Apilas
Anne Ravi
Markus Jansson
<anne...@pp.inet.fi> wrote:
> Miten Apilas läpäisee nykypäivän tstvaunujen panssarointia?
Ilmoitettu läpäisy teräkseen on 700mm. Itäpanssareista kaikissa on
miltei vakiona ERA, joka vähentää tuota läpäisytehoa 50-80%.
Sivusta voi teoriassa mennä läpi, käytännössä ei uusimmista
vaunuista mene sivuistakaan. Edestä on turha edes yrittää.
Kaksoisontelon kun saisi niin ei olisi noitakaan ongelmia. Edelleenkin
totean, että RPG-29 olisi varmasti edullisempi ja tehokkaampi kuin
APILAS. Ja joo, onhan se kuulemma vähän epätarkempi. Tosin ei
kuulemma kuurouta ampujaansa kuten APILAS tekee...
Markus Jansson
-----------------------------------------
"Ympäristöliike hylkäsi tieteen ja logiikan 1980-luvun puolivälissä...
poliittiset aktivistit ovat käyttäneet ympäristöretoriikkaa peittääkseen
todelliset tavoitteensa, joilla on enemmän tekemistä luokkasodan ja
suuryritysten vastustamisen kanssa kuin tieteen kanssa..."
-Patric Moore, Greenpeacen perustajajäsen (New Scientist 12/1999)
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>Sivusta voi teoriassa mennä läpi, käytännössä ei uusimmista
>vaunuista mene sivuistakaan. Edestä on turha edes yrittää.
Vaikka jollakin pst-aseella ei läpäisisikään jotakin tiettyä vaunua,
niin hyvin suurella todennäköisydellä vaunu on taistelukelvoton osuman
saatuaan.
>Tosin ei
>kuulemma kuurouta ampujaansa kuten APILAS tekee...
Hyvin on tornihuhu uponnut. Ainakin meidän komppanissa aikanaan
Apilaksen ampuneet kuulevat edelleen aivan hyvin.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Antti Lavonen
Markus Jansson <jansson...@ziplip.com> kirjoitti
viestissä:1103_10...@news.utu.fi...
pst-aseita vastaan. Kuulosti aika tehokkaalta ja kalliilta järjestelmästä...
Olisiko täällä joku, joka osaisi kertoa asiasta enemmänkin? Onko se
suunniteltu enemmänkin ohjuksia vastaan vai ovatko sinkoaseetkin sitä
vastaan voimattomia?
Antti Lavonen
Pertti Ström
wrote:
>Intissä kerrottiin myös nk. ARENA-järjestelmästä, joka suojaa vaunua
>pst-aseita vastaan. Kuulosti aika tehokkaalta ja kalliilta järjestelmästä...
>Olisiko täällä joku, joka osaisi kertoa asiasta enemmänkin? Onko se
>suunniteltu enemmänkin ohjuksia vastaan vai ovatko sinkoaseetkin sitä
>vastaan voimattomia?
Googleen kun laittaa ensiksi mieleen tulleet hakusanat arena ja tank,
niin heti ensimmäinen osuma on tällainen:
http://armor.vif2.ru/Tanks/EQP/arena.html
Markus Jansson
<e...@muuten.kerro> wrote:
> vaunua pst-aseita vastaan. Kuulosti aika tehokkaalta ja kalliilta
> järjestelmästä... Olisiko täällä joku, joka osaisi kertoa asiasta
> enemmänkin? Onko se suunniteltu enemmänkin ohjuksia vastaan
> vai ovatko sinkoaseetkin sitä vastaan voimattomia?
Pääosin ohjuksia vastaan, mutta käytännössä toimii kyllä sinkojakin
vastaan. Systeemi laukaisee räjähdyspanoksen ilmaan ammuksen
tulosuuntaan. Panos räjähtää ja syttyy, luoden savua, lämpöä ja
sirpaleita. Nämä vaurioittavat tai tuhoavat ohjuksen/singon ammuksen
tai ainakin häiritsevät sen (ohjuksen) kohdistumista huomattavasti.
Lisäksi systeemiin on sitten elektroniset vastatoimenpiteet, jotka
jumittavat komento-ohjauksen, suuntaavat laserin ohjuksen
hakupäähän jumittaakseen sen jne. muuta ikävää.
Aika pirun ilkeitä vehkeitä kaikenkaikkiaan...
Markus Jansson
<pertt...@hotmail.com> wrote:
> Vaikka jollakin pst-aseella ei läpäisisikään jotakin tiettyä vaunua,
> niin hyvin suurella todennäköisydellä vaunu on taistelukelvoton
> osuman saatuaan.
Tsetseniassa ei ainakaan noin käynyt. Vaunut ottivat osumia kunnes
ammusvarastot sattuivat räjähtämään tai moottorit tuhoutumaan.
> Hyvin on tornihuhu uponnut. Ainakin meidän komppanissa aikanaan
> Apilaksen ampuneet kuulevat edelleen aivan hyvin.
Ja minä taas olen kuullut juttua että tuplasuojauksellakin
ammuttaessa kaverin korvat soivat muutaman tunnin. Joku totesi
taannoin että parhaita pst-miehiä ei pidä päästää ampumaan kovaa
APILASta koskaan, muuten sodan tullen eivät uskalla ampua
uudestaan kun pelkäävät niin julmetusti sitä meteliä...
Tietääkseni APILAS kiihtyy vain putkivaiheen aikana, kun taas RPG-
29 käyttää ulosheittopanosta ja sitten vasta syttyy varsinainen
ajopanos.
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>> Vaikka jollakin pst-aseella ei läpäisisikään jotakin tiettyä vaunua,
>> niin hyvin suurella todennäköisydellä vaunu on taistelukelvoton
>> osuman saatuaan.
>Tsetseniassa ei ainakaan noin käynyt. Vaunut ottivat osumia kunnes
>ammusvarastot sattuivat räjähtämään tai moottorit tuhoutumaan.
Osuman aiheuttaman tärähdyksen jälkeen esim. vaunun optiikka on
mennyttä, joten tähtääminen on hankalaa. Mistä olet muuten hankkinut
"tietosi" Tsetseniasta?
Joka tapauksessa itänaapurin vaunuista valtaosa on rynnäkkövaunuja tai
vanhempia tst-vaunuja, jotka Apilas läpäisee mennen tullen. Uusinta
kalustoa on lähinnä näyttelyissä. Kaikkien aseiden ei tarvitse tehota
kaikkiin vastustajan laitteisiin.
