Oletko käynyt armeijan? Et ole tainnut. No räkäpäissähän puusta tehty
"luoti", joka ammuttaessa lentää piipun päässä olevaan "sysäriin" ja hajoaa
siihen. Eli kyllä sieltä lentäisi puupalanen jos ei olisi sysäriä. Ilman
sysäriä räkäpäät lentää jonkin matkaa aika holtittomasti, mutta eivät taida
olla kovinkaan tappavia (tietysti jos lähelle ampuu niin kyllähän se sattuu,
omakohtaista kokemusta kohtiampumisesta ei kuitenkaan ole, joten korjatkaa
jos olen väärässä).
Eli armeijan tst-harjoituksissa ei ammuta ketään, eikä kenelläkään ole
mitään hajua osuiko laaki vai ei.
t. Jari
Puuluotisia paukkupatruunoita. Piipusta lentaa siis puinen luoti ja
ruutikaasua. Jotta tasta ei tulisi vaaraa kellekaan, pitaa piipussa olla
sysayksenvahvistaja, joka myos pysyttaa sen puuluodin ja ohjaa saleet
sivuille. Samalla se varmistaa aseen luotettavan toiminnan
paukkupatruunoilla.
Paukkupatruunoilla harjoiteltaessa ei olekaan ideana, etta osumat
ilmenisivat jotenkin konkreettisesti, vaan kouluttajat ja erotuomarit
arvioivat tilanteen kehittymista silmamaaraisesti ja ilmoittavat esim
'puolustaja lahtee peraantymaan' kun hyokkaajan kuuluisi kokonaisuutta
arvioiden olla niskan paalla. Pikkuhiljaa yleistyvat lasersimulaattorit
lisaavat paukkupatruunoilla harjoitteluun sen osui/meni ohi -aspektin,
joka halvemmassa ja yleisemmassa versiossa jaa puuttumaan. Yksilotasolla
ne ovat viela harvinaisia, pst- ja panssaripuolella hyvinkin yleisia.
Yleensahan harjoitusten kulku on sellainen, etta ensin tehdaan siniset
vastaan keltaiset -taisteluharjoituksia paukkupatruunoilla ja/tai
simulaattoreilla ja sitten varusmiehet vastaan pahvitaulut
-taisteluammuntoja kovilla. Ihmisten ampumista harjoituksen osana kun ei
oikein katsota hyvalla. :)
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
The world has achieved brilliance without conscience...
Ours is a world of nuclear giants and ethical infants.
- Omar Nelson Bradley
: siihen. Eli kyllä sieltä lentäisi puupalanen jos ei olisi sysäriä. Ilman
*BEEB* (vaara vastaus)
Kokeilevana ja tutkivana luonteena nuo asiat on *tottakai* pitanyt testata.
Puu "luoti" hajoaa jo piipussa ja ei jata pahvitauluun edes jalkea 30cm+ matkalta.
Sysari eli sysayksenvahvistin vahvistaa sysayksen piipussa, jotta kaasumanta jaksaa tyontaa
luistin taakse ja ladata aseen.
Jos haluaa luodin lentamaan ehjana ulos, niin silloin varaovasti luoti irti, ruuti ulos, luoti takaisin
ja ammutaan pelkalla nallilla. Silloin luoti lentaa epamaaraisesti ehjana noin 6m.
Rakapaat totuttavat taistelijan aseen kayttoon seka jalkavakitaistelun paukkeeseen.
: Eli armeijan tst-harjoituksissa ei ammuta ketään, eikä kenelläkään ole
: mitään hajua osuiko laaki vai ei.
*BEEB*
Aina ammutaan tahdattyja laukauksia kohti harjoitusvastustajaa.
Aseeseen lisattavalla lasersimulaattorilla saadaankin jo sitten osumatkin selville.
Tomi "Pauke kuuluu elamaan" Sarvanko
: *BEEB*
: Aina ammutaan tahdattyja laukauksia kohti harjoitusvastustajaa.
BEEB itsellesi.
Alle 50 m etäisyydeltä EI sysäyksenvahvistimen kanssa tähdätä kohti,
koska on olemassa riski että sysäri irtoaa ja vahingoittaa ko.
vastustajaa. Varomääräykset nääs.
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Jos kokeilit sarjatulella, niin kuinkas kävi? Itse emme sitä koittaneet,
mutta veikkaisin latausmekanismin jumittavan tuolloin....
> Aina ammutaan tahdattyja laukauksia kohti harjoitusvastustajaa.
> Aseeseen lisattavalla lasersimulaattorilla saadaankin jo sitten osumatkin selville.
Piip sinnekin ;) Aina ei ammuta tähdättyjä laukauksia. Joskus oikeata
ihmisvastustajaa vastaan tapellessa odotellaan että kouluttajat antavat
luva nähdä vihollisen (siis sen sekalaisen lauman joka on jo vartin
verran taapertanut edessäpäin) ja sitten ammuskellaan omille
tulisektoreille, oli siellä joku tai ei. Myöhemmissä harjoituksissa
esim. rynnökkö tapahtuu siten että kouluttaja sanoo jonkun näkymättömän
vihollisjoukon olevan edessä. Sitten taistelijat löntystävät aukean yli
ammusekellen ilmaan tai vaikkapa toisiaan hyvin vuoksi kunneks kutit
ovat loppu. Sitten kouluttaja kertoo kuinka vihollinen pakeni hädissään
pelottavaa joukkoamme. Tosin ovelimmat jättävät tuolloin ampumatta
kokonaan, säästyypä ainakin RK:n puhdistukselta ;)
Nooh...Toivottavasti jossain toisessa yksikössä toiminta oli
motivoivampaa ;)
> Tomi Mikael Sarvanko wrote:
> > Kokeilevana ja tutkivana luonteena nuo asiat on *tottakai* pitanyt testata.
> > Puu "luoti" hajoaa jo piipussa ja ei jata pahvitauluun edes jalkea 30cm+ matkalta.
> > Sysari eli sysayksenvahvistin vahvistaa sysayksen piipussa, jotta kaasumanta jaksaa tyontaa
> > luistin taakse ja ladata aseen.
>
> Jos kokeilit sarjatulella, niin kuinkas kävi? Itse emme sitä koittaneet,
> mutta veikkaisin latausmekanismin jumittavan tuolloin....
Onkos silla oikeastaan valia, etta ammutaanko kerta- vai sarjatulella?
Molemmissa asennoissa RK (toimiessaan) poistaa hylsyn laukauksen jalkeen
ja syottaa seuraavan patruunan pesaan. Jos kaasumannasta puuttuu liikaa
'potkua' niin tuloksena pitaisi olla molemmilla tavoilla syottohairio.
Noissa on asekohtaisia eroja, esim. PKM-konekivaarilla rakapaita
kaytettaessa riittaa kaasumannan saatoruuvin kaantaminen asentoon
'likainen/jainen ase', ja muistaakseni se toimi harhaanjohtavan hyvin
rakapailla vaikka saataminen olisi unohtunut kokonaan. Kotimainen kvkk
taas on rakapailla legendaarisen epaluotettava tapaus.
-snip-
> Myöhemmissä harjoituksissa esim. rynnökkö tapahtuu siten että
> kouluttaja sanoo jonkun näkymättömän vihollisjoukon olevan edessä.
> Sitten taistelijat löntystävät aukean yli ammusekellen ilmaan tai
> vaikkapa toisiaan hyvin vuoksi kunneks kutit ovat loppu. Sitten
> kouluttaja kertoo kuinka vihollinen pakeni hädissään pelottavaa
> joukkoamme. Tosin ovelimmat jättävät tuolloin ampumatta kokonaan,
> säästyypä ainakin RK:n puhdistukselta ;)
>
> Nooh...Toivottavasti jossain toisessa yksikössä toiminta oli
> motivoivampaa ;)
>
Kylla oli. Joskus piti oman turvallisuuden nimissa nakata kasikranaattia
kuvannut toppi takaisin vihollisen puolelle, kun yli-innokas vastustaja
heitti sen suoraan kohti ja osuikin viela. :)
Ja tosta tähdätystä laukauksesta sen verran, että jos esim. jägsteriryhmä
joutuu kesken "rauhallisen patikoinnin" tuliylläkön kohteeksi, jokaisen
pitää ampua välittömästi ainakin yksi kuti johonkin suuntaan että saadaan
lisää aikaa maastoutua. Eli pyritään vaan pelottamaan vastustajaa, tietysti
pyritään ampumaan ainakin suurinpiirtein siihen suuntaan mistä laaki tuli.
t. Jari
Jari wrote:
> Oletko käynyt armeijan? Et ole tainnut. No räkäpäissähän puusta tehty
> "luoti", joka ammuttaessa lentää piipun päässä olevaan "sysäriin" ja
> hajoaa siihen. Eli kyllä sieltä lentäisi puupalanen jos ei olisi
sysäriä.
