Mikä kevyt osasto (KvOs), joka kuului jokaiseen divisioonaan, oikeastaan
oli? Mitkä olivat sen tehtävät, mikä oli sen kokoonpano ja olika sillä
normaalista poikkeava aseistus tai muu varustus?
Tämän päivän (28.1) HBLssä oli yleisönosastokirjoitus jossa joku
(mahdollisesti veteraani) kysyi minkä takia Luutn Perkolalla on
ratsuväen (Hämeen Ratsurykmentin) keltaiset punareunaiset
kauluslaatat, vaikka 14. Divisioona oli jalkaväkijoukko, ja koska
Rukajärven sunnalla ei ollut tässä vaiheessa (1941) suomalaisia
ratsuväkijoukkoja.
Minulla on se käsitys että reserviläinen, joka palveli varsumiehenä
ratsuväessä, säilytti ratsuväen kauluslaatat, vaikka hän
liikekannalepanon jäleen kuului joukkoon, joka ei ollut ratsuväkeä.
Onko kenelläkään parempaa tietoa asiasta?
-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
http://www.dejanews.com/ Search, Read, Discuss, or Start Your Own
Joku pataljoonan kokonen joukko, vrt. esim. JP:t eli pyörillä ja
moottoroidulla huollolla varustettu varusmiehistä ja kantahenkilökunnasta
kasattu Jääkäriosasto. Tehtävinä oli mm. tiedustelua, D:n taktisena
reservinä ja hyökkäyksen kärkijuokkona etenemistä. josskus muodostettiin
yhdistämällä isompia tilap osatoja nopeisiin sota toimiin mm. kannaksella
jossa esim. Ehnrooth johti tälläista "rykmenttiä".
Osatot hajoitettiin joskus alku vuodesta 1942.
>
>Tämän päivän (28.1) HBLssä oli yleisönosastokirjoitus jossa joku
>(mahdollisesti veteraani) kysyi minkä takia Luutn Perkolalla on
>ratsuväen (Hämeen Ratsurykmentin) keltaiset punareunaiset
>kauluslaatat, vaikka 14. Divisioona oli jalkaväkijoukko, ja koska
>Rukajärven sunnalla ei ollut tässä vaiheessa (1941) suomalaisia
>ratsuväkijoukkoja.
>
>Minulla on se käsitys että reserviläinen, joka palveli varsumiehenä
>ratsuväessä, säilytti ratsuväen kauluslaatat, vaikka hän
>liikekannalepanon jäleen kuului joukkoon, joka ei ollut ratsuväkeä.
>Onko kenelläkään parempaa tietoa asiasta?
>
samainen mainittu nyk. Kenraali ainakin esiintyi myös JR7:ssa
Ratsuväenlaatoissa.
Mikey
I/00 Pspr
: Tämän päivän (28.1) HBLssä oli yleisönosastokirjoitus jossa joku
: (mahdollisesti veteraani) kysyi minkä takia Luutn Perkolalla on
: ratsuväen (Hämeen Ratsurykmentin) keltaiset punareunaiset
: kauluslaatat, vaikka 14. Divisioona oli jalkaväkijoukko, ja koska
: Rukajärven sunnalla ei ollut tässä vaiheessa (1941) suomalaisia
: ratsuväkijoukkoja.
:
: Minulla on se käsitys että reserviläinen, joka palveli varsumiehenä
: ratsuväessä, säilytti ratsuväen kauluslaatat, vaikka hän
: liikekannalepanon jäleen kuului joukkoon, joka ei ollut ratsuväkeä.
: Onko kenelläkään parempaa tietoa asiasta?
Tuo laattahomma pitää paikkansa, ratsuväen omat sotilasarvotkin säilyivät
(kornetti = vänrikki). Muista kuin upseereista sitä ei ehkä valokuvien
perusteella hevin huomaa, silla harvoilla miehistöön tai alipäällystöön
kuuluvilla oli kauluslaattoja.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
> Joku pataljoonan kokonen joukko, vrt. esim. JP:t eli pyörillä ja
> moottoroidulla huollolla varustettu varusmiehistä ja kantahenkilökunnasta
> kasattu Jääkäriosasto. Tehtävinä oli mm. tiedustelua, D:n taktisena
Kokoonpano
1939: 1x RvEskadroona (a 3 j a 3 r), 1x JK (a 4 j a 4r), kk-joukkue
1941: 2x JK (a 4 j a 4r), KK-komppania, jos oikein muistan
--
"You can have Peace, or you can have Liberty, and with some effort you can
have both."