>Ja minä taas olen kuullut juttua että tuplasuojauksellakin
>ammuttaessa kaverin korvat soivat muutaman tunnin. Joku totesi
>taannoin että parhaita pst-miehiä ei pidä päästää ampumaan kovaa
>APILASta koskaan, muuten sodan tullen eivät uskalla ampua
>uudestaan kun pelkäävät niin julmetusti sitä meteliä...
Olet kuullut tornihuhuja.
Mikko Laine
luti kertoi aikoinaan ampuneensa toistakymmentä apilasta 24h sisään,
kun oli testailemassa kun niitä tuli suomeen ja totesi olevansa
mielestään ihan järjissään yhä!
Ihan yleisesti nuo osuma kohdat vaunuihin kannattaisi unohtaa sinko
(jopa ohjus) aseistuksesta puhuttaessa (tai mustihan taitaa kyllä olla
pirun tarkka)
Jos kerta singolla täräyttää vaunua, kannattaisi olla onnellinen että
osuu edes johonkin kohtaan! Tosi tilanne on "hieman" erilainen kuin
paikallaan töröttävä pahvimaali!
On perk... vaikea osua olalta ammuttavalla aseella(lujaa)liikkuvaan
vaunuu joka kulkee epätasaisessa maastossa, eikä tule suoraan kohti!
Onko kukaan kokeillut... homma meni pirun vaikeaksi (apilas
simulaattorilla) kun T-55m:iä tuli lauttana päälle, eikä yksikään
tullut suoraan päin vaan liikkui osittain viistosti ampujaan nähden +
kumpuilevassa maastossa!
Ohjukset ammutaan kauempaa, mutta pitää muistaa ainakin Pstohj 82
lentomatkan aikana tekemä lieriömäinen halkaisijaltaan n.1m "tynnyri"
liike! Eli ohjuksen osuma piste on jossakin n. puolenmetrin säteellä
tähtäimen ympyrästä!
Muutenkin nuo ilmoitetut läpäisyt panssarille ovat aina 90 kulmasta!
Mitäs sitten kun ammutaan tosiaan siihen etuviisto panssariin ja vielä
vaikka etuviistosta vaunua kohden... ei varmasti läpäise enää samaa...
jos ollenkaan!
Jos pitäisi apilasta/kessiä käyttää tosipaikassa, tekisin sen
ainoastaan suoraan kohti tulevaa/mielellään poistuvaa vaunua vastaan
ja metsän syvyydestä, ettei "pölähdys" heti paljastaisi paikkaa, tai
paikkallaan yllätettyyn/hitaasti liikkuvaa vaunua vastaan. Toisin
sanoen kertasingot toimivat mielestäni ainoastaan metsä tie
ympäristössä jossa vaunun tulo suunta on ennalta tiedossa, eivät
pellon reunassa tms!
Pstohj 82m käyttäisin mieluusti vain pidemmiltä etäisyyksiltä
tst-vaunujen kylkiin,ei siis hyökkäys suunnasta käsin!
Näistäkin puhuttaessa pitää muistaa että ei se naapurin kalusto
kokonaisuudessaan ole vielä edes mitään T-80 tasoa, T-72:sia on paljon
myös T-62:sia on käytössä, T-90 ja BMP-3 vasta testi mielessä mukana
(tsetsenia)!!
Mikko Laine
> pst-aseita vastaan. Kuulosti aika tehokkaalta ja kalliilta järjestelmästä...
> Olisiko täällä joku, joka osaisi kertoa asiasta enemmänkin? Onko se
> suunniteltu enemmänkin ohjuksia vastaan vai ovatko sinkoaseetkin sitä
> vastaan voimattomia?
Juu, eli tämmöinen että:
ns. aktiivinen ampuva suojajärjestelmä, etsintä/seuranta tutka vaunun
katolla sekä tornin ympärille sijoitetut torjunta ammus säiliöt.
Etsintä tutka havaitsee (vain tornin etusektorista) tietyllä
nopeudella lähestyvän esineen ja vaihtaa seurannalle/ilmoittaa maalin
lentoradan tietokoneelle joka katsoo osuuko esine vaunuu. Jos osuu
tietokone määrittää mikä säiliö laukastaan ja koska.
Torjunta säiliöstä lennähtää johtimella varustettu viuhkamiinan
tyylinen juttu joka lauetessaan tuhoaa sirpaleillaan lähestyvän
ohjuksen tai ammuksen (sinko) ei siis kerkea minkään kovan kuulan
perään!!
Lisäksi on tämä Shtora 1 systeemi:
Elektroninen suojaus, neljä laser varoitinta, 2
infrapunahäirintälähetintä, suojasavunheittimet, ym. sälä.
Varoittaa/laukaisee suojasavut laser mittauksen suuntaan ja käynnistää
ip-häirinnän = torni kääntyy mittauksen tulo suuntaan
Eli sokaisee ohjuksen/vaunun ampujan savuilla (myös lämpökamera) ja
sekoittaa joidenkin ohjusten komento signaalit (ei ilmeisesti spikea =
valokuitukaapeli)
Näitä on vaan melko helppo kusettaa/rikkoa:
-Konetykin (BMP-2/cv-90) sirpale sarja rikkoo kaikken optiikan vaunun
keulassa
-Järjestelmiä voi hämätä tuikkimalla laseretäisyys mittareilla
vuorotellen eri suunnista jolloin suojasavut tyhjenevät ja torni
pyörii edestakaisin ( 90 kulman kääntö kestää T-sarjalla n.4sek!!)ja
eri suunnassa oleva oma vaunu pamauttaa reiän läpi kun torni osoittaa
toisaalle
-Nopea T-72 ampuja mittaa ja laukaiseen ennen suojasavujen toimintaa
-Yleisesti järjestelmät eivät siis havaitse kuin etusektorin
tapahtumia!!
Ja tietenkään näitä ei ole testailtu tosi hommissa... ei voi tietaa
kuinka hyvin/varmasti pelaavat tosipaikassa!
Ei mikään mullistava homma Suomen peitteiseen maastoon, hyvä kumminkin
tietää!!
Näitä on siis joissain T-90:sissä
Risto Tammela
> Osuman aiheuttaman tärähdyksen jälkeen esim. vaunun optiikka on
> mennyttä, joten tähtääminen on hankalaa.
Itse epäilen aina suuresti näitä pamahtaa niin kovaa, että optiikka
hajoaa-juttuja. Itse olen nähnyt videon, jossa T-72 ottaa osuman
etuviistopanssariinsa toisesta T-72:sta ja säilyy toimintakykyisenä.
