Lauantai 26.4
18:50 Ihantalan ihme TV2
Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi valtavalla ylivoimalla Suomeen kesäkuussa
1944. Stalin oli päättänyt murskata Suomen. Suurin Pohjoismaissa käyty ja
yksi toisen maailmansodan suurimmista taisteluista käytiin Talin-Ihantalan
alueella Viipurin pohjoispuolella. Ihantalan pieneen linnoittamattomaan
kylään pysäytettiin mahtava Puna-armeija. Kuinka se oli mahdollista?
Osittain dramatisoidussa dokumentissa veteraanit kertovat omakohtaisia
kokemuksiaan tästä suurtaistelusta. Käsikirjoitus ja ohjaus Tuomo Rysti.
Tuotanto Tykkimiehet r.y. Uusinta vuodelta 2001. Teksti-tv s. 334.
Niin kyseessähän ei todellisuudessa ollut ihme, vaan Suomen sotahistoriaan
olennaisesti kuuluva myytti. Tätä aihetta on melko objektiivisesti
käsitellyt Erkki Nordberg juuri ilmestyneessä teoksessa Arvio ja ennuste
sivulla
228-231. Vaikka Nordbergin teos pyrkiikin lähtökohtaisesti vahvistamaan
perinteistä suomalaiskansallista näkökulmaa itänaapuriin, on kirjassa
jouduttu taipumaan muutamien nyt jo saatavilla olevien faktisten
dokumenttien edessä ja Talin-Ihantalan taistelun kuvausta(kin) on sivuttu
ihan oikean tutkimuksen valossa.
Pienenä detaljina mainittakoon juuri em. teoksesta poimittuna
Talin-Ihantalan taistelualueen laajuus ( lainaan suoraan): "Talin-Ihantalan
materiaalitaistelu käytiin vain yhden mittakaavaltaan 1:20 000 karttalehden
10 x 10 kilometrin laajuisella alueella" (lainaus päättyy).
Eli kukin voi arvioida jo mittakaavan perusteella miten pitäisi suhtautua
luonnehdintaan: "yksi toisen maailmansodan suurimmista taisteluista". Toisin
sanoen suurtaistelu tarkoittaa tässä yhteydessä ehkä enemmän henkistä arvoa
kuin materiaalista.
> "Talin-Ihantalan
>materiaalitaistelu käytiin vain yhden mittakaavaltaan 1:20 000 karttalehden
>10 x 10 kilometrin laajuisella alueella" (lainaus päättyy).
Niin? Läpimurtoa yritettäessä pienelle alueelle keskitetään suuret
joukot.
"Tali-Ihantala oli suurin Pohjoismaissa milloinkaan käyty taistelu.
Kaksiviikkoinen taistelu käytiin kesä- ja heinäkuun vaihteessa 1944,
ja se katkaisi puna-armeijan suurhyökkäyksen Suomeen.
Taisteluun otti osaa eri vaiheissaan lähes 50 000 suomalaista ja yli
150 000 venäläistä. Venäläisten materiaaliylivoima oli vielä paljon
suurempi kuin miesylivoima."
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/12.toukokuu/tali1900.htm
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Tarkoittaako materiaali pelkkää aluetta? Kuinka monta sotilasta ja
kuinka paljon kalustoa Tali-Ihantalan taistelussa oli mukana?
Unohditko pohtia asiaa siltä kannalta vahingossa vai tarkoituksella?
Jos yrität trollata tai esitellä ihmisille vaihtoehtoisia ajatuksia,
yritä edes tehdä se vakuuttavammin, kiitos.
--
Timo Hirvi
Yksittäiset ja ratkaisevat taistelut ovat aina sijoittuneet pienelle
alueelle, 10x10km lienee varsin tavanomainen ratkaisevan taistelun alue.
Tämä johtuu ihan siitä, että tehokkain tapa edetä on keskittää
sotilaallinen voima mahdollisimman pienelle alueelle mahdollisimman
heikkoon puolustuksen kohtaan. Taistelun suuruutta ei siis mitata alueen
koolla, vaan mies- ja materiaalivahvuudella.
No, Verdunin taistelu käytiin vain noin 12*12km alueella, jossa jauhettiin
kuukausikaupalla ja 300 000+ miestä kuoli...iso taistelu voidaan käydä
pienelläkin alueella. Verdun kyllä nyt on kieltämättä enemmän poikkeus kuin
sääntö.
Se missä määrin Ihantala oli "ihme" tuskin riippuu tuosta taistelukentän
koosta - ei sitä nyt ehkä talvisodan ihmeeseen voi verrata, kun
materiaalierot olivat paljon tasaisemmat. Kannaksen taisteluiden
loppupuolella suomalaisilla taisi olla lukumääräinen ylivoima
jalkaväessä...
> Se missä määrin Ihantala oli "ihme" tuskin riippuu tuosta taistelukentän
> koosta - ei sitä nyt ehkä talvisodan ihmeeseen voi verrata, kun
> materiaalierot olivat paljon tasaisemmat. Kannaksen taisteluiden
> loppupuolella suomalaisilla taisi olla lukumääräinen ylivoima
> jalkaväessä...
Pitää kuitenkin muistaa, että puna-armeijan koulutus- ja kokemustaso olivat
Tali-Ihantalan aikaan aivan eri luokkaa. Esimerkiksi aselajien
yhteistoiminta oli aivan eri luokkaa.
Samahan se on, kuinka suuri materiaaliylivoima toisella puolella on, jos
sitä ei pystytä/osata kunnolla hyödyntää.
Miehissä ylivoima oli offensiivin aloitushetkellä noin 3-kertainen, en ole
kyllä aivan varma oliko se tuota luokkaa Tali-Ihantalassa...veikkaisin että
vähemmän, suomalaisten voimiahan oli huomattavasti vahvennettu.
Lentokoneita Kannaksella venäläisillä oli käytössä noin 700-1000, 7.
Ilma-armeijasta ja VVS KBF:stä. Suomalaisilla oli Kannaksen suunnalla ehkä
noin 100 konetta ja Kuhlmeyllä ~50. Ylivoima oli siis noin 5-kertainen, ei
38-kertainen...