Mitenkäs äijien kp:t? Eikös SA:lta olisi löytynyt tarpeeksi
Suomi-konepistooleja, ettei olisi tarvinnut ottaa veli venäläisen "tykkejä"
avuksi?
Cheers,
P.S. Sorry, jos tästä on jo keskusteltu. En ainakaan huomannut threadia...
--
Standard procedure in case one should tread on a mine by capt. Edmund
Blackadder:
"Jump 200 ft into the air and scatter yourself over a wide area."
>In article <78pcgj$ref$1...@nnrp1.dejanews.com>, ses...@my-dejanews.com says...
>
>Mitenkäs äijien kp:t? Eikös SA:lta olisi löytynyt tarpeeksi
>Suomi-konepistooleja, ettei olisi tarvinnut ottaa veli venäläisen "tykkejä"
>avuksi?
Sama asia ihmetytti minua, elokuvaan kun olisi maksimissaan tarvittu
ehkä 50 konepistoolia. KaiTR lainasi elokuvan tekemiseen 200
varusmiestä, niin tuntuu ihmeelliseltä ettei sieltä olisi saatu
lainaan muutamaa kymmentä kp:tä, niitä kun on aivan varmasti
varastoissa vaikka kuinka paljon. Sitä elokuvassa esiintynyttä
venäläistä pyssyä (olikohan se PPSh-41) ei tainnut vielä olla edes
venäläisten käytössä kesällä -41, joten aika ihmeellistä että niitä
riitti reservissä olijoille Suomen puolella :)
matti
--
"The beatings will continue until the morale improves"
Commander of the Imperial Japanese Submarine Force
Mikey
Itse näin elokuvan vasta toissapäivänä, eikä ainakaan minua nuo
konepistoolit häirinneet lainkaan. Intissä sain käpelöidä Suomi-kp:tä pari
kertaa ja leffassa nähdyt vehkeet olivat aivan tarpeeksi sen näköisiä, mitä
siitä aseesta muistelinkin. Sen sijaan ne älyttömät bensaräjähdykset
häiritsivät paljon enemmän. Täsmälleen sama asia vaivasi elokuvassa
Talvisota. Vaikutti melkein siltä, että Suomen armeijalla oli napalmia
käytössään ampuessaan tykistökeskitystä. En tiedä miten paljon suomalaisten
elokuvatekijöiden taidot tarpovat ison maailman perässä, mutta Saving
Private Ryanin räjähdykset muistuttivat paljon enemmän dokumenttifilmeissä
nähtyjä aitoja räjähdyksiä kuin Rukajärven napalmikeskitykset.
Samuli Saarelma
Mieti hieman miten ko. elokuvien budjetit erosivat toisistaan. On täysin
älytöntä tehdä tollaista vertausta. Sensijaan ne konepistoolit olisi
voinut luultavasti saada kuntoon melko halvalla.
Osmo
>
>Samuli Saarelma
Miten niin älytöntä ? Eikö elokuvia saa vertailla, jos ne on tehty
erikokoisilla budjeteilla ? Ei niiden suomalaisten tekijöiden olisi
tietysti samanlaista ilotulitusta tehdä kuin SPR:ssa, mutta olisivat
voineet ottaa esimerkkiä räjäytystekniikasta sen verran, että olisivat
voineet jättää ne napalmit jo historiaan. Konepistooleja ei tavallinen
ei-aseharrastaja erota (suunnilleen samankokoisia, samanmuotoisia ja
samanlainen pyöreä lipas, piippu taisi olla vähän erilainen), mutta yksikin
toisesta maailmansodasta dokumenttifilmin nähnyt erottaa, etteivät
räjähdykset oikeasti nostata korkeita lieskoja vaan heittävät maata ja
sirpaleita ympäriinsä. Minun mielestäni sen koko tykistö/krh -keskityksen
olisi voinut jättää pois. Muutenkin aika älytöntä, että se kevyt osasto
yritti rynnäkköä omalle puolelle kesken keskityksen. Olisi luullut olla
järkevämpää odottaa ensin pommituksen loppuvan. Se luutnanttihan taisi jopa
sanoa, että odotetaan keskityksen loppumista ja mennään sitten, mutta
sitten lähti kuitenkin keskelle bensalieskoja.
Kokonaisuutenahan leffa oli ihan hyvä. Jos jättää kansallistunteen pois
(suomalaisena katsojana tietysti tykkää enemmän suomalaisia sotatoimia
kuvaavasta leffasta kuin Normandian maihinnoususta), täytyy kyllä sanoa,
että SPR meni edelle.
