Panssarivoima jaetaan kahdelle valmiusprikaatille
Pertti Ström
ilmoittama sodan ajan panssariyhtymien lakkauttaminen. Leopard-voima
jaettaisiin kriisitilanteessa kahden valmiusprikaatin kesken. Näin
vahvistettaisiin niiden iskuvoimaa. Pääesikunnan mielestä Suomella ei
ole varaa kehittää yhtaikaa sekä panssariyhtymiä että valmiusyhtymiä.
Kenelläkään ei tunnu olevan vielä selvää kuvaa, mitä organisaation
muutos pitää sisällään. Panssariprikaatin komentaja, eversti Kyösti
Halonen ei pidä mahdollisena, että panssarivoiman keskitetystä
käytöstä luovuttaisiin. Toisaalta poikkeusoloissa osa raskaista
taistelupanssareista siirrettäisiin Karjalan prikaatille. Muista
vaunuista muodostettaisiin erillisiä komppanioita tai pataljoonia,
joita valmiusprikaatit johtavat.
Missään tapauksessa rauhan ajan panssarikoulutus ei siirry muualle
Parolasta. Halosen mukaan Karjalan ja Porin prikaatin jääkärit
osallistuvat nykyistä enemmän Panssariprikaatin harjoituksiin ja
jossain määrin panssareita voidaan kuljettaa niiden harjoituksiin.
- Mutta uusia ajouria ei ryhdytä raivaamaan kummankaan varuskunnan
alueille. Niinisalo säilyy tärkeimpänä harjoitusalueenamme.
Entinen panssariupseeri ja kouluttaja, nykyinen ulkopolitiikan
instituutin tutkija Pekka Visuri kavahtaa mitä tahansa panssarivoiman
hajauttamista.
- En tunne tuoreimpia suunnitelmia, mutta joka tapauksessa
panssarivoiman jakaminen valmiusprikaateille edellyttää, että niillä
on antaa panssareille sama huollon, pioneerien, ja ilmatorjunnan tuki
kuin panssariyhtymissä. Kaikki kokemus kertoo, että tärkeintä on
toimintakykyinen kokonaisuus. Muuten raha on hukkaan heitettyä, Visuri
sanoo.
Visurin mielestä Ruotsin esimerkkiä ei ole syytä noudattaa. Siellä
on luotu erillisiä panssaripataljoonia valmiusprikaatien tueksi.
- Niin kauan kuin Ruotsissa aseellisen valmiuden ylläpidon
perustana oli oman maan puolustus, ei tällaisesta edes keskusteltu.
Nyt on aika eri. Hajautettua voimaa voi puolustaa rauhanturva- ja
kriisinhallintatehtävissä, joissa ei ole toimivaa vihollista vastassa.
Eversti Halonen myöntää olevansa huolissaan siitä, että
Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmenti:n lakkauttamisen myötä
panssarikoulutusta jouduttiin supistamaan. Hän arvioi, että sodan ajan
panssariprikaatien lakkauttaminen voi johtaa viesti- ja
tykistökoulutuksen vähentämiseen, mikä heikentää panssarijoukkojen
kykyä taistella ilman ulkopuolista tukea.
- Mielenkiinnolla odotamme mitä jatkossa tehdään. Esimerkiksi Porin
Prikaatissa ei ole tykistöosia."
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,124866,2003-05-27
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Risto Tammela
Asiapuhetta. Näyttää siltä, että Prikaati2005:istä tehdään mekanisoituja
ilman selkeää suunnitelmaa. Aluepolitiikka ajaa sekä maanpuolustuksen
että PV:n henkilökunnan etujen edelle.
Erityisen idiootilta touhulta kuulostaa
CV-90:ien sijoittaminen Vekarajärvelle. Parhaiten Leopardien kanssa
yhteensopiva järjestelmä sijoitetaan usean sadan kilometrin päähän.
PsPr:n Psj-kouluttajia on jo määrätty siirtymään Vekarajärvelle. Tällä
saadaan aikaan se, että moni osaava skappari vaihtaa siviilipuolelle ja
Vekaralla Psj-kouluttajat ovat tälloin märkäkorvakadetteja ja mekanisoidun
jalkaväen touhuja osaamattomia "hirvikapiaisia".
t:rike
arrow
Risto Tammela wrote:
> Erityisen idiootilta touhulta kuulostaa
> CV-90:ien sijoittaminen Vekarajärvelle. Parhaiten Leopardien kanssa
> yhteensopiva järjestelmä sijoitetaan usean sadan kilometrin päähän.
> PsPr:n Psj-kouluttajia on jo määrätty siirtymään Vekarajärvelle. Tällä
> saadaan aikaan se, että moni osaava skappari vaihtaa siviilipuolelle ja
> Vekaralla Psj-kouluttajat ovat tälloin märkäkorvakadetteja ja mekanisoidun
> jalkaväen touhuja osaamattomia "hirvikapiaisia".
>
Vekara on lähinnä ainoaa vihollista joten sinne on hyvä keskittää paras
kalusto.
Antti Heikkila
>
> Asiapuhetta. Näyttää siltä, että Prikaati2005:istä tehdään mekanisoituja
> ilman selkeää suunnitelmaa. Aluepolitiikka ajaa sekä maanpuolustuksen
> että PV:n henkilökunnan etujen edelle.
Eiköhän ensi vuoden puolustuspoliittisesta selonteosta ja siihen
liittyvästä iskukykyselvityksestä tule jonkinlainen kokonaiskuva julki.
Prikaati 2005:n käyttöönotto on samalla siirtynyt vuoteen 2008, johon voi
siihenkin suhtautua varauksella. PV on nyt omien aikataulujensa vanki, ja
toiminta on jotenkin takaperoista kun ensin tehdään hankintoja ja
päätöksiä ja vasta sitten suunnitelmia. Tai sitten suunnitelma on mutta
sitä pantataan tuohon selontekoon asti. Siinä tapauksessa suunnitelma ei
tule ketään panssarimiestä tai -jääkäriä miellyttämään.
Viitaten PsPr:n komentajan HS:lle 10.5. antamiin kommentteihin, näyttää
siltä että kaikki Leot menevät erillisille vaunupataljoonille (124 = 4 x
31, eli pataljoonaan kolme komppaniaa á 10 vaunua + komentajan oma vaunu)
ja nykyisen kaltaista tiivistä panssarijääkärien ja vaunumiesten
yhteistoimintaa tai yhtymä-ajattelua ei aiota ensinkään jatkaa. Eikä
voidakaan, kun koulutus on päätetty hajauttaa. Mitenköhän käy RUK:n
panssarijääkärilinjan, joka on tällä hetkellä Panssarikoulussa? Tuskin
KarPr:n rakennetaan 'omaa RUK:ia' yhtä ainoaa linjaa varten eikä toisaalta
PsK:lla tai Haminan RUK:lla ole resursseja kouluttaa CV-kaluston
upseerioppilaita ilman kalustoa. CV90 on jo sen verran kehittynyt vaunu,
että joukkueenjohtajan pitäisi olla taustaltaan selkeästi vaunumies.
Muuten ne vaunut ovat pahasti vajaakäytöllä.
Se Visurin esittämä kysymys tankkien tukiorganisaatiosta on myös erittäin
aiheellinen ja huonosti hoidettuna ainakin yhtä vakava kuin
yhteistoiminnan puute jalkaväen ja tankkien välillä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Timo Hirvi
>
> Vekara on lähinnä ainoaa vihollista joten sinne on hyvä keskittää paras
> kalusto.
Ei Suomella ole vihollisia. Suomen rajojen laillinen ylittäminen
suuntaan jos toiseenkin on arkipäivää, ja kauppa käy. Tuo olisi aika
erikoista, jos jotain vihollisuuksia olisi olemassa.
Tiedän, mitä luultavasti tarkoitit, mutta sanavalintasi oli kehno.
--
Timo Hirvi
Risto Tammela
> Vekara on lähinnä ainoaa vihollista joten sinne on hyvä keskittää paras
> kalusto.
Muistaakseni Suomella ei ole mitään vihollista. Et näköjään viitsinyt
lukea artikkelia: nyt ei keskitetä mitään vaan hajautetaan
panssarijoukkojen koulutusta pitkin maata. Lisäksi et näytä tajuavan
koulutus- ja perustamispaikkojen eroa.
t:rike
Antti Heikkila
> Vekara on lähinnä ainoaa vihollista joten sinne on hyvä keskittää paras
> kalusto.
Eikös Immolan rajakoulu olisi vielä lähempänä? Sitäpaitsi sitä kalustoa ei
keskitetä vaan hajautetaan, kun Leot ja CV:t koulutetaan eri paikoissa.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Risto Tammela
> Viitaten PsPr:n komentajan HS:lle 10.5. antamiin kommentteihin, näyttää
> siltä että kaikki Leot menevät erillisille vaunupataljoonille (124 = 4 x
> 31, eli pataljoonaan kolme komppaniaa á 10 vaunua + komentajan oma vaunu)
> ja nykyisen kaltaista tiivistä panssarijääkärien ja vaunumiesten
> yhteistoimintaa tai yhtymä-ajattelua ei aiota ensinkään jatkaa. Eikä
> voidakaan, kun koulutus on päätetty hajauttaa.
Sinällään SA-panssariprikaatien lopettamiset eivät ole täysin toivoton
ajatus. Homma voisi toimiakin, jos muodostettavat pataljoonat olisivat
panssaripataljoonan tyylisiä itsenäiseen toimintaan kykeneviä
kokonaisuuksia. Nyt saadaan aikaan vaunupataljoonia, joissa on
yhdistetty panssaripataljoonan tehtävät erllisten vaunupataljoonien
rakenteeseen. Ei hyvä.
> Mitenköhän käy RUK:n
> panssarijääkärilinjan, joka on tällä hetkellä Panssarikoulussa? Tuskin
> KarPr:n rakennetaan 'omaa RUK:ia' yhtä ainoaa linjaa varten eikä toisaalta
> PsK:lla tai Haminan RUK:lla ole resursseja kouluttaa CV-kaluston
> upseerioppilaita ilman kalustoa. CV90 on jo sen verran kehittynyt vaunu,
> että joukkueenjohtajan pitäisi olla taustaltaan selkeästi vaunumies.
> Muuten ne vaunut ovat pahasti vajaakäytöllä.
Näen jo tilanteen sieluni silmin. Vekaralta laitetaan AUK1:n jälkeen väki
Haminaan. Siellä opetellaan Pasi-touhuja. Takaisin tullessa ihmetellään,
mitä nämä CV:t ovat. Kapiaiset sadattelevat kun koksut eivät tiedä
mekanisoidun jalkaväen toiminnasta paskaakaan.
Itse näkisin, että panssarijääkärikoulutettu joukkueenjohtaja kyllä
hanskaa CV-touhun. Joukkueenvarajohtaja on kuitenkin vaunukoulutettu.
Tämä muuten asettaa toisen ongelman: nykyisin joukkueenvarajohtajakin on
kokelas. Vekaran ja Haminan aliupseerikursiaikatauluilla näille ei
kuitenkaan saada
kortteja ajatettua. CV-joukkueen varajohtaja kuitenkin on myös
vaununjohtaja, joten lähettäminen Parolaankaan ei tule
kysymykseen. On turha käyttää kaveria Parolassa BMP:n
takakontissa, jos Vekaralla johdetaan vaunua. Ilmeisesti varajohtaja
joutuu tyytymään AU-koulutukseen, mikä taas vähentää halukkaita
vaunukoulutukseen.
t:rike
Antti Heikkila
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
> > Viitaten PsPr:n komentajan HS:lle 10.5. antamiin kommentteihin, näyttää
> > siltä että kaikki Leot menevät erillisille vaunupataljoonille (124 = 4 x
> > 31, eli pataljoonaan kolme komppaniaa á 10 vaunua + komentajan oma vaunu)
> > ja nykyisen kaltaista tiivistä panssarijääkärien ja vaunumiesten
> > yhteistoimintaa tai yhtymä-ajattelua ei aiota ensinkään jatkaa. Eikä
> > voidakaan, kun koulutus on päätetty hajauttaa.
>
> Sinällään SA-panssariprikaatien lopettamiset eivät ole täysin toivoton
> ajatus. Homma voisi toimiakin, jos muodostettavat pataljoonat olisivat
> panssaripataljoonan tyylisiä itsenäiseen toimintaan kykeneviä
> kokonaisuuksia. Nyt saadaan aikaan vaunupataljoonia, joissa on
> yhdistetty panssaripataljoonan tehtävät erllisten vaunupataljoonien
> rakenteeseen. Ei hyvä.
