Mitä eroa kanuunalla ja haupitsilla?
Vuorinen
toisaalta 122mm haupitsista. Onko noilla muuta eroa kuin kaliberi? Miten
erotat toisistaan?
// Veke
Risto Tammela
Haupitsilla pystyy ampumaan yläkulmilla, kanuuna taas ei. Teknisistä
eroista en tiedä tuon enempää.
t:rike
Matti Raustia
Kaliiperimitasta eli siitä, montako putken halkaisijaa putki on pitkä. En
enää muista, mihin raja vedettiin Suomessa, olisikohan ollut 34 tai 35
kaliiperimittaa. Uusimmissa 155 mm kanuunoissa on 52 kaliiperin putki eli
reilut kahdeksan metriä.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Markus Varsta
Ave !!
Kaliiperin suhde putken pituuteen on kai toinen määre, rajoja en
muista, mutta järjestys on mörssäri, haupitisi, kanuuna. Tampellan 155mm
on siis kuulemma kanuunahaupitsi, putki kanuunan mitoituksella mutta
aseella voi ampua yläkulmaan (yli 45 asteen korolla).
- Markus Varsta -
tje...@utu.fi
<ri...@silmu.st.jyu.fi> wrote:
>
>Haupitsilla pystyy ampumaan yläkulmilla, kanuuna taas ei. Teknisistä
>eroista en tiedä tuon enempää.
Ainakin 130 TK:lla saa koroa about 80 astetta, vaikka aina ammutaankin
alakulmilla.
Tuukka
Migun
kanuunassa putken pituus on yli 30 kertaa kaliiperi, en kuitenkaan pistä
päätääni pantiksi tietojen oikeellisuudesta.
--
Migun
"Vuorinen" <vvuo...@ratol.fi> wrote in message
news:3BFE26F5...@ratol.fi...
Arto
> toisaalta 122mm haupitsista. Onko noilla muuta eroa kuin kaliberi? Miten
> erotat toisistaan?
Kanuunassa on pitkä putki ja sillä ammutaan laakatulta. Eli putken pituus on
yli 30 kaliiperinmittaa ja ampuu alakulmilla.
Haupitsissa on lyhyempi putki ja sillä ammutaan kaaritulta. Eli putken
pituus alle 30 kaliiperinmittaa ja ampuu yläkulmilla.
Mörssärissä on erittän lyhyt putki ja sillä ammutaan jyrkkää kaaritulta.
Panostilan halkaisija yleensä pienempi kuin putken.
Näin määritellen suurin osa nykyaikaisista raskaista kenttätykeistä on
oikeasti kanuunahaupitseja - pitkä putki ja kykenee ampumaan yläkulmilla.
Tähän luokkaa kuluu esim. kotimaiset 155 K 83 ja 155 K 98.
t. Arto
Risto Tammela
> Näin määritellen suurin osa nykyaikaisista raskaista kenttätykeistä on
> oikeasti kanuunahaupitseja - pitkä putki ja kykenee ampumaan yläkulmilla.
> Tähän luokkaa kuluu esim. kotimaiset 155 K 83 ja 155 K 98.
Jotta asia olisi tarpeeksi monimutkainen, tornilla varustettuja
panssarialustaisia kanuunahaupitseja kutsutaan panssarihaupitseiksi.
t:rike
Arto
"Risto Tammela" <ri...@itu.st.jyu.fi> wrote in message
news:9ts7i2$4p9$2...@mordred.cc.jyu.fi...
> Jotta asia olisi tarpeeksi monimutkainen, tornilla varustettuja
> panssarialustaisia kanuunahaupitseja kutsutaan panssarihaupitseiksi.
Näin on. Tosin Suomessa on pidetty sodan jälkeen kanuunan rajana yli 35
kaliiperinmittaista putkea, eli sen logiikan mukaan 122 H 63 ja sen
panssaroitu versio 122 PsH 74 ovat haupitseja (L35 putki / max 70' koro).
152 TelaK 91 on taas oikeasti telakanuunahaupitsi :-) Tela-alusta ilman
kokopanssarointia, putki L50 (kanuuna) mutta max koro 57' (haupitsi).
t. Arto
Osmo Ronkanen
> toisaalta 122mm haupitsista. Onko noilla muuta eroa kuin kaliberi? Miten
> erotat toisistaan?
Perinteisesti (siis n. 200 vuotta sitten) kanuunoilla ammuttiin rautakuulia
tai kanistereita vaakatulella. Kuulat pyrittiin saada iskemään maahan juuri
ennen joukkoja ja pomppaamaan. Haupitseilla taas ammuttiin kaaritulta
ja käytettiin räjähtäviä ammuksia tai srapnelleja. (räjähti ilmassa
singoten rautakuulia joukkojen nistaan).
Nykyään ero on pienentynyt. Virallisesti se on piipun pituudessa,
käytännössä merkittävin ero on kuitenkin kantamassa. Haupitsien kantama
on alle 20 km (tyypillisesti n. 15 km) ja kanuunoiden yli sen (jopa 40 km).
Prikaatitasolla käytetään haupitseja.
Osmo
tje...@utu.fi
wrote:
>Nykyään ero on pienentynyt. Virallisesti se on piipun pituudessa,
>käytännössä merkittävin ero on kuitenkin kantamassa. Haupitsien kantama
>on alle 20 km (tyypillisesti n. 15 km) ja kanuunoiden yli sen (jopa 40 km).
Muuten hyvin mutta ei missään nimessä piipun, vaan _putken_ pituus.
Vähän yleissivistystä, kotikasvatusta jne( ja muuta RTssä palvelleen
mieheen suuttumusta siitä, kun puhutaan oikeista asioista väärillä
termeillä) ;D
Tuukka
göran
> alakulmilla.
alakulma ?! Siis täh ?
Nimim. ilmavoimissa ollut
Roope Lehto
: On 26 Nov 2001 03:10:11 -0800, ok...@hotmail.com (Osmo Ronkanen)
: wrote:
Sotilasorganisaatiokin onnistuu moisessa:
Saaristomeren merivartioston www-sivujen mukaan sen vartiolaivojen
aseistuksena on mm. 12,7 mm konetykki.
http://www.merivartiosto.fi/smmv/tursas.asp
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Pekka Koski
>Saaristomeren merivartioston www-sivujen mukaan sen vartiolaivojen
>aseistuksena on mm. 12,7 mm konetykki.
Militäärit saivat rustata uusiksi tykin ja kiväärin määritelmän
alkaen -43-44 kun Suomeen tuli ensimmäiset Bf109-hävittäjät.
Vanhan määritelmän mukaan ase oli tykki jos ammuksessa oli
johtorengas, ja MG131:n ammuksissa (13mm kk) moiset oli.
Nytpä raja onkin sitten jotta onko yli vai ali 20mm reiältään :)
tje...@utu.fi
wrote:
Alakulmilla ampuminen= suorasuuntauksella ampuminen.