Vaikkei tämä alkuperäiseen kysymykseen liitykkään niin jäi vähän
vaivaamaan kun muistelisin nähneeni jossain jotain tietoa että
räkäpäissä käytettäisiin/kokeiltaisiin myös vahasta tms. valmistettuja
"luoteja" joista ei lennä niin noita säleitä, mutta en onnistunut
löytämään mitään tietoa noista eli olenko nähnyt unta?
Matti
Et ole, tämä on taas hämärä muistikuva, mutta väittäisin, että
räkäpää nimitys tuli aikoinaan pystykorvan paukkupatruunasta, jossa
luodin tilalla oli vahatulppa. Enpä itsekään pikaisella kuukleilulla
löytänyt asiaan vahvistusta, mutta tämmöistä muistelen.
--
#####################################
This message has been scanned by the
MacCoffee virus scanner.
12 viruses have been found.
Ei jumita. Intissä eräässä harjoituksessa haluttiin päästä porukalle
jaetuista räkäpäistä eroon, joten koko patteri käskettiin harjulle ja
ampumaan kaikki patruunat. Ampumatyyli oli vapaa, kunhan piippu osoitti
käskettyyn suntaan. Osa porukasta sitten räväytti koko lippaallisen
räkäpäitä sarjatulella, eikä mitään aseen toimintaongelmia näyttänyt kellään
esiintyvän. Itse en valitettavasti kerennyt ampua laukaustakaan tuolloin,
kun jo ennen kuin olin ehtinyt omalle paikalleni, käskettiin ammunta
lopettaa.
Vesa Soininen wrote:
> Ei jumita. Intissä eräässä harjoituksessa haluttiin päästä porukalle
> jaetuista räkäpäistä eroon, joten koko patteri käskettiin harjulle ja
> ampumaan kaikki patruunat. Ampumatyyli oli vapaa, kunhan piippu osoitti
> käskettyyn suntaan. Osa porukasta sitten räväytti koko lippaallisen
> räkäpäitä sarjatulella, eikä mitään aseen toimintaongelmia näyttänyt kellään
> esiintyvän. Itse en valitettavasti kerennyt ampua laukaustakaan tuolloin,
> kun jo ennen kuin olin ehtinyt omalle paikalleni, käskettiin ammunta
> lopettaa.
No, minulla on taas toisenlainen tarina:
Tehtiin tuliylläkkö vastustajan vaunusaattuetta vastaan. Joka jampalla oli neljä
lippaallista paukkuja, jotka oli määrä ampua nopeasti, jotta päästäisiin
irtautumaan pian. Paukutin menenmään ne lippaalliset ja häiriöitä tuli jotain
4-5 kertaa. Toki aseissa ja lippaissa on eroja (väljyyttä tullut ja mahdolliset
liat lippaissa ja/tai aseessa). Joka tapauksessa, eivät ne lataushäiriöt ole
kovinkaan harvinaisia rynkyissä paukkupatruunoita ampuessa.
Paukkupatruunoissa on myös se huonopuoli, että ne ovat puisia. Minulla meni
kerran sysäyksen vahvistaja ja koko aseen piippukin tukkoon, kun useamman viikon
vesisateessa maanneet paukkupatruunat eivät hajonneet hyvin sysäriin, vaan
menivät peräjälkeen piippuun jumiin. Siinä oli vesisateisessa lokakuisessa yössä
hauskaa hommaa putsata asetta ja sysäriä....
Lisäksi haluan vaan lisätä jutun jonkun mainitsemaan KVKK:n suhteen: Aseessa
tulee olla oikeanlainen sysäyksenvahvistaja. Rynkkyyn tarkoitettu sysäri ei
toimi kunnolla KVKK:ssa, koska ei tuota tarpeeksi painetta lataamiseen. Toki
aseissa ja sysäreissäkin on aina eroja tässäkin suhteessa.
Sellasia
Juha
>Noissa on asekohtaisia eroja, esim. PKM-konekivaarilla rakapaita
>kaytettaessa riittaa kaasumannan saatoruuvin kaantaminen asentoon
>'likainen/jainen ase', ja muistaakseni se toimi harhaanjohtavan hyvin
>rakapailla vaikka saataminen olisi unohtunut kokonaan. Kotimainen kvkk
>taas on rakapailla legendaarisen epaluotettava tapaus.
Olen kuullut, että kvkk:n maine epäluotettavana räkäpäiden ampujana johtuisi
usein käytetystä väärästä sysäristä. Kvkk:lle on nimittäin pienemmällä
reiällä varustettu sysäri (saa aikaan suuremman sysäyksen, tietysti :),
jonka kiinnitys ja ulkonäkö on kylläkin samanlainen kuin rk:n sysärinkin.
Joissain varuskunnissa tämä kvkk:n sysäri on merkitty sysärin pyöreän osan
kiertävällä kapealla mustalla renkaalla.
Jokos itkk:lle muuten on paukkupatruunoita?
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
>räkäpäissä käytettäisiin/kokeiltaisiin myös vahasta tms. valmistettuja
>"luoteja" joista ei lennä niin noita säleitä, mutta en onnistunut
>löytämään mitään tietoa noista eli olenko nähnyt unta?
Mites, onko olemassa turvarajoja sivusuuntaan rakapailla ammuttaessa?
Kas kun oma kokemukseni sattumusten johdosta kovin vahaista. P-kaudella olin
TST-hrajoitus I:n aikaan vempassa, joten meidat vemppamiehet maarattiin
maaliosastoksi. Kullekin kolme lippaallista rakapaita, muutama toppi ja
sitten raivattiin ampumasektori ja asetuttiin vaijymaan vesiesteen kohdalle.
Muiden alokkaiden saapuessa sitten luotiin vahan tunnelmaa.
Oltiin aika lailla vierekkain, ja opin kaksi asiaa: 1. Piippu lampiaa
rutosti ja 2. saleita lentaa rutosti - ma tottakai olin siina kahden muun
miehen valissa.
Eipa silla, hauskaahan tuo oli. Mutta lukkoa en meinannut saada enaa millaan
puhtaaksi...
Juha Aa.
>Jari wrote:
Jos tarkkoja halutaan olla, niin räkäpäitä olivat 7,62 53R:ssä käytetyt
vahatulpalla suljetut paukkupatruunat. Puuluotiset eivät siis ole
oikeasti räkäpäitä. Itse en tosin päässyt räkäpäillä ampumaan, vaan
pystärissäkin käytettiin puuluoteja.
--
TJ Hämäläinen (IT Department, University of Helsinki, tel +358-9-191 44277)
email: tjha...@cc.helsinki.fi |
URL: http://www.helsinki.fi/~tjhamala/ | Oderint dum metuant
Pertti
"Toni Kantola" <t...@kungens.kemi.fi> wrote in message
news:slrna5d44...@kungens.kemi.fi...
: Oletko käynyt armeijan? Et ole tainnut. No räkäpäissähän puusta tehty
: "luoti", joka ammuttaessa lentää piipun päässä olevaan "sysäriin" ja hajoaa
: siihen. Eli kyllä sieltä lentäisi puupalanen jos ei olisi sysäriä. Ilman
: sysäriä räkäpäät lentää jonkin matkaa aika holtittomasti, mutta eivät taida
: olla kovinkaan tappavia (tietysti jos lähelle ampuu niin kyllähän se sattuu,
: omakohtaista kokemusta kohtiampumisesta ei kuitenkaan ole, joten korjatkaa
: jos olen väärässä).
Eikö kukaan enää muista, mitä tapahtui pääsotaharjoituksessa joskus
80-luvun alussa (83?)? Kvkk:sta oli hukkunut patinraiskaaja, ja
aseeseen oli jäänyt vielä panoskin. Kun kk-mies nosti asetta
kuorma-autoon, se laukesi, ja puupää (siis ei räkäpää) osui
lähietäisyydeltä rintaan. Tulos: henki pois välittömästi.
