sotillas kaliberit
Tomi Hämäläinen
Tästä patruuna asiastahan keskusteltiin jo viime keväänä aika ankarasti,
mutta puhutaan taas 8)
5.56x45 on tosiaakin haavaballistisesti erittäin hyvä patruuna, joka
tosiaankin tuottaa lyhyillä matkoilla kudokseen räjähdystyyppisiä
vammoja. MUTTA se on lennossa juuri tuosta samasta syystä hyvin epävakaa
(ja koska se on kevyt) muuttaa helposti suuntaa eteensä osuvista
esteitä, kuten vaikkapa heinänkorsista. Luoti myös menettää esteistä
energiaansa huomattavasti nopeammin kuin 7.62x39. Ja koska luoti on
nopea ja kevyt se menettää nopeasti energiaansa ilmalennon aikana. Mutta
koska se on suht nopea ja suht laakealentoratainen patruuna on sillä
periaatteessa melko helppo osua maaliin pienelläkin koulutuksella.
Laakea lentorata tekee etäisyyden arvioimisen periaatteessa
tarpeettomaksi ja nopea luoti pienentää tarvetta ottaa maalin liike
huomioon ennakkoa otettaessa. MUTTA juuri tuosta syystä se on yli 300m
ampuma matkoilla aika hyödytön patruuna. Voidaan tietysti kysyä mitä
tarvetta on RK patruunalle yli 300m matkoilla, koska keskiverto ampuja
ei osu mihinkään niillä matkoilla ilman optista tähtäintä.
7.62x39 taas on yli kaksi kertaa raskaamman luotinsa takia huomattavasti
parempi pitkillä matkoilla(ja sen energiamäärä on kaikilla matkoilla
huomattavasti 5.56:ta parempi) Sen läpäisy on parempi ja se käyttäytyy
paremmin peitteisessä maastossa. 7.62x39:ta voidaan myös käyttää
pitemmillä, yli 300m, ampumamatkoilla suht tehokkaasti. Suomalaisten
käyttämä 7.62x39 patruuna on lisäksi 30m/s nopeampi kuin "wanha"
patruuna. Joten se on myös huomattavasti tehokkaampi kuin 5.56. Jos
halutaan, voidaan 7.62x39 ladata myös hirvipatruunaksi (vaikkakin
parhaimmillaankin se olisi aivan sallitujen arvojen alarajalla) vaikka
vaatisikin niihin suoritus arvoihin ei riitä 415mm piippu, vaan
vaatisivat 60cm piipun ja pulttilukon.
5.56mm luoti pyörähtää pehmytkudoksessa noin 14 cm matkalla ja 7.62x39
pyörähtää 24 cm matkalla joten, ainakin lyhyillä ampumamatkoilla, 5.56
tekee huomattavasti pahempaa jälkeä joskin etu ainakin pienentyy,
ellei käänny jopa päinvastaiseksi pikillä ampumatkoilla. MUTTA
periaatteessa saivartelu ampumamatkoista ja haavaballistiikasta on
tyhjää puhetta, koska kukaan mistä tahansa RK:sta alle 300m
ampumatakalta osuman saanut on poissa pelistä PISTE.
Kriteereillä tehollinen kantama, haavaballistiikka, läpäisy mitattuna
ehkä paras RK kaliberi on tällä hetkellä 5.45X39. Joka on suunniteltu
haavaballistisesti sangen mielenkiintoiseksi, kuitenkin läpäisyltään
hyväksi ja 300m ampumatkoille riittäväksi patiksi. 5.56
haavaballistiikka on ilmeisesti "vahinko" eikä suunniteltu juttu.
Tomi Hämäläinen
tham...@nic.no-spam.fi
Osmo Ronkanen
Tomi =?iso-8859-1?Q?H=E4m=E4l=E4inen?= <tham...@nic.fi> wrote:
>Joo!
Voisitko kytkeä ton mimemoskan pois päältä?