Samuli Saarelma
Jos olisi miljoonia tuhlatam niin saisi realistiset räjähdykset. Vai
ehdotatko, että näyttelijät pantaisiin aidon tykistökeskityksen sekaan?
>Konepistooleja ei tavallinen
>ei-aseharrastaja erota (suunnilleen samankokoisia, samanmuotoisia ja
>samanlainen pyöreä lipas, piippu taisi olla vähän erilainen),
Jos on joskus nähnyt PPSh-41:n ja Suomi-KP:n niin huomaa eron. Ei siinä
mikään aseharrastelija tarvitse olla.
>mutta yksikin
>toisesta maailmansodasta dokumenttifilmin nähnyt erottaa, etteivät
>räjähdykset oikeasti nostata korkeita lieskoja vaan heittävät maata ja
>sirpaleita ympäriinsä.
Minua noi ei ainakaan häiritse läheskään yhtäpaljoa kuin väärät aseet.
Osmo
En tiedä, miten ne SPR:n räjähdykset oli tehty, mutta tuskin he sadan
dollarin seteleitä ilmaan räjäyttelivät. Pointtini oli siis, että heillä
oli selvästi joku uusi räjäytystekniikka käytössä, josta suomalaiset
olisivat voineet ottaa mallia. Räjäytyksiä ei olisi tietenkään tarvinnut
Rukajärvellä olla yhtä paljoa kuin Normandiassa.
: >Konepistooleja ei tavallinen
: >ei-aseharrastaja erota (suunnilleen samankokoisia, samanmuotoisia ja
: >samanlainen pyöreä lipas, piippu taisi olla vähän erilainen),
:
: Jos on joskus nähnyt PPSh-41:n ja Suomi-KP:n niin huomaa eron. Ei siinä
: mikään aseharrastelija tarvitse olla.
Kuinka moni ei-aseharrastaja on PPSh-41:n nähnyt ? Tietääkseni suomalaiset
miehet näkevät sotilasaseita pääosin armeijassa, eikä siellä tuota pyssyä
esitellä. Kuten jo sanoin, aseissa on varmaan eroakin, mutta mielestäni
erot ovat yksityiskohdissa, ei aseen yleisessä olemuksessa. Sen sijaan
bensaräjähdykset ovat oleellisesti erilaisia kuin dokumenttifilmien ja
SPR:n paukaukset.
: >mutta yksikin
: >toisesta maailmansodasta dokumenttifilmin nähnyt erottaa, etteivät
: >räjähdykset oikeasti nostata korkeita lieskoja vaan heittävät maata ja
: >sirpaleita ympäriinsä.
:
: Minua noi ei ainakaan häiritse läheskään yhtäpaljoa kuin väärät aseet.
No, olemme sitten erilaisia.
Samuli Saarelma
No ei kai se nyt miljoonia maksaisi jos tuplattaisiin rajahdyspanosten
koko ja jatettaisiin bensiini pois?
Jussi
Taikka kovilla tulta johtanut (öhöm)... Mutta oikea kranunräjähdys
taitaisi olla kovin tylsännäköinen elokuvassa. Lisäksi stunttimiehet
eivät tykkäisi aidoista tai aidonnäköisistä räjähdyksistä, koska
jos rojua lentää, niin se voi myös osua.
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/~jarnie/
"Wovon man nicht sprechen kann, darÜber muss man schreiben."
-not Wittgenstein
Mikä hiukan oikeamman näköisten räjähdysten tekemisessä niin kauheasti
maksaa?
--
Kalle Rantanen <tomc...@sci.fi>
"The goal of all life is death."
-- Sigmund Freud
Luultavamminkin tuhannen dollarin.
>Pointtini oli siis, että heillä
>oli selvästi joku uusi räjäytystekniikka käytössä, josta suomalaiset
>olisivat voineet ottaa mallia. Räjäytyksiä ei olisi tietenkään tarvinnut
>Rukajärvellä olla yhtä paljoa kuin Normandiassa.
>
Mielestänio SPR:ssä oli ongelmana liika realistisuuden tavoittelu. Aina
ei nähnyt mitä oikein tapahtuikaan.
>: >Konepistooleja ei tavallinen
>: >ei-aseharrastaja erota (suunnilleen samankokoisia, samanmuotoisia ja
>: >samanlainen pyöreä lipas, piippu taisi olla vähän erilainen),
>:
>: Jos on joskus nähnyt PPSh-41:n ja Suomi-KP:n niin huomaa eron. Ei siinä
>: mikään aseharrastelija tarvitse olla.