Esim. rynnäkkökiväärillä ammutaan (99% tapauksista) alakulmilla;
piippu suunnataan (melkein) suoraan kohteeseen. Tällä periaatteella
toimivat tornikanuunat ja panssarivaunut. "Normaalissa" tykistössä ja
krhssa taas ammutaan yläkulmilla, lasketaan piste minne murkula tippuu
ja ammutaan sinne "ballistisesti" . Syy miksi rt:ssä ja
"panssarimaailmassa" ammutaan alakulmilla, johtuu siitä, että näin
voidaan hyödyntää pyyhkäisyalaa. krh ja kenttätykistö taas ampuu
yläkulmilla, jotta kranaatiti tippuvat kaikki suunnilleen samalle
alueelle eivät osu puihin.
Eli rynkky-esimerkkinä: voidaan ampua 10m päässä olevaa kohdetta joko
suoraan siihen tähtäämällä, tai ampumalla melkein ystysuoraan
ylöspäin. Molemmissa tapauksissa luoti päätyy samaan pisteeseen (siis
jos ei mene ohi omista virheistä johtuen)
Tuukka
Jarmo Niemi
>On 26 Nov 2001 17:23:55 GMT, "göran" <a0ejk_53@hotmail.(nospam).com>
>wrote:
>
>>> Ainakin 130 TK:lla saa koroa about 80 astetta, vaikka aina ammutaankin
>>> alakulmilla.
>>
>>alakulma ?! Siis täh ?
>>
>>Nimim. ilmavoimissa ollut
>>
>
>Alakulmilla ampuminen= suorasuuntauksella ampuminen.
Rohkenen olla eri mieltä.
KT: han ampuu normaalisti aina epäsuoraa tulta (pl. jonkun
läpimurtautuneen panssarin torjuminen). Itse opin, että alakulmilla
ampumisesta puhutaan kun koro (=putken kallistuskulma vaakatasosta
ylöspäin) on alle 750 piirua (=45 astetta) ja yläkulmilla ampumisesta
taas sitten, kun koro on yli 45 astetta.
Tiettyyn maaliin voidaan nimittäin yleensä ampua kahdella eri korotus-
kulmalla, joista toinen on alakulmilla ja toinen yläkulmilla. Kanuunoilla
ja haupitseilla yleensä ammutaan alakulmilla, krh:lla yläkulmilla.
Useiden kenttätykkien koneisto ei edes mahdollista yläkulmilla
ampumista: poikkeuksena ainakin 122H.
Yläkulmilla ammuttaessa ei tarvitse niin paljon raivata ampumasektoria;
haittana on sitten pirun pitkä lentoaika ja suurempi alttius lentorata-
tutkille.
--
Jarmo Niemi, res.ltn., KT/TJ, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/%7Ejarnie/
tje...@utu.fi
wrote:
t
>>>
>>
>>Alakulmilla ampuminen= suorasuuntauksella ampuminen.
>
>Rohkenen olla eri mieltä.
>
No, tuo oli pelkästään epätarkka yleistys vrt. rk esimerkkini. Esim.
ps-vaunulla ammutaan "lähes" suorasuuntauksella mikäli ammutaan
vaikkapa toista vaunua, mutta kyllä myös jalkaväkeen vaikuttaminen
vaikkapa 10km päässä on mahdollista. (riippuu tietysti vaunusta, esim.
T55 tornista tehdyllä 100TK kanuunalla tehdään juuri noin,
vaunukanuunaa käytetään pitkän kantaman tykkinä.
>KT: han ampuu normaalisti aina epäsuoraa tulta (pl. jonkun
>läpimurtautuneen panssarin torjuminen). Itse opin, että alakulmilla
>ampumisesta puhutaan kun koro (=putken kallistuskulma vaakatasosta
>ylöspäin) on alle 750 piirua (=45 astetta) ja yläkulmilla ampumisesta
>taas sitten, kun koro on yli 45 astetta.
>
>Tiettyyn maaliin voidaan nimittäin yleensä ampua kahdella eri korotus-
>kulmalla, joista toinen on alakulmilla ja toinen yläkulmilla.
Tuota minäkin ajoin takaa, ainakin päässäni. Olisi muuten hauska
tietää onko mitenkään mahdollista saada vaikkapa RTn patterilaskimesta
arvot yläkulmilla ampumista varten, jos kohde on vaikkapa rantautunut
jvn yksikkö metsän takana.
Tuukka
Osmo Ronkanen
> On Tue, 27 Nov 2001 08:40:13 +0000 (UTC), jar...@utu.fi (Jarmo Niemi)
> wrote:
>
> t
> >>>
> >>
> >>Alakulmilla ampuminen= suorasuuntauksella ampuminen.
> >
> >Rohkenen olla eri mieltä.
> >
> No, tuo oli pelkästään epätarkka yleistys vrt. rk esimerkkini. Esim.
> ps-vaunulla ammutaan "lähes" suorasuuntauksella mikäli ammutaan
> vaikkapa toista vaunua, mutta kyllä myös jalkaväkeen vaikuttaminen
> vaikkapa 10km päässä on mahdollista. (riippuu tietysti vaunusta, esim.
> T55 tornista tehdyllä 100TK kanuunalla tehdään juuri noin,
> vaunukanuunaa käytetään pitkän kantaman tykkinä.
Ei suoralla ja epäsuoralla ammunnalla ole mitään tekemistä korotuskulman
kanssa. Epäsuorassa ammunnassa toimitaan koordinaattien ja tulenjohtajien
avulla. Suorassa ammunnassa käytetään tähtäimiä.
Mitä on "lähes" suorasuuntauksella? Se on koin "lähes raskaana". Kaikkien
ammusten rata on kaareva. Ei tämä tee hommasta epäsuoraa ammuntaa.
Osmo
Antti Heikkila
[snip]
> Esim. ps-vaunulla ammutaan "lähes" suorasuuntauksella mikäli ammutaan
> vaikkapa toista vaunua, mutta kyllä myös jalkaväkeen vaikuttaminen
> vaikkapa 10km päässä on mahdollista. (riippuu tietysti vaunusta, esim.
> T55 tornista tehdyllä 100TK kanuunalla tehdään juuri noin,
> vaunukanuunaa käytetään pitkän kantaman tykkinä.
Tuo on itseasiassa poikkeustapaus vaunukanuunojen joukossa. Se 100 mm
tykki on itse asiassa kehitetty laivatykistä, josta tehtiin pst-tykki ja
panssarivaunun pääase 2. ms:n aikana. Useimmista vaunukanuunoista
(varsinkaan sileäputkisista) ei tulisi kovin kaksisia rannikkotykkejä. Ja
se vaunusta vaunuun ampuminen on kyllä suorasuuntausta, kun ampuja tähtää
itse.
> Tuota minäkin ajoin takaa, ainakin päässäni. Olisi muuten hauska
> tietää onko mitenkään mahdollista saada vaikkapa RTn patterilaskimesta
> arvot yläkulmilla ampumista varten, jos kohde on vaikkapa rantautunut
> jvn yksikkö metsän takana.
Eikös niiden linnakkeiden puolustuksessa käytetä mm. kranaatinheittimiä?
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Risto Tammela
> Ei suoralla ja epäsuoralla ammunnalla ole mitään tekemistä korotuskulman
> kanssa. Epäsuorassa ammunnassa toimitaan koordinaattien ja tulenjohtajien
> avulla. Suorassa ammunnassa käytetään tähtäimiä.