Modernimpien vaunujen suhteen opettavaisena olkoon tämä tarina
Persianlahdelta: Abrams ajaa eteenpäin, kunnes kuuluu helvetin moinen
pamaus. Ajaja ilmoittaa, että ajettiin miinaan. Kuuluu toinen pamaus,
mutta nyt ampuja ilmoittaa, että irakilaiset T-72:t tulittavat heitä.
Abrams oli ottanut kaksi osumaa ja miehistö vain miettii, mikä paukkuu.
Oma mielipiteeni on, että läpäisettömällä osumalla on lähinnä vain
psyykkinen vaikutus, ellei puhuta HESH-tyyppisistä a-tarvikkeista.
t:rike
Markus Jansson
<pertt...@hotmail.com> wrote:
> Osuman aiheuttaman tärähdyksen jälkeen esim. vaunun optiikka on
> mennyttä, joten tähtääminen on hankalaa. Mistä olet muuten
> hankkinut "tietosi" Tsetseniasta?
Tietääkseni myös venäläisissä vaunuissa on ns. spaced armour joka
vähentää noita täräyksiä aika tavalla. Noista osumista / tuhoutuneista
vaunuista oli juttua "Jossakin" jonka URLia ei enää ole tallessa. Siellä
oli kuvat mm. siitä mihin kohtaa osuttiin ja montako kertaa kunnes
vaunu saatiin tuhottua Groznyssä.
> Joka tapauksessa itänaapurin vaunuista valtaosa on
> rynnäkkövaunuja tai vanhempia tst-vaunuja, jotka Apilas läpäisee
> mennen tullen. Uusinta kalustoa on lähinnä näyttelyissä. Kaikkien
> aseiden ei tarvitse tehota kaikkiin vastustajan laitteisiin.
Tietääkseni T-80U:ta on aika pirusti etenkin Suomen rajan takana.
ERA on halpaa ja sitä on kyllä laitettu vanhempiinkin
venäläisvaunuihin. Ja eikö olisi pahuksesti parempi jos ne aseet
tepsisivät kaikkiin vastustajiin?
Kaarlo.V...@hut.fi
:> Hyvin on tornihuhu uponnut. Ainakin meidän komppanissa aikanaan
:> Apilaksen ampuneet kuulevat edelleen aivan hyvin.
: Ja minä taas olen kuullut juttua että tuplasuojauksellakin
: ammuttaessa kaverin korvat soivat muutaman tunnin. Joku totesi
: taannoin että parhaita pst-miehiä ei pidä päästää ampumaan kovaa
: APILASta koskaan, muuten sodan tullen eivät uskalla ampua
: uudestaan kun pelkäävät niin julmetusti sitä meteliä...
Apilas tuntuu olevan ehtymätön lähde tornihuhuille. Jos puoletkaan
niistä mitä minä olen kuullut olisi totta, Suomessa ei ampuisi rauhan
aikana kovia Apilaksia sen enempää huonot pst-miehet kuin
muutkaan. Kuulemani legendat tosin liittyvät yleensä enemmänkin naaman
verisuonien katkeiluun ja aivotärähdyksiin kuin kovaan meteliin.
: Tietääkseni APILAS kiihtyy vain putkivaiheen aikana, kun taas RPG-
: 29 käyttää ulosheittopanosta ja sitten vasta syttyy varsinainen
: ajopanos.
Tämmöinen kaksivaiheratkaisu on siitä hyvä, että se pienentää
takavaara-aluetta. Ainakin joitain kasivaihesinkoja voidaan käyttää
jopa sisätiloista.
carlos
Jouni Merikari
@news.utu.fi:
> Aika pirun ilkeitä vehkeitä kaikenkaikkiaan...
Niinpä. Kiistat pitäisi ratkoa sopivan kepin tai nuijan kanssa. Kikkailuksi
mennyt tämä sodankäynti. Kohta jotain sattuu vielä leukaan.
--
Jouni Merikari, +358503859843
----------------------------------------------------------------------
I don't hold with bilingualism. English was good enough for Jesus
Christ. - Ralph Melnyk
it
>
> Tietääkseni T-80U:ta on aika pirusti etenkin Suomen rajan takana.
> ERA on halpaa ja sitä on kyllä laitettu vanhempiinkin
> venäläisvaunuihin. Ja eikö olisi pahuksesti parempi jos ne aseet
> tepsisivät kaikkiin vastustajiin?
>
Military Balance 2001-2002:n mukaan Leningradin sotilaspiirin alueella
on maavoimilla 183 panssarivaunua ja merijalkaväellä 74 eli yhteensä 257
panssarivaunua. Ei siis paljoakaan enempää kuin Suomella.
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>Ja eikö olisi pahuksesti parempi jos ne aseet
>tepsisivät kaikkiin vastustajiin?
Eikö olisi mukavaa, jos eläisimme täydellisessä maailmassa?
Pertti Ström
> T-90 (150). BMP-3:sia on 100 kappaletta.
Kuten huomaamme, bulkki on vanhaa kalustoa. Uusia vaunuja riittää
lähinnä kalustoesittelyihin ja Janssonin painajaisiin.
Janssonin on vaikea tajuta, että esim. Apilas on hankittu yli
vuosikymmen sitten ja se on edelleen täysin kelvollinen ase sen ajan
vaunuja vastaan - joita sodassa itänaapuria vastaan tulisi rajoillemme
aivan ylivoimainen enemmistö. Ei kaikkia aseita voi päivittää naapurin
viimeisimmän uutuuden mukaan.
Uusiin vaunuihin tepsii esim. Leopard 2A4 tai Spike - ja kyllä se
Apilaskin menoa vaikeuttaa. Telamiina ja pohjamiina ovat myös ikäviä
vihollisia itävaunuille.
Juuso Hyvärinen
> <anne...@pp.inet.fi> wrote:
> > Miten Apilas läpäisee nykypäivän tstvaunujen panssarointia?
>
> Ilmoitettu läpäisy teräkseen on 700mm. Itäpanssareista kaikissa on
> miltei vakiona ERA, joka vähentää tuota läpäisytehoa 50-80%.
> Sivusta voi teoriassa mennä läpi, käytännössä ei uusimmista
> vaunuista mene sivuistakaan. Edestä on turha edes yrittää.
Onko todella kaikissa itäpanssareissa ERA? Tietenkin vientituloja kaipaava
IVY-alueen puolustus- (ja hyökkäys ;-) välineteollisuus tarjoaa sitä
useimpiin vaunumalleihin, mutta se, miten laajaa ko. teknologian
operatiivinen käyttö on, on aivan eri asia.
