Puakki
> Tappiot oli jo lähes 30% kun Komentaja ilmoitti: Ettei enää hyökkää,
> tappiot on jp liian suuret! Armeijan komentaja kenr. Talvela määräsi:
> Menköön vaikka koko Prikaati, mutta hyökkäystä on jatkettava.
> Ei jatkettu, vaikka onnistuminen oli lähellä,_ oli nähty sotilaiden
> pakenevan laivoihin takaisin.
> Nyt pidetään mekkalaa yhden palkkasotilas upseerin menehtymisestä!
> Samoin Libanonissa YK:n joukoissa kaatunutta toveriaan surrut, ei voinut
> itkultaan kertoa tapauksesta kaikkea.
> Kuolleita islamisteja ei noteerata...
>
> Puakki
Suomen armeijassa ei ole tappioita ilmoitettu prosentteina
määrävahvuudesta. Se on jenkkien tapa. Siksi epäilen tuon lukeman
todenperäisyyttä, todennäköisesti vasemmistolaisen kirjailijan juttuja.
Median suru ei ole sama kuin kansan suru, etenkään kaupallisen median.
"Aina soppii eppäillä" vastasi kapt. Kaarna lähetilleen... Linnan
romaanissa.
Tarkka luku lienee ollut 28% ?
Asia tuli uudelleen esille MM-lehdessä, jossa kirjoitettiin tuosta
maihinnoususta:'Taistelun kestäessä maihinnousseiden rivit harvenivat ja
taistelijoita oli enää harvassa, mutta he taistelivat päättäväisesti
eikä vihollinen onnistunut hyökkäyksessään"
> Median suru ei ole sama kuin kansan suru, etenkään kaupallisen median.
>
Kannaksen torjuntataisteluista kertovassa teoksessa, kerrottiin mitä
komentaja oli ilmoittanut Rykmeentin menetyksen kaatuneina 800
(Yksityiskirjessä se oli 1200!)
Uuno Tarkki ruotii Viipurin kompp. päälliköiden ilmoituksia vihollisen
kaatuneista pienin taisi olla 200 päätä! "Puna-armeija teki vain
tunnusteluhyökkäyksiä, sen menetykset eivät voineet olla tuota luokkaa"
Kenraali Keinänen/ Etujoikoissa Syvärille, kertoo '200 miehen
vahvuisen osasto Pinnan alkuperäisestä miehistöstä olleen lopussa ehjänä
vain 8 henkilöä.
Taistelukuvaukset on kopioitu kersantin päiväkirjasta. Pinnan arkiston
vei Siperialaiset Syvärillä, kersantti kertoo "Vähäisistä menetyksistä"
Puakki
P.S. Miksi D.163 Täytyi hyökätä Syvärin ylitse? Pinna oli ylittänyt
puron jo viikkoa aikaisemmin, "vesikauhu" tosin aiheutti päivän viivytyksen.
Jussi Talvi on ensimmäisenä aukonut päätään tuosta pelleilystä
novellissaan "Ystäviä", osaa "Vihollisia en ole ehtinyt lukea.
> P.S. Miksi D.163 Täytyi hyökätä Syvärin ylitse? Pinna oli ylittänyt
> puron jo viikkoa aikaisemmin, "vesikauhu" tosin aiheutti päivän
> viivytyksen.
> Jussi Talvi on ensimmäisenä aukonut päätään tuosta pelleilystä
> novellissaan "Ystäviä", osaa "Vihollisia en ole ehtinyt lukea.
>
Ainoa kerta, kun suuri määrä kaatuneita aiheutti kohua ja surua, oli
Äyräpään taistelu talvisodassa. Siinä kaatui kaikki saman kylän miehet -
johtui kutsunta-tavasta.
Tarkemmin tavasta sijoittaa saman alueen pojat samoihin
joukko-osastoihin.
Tälle toiminnalle löytyy erittäin päteviä perusteluja. Se suuri
haittapuoli tuli sitten esille juuri Äyräpäässä.
--
Kaj
Vaikkapa Raatteen tie. Paikalliset asukkaat tunsivat jokaisen notkon,
kiven, kannon ja kuopan. Siksi he pystyivät liikkumaan metsissä
Venäläisten huomaamatta, ja saivat siten vihollisen pelkäämään.
Tunnetusti pelko on sodan tehokkain ase.
Vastoin selvää käskyä, "Ei hyökkäystä, ennenkuin tykistö kerkiää
tukemaan", Laisto vei kommpaniansa akealle suolle konekiväärien
niitettöväksi.
"Kuulin selvästi kun hän sanoi: Säästetään vähiä kranaattejamme, eihän
siellä mitään ole vastassa.."
Uudessa hyökkäyksessä tykistön tuella kaatui vielä toistakymmentä, joten
Laistonsuon valtaus vaati toistasataa kuollutta.
Eräs katkera kapt. kertoo joutuneensa Pataljoonan vahvistukseksi.
Pataljoona oli siili-asemassa, evl-luut. keskellään syvässä poterossa.
"Montako kypärää hänellä nyt oli päässään, joskus on ollut kaksi
päällekäin?", kysyi eräs kompp. päällikkö
Vahvistus kompp. joutui yksin tekemään hyökkäyksen, suurin
menetyksin, päällikkö teki kantelun suoraan Rykmenttiin, ja evl.luut.
sai siirron,
"Mutta eihän sillä menetyksiä korvattu", kommentoi katkera kapt.
Eräät upseerit ovat pelänneet "omien ampuvan", Manu kertoo:
L. Törni ei koskaan sanonut pahaa sanaa omille miehilleen, toisten
osastojen miehille hän juovuksissa rähjäsi ja pieksi autonkuljettajaa
Manun vahtiessa pk:n kanssa, ettei toiset kuskit uskaltaneet
apuun,"Olihan se aika korni tilanne".
Eräs kotiseudun vänrikki haavoituttuaan oli huutanut: "Omat ampui", ehkä
shokki laukaisi tuon mielessä piilleen kauhun?
Varsinkin, jos komentajan ryhti pettää ja hän pakenee, Tsuikov lienee
saanut pika ylennyksen ja joutui teloittamaan navetassa entisen
komentajan Suomussalmella.
Eversti Fagernes pataljoonineen näki vihollisen menevän jäällä liian
kaukana, eikä voinut tuhota sitä, sulka jäi saamatta ja vielä oli lisä
painolastina Mäntsälän kapinan tukahduttaminen, hän SK-upseerina totteli
Svinhufvudia, armeijan upseerit Sihvoa vaille olivat piilossa.
Se ei ollut aiheeltaan Talvisota, koska Neuvostoliiton aikana Talvisotaa
ei ollut. Vain alueellinen konflikti.
*) poliittisten komissaarien päällikkö
**) Karjalan Lempäälä