Minun käsitteekseni epäsuoran tulen erottaa suorasta se, että vihollista
ei nähdä.
t:rike
®
Oma lusikkani soppaan:
Suorasuuntaus: Ampumaetäisyys asetetaan tähtäimeen ja tähtäimen
avulla ase suunnataan _maaliin_. Esim. 7.62 RK 62
Epäsuorasuuntaus: Ampumaetäisyyttä vastaava korotuskulma
asetetaan suuntaimeen, maalin suuntakulma tähtäyspisteeseen
nähden asetetaan suuntaimeen. Suuntaimen avulla tasataan ase
ja suunnataan _tähtäyspisteeseen_ (kiinnityspistelaatta tai vast.)
Esim. 120 KRH 92
Puolisuorasuuntaus: Ampumaetäisyyttä vastaava korotuskulma
asetetaan suuntaimeen (=tähtäin) tasataan ase suuntaimen
tasainkuplien avulla ja ase suunnataan _sivusuunnassa kohteeseen_.
Esim. 30 KRKK AGS-17
Eli mielestäni tärkein ero on siinä mihin aseella "tähdätään".
Myös epäsuoraa suuntausta voidaan käyttää vaikka maali
nähtäisiinkin aseen tuliasemaan.
-Kenny-
tje...@utu.fi
<ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>On Tue, 27 Nov 2001 tje...@utu.fi wrote:
>
>
>Tuo on itseasiassa poikkeustapaus vaunukanuunojen joukossa. Se 100 mm
>tykki on itse asiassa kehitetty laivatykistä, josta tehtiin pst-tykki ja
>panssarivaunun pääase 2. ms:n aikana. Useimmista vaunukanuunoista
>(varsinkaan sileäputkisista) ei tulisi kovin kaksisia rannikkotykkejä. Ja
>se vaunusta vaunuun ampuminen on kyllä suorasuuntausta, kun ampuja tähtää
>itse.
>
No enpä tiedä, ei monikaan asia (paitsi koron pienuus) vaununkanuunan
käyttöä rannikkotykkinä. Smoothbore on aina smoothbore, mutta niitä
varten pitäisi vain kehittää omat a-tarvikkeet (kuten putkesta
ammuttavat ohjukset). Vaan eipä ole Suomella liiemmältä tuollaista
ongelmaa juuri nyt.
>
>Eikös niiden linnakkeiden puolustuksessa käytetä mm. kranaatinheittimiä?
>
Kyllä, mutta ei muutama linnakeheitin kaikkialle ehdi ampumaan, ja
toisaalta, voi tulla tilanne jossa linnakeheitin on tuhottu tai
ainakin lamautettu. Tämä siis lähinnä "what if" tilanteita varten.
Tuukka
tje...@utu.fi
wrote:
>tje...@utu.fi wrote in message news:<3c03a4a...@news.utu.fi>...
>> On Tue, 27 Nov 2001 08:40:13 +0000 (UTC), jar...@utu.fi (Jarmo Niemi)
>> wrote:
>Ei suoralla ja epäsuoralla ammunnalla ole mitään tekemistä korotuskulman
>kanssa. Epäsuorassa ammunnassa toimitaan koordinaattien ja tulenjohtajien
>avulla. Suorassa ammunnassa käytetään tähtäimiä.
Tämä kaikki on alkuaan esimerkistä, jossa selitin asiaan rk:lla, jolla
voin hyvällä omatunnolla kutsua normaalia ampumista
"suorasuuntauksella" ampumiseksi, mikäli taasen ammutaan vaikkapa
poterosta siten ettei suuliekki näy vaikkapa valojuovia pellon
toisella puolella oleviin asemiin (tiedän tapauksen sodasta) niin
ammutaan ihan selväti epäsuoraa tulta.
>
>Mitä on "lähes" suorasuuntauksella? Se on koin "lähes raskaana". Kaikkien
>ammusten rata on kaareva. Ei tämä tee hommasta epäsuoraa ammuntaa.
Tuo lähes tarkoitti sitä, että putkea tulee korottaa mikäli maali on
hiemankin kauempana, esim. 100m päähän koro on 0.
>
>Osmo
Heimo Laukkanen
>
> Minun käsitteekseni epäsuoran tulen erottaa suorasta se, että vihollista
> ei nähdä.
Ei pidä paikkaansa. KRH:llakin ammutaan joissain tilanteissa niin, että
maali on näkyvissä.
-huima
mant...@cs.helsinki.fi.invalid
> KT: han ampuu normaalisti aina epäsuoraa tulta (pl. jonkun
> läpimurtautuneen panssarin torjuminen).
Mikäs muuten olisi tuommoisen kenttätykin PST-vaikutus? Jäksterijärjellä
ajatellen 155 k 83:n murkulaan mahtuu aika paljon trotyyliä. Varmaan sen
verran, että vaunumiehistön korvat soivat hyvän aikaa, jos tavallinen
sirpalekranaattikin kolahtaa tankin etulevyyn.
-P
Thou shalt not follow the Null Pointer,
for at its end Madness and Chaos lie.
Jarmo Niemi
>Jarmo Niemi <jar...@utu.fi> wrote:
>> KT: han ampuu normaalisti aina epäsuoraa tulta (pl. jonkun
>> läpimurtautuneen panssarin torjuminen).
>
>Mikäs muuten olisi tuommoisen kenttätykin PST-vaikutus? Jäksterijärjellä
>ajatellen 155 k 83:n murkulaan mahtuu aika paljon trotyyliä. Varmaan sen
>verran, että vaunumiehistön korvat soivat hyvän aikaa, jos tavallinen
>sirpalekranaattikin kolahtaa tankin etulevyyn.
Lisäksi osaan tykeistä, esim. siihen mainittuun 122Holikosenyt62:seen
on olemassa ihan ontelokranaattikin. Vinkeä kapistus, jossa on
laakeroitu johtorengas (ontelopanos ei saa pyöriä), pyrstövakain,
valopanos hännässä ja täysin uskomaton kirjainlyhenne tyyliin
okrpjrpvvp.
Olen sellaisiakin nähnyt ammuttavan.
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/%7Ejarnie/
Antti Heikkila
> On Wed, 28 Nov 2001 13:29:01 +0200, Antti Heikkila
> <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
> >On Tue, 27 Nov 2001 tje...@utu.fi wrote:
> >
>
> >
> >Tuo on itseasiassa poikkeustapaus vaunukanuunojen joukossa. Se 100 mm
> >tykki on itse asiassa kehitetty laivatykistä, josta tehtiin pst-tykki ja
> >panssarivaunun pääase 2. ms:n aikana. Useimmista vaunukanuunoista
> >(varsinkaan sileäputkisista) ei tulisi kovin kaksisia rannikkotykkejä. Ja
> >se vaunusta vaunuun ampuminen on kyllä suorasuuntausta, kun ampuja tähtää
> >itse.
> >
> No enpä tiedä, ei monikaan asia (paitsi koron pienuus) vaununkanuunan
> käyttöä rannikkotykkinä. Smoothbore on aina smoothbore, mutta niitä
> varten pitäisi vain kehittää omat a-tarvikkeet (kuten putkesta
> ammuttavat ohjukset).