Jos ne vaunupataljoonat eivät olisi erillisiä vaan orgaanisesti KarJPr:n
ja PorJPr:n (tai mitkä nämä SA-organisaation Pr2005:t sitten ovatkaan
nimeltään) osia ja näihin prikaateihin rakennetaan suurella
rahalla SA-panssariprikaatin huolto-ja tukiorganisaatio, niin sitten
aletaan olla jonkin jäljillä. Tämän jälkeen pitäisi enää varmistaa se,
että saman prikaatin sisällä vaunupataljoonien ja jääkäripataljoonien
komppanioita voidaan käyttää yhdessä. Tämä olisi muutos nykyisestä
pataljoonan sisällä toimivasta yhteistoimintamallista, ja minusta askel
taaksepäin, mutta ehkä sellaisenkin saisi toimimaan.
Panssaripataljoonia erotuksena panssarivaunupataljoonista on näillä
näkymin vaikea Leopardien ympärille rakentaa, koska tarvittavat
rynnäkkövaunut puuttuvat. CV:t on jo annettu muille eikä niitä
riittäisikään, kun PsP:ssä on enemmän rynnäkkö- kuin taisteluvaunuja.
>
> > Mitenköhän käy RUK:n
> > panssarijääkärilinjan, joka on tällä hetkellä Panssarikoulussa?
>
> Näen jo tilanteen sieluni silmin. Vekaralta laitetaan AUK1:n jälkeen väki
> Haminaan. Siellä opetellaan Pasi-touhuja. Takaisin tullessa ihmetellään,
> mitä nämä CV:t ovat. Kapiaiset sadattelevat kun koksut eivät tiedä
> mekanisoidun jalkaväen toiminnasta paskaakaan.
Tai jos kapiaiset ovat samasta muotista, niin kukaan ei edes tajua, että
jotakin jää uupumaan. Vielä heikommissa kantimissa on yhteistoiminta
Leopardien kanssa, joista joku on joskus nähnyt vilauksen.
>
> Itse näkisin, että panssarijääkärikoulutettu joukkueenjohtaja kyllä
> hanskaa CV-touhun. Joukkueenvarajohtaja on kuitenkin vaunukoulutettu.
Jos jjoht on käynyt tavallisen kiväärilinjan Haminassa niin aika heikoiksi
laskisin nuo edellytykset. Siinä pitää kokelasaikana oppia paljon ja
nöyrästi ottaa oppia saman saapumiserän alikersanteilta ja
panssarijääkäreiltä, joka ei ole tuoreelle "varusmieshuipulle" koskaan
helppoa.
> Tämä muuten asettaa toisen ongelman: nykyisin joukkueenvarajohtajakin
> on kokelas. Vekaran ja Haminan aliupseerikursiaikatauluilla näille ei
> kuitenkaan saada kortteja ajatettua. CV-joukkueen varajohtaja kuitenkin
> on myös vaununjohtaja, joten lähettäminen Parolaankaan ei tule
> kysymykseen. On turha käyttää kaveria Parolassa BMP:n takakontissa, jos
> Vekaralla johdetaan vaunua. Ilmeisesti varajohtaja joutuu tyytymään
> AU-koulutukseen, mikä taas vähentää halukkaita vaunukoulutukseen.
No varmasti. Hyvä mainospuhe: palvelkaa 362, käykää rivi-AUK, yksi
kolmesta saa alikessun natsat, unohtakaa RUK. Sinne pitää sitten
käskemällä käskeä väkeä jos samassa varuskunnassa pääosa palvelee 180. Ne
jotka haluavat johtajiksi valitsevat palkitsevamman linjan ja ne jotka
haluavat päästä vähällä kiertävät sen tietysti kaukaa.
Sitä paitsi jo johtajareservin ja tappionsietokyvyn kannalta olisi tärkeää
että jvaraj olisi samalla tavalla koulutettu kuin joukkueenjohtakin.
Kyllähän hyvä vaununjohtaja-alik tai kersantti osaa kolmea vaunua johtaa,
mutta joukkueen varajohtajan pitää hallita myös joukkueenjohtajana
toimiminen, johon kuuluu myös jalkautuneiden ryhmien johtaminen.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Tero P. Mustalahti
> Nyt saadaan aikaan vaunupataljoonia, joissa on
> yhdistetty panssaripataljoonan tehtävät erllisten vaunupataljoonien
> rakenteeseen. Ei hyvä.
Aika sotkuiseltahan tämä vaikuttaa. Nyt lisäksi Keskusta työntää oman
lusikkansa soppaan, eli aluepolitiikan voi olettaa tulevan entistäkin
keskeisemmäksi päätöksenteossa. Keskusta ei luultavasti salli lisää
varuskuntien lakkautuksia tai edes marginalisointia. Koska rahaa
kehittää valmiusprikaateja ja panssariprikaateja yhtäaikaa ei kuitenkaan
ole, niin yhtälö vaikuttaa aika toivottomalta, jos tavoitteena olisi
järkevä organisaatio niin koulutuksen kuin sodanajan yhtymienkin kannalta.
Pahin virhe tehtiin minusta jo siinä vaiheessa, kun PsPr:ia ei valittu
virallisesti kehitettävien valmiusprikaatien joukkoon, vaikka se
muodollisesti kai valmiusyhtymäksi lasketaankin. Siinä vaiheessa
ilmeisesti ainakin poliitikkotasolla jotkut ajatelivat, ettei
panssareilla olisi enää merkittävää roolia uudella vuosisadalla. Nyt
sitten ollaan siinä tilanteessa, että panssarien rooli on entistä
selkeämmin yhä keskeinen maanpuolustuksen uskottavuuden kannalta, mutta
kellään ei tunnu olevan hyvää ideaa siitä miten panssarivoimia Suomessa
kehitetään. Ruotsin kaltainen muuhun kuin perinteiseen maanpuolustukseen
suuntautuva malli ei vielä tällä hetkellä ole Suomessa ajankohtainen,
vaikka toki tilanne voi siltäkin osin muuttua, jos Venäjän tilanne alkaa
lopullisesti vakiintua seuraavan 15 vuoden kuluessa. Keinotekoisia
viholliskuvia ei tule ylläpitää, sillä se on militarismia. Kuitenkaan
tässä vaiheessa ei ole vielä aika nuolaista, koska Venäjän tilanne on
yhä labiili.
Tero P. Mustalahti
Pekka Siltala
news:3ED3115B...@canada.nospam...
> Vekara on lähinnä ainoaa vihollista joten sinne on hyvä keskittää paras
> kalusto.
Los vekaroksella on myös vaunuja mallia psajon-83 joiden käyttöikä alkaa loppua,
uudenaikaiset vaunuhallit, huoltotilat yms. CVeiden vekaralle tuloon ei tarvita
afaik muuta ihmeellistä kuin simulaattorihalli. Ja jokatapauksessa esimerkiksi
PsPrn simuhallissa en ole nähnyt kuin t-72 ampumavermeitä, eli sinnekin ne olisi
jokatapauksessa ostettava rahalla.
--
Peku
Pekka Siltala
news:bav6k8$dlv$1...@mordred.cc.jyu.fi...
> Näen jo tilanteen sieluni silmin. Vekaralta laitetaan AUK1:n jälkeen väki
> Haminaan. Siellä opetellaan Pasi-touhuja. Takaisin tullessa ihmetellään,
Vekaralla psajon83 ajaja-johtaja koulutus suoritettiin III/93 p-kaudella, jolloin
pv:n sininen kortti oli ihmisillä jo taskussa ennen edes AUKin alkamista. Mitens
tuo sitten nykyään toimii ?
--
Peku
Antti Heikkila
Veikkaan, että CV9030:n johtajakoulutus kestää suunnilleen yhtä kauan kuin
BMP-2:n ja T-72:n, eli ajoluvat saadaan suoritettua tavallista pidemmän
PsAuK I:n loppuun mennessä (olisiko viikko 10 tai 11) ja tämän takia
Haminan RUK:iin ei vaunumiehet ehdi. CV9030:n tornilinjaa eli johtajan ja
ampujan koulutusta ei nyt tosiaankaan voi verrata Pasin
kalustokoulutukseen, CV nyt kuitenkin on 'oikea' rynnäkköpanssarivaunu.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> "arrow" <avro....@canada.nospam> wrote in message
No eihän siellä Parolassa järjellä ajatellen edes voi olla simulaattoreita
muulle kuin koulutuskalustolle (siellä on myös T-55-simuja, btw). Missä
välissä sinne olisi CV-simulaattori hankittu ja miksi?
Vekaran ongelma on siinä, että siellä ei ole infrastruktuuria Leopardien
koulutukseen. CV:iden ja Leopardien hajauttaminen on huono juttu
asiantuntijoidenkin (Visuri) mielestä, ja tätä yhteistoimintaa Vekaralla
ei voi kouluttaa, toisin kuin Parolassa.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Olli
ilmeisesti aikomus hankkia myös tornillisina versioina, jolloin vaunu vastaa
käytännössä CV9030:ta. Vaunun raideleveyskin on ilmeisesti sama kuin
useimmilla nykyaikaisilla MBT:llä... Olisikohan siitä sitten aisapariksi
Leopardeille?
Tosiasiahan on kuitenkin se, että vaunupataljoona ei ole itse
rintamavastuussa, vaan vaunuilla voi hyökätä (ja usein kai hyökättäisiinkin)
hirviprikaatin ryhmityksen läpi. Silloin vaunut voisivat poimia kyytiin
puskajääkäreitä kannelle ja saada näin suojajoukot muiden yksiköiden
miehistä...
Se, miten tavallinen jääkäri sitten osaa vaunun kanssa yhdessä toimia, onkin
sitten eri juttu... Ja kuka suojaa vaunupataljoonaa sen edetessä omana
osastonaan ryhmitysalueelle?? Kieltämättä kyllä välillä tuntuu siltä, että
ne jotka tässä maassa nykyään mekanisoitujen joukkojen kehittämisestä
vastaavat, eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä panssarijoukkojen toiminnasta ja
käyttöperiaatteista... Voi meitä...
Risto Tammela
CV-90:n tai minkään muun panssarivaunun korttia ei voi verrata Pasin
korttiin. Jo yksistään panssarivaunujen ajo-ohje asettaa tiukemmat
vaatimukset. Pasin korttia voi taas verrata lähinnä kuorma-autokorttiin.
Erona on mm. se, että panssarivaunuun on erikseen kortit ajamiseen ja
johtamiseen. Panssarivaunukorttiin kuuluu myös rakenne- ja
huoltokoulutus.
t:rike
Risto Tammela
> Mitenkähän mahtavat uudet AMV 8x8 vaunut liittyä tähän kuvioon? Niitäkin on
> ilmeisesti aikomus hankkia myös tornillisina versioina, jolloin vaunu vastaa
> käytännössä CV9030:ta. Vaunun raideleveyskin on ilmeisesti sama kuin
> useimmilla nykyaikaisilla MBT:llä... Olisikohan siitä sitten aisapariksi
> Leopardeille?
Tietysti se on parempi kuin tavallinen Pasi, mutta iso maali vastapuolen
PsT-aseille. Lisäksi epäilen pyörävehkeiden taktista liikkuvuutta liian
pieneksi panssarijalkaväen käyttöön.
t:rike
Antti Heikkila
> Olli <ohan...@cc.tut.fi> wrote:
> > Mitenkähän mahtavat uudet AMV 8x8 vaunut liittyä tähän kuvioon? Niitäkin on
> > ilmeisesti aikomus hankkia myös tornillisina versioina, jolloin vaunu vastaa
> > käytännössä CV9030:ta. Vaunun raideleveyskin on ilmeisesti sama kuin
> > useimmilla nykyaikaisilla MBT:llä... Olisikohan siitä sitten aisapariksi
> > Leopardeille?
>
> Tietysti se on parempi kuin tavallinen Pasi, mutta iso maali vastapuolen
> PsT-aseille.
AMV:n korkeus rungon päältä on n. 2,30 metriä joten kaukokäyttöisellä
kk+krkk-tornilla se ei ole juurikaan korkeampi kuin CV9030 (joka on 2,50
metriä korkea). Panssariakin siihen 24 tonnin versioon pitäisi saada
rynnäkköpanssarivaunua vastaava määrä, ja silti luvataan että se pystyy
ajamaan märällä pellolla. Pyöräajoneuvoksi siis aika paljon luvattu.