>
>T=E4st=E4 patruuna asiastahan keskusteltiin jo viime kev=E4=E4n=E4 aika a=
>nkarasti,
>mutta puhutaan taas 8)
>
>5.56x45 on tosiaakin haavaballistisesti eritt=E4in hyv=E4 patruuna, joka
>tosiaankin tuottaa lyhyill=E4 matkoilla kudokseen r=E4j=E4hdystyyppisi=E4=
>
>vammoja. MUTTA se on lennossa juuri tuosta samasta syyst=E4 hyvin ep=E4va=
>kaa
>(ja koska se on kevyt) muuttaa helposti suuntaa eteens=E4 osuvista
>esteit=E4, kuten vaikkapa hein=E4nkorsista.
Luoti ei ole sen epåävakaampi kuin muutkaan. Noi epävakaudet oli ersä
syy selittää noita haavoja. JOs luoti olisi epävakaa, ei se olisi tarkka.
Luoti my=F6s menett=E4=E4 est=
>eist=E4
>energiaansa huomattavasti nopeammin kuin 7.62x39. Ja koska luoti on
>nopea ja kevyt se menett=E4=E4 nopeasti energiaansa ilmalennon aikana. Mu=
>tta
>koska se on suht nopea ja suht laakealentoratainen patruuna on sill=E4
>periaatteessa melko helppo osua maaliin pienell=E4kin koulutuksella.
>Laakea lentorata tekee et=E4isyyden arvioimisen periaatteessa
>tarpeettomaksi ja nopea luoti pienent=E4=E4 tarvetta ottaa maalin liike
>huomioon ennakkoa otettaessa. MUTTA juuri tuosta syyst=E4 se on yli 300m
>ampuma matkoilla aika hy=F6dyt=F6n patruuna.
300 metrissä tolla o vielä runsas 600J energiaa jäljellä. Se riittää
tappamaan hevosenkin. NATO-standardi taistelukyvyttömäksi tekemiselle on
85J. Se riittää reilusti yli kilometriin.
>Voidaan tietysti kysy=E4 mit=
>=E4
>tarvetta on RK patruunalle yli 300m matkoilla, koska keskiverto ampuja
>ei osu mihink=E4=E4n niill=E4 matkoilla ilman optista t=E4ht=E4int=E4.
>
>7.62x39 taas on yli kaksi kertaa raskaamman luotinsa takia huomattavasti
>parempi pitkill=E4 matkoilla(ja sen energiam=E4=E4r=E4 on kaikilla matkoi=
>lla
>huomattavasti 5.56:ta parempi) Sen l=E4p=E4isy on parempi
Läpäisy ei ole parempi ohuita ka kovia maaleja vastaan, esim.
panssarointia. Päinvastoin.
> ja se k=E4ytt=E4=
>ytyy
>paremmin peitteisess=E4 maastossa. 7.62x39:ta voidaan my=F6s k=E4ytt=E4=E4=
>
>pitemmill=E4, yli 300m, ampumamatkoilla suht tehokkaasti.
Lentoradan kaarevuus tekee ongelmallsiksi sebn käytön pidemmillä
matkoilla.
Tappokykyä riittää yli 1.5 kilometrin, kuten taannoinen
metsästysonnettomuus, jossa 8 grammainen puolivaippa tappoi 1.8
kilometristä, osoitti. (Ase tosin oli .308, mutta luoti hidastuu rynkyn
klähtönopeuteen esimmäisen 150-200 metrin matkalla, ja ko. luoti
läpäisi vielä teeren)
>5.56mm luoti py=F6r=E4ht=E4=E4 pehmytkudoksessa noin 14 cm matkalla ja 7.=
>62x39
>py=F6r=E4ht=E4=E4 24 cm matkalla joten, ainakin lyhyill=E4 ampumamatkoill=
>a, 5.56
>tekee huomattavasti pahempaa j=E4lke=E4 joskin etu ainakin pienentyy,
>ellei k=E4=E4nny jopa p=E4invastaiseksi pikill=E4 ampumatkoilla.