Tietääkseni RT käyttää joka tapauksessa ihan erilaisia ammustarvikkeita
(panssarikranaatti, armor-piercing explosive) kuin taisteluvaunut, eikä
läheskään kaikkiin vaunukanuunoihin sellaisia ole markkinoilla.
Kotimainen kehitystyö ja valmistus voi helposti tulla kohtuuttoman
kalliiksi. Mitä niihin sileäputkisiin tulee, niin minusta
merimaaliohjuksia varten ei kannata 'raiskata' taisteluvaunua ja kaivaa
sen tornia kallioon. Ehkä se ohjuksen ampumalaite ja miehistön suojaus
voitaisiin toteuttaa jotenkin kevyemmin.
>Vaan eipä ole Suomella liiemmältä tuollaista ongelmaa juuri nyt.
Ja silloin kun noita mietittiin, niin ainoastaan T-54 ja Sturmi (jonka
tykkiä on kehuttu tarkaksi) osoittautuivat käyttökelpoisiksi tuota varten.
Cometeja ja Charioteerejä tarjottiin myös tykkipesäkkeiksi, mutta niiden
tykki ei kelvannut. Tarkkaa syytä en tiedä, mutta ilmeisesti ne olivat
suuresta lähtönopeudesta huolimatta epätarkempia kuin Sturmi pitkillä
etäisyyksillä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> On 28 Nov 2001 18:06:49 GMT, mant...@cs.Helsinki.FI.invalid
> <mant...@cs.Helsinki.FI.invalid> wrote:
> >Jarmo Niemi <jar...@utu.fi> wrote:
> >> KT: han ampuu normaalisti aina epäsuoraa tulta (pl. jonkun
> >> läpimurtautuneen panssarin torjuminen).
> >
> >Mikäs muuten olisi tuommoisen kenttätykin PST-vaikutus? Jäksterijärjellä
> >ajatellen 155 k 83:n murkulaan mahtuu aika paljon trotyyliä. Varmaan sen
> >verran, että vaunumiehistön korvat soivat hyvän aikaa, jos tavallinen
> >sirpalekranaattikin kolahtaa tankin etulevyyn.
>
> Lisäksi osaan tykeistä, esim. siihen mainittuun 122Holikosenyt62:seen
> on olemassa ihan ontelokranaattikin. Vinkeä kapistus, jossa on
> laakeroitu johtorengas (ontelopanos ei saa pyöriä), pyrstövakain,
> valopanos hännässä ja täysin uskomaton kirjainlyhenne tyyliin
> okrpjrpvvp.
Kyllähän tuollaisia on, ja tavallisellakin sirpalekranaatilla tst-vaunun
kylki ja rynnäkkövaunu joka kulmasta on helisemässä. Itsepuolustukseksi
nuo sopivat vallan hyvin, mutta vedettävät pst-tykit eivät enää ole oikein
muodissa. Sellaistakin ontelopanosta on kehitelty, jossa pyörimisliike
kumotaan kartion muotoilulla. Siinä kartio on 'laskostettu kierteelle' tai
rihlattu siten, että se muodostuva suihku kiertyisi vastakkaiseen suuntaan
kuin kranaatti ja muodostuttuaan lentäisi likipitäen pyörimättä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
tje...@utu.fi
<ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
>Tietääkseni RT käyttää joka tapauksessa ihan erilaisia ammustarvikkeita
>(panssarikranaatti, armor-piercing explosive) kuin taisteluvaunut, eikä
>läheskään kaikkiin vaunukanuunoihin sellaisia ole markkinoilla.
Ei, kyllä RTn perus a-tarvike on ihan sirpalekranaatti, esim. 100TKssa
kyse on vieläpä T-55 "omasta" a-tarvikkeesta (eli JVA, ei KTA). Toki
merimaalikranaattikin on kehitteillä, mutta sirpalkranaatit ovat silti
pääasiallinen a-tarvike, eivät ne kaikki kohteet ole mitään
panssarilaivoja.
>merimaaliohjuksia varten ei kannata 'raiskata' taisteluvaunua ja kaivaa
>sen tornia kallioon. Ehkä se ohjuksen ampumalaite ja miehistön suojaus
>voitaisiin toteuttaa jotenkin kevyemmin.
Ei tarvitsisi raiskata vaunua ja sen tornia kallioon, kun torneja on
jo kalliossa. Tosin 130mm ohjuksia ei taida pahemmin olla, ainoastaan
Soltam on tainnut tehdä vaunun, jossa 130mm putki tms.
Toki PST-ohjustiimit linnakkeille olisivat ihan mukava lisä, kuten
Ruotsissa on tehty.
>Cometeja ja Charioteerejä tarjottiin myös tykkipesäkkeiksi, mutta niiden
>tykki ei kelvannut. Tarkkaa syytä en tiedä, mutta ilmeisesti ne olivat
>suuresta lähtönopeudesta huolimatta epätarkempia kuin Sturmi pitkillä
>etäisyyksillä.
Kyllä Cometteja oli käytössä ainakin upinniemen alueella, ennen kuin
patteri saatiin linnoitettua kunnolla.
Tuukka
Antti Heikkila
> On Thu, 29 Nov 2001 11:35:39 +0200, Antti Heikkila
> <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
> >merimaaliohjuksia varten ei kannata 'raiskata' taisteluvaunua ja kaivaa
> >sen tornia kallioon. Ehkä se ohjuksen ampumalaite ja miehistön suojaus
> >voitaisiin toteuttaa jotenkin kevyemmin.
>
> Ei tarvitsisi raiskata vaunua ja sen tornia kallioon, kun torneja on
> jo kalliossa. Tosin 130mm ohjuksia ei taida pahemmin olla, ainoastaan
> Soltam on tainnut tehdä vaunun, jossa 130mm putki tms.
> Toki PST-ohjustiimit linnakkeille olisivat ihan mukava lisä, kuten
> Ruotsissa on tehty.
Ilmeisesti siihen tarvittaisiin jollakin muulla kuin perinteisellä
IR+lankaohjauksella toimivia ohjuksia (säteenseuranta, optinen kuitu).
Niissä kun on se rajoitus, että langat eivät saa osua veteen. Mutta kai se
ohjuksen ampumalaite voidaan toteuttaa ilman sinällään kallista
sileäputkista vaunukanuunaa? Yhtä lailla se poistaa vaunun käytöstä, jos
sen pääase viedään muualle.
>
>
> >Cometeja ja Charioteerejä tarjottiin myös tykkipesäkkeiksi, mutta niiden
> >tykki ei kelvannut. Tarkkaa syytä en tiedä, mutta ilmeisesti ne olivat
> >suuresta lähtönopeudesta huolimatta epätarkempia kuin Sturmi pitkillä
> >etäisyyksillä.
>
> Kyllä Cometteja oli käytössä ainakin upinniemen alueella, ennen kuin
> patteri saatiin linnoitettua kunnolla.
