinka paljon tulee kaminaan pantavaa puutavaraa yhden
> tykistökeskityksen aikana? Suomen metsät ovat poltettavaksi sopivaa puuta
> täynnä, vai ettekö ole käyneet lainkaan sen nimisessä maastossa jota
> metsäksi kutsutaan. Miehet ei saa edes puita itse hankittua kaminaansa.
> Nälkäänhän ne kuolisi ilman "pitsapalvelua" taikka ei äiti tai tyttöystävä
> olisi antanut ohjeita kuinka toimia, jos nälkä tulee. On tullut monesti
> mieleen näitä juttuja lukiessa, että tällaisten "sankareiden" varassako
Kyllä täytyy myös minunkin todeta että en ole ollut uskoa silmiäni kun
olen lukenut tätä palstaa.
Ja edelleen vaan puhutaan jostain kelosta (jonka pitäisi kasvaa teltan
nurkalla), vaikka on jo moneen kertaan todettu että muukin puu palaa.
Turunen
Samuli Saarelma
Pekka Turunen (cs0...@reimari.uwasa.fi) wrote:
: Ja edelleen vaan puhutaan jostain kelosta (jonka pitäisi kasvaa teltan
: nurkalla), vaikka on jo moneen kertaan todettu että muukin puu palaa.
Tätä itsekin olen ihmetellyt. En ole mikään metsissä kulkija, joten en osaa
sanoa, miten hyvin tuore suomalainen puu palaa. Tuli vaan mieleen kuvat
Zaireen paenneiden ruandalaispakolaisten nuotioista. Niissä oli tuoreeltaan
sademetsästä hakattua puuta. Siellä ei varmasti ollut vuotta aikaa odotella
puun kuivumista. Ja mistä metsäpalot muuten syttyvät, jos tuore puu on
liian märkää palaakseen ?
Samuli Saarelma
Koivum{ki Tero
Jussi Raisanen (k24...@kyyppari.hkkk.fi) wrote:
: 2 jos en väärin muista (ne pantiin kuulemma tekemään p-kokeet uudestaan kun
: luultiin että ne kusettaa).
Legenda kertoo myös, että erään komppanian päällikön veljenpoika teki
p-testin toistamiseen, kun ei saanutkaan kokeesta tuota
johtajakoulutukseen vaadittua nelosta... Ei kuulemma onnistunut päällikön
pettymykseksi edes toisella kerralla... :)
--
Tero K.
Otto Ahonen
In article <6i1k5m$gfd$1...@baker.cc.tut.fi> te...@cc.tut.fi (Koivum{ki Tero) writes:
>From: te...@cc.tut.fi (Koivum{ki Tero)
>Subject: Re: Inttitaukkeja (Oli:Puita pesään!(Oli:Urbaani...))
>Date: 27 Apr 1998 09:46:30 GMT
Riihimäellä vuonna -94 kakkossaapumiserän
telejoukkueen (30) p-kokeen keskiarvo oli huimat
3..:) ja sen kyllä huomasi. koko porukka olikin jo-
tain työttömiä tms. väliinputoajia.
otto
Markus Storvik
Otto Ahonen (ohah...@kumpu.helsinki.fi) wrote:
: Riihimäellä vuonna -94 kakkossaapumiserän
: 3..:) ja sen kyllä huomasi. koko porukka olikin jo-
: tain työttömiä tms. väliinputoajia.
Oliko teidän joukko-osastossanne tapana kertoa p-kokeen tulokset? Omassa
palveluspaikassani en tiennyt ketään joka olisi käynyt kysymässä
tuloksensa. (Johtajakoulutukseen valittaessa tuntui muutenkin painavan
enemmän henkilön yleinen luotettavuus ja käytös. Tosin kun 2/3
varusmiehistä palveli joukko-osastossamme enemmän kuin 240 niin ei
p-kokeen tuloksella turhan suurta merkitystä.)
Mitkä muuten mahtavat olla rajat eri tehtäviin (lähinnä SPOL,AUK,RUK)???
terveisin markus
Otto Ahonen
In article <6i1ssg$1vcu$1...@luotsi.uku.fi> sto...@hytti.uku.fi (Markus Storvik) writes:
>From: sto...@hytti.uku.fi (Markus Storvik)
>Subject: Re: Inttitaukkeja (Oli:Puita pesään!(Oli:Urbaani...))