Juuso Hyvärinen
Anne Ravi
"Markus Jansson" <jansson...@ziplip.com> kirjoitti
viestissä:1104_10...@news.utu.fi...
> On Sat, 19 Oct 2002 17:39:38 +0300, Pertti Ström
> <pertt...@hotmail.com> wrote:
> > Vaikka jollakin pst-aseella ei läpäisisikään jotakin tiettyä vaunua,
> > niin hyvin suurella todennäköisydellä vaunu on taistelukelvoton
> > osuman saatuaan.
>
> Tsetseniassa ei ainakaan noin käynyt. Vaunut ottivat osumia kunnes
> ammusvarastot sattuivat räjähtämään tai moottorit tuhoutumaan.
>
>
> > Hyvin on tornihuhu uponnut. Ainakin meidän komppanissa aikanaan
> > Apilaksen ampuneet kuulevat edelleen aivan hyvin.
>
> Ja minä taas olen kuullut juttua että tuplasuojauksellakin
> ammuttaessa kaverin korvat soivat muutaman tunnin. Joku totesi
> taannoin että parhaita pst-miehiä ei pidä päästää ampumaan kovaa
> APILASta koskaan, muuten sodan tullen eivät uskalla ampua
> uudestaan kun pelkäävät niin julmetusti sitä meteliä...
>
vikaa.Ainoastaan ruutiroiskeet jätti jälkiä naamaan ja rk oli täynnä
hiekkaa.
T:Petri
>
Markus Jansson
<juuso.h...@vsaoky.fi> wrote:
> Onko todella kaikissa itäpanssareissa ERA? Tietenkin vientituloja
> kaipaava IVY-alueen puolustus- (ja hyökkäys ;-) välineteollisuus
> tarjoaa sitä useimpiin vaunumalleihin, mutta se, miten laajaa ko.
> teknologian operatiivinen käyttö on, on aivan eri asia.
Venäläisissä vaunuissa ainakin. Tsetseniassa oli ERA mutta
venäläiset myivät niitä mustaan pörssiin jonka vuoksi paraatimarssissa
tankit olivatkin sitten jo ilman...
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>> Uusiin vaunuihin tepsii esim. Leopard 2A4 tai Spike
>Joita on ne kaksi kappaletta kumpiakin.
Sotaa ei ole näkyvissä ennen ko. aseiden täyttä käyttöönottoa
Suomessa.
>Hohhoijaa. Spikea
>muistaakseni 160 laukaisulaitetta ja Leopardeja tulee jotain 120kpl.
>Vertaa tuota vaikka sitä 4000 T-80 vastaan...
Venäjällä ei ole _ikinä_ laittaa 4000 tst-vaunua Suomea vastaan.
>> Apilaskin menoa vaikeuttaa.
>Joo, voihan se pysäyttää vaunun jos teloihin osuu...
Vaunu on telaosuman jälkeen taistelukelvoton pitkään. Se riittää.
>> Telamiina ja pohjamiina ovat myös
>> ikäviä vihollisia itävaunuille.
>Noita tuskin edes luokitellaan panssarintorjuntaan. Miinoja ei
>yleensäkään pidetä jonkin vehkeen/henkilöstön torjuntaa
>tarkoitettuna vaan lisänä ja haittana jollekin. Panssarintorjunnan
>perustuminen miinoihin on lähinnä vitsi. Telamiinoja ja pohjamiinoja
>vastaan on kyllä keinoja, venäläisetkin ovat oppineet jotakin
>sodistaan...
Vastakeinoja tietysti on, mutta kaikkea vastaan on keinoja. Silti
miinoja käytetään, koska miinoite on _iso_ riesa maahantunkeutujalle.
Logiikkasi mukaan ei kannattaisi käyttää edes rynnäkkökivääriä, koska
vihollisella voi olla luotiliivi, jota 7.62 x 39 ei läpäise 150 m
etäisyydeltä.
it
>
> On Sun, 20 Oct 2002 06:57:38 +0200, it <i...@nospam.nospam>
> wrote:
> > Military Balance 2001-2002:n mukaan Leningradin sotilaspiirin
> > alueella on maavoimilla 183 panssarivaunua ja merijalkaväellä 74 eli
> > yhteensä 257 panssarivaunua. Ei siis paljoakaan enempää kuin
> > Suomella.
>
> Leningradin sotilaspiirin "koko" kalusto nimittäin modernisoitiin.
>
> Markus Jansson
Ilmeisesti raahattu muualle, koska Leningradin sotilaspiirissä on
Military Balancen mukaan enää 1 laskuvarjodivisioona ja 2 motorisoitua
jalkaväkiprikaatia sekä 1 merijalkaväkirykmentti.
Risto Tammela
> On Sun, 20 Oct 2002 08:45:55 GMT, Markus Jansson
> <jansson...@ziplip.com> wrote:
>>Eikö olisi mukavaa, jos Apilaksen sijaan olisi ostettu vaikka RPG-29
>>sinkoja niin ei tarvitsisi pohtia tälläistä? Tai sellainen Apilaksen versio
>>jossa olisi tuplataistelukärki?
> Oliko niitä tarjolla ostohetkellä ja mihin hintaan?
Tarjontakilpailu oli 80-luvun lopussa. Tuolloin maailmalla ei juurikaan
ollut tarjolla raskaita kertasinkoja, esim. ruotsalaiset toivat tuolloin
tarjolle Carl Gustavin. Ymmärrettävästi sitä ei valittu.
t:rike
Markus Jansson
<pertt...@hotmail.com> wrote:
> >Ja eikö olisi pahuksesti parempi jos ne aseet
> >tepsisivät kaikkiin vastustajiin?
>
> Eikö olisi mukavaa, jos eläisimme täydellisessä maailmassa?
Eikö olisi mukavaa, jos Apilaksen sijaan olisi ostettu vaikka RPG-29
sinkoja niin ei tarvitsisi pohtia tälläistä? Tai sellainen Apilaksen versio
jossa olisi tuplataistelukärki?
Markus Jansson
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>Eikö olisi mukavaa, jos Apilaksen sijaan olisi ostettu vaikka RPG-29
>sinkoja niin ei tarvitsisi pohtia tälläistä? Tai sellainen Apilaksen versio
>jossa olisi tuplataistelukärki?
Oliko niitä tarjolla ostohetkellä ja mihin hintaan?
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Mikko Kortetmaa
Markus Jansson <jansson...@ziplip.com> wrote:
> Telamiinoja ja pohjamiinoja
> vastaan on kyllä keinoja, venäläisetkin ovat oppineet jotakin
> sodistaan...