Alkuperäiselle kirjoittajalle: AMV:tä on aikomus tilata Porin Prikaatille
lisäpanssaroitujen Pasien sijasta. Määrää ja toimitusaikaa ei ole
julkisuudessa ilmoitettu.
> Lisäksi epäilen pyörävehkeiden taktista liikkuvuutta liian
> pieneksi panssarijalkaväen käyttöön.
Pintapaine on varmasti kovempi kuin tela-ajoneuvoilla, vaikka tuota
maastoliikkuvuutta luvataankin. AMV ei ole huono vaihtoehto, mutta
tarpeettoman kirjavalta vaikuttaa sekä PorPr:n että KarPr:n kalusto, kun
molemmissa osalla jääkäreistä on tavalliset Pasit ja osalla AMV:t tai CV:t
ja vahvistuksena vielä Leopardit. Taktiset ominaisuudet ovat näillä kovin
erilaiset.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Tero P. Mustalahti
> Mitenkähän mahtavat uudet AMV 8x8 vaunut liittyä tähän kuvioon? Niitäkin on
> ilmeisesti aikomus hankkia myös tornillisina versioina, jolloin vaunu vastaa
> käytännössä CV9030:ta.
Tornin hankinnasta ei ole tietoa. Tällä hetkellä niitä ilmeisesti ollaan
hankkimassa miehittämättömillä 12,7 mm itkk ja/tai 40 mm krkk -torneilla
samaan tapaan kuin PorPr:in XA-203 Paseja. Tornihan on Patrian
valmistama. Oikea miehitetty torni 30 mm konetykillä, joita ei Suomessa
valmisteta, maksaa kuulemma saman verran tai jopa vähän enemmän kuin AMV
ilman aseita...
> Vaunun raideleveyskin on ilmeisesti sama kuin
> useimmilla nykyaikaisilla MBT:llä... Olisikohan siitä sitten aisapariksi
> Leopardeille?
Voisi ehkä ollakin, vaikka liikkuvuus vaikeassa maastossa on kyllä
tela-ajoneuvoa huonompi modernista 8x8-alustasta huolimatta. En
kuitenkaan tiedä, mitä se ratkaisisi, AMV:tähän tullaan luultavasti
ostamaan PorPr:lle. Säkylä on hieman lähempänä Parolaa kuin Vekara ja
selkeästi lähempänä Niinisaloa, mutta eri paikassa kuitenkin. Sitäpaitsi
CV9030:ia on jo hankittu KarPr:ille.
> Tosiasiahan on kuitenkin se, että vaunupataljoona ei ole itse
> rintamavastuussa, vaan vaunuilla voi hyökätä (ja usein kai hyökättäisiinkin)
> hirviprikaatin ryhmityksen läpi. Silloin vaunut voisivat poimia kyytiin
> puskajääkäreitä kannelle ja saada näin suojajoukot muiden yksiköiden
> miehistä...
NL tuota "tankodesantnik"-touhua harjoitti 2. maailmansodassa ja
kokemukset olivat aika heikot. Jalkaväki on erittäin suojaton tst-psv:n
kannella ratsastaessaan. NL:kin teki tuota vain siksi, ettei USA:sta
saatu riittävästi puolitelavaunuja muun kuin tiedustelun tarpeisiin ja
NL:llä ei ollut tuotannossa mitään miehistönkuljetusvaunun tyyppistäkään.
> Kieltämättä kyllä välillä tuntuu siltä, että
> ne jotka tässä maassa nykyään mekanisoitujen joukkojen kehittämisestä
> vastaavat, eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä panssarijoukkojen toiminnasta ja
> käyttöperiaatteista... Voi meitä...
PorPr:in asemesta PsPr:ista olisi pitänyt tehdä yksi kolmesta
valmiusprikaatista alusta lähtien. Silloin Leo 2:t ja CV9030:t
koulutuksineen olisi voitu sijoittaa sinne muitta mutkitta. Juuri sillä
hetkellä varsinkin tst-vaunut olivat kuitenkin vähän epämuodikkaita ja
varmaan aluepolitiikkakin on vaikuttanut päätöksiin. Nyt tilanne on
toisin, kun Irakin sota on jälleen kerran osoittanut tst-psv:n olevan
yhä varteenotettava asejärjestelmä, mutta tehtyjä päätöksiä ei enää
saada pyörrettyä ihan helposti.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
> Alkuperäiselle kirjoittajalle: AMV:tä on aikomus tilata Porin Prikaatille
> lisäpanssaroitujen Pasien sijasta. Määrää ja toimitusaikaa ei ole
> julkisuudessa ilmoitettu.
Tai niiden lisäksi. Tai jotain... luultavasti ja toivottavasti kuitenkin
niiden asemesta, kuten kirjoitit.
> AMV ei ole huono vaihtoehto, mutta
> tarpeettoman kirjavalta vaikuttaa sekä PorPr:n että KarPr:n kalusto, kun
> molemmissa osalla jääkäreistä on tavalliset Pasit ja osalla AMV:t tai CV:t
> ja vahvistuksena vielä Leopardit. Taktiset ominaisuudet ovat näillä kovin
> erilaiset.
Lopullinen tarkoitus on varmaan antaa KarPr:lle CV9030:t ja
mahdollisesti PorPr:lle AMV:t kautta linjan - se tosin ei olisi niin
tarpeellista, koska AMV:t sopivat varmasti aika hyvin yhteen Pasien
kanssa - mutta näin isoja hankintoja ei voida eduskunnalle tuoda yhdessä
erässä ja kopteritkin ovat hankinnassa, joten siirtymäkautena pitää
sitten selvitä sekakalustolla. Siirtymäkausikin venynee ensi
vuosikymmenen puolelle, mutta sehän on tuttua Suomen oloissa...
Tero P. Mustalahti
Risto Tammela
> PorPr:in asemesta PsPr:ista olisi pitänyt tehdä yksi kolmesta
> valmiusprikaatista alusta lähtien. Silloin Leo 2:t ja CV9030:t
> koulutuksineen olisi voitu sijoittaa sinne muitta mutkitta.
Olen samaa mieltä. Järkevintä olisi varmaan ollut tehdä Säkylän
prikaatista KV-tehtäviin suunnattu osasto mykyisen
KV-valmiuspataljoona/prikaati2005-hässäkän asemasta. Tankkitouhut olisi
voitu pitää pelkästään Parolassa.
Tietysti jos ajateltaisiin
harjoitusmaastoja, sekä Säkylä että Parola voitaisiin lakkauttaa ja
siirtää kummankin toiminta Niinisaloon.
t:rike
Antti Heikkila
> Tietysti jos ajateltaisiin
> harjoitusmaastoja, sekä Säkylä että Parola voitaisiin lakkauttaa ja
> siirtää kummankin toiminta Niinisaloon.
Tuollaisessa keskittämisessä on jo riskinsä, jos Panssarikoulu,
Tykistökoulu, Kv-toiminnan keskus ja kolme isoa varuskuntaa on samassa
läjässä niin sellaisen ryppään tuhoaminen strategisen iskun alussa leikkaa
tiettyjen alojen kantahenkilökuntaa kohtuuttoman paljon...
Jos pelkkiä harjoitusmaastoja ajatellaan, niin eikös Rovajärvi olisi paras
paikka PsPr:lle, kun se on ainoa harjoitusalue, jossa esim. T-72:n ja
BMP-2:n täyttä a-tarvikevalikoimaa pääsee ampumaan? Niinisalossa ei voi
ampua nuoliammuksia eikä PstOhj82M:ää (eikä varmaan uudempiakaan
pst-ohjuksia).
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Risto Tammela
Ampumista varten Rovajärvi on parempi, mutta simulaattoriharjoituksiin
Nixulan maasto sopii paremmin. Rovajärvi sattuu olemaan pikkaisen soinen
ainakin siellä missä tankit ampuvat.
Firman varomääräykset nyt ovat mitä ovat. Onhan se pikkaisen huvittavaa,
että PKM:llä ei saa ampua LMPA:ella kuin Nixulassa. Vielä 60-luvulla
Nixulassa ammuttiin T-55:lla sen kaikkia a-tarvikkeita. Firman linjana
näyttää olevan ,että tiukat varomääräykset ovat parempi ratkaisu kuin
turvallisen aseenkäsittelyn opettaminen.
t:rike
Antti Heikkila
>
> Ampumista varten Rovajärvi on parempi, mutta simulaattoriharjoituksiin
> Nixulan maasto sopii paremmin. Rovajärvi sattuu olemaan pikkaisen soinen
> ainakin siellä missä tankit ampuvat.
Totta.
>
> Firman varomääräykset nyt ovat mitä ovat. Onhan se pikkaisen huvittavaa,
> että PKM:llä ei saa ampua LMPA:ella kuin Nixulassa. Vielä 60-luvulla
> Nixulassa ammuttiin T-55:lla sen kaikkia a-tarvikkeita. Firman linjana
> näyttää olevan ,että tiukat varomääräykset ovat parempi ratkaisu kuin
> turvallisen aseenkäsittelyn opettaminen.
Ei ole enää edes huvittavaa, että Dragunovilla saa ampua sen
terässydämistä vakiopatruunaa PV:n alueella vain Rovajärvellä.
Niinisalossa saa ampua kenttätykillä mutta ei kiväärillä. SVD:n
pssy-patruuna taitaa olla ERVA, mutta sitä vakiopatruunaa ilmeisesti saa
ostaa ja ampua tavallisella kivääriradalla kuka vaan jolla on luvat
7,62x53- kaliiperiselle aseelle. Tätä taustaa vasten on hieman vaikea
nähdä pv:n määräyksen järkeä.
Se ei tietenkään voi olla peruste jonkin asian tekemiselle nyt, että
60-luvun säännöillä niin sai tehdä, mutta kyllä armeijassa pitäisi saada
ampua aseilla siinä missä siviilissäkin.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Tuomas Sauliala
> lisäpanssaroitujen Pasien sijasta. Määrää ja toimitusaikaa ei ole
> julkisuudessa ilmoitettu.
Lainaus PV:n tiedotteesta:
http://www.mil.fi/tiedotus/tiedotteet/20030314_1200_2.html
"Amoksen alustaksi valittuja Patrian AMV-pyöräajoneuvoja on tarkoitus
hankkia myös miehistönkuljetukseen. Perjantaina allekirjoitetun
aiesopimuksen mukaan puolustusvoimat tilaa Patria Vehicles Oy:ltä sata
ajoneuvoa, jotka varustetaan joko 12,7 millimetrin
ilmatorjuntakonekiväärillä tai 40 millimetrin kranaattikonekiväärillä.
Ajoneuvojen on tarkoitus korvata Porin Prikaatissa käytössä olevat
XA-180/XA-185 -sarjan Pasit. Ensimmäiset toimitetaan vuoden 2005 aikana."
t.
Tuomas
Pekka Siltala
> korttiin. Jo yksistään panssarivaunujen ajo-ohje asettaa tiukemmat
Tota, tarkennuksena mitä eroa tuossa tstpsvn ajo-ohjeessa on, kun pasipuoleenkin
kuuluu seuraaminen johtajan ohjeita (vaunu marsu, seis, ilmasuojaan jne) tai
maasta ajattaminen käsimerkeillä jne. ? Meikku on pasin luukussa palellut
moottorimarsseilla kilometrin ja toisenkin, en sitten tiedä onko se hodokkaampaa
se tstpsvn luukussa palelu kunnen sellaisessa ole talvella ollut ;-)
> johtamiseen. Panssarivaunukorttiin kuuluu myös rakenne- ja
> huoltokoulutus.