>
>Kuinka moni ei-aseharrastaja on PPSh-41:n nähnyt ? Tietääkseni suomalaiset
>miehet näkevät sotilasaseita pääosin armeijassa, eikä siellä tuota pyssyä
>esitellä. Kuten jo sanoin, aseissa on varmaan eroakin, mutta mielestäni
>erot ovat yksityiskohdissa, ei aseen yleisessä olemuksessa. Sen sijaan
>bensaräjähdykset ovat oleellisesti erilaisia kuin dokumenttifilmien ja
>SPR:n paukaukset.
En nyt ymmärrä tekeekö aseista lukeminen ihmisetä jotain harrastajaa.
Ero on nimenomaan aseen yleisessä olemuksessa.
Osmo
>
>: >mutta yksikin
>: >toisesta maailmansodasta dokumenttifilmin nähnyt erottaa, etteivät
>: >räjähdykset oikeasti nostata korkeita lieskoja vaan heittävät maata ja
Kun ruumiita alkaa tulla niin kai se kalliiksi tulee.
Osmo
Kyllä niiden tekemimnen turvallisesti maksaa. Tietysti, jos ammuttaisiin
oikeasti tykillä voisi tulla halvaksi.
Osmo
Tietääkseni SPR:n kuvauksissa ei kuollut yhtään ihmistä. Vai ovatko
amerikkalaiset stuntit vaan kovempaa porukkaa kuin suomalaiset ?
Samuli Saarelma
Mihinkäs tuon perustat ? Eli voitko kertoa maallikolle, mikä aidoissa
räjäytyksissä maksaa ? Tietysti stunttien täytyy olla huipputasoa, mutta
muuten en oikein keksi mitään syytä.
: >Pointtini oli siis, että heillä
: >oli selvästi joku uusi räjäytystekniikka käytössä, josta suomalaiset
: >olisivat voineet ottaa mallia. Räjäytyksiä ei olisi tietenkään tarvinnut
: >Rukajärvellä olla yhtä paljoa kuin Normandiassa.
: >
:
: Mielestänio SPR:ssä oli ongelmana liika realistisuuden tavoittelu. Aina
: ei nähnyt mitä oikein tapahtuikaan.
...joka mielestäni sopi kuvaan oikein hyvin. Katsoja sai hyvän kuvan siitä
todellisuudesta, mihin rannalle noussut sotilas joutui. Yksi osa sitä kuvaa
oli se sekavuus, joka kuvaustekniikalla oli saatu aikaan. Toinen oli
tietysti se valtava pauke ja räjähtely.
: >Kuinka moni ei-aseharrastaja on PPSh-41:n nähnyt ? Tietääkseni suomalaiset
: >miehet näkevät sotilasaseita pääosin armeijassa, eikä siellä tuota pyssyä
: >esitellä. Kuten jo sanoin, aseissa on varmaan eroakin, mutta mielestäni
: >erot ovat yksityiskohdissa, ei aseen yleisessä olemuksessa. Sen sijaan
: >bensaräjähdykset ovat oleellisesti erilaisia kuin dokumenttifilmien ja
: >SPR:n paukaukset.
:
: En nyt ymmärrä tekeekö aseista lukeminen ihmisetä jotain harrastajaa.
Harvemmin ei-harrastaja alan lehtiä lukee. Edelleenkin kysyn, kuinka moni
ei-aseharrastaja on PPSh:n nähnyt, ja missä olisi sellaisen voinut nähdä ?
Tai kuinka moni ei-harrastaja on edes nähnyt Suomi-kp:tä niitä muutamaa
armeijakertaa lukuunottamatta (joista on hyvinkin n vuotta aikaa) ?
: Ero on nimenomaan aseen yleisessä olemuksessa.
Ehkä alan harrastajalle. Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle aseet
näyttivät konepistooleilta, joissa oli pyöreä rumpulipas. Hmm, missäs
olinkaan tuollaisen nähnyt ? Just joo, armeijassahan me räplättiin jotain
tuollaista. Taisivat kutsua sitä Suomi-konepistooliksi. Jos leffassa olisi
miehillä ollut rynnäkkökiväärit tai pistoolit aseinaan, olisi aseen olemus
ollut erilainen.
Samuli Saarelma
Tällä perusteella on aivan sama onko jenkkejä näyttelevillä sotilailla kädessä
M-16 vai Kalashnikov...
Cheers,
Pekka de G.
Monessa tapauksessa ehkä olisikin, ellei sotilaita näytettäisi läheltä.