--
Erkki 'Örkki' Aalto "Life is divided up into
Internet: Erkki...@Helsinki.FI the horrible and the miserable"
Snail: P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki, Finland
> On Tue, 29 Jan 2002 13:53:44 +0200 Antti Heikkila wrote:
>
> >Noissa on asekohtaisia eroja, esim. PKM-konekivaarilla rakapaita
> >kaytettaessa riittaa kaasumannan saatoruuvin kaantaminen asentoon
> >'likainen/jainen ase', ja muistaakseni se toimi harhaanjohtavan hyvin
> >rakapailla vaikka saataminen olisi unohtunut kokonaan. Kotimainen kvkk
> >taas on rakapailla legendaarisen epaluotettava tapaus.
>
> Olen kuullut, että kvkk:n maine epäluotettavana räkäpäiden ampujana johtuisi
> usein käytetystä väärästä sysäristä. Kvkk:lle on nimittäin pienemmällä
> reiällä varustettu sysäri (saa aikaan suuremman sysäyksen, tietysti :),
> jonka kiinnitys ja ulkonäkö on kylläkin samanlainen kuin rk:n sysärinkin.
> Joissain varuskunnissa tämä kvkk:n sysäri on merkitty sysärin pyöreän osan
> kiertävällä kapealla mustalla renkaalla.
Olen itse levittänyt tätä mainitsemaasi juttua täällä. Se teippirengas oli
ainakin PsPr:ssä vihreä, mustasta en ole kuullutkaan. Käsittääkseni se
rengas on ihan virallinen tunniste. Niiden erilaisten mutta samannäköisten
sysärien kanssa on se ongelma, että joku molopää saa kuitenkin laitettua
kvkk:n sysärin rk:hon, ja sitten vasta alkaakin sattua. Tämän
välttämiseksi sitten kvkk:ta käytetään yleisesti väärällä sysärillä, joka
ei aiheuta vaaratilannetta mutta pilaa aseen maineen käyttäjien
keskuudessa.
Ja sitten jatkot keskusteluun Parhaat tornilegendat.
Btw: Onko kukaan kuullut tarinasta, jossa Pahkajärven
ampumakentällä (Rosoharju) olisi ammuttu mustilla
tornin kuorma-autoa joskus takavuosina. Kapiaiset
kertoivat ko. juttua totena ainakin Haminassa ja
Vekaranjärvellä ja tarinat vastasivat toisiaa.
-Timo-
:>
:> Eikö kukaan enää muista, mitä tapahtui pääsotaharjoituksessa joskus
:> 80-luvun alussa (83?)? Kvkk:sta oli hukkunut patinraiskaaja, ja
:> aseeseen oli jäänyt vielä panoskin. Kun kk-mies nosti asetta
:> kuorma-autoon, se laukesi, ja puupää (siis ei räkäpää) osui
:> lähietäisyydeltä rintaan. Tulos: henki pois välittömästi.
:>
: Ja sitten jatkot keskusteluun Parhaat tornilegendat.
Tämä ei valitettavasti ole legenda, enkä kuullut sitä intissä. Se
oli luettavissa jokseenkin jokaisesta valtakunnan lehdestä.
Tiedä sitten tuosta räkäpään "tappovoimasta".
Res.vänr Väätäinen, II/00
*BEEB* sinnekin. Puuluoti _saattaa_ pysyä ehjänä ( tai hajota vain kahtia
tms.) ja lentää kymmenisen metriäkin. Tätä tuli myös testattua
inttiaikanakin. Tosin tuo on paljon kiinni varmasti jo räkäpää-erästä, joka
on saatavilla.
Ja olen kuullut tapettavan myös rottia itseveistetyillä katajaluodeilla
(siis intin luoti pois ja oma tilalle)... Tiedä tuon todenperäisyydestä =)
T: Juggi
Mutta tuleeko niitä sarjatulella keskimäärin useammin kuin kovilla ampuessa?
Epäilenpä, että ei.
Ensimmäiset paukkupanokset rk:lle oli tehty talvi-ja jatkosodan
ylijäämästä elikkä surullisen kuuluisanTerni kiväärin hylsyistä
supistamalla jolloin hylsystä tuli ylipitkä.Ylimääräinen messinki
muotoiltiin luodin malliseksi ja suljettiin vahatipalla,jolloin
patruunan päätä katsottaessa siinä todellakin näkyi "räkää"
Mika
Kyseistä termiä vastaava tuote on vanha paukkupatruunan kutsumanimi.
Näitä oli monille aseille, mutta ehkä tutuin pitkän kiväärin (malli
pystykorva) harjoituspatruunoissa. Ko. laukauksissa oli patruuna
korvattu vahalla, joka tosiaan näyttää räältä.
Nykyään räkäpäiksi kutsutaan myös RK:lla ammuttavia puupateja.
K
Näinpä. Vuosi taisi olla 84 ja kyseessä muistaakseni Upinniemi.
Mitenkäs sellainen juttu kun..
Joskus olin venäläisen varuskunnan ampuma-alueella, ja siellä oli
uskomattomat kasat tällaisiä päästään 'suppuun' painettuja hylsyjä. Nyt
ei ole niitä verrattaviksi suomalaisen rynkyn hylsyyn mutta vastaavan
oloisia ne muistuvat olleen. Eli sitä vaan että onko tämäntapaisia oikeita
'räkäpäitä' voitu käyttää myös automaattiaseessa? Niitä oli nimittääin ihan
kuin jonkun Rambon jäljiltä, tuoreita vielä, talvi kun oli.
(niin ja siis auenneina ne siellä maassa lojuivat ;)
Psi
Juu.
- Mika Rantanen
>On Tue, 29 Jan 2002, Hannu Haveri wrote:
>Puuluotisia paukkupatruunoita. Piipusta lentaa siis puinen luoti ja
>ruutikaasua. Jotta tasta ei tulisi vaaraa kellekaan, pitaa piipussa olla
>sysayksenvahvistaja, joka myos pysyttaa sen puuluodin ja ohjaa saleet
>sivuille.
Näissä uusissa rynkyissähän (rk95) sysäri on sellainen, että
räkäpäiden säleet lentävät eteenpäin.
http://www.mil.fi/ruotuvaki/19_01/20.html
--
Olli Alopaeus
>Ja olen kuullut tapettavan myös rottia itseveistetyillä katajaluodeilla
>(siis intin luoti pois ja oma tilalle)... Tiedä tuon todenperäisyydestä =)
>
Neuvostomaassa teloitettiin vankeja puuluodeilla koska oikeat olisivat menneet
uhrista läpi ja kimpoilleet vaarallisesti vankityrmässä.
Toisaalta muistan jonkun tarinan kaverista, joka sai kvkk:n räkäpään
itseensä ja kuoli. Ase laukesi vahingoissa sitä ojennettaessa ja tuloksena
oli valitettava tapahtuma. Ei räkäpää ole siis mikään lelu.
Tomi Mikael Sarvanko <sarv...@paju.oulu.fi> kirjoitti
viestissä:a360m4$3e6$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> Jari <anony...@kirjoittelen.fi> wrote:
>
> : siihen. Eli kyllä sieltä lentäisi puupalanen jos ei olisi sysäriä. Ilman
>
> *BEEB* (vaara vastaus)
>
> Kokeilevana ja tutkivana luonteena nuo asiat on *tottakai* pitanyt
testata.
> Puu "luoti" hajoaa jo piipussa ja ei jata pahvitauluun edes jalkea 30cm+
matkalta.
> Sysari eli sysayksenvahvistin vahvistaa sysayksen piipussa, jotta
kaasumanta jaksaa tyontaa
> luistin taakse ja ladata aseen.
> Jos haluaa luodin lentamaan ehjana ulos, niin silloin varaovasti luoti
irti, ruuti ulos, luoti takaisin
> ja ammutaan pelkalla nallilla. Silloin luoti lentaa epamaaraisesti ehjana
noin 6m.
>
> Rakapaat totuttavat taistelijan aseen kayttoon seka jalkavakitaistelun
paukkeeseen.
>
>
> : Eli armeijan tst-harjoituksissa ei ammuta ketään, eikä kenelläkään ole
> : mitään hajua osuiko laaki vai ei.
>
> *BEEB*
>
> Aina ammutaan tahdattyja laukauksia kohti harjoitusvastustajaa.
> Aseeseen lisattavalla lasersimulaattorilla saadaankin jo sitten osumatkin
selville.