Rakenne ja huoltokoulutus kuuluu myös psjon-83sen koulutukseen. Ei ne
vaunuhallilla itse itseään huoltaneet ;-)
--
Peku
Antti Heikkila
Hyvä niin. Tosin aiesopimus voi matkan varrella vielä raueta tai
olennaisesti muuttua. Tuolla määrällä varustaa jo kolme jääkäripataljoonaa
ja jonkinkokoisen panssaritiedusteluosaston. Mitenköhän isoa pumppua
näistä Pr2005:sista aiotaan tehdä, jos niiden tueksi tulee kaksi
31-vaunuista vaunupataljoonaa PorPr:lle ja KarPr:lle? Vaunuhuoltoa,
liikkeenedistämistä ja logistiikkaa on rakennettava ainakin nykyisen
SA-panssariprikaatin verran molemmille, kaluston määrä on samaa luokkaa ja
tekniikkaa tuntuvasti enemmän per vaunu.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Pekka Siltala
> paikka PsPr:lle, kun se on ainoa harjoitusalue, jossa esim. T-72:n ja
> BMP-2:n täyttä a-tarvikevalikoimaa pääsee ampumaan? Niinisalossa ei voi
Bzzt. Vekaranjärvellä on eräs kuuluisa isohko pahkajärven ampuma-alue, jossa voi
suoritetaan mainiosti vaikka minkä kaliberin kovapanosammuntoja ;-)
--
Peku
Antti Heikkila
Oletko varma tuosta? Sekä pst-ohjuksilla että tankkien nuoliammuksilla
turva-alueet ovat yllättävän isoja. Vaarana kun on se, että ohjus voi
harhautua ja kääntyä 90 astetta heti alussa ja lentää kilometrien päähän
sivulle, ja maalitaulusta sopivasti kimpoava nuoliammus lentää sekin
kilometrikaupalla sivusuuntaan. On vallan mahdollista, että jossakin saa
ampua kaikilla kenttätykistön aseilla mutta ei ohjuksilla ja
vaunukanuunoilla.
Taisteluvaunuilla on mahdollisuus ampua (Niinisalossa, esim.)
ontelokranaattia jolla turvamääräykset ovat helpommat, mutta ainakin
jossain koulutuksen vaiheessa pitäisi päästä ampumaan oikeita laukauksia.
Okr lentää hitaasti ja 'roikulla' nuoliin verrattuna, joten se ei ole
täydellinen korvike. Ohjukselle ei taas ole ensinkään korviketta. BMP-2:n
ilma-ammunnat varmaan saa tehdä jossain etelämpänäkin, mutta myös ne
tehtiin omana aikanani Rovalla ja sitä mainostettiin ainoana paikkana
näille alikaliperi- ja ohjusammunnoille.
Jos Pahkiksella saisi tehdä kaikki PsPr:n ammunnat, niin luulisi että ne
myös tehtäisiin siellä Rovajärven sijasta. CV9030:n konetykkiammunnat saa
varmasti ampua Pahkiksella, kun se käy BMP:n konetykillä jopa Hätilässä
Hämeenlinnan kupeessa.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Pekka Siltala
En varma, mutta siellä on muunmuuassa sellainen paikka, jossa maalit tyypillisesti
asetetaan laakson pohjalle ja kalliota vasten joka nousee vastarinteeseen noin
1,5km päässä. Siellä kun olen pystytelly janttereita niin ainakin 120mm krhn
siipiä ja sensellaista oli pirusti maalialueella, että ymmärtääkseni pst ampui
siellä kovia ohjuksia, ja tietysti ammuttiin itkolla, apilaksia sunmuuta normaalia
sälää. Lisäksi Viron kenttätykistö treenasi pahkiksella eikä rovalla (*)
(*) http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20000803KO25
--
Peku
Pekka Siltala
news:iU%Aa.112$yO2...@read3.inet.fi...
> siellä kovia ohjuksia, ja tietysti ammuttiin itkolla, apilaksia sunmuuta
normaalia
Errata : en ole ihan varma tuosta itseasiassa, vai ampuko ne taipalsaaressa.
--
Peku
Yama
"Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> kirjoitti
viestissä:bav1s5$bl1$2...@mordred.cc.jyu.fi...
>
> Asiapuhetta. Näyttää siltä, että Prikaati2005:istä tehdään
mekanisoituja
> ilman selkeää suunnitelmaa. Aluepolitiikka ajaa sekä maanpuolustuksen
> että PV:n henkilökunnan etujen edelle.
En oikein ymmärrä miksi molemmat ps-prikaatit pitää alasajaa. Luulisi
kaikkien panssarivaunujen ja rynnäkkövaunujen uudelleenorganisoinnin yms
sähellyksen maksavan enemmän kuin yhden panssariprikaatin ylläpito.
Kaluston puutteestahan se ei nyt kerrankin ole kiinni, panssarivaunuja on
yli oman tarpeen.
Valmiusprikaateista on tulossa melko massiivisia jos niihin jaetaan kahden
panssariprikaatin kalusto motorisoidun jalkaväen lisäksi. Herää kysymys,
missä tässä muka tulee mitään säästöjä. Puhumattakaan operatiivisesta
konseptista, nyt mekanisoitu ja panssaroitu iskuvoima sidotaan
valmiusprikaateihin muun poppoon lisäksi. Erilliset panssaripataljoonat
taas taitavat olla kovin "tankkipainoitteisia" eivätkä yhdessäkään
muodosta sellaista taisteluvoimaa kuten panssariprikaati. "Koko hoito
tuntuu holtittomalta".
Antti Heikkila
>
> En oikein ymmärrä miksi molemmat ps-prikaatit pitää alasajaa. Luulisi
> kaikkien panssarivaunujen ja rynnäkkövaunujen uudelleenorganisoinnin yms
> sähellyksen maksavan enemmän kuin yhden panssariprikaatin ylläpito.
> Kaluston puutteestahan se ei nyt kerrankin ole kiinni, panssarivaunuja on
> yli oman tarpeen.
>
> Valmiusprikaateista on tulossa melko massiivisia jos niihin jaetaan kahden
> panssariprikaatin kalusto motorisoidun jalkaväen lisäksi. Herää kysymys,
> missä tässä muka tulee mitään säästöjä.
Tosiasiassa tässä lakkautetaan kaksi jääkäriprikaatia panssariprikaatien
sijasta, kun entisiä jääkäriprikaateja varustetaan panssariprikaatien
tasoisiksi. Kalliimpaa tämä varmasti näin on, mutta ilmeisesti kaiken
uuden tavaran kuskaaminen Parolaan ja muiden varuskuntien lakkauttaminen
samalla olisi ollut poliittisesti mahdotonta.
> Puhumattakaan operatiivisesta
> konseptista, nyt mekanisoitu ja panssaroitu iskuvoima sidotaan
> valmiusprikaateihin muun poppoon lisäksi. Erilliset panssaripataljoonat
> taas taitavat olla kovin "tankkipainoitteisia" eivätkä yhdessäkään
> muodosta sellaista taisteluvoimaa kuten panssariprikaati.
Erillisen panssariVAUNUpataljoonan (Er.PsvP) käyttöajatus on se, että sen
komppanioita alistetaan Pr2005:n pataljoonankomentajille yhteistoimintaan
rynnäkkövaunuilla/AMV:llä liikkuvien jääkärien kanssa. Sellaisenaan niillä
pataljoonilla ei tietääkseni ole tarkoitus taistella. Tämähän on
suurvalta-armeijoiden perinteinen toimintamalli, jossa 'puhtaista'
vaunupataljoonista ja mekanisoiduista jalkaväkipataljoonista kootaan
taisteluryhmityksiä. Tämän vastakohta on nykyisissä PsPr:issä oleva malli,
jossa panssaripataljoona (PsP, ei siis panssariVAUNUpataljoona) sisältää
sekä vaunukomppanioita että panssarijääkärikomppanioita ja se
taisteluryhmitys on pitkälti sama kuin pataljoonan organisaatio.
Haittapuolena pataljoonien sekoittamisessa näen sen, että vaunujen
tukiorganisaatio on joko siinä erillisessä vaunupataljoonassa tai
prikaatissa, ei siinä pataljoonassa jonka kanssa vaunut toimivat. Eli jos
huoltoa tai panssaripioneereja tarvitaan, niin niitä saa hakea kaukaa.
Minusta tuntuu turhalta romuttaa meillä kehitetty ja toimiva
panssaripataljoonamalli ja omaksua suurvaltamainen organisaatio, joka
täytyy hajoittaa joka taistelua varten. Pienipiirteisessä metsämaastossa
ne yhteistoimintamallit täytyy ulottaa alemmalle tasolle kuin jossain
arolla, jossa kaikki Suomeen hankittavat 124 Leopardia voisivat ajaa
yhdessä panssarivaunurykmentin avorivissä komeasti. Puna-armeijalla siis
on tälläinenkin etenemismuoto olemassa ainakin oppikirjaesityksenä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Tero P. Mustalahti
> Tämän vastakohta on nykyisissä PsPr:issä oleva malli,
> jossa panssaripataljoona (PsP, ei siis panssariVAUNUpataljoona) sisältää
> sekä vaunukomppanioita että panssarijääkärikomppanioita ja se
> taisteluryhmitys on pitkälti sama kuin pataljoonan organisaatio.
Suurvalta-armeijoista ainakin Ranska käyttää myös tämäntapaista
organisaatiota nykyisinkin. Heillä organisaatio on lisäksi siksi
erikoinen, että panssaripataljoonien (panssarirykmentti on kaksi
pataljoonaa) jalkaväkikomppania liikkuu VAB
miehistönkuljetusajoneuvoilla (ranskalaisten Pasi) ja prikaatin
rynnäkkövaunut (AMX-10P) ovat omissa rykmenteissään, joissa ainakaan
minun tietääkseni ei ole tst-vaunuja. Ilmeisesti heillä on pyrkimyksenä
saada parhaat puolet kummastakin organisaatiomallista, tiedä sitten
miten hyvin se toimii käytännössä. Ranskalaiset eivät myöskään ole
kaihtaneet pyörä- ja tela-ajoneuvojen iloista sekoittamista. Ainakaan
Persianlahden sodassa sekoituksesta ei ollut haittaa, mutta toki
olosuhteet siellä olivatkin aika pyöräystävälliset.
Tero P. Mustalahti
Antti Heikkila
> Antti Heikkila wrote:
>
> > Tämän vastakohta on nykyisissä PsPr:issä oleva malli,
> > jossa panssaripataljoona (PsP, ei siis panssariVAUNUpataljoona) sisältää
> > sekä vaunukomppanioita että panssarijääkärikomppanioita ja se
> > taisteluryhmitys on pitkälti sama kuin pataljoonan organisaatio.
>
> Suurvalta-armeijoista ainakin Ranska käyttää myös tämäntapaista
> organisaatiota nykyisinkin. Heillä organisaatio on lisäksi siksi
> erikoinen, että panssaripataljoonien (panssarirykmentti on kaksi
> pataljoonaa) jalkaväkikomppania liikkuu VAB
> miehistönkuljetusajoneuvoilla (ranskalaisten Pasi) ja prikaatin
> rynnäkkövaunut (AMX-10P) ovat omissa rykmenteissään, joissa ainakaan
> minun tietääkseni ei ole tst-vaunuja.
Ranskalaiset ovat aina tehneet omituisia asioita sotilaspuolella, niin
siis nytkin. Minä olisin laittanut ne rynnäkkövaunut ja tankit samaan
pataljoonaan ja sen VAB-moottoroidun jalkaväen omiinsa. AMX-10 on
oletettavasti BMP-2:n tasoinen rynnäkkövaunu (14 tonnia, alumiinirunko,
uintikykyinen, 20mm konetykki) ja sellaisena paremmin sopiva
yhteistoimintaan Leclercien kanssa kuin Pasin tapainen kuljetusajoneuvo.
> Ilmeisesti heillä on pyrkimyksenä
> saada parhaat puolet kummastakin organisaatiomallista, tiedä sitten
> miten hyvin se toimii käytännössä.
Luulen, että se vaatii vahvistuksien siirtoa pataljoonasta toiseen
sekaryhmityksestä huolimatta, koska ryhmitys on sanalla sanoen outo.
Kyllä tuossa ne huonotkin puolet yhdistyvät. :)
> Ranskalaiset eivät myöskään ole
> kaihtaneet pyörä- ja tela-ajoneuvojen iloista sekoittamista. Ainakaan
> Persianlahden sodassa sekoituksesta ei ollut haittaa, mutta toki
> olosuhteet siellä olivatkin aika pyöräystävälliset.
Olihan meilläkin yhdessä vaiheessa PsPr:ssä panssarijääkäreillä BTR-60:t,
luonnollisestikaan sitä yhdistelmää ei ole tarvinnut panna todelliseen
testiin. Aavikkokaan ei ole aina pyöräajoneuvoille hyvä maasto, sekä
pehmeä hiekka että teräväsärmäinen kivierämaa ovat pyörille pahasta. Mutta
yleisesti tela-ajoneuvo on telojen lisäpainosta huolimatta se
maastokelpoisempi, jos verrataan muuten samanpainoiseen pyöräajoneuvoon.