> Oliko teidän joukko-osastossanne tapana kertoa p-kokeen tulokset? Omassa
>palveluspaikassani en tiennyt ketään joka olisi käynyt kysymässä
>tuloksensa. (Johtajakoulutukseen valittaessa tuntui muutenkin painavan
>enemmän henkilön yleinen luotettavuus ja käytös. Tosin kun 2/3
>varusmiehistä palveli joukko-osastossamme enemmän kuin 240 niin ei
>p-kokeen tuloksella turhan suurta merkitystä.)
> Mitkä muuten mahtavat olla rajat eri tehtäviin (lähinnä SPOL,AUK,RUK)???
>terveisin markus
kirjurien tietotoimisto kertoi asian meille avaruusmiesjohtajille, kun
ihmeteltiin porukan tasoa. ja taisi joku skapparikin meille joskus avautua
pu:na ollessaan kun sillä meinas mennä hermot niihin sankareihin.
otto
Heikki Juhola
Markus Storvik wrote:
> Mitkä muuten mahtavat olla rajat eri tehtäviin (lähinnä SPOL,AUK,RUK)???
Muistaakseni AUK minimi 4, RUK minimi 5, ja SPOL kuulemani mukaan tätä
nykyä 3. Aiemmin, eli -90 ei tiettävästi ollut SPOL-tehtäviin p-kokeesta
minimipistevaatimusta. Alaisenani palveli ainakin yksi kahden pisteen
mies ja yksi yhden pisteen mies. Jälkimmäinen ei tosin ollutkaan spol
koska miestä oli ehditty rangaista ennen SPOLliksi nimittämistä. Myös
muita "arpomalla", eli vastaamalla joka kysymykseen vastausehdon a), ja
sitä myöten jonkun 1-3 p-kokeista saaneita oli monta.
-> Tuolloin ei p-kokeeella ollut teoriassa merkitystä. Oikeasti ainakin
AUKkiin päässeillä ei tainnut 6 huonompia olla. Itsellä oli kyllä 9
mutta ei silläkään RUKkiin pässyt kun ei tullut oikein juttuun
linjanjohtajan kanssa eikä mielistelykään kuulunut vahvimpiin puoliini.
Ei kuulu tosin vieläkään niin kuin jotkut varmaan on huomanneet :-)
Koska oli Kaartissa, niin p-koevaatimus on saattanut olla eri kuin
varsinaisilla porttiväijymiehillä, en tiedä varmasti. "Kuninkaallinen"
Kaartihan kun ei portilla juuri väijynyt :-)
Niilo Paasivirta
Otto Ahonen <ohah...@kumpu.helsinki.fi> wrote:
>Riihimäellä vuonna -94 kakkossaapumiserän
>telejoukkueen (30) p-kokeen keskiarvo oli huimat
>3..:) ja sen kyllä huomasi. koko porukka olikin jo-
>tain työttömiä tms. väliinputoajia.
Juu. Työtön == tyhmä, kaikkihan sen tietävät.
Mutta, itse en koskaan muistanut kysyä P-testin tulosta. Saisikohan
sitä enää selville puhelimitse. Kyseessä on Keski-suomen sotilas-
lääni (tai mikälie KsSlPrktnkslnmnl se nyt onkaan), vuosi 1990.
Kertovatko ne tuloksen puhelimessa? Enpä viitsisi ahneelle
puhelinlaitokselle penniäkään tuhlata jos ei ole mitään toivoa...
--
<a href="http://www.jyu.fi/%7Enp/index.html"> Niilo Paasivirta </a>
Sami Pesonen
Markus Storvik wrote:
> Mitkä muuten mahtavat olla rajat eri tehtäviin (lähinnä SPOL,AUK,RUK)???
P-arvoista en tiedä, mutta SPOL-hommiin vaaditaan joko luku- tai
kirjoitustaito. Mikäli kumpikaan ei onnistu, niin voi päästä partion- tai
ryhmänjohtajaksi vahtimaan vaatimukset läpäisseitä älymystön edustajia :-).
(Lähde: SPOL-auk:n oppitunnilla kuultua :-). Sanamuoto ei tosin ole tarkka.)
Sami
--
Infotools Oy
Sami Pesonen
+358-40-571 1193
Ja lopuksi kuolematon mietelause: "Hau" -Osku
Heikki Juhola
Sami Pesonen wrote:
> > Mitkä muuten mahtavat olla rajat eri tehtäviin (lähinnä SPOL,AUK,RUK)???
>
> P-arvoista en tiedä, mutta SPOL-hommiin vaaditaan joko luku- tai
> kirjoitustaito. Mikäli kumpikaan ei onnistu, niin voi päästä partion- tai
> ryhmänjohtajaksi vahtimaan vaatimukset läpäisseitä älymystön edustajia :-).
>
> (Lähde: SPOL-auk:n oppitunnilla kuultua :-). Sanamuoto ei tosin ole tarkka.)