>
> Tomi "Pauke kuuluu elamaan" Sarvanko
>
> Eikö kukaan enää muista, mitä tapahtui pääsotaharjoituksessa joskus
> 80-luvun alussa (83?)? Kvkk:sta oli hukkunut patinraiskaaja, ja
> aseeseen oli jäänyt vielä panoskin. Kun kk-mies nosti asetta
> kuorma-autoon, se laukesi, ja puupää (siis ei räkäpää) osui
> lähietäisyydeltä rintaan. Tulos: henki pois välittömästi.
Oli lehtijuttujen perustella todella lähietäisyys, tyyliin piippu kiinni
rinnassa. Itse jouduin kokemaan vastaavanlaisen vahingonlaukauksen
Vekaralla tuvassa. Etäisyyttä varusmieskolleegaani noin 3 metriä, rynkyn
piippu suoraan minua kohti, ei patinraiskaajaa. Tuli pelkkiä pikku tikkuja
kasvoille. Ja kaverille aika paljon ongelmia...
--
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland
PGP key available, http://www.iki.fi/juhave
(Mielipiteet omiani - Opinions personal, facts suspect)
> Ja olen kuullut tapettavan myös rottia itseveistetyillä katajaluodeilla
> (siis intin luoti pois ja oma tilalle)... Tiedä tuon todenperäisyydestä =)
Hei! Tuo kuullostaa samalta mitä faija kertoi "joidenkin" tehneen
varusmiesaikana. Ts. puupää pystykorvassa vaihdettiin itse veistettyyn
kovapuiseen luotiin. Kuulemma kokeilivat joskus harjoituksissa ja
tuloksena oli mustelmia ja todella vihainen kaveri. Vuonna -41 siis.
Tämähän on siis täyttä totta. Faija kertoi :)
Kertauksessa kaveri väitti että olisivat aiemmalla reissulla
ampuneet jäätyneen lauantaimakkarapötkön mustilla bakusta läpi niin
että hujahti.
Niin ja kaverin isän kertauksessa olivat kuulemma ampuneet mustilla
poron peltoaukealle ja syöneet sen.
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
Minun inttiaikana joku kumipää sai pekkaa tai oliko koppia kun oli
irrottaunut sysärin ja ampunut räkäpäällä (asuttua) telttaa, joka oli ollut
jossain 20-30 metrin päässä. Samalla informoitiin, että räkäpää voi mennä
kakkosnelosesta läpi kun tuuria on. Eli puhe siitä, että räkäpäät ovat
vaarattomia on täyttä sontaa, kyllä niillä itsensä saa tapettua jos vain
haluaa, mutta tuurilla voi henki säilyäkin. Jokatapauksessa varsin
vaarallisia kapistuksia.
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaa...@pitkajarvi.net
www.pitkajarvi.net
Kesällä -97 RUK.n yhteistoimintaharjoituksessa Pst kaverit ampuivat mustilla
lehmiä, ammuksena toimi sillä kertaa appelsiini. Paistia ei kyllä tullut
mutta kapiaiset eivät siitä jostain syystä pitäneet.
-Timo-
Meillä kyllä yksi kahelimpi alikessu harrasti asetelineiden kanssa
leikkimistä ja räpsytti alinomaan niitä varmistimia ja laukoi pyssyjä, kuin
halusta löytää jotain.
Sitten kerran oli joku ladannut rynnäriin paukkupatruunan, tietysti tuo
utelias höntti oli mennyt taas leikkimään niillä liipaisimilla, kävi kova
paukku patterinkäytävällä ja kyllä siitä näköjään lentää jotain ja lujaa.
Noin 1 neliö cm alalla oli katossa muhjaantunut ja painunut kohta, jotain
kyprokkia tai vastaavaa sisustus levyä se katto oli. Jos siinä olisi ollut
jonkun naama edessä, niin varmasti kehnoon kuntoon se olisi mennyt ja
silmät, varmaan olis hajoilleet yms. ja ruudit poltelleet. että varmaan
tehoaa paukkupanoskin läheltä, on siinä sentään aika pitkä piippu niin saa
ne tikutkin aika vauhdit siellä. Jos sattuu oksankohdasta valmistettu
puuluoti niin saattaa lentää aika villisti minne sattuu.
Se että ase ei lataa automaatilla jos sysäriä ei ole (paineen täytyisi
painaa mäntä takaisin ja tehdä latausliike, mutta hajoava puuluoti ei oikein
tiivistä) ja tietysti estää se sysäri noinen tikkujen suoran lentelynkin,
mutta ei kai se ole se päätarkoitus niitähän ei saisi ampua kohti läheltä,
mutta ei se millään puupaukuilla niin nopeasti sarjaa jaksa ampua, kuin taas
tekisi jos aitoa kova lataa.
Se on muuten paska homma avattava se sysärin reikä, meinaan jos se tukkeutuu
tuosta purusta.
Matti
Ja vaikkei säleet osuisikaan, niin viimeistään naapurin hylsyt napsuvat
sitten omaan otsaan ;)
Eräs taistelija meidän saapumiserässä päätti rynnäkössä koittaa c001ia
elokuvatapaa ampua rynkyllä sivuttain. Seurauksena taisi olla pari
tikkiä otsaan ja nöyryytys henkilökohtaisella tasolla. Ei tullut sille
miehelle mieleen, että ne hylsyt tuppaavat myös poistumaan josain kohtaa
asetta, eikä hylsynkeräimiä käytetty kertaakaan ;)
Noissa tapauksissa kannattaa olla varuillaan ettei se punaniskainen
poron/lehmän omistaja ole lähettyvillä haulikkonsa kanssa ;) Poron
syöminen taitaa mennä varkauden piikkiin, ja lehmän ampumisesta
appelsiinilla pitäisi tulla syyte vähintään eläinrääkkäyksestä.
Rangaistuksena vaikkapa appelsiinillä haaruksiin ampuminen.
Tuo appelsiini on ilmeisesti toteutettu "paskalaukauksella" ja tukkimalla
putken pää? Voihan se sillä vähän matkaa lentää, mutta ei siitä miksikään
hirveäksi tykiksi ole :) Voihan sillä varmaan juuri ja juuri lehmään osua...
Tuota poron ampumista kyllä _vähän_ epäilen. Kovalla sitä tuskin on ammuttu
ja jos kyseessä on betonipää, niin tavan sairas olisi jos se olis
kovapanosammunnan eteen sattunut tulla ihmettelemään (on mustin kanssa
nimittäin _pieni_ meteli). Saati että kapiaiset olisi sen ampumisen
hyväksyneet (jääkärit kun ei ammu yksin yhtään laakia mustilla).
No ihmeitä voi aina tapahtua ja idiootteja on aina olemassa...
T: Juggi
Olin kerran joukkueen hyökkäyksen vastaosastona yksin. Räkäpäitä oli 15-20
lippaallista ja toppeja sen verran että kaksi reppua tuli täyteen (toinen
mahan puolella). Sitten hiihtelin hyökkäävän joukkueen edessä siksakkia
samalla taaksepäin peräytyen. Vasen käsi ampui RK:lla sarjaa kun oikea käsi
sinkosi toppia ja vaihtoi lipasta. Välillä tietysti kaatuilin hangessa ja
ase oli lumessa, mutta siitä huolimatta ei ainoatakaan toimintahäiriötä
aseessa...
Riku
> Joka tapauksessa, eivät ne lataushäiriöt ole
> kovinkaan harvinaisia rynkyissä paukkupatruunoita ampuessa.
No ei ole ei, yhdellä kahden yön keikalla ammuin n. 1000 räkäpäätä ja
huomasin, että pitempiä sarjoja ampuessa alkoi tulla ongelmia. Tosin alkoi
olemaan asekin kohtuullisen likainen.
> Paukkupatruunoissa on myös se huonopuoli, että ne ovat puisia. Minulla
meni
> kerran sysäyksen vahvistaja ja koko aseen piippukin tukkoon, kun useamman
viikon
> vesisateessa maanneet paukkupatruunat eivät hajonneet hyvin sysäriin, vaan
> menivät peräjälkeen piippuun jumiin. Siinä oli vesisateisessa lokakuisessa
yössä
> hauskaa hommaa putsata asetta ja sysäriä....
En tiedä, miten paljon materiaali vaikuttaa, mutta kaksi räkäpäätä kiilautuu
kivasti patruunapesään, vai mikä sen nimi olikaan.