Olisikin mielenkiintoista nähdä, millaisia kenttäkokemuksia jopa
24-tonnisesta AMV:stä sitten lopulta saadaan.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Tero P. Mustalahti
> Ranskalaiset ovat aina tehneet omituisia asioita sotilaspuolella, niin
> siis nytkin. Minä olisin laittanut ne rynnäkkövaunut ja tankit samaan
> pataljoonaan ja sen VAB-moottoroidun jalkaväen omiinsa.
Niin minäkin, mutta kuten todettu, patonginpurijoilla on aina tarve olla
omaperäinen. Joskus hyvin tuloksin, mutta läheskään aina ei...
> AMX-10 on
> oletettavasti BMP-2:n tasoinen rynnäkkövaunu (14 tonnia, alumiinirunko,
> uintikykyinen, 20mm konetykki) ja sellaisena paremmin sopiva
> yhteistoimintaan Leclercien kanssa kuin Pasin tapainen kuljetusajoneuvo.
Sellainen juttu muuten, että AMX-10P-rynnäkkövaunulla variantteineen
(mm. pst-ohjusvaunuja) ja AMX-10RC tiedusteluajoneuvolla ei kuulemma ole
keskenään mitään muuta tekemistä kuin se, että ne edustavat
suurinpiirtein samaa sukupolvea ajallisesti. Lisää ranskalaista
erikoisuutta siis... Tietysti aika vaikeaa olisi ajatella, mitä
alustaltaan noin erilaisilla ajoneuvoilla voisi olla yhteistä.
> Aavikkokaan ei ole aina pyöräajoneuvoille hyvä maasto, sekä
> pehmeä hiekka että teräväsärmäinen kivierämaa ovat pyörille pahasta. Mutta
> yleisesti tela-ajoneuvo on telojen lisäpainosta huolimatta se
> maastokelpoisempi, jos verrataan muuten samanpainoiseen pyöräajoneuvoon.
Näinhän se tietysti on. Viittasinkin siihen, että ranskalainen
divisioona eteni aika vaikuttavan nopeasti Persianlahden sodassa, vaikka
tietysti sitä vastassa ei ollut irakilaisten parhaita yksiköitä.
Tero P. Mustalahti
Kari Korpi
> organisaatiota nykyisinkin. Heillä organisaatio on lisäksi siksi
> erikoinen, että panssaripataljoonien (panssarirykmentti on kaksi
> pataljoonaa)
Hetkinen, eikös patonginpurijoiden panssarirykmentti nimen omaan
ole panssaripataljoona, mutta sille on vain annettu hienompi
nimi (rykmentti on särmempi kuin pataljoona :) hiukan samaan
tapaan kuin brittien Royal Tank Regimentit (=1 pataljoona)?
Näin oli ainakin 80-luvulla.
-Stegu
--
"The owls are not what they seem."
- The Giant, "Twin Peaks"
Tero P. Mustalahti
> Tero P. Mustalahti <term...@utu.fi> wrote:
>
>>Suurvalta-armeijoista ainakin Ranska käyttää myös tämäntapaista
>>organisaatiota nykyisinkin. Heillä organisaatio on lisäksi siksi
>>erikoinen, että panssaripataljoonien (panssarirykmentti on kaksi
>>pataljoonaa)
>
>
> Hetkinen, eikös patonginpurijoiden panssarirykmentti nimen omaan
> ole panssaripataljoona, mutta sille on vain annettu hienompi
> nimi (rykmentti on särmempi kuin pataljoona :) hiukan samaan
> tapaan kuin brittien Royal Tank Regimentit (=1 pataljoona)?
> Näin oli ainakin 80-luvulla.
Nykyisin homma on kuulemma niin, että rykmentissä on kaksi pataljoonaa á
40 vaunua. Vanhassa rykmentissä oli vähemmän vaunuja - tosin sekin
organisaatio on siirtymäajan yhä voimassa. Nämä löytyvät osoitteesta:
http://membres.lycos.fr/France40/MSH/MSH.htm#top
Kannattaa huomata, että hakasuluissa olevat määrät ovat todellisia,
rivien alussa esitetyt pelimekaniikkaan sovitettuja. Sieltä löytyvät
myös linkit ranskankielisiin virallisiin dokumentteihin, joista voi
kaivella tarkemmin, jos pelimiesten jutut epäilyttävät ;-)
Tuolta selvisi myös, että ranskalaisilla on aikomuksena korvata AMX-10P
VBCI-pyöräajoneuvolla, joka on AMV:n tapainen moderni IFV-luokan
pyöräajoneuvo. Sen jälkeen siis Ranskalla ei ole laisinkaan perinteistä
tela-alustaista rynnäkköpanssaria.
Tero P. Mustalahti
Risto Tammela
> No eihän siellä Parolassa järjellä ajatellen edes voi olla simulaattoreita
> muulle kuin koulutuskalustolle (siellä on myös T-55-simuja, btw). Missä
> välissä sinne olisi CV-simulaattori hankittu ja miksi?
Kadetteja varten sellainen täytyy saada Parolaankin. Vekarajärvelle
menevät Ps-linjan kadetit saavat koulutuksensa Parolassa tai näin ainakin
tähän asti.
t:rike
Risto Tammela
> "Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote in message
> news:bavm25$ko2$2...@mordred.cc.jyu.fi...
>> korttiin. Jo yksistään panssarivaunujen ajo-ohje asettaa tiukemmat
> Tota, tarkennuksena mitä eroa tuossa tstpsvn ajo-ohjeessa on, kun pasipuoleenkin
> kuuluu seuraaminen johtajan ohjeita (vaunu marsu, seis, ilmasuojaan jne) tai
> maasta ajattaminen käsimerkeillä jne. ?
Pasilla ei liene tarvitse harjoitella muiden ajoneuvojen päästämistä ohi?
Ainakin isommilla tankeilla täytyy heilua "älä ohita"-kyltin kanssa.
Tankki kun käy käännettäessä helposti viereisellä kaistalla.
>> johtamiseen. Panssarivaunukorttiin kuuluu myös rakenne- ja
>> huoltokoulutus.
> Rakenne ja huoltokoulutus kuuluu myös psjon-83sen koulutukseen. Ei ne
> vaunuhallilla itse itseään huoltaneet ;-)
Ymmärrettävästi panssaroidulla kuorma-autolla ja vaunulla on rakenteen
kompleksisuudessa muutama kertaluokka eroa.
t:rike
Jari Hämäläinen
> Pasilla ei liene tarvitse harjoitella muiden ajoneuvojen päästämistä ohi?
> Ainakin isommilla tankeilla täytyy heilua "älä ohita"-kyltin kanssa.
> Tankki kun käy käännettäessä helposti viereisellä kaistalla.
Kyltin heiluttelu liittynee myös siihen että kääntäminen ajossa
maantiellä suoritetaan venäläisissä tankeissa nykäisemällä sen puolen
telat vapaalle minnepäin halutaan kääntyä. Jos keppiä nykäisee liian
paljon niin tulee pienempi vaihde päälle ja vaunu kääntyy liikaa
kerralla. Sitä korjatessa voi vaunu taas heilahtaa todella pahasti tai
jos homma menee totaalisesti persiilleen niin mennään metsään niin että
soi... Jos siinä samalla on sitten joku pikkuauto ohittamassa vaunua
niin romukauppias sai juurikin hommia.
Leossahan on nyt ratti (?) jolla homma hoidetaan joten sillä lienee
turvallisempaa ajella tiellä?
Hämy
Pekka Siltala
> Pasilla ei liene tarvitse harjoitella muiden ajoneuvojen päästämistä ohi?
Harjoitellaan, sen leveys ylittää sen 250cm tjsp, ja pitää olla moottorimarsseilla
se kärkiajoneuvo jne. ellei siihen ole saatu jo poikkeusta. Takana luukussa on
kaveri tyypillisesti marssiosaston peräpäässä sen lätkän kanssa näyttämässä että
älkäätten menkö, sit etummaisesta vaunusta kiekaisee nakkipipoon ettei oo
vastaantulijoita, niin takimmainen viittoo hlöautoi ohi, ja riittävät välit ja
nopeudet jne.
--
Peku
Pekka Siltala
> Leossahan on nyt ratti (?) jolla homma hoidetaan joten sillä lienee
> turvallisempaa ajella tiellä?
Oliko ratti vai 'mp -sarvet' hiukan M1 tyyliin ? Tosin ei sitä muista,
muistikuvani T-72sestakin ovat wanhemmiten jo tasoa että pätkä saa johtaja olla
ettei hakkaa päätä luukkuun ja vaiheet oli kun ferrarissa (samanlainen hahlo
ympärillä) jne.
--
Peku
Kari Korpi
> organisaatio on siirtymäajan yhä voimassa. Nämä löytyvät osoitteesta:
> http://membres.lycos.fr/France40/MSH/MSH.htm#top
Jep, tuo RC53-organisaatio (Regiment de char modele 1958?) on se mikä
minulla oli ajatuksissa, eli neljä vaunukomppaniaa plus risat on
yksi rykmentti, vaikka vastaa pataljoonaa.
Fransmannit ovat näköjään tukkineet prikaatiin sekä 2-pataljoonaisen
että 1-pataljoonaisen rykmentin. Sen panssariprikaatisivun mukaan
RC53-pataljoona sitten joskus häviää ja tilalle otettaisiin VCI-
kärryjä niin että panssariprikaatit muuttuvat mekanisoiduiksi.
Paljonkohan fransujen panssarimiehet panevat hakauksiin :)
> pyöräajoneuvo. Sen jälkeen siis Ranskalla ei ole laisinkaan perinteistä
> tela-alustaista rynnäkköpanssaria.
Itsekin näin tuon ehdotuksen, mutta vaikea uskoa. Vaikka Daguet-divisioona
pärjäsi hyvin Irakissa, kai ranskalaisetkin huomaavat telakärryjen edun
huonossa maastossa...
Tero Luukinen
"Jari Hämäläinen" <ha...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3ED79C78...@iki.fi...
> Risto Tammela wrote:
> > Pasilla ei liene tarvitse harjoitella muiden ajoneuvojen päästämistä
ohi?
> > Ainakin isommilla tankeilla täytyy heilua "älä ohita"-kyltin kanssa.
> > Tankki kun käy käännettäessä helposti viereisellä kaistalla.
>
> Kyltin heiluttelu liittynee myös siihen että kääntäminen ajossa
> maantiellä suoritetaan venäläisissä tankeissa nykäisemällä sen puolen
> telat vapaalle minnepäin halutaan kääntyä. Jos keppiä nykäisee liian
> paljon niin tulee pienempi vaihde päälle ja vaunu kääntyy liikaa
> kerralla. Sitä korjatessa voi vaunu taas heilahtaa todella pahasti tai
> jos homma menee totaalisesti persiilleen niin mennään metsään niin että
> soi... Jos siinä samalla on sitten joku pikkuauto ohittamassa vaunua
> niin romukauppias sai juurikin hommia.
Onko aivan totta ?
Sampo Mattila
>
> Tuollaisessa keskittämisessä on jo riskinsä, jos Panssarikoulu,
> Tykistökoulu, Kv-toiminnan keskus ja kolme isoa varuskuntaa on samassa
> läjässä niin sellaisen ryppään tuhoaminen strategisen iskun alussa leikkaa
> tiettyjen alojen kantahenkilökuntaa kohtuuttoman paljon...
No jopahan taas.
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Sampo Mattila
>
> Haittapuolena pataljoonien sekoittamisessa näen sen, että vaunujen
> tukiorganisaatio on joko siinä erillisessä vaunupataljoonassa tai
> prikaatissa, ei siinä pataljoonassa jonka kanssa vaunut toimivat.
> Eli jos huoltoa tai panssaripioneereja tarvitaan, niin niitä saa
> hakea kaukaa.
Nyt en ymmärrä. Jos ennen oli prikaati, jossa pataljoonat olivat
koostumukseltaan (kai) 1:3 panssari:jalkaväki, mutta nyt on JP:ille
alistetaan erillisen PsP:n komppanioita, niin millä ilveellä huolto
tai panssaripioneerit ovat sen kauempana?
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Risto Tammela
> "Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote in message
> news:bb7ven$qu9$4...@mordred.cc.jyu.fi...
>> Pasilla ei liene tarvitse harjoitella muiden ajoneuvojen päästämistä ohi?
> Harjoitellaan, sen leveys ylittää sen 250cm tjsp, ja pitää olla moottorimarsseilla
> se kärkiajoneuvo jne. ellei siihen ole saatu jo poikkeusta.