Toi 24cm oin venäläisellä luodilla. Suomalaisesta en ole nähnyt
gelatiinikokeita. Esim. Jugoslavialainen on herkempi pyörähtämään.
> MUTTA
>periaatteessa saivartelu ampumamatkoista ja haavaballistiikasta on
>tyhj=E4=E4 puhetta, koska kukaan mist=E4 tahansa RK:sta alle 300m
>ampumatakalta osuman saanut on poissa pelist=E4 PISTE. =
>
Mihin perustat ton väitteen? Ihmiset ovat jatkaneet taistelua useankin
osuman jälkeen.
Osmo
Koskinen Harri
:>(ja koska se on kevyt) muuttaa helposti suuntaa eteens=E4 osuvista
:>esteit=E4, kuten vaikkapa hein=E4nkorsista.
: Luoti ei ole sen epåävakaampi kuin muutkaan. Noi epävakaudet oli ersä
: syy selittää noita haavoja. JOs luoti olisi epävakaa, ei se olisi tarkka.
Puhut ehkä hieman eri asiasta. Faktahan on, että suomen metsämaastossa ei 5.56 NATO
luodilla tee mitään nimenomaan juuri sen takia, että se vaihtaa suuntaansa erittäin
herkästi oksista ja muista kevyistä esteistä, toisin kuin raskaampi käytössämme
oleva 7.62 ammus.
: 300 metrissä tolla o vielä runsas 600J energiaa jäljellä. Se riittää
: tappamaan hevosenkin. NATO-standardi taistelukyvyttömäksi tekemiselle on
: 85J. Se riittää reilusti yli kilometriin.
Kysymys onkin miten herkästi esteet muuttavat luodin lentorataa.
: Läpäisy ei ole parempi ohuita ka kovia maaleja vastaan, esim.
: panssarointia. Päinvastoin.
Ditto.
:> MUTTA
:>periaatteessa saivartelu ampumamatkoista ja haavaballistiikasta on
:>tyhj=E4=E4 puhetta, koska kukaan mist=E4 tahansa RK:sta alle 300m
:>ampumatakalta osuman saanut on poissa pelist=E4 PISTE. =
:>
: Mihin perustat ton väitteen? Ihmiset ovat jatkaneet taistelua useankin
: osuman jälkeen.
Pilkunnussimista, IMHO. Päähän jos ottaa vaikkapa ilmakiväärin suoran osuman, on
melko varmasti entistä tavaraa. Tilkassa satuin aikanaan näkemään myös mitä
rynchesterin luoti tekee säärelle...sillä ei kävellä "ihan heti".
--------------------------------------------------------
Harri Koskinen
oh2...@students.cc.tut.fi
--------------------------------------------------------
Osmo Ronkanen
Koskinen Harri <oh2...@cc.tut.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>:>(ja koska se on kevyt) muuttaa helposti suuntaa eteens=E4 osuvista
>:>esteit=E4, kuten vaikkapa hein=E4nkorsista.
>
>: Luoti ei ole sen epåävakaampi kuin muutkaan. Noi epävakaudet oli ersä
>: syy selittää noita haavoja. JOs luoti olisi epävakaa, ei se olisi tarkka.
>
>Puhut ehkä hieman eri asiasta. Faktahan on, että suomen metsämaastossa ei 5.56 NATO
>luodilla tee mitään nimenomaan juuri sen takia, että se vaihtaa suuntaansa erittäin
>herkästi oksista ja muista kevyistä esteistä, toisin kuin raskaampi käytössämme
>oleva 7.62 ammus.
Kyllä ko. luotejan on käytetty tiheämmissäkin metsissä. Älä puhu p:tä.