Ovat varmasti oppineet. Se ei estä silti suunnittelemasta miinoitetta
älykkäästi. Kerro millä teknillisillä keinoilla he voivat havaita
panssarimiinan jossa ei ole vaikkapa yhtään metallista osaa.
Toki raivaamalla pääsee aina eteenpäin, ~0.1m/s vauhtia.
> Noita tuskin edes luokitellaan panssarintorjuntaan. Miinoja ei
> yleensäkään pidetä jonkin vehkeen/henkilöstön torjuntaa
> tarkoitettuna vaan lisänä ja haittana jollekin. Panssarintorjunnan
> perustuminen miinoihin on lähinnä vitsi.
Panssaritorjunta perustuu miinoihin + sinkoihin. Tällöin se on
tehokasta.
--
- Mikko Kortetmaa | e-mail: mkortet at cc dot hut dot fi
Kari Korpi
> Ei tarvitsisikaan päivittää jos alunperin olisi hankittu kunnon
> kertasinkoja.
Oliko RPG-29 edes tuotannossa 1980-luvun puolivälissä, jolloin uutta
raskasta kertasinkoa ryhdyttiin hankkimaan? Muistaakseni iivana sai
julki RPG-22:n (72mm, M72:ta vastaava) vuonna 1986. Fransmanneilla oli
Apilas valmiina 1982.
> Joita on ne kaksi kappaletta kumpiakin. Hohhoijaa. Spikea
> muistaakseni 160 laukaisulaitetta ja Leopardeja tulee jotain 120kpl.
> Vertaa tuota vaikka sitä 4000 T-80 vastaan...
Venäläisessä panssaridivisioonassa on 282 tankkia. Panssariarmeijassa
(tunnetaan myös nimellä Shock Army) on kahdesta neljään panssari-
divisioonaa eli 564-1128 tankkia. Sinä siis ehdotat, että jos venäläiset
hyökkäävät Suomeen, ne tekevät sen neljän panssariarmeijan voimin
ja jokainen niistä on T-80:llä varustettu. Aika hurjaa menoa, kun
ajattelee, että kylmän sodan huippuvuosina NL piti Itä-Saksassakin
vain viittä armeijaa (8. kaartinarmeija, 1. & 2. kaartin panssari-
armeijat, 3. iskuarmeija, 20. kaartinarmeija) ja Suomen rajalla oli
vain 6. armeija.
> tarkoitettuna vaan lisänä ja haittana jollekin. Panssarintorjunnan
> perustuminen miinoihin on lähinnä vitsi. Telamiinoja ja pohjamiinoja
> vastaan on kyllä keinoja, venäläisetkin ovat oppineet jotakin
> sodistaan...
Aha. Muovista valmistettu pohjamiina joka osaa laskea yliajavat ajo-
neuvot ja laukaisee sitten ontelopanoksen T-80:n pohjaan, on lähinnä
vitsi. Jos et sattunut tietämään, T-80:n automaattilataajan ammus-
karuselli on juuri tuolla kohdalla. Boom.
-Stegu
--
"What do you call the things that grind corn?"
"Peasants."
- Terry Pratchett, "Interesting Times"
Pekka Siltala
news:GHrs9.4$C91...@read2.inet.fi...
> Ammuin inttiaikana 2 kovaa Apilasta,eikä kuulossa ole mitään
> vikaa.Ainoastaan ruutiroiskeet jätti jälkiä naamaan ja rk oli täynnä
> hiekkaa.
Samaa sivusta seuranneena katsellut, ja sitä kobotinsinistä kärkeä
ihailleena täytyy todeta että kummallista legendaa liikkuu. Itse olen
ampunut jos jokusen orakin ja harakin kevyellä kertasingolla, enkä usko että
se kovinpaljon kummoisempi juttu on. Ampujalle kuuluu vain tömps
tulpakuulonsuojauksen takaa, ja äänen inertia pitää huolen että sivummalla
kuuluu jysäys.
Afghanistanista muuten kun threadissa oli juttua, niin tulee mieleen juttu
jossa T-72 oli juuttunut solaan tellun jäljiltä, ja muistaakseni
afghaanisissit paukuttelivat siihen 24 kessiä ennenkuin vaunu tuhoutui, ja
kalahsnikovilla kun porukka yritti vaunusta ulos (tst-vaunun aseet ampuvat
aika huonosti yläkuolokulmilla, muistaakseni T-72sen piipun nosto on vain
jotakin luokkaa 11 astetta tms. Yleensäkin noita vaunuja tänä päivänä
tuhotaan siten, että yksi ampuu singolla kontaktit pinnasta vekka vaikka
kevyellä kertasingolla, ja toinen ampuu samalla menemään raskaalla
kertasingolla samaan kohtaan.tjsp. Jollain kessillä voi lähinnä tehdä kait
taisteluvaunuille harmia vaan tekemällä tarkoituksella 'osuma teloissa'
jolloin vaunu jää pyörimään paikalleen ja on helppo maali vaikka peeästeen
ITOW -miehistölle. En ole panssarintorjunnassa palvellut, joten en näistä
asioista niin paljoa tiedä, mutta esitin käsitykseni asiasta. Viisaammat
oikokoot.
--
Pekka
Miikka Lehtonen
news:aosh46$o8r$1...@mordred.cc.jyu.fi...
> Itse epäilen aina suuresti näitä pamahtaa niin kovaa, että optiikka
> hajoaa-juttuja. Itse olen nähnyt videon, jossa T-72 ottaa osuman
> etuviistopanssariinsa toisesta T-72:sta ja säilyy toimintakykyisenä.
Määrittele toimintakykyinen. Kai se ajaa edelleen ihan normaalisti, mut-
ta miten mahtaa tuon jälkeen toimi tarkka tähtäys jne... Nämä ovat tie-
toja, joita tuskin ihan tuosta vaan siviileille levitellään.
Miikka Lehtonen
news:aou17p$9...@bernoulli.tpu.fi...
> Oliko RPG-29 edes tuotannossa 1980-luvun puolivälissä, jolloin uutta
> raskasta kertasinkoa ryhdyttiin hankkimaan? Muistaakseni iivana sai
> julki RPG-22:n (72mm, M72:ta vastaava) vuonna 1986. Fransmanneilla oli
> Apilas valmiina 1982.
Älä nyt anna faktojen häiritä. Eihän se nyt menoa haittaa, ettei ihmeaseita
ollut
saatavilla. Tässä lisäehdotuksia: aseistetaan jokainen rivisotilas
jonkinlaisella
henkilökohtaisella raidekiihdyttimellä. Vehje saa olla kiväärin kokoinen, mutta
silti pitää löytyä tehoa sen verran, että ampuu kivitalosta läpi. Korvataan
kaikki
vanhat paskakopterit 2000 Apachella. Hankitaan tueksi 2000 M1A2:sta ja
niihin huippukoulutettu miehistö. Sitten taivaalle leijumaan Death Star.