Nykyisin Pasi ei tarvitse enää kärkiajoneuvoa.
t:rike
Risto Tammela
> Nyt en ymmärrä. Jos ennen oli prikaati, jossa pataljoonat olivat
> koostumukseltaan (kai) 1:3 panssari:jalkaväki, mutta nyt on JP:ille
> alistetaan erillisen PsP:n komppanioita, niin millä ilveellä huolto
> tai panssaripioneerit ovat sen kauempana?
Mikä prikaati tuollainen on? Panssariprikaatin kokoonpano:
http://www.mil.fi/maavoimat/kokoonpanot/pspr.html
Panssaripataljoona koostuu kahdesta vaunu- ja kahdesta
panssarijääkärikomppaniasta. Uusista prikaati2005 virityksistä puuttuu
mm. prikaatin panssaripioneeri- ja panssarihuoltotuki.
t:rike
Yama
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.OSF.4.51.030...@heavy.it.helsinki.fi...
> On Wed, 28 May 2003, Yama wrote:
> > Valmiusprikaateista on tulossa melko massiivisia jos niihin jaetaan
kahden
> > panssariprikaatin kalusto motorisoidun jalkaväen lisäksi. Herää
kysymys,
> > missä tässä muka tulee mitään säästöjä.
>
> Tosiasiassa tässä lakkautetaan kaksi jääkäriprikaatia panssariprikaatien
> sijasta, kun entisiä jääkäriprikaateja varustetaan panssariprikaatien
> tasoisiksi. Kalliimpaa tämä varmasti näin on, mutta ilmeisesti kaiken
> uuden tavaran kuskaaminen Parolaan ja muiden varuskuntien lakkauttaminen
> samalla olisi ollut poliittisesti mahdotonta.
Jeejee...hyvä että on prioriteetit kunnossa. Nnot.
> > Puhumattakaan operatiivisesta
> > konseptista, nyt mekanisoitu ja panssaroitu iskuvoima sidotaan
> > valmiusprikaateihin muun poppoon lisäksi. Erilliset
panssaripataljoonat
> > taas taitavat olla kovin "tankkipainoitteisia" eivätkä yhdessäkään
> > muodosta sellaista taisteluvoimaa kuten panssariprikaati.
>
> Erillisen panssariVAUNUpataljoonan (Er.PsvP) käyttöajatus on se, että
sen
> komppanioita alistetaan Pr2005:n pataljoonankomentajille
yhteistoimintaan
> rynnäkkövaunuilla/AMV:llä liikkuvien jääkärien kanssa. Sellaisenaan
niillä
> pataljoonilla ei tietääkseni ole tarkoitus taistella.
Nämä nykyiset erilliset panssaripataljoonat (eli nämä joilla on T-55M:t)
ovat ilmeisesti samanlaisia, vai kuinka? Eli niillä ei ole mekanisoitua
jalkaväkeä.
Risto Tammela
> Nämä nykyiset erilliset panssaripataljoonat (eli nämä joilla on T-55M:t)
> ovat ilmeisesti samanlaisia, vai kuinka? Eli niillä ei ole mekanisoitua
> jalkaväkeä.
Erillisillä panssarivaunupataljoonilla ei ole omaa orgaanista jalkaväkeä.
Käyttötarkoitus on kuitenkin ollut erilainen kuin nyt suunniteltavalle
yhtymälle. Erillinen pataljoona on tarkoitettu lähinnä jääkäriprikaatin
viivytystaistelun tueksi, kun taas uusi pataljoona on tarkoitettu
prikaati 2005:n hyökkäykseen.
t:rike
Tero P. Mustalahti
> Fransmannit ovat näköjään tukkineet prikaatiin sekä 2-pataljoonaisen
> että 1-pataljoonaisen rykmentin. Sen panssariprikaatisivun mukaan
> RC53-pataljoona sitten joskus häviää ja tilalle otettaisiin VCI-
> kärryjä niin että panssariprikaatit muuttuvat mekanisoiduiksi.
> Paljonkohan fransujen panssarimiehet panevat hakauksiin :)
Voivathan ne pannakin, mutta AMX-10P on kyllä jo aika vanha, olisiko
1960-luvun loppupuolelta eli jopa Marder 1:stä vanhempi. Joku korvike
sille pitää keksiä aika pian, koska uusia ei kai ole valmistettu enää
pariinkymmeneen vuoteen. Tela-alustaista korvaavaa ajoneuvoa ei ole edes
suunniteltu toistaiseksi ja ranskalaisethan nyt eivät missään
tapauksessa ostaisi vaunujaan briteiltä tai edes ruotsalaisilta.
Nykyisessä tilanteessa tuskin USA:stakaan ja Bradleykin on sitäpaitsi jo
aika vanha ja monessakin mielessä korkeintaan tyydyttävä konstruktio.
> Itsekin näin tuon ehdotuksen, mutta vaikea uskoa. Vaikka Daguet-divisioona
> pärjäsi hyvin Irakissa, kai ranskalaisetkin huomaavat telakärryjen edun
> huonossa maastossa...
Huomaavat varmaan, mutta pitänevät pyöräajoneuvojen parempaa
operationaalista liikkuvuutta ja pienempää huoltorasitetta tärkeämpinä.
Ranskalaisillehan tuo nopea liikkuvuus ja kyky toimia pois kotimaasta on
jo pitkään ollut lähes yhtä tärkeä kuin USA:lle, eikä Ranskalla ole
samanlaisia resursseja logistiikkaan kuin sillä, mikä puhuu
pyöräajoneuvojen puolesta aika voimakkaasti. Samasta syystähän jenkitkin
ovat resursseistaan huolimatta niitä keskiraskaita
Stryker-ajoneuvoilla liikkuvia prikaateja hommaamassa.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
> Erillisillä panssarivaunupataljoonilla ei ole omaa orgaanista jalkaväkeä.
> Käyttötarkoitus on kuitenkin ollut erilainen kuin nyt suunniteltavalle
> yhtymälle. Erillinen pataljoona on tarkoitettu lähinnä jääkäriprikaatin
> viivytystaistelun tueksi, kun taas uusi pataljoona on tarkoitettu
> prikaati 2005:n hyökkäykseen.
Eiköhän tuon selitä aika pitkälle sekin, että T-55M ei todellakaan ole
erityisen hyvä HYÖKKÄYSvaunu käyttääkseni viime sotien aikaista
ilmaisua. Se on luokitelty tst-panssarivaunuksi lähinnä historiallisista
syistä, kun teknisesti sopivampi nimike olisi pst-vaunu. Vaunu, jonka
etupanssarista menee läpi mikä tahansa nykyisin yleisesti käytössä oleva
pst-ase (jopa alkuperäinen RPG-7) ei oikein herätä luottamusta
hyökkäyksen tukena...
Tero P. Mustalahti
Tuomas Sauliala
> turvallisempaa ajella tiellä?
Juu siinä on ratti. Joku panssarimies jutteli, ett on kuin (vähän isommalla
ja painavammalla) henkilöautolla ajelis.
t.
Tuomas
Tero Luukinen
"Tuomas Sauliala" <tuomas....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:bbf5lu$1u1$1...@nntp.hut.fi...
> maantiellä suoritetaan venäläisissä tankeissa nykäisemällä sen puolen
liian
> paljon niin tulee pienempi vaihde päälle ja vaunu kään
En tiedä ratista mitään .Mutta sauva ojauksen onglmista ei myös ole
havaintoa.
Yleensä mieleen on jäänyt ajamisen helpous niin tiellä kuin metsässä.
Ei toimi näin.
maantiellä suoritetaan venäläisissä tankeissa nykäisemällä sen puolen
telat vapaalle minnepäin halutaan kääntyä.
Venäläisessä vaunussa jarrutetaan planeetapyörästä silloin vaunu kääntyy
portaatomasti ~8m säteele asti .Sitten vasta aukeaa sivukytkin ja telan saa
lukkon
vaunun kääntämiseksi omanakselin ympäri.
Jos keppiä nykäisee liian
paljon niin tulee pienempi vaihde päälle ja vaunu kään
kerralla.
Manuaali loota ei vaihda pinemmälle automaatisesti.
Mäkilähdössä sauvat työnetään vuorotellen eteen jolloin keula saata
heilahtaa puolelta toiselle
Risto Tammela
> Venäläisessä vaunussa jarrutetaan planeetapyörästä silloin vaunu kääntyy
> portaatomasti ~8m säteele asti .Sitten vasta aukeaa sivukytkin ja telan saa
> lukkon
> vaunun kääntämiseksi omanakselin ympäri.
Venäläisiä vaunuja on monenlaisia. T-72:n, T-55:n ja
MT-LBv:n ohjauskoneistot eroavat melkoisesti. Ei voida puhua, että
venäläisiä vaunuja ohjataan jollain tietyllä tekniikalla.
T-72:n ja MT-LBv:n vaihteistot ovat osa ohjausjärjestelmää. T-55:ssa on
erikseen sivukytkimet ja ohjausjarrut.
t:rike
Tero Luukinen
"Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> kirjoitti
viestissä:bbhb2r$old$1...@mordred.cc.jyu.fi...
> Tero Luukinen <tero.l...@mail.suomi.net> wrote:
>
> > Venäläisessä vaunussa jarrutetaan planeetapyörästä silloin vaunu kääntyy
> > portaatomasti ~8m säteele asti .Sitten vasta aukeaa sivukytkin ja telan
saa
> > lukkon
> > vaunun kääntämiseksi omanakselin ympäri.
Tarkoitaa että venäläisetkin vaunut kääntyy hallitusti vaikka ei ole rattia.
Vanhallakin systemillä.
>
> Venäläisiä vaunuja on monenlaisia. T-72:n, T-55:n ja
> MT-LBv:n ohjauskoneistot eroavat melkoisesti. Ei voida puhua, että
> venäläisiä vaunuja ohjataan jollain tietyllä tekniikalla.
>
> T-72:n ja MT-LBv:n vaihteistot ovat osa ohjausjärjestelmää. T-55:ssa on
> erikseen sivukytkimet ja ohjausjarrut.
>
> t:rike
Kyltin heiluttelu liittynee myös siihen että kääntäminen ajossa
> maantiellä suoritetaan venäläisissä tankeissa nykäisemällä sen puolen
> telat vapaalle minnepäin halutaan kääntyä. tyy liikaaJos keppiä nykäisee
liian
> paljon niin tulee pienempi vaihde päälle ja vaunu kääntyy
> kerralla.
Mikä vaunu sitten tekee näin (T-72 MT-LB)?
Antti Heikkila
Panssariprikaatin panssaripataljoonissa on PsPionJ ja PsHuoltoJ toisin
kuin jääkäripataljoonissa. Jos jääkäripataljoona saa vahvistuksena
komppanian taisteluvaunuja niin myös ne panssaripioneerit ja
panssarihuolto on tuotava pataljoonan ulkopuolelta, eli ne ovat kauempana.
Kertauksen ja selvyyden vuoksi:
Panssariprikaatissa (siis "ennen") on
PrE
3 x PsP
PsTiedK
PstOhjK
PionP
PsVP (viestipataljoona)
PsItPsto
KTR
Panssariprikaatin panssaripataljoonan (PsP)
kokoonpano on tämä:
EK
KntoJ
PsTiedJ
ViestiJ
ItPsvJ
PsPionJ (2 PsPionR, 2 RaivpsvR, 2 SiltapsvR)
HJ
1.PsvK
Knto- ja HJ
PsvJ
PsvJ
PsvJ
2.PsvK
Knto- ja HJ
PsvJ
PsvJ
PsvJ
3.PsjK
Knto- ja HJ
PsjJ
PsjJ
PsjJ
4.PsjK
Knto- ja HJ
PsjJ
PsjJ
PsjJ
KrhK
Knto- ja HJ
Viesti- ja MittausJ
TuliJ
TuliJ
TuliJ
HK
KntoR
TvälJ
LääkJ
PshuoltoJ
KulJ
TalJ
Vaihtoehto tälle olisi prikaati, jossa on
kolmen panssaripataljoonan sijasta vaikkapa 2 jääkäripataljoonaa ja 1-2
panssarivaunupataljoonaa (joissa on kolme PsvK:ta eikä yhtään
panssarijääkärikomppaniaa), ja prikaatin aselajijoukot siinä Pr2005:n
organisaatiossa joka on enemmän JPr:n kuin PsPr:n tarpeiden mukainen.