Tämä tuli yllätyksenä, itse olin siinä käsityksessä, että niitä ei
käytetty lainkaan.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
tje...@utu.fi
Ainakin Ove Enqvistin kirjassa "Itsenäisen Suomen rannikotykit" näin
väitetään oikein kuvien kanssa, tosin ko. kirjassa oli myös sellaista
tietoa, joista eräillä vastaan tulleilla skappareillakaan ei ollut
tietoa, itse ainakin luotan kirjaan enemmän. (Kun ottaa huomioon kuka
se on kirjoittanut)
Tuukka
Risto Tammela
Tällöin KRH ampuu suorasuuntauksella ts. suoraa tulta. Suora/epäsuoratuli
ei riipu aselajista tai koulutushaarasta.
Konekivääreilläkin ammutaan voidaan ampua laakatulta, ilman että
vihollista nähdään. Tällöin konekiväärejä käytetään epäsuoraan tuleen tuleen.
t:rike
Arno Hahma
> Mitä eroa on kanuunalla ja haupitsilla? Luin jostain 100 kanuunasta ja
> toisaalta 122mm haupitsista. Onko noilla muuta eroa kuin kaliberi? Miten
> erotat toisistaan?
Putken pituus erottaa. Kanuunassa on muistaakseni 25 kaliiperia pitkä
putki tai pidempi. Haupitsissa on sitä lyhyempi, mutta yli 10 kaliiperia.
Sitä lyhyemmät ovat mörssäreitä. Rajat eivät kyllä ole mitään
virallisesti määrättyjä, vaan varsin epämääräisiä. Helpointa on sanoa,
että kanuuna on pitkäputkinen tykki, haupitsissa on keskinkertaisen
mittainen putki ja mörssärissä lyhyt.
> // Veke
ArNO
2
Vuorinen
> Sellaistakin ontelopanosta on kehitelty, jossa pyörimisliike
> kumotaan kartion muotoilulla. Siinä kartio on 'laskostettu kierteelle' tai
> rihlattu siten, että se muodostuva suihku kiertyisi vastakkaiseen suuntaan
> kuin kranaatti ja muodostuttuaan lentäisi likipitäen pyörimättä.
Miten pyöriminen heikentää ontelokranaatin läpäisyä? Ei kai tuo enää ehdi
paljoa pyörähtämään kun läsähtää kylkeen. Vai suuntautuuko suihku tangentin
suuntaisesti jotenkin sivulle? Enpä ole ajatellut asiaa, luulin että liikemäärä
on se joka ratkaisee (+suihku)
// Veke
Arto
Jos kartio on pyörimisliikkeessä muodostuu suihkusta leveämpi spiraali ja
siten huonommin läpäisevä. Tunkeutumiskyky tulee räjähdyksen kapealle alalle
suuntaaman ja erittäin nopeasti etenevän massan tunkeutumisesta teräkseen.
Suihkun erittäin suuri etenemisnopeus taas tulee räjähdyspanoksesta eikä
varsinaisen kranaatin etenemisnopeudella ole juuri mitään merkitystä. Tähän
perustuu hitaasti etenevä sinkon ammus ja täysin paikaltaan läsähtävät
kylki- ja pohjamiinat.
Nopea pyörimisliikehän on yleensä helpoin tapa vakauttaa ammus ilmalennon
aikana, mutta juuri em. syystä sitä ei voida käyttää onteloammuksen kanssa.
t. Arto
Roope Lehto
: Heimo Laukkanen <hu...@iki.fi> wrote:
:> Ei pidä paikkaansa. KRH:llakin ammutaan joissain tilanteissa niin, että
:> maali on näkyvissä.
: Tällöin KRH ampuu suorasuuntauksella ts. suoraa tulta. Suora/epäsuoratuli
: ei riipu aselajista tai koulutushaarasta.
Se riippuu siitä, ammutaanko jonkun muun (ts. tulenjohtajan) ohjeiden
mukaan vaiko itse.
Kuvitellaanpa tilanne, jossa täysin aukean kentän toisella
laidalla on maali ja toisella laidalla sitä ampuva krh.
Tulenjohtaja on jossain puolessa välissä kenttää ja ohjaa heittimen
tulta maaliin. Heittimen miehistökin näkee maalin. Tämä on silti
epäsuoraa tulta, koska heitin ampuu tulenjohtajan mukaan, eikä tähtää
itse.
Antti Heikkila
>
> "Vuorinen" <vvuo...@ratol.fi> wrote in message
> news:3C07CC03...@ratol.fi...
> > Antti Heikkila wrote:
> >
> > > Sellaistakin ontelopanosta on kehitelty, jossa pyörimisliike
> > > kumotaan kartion muotoilulla. Siinä kartio on 'laskostettu kierteelle'
[snip]
> >
> > Miten pyöriminen heikentää ontelokranaatin läpäisyä? Ei kai tuo enää ehdi
> > paljoa pyörähtämään kun läsähtää kylkeen. Vai suuntautuuko suihku
> > tangentin
> > suuntaisesti jotenkin sivulle? Enpä ole ajatellut asiaa, luulin että
> > liikemäärä
> > on se joka ratkaisee (+suihku)
>
> Jos kartio on pyörimisliikkeessä muodostuu suihkusta leveämpi spiraali ja
> siten huonommin läpäisevä. Tunkeutumiskyky tulee räjähdyksen kapealle alalle
> suuntaaman ja erittäin nopeasti etenevän massan tunkeutumisesta teräkseen.
Näinhän se on. Läpäisykyvyn mittana voi pitää kineettistä energiaa per
pinta-ala. Jos kartio pyörii kun ontelopanos räjähtää, niin pyörimisliike
ei lakkaa (liikemäärä säilyy) ja sillä suihkulla on sitten sekä suunnatun
räjähdyksen antamaa eteenpäin suuntautunutta liikemäärää että sen kartion
pyörimisliikkeeseen liittyvä liikemäärä. Koska se suihku käyttäytyy
'nestemäisesti' niin se hajoaa pisaroiksi jos se pyörii. Kansanomaisesti
sanottuna keskipakoisvoima hajottaa suihkun, vaikka fysiikassa asia pitää
esittää vähän mutkikkaammin.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Sampo Mattila
> Putken pituus erottaa. Kanuunassa on muistaakseni 25 kaliiperia pitkä
> putki tai pidempi. Haupitsissa on sitä lyhyempi, mutta yli 10 kaliiperia.
<tyhmä kysymys>
Montako kaliperiä pitkä piippu rynkyssä muuten on.
</kysymys>
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
riku
> Kanuunassa on pitkä putki ja sillä ammutaan laakatulta. Eli putken pituus on
> yli 30 kaliiperinmittaa ja ampuu alakulmilla.
Ainakin kanuunoiden taulukoissa on varauduttu yläkulmiin vaikka
niitä ei yleensä käytetäkään.
> Haupitsissa on lyhyempi putki ja sillä ammutaan kaaritulta. Eli putken
> pituus alle 30 kaliiperinmittaa ja ampuu yläkulmilla.
No enpä ole ollut mukana edes kylmäharjoittelussa, jossa olisi
haupitsilla "ammuttu" yläkulmilla saati sitten kovapanosammunnoissa.
Yläkulmilla ampuminen on epätarkempaa ja kaiketi siksi sitä
ei harrasteta ja mitä etua sillä saisi?