Jippo-partioon pääsee myös jos osaa reitin takaisin päävartioon :-)
Kim Gunnar Enkovaara
sto...@hytti.uku.fi (Markus Storvik) writes:
> Oliko teidän joukko-osastossanne tapana kertoa p-kokeen tulokset? Omassa
>palveluspaikassani en tiennyt ketään joka olisi käynyt kysymässä
Olin riihimäellä II/95 ja kyllä meillä kaikki kävivät kysymässä
p-kokeen tulokset ja tuosta kerrottiin avoimesti että käykää kysymässä
jo kiinostaa. Eli ilmeisesti on Riksussa tapana.
--
=============================================================================
Mr. Kim Enkovaara | kenk...@cc.hut.fi | IRC : embo
Iirislahdentie 47 E | em...@unix.mpoli.fi | BBS : telnet mpoli.fi
02230 Espoo,Finland | em...@iki.fi (preferred) |
Leo Nenonen
>
>Tätä itsekin olen ihmetellyt. En ole mikään metsissä kulkija, joten en osaa
>sanoa, miten hyvin tuore suomalainen puu palaa. Tuli vaan mieleen kuvat
>Zaireen paenneiden ruandalaispakolaisten nuotioista. Niissä oli tuoreeltaan
>sademetsästä hakattua puuta. Siellä ei varmasti ollut vuotta aikaa odotella
>puun kuivumista. Ja mistä metsäpalot muuten syttyvät, jos tuore puu on
>liian märkää palaakseen ?
>
Tuorekkin puu palaa, jopa SA mallisessa kaminassa, mutta tarvitsee aina
seurakseen edes hiukka kuivaa tavaraa. Ongelma vaan tuppaa olemaan että
tuoretta puuta käytettäessä ei tahdo syntyä tarpeeksi lämpöä. Vaatii nääs
kipinältä taitoa ja mielenkiintoa enempi kuin keskimääräiseltä
asfalttisoturilta löytyy.
Toki on kamina malleja joissa voi polttaa menestyksekkäästi ihan tuorettakin
puuta esim. Leo Kojon kehittelemä kamina. Ko tuotteisiin en vain ole
sotaväessä törmännyt.
Muiden polttoaineiden käyttöön on varmaan jatkossa melkoisia paineita, sillä
aika hyvä arvio tarvittavasta puutavaramäärästä on 1 kuutio / kamina /
vuorokausi kylmänä (talvi) vuodenaikana. Ja kun JV Komppaniassa on
suunnilleen 13 telttaa ja kaminaa niin...
Toni Heikkila
On Mon, 27 Apr 1998, Otto Ahonen wrote:
[clipeticlip]
> Riihimäellä vuonna -94 kakkossaapumiserän
> telejoukkueen (30) p-kokeen keskiarvo oli huimat
> 3..:) ja sen kyllä huomasi. koko porukka olikin jo-
> tain työttömiä tms. väliinputoajia.
>
> otto
työttömiä tms. väliinputoajia ?????
aika kova yleistys maassa, missä 13-19% työvästöstä on työttömiä.
Itse olet varmaan jokin ruudinkeksijä?
Toni
p.s reservin sotilasarvo ei todellakaan korreloi älykkyyden kanssa...
Heikki Juhola
Toni Heikkila wrote:
> p.s reservin sotilasarvo ei todellakaan korreloi älykkyyden kanssa...
Ei niin. Omassa aukkituvassa ainakin oli muutama kaveri joiden oli pakko
päästä RUK:iin mikäli halusi olla jatkossakin väleissä vanhempiensa ja
sukunsa kanssa. Kyllähän ne sinne pääsi opiskelemalla yötä päivää ja
mielistelemällä linjanjohtajaa. Tietty jälkikäteen on aivan sama miksi
meni/pääsi/hakeutui AUK/RUKiin mikäli sieltä vielä valmistuukin.
Silloinhan on sitten se sotilasarvo kuitenkin.
Näillä kiipijöillä kyllä motivaatio tuli kyllä ihan muualta kuin
maanpuolustushengestä tai edes sotilasuran havittelusta. Itseasiassa
samalta AUK-kurssilta ei tiettävästi kukaan jäänyt vakipalvelukseen.
Yksi jäi tosin kesäkessuksi mutta opiskelee tiettävästi tätä nykyä
johonkin siviiliammattiin.