Ja sitten Karjala takaisin!
Markus Jansson
wrote:
> Ilmeisesti raahattu muualle, koska Leningradin sotilaspiirissä on
> Military Balancen mukaan enää 1 laskuvarjodivisioona ja 2
> motorisoitua jalkaväkiprikaatia sekä 1 merijalkaväkirykmentti.
Hiton tyhmä ja asian sivusta menevä kysymys mutta minne ne on
raahtattu? Tsetseniaan vietiin vanhaa kalustoa. Keskelle Siperiaa
tuskin niitä on viety eikä kaukoitään. Ukrainaa & Valko-Venäjää
vastaanko? Tuskin. Myyty Irakiin jne.? ;) ;) ;)
Markus Jansson
<hannu.l...@kolumbus.fi> wrote:
> > Joita on ne kaksi kappaletta kumpiakin. Hohhoijaa. Spikea
> > muistaakseni 160 laukaisulaitetta
>
> ne neljä per jääkäripataljoona, mikä tekisi noin 36kpl.
36kpl per prikaati. Kolme prikaatia on noin 120laukaisulaitetta.
Markus Jansson
<mkortet@no_spam.cc.hut.fi.invalid> wrote:
> Ovat varmasti oppineet. Se ei estä silti suunnittelemasta miinoitetta
> älykkäästi. Kerro millä teknillisillä keinoilla he voivat havaita
> panssarimiinan jossa ei ole vaikkapa yhtään metallista osaa.
> Toki raivaamalla pääsee aina eteenpäin, ~0.1m/s vauhtia.
Ei tarvitse havaita. Riittää kun on vehkeet jotka aiheuttavat
magneettikentän tms. joka räjäyttää miinan metrin päässä
panssarivaunusta. Tai (miksiniitänytsittenikinäkutsutaankaan) sitten
pienet telat oikeiden telojen edessä jotka räjäyttävät telamiinat jne. (ja
tosin menevät paskaksi siinä mutta samantekevää kunhan tankki
säästyy).
> Panssaritorjunta perustuu miinoihin + sinkoihin. Tällöin se on
> tehokasta.
Miinat jotka havaitaan tai voidaan raivata/kiertää. Sinkoihin jotka eivät
läpäise ERA:lla varustettuja panssarivaunuja. Ei hyvää päivää... Silloin
se on tehokasta kun on käytettävissä riittävästi (enkä tarkoita yksi per
pataljoona) pst-ohjuksia, eritoten näköetäisyyden ulkopuolelta
ammuttavia (Strix tai FOG-M) ja noita miinoja ja tehokkaita sinkoja. Ja
mieluusti tulitukea pitämään vihollisen jalkaväki matalana.
Markus Jansson
<pertt...@hotmail.com> wrote:
> >Hohhoijaa. Spikea
> >muistaakseni 160 laukaisulaitetta ja Leopardeja tulee jotain
>
> Venäjällä ei ole _ikinä_ laittaa 4000 tst-vaunua Suomea vastaan.
No sanotaan sitten että yhteensä 2000 tst-vaunua. Ne vastaan 160
pst-ohjusta...
> Vaunu on telaosuman jälkeen taistelukelvoton pitkään. Se riittää.
Ei ole taistelukelvoton, on vain liikuntakyvytön. Jos sitä ei voida
tuhota...
> Logiikkasi mukaan ei kannattaisi käyttää edes rynnäkkökivääriä,
> koska vihollisella voi olla luotiliivi, jota 7.62 x 39 ei läpäise 150 m
> etäisyydeltä.
Pelkkää rynnäkkökivääriä ei juuri kannatakaan käyttää. Pitää olla
tukiaseita. Aivan kuten singot ja miinat tarvitsevat tukiaseina pst-
ohjuksia riittäviä määriä, tykistöä, tiedustelua, jne. jne.
Hannu Laaksonen
"Markus Jansson" <jansson...@ziplip.com> kirjoitti
viestissä:1107_10...@news.utu.fi...
> On Sun, 20 Oct 2002 14:55:33 +0300, "Hannu Laaksonen"
> <hannu.l...@kolumbus.fi> wrote:
> > > Joita on ne kaksi kappaletta kumpiakin. Hohhoijaa. Spikea
> > > muistaakseni 160 laukaisulaitetta
> >
> > Mistä moinen luku? Valmiusprikaateillehan on kaiketi tulossa vain
> > ne neljä per jääkäripataljoona, mikä tekisi noin 36kpl.
>
> 36kpl per prikaati. Kolme prikaatia on noin 120laukaisulaitetta.
4 ampumalaitetta per pataljoona, 3 pataljoonaa per prikaati. 12 prikaatilla,
36 yhteensä. Lisäksi prikaatin pst-ohjuskomppania, jolla 6kpl M83. Näin siis
sikäli kuin kokoonpano on jääkäriprikaatin kaltainen. Lopullista versiota ei
kai ole julkistettu, vai onko?
HL
Markus Jansson
@newton.tpu.fixx.invalid> wrote:
> Oliko RPG-29 edes tuotannossa 1980-luvun puolivälissä, jolloin
> uutta raskasta kertasinkoa ryhdyttiin hankkimaan? Muistaakseni
> iivana sai julki RPG-22:n (72mm, M72:ta vastaava) vuonna 1986.
> Fransmanneilla oli Apilas valmiina 1982.
Ehkäpä, mutta viimeistään nyt olisi aika heitää Apilas mäkeen ja
hankkia parempi vehje. RPG-7 on ollut tuotannossa vuosikymmeniä ja
siihen on ollut saatavilla erittäin laaja valikoima ampumatarvikkeita.
> Sinä siis ehdotat, että jos venäläiset hyökkäävät Suomeen, ne
> tekevät sen neljän panssariarmeijan voimin ja jokainen niistä on T-
> 80:llä varustettu.
Kunhan totesin miten paljon tavaraa rajan takana on. Lapsellista
kuvitella että 160 Eurospikea merkkaisi yhtään mitään sen rinnalla.
> Aha. Muovista valmistettu pohjamiina joka osaa laskea yliajavat ajo-
> neuvot ja laukaisee sitten ontelopanoksen T-80:n pohjaan, on
> lähinnä vitsi.