Molemmilla aseilla ammutaan samalla tavalla (kertatulta ja sarjaa), mutta
tietysti aseet ovat lähempää katsottuna aika lailla erilaisia. Et kai
väitä, että M-16 ja Kalashnikov muistuttavat ulkoisesti toisiaan yhtä
paljon kuin PPSh ja Suomi-kp ? Ehkä tuo mainitsemani rk:n tai pistoolin
käyttö oli liikaa. Myöskään täysin erityyppinen konepistooli (vaikkapa se,
mikä Tom Hanksilla oli SPR:ssä, mikä sitten olikaan nimeltään) ei olisi
näyttänyt Suomi-kp:ltä.
Samuli Saarelma
>paljon kuin PPSh ja Suomi-kp ? Ehkä tuo mainitsemani rk:n tai pistoolin
>käyttö oli liikaa. Myöskään täysin erityyppinen konepistooli (vaikkapa se,
>mikä Tom Hanksilla oli SPR:ssä, mikä sitten olikaan nimeltään) ei olisi
>näyttänyt Suomi-kp:ltä.
>
>
M1928A1
Mikey
Sitä en ymmärrä minäkään. Jos vaikka kaivaisi maahan kuopan, jonka
pohjalle r-aine laitettaisiin, päälle turvetta ja sammalta tms (ei kiviä).
Ainakin näin äkkiseltään ajateltuna luulisi toimivan, eikä tarvitsisi
katsella typeriä bensapölläyksiä.
Myös minua räjähdykset ja miesten huono maastonkäyttö häiritsivät
huomattavasti "vääriä" konepistooleja enemmän. Syynä on se, että
konepistoolit proppasivat aivan kelvollisesti suomi-kp:a, mutta
räjähdykset eivät juuri muistuttaneet oikeiden kranaattien pauketta.
--
Eemeli Haverinen :: "It is better to regret something you did
<eem...@iki.fi> :: than something you didn't do."
[snip]
>: Tällä perusteella on aivan sama onko jenkkejä näyttelevillä sotilailla
>: kädessä M-16 vai Kalashnikov...
>
>Monessa tapauksessa ehkä olisikin, ellei sotilaita näytettäisi läheltä.
>Molemmilla aseilla ammutaan samalla tavalla (kertatulta ja sarjaa), mutta
>tietysti aseet ovat lähempää katsottuna aika lailla erilaisia. Et kai
>väitä, että M-16 ja Kalashnikov muistuttavat ulkoisesti toisiaan yhtä
>paljon kuin PPSh ja Suomi-kp ?
Ei, en väitä en. Se oli vain liioiteltu heitto edelliseen kommenttiisi:
"Ehkä alan harrastajalle. Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle aseet
näyttivät konepistooleilta, joissa oli pyöreä rumpulipas. Hmm, missäs
olinkaan tuollaisen nähnyt ? Just joo, armeijassahan me räplättiin jotain
tuollaista. Taisivat kutsua sitä Suomi-konepistooliksi. Jos leffassa olisi
miehillä ollut rynnäkkökiväärit tai pistoolit aseinaan, olisi aseen olemus
ollut erilainen."
Mielestäni kommentti oli erittäin kehno perustelu sille miksei kyseisessä
elokuvassa käytetty aitoja Suomi-konepistooleja, joita löytyisi minkä tahansa
varuskunnan asevarastoista. Myönnän, että aseet näyttävät useille ihmisille
samanlaisilta, mutta jos tehdään historiallisia elokuvia ei ole mielestäni
pelkästään pilkunviilaamista, että saadaan myös yksityiskohdat oikein. Tässä
tapauksessa se ei olisi ollut kallista, eikä vaikeaa eli vaikuttaa
huolimattomuudelta tai laiskuudelta.
Kyllä ne väärät aseetkin häiritsevät.
En ole asiantuntija, mutta luulisin, että kyllä rahaa tarvitaan, jotta
räjäytyksistä saadaan näyttävät ilman että vaaraa aiheituu.
>
>: >Pointtini oli siis, että heillä
>: >oli selvästi joku uusi räjäytystekniikka käytössä, josta suomalaiset
>: >olisivat voineet ottaa mallia. Räjäytyksiä ei olisi tietenkään tarvinnut
>: >Rukajärvellä olla yhtä paljoa kuin Normandiassa.
>: >
>:
>: Mielestänio SPR:ssä oli ongelmana liika realistisuuden tavoittelu. Aina
>: ei nähnyt mitä oikein tapahtuikaan.
>
>...joka mielestäni sopi kuvaan oikein hyvin. Katsoja sai hyvän kuvan siitä
>todellisuudesta, mihin rannalle noussut sotilas joutui. Yksi osa sitä kuvaa
>oli se sekavuus, joka kuvaustekniikalla oli saatu aikaan. Toinen oli
>tietysti se valtava pauke ja räjähtely.