>
>: 300 metrissä tolla o vielä runsas 600J energiaa jäljellä. Se riittää
>: tappamaan hevosenkin. NATO-standardi taistelukyvyttömäksi tekemiselle on
>: 85J. Se riittää reilusti yli kilometriin.
>
>Kysymys onkin miten herkästi esteet muuttavat luodin lentorataa.
>
Kysymys oli siitä miten luoti säilyttää energiansa.
---
>
>:> MUTTA
>:>periaatteessa saivartelu ampumamatkoista ja haavaballistiikasta on
>:>tyhj=E4=E4 puhetta, koska kukaan mist=E4 tahansa RK:sta alle 300m
>:>ampumatakalta osuman saanut on poissa pelist=E4 PISTE. =
>:>
>
>: Mihin perustat ton väitteen? Ihmiset ovat jatkaneet taistelua useankin
>: osuman jälkeen.
>
>Pilkunnussimista, IMHO. Päähän jos ottaa vaikkapa ilmakiväärin suoran osuman, on
>melko varmasti entistä tavaraa. Tilkassa satuin aikanaan näkemään myös mitä
>rynchesterin luoti tekee säärelle...sillä ei kävellä "ihan heti".
Kyllä ihmiset ovat kävelleet useammankin osuman jälkeen. Tietysti, jos
luuhuun osuu, niin homma on eri, mutta tolloinkin 5.56mm on tuhuisampi.
Se tuhoaa luun täydellisesti.
Osmo
Ville Tuovinen
> Tappokykyä riittää yli 1.5 kilometrin, kuten taannoinen
> metsästysonnettomuus, jossa 8 grammainen puolivaippa tappoi 1.8
> kilometristä, osoitti. (Ase tosin oli .308, mutta luoti hidastuu rynkyn
> klähtönopeuteen esimmäisen 150-200 metrin matkalla, ja ko. luoti
> läpäisi vielä teeren)
En nyt puutu mihinkään ballistisiin- tai muihin ominaisuuksiin, vaan
ainoastaan tuohon ampumamatkaan. On totta, että luoti voi tappaa todella
pitkän matkan päästä. Tuo mainitsemasi metsästysonnettomuus liittyi
muistaakseni latvalinnustukseen. Eli aseella tähdättiin yläviistoon, josta
luonnollisestikin seuraa lentoradan piteneminen. Sitä paitsi harvemmin
tavallinen mosuri ampuu (ainakaan tähdättyjä laukauksia) yli kilometrin
laukauksia... 8)
Ville
Osmo Ronkanen
Ei kyse ollutkaan siitä osuuko, vaan että luodilla osuessaan on kyky
tappaa. 7.62x39:llä on 85 joulea n. 2 kilometriin. Jollain D-166
luodilla se on yli kolmeen kilometriin.
Osmo
Pekka Siltala
news:82sl0t$p7d$3...@baker.cc.tut.fi...
> Kysymys onkin miten herkästi esteet muuttavat luodin lentorataa.
Höpönlöpön, nykyaikainen sotilaspatruuna on aika pitkän kehitystyön
tulos. Venäläisethän siirtyivät 5,45 mm kaliberiin (AK-74) joka alkaa
olla lähellä ilmakiväärin kalia (kuten nato on .223) joten luodin pelkkä
massa tai halkaisija kriteerinä ei pääse kovin pitkälle. Kuriositeettina
muuten 5.56 wolframikuti painaa enemmän kuin RKn 7.62 millinen lapuan
vakiokuti, ja läpäisee pasin pellit siinä missä reilut 30 cm betonia.
Mielestäni tärkeämpää näissä käsiaseiden kudeissa on sen paino siinä
suhteessa, että kuinka isoa tuliannosta jääkäri voi mukanaan tehokkaasti
rahdata. Usein myös unohdetaan aseen hallinta sarjatulella. Ja ei niitä
pehmeitä maaleja ole ennenkään kymmenen männyn läpi
ammuttu ;-)
--
Pekka
So beauty blemish'd once's for ever lost,
In spite of physic, painting, pain and cost.