--
Ville Ruotsalainen
Olimme lähdössä paraatiin ja juuri kun osasto piti ilmoittaa, kokelas x
huomasi edessään seisovan kokelas y:n selässä olevan aseen olevan asennossa
sarjatuli. Kokelas x painoi liipaisinta ja piipuun jäänyt räkäpää lähti
piipun ollessa n.15cm kokelas y:n korvasta (piippu ylös tiätty). Y lähti
paraatin sijasta Tilkkaan ja x sai pitkähkön intensiivikeskustelun
kpäällikön kanssa.
Riku
> Tämähän on siis täyttä totta. Faija kertoi :)
Tämäkin on täyttä totta: isoveli toi kotiin "sotamuistona"
rk:n paukkupatruunan, joka oli muovia, kärjestään hieman
litistetty ja väriltään vihreä, ja kutsui sitä "räkäpääksi".
Tämä tapahtui 70-luvun lopussa. Itse en koskaan päässyt
ampumaan moisilla.
Kyseessä taisi olla jonkinlainen kokeilu?
Lustig
Vesa Soininen wrote:
> Mutta tuleeko niitä sarjatulella keskimäärin useammin kuin kovilla ampuessa?
> Epäilenpä, että ei.
Minä taas epäilen että tulee. Kouluttajan mukaan paukkupatruunoissa on vähemmän
ruutia kuin kovissa, jonka takia lataushäiriöt ovat todennäköisemmät.
Kovilla en ole ampunut montaakaan kertaa sarjaa -enkä ainakaan niin pitkiä ja
paljon kuin paukkupatruunoilla, mutta kovilla ei minulle ole tullut kertaakaan
lataushäiriötä. Kerran sain ampua täyden vyön KVKK:lla ja silloinkaan ei tullut
minkäänlaista häiriötä, vaikka ammuin kaikki sata kutia n. 10-20 sarjoissa.
Juha
> Mitenkäs sellainen juttu kun..
> Joskus olin venäläisen varuskunnan ampuma-alueella, ja siellä oli
> uskomattomat kasat tällaisiä päästään 'suppuun' painettuja hylsyjä. Nyt
> ei ole niitä verrattaviksi suomalaisen rynkyn hylsyyn mutta vastaavan
> oloisia ne muistuvat olleen. Eli sitä vaan että onko tämäntapaisia oikeita
> 'räkäpäitä' voitu käyttää myös automaattiaseessa? Niitä oli nimittääin ihan
> kuin jonkun Rambon jäljiltä, tuoreita vielä, talvi kun oli.
> (niin ja siis auenneina ne siellä maassa lojuivat ;)
Kyllä niitä voi käyttää, ja ainakin jugoslaavit ovat tehneet kaliiperiin
7,62x39 tuollaisia luodittomia paukkupatruunoita. Saman kaliiperin kovien
patruunoiden hylsyistä niitä tosin ei voi tehdä, vaan hylsyn pitää olla
niin pitkä, että se 'ruusunnupuksi' nipistetty kärki tulee yhtä pitkälle
kuin luodin kärki. Muutenhan syöttökoneisto ei välttämättä toimi. Samaa
ratkaisua muuten käytetään Nato-maissa pitkän kiväärinpatruunan
paukkupatruunoissa:
http://www.fas.org/man/dod-101/sys/land/m82-blank.htm
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
The world has achieved brilliance without conscience...
Ours is a world of nuclear giants and ethical infants.
- Omar Nelson Bradley
... näköjään on syytä oikaista, ennenkuin joku muu ehtii ...
> [paukkupatruunoista] Saman kaliiperin kovien
> patruunoiden hylsyistä niitä tosin ei voi tehdä, vaan hylsyn pitää olla
> niin pitkä, että se 'ruusunnupuksi' nipistetty kärki tulee yhtä pitkälle
> kuin luodin kärki. Muutenhan syöttökoneisto ei välttämättä toimi.
Ei tarvitse olla oikean luodin mittainen, riippuen aseen
syöttömekanismista. Tavallista hylsyä pidempiä ne kuitenkin näyttävät
olevan.
Näinhän se just tapahtui. Kyllä se appelsiini muuten aika pitkälle lentää -
jos on oikean kokoinen.
Mielenkiintoista...
Rakapaitakin on nahtavasti useita eri malleja, jotka kayttaytyvat erilailla.
Ammuin itse syksylla 2001 useita laukauksia ja kaikki hajosivat silpuksi.
"Luoti" oli sisalta ontto, joten veikkaan etta loytyy myos sellaisia mitka ovat taytta puuta.
Veikkaan etta uudet rakapaat ovat onttoja, mutta tieda hanta..
Tomi
> Tuota poron ampumista kyllä _vähän_ epäilen. Kovalla sitä tuskin on ammuttu
> ja jos kyseessä on betonipää, niin tavan sairas olisi jos se olis
> kovapanosammunnan eteen sattunut tulla ihmettelemään (on mustin kanssa
> nimittäin _pieni_ meteli).
Poro on maailman tyhmin eläin. Jos kahdeksan täyskaleja
ampuvaa T-55:sta ei pelota Rovan poroja, niin ei kyllä mustikaan.
t:rike
: http://www.mil.fi/ruotuvaki/19_01/20.html
Onko tuo tieto vai intin uusista koulutusvideoista peräisin oleva oletus?
Tuossa Ruotuväen jutussa ei asiasta kerrota ("Piipun rakenteen vuoksi Rk
95:een on kehitetty myös oma sysäyksenvahvistin." -Ruotuväki). Ainoa
RK95:n sysäri, jonka olen nähnyt oli ihan vastaava sivuille sylkevä
keltainen mötikkä kuin RK62:n sysärikin. Kiinnitys vain oli sattuneesta
syystä erilainen. Joku RK95:n intissä palvelusaseekseen saanut voisi
varmentaa tai oikaista..
-Tk-
95:n sysäri on täysin erilainen. Se ampuu eteenpäin ne säleet. Kun 62:n
sysärissä on se kaarirakenne jonka vuoksi säleet lentävät sivuille, on
95:ssä pyöreä kehikko jonka keskellä on tukeva pallomainen viritys, joka
pirstoo sirpaleet ja lennättää ne eteenpäin. Lisäksi 95:n sysäri pysyy
paremmin kiinni koska sen saa tavallisten kierteiden lisäksi myös ruuvattua
piipun liekinsammuttajiin.
Käytännössähän sitten noita sirpaleita kyllä lentelee myös sivulle.
Nimimerkillä "ei oo kiva kaivaa silmistä".
- Mika Rantanen
Osataan sitä korohorossakin. (ainakin valehdella). Kuulin sotaväkiaikana eli
kultaisella 80-luvulla seuraavan tarinan: Oli valtakunnalliset eli läänin
kovapanosammunnat talvisaikaan ja kuinka ollakkaan huoltopuolelta löytyi
jäätyneitä lauantaimakkarakankia joiden halkaisija on ilmeisesti siinä 80
mm:n kieppeillä. Aina yhtä kekseliäät Uudenmaan prikaatin jääkärit olivat
besorkanneet em. makkarat samalla kun olivat vohkineet toppeja (sitä vanhaa
eli pikkasen jytympää mallia). Tämän jälkeen hiippailu tuliasemaan, toppi
putkeen ja makkara perään. Oli kuulemma juhlava näky kun laukkari nousi
pariin sataan metriin eivätkä kuulemma olisi muuten jääneet kiinni mutta
tuliasemasta oli löytynyt paperinpaloja topista ja makkaranmurskaa
laukkarista kun joku kerppalauma oli käynyt kierroksella.
>>
>Ja sitten kun räkäpäät loppuvat, niin huudetaan:
>- Laukaus, laukaus, laukaus... jne..
>Tosin minä kerran kokeilin muotoa:
>- Ta, ta, ta, ta, ta, taa..
>Tuo ei kelvannut..
>
Itse tuli käytettyä myös Mies ja alaston ase-elokuvista opittua
keinoa, kun kvkk:sta oli ainoa vyö ammuttu, siirryin heittelemään
hyökkäävää vänrikkiä hylsyillä. Mitäs tulivat savujen jne kanssa 15m
päähän, kun "varoetäisyys"kin oli 50m. Ja hauskaa oli (vielä
hauskempaa oli kun cs:ää alkoi tippua asemiin).