>
En puhunut rantakohtauksesta.
>: >Kuinka moni ei-aseharrastaja on PPSh-41:n nähnyt ? Tietääkseni suomalaiset
>: >miehet näkevät sotilasaseita pääosin armeijassa, eikä siellä tuota pyssyä
>: >esitellä. Kuten jo sanoin, aseissa on varmaan eroakin, mutta mielestäni
>: >erot ovat yksityiskohdissa, ei aseen yleisessä olemuksessa. Sen sijaan
>: >bensaräjähdykset ovat oleellisesti erilaisia kuin dokumenttifilmien ja
>: >SPR:n paukaukset.
>:
>: En nyt ymmärrä tekeekö aseista lukeminen ihmisetä jotain harrastajaa.
>
>Harvemmin ei-harrastaja alan lehtiä lukee. Edelleenkin kysyn, kuinka moni
>ei-aseharrastaja on PPSh:n nähnyt, ja missä olisi sellaisen voinut nähdä ?
>Tai kuinka moni ei-harrastaja on edes nähnyt Suomi-kp:tä niitä muutamaa
>armeijakertaa lukuunottamatta (joista on hyvinkin n vuotta aikaa) ?
Vaikkaisin että suuri osa. Lyllä noita on museoissa yms. Itse muistan jo
pensana käyneeni niissä.
>
>: Ero on nimenomaan aseen yleisessä olemuksessa.
>
>Ehkä alan harrastajalle. Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle aseet
>näyttivät konepistooleilta, joissa oli pyöreä rumpulipas. Hmm, missäs
>olinkaan tuollaisen nähnyt ? Just joo, armeijassahan me räplättiin jotain
>tuollaista. Taisivat kutsua sitä Suomi-konepistooliksi. Jos leffassa olisi
>miehillä ollut rynnäkkökiväärit tai pistoolit aseinaan, olisi aseen olemus
>ollut erilainen.
>
Onko Mersun ja Trabantin yleinen olemus sama?`Kummatkin ovat saksalaisia
aurtoja, joissa on neljä pyörää.
Osmo
Eikös se ollut M1? Paremmin tunnetaan nimellä Thompson.
Osmo
Kuten sanoin, että rahalla saa.
Osmo
Sanottakoon heti etten SPR:ää ole vielä (valitettavasti) katsonut, mutta
olen kyllä käsittänyt ettei Thompsonin tuota versiota pahemmin ole
Normandian maihinnousun aikoihin enää käytetty. Eiköhän liene M1A1 Thompson
(jos kerta Thompson), eli tuo WWII:n aikana tullut (Pearl Harborin jälkeen)
massatuotantomalli.
M1928A1 oli se malli Thompsonista, jota jenkkiarmeija ensinnä käytti.
Meni tosin muistin varaan, toivottavasti ei tullut (pahemmin) asiaerheitä.
--
FF *Tepi, fft...@saunalahti.fi, ICQ:26248569,
http://www.saunalahti.fi/~fftepi/
"Know what to know, for you can't know what to know" (AVO: Peri.#)
Tuon olet kyllä sanonut useampaan kertaan, mutta et ole perustellut
väitettäsi kertaakaan. Voitko nyt kertoa, mikä niissä realistisemmisssa
räjäytyksissä maksaa ? Sen uskon, että parempia stuntteja tarvitaan, mutta
muuten itse räjäytysten teon luulisi räjäytyseksperteille olevan helppoa.
Eli kerropa minulle, miten rahaa tuhlaamalla saadaan realistisia
räjäytyksiä.
Samuli Saarelma
Ei ollut nyt kyse siitä, että olisiko ollut parempi, jos konepistoolit
olisivat olleet aitoja, vai ei (tietysti olisi), vaan siitä, mikä häiritsi
tuota autenttista historiallisuutta enemmän, väärät kp:t vai epäaidot
räjähdykset. Tuohon listaan lisäisin vielä taktiset idioottimaisuudet,
jotka leffassa näyttävät hyviltä, mutta joita kukaan vähänkään järkevä
sotilasjohtaja ei tekisi.
Jos pyritään historialliseen autenttisuuteen, täytyy tietysti kaikkien
osatekijöiden olla mahdollisimman oikein. Näköjään tässä leffassa ei siihen
pyritty ja joissain asioissa tingittiin. Minua häiritsi se, että
räjähdykset näyttivät epäaidoilta, jotain aseharrastajaa taas se, että
miehillä oli vääränlaiset aseet. Kumpaakin olisi voinut parantaa, mutta
varmaan leffan tekijöillä oli syynsä, mikseivät niin tehneet.