Otto Ahonen
In article <Pine.HPP.3.95.98042...@hepo.cc.lut.fi> Toni Heikkila <tmhe...@hepo.cc.lut.fi> writes:
>From: Toni Heikkila <tmhe...@hepo.cc.lut.fi>
>Subject: =?ISO-8859-1?Q?Re=3A_Inttitaukkeja_=28Oli=3APuita_pes=E4=E4n!=28Oli?=
>Date: Wed, 29 Apr 1998 12:03:25 +0300
ty=F6tt=F6mi=E4 tms. v=E4liinputoajia ?????
>aika kova yleistys maassa, miss=E4 13-19% ty=F6v=E4st=F6st=E4 on ty=F6tt=F6=
>mi=E4.
>Itse olet varmaan jokin ruudinkeksij=E4?
> Toni
>p.s reservin sotilasarvo ei todellakaan korreloi =E4lykkyyden kanssa...
no okei, yleistykseni oli liian karrikoitu, mutta sun olis pitänyt nähdä
se meininki itse niin ymmärtäisit sanamuotoni paremmin. ne heput vaikutti
juuri niiltä, joita työnteko ei edes kiinnosta.
ruutihan on jo keksitty, pitänee keksiä jotain uutta :)
otto
Olli Suhonen
Pekka Turunen wrote
>
> Ja edelleen vaan puhutaan jostain kelosta (jonka pitäisi kasvaa teltan
> nurkalla), vaikka on jo moneen kertaan todettu että muukin puu palaa.
>
Jos tuore (=kasvava) puu ei palaisi, ei olisi metsäpalojakaan!
epl
tuo...@stekt.oulu.fi.mil kirjoitti artikkelissa
<6hl428$2hm$1...@tankard.oulu.fi>...
> Jussi Raisanen <k24...@kyyppari.hkkk.fi> wrote:
> > 2 jos en väärin muista (ne pantiin kuulemma tekemään p-kokeet uudestaan
kun
> > luultiin että ne kusettaa).
>
> kun laukaistaan"-tyyppi. Hepulla meni kaikki sallittu aika
> lappujen täyttämiseen, kysymykset jannu sivuutti ihan liian
> vaikeina, lappujen täyttämisessä oli ihan kylliksi työtä.
>
Täytyy toki muistaa, että näihin "pidätkö kukkasista?" ja "kiristääkö vanne
päätäsi?" -kysymyksiin vastaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Eräskin
tutkinnonsuorittaja papereita kerättäessä kertoi, että alkuun oli
tavattoman vaikeaa saada vastauksia aikaiseksi, mutta kun katsoi kaverilta,
tiukkoihinkin kysymyksiin syntyi vastaus.
EPL
Aarne Rantala
Olli Suhonen <olli.s...@ntc.nokia.com> writes:
Kylla kuivuneet oksat ja lehdet, risukko, varvut, jnpp. riittaa aika
pitkalle - metsapaloissa palaa usein kaikki muu paitsi 'oikeiden'
puiden rungot (mantyja toki auttaa tyven kaarnapanssarointi).
(Ja jos tahan joku valopaa toteaa ettei sitten olekaan kyse metsa-
vaan risukkopalosta niin sitten metsapalosta tulee _tosi_ harvinainen
ilmio.)
--Aarne Rantala
Matti Raiski
Ilkka Saastamoinen wrote:
>
> Onko kevyet heittimet poistettu kokoonpanosta? Sen verran ETS:δδ tuo
> on ollut, ettδ ei ole sattunut silmiin. Ainakin minun
> inttiaikanani ne vielδ lφytyivδt erillisjoukkojen vahvuudesta tietyltδ
> tasolta alkaen.
>
Tuota kevyitten heittimien poistamista on kait mietitty viimeiset
kymmenen
vuotta. Itse ei kyllδ oikein kaaliin sovi, ettδ tiukan paikan tullen
kaikki
tulituki olisi tilailtava jostain kauempaa. Kyllδ tuota laitetta tδmδ
nykyinen
tietokonesukupolvi oppii kδyttδmδδn kuukauden koulutuksellakin, jopa
sissikin ;-)
Eli mitδ lδhi-idδstδ on kuulunut niin, pasi ei oo mittδδn, rk62 ei oo
mittδδn,
mutta Tampellan valmisteen ollessa nδkyvillδ asemissa δhlδmijoukko
rauhoittuu
nopeasti. Eli kun yksikφllδ on tulivoimaa, jonka kδytφstδ se pystyy
pakottavas-
sa tilanteessa pδδttδmδδn itsenδisesti ja nopeasti on se aina niskan
pδδllδ.