Tuukka
Joo. Kantama ja läpäisykyky eivät riitä. :-)
Jani
>
> Kauko
> http://www.saunalahti.fi/~kaukoh1/
>
>
>
> Juha Veijalainen <vei...@welho.com> wrote in message
> news:<a378kk$tqp$4...@nyytiset.pp.htv.fi>...
>
>> Tämähän on siis täyttä totta. Faija kertoi :)
>
> Tämäkin on täyttä totta: isoveli toi kotiin "sotamuistona"
> rk:n paukkupatruunan, joka oli muovia, kärjestään hieman
> litistetty ja väriltään vihreä, ja kutsui sitä "räkäpääksi".
Venäläisiä paukkupatruunoita, jotka sotkivat rynkyn todella ilkeästi
puhdistettavaksi. Ammuin niitä jonkinverran kauan sitten.
Olisiko ollut joku Intin tilapäinen kokeilu?
--
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland
PGP key available, http://www.iki.fi/juhave
(Mielipiteet omiani - Opinions personal, facts suspect)
Kyllä olen ihan henkilökohtaisesti tuolla rätkytellyt.
Pääsin muuten myös ampumaan pimeäammuntaa Rk95:lla, jossa oli
valovahvistin (vv2000) kiinni.
(Mika Rantanen kertoikin jo viestissään sysärin rakenteen)
--
Olli Alopaeus
Pentele, eivät pysähtyneet...
Mutta ne muovipatit olivat muistinvaraisesti ulkomaista tuotantoa. Norja?
Muutenkin oli köyhää, levyt vinyyliä ja presidentit kekkosia.
Pekka
>> rutosti ja 2. saleita lentaa rutosti - ma tottakai olin siina kahden muun
>> miehen valissa.
>
>Ja vaikkei säleet osuisikaan, niin viimeistään naapurin hylsyt napsuvat
>sitten omaan otsaan ;)
Joo, hylsyihinhan tottui aseummikkokin jo ekalla kertaa radalla. Makuulta
noustessa kuului muistaakseni aina sellainen kilina, kun kuitenkin jokunen
hylsy jai jonkun jampan paalle lojumaan. Hylsyja ei kuitenkaan ollut niin
paljoa ilmassa, etta olisivat kayneet henkeen...
Juha Aa.
Josta sitten muistan Haminan ajat ja yhden ryynäyskeikan. Kaverilta meni
silmälasit korvattavaksi, kun hylsy teki reiän linssiin. Oli tosi siisti
reikä. Onneksi oli lasit päässä!
(Sitä taas en muista, että olisiko ampunut rynnärillä vai oliko kvkk.)
k@ ()
Noita ammuntoija muuten haittaa se jos saa kuuman hylsyn
takinniskamusesta sisälle...
Nimim. Kokemuksella
Kiitos. Samoin Ollille. Näkemäni modifioitu RK62:n sysäri lienee sitten
jokin koekappale, tms.
Omasta mielestäni fiksuin tähän mennessä vastaan tullut sysäri on silti
PKM:ssä. Ei tikun tikkua sivusektoriin.
-Tk-
>Noita ammuntoija muuten haittaa se jos saa kuuman hylsyn
>takinniskamusesta sisälle...
Rautainen keskittymiskykyni ei herpaantunut hetkeksikaan, vaikka alokas
Ahlstenin hylsy pomppasi keskelta paalakeani ja tuplakuulonsuojauksen lapi
kuulin herrojen vanrikin ja alikeisarin puhkeavan suloiseen nauruun.
Tosin ammuttiinkin kohdistuslaukauksia omaan vapaaseen tahtiin. Kuuma hylsy
niskassa kaantyviin tauluihin ammuskeltaessa voisi jo haittavaikutuksia
ollakin...
Eniten kuitenkin keskittymista hairitsi kasky "Kolme lipasta kahdella
panoksella lipasta!"
Miten ihmeessa _se_ tehdaan?
Juha Aa.
>(Sitä taas en muista, että olisiko ampunut rynnärillä vai oliko kvkk.)
Tuskin kvkk - sehän pudottaa hylsyt suoraan alas.
--
TJ Hämäläinen (IT Department, University of Helsinki, tel +358-9-191 44277)
email: tjha...@cc.helsinki.fi |
URL: http://www.helsinki.fi/~tjhamala/ | Oderint dum metuant
Ja varmaan jokainen on kuullut ampumaradalla komennon "lataa ja
laukaise!"
Aika mielenkiintoinen ampumatyyli tarttis olla kvkk:lla, jos saa hylsyn
silmäklaseihinsa. :-)
Marko
>Aika mielenkiintoinen ampumatyyli tarttis olla kvkk:lla, jos saa hylsyn
>silmäklaseihinsa. :-)
Mielenkiintoinen? En tieda, mutta ainakin kaveri on hyvassa suojassa.
Juha Aa.
Tietysti samalla tavalla kuin reserviläisten ammunnoissa usein kuullun
käskyn: "lipas kymmenellä patruunalla täytä!" -käskyn jälkeen toimitaan...
-Timo-
> Kyllä niitä voi käyttää, ja ainakin jugoslaavit ovat tehneet kaliiperiin
> 7,62x39 tuollaisia luodittomia paukkupatruunoita. Saman kaliiperin kovien
> patruunoiden hylsyistä niitä tosin ei voi tehdä, vaan hylsyn pitää olla
> niin pitkä, että se 'ruusunnupuksi' nipistetty kärki tulee yhtä pitkälle
> kuin luodin kärki. Muutenhan syöttökoneisto ei välttämättä toimi. Samaa
> ratkaisua muuten käytetään Nato-maissa pitkän kiväärinpatruunan
> paukkupatruunoissa:
>
Mitenkäs noissa sitten on rekyylin kanssa?
Tehty sama pistooliammunnoissa SPOL-kurssilla :) Kylmän rauhallisesti laskea
pistooli maahan ja sen jälkeen ruveta pomppimaan kun tulikuuma hylsy lensi
kaula-aukosta sisään ja pikkuhiljaa laskeutu alemmas ja lopulta tuli lahkeesta
ulos :)
--
jK.MkIII
Naapurissani pistoolilla sohinut hemmo oli myös "tyytyväinen".
Hylsyni lensi laskeutuen ylhäältä hänen silmälasiensa sisäpuolelle
(polttaen poskipäätä).
K
Oma kouluttajani ei riematunut "Vahingonlaukaus"-huudosta, jonka joku
kiljaisi....
MP
no höh! Tosijuttuna se mulle kerrottiin :)
> Saati että kapiaiset olisi sen ampumisen hyväksyneet (jääkärit kun
> ei ammu yksin yhtään laakia mustilla).
Tuo siis tarinan mukaan ressuleirillä. Vaikka avaruusmiehiä ja
ressuja tietenkin koskevat samat säännöt ja määräykset, niin
toiminnassa on joskus pieniä eroja: Huoltojoukkueen majottuessa
talvileirillä noheva spade kävi viereiseltä tieltä pysäyttämässä
firman aura-auton ja käski tämän puskea teltanmentävän kolon
hankeen. Näin tehtiin. Valitettavasti alusta paljastui
kivilouhikoksi. No eikun vääpelin laatikosta homelite käyntiin ja
viereinen mänty nurin, siitä sitten oksat havuiksi teltanalustaa
pehmentämään. Puoli tuntia sen jälkeen kun olin osoittanut heille
teltanpaikan, HJ:lla oli kamina kuumana auratulla pistolla kaadetun
männyn havujen päällä olevassa teltassa. Tarviiko sanoa erikseen
että olivatko nämä nyt ressuja vai varusveijareita.
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
Varmasti ressut käyttävät enemmän pelisilmää (niin itsekin tekisin ;), mutta
silti epäilen että ressuilla olisi ollut yksistään mustin betonipää teltassa
piilossa vain poroa töräyttääkseen. Yleensä myös ressu-ikäsiltä pitäisi
löytyä myös jo ajattelukykyäkin ;)
Mustilla ampuminen on kumminkin "vähän" eri asia kuin toppien ja rk:n patien
kanssa toimiminen...
Tämä on tosin vain aivopestyn pst-rj:n mielipide :)
T: Juggi
Aikanaan oli eräässä nimeltämainitsemattomassa varuskunnassa pikku perhe,
jonka isipappa oli kapiainen, eli tarkalleensanottuna komppanian vääpeli.