Samuli Saarelma
Ja mihin sitä rahaa siinä kuluu ? Itse uskon, että Rukajärven tiessä
räjäytykset tehtiin bensaräjäytyksillä, koska ne ovat paljon näyttävämpiä
kuin aidot tussahdukset.
: >: Mielestänio SPR:ssä oli ongelmana liika realistisuuden tavoittelu. Aina
: >: ei nähnyt mitä oikein tapahtuikaan.
: >
: >...joka mielestäni sopi kuvaan oikein hyvin. Katsoja sai hyvän kuvan siitä
: >todellisuudesta, mihin rannalle noussut sotilas joutui. Yksi osa sitä kuvaa
: >oli se sekavuus, joka kuvaustekniikalla oli saatu aikaan. Toinen oli
: >tietysti se valtava pauke ja räjähtely.
: >
:
: En puhunut rantakohtauksesta.
No, ei niissä kävelykohtauksissa juuri sekavuutta ollut ja
loppukohtauksessa se sekavuus oli mukana aivan samasta syystä kuin
maihinnousussakin.
: >Harvemmin ei-harrastaja alan lehtiä lukee. Edelleenkin kysyn, kuinka moni
: >ei-aseharrastaja on PPSh:n nähnyt, ja missä olisi sellaisen voinut nähdä ?
: >Tai kuinka moni ei-harrastaja on edes nähnyt Suomi-kp:tä niitä muutamaa
: >armeijakertaa lukuunottamatta (joista on hyvinkin n vuotta aikaa) ?
:
: Vaikkaisin että suuri osa. Lyllä noita on museoissa yms. Itse muistan jo
: pensana käyneeni niissä.
Ja muistit niistä ajoista, miltä Suomi-kp tarkalleen näyttää ? No, sinulla
on sitten parempi muisti kuin minulla (onko sinulla mahdollisesti Tehtävä:
Maa -tyyppinen implantti :-). Itse pääsin pari kertaa _ampumaan_
(joka on nyt hieman eri asia kuin nähdä museossa) kyseisellä aseella
armeijassa, eikä muistikuvani aseesta juuri poikennut siitä, mitä leffassa
näytettiin. Kuten jo mainitsin, sama koko ja muoto, samanlainen lipas,
samanlainen ampumistyyli. Voitko kertoa, mikä niiden aseiden olemuksessa
oli erilaista ?
Kuinka moni ei-harrastaja käy muuten asemuseoissa ? Tai kuinka monessa
museossa on myös PPSh näkyvillä, jotta voi vertailla ?
: >: Ero on nimenomaan aseen yleisessä olemuksessa.
: >
: >Ehkä alan harrastajalle. Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle aseet
: >näyttivät konepistooleilta, joissa oli pyöreä rumpulipas. Hmm, missäs
: >olinkaan tuollaisen nähnyt ? Just joo, armeijassahan me räplättiin jotain
: >tuollaista. Taisivat kutsua sitä Suomi-konepistooliksi. Jos leffassa olisi
: >miehillä ollut rynnäkkökiväärit tai pistoolit aseinaan, olisi aseen olemus
: >ollut erilainen.
: >
: Onko Mersun ja Trabantin yleinen olemus sama?`Kummatkin ovat saksalaisia
: aurtoja, joissa on neljä pyörää.
Onvatko Mersu ja Trabant sinusta muodoltaan ja kooltaan samanlaisia ?
Parempi vertailu olisi vaikkapa Toyota ja Nissan, jotka ainakin minun
mielestäni ovat olemukseltaan samanlaisia, vaikka yksityiskohdat varmaan
eroavatkin toisistaan ja autoharrastaja varmaan pitäisi niitä aivan
erilaisina.
Samuli Saarelma
[snip]
>Ei ollut nyt kyse siitä, että olisiko ollut parempi, jos konepistoolit
>olisivat olleet aitoja, vai ei (tietysti olisi), vaan siitä, mikä häiritsi
>tuota autenttista historiallisuutta enemmän, väärät kp:t vai epäaidot
>räjähdykset. Tuohon listaan lisäisin vielä taktiset idioottimaisuudet,
>jotka leffassa näyttävät hyviltä, mutta joita kukaan vähänkään järkevä
>sotilasjohtaja ei tekisi.
Samuli-kulta, nimenomaan siitä konepistooli-asiasta minä kirjoitin
ensimmäisessä postauksessa, joka tämän threadin aloitti. Minä en ottanut
räjähdyksiä edes esille... Olen samaa mieltä, taktisia idioottimaisuuksia,
epäloogisuuksia, puhumattakaan alleviivatuista henkilökuvista tiettyjen
hahmojen kanssa löytyi elokuvasta. Listaa voisi jatkaa sillä, että elokuva ei
osannut päättää onko se Hollywood-tyyppinen rakkaustarina, vai sotaelokuva.