Ja vastauksena onko kevyt heittimet laitettu koipussiin, en tiedδ,
toivottavasti ei, sillδ sen verran mainio peli se on suomalaisessa
peitteisessδ
maastossa. Kevyt se kyllδkδδn ei ole :-( ...muuta kuin krh-miehille :-)
Matti Raiski, mra...@kiila.me.tut.fi
Matti Raiski
Jussi Alanen wrote:
> mutta voin hyvin kuvitella alikersantti K:n ilmeen Rovajδrvellδ, jonkin
> tunturin laella parikaapeliyhteyttδ rakennettaessa, kun tkm V ilmoittaa
> "sδrmδsti": "Her-raaa aaa-lii-ker-sant-tiii, mulla irtos suksi
> jalastaa..." Suksi kun ei ollut odottanut tkm V:tδ, vaan jatkoi matkaansa
> tunturin rinnettδ alas...
>
Jossain opetuksessa armeija onnistuu ja imeisesti se on tuo puhuttelu,
mutta
jatketaanpa noita "voin hyvin kuvitella alikersantin ilmeen jutuilla".
KaiPr:n oli saatu uusi komentaja (v.91), joka siisteys-ihmisenδ sitten
mδδrδsi
yleiset siivoustalkoot. Sattumoisin meidδn komppanialle iski
ampuma-alueen
siivous, tarkoituksena oli tietenkin kerδtδ pakkipussit, rφφkiaskit yms.
tauhka
pois. Tietenkin koulutuksen aikana oli ziljoona-miljoona kertaa kerrottu
krh:ssa kun
oltiin, ettei ikinδ missδδn tilanteessa saa kδpδlφidδ alueelta lφytyviδ
singon ja
krh:n suutareita. No, mortit siivoamaan ja me alikessut tauolle. Itse
(onneksi)
en tapahtumaa nδhnyt kun juuri yksikkφφn kurssilta palannut suojelumies
(heh...) N.N.
hissun kissun kanniskelee tupakoivien ja omaa δlδmφlφδ pitδvien
alikessujen keskelle
kenenkδδn sen paremmin huomaamatta sokka pδδllδ ammutun krh:n 88mm tkr:n
ja kysyy:
"Herra Alikersantti mikδkφhδn tδmδ on ?" No eihδn se onneksi rδjδhtδnyt
kuin vasta
tnt:n avustuksella, mutta innostus morttien vahtimiseen iltapδivδllδ
oli kyllδ huomattavasti suurempi.
Suojelumies N.N oli siivotessaan nδhnyt turpeesta pilkistδvδn kranaatin
pyrstφn ja
alkanut uteliaana ihmisenδ sitδ repimδδn irti. No, eihδn se kuitenkaan
nδppivoimin
savimaasta ollut irronnut niinpδ ei kun 43:n Nokialainen tarpeeksi
suurella vauhdilla
tarpeeksi monta kertaan kranun kylkeen niin oli irronnut ja eikun
ylpeδnδ esittelemδδn
lφytφδ esimiehille :-) Ensiluokkaista ja itsenδistδ toimintaa ;-)
Matti Raiski, mra...@kiila.me.tut.fi
Koivum{ki Tero
Matti Raiski (mra...@kiila.me.tut.fi) wrote:
: Tuota kevyitten heittimien poistamista on kait mietitty viimeiset
: kymmenen
: vuotta. Itse ei kyllä oikein kaaliin sovi, että tiukan paikan tullen
: kaikki
: tulituki olisi tilailtava jostain kauempaa. Kyllä tuota laitetta tämä
: nykyinen
: tietokonesukupolvi oppii käyttämään kuukauden koulutuksellakin, jopa
: sissikin ;-)
Niin. Ota tuosta nyt sitten selvä. Ensin ollaan poistamassa kevyet
heittimet ja sitten kuuluu uutisia, jonka mukaan suunniteltaisiin vielä
kevyemmän ( 60 mm tai jotain) heittimen ottamista käyttöön
joukkuetasolla...
Torniko taas toimii???
--
Tero K.
Kari Rantamäki
Koivum{ki Tero wrote:
> Legenda kertoo myös, että erään komppanian päällikön veljenpoika teki
> p-testin toistamiseen, kun ei saanutkaan kokeesta tuota
> johtajakoulutukseen vaadittua nelosta... Ei kuulemma onnistunut päällikön
> pettymykseksi edes toisella kerralla... :)
Samassa joukkueessa kanssani oli yks heppu joka teki p kokeen kaks kertaa jotta
pääsi aukkiin, kun skapparit halusivat sen sinne lähettään, kun ei ketään
muutakaan kiinnostanut sinne lähteä, mukaan lukien minut. Itse asiassa meistä
jota skapparit sinne suunnittelivat lähtevän ei lähtenyt ketään :)