Tuolla vääpelillä oli sitten poika, jonka vääpeli pojan vapaapäivinä otti
usein mukaansa töihin kaikenlaisiin sotaharjoituksiin tai mihin tahansa,
jossa poikaa oli asiallista pitää mukana. Eräällä kerralla käytiinkin sitten
sissisotaa, jossa eräällä suurella ryhmällä oli tarkoitus tehdä väijytys
yhden sikakiikun ja kahden masin muodostamalle "kolonnalle". Koska aikoja
sitten tämä vääpelin poika oli osoittanut kiinnostuksensa aseita kohtaan,
hän oli "lunastanut" luvan saada tarpeen mukaan käsiinsä konepistoolin (sten
tai suomi) tai jos oikein hyvin sattui, jopa rynnäkkökiväärin tarpeellisine
paukkupatruuna-tuliannoksineen. Tälläkertaa maaliosastoon liitetty
12-vuotias poika sai kalustokseen suomi-konepistoolin ja kaksi täyttä
rumpulipasta. Asemapaikakseen uazin takakontin - ja ohjeeksi aiheuttaa
todennäköisille väijyssä oleville vihulaisille vastatulta (sivuhuomautus:
kai nyt viholliskolonnassa pitää joku olla ampumassa takaisinkin niiden
näkkileivänjämiä viskovien autonkuljettajien lisäksi), joten jos ja kun
ammunta alkaisi, pysähtyisi kolonnan kärkiauto (uaz) ja tämä poika
konepistooleineen hyppäisi tielle - ja antaisi soida. Ja näinhän
tapahtui....
...väijytys oli sijoitettu pienelle hiekkatie-suoralle, jossa tien
vasemmalta puolelta, melko matalan kukkulan laelta avattiin tuli kolonnaa
kohtaan. Uaz pysähtyi, poika heilautti peräluukun auki, peräpressun pois
tieltään auton katolle - ja loikkasi leveään haara-asentoon keskelle tietä -
ja aloitti konepistoolillaan ampumaan väijyksissä olevia sissejä kohti.
Vasta alle lippaallisen ammuttuaan poika huomasi sivusilmällään uazin
pelkääjän paikalla istuvan kersantin loikkaavan autosta, juoksevan pojan
luokse ja nappaavan konepistoolin pojan käsistä.
Pojan silmiin heräsi hämmästys ja kysyvä ilme: Miksi?
No kas siksi, kun:
a) hypätessään uazin perältä, poika oli tosiaankin jättänyt peräluukun
auki - ja myös suojapressu oli jäänyt auton katolle.
b) konepistoolillahan ammuttaessa sarjatulella hylsyt tuppaavat olemaan
melkoisen kuumia, kuten millä tahansa sarjatuliaseella.
c) näiden edellämainittujen kohtien johdosta tapahtui sitten, että nuo
b-kohdassa mainitut hylsyt lensivät kohdassa a mainitun auton peräaukon
(heh) kautta suoraan auton etupenkin suuntaan, jossa osa n. 50-60
tulikuumasta hylsystä lensi suoraan autoa kuljettaneen
varusmies-autonkuljettajan takinkauluksesta sisään....
Voitte varmaan uskoa, että kyseinen varusmies sai pikakurssin aiheesta:
"Kuinka poistan kuuman 9mm hylsyn paitani ja selkänahkani välistä ahtaassa
auton ohjaamossa".
Ja tämähän oli täysin fiktiota, jos joku kysyy ;) Kertoja kuitenkin elää. :)
JaK
> Eräs taistelija meidän saapumiserässä päätti rynnäkössä koittaa c001ia
> elokuvatapaa ampua rynkyllä sivuttain. Seurauksena taisi olla pari
> tikkiä otsaan ja nöyryytys henkilökohtaisella tasolla. Ei tullut sille
> miehelle mieleen, että ne hylsyt tuppaavat myös poistumaan josain kohtaa
> asetta, eikä hylsynkeräimiä käytetty kertaakaan ;)
Ei vaan vuoleskellaan katajan oksakohdasta uusi puuluoti sen alkuperaisen
tilalle - otetaan sysari pois ja johan silla murhaa pienriistaa. Ainakin
siihen aikaan kun faija oli Imatralla rajakoulussa, ottivat mettassa
ruuanjatkoa tolla konstilla.
--Backman
Jollakinhan sitä on kasvatettava, eli tarvitsee joko sysärin (joka voi
olla yksinkertainen piipun suulle kiinnitettävä 'kuristaja' jossa on
pienempi eteen osoittava reikä) tai jos kaasumännän suojaputkessa on
venttiili, niin säätöruuvin tiukempaan asentoon. Useimmissa
turvamääräyksiä arvostavissa armeijoissa on kyllä tapana käyttää
harjoituksissa huomioväriseksi maalattua sysäriä, vaikka aseen tekniikka
sallisi paukkujen ampumisen ilman.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
The world has achieved brilliance without conscience...
Ours is a world of nuclear giants and ethical infants.
- Omar Nelson Bradley
Nii-in, mutta muistan kaverin tulleen pois kvkk:n kanssa.
Taisi sitten ottaa kaverinsa hylsyn suuaukko edellä laseihinsa,
mistä lie kimmokkeen ottanut, tai sitten suoraan rynkyn
poistoaukosta ...
k@ ()
Riku H wrote:
>
> "Matti" <bma...@hotmail.com> wrote in message news:3c5766ad$1...@news.vip.fi...
> > Sitten kerran oli joku ladannut rynnäriin paukkupatruunan, tietysti tuo
> > utelias höntti oli mennyt taas leikkimään niillä liipaisimilla, kävi kova
> > paukku patterinkäytävällä ja kyllä siitä näköjään lentää jotain ja lujaa.
>
> Olimme lähdössä paraatiin ja juuri kun osasto piti ilmoittaa, kokelas x
> huomasi edessään seisovan kokelas y:n selässä olevan aseen olevan asennossa
> sarjatuli. Kokelas x painoi liipaisinta ja piipuun jäänyt räkäpää lähti
> piipun ollessa n.15cm kokelas y:n korvasta (piippu ylös tiätty). Y lähti
> paraatin sijasta Tilkkaan ja x sai pitkähkön intensiivikeskustelun
> kpäällikön kanssa.
No ei tämä toinen sankari mitään saanut? Lähdössä paraatiin kukaties
kovat(erottaako kovan hylsyn räkäpäästä?) piipussa, luulisi että
herää epäilys, että kaverilla on ollut tarkoitus listiä
esim. puolustusvoimien komentaja.
>Oma kouluttajani ei riematunut "Vahingonlaukaus"-huudosta, jonka joku
>kiljaisi....
Tornarivaroitus:
TST-harjoituksen aikana se yksi aseettomana palvellut alokas tietysti
huuteli "halko! halko! mot-t-t-t-t-t-ti! halko!"
Juha Aa.
Saihan se sen intensiivikeskustelunsa ;) Tuskin noista mitään pekkaa on
kukaan saanut, jos kyseessä on kuitenkin ollut vahinko. Itse asiassa
vastuu tuosta lienee osittain myös ammuntojen valvojalla, hänenhän se
pitäisi tietää kuka sieltä käveli ulos ladatun aseen kanssa...
Ja räkäpään tunnistaa kyllä kovista: 1) kärki on puuta 2) väriltään
jotain sinisen ja vihreän välistä 3) painoa on vähemmän 4) seinään ei
tule reikää ;) Tosin aina välillä räkäpäitä jaettaessa on joukkoon
eksynyt myös kovia (miten sekin on mahdollista?!) Tätä tosin tapahtui
omassa palveluserässä vain kerran, ja silloinkin asiasta sanottiin heti
ammusten jakajalle. Mielenkiintoista kyllä olisi nähdä mitä kova kuti
tekee sysärille, aseelle ja ammukselle itsellensä.
> Ja räkäpään tunnistaa kyllä kovista: 1) kärki on puuta 2) väriltään
> jotain sinisen ja vihreän välistä 3) painoa on vähemmän 4) seinään ei
> tule reikää ;)
Jos se on jo aseessa ja siitä vaihtimen ja laatikon kannen välisestä
aukosta vähän pilkottaa hylsynkylkeä, niin ei sitä helposti erota. Toki ne
hylsyt päivänvalossa katsottuna näyttävät käytetyiltä, jos
vertailukohtana on upouusi kova. Samoin lumeentunut lippaallinen kovia ja
lumeentunut lippaallinen räkäpäitä ovat kovasti toistensa näköisiä.