Ja on laitteita jotka luovat magneettikenttiä/muuta herätettä vaunun
eteen ja saavat miinan räjähtämään ennen vaunua. Eikä yksittäinen
miinatyyppi ole mikään pst-keino. Se on korkeintaan lisä ja kiusa.
Kari Korpi
> Hiton tyhmä ja asian sivusta menevä kysymys mutta minne ne on
> raahtattu? Tsetseniaan vietiin vanhaa kalustoa. Keskelle Siperiaa
> tuskin niitä on viety eikä kaukoitään. Ukrainaa & Valko-Venäjää
> vastaanko? Tuskin. Myyty Irakiin jne.? ;) ;) ;)
Kyllä Tshetsheniassa on nähty ihan uutta, jos ei peräti uusinta
kalustoa. Uutisissa on näkynyt T-72BM:iä ja T-80U:ta, Giatsint-
telatykkejä, Buratino-raketinheittimiä, jne.
Ja jos kalusto viedä Uralin itäpuolelle, sitä ei tarvitse enää
ilmoittaa TAE-sopimuksen asemäärissä. Sieltä tankit voidaan tuoda
sitten rautateitse nopeasti vaikka Viipurin asemalle.
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>No sanotaan sitten että yhteensä 2000 tst-vaunua. Ne vastaan 160
>pst-ohjusta...
Aika paljon olisi tuo n. 7 ps-divisioonaakin a) Venäjän kapasiteettiin
nähden b) Suomen teille. Ei taitaisi mahtua huollon kanssa koko
Etelä-Suomen tiestölle.
Lisäksi suosittelen muistamaan, että Suomella on muitakin aseita kuin
Spike.
>> Vaunu on telaosuman jälkeen taistelukelvoton pitkään. Se riittää.
>Ei ole taistelukelvoton, on vain liikuntakyvytön. Jos sitä ei voida
>tuhota...
Liikuntakyvytön vaunu on 99 % turha vaunu. Muista tuli ja liike.
>> Logiikkasi mukaan ei kannattaisi käyttää edes rynnäkkökivääriä,
>> koska vihollisella voi olla luotiliivi, jota 7.62 x 39 ei läpäise 150 m
>> etäisyydeltä.
>Pelkkää rynnäkkökivääriä ei juuri kannatakaan käyttää.
Silti se pitää olla olemassa, vaikka jossakin olisi joku toinen,
tehokkaampi ase naapurin jalkaväkeä vastaan.
>Pitää olla
>tukiaseita. Aivan kuten singot ja miinat tarvitsevat tukiaseina pst-
>ohjuksia riittäviä määriä, tykistöä, tiedustelua, jne. jne.
Alat pääsemään kärryille.
Panu Mantylahti
> Riittää kun on vehkeet jotka aiheuttavat magneettikentän tms. joka
> räjäyttää miinan metrin päässä panssarivaunusta.
On olemassa sähkömagneettisia raivaimia. Niitten käyttö hidastaa
etenemistä voimakkaasti, puhutaan noin 20 km/h tahdista. Ne ovat
kalliita ja siksi harvinaisia. Arvaas kolme kertaa, onko semmoisella -
tai millä muulla tahansa raivaimella - varustettu pioneerivaunu
prioriteettimaali?
> Tai (miksiniitänytsittenikinäkutsutaankaan) sitten pienet telat
> oikeiden telojen edessä jotka räjäyttävät telamiinat jne.
Tarkoitat ilmeisesti miinajyrää.
> (ja tosin menevät paskaksi siinä mutta samantekevää kunhan tankki
> säästyy).
Pioneeri-RUKin käynyt ja hiljan kotiutunut velipoikani tiesi kertoa,
että raivausvaunuja vastaan on varastossa muutama ilkeä temppu. Eräs
niistä on tämmöinen: kaivetaan kuoppa. Laitetaan sinne kolme telamiinaa
päällekkäin tai hävityskuutio (~20 kg TNTtä) ja telamiina. Odotetaan
että raivausvaunu tulee paikalle. Pioneerivaunun miinajyrä (niitä ei
todellakaan riitä joka vaunuun) räjäyttää 30 kiloa trotyyliä -> vaunu on
vähintään katollaan.
Varstaraivain kelpaa pääsääntöisesti vain jv-miinojen raivaukseen.
Esimerkiksi Raisu kyllä kestää yhden telamiinan, mutta kuvaamaani
tripla-tellua tai kuntokuutioansaa se ei siedä.
> Miinat jotka havaitaan tai voidaan raivata/kiertää.
Tietysti miinat havaitaan. Kun vaunun alla räjähtää, niin hölmömpikin
tajuaa että ollaan sulutteessa.
Miinoitetta ei jätetä yksikseen korpeen, vaan sen alueelle pitää voida
vaikuttaa omalla tulella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun
miinan räjähdyksen jälkeen vihollinen jalkaantuu, rupeaa niskaan
satamaan kranaatinheittimien ja/tai kenttätykistön A-tarvikkeita.
Lisäksi metsän siimeksessä majailevat jäksterit tekevät sulutteeseen
saapuneitten naapurien elämän varsin hankalaksi omalla kalustollaan.
Et kai ollut vempassa PST-koulutuksen aikana?
> Sinkoihin jotka eivät läpäise ERA:lla varustettuja panssarivaunuja.
So? Miinoitteessa yksin liikkumakyvyttömänä on ikävä olla. Monenkohan
päivän muona-annos panssarivaunun miehistöllä on mukanaan?-)
Vakavammin ottaen: koska torjunta-asemalla on syvyyttä, niin
sulutteeseen pysähtyneen vaunun *takana* on yleensä PST-voimaa.
-P
--
Thou shalt not follow the Null Pointer,
for at its end Madness and Chaos lie.
dWell
"Hannu Laaksonen" <hannu.l...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:aoud0o$e$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> 4 ampumalaitetta per pataljoona, 3 pataljoonaa per prikaati. 12
prikaatilla,
> 36 yhteensä. Lisäksi prikaatin pst-ohjuskomppania, jolla 6kpl M83. Näin
siis
> sikäli kuin kokoonpano on jääkäriprikaatin kaltainen. Lopullista versiota
ei
> kai ole julkistettu, vai onko?
Anyways, niitä taidettiin hankkia 256kpl ja jokaiseen 10 skodea
dWell
Risto Tammela
> "Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote in message
> news:aosh46$o8r$1...@mordred.cc.jyu.fi...
>> Itse epäilen aina suuresti näitä pamahtaa niin kovaa, että optiikka
>> hajoaa-juttuja. Itse olen nähnyt videon, jossa T-72 ottaa osuman
>> etuviistopanssariinsa toisesta T-72:sta ja säilyy toimintakykyisenä.