Tomi Hämäläinen
> Höpönlöpön, nykyaikainen sotilaspatruuna on aika pitkän kehitystyön
> tulos. Venäläisethän siirtyivät 5,45 mm kaliberiin (AK-74) joka alkaa
> olla lähellä ilmakiväärin kalia (kuten nato on .223) joten luodin
> pelkkä massa tai halkaisija kriteerinä ei pääse kovin pitkälle.
ÖH,,,, Ei, itse asissa läpiäisyyn vaikuttaa luodin halkaisija JA energia
sekä muutama muu seikka. Asiasta kiinnostuneet voivat käydä
lukaisemassa asiasta netistä. Muistaakseni sitilla Soviet Guns
1920-1945 oli asiasta jotain, ja oli joku paikka jossa asiaa ja eri
suureita oli selitetty oikein kuvan voimalla
ja toisena kuriositeettinä: Venäjästä huhutaan (ja siiitä huhutaan aina,
ja siirtyminen 5.45:kään ei ole vielä suoritettu loppuun, joten voi olla
täysin perätön juttu) että he aikovat ottaa puoli askelta takaisinpäin
ja siirtyä käyttämään 6mm aseita. Tämä VOI tarkoittaa sitä että vanjat
ovat olleet tyytymättömiä johonkin aspektiin käsitykissään. 6mm luoti
olisi ainakin tod näk painavampi.
>Kuriositeettina
> muuten 5.56 wolframikuti painaa enemmän kuin RKn 7.62 millinen lapuan
> vakiokuti, ja läpäisee pasin pellit siinä missä reilut 30 cm betonia.
JOO erikisluodit/ -patruunat on joka asiassa erikseen esim alisooninen
7.62x39 jää huomattavasti jälkeen energiassa ja missä vaan 5.56Natosta,
mutta sehän on "erikoispatruuna".
> Mielestäni tärkeämpää näissä käsiaseiden kudeissa on sen paino siinä
> suhteessa, että kuinka isoa tuliannosta jääkäri voi mukanaan
> tehokkaasti rahdata.
Suosittelet siis lämpimästi 22LR:ään siirtymistä? 8) kevyt luoti, joka
nurmipora saisi zilijoonia laukauksia mukaansa.
> Usein myös unohdetaan aseen hallinta sarjatulella.
KTs edeltä, Olen kanssasi samaa mieltä. M-16 on kuin nallipyssyllä
ampuisi ja sama pätee mitä suurimassa määrin AK-74:ään.
> Ja ei niitä
> pehmeitä maaleja ole ennenkään kymmenen männyn läpi
> ammuttu ;-)
Juu ei Ei, mutta sen yhden varvikon läpi voisi joskus ampuakin 8)
>
> --
> Pekka
Koko patruuna/asesuunnitteluhan asihan on sumeaa logiikkaa
kauneimmillaan. Kun teet painavamman/tehokkaamman luodin nousee
laukausyhdistelmän paino= se määrä mitä voi kuljettaa mukana vähenee.
Kun teet kevyen mukavasti kuljetettavan luodin, on sen teho heikompi
kuin raskaamman, lähes 1:1.
RK-62 ei ole ehkä maailman miellyttävin ase ampua, mutta oli(ainakin
omalla kohdallani) hallittavissa SIIS ei jatkuvalla sarjalla vaan
lyhyissä 2-3ls sarjoissa, semmoisissa joita pienet enkelit taivaan
suurissa varuskunnissa ampuvat, edesmenneiden kenraalisotamarsalkkojen
kyynelehtiessä vieressä. 8)
Tuo osumajuttu vielä. 5.56 on suunniteltu aina 300m asti käytävään
taisteluun ja yritetty optimoida helpoksi ammuttavaksi, kevyeksi ja
nopeaksi luodiksi.
Tomi Hämäläinen
tham...@nic.no-spam.fi