Tässä kokoonpanossa on selvästi vähemmän niitä panssaripioneereja ja
panssarihuoltomiehiä kuin oikeassa Panssariprikaatissa, jossa on siis
kumpiakin pataljoona prikaatitasolla ja joukkue pataljoonatasolla. Näitä
panssareihin erikoistuneita aselajijoukkoja on siis paljon PsPr:issä.
Juuri näiden prikaatin aselajijoukkojen hinnalla perusteltiin sitä, miksi
panssariprikaateja ei haluta modernisoida. Sama lasku on edessä jos ne
halutaan laittaa valmiusprikaateihin. Jos ne jätetään pois uusista
valmiusprikaateista niin vaunujen käytöstä niiden prikaatien osana ei
taatusti tule helppoa.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Mikko Laine
> Panssariprikaatin panssaripataljoonan (PsP)
> kokoonpano on tämä:
>
> EK
> KntoJ
> PsTiedJ
> ViestiJ
> ItPsvJ
> PsPionJ (2 PsPionR, 2 RaivpsvR, 2 SiltapsvR)
> HJ
Minne jäi EK:n PstOhjJ... kun olen sellaiseen joskus ollut oikein
sijoitettunakin... vai onko se aina joko PstiedJ tai PstohjJ...
käsittääkseni EK:hon kuuluu molemmat... tehtävänä mm. pataljoonan
sivustojen suojaus, tiedustelu jne...
Antti Heikkila
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
>
> > Panssariprikaatin panssaripataljoonan (PsP)
> > kokoonpano on tämä:
> >
> > EK
> > KntoJ
> > PsTiedJ
> > ViestiJ
> > ItPsvJ
> > PsPionJ (2 PsPionR, 2 RaivpsvR, 2 SiltapsvR)
> > HJ
>
> Minne jäi EK:n PstOhjJ... kun olen sellaiseen joskus ollut oikein
> sijoitettunakin... vai onko se aina joko PstiedJ tai PstohjJ...
> käsittääkseni EK:hon kuuluu molemmat...
Olet oikeassa. Kyllä siellä sellainenkin on.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Mikko Laine
Miten kyseisten komppanioiden joukkueet on tarkoitus "jakaa" prikaatin
käyttöön, vai "jaetaanko" ollenkaan... eli onko joukkueiden tarkoitus
toimia erikseen/yhdessä vai osana esim. PsP tai jotain alempaa
organisaatiota?
Asian sivusta... tuli vaan mieleen, että jännästi tuo kaluston kierto
vaunuissakin menee... suurin piirtein juuri kun kaikille BMP-2:lle on
saatu about kaikki miehistöt koulutettua, niin uutta vastaavaa vaunua
tulee jo koulutukseen (CV-90)...
Mikä on muuten käsitys tälläisten kevyiden rynnäkkövaunujen
käyttöiästä/km:stä ihan alustan suhteen??
Onkohan länsikalusto kuinkakin paljon pidempi ikäistä/huolto
vapaampaa??
Meinasin vaan, että kuinka pitkälle esim. BMP kalustoa voitasiin
tekohengittää jos unohdetaan aseistuksen/optiikan/A-tarvikkeiden
vanhentuminen...
Muistaakseni museoon passitetulla BMP-1 komento vaunulla oli
"mittarissa" jotain 8000km ja edessä olisi ollut täysihuolto (mitä se
sitten käsittääkään...) Kuulostaa tuo 8000km vain niin vähäiseltä
verrattuna siviili kotkottimiin... tosin käyttökin on hiukka eri
luontoista... Mitähän mahtaa olla T-sarjan vaunuilla "mittarissa",
entä "uusilla" Leoilla???
Antti Heikkila
> Montako joukkuetta muuten varsinaisiin PstohjK ja PstiedK kuuluu?
PsTiedK/PsPr:ssä ja PstohjK/PsPr:ssä on kolmetoista BMP-2:sta. Muilta osin
kokoonpano on erilainen. PsTiedK:ssa on KntoJ, 3 x PsTiedJ, MtTiedJ ja HJ.
>
> Miten kyseisten komppanioiden joukkueet on tarkoitus "jakaa" prikaatin
> käyttöön, vai "jaetaanko" ollenkaan... eli onko joukkueiden tarkoitus
> toimia erikseen/yhdessä vai osana esim. PsP tai jotain alempaa
> organisaatiota?
PsTiedK:n joukkueet voivat toimia kaikilla noista tavoista: erikseen tai
yhdessä tai pataljoonien vahvistuksina. Siinä on enemmän tiedustelijoita
kuin prikaatin loppuosassa yhteensä eli se on merkittävä tiedustelureservi
ja lisäksi koottuna toimiva PsTiedK on huomattavasti psj-komppaniaa
iskukykyisempi, joten sillä on käyttöä muunakin reservinä, jos asiat ovat
oikein huonosti.
> Mikä on muuten käsitys tälläisten kevyiden rynnäkkövaunujen
> käyttöiästä/km:stä ihan alustan suhteen??
Pitkä. Oikein huollettuna ja säilytettynä varmasti pidempi kuin niiden
vaunujen taisteluarvo. 'Puhtaalla' rynnäkkövaunulla kuten BMP on vähemmän
jatkokäyttöä jonkin erikoisvaunun alustana kuin kuljetus- tai
taisteluvaunuilla kuten MT-LBV ja T-55, joten en ennusta, että vuonna 2020
olisi yhtä paljon bemarin alustoja liikenteessä kuin nyt on T-55:n ja
BTR-50:n perustuvia erikoisvaunuja. BMP:n huonompi sisätilan jako ja
kapeat telat haittaavat uusiokäyttöä.
> Onkohan länsikalusto kuinkakin paljon pidempi ikäistä/huolto
> vapaampaa??
Huoltoväli on varmaan pidempi lännessä mutta huolto vastaavasti
vaativampaa. Itävaunujen omilla varaosa- ja työkalusarjoilla ja
pataljoonan MTO:illa (Asentajien erikoisvarusteltu ZIL) niitä pitää
kentällä ajokunnossa kauan. Länsivaunuissa on hienot
vianetsintädiagnostiikat ja prosessoria vaikka kuinka paljon, mutta ne
kuitenkin vaativat 'merkkikorjaamoa' toisin kuin itävaunut. Tätä on osin
kompensoitu sillä, että esim. koko moottoripaketin vaihtoa on
yksinkertaistettu, eli alkuperämaissaan Abramsiin ja Leo2:n ei
pataljoonassa moottorille tehdä mitään, vaan heitetään vaihtokone sisään
ja korjataan vanha takalinjoilla jos korjataan.
>
> Meinasin vaan, että kuinka pitkälle esim. BMP kalustoa voitasiin
> tekohengittää jos unohdetaan aseistuksen/optiikan/A-tarvikkeiden
> vanhentuminen...
> Muistaakseni museoon passitetulla BMP-1 komento vaunulla oli
> "mittarissa" jotain 8000km ja edessä olisi ollut täysihuolto (mitä se
> sitten käsittääkään...) Kuulostaa tuo 8000km vain niin vähäiseltä
> verrattuna siviili kotkottimiin...
Mahtaakohan se olla lopultakaan vähän verrattuna siviilipuolen
tela-ajoneuvoihin, ja onhan se huollon tarve jossain määrin sidottu siihen
edellisestä huollosta kuluneeseen aikaan. PV:n polttoainekiintiöillä tuota
määrää ei ihan parissa vuodessa ajeta. Noita perushuoltoja tehdään kyllä
itävaunuille useita per vaunu jos kyseessä ei ole aivan susi.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Runka Snorkroka
Jos olis tarpeeksi jalka väkeä niin voitasiin rynniä yli. Tykillä jos
vielä ammutaan niin pysyy viholainen piilossa ja juostaan yli. Kranuja
vaan mukaan ja kasapanoksia niin lauluraikaa ja sota luistaa.
RS
kuuno
> vielä ammutaan niin pysyy viholainen piilossa ja juostaan yli. Kranuja
> vaan mukaan ja kasapanoksia niin lauluraikaa ja sota luistaa.
Jos olis tarpeeksi puu silmia, niin niista voisi rakentaa aidan. Viela
raoista jos ammutaan niin vihollinen saa osumia.
En voinut vastustaa kiusausta. Anteeksi. Lauluraikaa.
Juha Aa.
Sampo Mattila
> Sampo Mattila <sa...@cobra.bio.purdue.edu> wrote:
>
>> Nyt en ymmärrä. Jos ennen oli prikaati, jossa pataljoonat olivat
>> koostumukseltaan (kai) 1:3 panssari:jalkaväki
>
> http://www.mil.fi/maavoimat/kokoonpanot/pspr.html
Venäjäläinen? Tai siellähän siis on panssari- ja jalkaväelllä eri
organisaatiot. Siis paperilla. Taistelujaotuksessa sitten ristiinalistetaan
yksiköitä parhaaksi katsotulla tavalla, niin että (kai tyypillisesti)
vastaantulevat joukot ovat 1:3 - 1:6 panssari:jalkaväki, mutta paikkapaikoin on
vastassa sitten jotain 3:1 joukkojakin.
Sikäli jännä että (näin paperilla ainakin) tuo vejäjäläinen systeemi on
joustavampi kuin tämä panssariprikaatin (rip) versio. Tämä uusi kokoonpano taas
vaikuttaa enempi tuon veli venäläisen tyyppiseltä tässä suhteessa.
> Panssaripataljoona koostuu kahdesta vaunu- ja kahdesta
> panssarijääkärikomppaniasta. Uusista prikaati2005 virityksistä puuttuu mm.
> prikaatin panssaripioneeri- ja panssarihuoltotuki.
Jos pioneeri tai huolto puuttuu, niin se johtuu huonosta suunnittelusta, ei
organisaatiouudistuksesta sinäänsä.
--
Sampo e-mail: firstname...@oulu.fi
Antti Heikkila
> Venäjäläinen? Tai siellähän siis on panssari- ja jalkaväelllä eri
> organisaatiot. Siis paperilla. Taistelujaotuksessa sitten ristiinalistetaan
> yksiköitä parhaaksi katsotulla tavalla, niin että (kai tyypillisesti)
> vastaantulevat joukot ovat 1:3 - 1:6 panssari:jalkaväki, mutta paikkapaikoin on
> vastassa sitten jotain 3:1 joukkojakin.
>
> Sikäli jännä että (näin paperilla ainakin) tuo vejäjäläinen systeemi on
> joustavampi kuin tämä panssariprikaatin (rip) versio. Tämä uusi kokoonpano taas
> vaikuttaa enempi tuon veli venäläisen tyyppiseltä tässä suhteessa.
Minusta tuo venäläinen systeemi ei ole edes paperilla kotimaista PsPr:ää
joustavampi. Myös meillä voidaan PsP/PsPr:stä irrottaa vahvistuksia
toiselle pataljoonalle jos on tarpeen, tai käyttää vaikka prikaatin
aselajijoukkoja pataljoonien vahvistuksina. Se ei ole vain tuon mallin
etu.
Meillä ei vaan aina tarvitse tehdä niin koska se PsP on sinänsä
'täydellinen' aselajijoukkoja, vaunuja, panssarijääkäreitä, epäsuoraa
tulta ja huoltoa sisältävä kokoonpano jolla Pkom voi melko itsenäisesti
toteuttaa niitä Prkomin antamia tehtäviä. Tällä tavalla voidaan vakioida
niitä muuten ristiinalistuksilla joka kerran erikseen luotavia
taistelujaotuksia, jolloin yhteistoiminta tulee tehokkaammaksi kun sitä
voidaan treenata ja käytännössäkin tehdä samojen kaverien kanssa kerrasta
toiseen.
Tuo malli, jossa ne ristiinalistukset päätetään prikaatitasolla antaa
pataljoonankomentajille tehtävän lisäksi käytännössä tiukat raamit siihen,
miten se tehtävä pitää toteuttaa. Mutta itänaapurissahan on ihan käytäntö,
että pataljoonankomentajalle käsketään prikaatista se, miten komppaniat
ryhmitetään ja annetaan käsikirjoitus, jonka toteuttaminen on pkomin
vastuulla. Se, että suunnitelmia tehdään keskitetysti ja etukäteen eikä
anneta toteuttavan johtajan mielipiteiden tai näkemysten sotkea hienoa
suunnitelmaa, ei minusta ole parasta mahdollista joustavuutta.