> Mörssärissä on erittän lyhyt putki ja sillä ammutaan jyrkkää kaaritulta.
> Panostilan halkaisija yleensä pienempi kuin putken.
No mörssäreistä en mitään tiedä! :>
> Näin määritellen suurin osa nykyaikaisista raskaista kenttätykeistä on
> oikeasti kanuunahaupitseja - pitkä putki ja kykenee ampumaan yläkulmilla.
> Tähän luokkaa kuluu esim. kotimaiset 155 K 83 ja 155 K 98.
Mielestäni tuo yläkulmilla ampuminen ei ole mikään haupitsin
määritelmä.
riku
Jyri Korhonen
> Yläkulmilla ampuminen on epätarkempaa ja kaiketi siksi sitä
> ei harrasteta ja mitä etua sillä saisi?
Sirplekranaatteja herkkinä ammuttaessa siitä saa paljonkin
etua. Alakulmilla ammuttaessa n. 30 % syntyvistä sirpaleista
jää kranaatin räjähtäessä syntyvään monttuun. Yläkulmilla
ammuttaessa päästään samanlaiseen sirpaloitumiseen kuin
kranaatinheittimillä.
Arto
"riku" <lem...@tnclus.tele.nokia.fi> wrote in message
news:2001Dec4.150121.1@tnclus...
> Ainakin kanuunoiden taulukoissa on varauduttu yläkulmiin vaikka
> niitä ei yleensä käytetäkään.
Ei pidä paikkaansa. Kanuunalla ammutaan vain alakulmilla. Yläkulmilla
ampumaan kykenevä pitkäpiippuinen ase on kanuunahaupitsi.
> Yläkulmilla ampuminen on epätarkempaa ja kaiketi siksi sitä
> ei harrasteta ja mitä etua sillä saisi?
Aivan, mutta aikoinaan tässä oli merkittävä ero sirpalevaikutuksessa
kaivautunutta vihollista vastaan. Nykyaikaisista a-tarvikkeista huolimatta
väittäisin, että siinä on vieläkin kohtuullinen ero.
> Mielestäni tuo yläkulmilla ampuminen ei ole mikään haupitsin
> määritelmä.
Ei pelkästään, mutta kyllä sen käyttömahdollisuus on yksi niistä. Tarkemmin
haupitsin voi määritellä vaikka seuraavasti:
- lyhyt putki (alle 20/30/35 kaliiperia ajasta ja paikasta riippuen)
- pieni ammuksen lähtönopeus
- lyhyehkö kantama
- mahdollisuus ampua yläkulmilla
Lyhyestä putkesta ja pienestä lähtönopeudesta seuraa myös haupitsin
suhteellisen kevyt rakenne verrattuna vastaavan väljyiseen kanuunaan tai
kanuunahaupitsiin.
105 mm kanuuna painaa yleensä n 4 tn kun vastaava haupitsi vain 2 tn.
150-152 mm kanuunan painaa helposti 10 tn kun vastaava haupitsi vain 5 tn.
t. Arto
Samu Sirkiä
<sa...@cobra.bio.purdue.edu> wrote:
> Arno Hahma <ar...@nitro.pp.utu.fi> wrote:
>
>> Putken pituus erottaa. Kanuunassa on muistaakseni 25 kaliiperia pitkä
>> putki tai pidempi. Haupitsissa on sitä lyhyempi, mutta yli 10 kaliiperia.
>
><tyhmä kysymys>
>Montako kaliperiä pitkä piippu rynkyssä muuten on.
></kysymys>
Noin 54,5 eli selkeästi kaamea kanuuna!
**********************************************************************
Samu Sirkiä
ssi...@NospaMsiba.fi
riku
> Sirplekranaatteja herkkinä ammuttaessa siitä saa paljonkin
> etua. Alakulmilla ammuttaessa n. 30 % syntyvistä sirpaleista
> jää kranaatin räjähtäessä syntyvään monttuun. Yläkulmilla
> ammuttaessa päästään samanlaiseen sirpaloitumiseen kuin
> kranaatinheittimillä.
Olet oikeassa. Käytännössä ei tykeillä kuitenkaan ammuta
yläkulmilla. Tuolloin murkula on kauemmin ilmassa, joten
tuli on huomattavasti epätarkempaa.
riku
Jyri Korhonen
> Käytännössä ei tykeillä kuitenkaan ammuta yläkulmilla.
Tuokaan ei oikeastaan pidä paikkaansa. Yläkulma-ammunta
saattaa tulla eteen, jos joudutaan ampumaan etukäteen
määritellyn ampumasektorin ulkopuolelle. Ja joskus jopa
silloinkin, kun maali on määritellyssä ampumasektorissa,
mutta liian lähellä. On huomattavasti helpompaa ja nopeampaa
siirtyä ampumaan yläkulmilla kuin raivata hehtaari metsää.
Osmo Ronkanen
> > Mörssärissä on erittän lyhyt putki ja sillä ammutaan jyrkkää kaaritulta.
> > Panostilan halkaisija yleensä pienempi kuin putken.
>
> No mörssäreistä en mitään tiedä! :>
>
Siis "mörssäri" (mortar) on suomeksi nykyään kranaatinheitin.
> > Näin määritellen suurin osa nykyaikaisista raskaista kenttätykeistä on
> > oikeasti kanuunahaupitseja - pitkä putki ja kykenee ampumaan yläkulmilla.
> > Tähän luokkaa kuluu esim. kotimaiset 155 K 83 ja 155 K 98.
>
> Mielestäni tuo yläkulmilla ampuminen ei ole mikään haupitsin
> määritelmä.
Noi on suoraan 1700-luvulta.
Osmo
Osmo Ronkanen
> "riku" <lem...@tnclus.tele.nokia.fi> wrote in message
> news:2001Dec4.150121.1@tnclus...
> > Ainakin kanuunoiden taulukoissa on varauduttu yläkulmiin vaikka
> > niitä ei yleensä käytetäkään.
>
> Ei pidä paikkaansa. Kanuunalla ammutaan vain alakulmilla. Yläkulmilla
> ampumaan kykenevä pitkäpiippuinen ase on kanuunahaupitsi.
>
155 K 83 ampuu yläkulmilla ja se on kanuuna.
Osmo
riku
> On huomattavasti helpompaa ja nopeampaa
> siirtyä ampumaan yläkulmilla kuin raivata hehtaari metsää.
Jep tämä syy tosiaankin unohtui! :> ja ompa tätä joskus tullut
harjoiteltuakin!
riku
Arto
"Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> wrote in message
news:d0d3e7d9.01120...@posting.google.com...
> 155 K 83 ampuu yläkulmilla ja se on kanuuna.