> Tosin aina välillä räkäpäitä jaettaessa on joukkoon
> eksynyt myös kovia (miten sekin on mahdollista?!) Tätä tosin tapahtui
> omassa palveluserässä vain kerran, ja silloinkin asiasta sanottiin heti
> ammusten jakajalle. Mielenkiintoista kyllä olisi nähdä mitä kova kuti
> tekee sysärille, aseelle ja ammukselle itsellensä.
Kaikki on mahdollista, ainakin pimeässä ja väsyneille varusmiehille, joita
ei enää nappaa mikään. Jopa se, että kvkk:hon on vedetty vyö väärinpäin,
ts. luodinkärjet taaksepäin, jolloin se jumittaa oikein kunnolla.
Asekoululla on kuulemma vitriinissä rk, jolla on ammuttu kova sysärin
läpi, ja aika näyttävästi on mennyt rikki. Sysäri tietysti lentää pihalle
ja asekin menee remonttiin tai ainakin tarkastettavaksi, vaikka olisi
silminnähden ehjä.
Mitenkäs tällainen:
Venäjällä oli (aapisessa, tms. historiankirjassa) sellainen tarina että kun
saksalaiset (1942-43 vuosina) valtasivat jonkun pikkukylän. Sitten raitilta
talon pihaan kurvaa joku tankki, sieltä hyppää ryhmä reippaita sotilaita ja
rupeaa kinaamaan emännältä maitoa/piimää/jotain juotavaa.
Sitä vierestä katselee pikkupoika tms.. Sille tulee päähän että kun
saksalaiset ovat muuta tekemässä niin sehän voi heittää parisen nokaretta
hiekkaa tankin tykinpiippuun. (kukaan ei kertonut miten se kurottuu 2-3m
korkeudelle). Tietenkin kun tarina etenee niin se onnistuu siinä.
Saksalaiset sitten menee eteenpäin tappamaan muutaman ryssän lissää..
Kuitenkin siinä vaiheessa kun ne ampuvat kovilla sillä tankin tykillä niin
se ottaa ja räjähtää.
Sitä tässä mietin että kuinka paljon sitä hiekkaa nyt pitää olla että
tällainen lopputulos saataisin aikaan.
Tietääkseni tankeilla vedetään hyvääkin vauhtia aavikkoja pitkin (oli joku
dokumentti saudiarabiassa järjestetyistä asemessuista missä ne hyppi kuin
gasellit arolla), joten hiekkaa saa olla aika reilustikin piipussa..
Tai ehkä moderni tankki pystyy 'läpipuhaltamaan' tykkinsä ennen käyttöä.
Tähän kai riittäisi puolikas panos ilman kovaa.
Propagandaahan se oli, mutta aika todentuntuista anyway..
Psi
Eräässä länsisuomalaisessa varuskunnassa on myös vastaavia
(kertaus)harjoitusten muistoja lasivitriinissä.Yksi niistä on tykin
putki, johon unohtui tähtäinten tarkistuksessa käytetty kollimaattori
sovituskappaleineen paikalleen. Putkesta tuli kuorittu banaani ja siitä
otettiin pätkä talteen muistoksi. Kukaan ei onneksi kuollut, mutta
varmaan läheltä piti, oli se sentään sen verran isokaliiperinen ase.
> Antti Heikkilä
> www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
ArNO
2
Liekö juttu putken halkeamisen syystä legendaa, sillä en ole koskaan kuullut
kollimaattoria käytettävän suuntaimen tarkistamiseen. Toisekseen on hyvin
hankala keksiä mitään käyttöä kollimaattorille suuntaimen tarkistuksessa,
sillä sehän tapahtuu siten, että putki suunnataan suuntaimista joko
suuntainten tarkistustauluun (eli putken suulle kiinnitetään esim. suorat
heinänkorret ristiin, irroitetaan lukosta iskuri ja tähdätään iskurin
reiästä korsiristikko tarkistustaulun putken akselille osoitettuun kohtaan)
tai "kaukana olevaan kohteeseen". Tämän jälkeen kiertokaukoputki säädetään
osoittamaan tarkistaulun sille osoitettuun kohtaan (tai kaukana olevaan
kohteeseen) ja korjataan kkp:n rummuilta mahdollinen virhe.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Pelkkiä paukkuja ? huh..
Mitenkäs ne harjoitukset sinun mielestäsi pitäisi toteuttaa ?
jaa.. että tst harjoituksissa kovilla.. no johan....
olisi meinaan tunnelmaa niissä harjoituksissa :-)
Ei liioin koulutustarkastuksessa kajahteneista
"Heittolaukaus ... heittolaukaus ... heittolaukaus ...
heittolaukaus ..." huudoista sekä taisteluparin yhteistoiminnasta
"Ammu sinä ... minä pakenen"
K
Tarkoitat varmaan jonkun puolustusvoimien komentajan... merivoimissa
niitä palvelee useita.
K
Näin tuommoisen Vekaralla kevytasevaraston seinustalla.
Sissikomppaniassa oli kuulemma ammuttu.
Itse sysäri ei ollut pahasti rutussa, luodinreikä oli yllättävän siisti
ja sojotti suorassa. Mukana oli ampumiseen käytetyn aseen
liekinsammuttaja. Sitä ei oltu irroitettu, sillä luoti oli laajentanut
sitä metallitappia sen verran että kiinni oli ja pysyi. Itse
rynsesteristä taisi mennä piippu muutenkin vahtokuntoon.
-P
Thou shalt not follow the Null Pointer,
for at its end Madness and Chaos lie.
Duoda duoda, ja beeb sinnekin priljeeraavalle sodamiehelle.
Res. upskoulussa eräs palvelustoveri lähti ihan lasarettiin pariksi viikoksi
räkäpäästä jalkaan saadun osuman vuoksi, joten ei se puupääluoti ihan
vaaraton ole. Palvelustoverille sattui jonkinnäköinen onnettomuus, olisiko
ollut lataushäiriö ja yrittivät rassilla työntää jotain pois piipusta.
Sysäri oli tietysti poissa aseesta ja sopimattomalla hetkellä ase laukesi
niin, että puuluoti osui kaveria jalkaan lähietäisyydeltä. Meni ainakin
kumisaappaasta reilusti läpi ja muutakin vahinkoa tuli, kun tuli sairaalaan
lähtö.
: Ei liioin koulutustarkastuksessa kajahteneista
: "Heittolaukaus ... heittolaukaus ... heittolaukaus ...
: heittolaukaus ..." huudoista
Myös kuultua:
"Erittäin pitkä sarrja itse asiassa koko lipas yhteen menoon!"
: sekä taisteluparin yhteistoiminnasta
: "Ammu sinä ... minä pakenen"
"Tue sinä, minä suojaan" lienee jo kaikille tuttu.
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Vahan terminologiaa: kaikki puolustusvoimissa palvelevat komentajat eivat
ole puolustusvoimien komentajia. Vain yksi on. Kyseessa on siis vakiintunut
ja juridisesti tarkka kasite - virallisissa yhteyksissa kannattaa kayttaa
vanhahtavaa monikon toista genetiivia, kuten tapana on (puolustusvoim_ain_
komentaja).
VAstaavasti, vaikka sillit mielellaan tuolla asialla virheellisesti
koittavatkin vinoilla, myoskaan kaikki Paaesikunnassa olevat paallikot eivat
ole Paaesikunnan paallikkoja. Eivatka kaikki vaapelit vaapeleita jne.
Juha Aa.
Rynkyn paukkupatruunassa (0,65 grammaa nopeaa N310-ruutia, tms. )
käytetään erilaista ruutia kuin taistelupatruunassa.
Paukkupatruunaruutia menee hylsyyn laitoja myöten noin 1,3 grammaa.
Tupla-annos voisi aiheuttaa mielenkiintoisia tuloksia, myös
puuluodin takana. :)
Taistelupatruunassa taas on hitaampaa ruutia 1,6-1,7 grammaa.
Hienoa toimintaa :)
Kuumaksi ammuttu kiväärinpiippu aiheuttaa myös nopeita reaktioita,
kun sen asiaa muistamaton nappaa kouraansa.
Ajattelin että jos kaksi puolta tappelee keskenään, näin leikisti
siis, niin miten tietää osuiko joku nyt minuun vai ei. Ilmeisesti
tällä ei sitten ole väliä vaan siellä joku tyyppi huutaa että nyt
puolustajat lähtevät perääntymään tms. Eikö rk:sta voisi kehittää
airsoft versiota...