Mutta tämä menee jo elokuva-ryhmien asiaksi.
[snip]
>Kumpaakin olisi voinut parantaa, mutta
>varmaan leffan tekijöillä oli syynsä, mikseivät niin tehneet.
Varmasti oli syyt, mutta pessimistisesti epäilen, että ei edes tultu
ajatelteeksi moisia "pikku-seikkoja", ne eivät tuhoaisi elokuvaa, jos se muuten
toimisi. En näe mitään syytä, miksi ei voida palkata asiantuntijaa hoitamaan
tämäkin puoli asiasta, kun asiantuntemusta löytyy...
Eikä tossa 1928A1:ssä ollut viritysnappi laatikon päällä?
Osmo
Mikey
: Kranu-kuvan keskellä oleva tuhru on aito 122H:n kranaatin
: räjähdys. Jotenkin alkaa ymmärtää, miksi elokuvantekijät
: haluavat niitä bensapaukkuja käyttää...
Kiitokset kuvista. En vain pystynyt erottamaan siitä kranu-kuvasta sitä
räjähdystä. Voisiko pyytää sellaista, että jollain kuvan
käsittelyohjelmalla pistät jonkun nuolen tai ympyröit sen räjähdyksen.
Aidoista räjähdyksistä sen verran, että muistan jokin aika sitten uutisissa
näytetyn joku tulikeskitys mäelle. Paikalla (siis ampumapaikalla ei
mäellä :-) oli pääministerikin katsomassa. Joka tapauksessa se "pöllytys"
oli minusta aika vaikuttavan näköistä, vaikkei bensaliekkejä näkynytkään.
Samoin toisen maailmansodan dokumenttifilmeissä ne räjähdykset ovat aika
näyttäviä, vaikkei lieskoja näykään.
Tietääkö muuten joku, miten vaarallisia sirpaleettomat "aidot" räjähdykset
ovat ja voiko stuntteja jotenkin "vahvistaa" paineiskua/ääntä vastaan ?
Samuli Saarelma
Samankaltaisia muistikuvia minullakin on armeija-ajalta.
> Tietääkö muuten joku, miten vaarallisia sirpaleettomat "aidot" räjähdykset
> ovat ja voiko stuntteja jotenkin "vahvistaa" paineiskua/ääntä vastaan ?
En ole koskaan kokeillut, mutta oman räjäytyskokemukseni perusteella
luulisin, että aiemmin esittämälläni "turvepölläysmetodilla" ja 200-400g
panoksella ihminen voisi turvallisesti olla räjähdyksestä 20-30 m päässä.
Tulpat korvissa ja metsäisessä maastossa. Luonnollisesti systeemi pitäisi
ensin testata kauempaa seurattuna ja todeta toimivaksi...
En usko, että ääni tai varsinkaan paineisku ovat suuria ongelmia
tällaisilla panoksilla ja etäisyyksillä. Sen sijaan ilmassa lentävä tavara
voisi olla.
-Eemeli, jolla ei ole tehosteräjäyttäjän lupaa
Skannasin kuvan uudestaan; ei parantunut; ja pistin sen nuolen
sinne. Parhaat roiskaukset syntyivät muuten silloin, kun osuma
sattui suohon tai järveen (Vekarajärven maalialueella olevassa
järvessä ei liene kaloja elossa). Silloin syntyi arviolta parikymmentä
metriä korkea "patsas". Mitä kovempaan alustaan osuma tuli (~mitä
vaarallisempi räjähdys) sitä mitättömämmältä se näytti.
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/~jarnie/
"Difficile est satiram non scribere" (It is difficult not to write a
satire) -Juvenalis
Edwin Laineen "Tuntematon sotilas" pärjää tässä suhteessa minusta aika
hyvin, tosin mustavalkoisessa nämä saattavat olla helpommin hoidettavissa.
Jossakin Suomi-Filmin tv:stä tulleessa historiikissa kerrottiin leffan
teosta, ja kohtauksesta jossa hyökätään talvella keskityksen läpi (stm.
Lahtisen kuolemaa edeltävät tapahtumat). Pauke oli kauhea, ja kun kohtaus oli
purkissa niin savun keskeltä kuului ohjaajan ääni: "Hyvin meni. Montako kuoli
?" Eli kaikki on mahdollista kun uhrimielialaa on riittävästi, ei se ole
rahasta kiinni.
tn