Ei nyt kyllä edelleenkään pidä paikkansa. 155 K 83 kykenee yli 45 asteen
koroon ja on siten yksiselitteisesti kanuunahaupitsi. Suomen armeija nyt
vaan sattuu historiallisista syistä käyttämään pelkkää K-merkintää ja
kutsumaan sitä 'raskaaksi kenttäkanuunaksi'. Mutta esimerkiksi Patrian oma
merkintä tuolle on 155GH45. Uusin 155 K 98 on taas 155GH52APU. Ja jos ei
aukea, niin GH on Gun Howitzer eli kanuunahaupitsi. Soita vaikka Patrian
tuotetukeen ja kysy heiltä jos et minua usko. Tai lue joku alan kirja, esim.
ye-eversti (tykistö) Jyri Paulaharjun kirjoittama 'Itsenäisen Suomen
Kenttätykit'.
t. Arto
Arto
Mörssäri on kyllä edelleen suomeksi mörssäri ja kranaatinheitin
kranaatinheitin. Englanniksi kranaatinheitintä alettiin kutsua
mortar-nimellä koska se ampuu jyrkkää kaaritulta kuten mörssärit. Hämäävää,
koska mitään muuta yhteistähän näillä ei todellakaan ole. Suomessa
20-luvulla hankittuja heittimiä alettiin kutsumaan alusta alkaen
saksalaistyylisesti miinanheittimiksi, mistä nykyinen termi on sitten suora
kehitelmä.
t Arto
tje...@utu.fi
>lem...@tnclus.tele.nokia.fi (riku) wrote in message news:<2001Dec4.150121.1@tnclus>...
>> No mörssäreistä en mitään tiedä! :>
>>
>
>Siis "mörssäri" (mortar) on suomeksi nykyään kranaatinheitin.
Eihän ole. Teoriassa mörssäri on kyllä erittäin raskas krh, mutta
kranaatibheitin taasen ei ole mörssäri. Eli mörssäri on erittäin
suurikalipewrinen yöäkulmilla ampuva tykki, jossa on myös lyhyt putki.
Tuukka
Arto
"Arto" <e...@roskapostia.kiitos> wrote in message
> Ei nyt kyllä edelleenkään pidä paikkansa. 155 K 83 kykenee yli 45 asteen
> koroon ja on siten yksiselitteisesti kanuunahaupitsi. Suomen armeija nyt
> vaan sattuu historiallisista syistä käyttämään pelkkää K-merkintää ja
> kutsumaan sitä 'raskaaksi kenttäkanuunaksi'.
Lienee vielä syytä lisätä omaan tekstiin, että toisin kuin meidän armeija,
lähes kaikki muut maat kutsuvat aivan vastaavia (L45-52) 155 mm:n
kanuunahaupitsejaan haupitseiksi. Näitä ovat mm. M109A6 ja PzH 2000
panssarihaupitsit ja ruotsalaisten perinteinen 155 FH 77 kenttähaupitsi.
Kaikissa noissa on aseena yläkulmilla ampuva kanuuna, eli ovat
kanuunahaupitseja.
t. Arto
Kalle Rantanen
> määritelmä.
Ainakin KarTR:n 1. TasPtrissa se mainittiin sellaisena.
--
Kalle Rantanen <kalle.r...@sci.fi>
http://www.sci.fi/~tomcat14/
"Ei tuonenmarjat! Suomenkarjat! Ei kun huoneenharjat!"
- Jos metsään haluat mennä nyt..., Aku Ankka
Osmo Ronkanen
> "Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> wrote in message
> news:d0d3e7d9.01120...@posting.google.com...
> > 155 K 83 ampuu yläkulmilla ja se on kanuuna.
>
> Ei nyt kyllä edelleenkään pidä paikkansa. 155 K 83 kykenee yli 45 asteen
> koroon ja on siten yksiselitteisesti kanuunahaupitsi. Suomen armeija nyt
> vaan sattuu historiallisista syistä käyttämään pelkkää K-merkintää ja
> kutsumaan sitä 'raskaaksi kenttäkanuunaksi'. Mutta esimerkiksi Patrian oma
> merkintä tuolle on 155GH45. Uusin 155 K 98 on taas 155GH52APU. Ja jos ei
> aukea, niin GH on Gun Howitzer eli kanuunahaupitsi.
Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Kyse oli sanan "kanuuna" - siis
suomen kielen sanan - merkityksestä. Se mitä joku englanninkielinen sana
"gun" tarkoittaa on irrelevanttia. Sanoilla ei ole kielestä kieleen 1:1
vastaavuutta. Esim. sanalle "kivääri" ei ole englanninkielessä selvää
vastinetta. Jopa saman kielen sisällä on maakohtaisia vaihteluita, esim.
Suomessa käytettävä ruotsinkielinen terminologia eroaa Ruotsissa
käytetystä.
Englannin kielessä tunnutaan sanaa howitzer viljelevän vähän joka tykistä.
Osmo
Ali K. Kiuaskoski
> vastaavuutta. Esim. sanalle "kivääri" ei ole englanninkielessä selvää
> vastinetta. Jopa saman kielen sisällä on maakohtaisia vaihteluita, esim.
No mikä 'rifle' sitten on?
tje...@utu.fi
wrote:
>> vastaavuutta. Esim. sanalle "kivääri" ei ole englanninkielessä selvää
>> vastinetta. Jopa saman kielen sisällä on maakohtaisia vaihteluita, esim.
>
>No mikä 'rifle' sitten on?
>
Rifle on pilkkusääntöjän mukaan rihlattu kivääri, rihveli kuten
kotomaassakin on joskus sanottu.
Tosta gunista vielä: MachineGUN=koneKIVÄÄRI, submachineGUN=
konePISTOOLI
Tuukka
Jyri Korhonen
> Rifle on pilkkusääntöjän mukaan rihlattu kivääri, rihveli kuten
> kotomaassakin on joskus sanottu.
Minulle sana "rihveli" tuo mieleen lähinnä rihvelitaulun. Sen sijaan
kivääreistä puhuttaessa olen nähnyt käytettävän termiä rihlakko.
Ali K. Kiuaskoski
"Jyri Korhonen" <kor...@POISSPAMMIThotmail.com> wrote in message
news:AouQ7.5694$zZ5.1...@news.kpnqwest.fi...
> Minulle sana "rihveli" tuo mieleen lähinnä rihvelitaulun. Sen sijaan
> kivääreistä puhuttaessa olen nähnyt käytettävän termiä rihlakko.
Tosin rihlakko ei tarkoita mitään 'rihlattua', vaan erästä aivan tiettyä
asetyyppiä. Kyseessä on yhdistelmäase maamme monimuotoisiin
metsästysolosuhteisiin, joissa yksi piippu on haulikaliiperia ja toinen
piippu luotikalipeerissa. Näin onnistuu sekä lentoonammunta, jäniksen
laukasta ampuminen ym. haulikaliiperitoiminta. Latvalintujen tiputtelu
tapahtuu sitten luotikaliiperilla.
Kalle Rantanen
> suomen kielen sanan - merkityksestä.
Ymmärtääkseni 155K83:n pitäisi olla kanuunahaupitsi, mutta jostain syystä
puolustusvoimat on nimennyt sen kanuunaksi.
Arto
> Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin.
Niin on, sinulla. Suomalaiset 155K83/98 ovat englanniksi gun-howitzer ja
suomeksi kanuunahaupitsi. Näin niitä kutsuvat ko. tykit valmistaneet Patrian
työntekijät ja niitä käyttävät armeijan tykistöupseerit. Voi tietysti olla
että sinä tiedät heitä paremmin mutta hieman epäilen...