> > Panssaripataljoona koostuu kahdesta vaunu- ja kahdesta
> > panssarijääkärikomppaniasta. Uusista prikaati2005 virityksistä puuttuu mm.
> > prikaatin panssaripioneeri- ja panssarihuoltotuki.
>
> Jos pioneeri tai huolto puuttuu, niin se johtuu huonosta suunnittelusta, ei
> organisaatiouudistuksesta sinäänsä.
Kyllä minusta tuollaiset asiat nimenomaan ovat sen organisaatiouudistuksen
ominaisuuksia. Uudistus voi olla hyvin tai huonosti suunniteltu, ja
tähänastinen julkinen tieto Pr2005:stä kielii kyllä organisaatiosta joka
on levällään kuin jokisen eväät.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Risto Tammela
> Jos pioneeri tai huolto puuttuu, niin se johtuu huonosta suunnittelusta, ei
> organisaatiouudistuksesta sinäänsä.
Se johtuu juuri sinällään organisaatiomuutoksesta. Uusi Pr2005-härpäkkä
on syntynyt prikaatien keskinäisen kissanhännän vedontuloksena.
Jos asiassa toimitaan järkevästi, CV90:t kärrätään Parolannummella. Nämä
uudet CV90+Leo2-panssaripataljonat koulutetaan siellä. Tämä on täysin
mahdollista, koska itäisen maanpuolustusalueen komentoon on tulossa
panssarimies.
t:rike
Sampo Mattila
> Minusta tuo venäläinen systeemi ei ole edes paperilla kotimaista PsPr:ää
> joustavampi. Myös meillä voidaan PsP/PsPr:stä irrottaa vahvistuksia
> toiselle pataljoonalle jos on tarpeen, tai käyttää vaikka prikaatin
> aselajijoukkoja pataljoonien vahvistuksina. Se ei ole vain tuon mallin
> etu.
Tuossa kotimaisessa mallissa ei, ilman kikkailua, pysty harsimaan
kasaan jämerää tst-psv iskusastoa. Venäläisessä pystyy. Siis
paperilla ja yksiköitä sinnetänne siirtelemättä.
Vaikken kotimaisista panssarimeningeistä mitään tiedäkkän, niin
uskon kyllä mukisematta, että käytännössa kotimaisen yhtymän kanssa
pystyy kasaamaan minkälaisen kokoonpanon tahansa.
> Tuo malli, jossa ne ristiinalistukset päätetään prikaatitasolla antaa
> ... [asiaa ristiinalistuksista ja itänaapurin komentohierarkiasta
> poistettu]
Mutta tuossa mun mielestä sulla menee turhan päiten sekasin
venäjäläisten organisaatio ja sen toimintamahdollisuudet sinäänsä ja
toisaalta sikäläinen organisatorinen jäykkyys.
> Kyllä minusta tuollaiset asiat nimenomaan ovat sen organisaatiouudistuksen
> ominaisuuksia. Uudistus voi olla hyvin tai huonosti suunniteltu, ja
> tähänastinen julkinen tieto Pr2005:stä kielii kyllä organisaatiosta joka
> on levällään kuin jokisen eväät.
Edelleenkin, niin minusta (lähinnä täälläesitetyn valossa) PsPr:ien
hajottaminen *sinäänsä* ei ole/ollut huono juttu, ainoastaan se
kuinka se on hoidettu
--
Sampo e-mail: firstname...@oulu.fi
Sampo Mattila
> Sampo Mattila <sa...@python.oulu.fi> wrote:
>
>> Jos pioneeri tai huolto puuttuu, niin se johtuu huonosta suunnittelusta, ei
>> organisaatiouudistuksesta sinäänsä.
>
> Se johtuu juuri sinällään organisaatiomuutoksesta. Uusi Pr2005-härpäkkä
> on syntynyt prikaatien keskinäisen kissanhännän vedontuloksena.
Niinkuin jo kirjoitin, niin organisaatiomuutos sinäänsä ei tarkoita
sitä että hommat tehdään pieleen. Siis vaikka tälläkertaa niin
oltaisiinkin menty tekemään.
Vejäjäläisillä kummasti on (organisaatioltaan) toimivat erilliset ps
ja psjv pataljoonat.
--
Sampo e-mail: firstname...@oulu.fi
Antti Heikkila
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
> > Minusta tuo venäläinen systeemi ei ole edes paperilla kotimaista PsPr:ää
> > joustavampi. Myös meillä voidaan PsP/PsPr:stä irrottaa vahvistuksia
> > toiselle pataljoonalle jos on tarpeen, tai käyttää vaikka prikaatin
> > aselajijoukkoja pataljoonien vahvistuksina. Se ei ole vain tuon mallin
> > etu.
>
> Tuossa kotimaisessa mallissa ei, ilman kikkailua, pysty harsimaan
> kasaan jämerää tst-psv iskusastoa. Venäläisessä pystyy. Siis
> paperilla ja yksiköitä sinnetänne siirtelemättä.
Venäläiset voivat keskittää yhdestä psv-pataljoonasta 90 vaunua ilman
'yksiköiden siirtoa', suomalaiset saavat yhdestä ps-pataljoonasta 60
vaunua. [Selvennys saattaa olla tarpeen: panssariVAUNUpataljoonassa (PsvP) on
pelkkiä vaunuja, panssaripataljoonassa (PsP) vaunuja ja
panssarijäääkäreitä]
Jos tarvitaan yhdessä suunnassa isompia vaunumääriä ilman jalkaväkeä
(melkoisen harvinainen tilanne meidän pienipiirteisessä maastossa) niin
venäläisillä tarvitaan toinen pataljoona paikalle, suomalaisilla
tarvittaisiin kahden pataljoonan välinen ristiinalistus jossa I/PsPr antaa
II/PsPr:lle 3.PsJK:n ja 4.PsJK:n ja vaihtokaupassa saa II:sta 1.PsvK:n ja
2.PsvK:n. Näin syntyisi samalla kertaa 120 taisteluvaunun 'nyrkki' ja
nelikomppaniainen panssarijääkäripataljoona. En ota kantaa siihen, että
onko tälläinen ristiinalistuskuvio ensinkään järkevä, mutta mahdollinen se
olisi. Kummallakin pataljoonalla olisi näiden lisäksi esikunnan tuki,
aselajijoukot, KrhK ja huolto aivan kuten panssaripataljoonilla aina on.
Molemmissa malleissa 3-4 komppanian pitää siirtyä paikasta toiseen, eli
aika tasan taitaa siirtelytarve mennä. Meillä ei yleensä noin kannata
tehdä, se kaksi vaunukomppaniaa + kaksi panssarijääkärikomppaniaa on aika
iso letka yhdessä useammasta urasta ja vaunukelpoisesta maastosta
muodostuvassa 'käytävässä' käytettäväksi. Sen takia meillä on järkevää
vakioida ryhmitykset alemmalla tasolla kuin arolla/aavikolla toimittaessa.
Kilpailevassa mallissa pitää noita komppanioiden ristiinalistuksia tehdä
pataljoonasta toiseen jatkuvasti, kun ollaan suomalaisittain tyypillisessä
panssarimaastossa. Sikäli se ei sovi meille yhtä hyvin. Minusta.
> > Tuo malli, jossa ne ristiinalistukset päätetään prikaatitasolla antaa
> > ... [asiaa ristiinalistuksista ja itänaapurin komentohierarkiasta
> > poistettu]
>
> Mutta tuossa mun mielestä sulla menee turhan päiten sekasin
> venäjäläisten organisaatio ja sen toimintamahdollisuudet sinäänsä ja
> toisaalta sikäläinen organisatorinen jäykkyys.
Se organisatorinen jäykkyys tulee annettuna kun mennään tuohon PsvP +
PsJvP -malliin. Meillä voidaan Pkomille antaa käsky, joka jättää
toteutustavan aika vapaasti valittavaksi. Pkomilla on seitsemän komppaniaa
joilla toimia: EK, 1.PsvK, 2.PsvK, 3.PsJK, 4.PsJK, KrhK ja HK. Pkom saa
itse valita kuinka niitä komppanioitaan ristiinalistaa ja jaottelee.
Kilpailevassa mallissa Pkom/PsvP saattaa saada tehtävän mukana käskyn
antaa alistuksena x kappaletta vaunukomppanioita ja ottaa vastaan y
kappaletta jääkärikomppanioita. Oleellinen osa päätöksentekoa eli
taisteluryhmityksen muodostaminen siirtyy siinä mallissa pataljoonasta
prikaatitasolle, eikä se ole vain venäläisten erikoisuus. Venäläisillä
kaikki muukin toiminta on samansuuntaista, joten heille se sopii. Meillä
taas muidenkin kuin panssarijoukkojen johtamisessa on tuo sama periaate,
eli Pkom (tai kpääl) saa omalla vastuualueellaan suunnitella itse miten
toteuttaa tehtävät eikä ainoaa oikeaa ratkaisumallia ole. Minusta ei
kannata liikaa sotkea noin erilaisia johtamismalleja, varsinkaan kun
meillä ei ole kokemusta ja osaamista tuosta hierarkkisesta mallista.
Suomalaiset soilaat kun ovat muutenkin oma-aloitteisia ja itsepäisiä niin
meillä ei ehkä päästäisi edes venäläisten tasolle tuossa 'suurten
linjojen' mallissa joka edellyttää melko epäitsenäisiä alijohtajia.
> > Kyllä minusta tuollaiset asiat nimenomaan ovat sen organisaatiouudistuksen
> > ominaisuuksia. Uudistus voi olla hyvin tai huonosti suunniteltu, ja
> > tähänastinen julkinen tieto Pr2005:stä kielii kyllä organisaatiosta joka
> > on levällään kuin jokisen eväät.
>
> Edelleenkin, niin minusta (lähinnä täälläesitetyn valossa) PsPr:ien
> hajottaminen *sinäänsä* ei ole/ollut huono juttu, ainoastaan se
> kuinka se on hoidettu
Valitettavasti vain lopputuloksella on väliä kun pilliin puhalletaan.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
On Tue, 16 Sep 2003, Sampo Mattila wrote:
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
> > Minusta tuo venäläinen systeemi ei ole edes paperilla kotimaista PsPr:ää
> > joustavampi. Myös meillä voidaan PsP/PsPr:stä irrottaa vahvistuksia
> > toiselle pataljoonalle jos on tarpeen, tai käyttää vaikka prikaatin
> > aselajijoukkoja pataljoonien vahvistuksina. Se ei ole vain tuon mallin
> > etu.
>
> Tuossa kotimaisessa mallissa ei, ilman kikkailua, pysty harsimaan
> kasaan jämerää tst-psv iskusastoa. Venäläisessä pystyy. Siis
> paperilla ja yksiköitä sinnetänne siirtelemättä.
Venäläiset voivat keskittää yhdestä psv-pataljoonasta 30 taisteluvaunua
ilman 'yksiköiden siirtoa', suomalaiset saavat yhdestä ps-pataljoonasta 20
taisteluvaunua.
[Selvennys saattaa olla tarpeen: panssariVAUNUpataljoonassa (PsvP) on
pelkkiä vaunuja (yleensä 3 komppaniaa 10 vaunua jokaisessa),
panssaripataljoonassa (PsP) vaunuja ja panssarijäääkäreitä (yleensä 2+2)]
Jos tarvitaan yhdessä suunnassa isompia vaunumääriä ilman jalkaväkeä
(melkoisen harvinainen tilanne meidän pienipiirteisessä maastossa) niin
venäläisillä tarvitaan toinen pataljoona paikalle, suomalaisilla
tarvittaisiin kahden pataljoonan välinen ristiinalistus jossa I/PsPr antaa
II/PsPr:lle 3.PsJK:n ja 4.PsJK:n ja vaihtokaupassa saa II:sta 1.PsvK:n ja
2.PsvK:n. Näin syntyisi samalla kertaa 40 taisteluvaunun 'nyrkki' ja
nelikomppaniainen panssarijääkäripataljoona. En ota kantaa siihen, että
onko tälläinen ristiinalistuskuvio ensinkään järkevä, mutta mahdollinen se
olisi. Kummallakin pataljoonalla olisi näiden lisäksi esikunnan tuki,
aselajijoukot, KrhK ja huolto aivan kuten panssaripataljoonilla aina on.
Kotimaisessa mallissa 4 komppanian ja kilpailevassa mallissa 3 komppanian
+ mahdollisten alistettujen pioneeri- ja tiedustelujoukkueiden pitää