> Englannin kielessä tunnutaan sanaa howitzer viljelevän vähän joka tykistä.
En tietysti tiedä mitä kirjallisuutta sinä olet lukenut, mutta minun
kokemukseni mukaan tämä ei pidä ollenkaan paikkansa. On kyllä totta, että
amatööriä voi hieman hämätä kun nykyään englannin kielellä kanuunoista
puhutaan usein haupitseina. Selitys on kuitenkin yksinkertainen. Suurin osa
nykyisistä raskaista kenttätykeistä on kanuunahaupitseja ja oikeasta
gun-howitzer termistä vaan käytetään englannin kielessä asejärjestelmistä
puhuttaessa lyhyempää howitzer muotoa. Aivan niin kuin meillä 155K
kalustosta puhutaan usein yksinkertaisesti kanuunana. Esim. USA:n armeijan
lähes kaikki aktiotykistöjärjestelmät ovat kanuunahaupitseja. Siis raskaita,
pitkäputkisia ja ammukselle suuren lähtönopeuden antavia kanuunoita mutta
samanaikaisesti yli 45 asteen koroon pystyviä. Näitä asejärjestelmiä
kutsutaan koron takia haupitseiksi (howitzer), mutta toisaalta niissä
sanotaan putken ominaisuuksien takia olevan pääaseena kanuuna (cannon).
Esimerkki: Amerikkalaisten perus 155 mm:n kanuunahaupitsi on
asejärjestelmänimeltään M109 Self Propelled Howitzer, eli haupitsi. Tykkinä
siinä on A2-A4 malleissa M185 Cannon ja A5-A6 malleissa M284 Cannon, eli
kanuunat.
t. Arto
JariR
Ja tuohon vielä lisätään tilanne, jos tykki joudutaan yllättäen kääntämään
ympäri vihollisen yllätettyä selustaan. Tällöin ei ruveta raivaamaan metsää
vaan ammutaan tarpeen tullen yläkulmilla. Tuota tuskin tehdään rauhanaikana,
koska komentoteltta sijaitsee tykkilinjan takana ja siirtyisi näin
etupuolelle. Mutta harjoiteltu on... 122 kääntyy muuten aika sujuvasti
ympäri... onko muita testaajia?
t. Jari (res. vänr)
Matti Raustia
>vaan ammutaan tarpeen tullen yläkulmilla. Tuota tuskin tehdään rauhanaikana,
>koska komentoteltta sijaitsee tykkilinjan takana ja siirtyisi näin
>etupuolelle. Mutta harjoiteltu on... 122 kääntyy muuten aika sujuvasti
>ympäri... onko muita testaajia?
On. 122:n saa tosiaan käännettyä yhdellä nostolla, jos vain muistaa kääntää
maalevyä valmiiksi oikeaan suuntaan. Sitten se pitää ikävä kyllä vielä
naulata maahan, ja kun muistaa, kuinka helposti ne juntan varret katkesivat
niin...
>t. Jari (res. vänr)
matti (res. ltn)
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Jyri Korhonen
>> Mutta harjoiteltu on... 122 kääntyy muuten aika sujuvasti ympäri...
>> onko muita testaajia?
>
> On. 122:n saa tosiaan käännettyä yhdellä nostolla, jos vain muistaa
> kääntää maalevyä valmiiksi oikeaan suuntaan. Sitten se pitää ikävä
> kyllä vielä naulata maahan, ja kun muistaa, kuinka helposti ne juntan
> varret katkesivat niin...
Tuosta saavat asiaan perehtymättomät helposti väärän kuvan. Kyllä
122H63:n putki kääntyy 360 astetta ihan sivukammesta kiertämällä.
Lavetin kääntäminen on tarpeen vain siinä erikoistapauksessa, että
- ammutaan isolla korolla tai yläkulmilla (en muista kororajaa)
- putken peräpää saattuu jonkun lavettihaaran kohdalle
Syy tähän on se, että putki perääntyy ammuttaessa ja saattaisi
näin ollen osua lavettiin. Tilanteen huomaa yleensä siitä, että
tykki ei laukea, sillä siinä on rajoitin, joka estää laukeamisen,
jos edellä mainitut ehdot täyttyvät.
Jouni Lahtinen
putken pituuteen. Ala- tai yläkulmilla ampumisella ei ole mitään tekemistä
kyseisen asian kanssa. Kaikilla tykeillä (kenttätykki) voi ampua ala- ja
yläkulmilla.
Joppe
"Samu Sirkiä" <ssi...@NospaMsiba.fi> wrote in message
news:3c0d61e9...@news.inet.fi...
Arto
"Jouni Lahtinen" <ad...@talonmies.com> wrote in message
news:FXsS7.324$I77....@read2.inet.fi...
> Haupitsin ja kanuunan erottaa toisistaan vain ja ainoastaan kaliiberin
suhde
> putken pituuteen. Ala- tai yläkulmilla ampumisella ei ole mitään tekemistä
> kyseisen asian kanssa. Kaikilla tykeillä (kenttätykki) voi ampua ala- ja
> yläkulmilla.
Ei pidä paikkaansa, uudet kenttätykit ovat kanuunahaupitseja. Lue mitä tässä
threadissa on aiemmin kirjoiteltu ja opi jotain.
t. Arto
Tomi Riipinen
"Jouni Lahtinen" <ad...@talonmies.com> kirjoitti
viestissä:FXsS7.324$I77....@read2.inet.fi...
> Haupitsin ja kanuunan erottaa toisistaan vain ja ainoastaan kaliiberin
suhde
> putken pituuteen. Ala- tai yläkulmilla ampumisella ei ole mitään
tekemistä
> kyseisen asian kanssa. Kaikilla tykeillä (kenttätykki) voi ampua ala- ja
> yläkulmilla.
Mahtaneekohan kyseessä olla ETS tieto =) (ei kai tätä skapparit lue...)
Eli jos putken pituus on 30x tai yli kaliiperi, on kyseessä kanuuna. Jos
taasen alle, kyseessä on haupitsi.
-- Tomi (II/01. K219 "Soihtu")
Arto
"Tomi Riipinen" <tomi.r...@pp.inet.fi> wrote in message
news:HXKV7.118$hE2....@read2.inet.fi...
> Eli jos putken pituus on 30x tai yli kaliiperi, on kyseessä kanuuna. Jos
> taasen alle, kyseessä on haupitsi.
Tämän on pakko olla ETS-tietoa ;-) Eihän nimittäin muuten ole mahdollista,
että mm. ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset kutsuvat 155 mm
kenttätykkejään 'väärin' haupitseiksi. Pyydä vaikka Hiltonin kouluttajilta
kuvat ko. maiden Haubits-77A/B, Feldhaubitze-155-1 ja Field Howitzer-70
peleistä. Kovin ovat pitkiä noi 'alle 30x kaliiperia' putket nykyään...
Aseet ovat kanuunahaupitseja, yksi tykkää lyhentää tämän kanuunaksi ja
toinen haupitsiksi.
> -- Tomi (II/01. K219 "Soihtu")
Arto, K199 "Patria" ja K200