> Määrittele toimintakykyinen. Kai se ajaa edelleen ihan normaalisti, mut-
> ta miten mahtaa tuon jälkeen toimi tarkka tähtäys jne...
Järjestelmät toimivat ja miehistö on kykenevä jatkamaan toimintaa
fyysisesti.
Näihin täräys-juttuja puhuttaessa voi miettiä, että ovatko vaunujen
suunnittelijat hölmöjä? Suunnittelevatko he panssaroinnin, joka pysäyttää
laukauksen, mutta eivät huomioi kineettisen energian vaikutusta
ammunnanhallintaan.
t:rike
Pertti Ström
<jansson...@ziplip.com> wrote:
>Hiton tyhmä ja asian sivusta menevä kysymys mutta minne ne on
>raahtattu?
Mädäntyminen hankeen rahan puutteessa ja slaavilaisen työmoraalin
tuloksena on varteenotettava vaihtoehto.
Risto Tammela
> Laitetaan sinne kolme telamiinaa
> päällekkäin tai hävityskuutio (~20 kg TNTtä) ja telamiina. Odotetaan
> että raivausvaunu tulee paikalle. Pioneerivaunun miinajyrä (niitä ei
> todellakaan riitä joka vaunuun) räjäyttää 30 kiloa trotyyliä -> vaunu on
> vähintään katollaan.
Et ole ilmeisesti koskaan tutustunut jyrävaunun jyriin. Ne (tai
ainakin toinen niistä) menevät
rikki 30 kilosta tenttua, mutta eivät ne vaunua nurin keikauta.
t:rike
Mikko Laine
>
> Venäjällä ei ole _ikinä_ laittaa 4000 tst-vaunua Suomea vastaan.
Tämän meidän LEO hankkeen yhteydessä oli mil.fi sivuilla psv-kartta
lähialueiden tst-psv määristä:
Leningradin sotilaspiiri: N. 800 vaunua = 700kpl T-80 ja 100kpl T-72,
tilalle tulevaisuudessa T-90:siä...
Tärkeintä ei ole määrä vaan laatu... kuinka kävi kesällä -44...olisiko
se homma nyt niin radikaalisti muuttunut noista ajoista... eipä taida
olla...
Suomen pst ja vaunu kalusto oli määrällisesti alivoimainen ja PAHASTI,
mutta oli teknisesti lähes huipputasoa (myös käyttäjät), kuten alkaa
olemaan tänäkin päivänä!!
NL kesän-44 panssarivaunu- ja rynnäkkötykkitappiot olivat 730 vaunua!!
Tämä oli yli hyökkäyksen alkuperäisen vahvuuden!! Miehistötappiot
n.105 000 miestä!!!
Tappiot "pakottivat" NL:n neuvottelupöytään = täällä ollaan koneen
ääressä ja huomenna töihin eikä tarvi haistella liimaa räkä poskella
pakkasen karkoittamiseksi jossain stalin patsaiden kaatopaikalla.
Jari Hämäläinen
> Pioneeri-RUKin käynyt ja hiljan kotiutunut velipoikani tiesi kertoa,
> että raivausvaunuja vastaan on varastossa muutama ilkeä temppu. Eräs
> niistä on tämmöinen: kaivetaan kuoppa. Laitetaan sinne kolme telamiinaa
> päällekkäin tai hävityskuutio (~20 kg TNTtä) ja telamiina. Odotetaan
> että raivausvaunu tulee paikalle. Pioneerivaunun miinajyrä (niitä ei
> todellakaan riitä joka vaunuun) räjäyttää 30 kiloa trotyyliä -> vaunu on
> vähintään katollaan.
Yleensä se jyrä kestää tietyn suuruisia räjähdyksiä. Tuo 30+ kiloa
kerralla on yleensä riittävä satsi vioittamaan sitä jyräsysteemiä.
Toinen tapa tehdä selvää raivausvaunusta on kaivaa kuoppa mihin
pistetään tuo 30+ kiloa örnämenttiä. Sitten kaivetaan vähän matkan
päähän ihan normaalisti asennettu tellu josta viritellään r-tulilangalla
räjähdys välittymään myös tuohon isompaan ylläriin. Kun raivain
mahdollisesti räjäyttää sen telamiinan niin samalla lähtee vaunun alla
tuon isompi satsi tavaraa. Pistää vaunun pohjapellit uuteen uskoon.
Myös uusi pohjamiina yliajolaskurilla on myös mukava ylläri. Menee se
kevytraivaimella varustettu vaunu ja mahdollisesti vielä pari muutakin
yli ja sitten naps. Raivausporukka saa aivan varmasti lämmintä palautetta.
> Varstaraivain kelpaa pääsääntöisesti vain jv-miinojen raivaukseen.
Kyllä sillä telamiinojakin voi raivata, mutta jokaisen "osuman" jälkeen
pitää varstojen kunto tarkistaa ja tarvittaessa niitä ruuvata lisää
kiinni matkaansa tangentin suuntaan jatkaneiden tilalle. Eteneminen
pysähtyy joksikin aikaa. Samalla jos päästää vaikuttamaan alueeseen
omalla tulella niin raivaimen erikoismiehistö saa kylmä kyytiä...
Hämy
Hannu Laaksonen
"dWell" <tjhe...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:wnzs9.916$28.3...@reader1.news.jippii.net...
Kauppasumma oli 200 milj. MARKKAA. Millillä ei taida saada ampumalaitetta ja
10 ohjusta, tietoa asiasta ei ole, joten voin olla väärässäkin.
HL
Mika Rantanen
> niistä mitä minä olen kuullut olisi totta, Suomessa ei ampuisi rauhan
> aikana kovia Apilaksia sen enempää huonot pst-miehet kuin
> muutkaan. Kuulemani legendat tosin liittyvät yleensä enemmänkin naaman
> verisuonien katkeiluun ja aivotärähdyksiin kuin kovaan meteliin.
Minä kuulin huhua, että aseen paukaus saattaisi aiheuttaa jopa hiusmurtumia
niskarankaan.
- Mika Rantanen
Jyri Hakola
> Et ole ilmeisesti koskaan tutustunut jyrävaunun jyriin. Ne (tai
> ainakin toinen niistä) menevät
> rikki 30 kilosta tenttua, mutta eivät ne vaunua nurin keikauta.
Asennetaan se laukaisin tielle pisteeseen X ja asennetaan tuo 30 kilon
panos tielle 5 m ennen laukaisinta jolloin jyrän jyrätessä laukaisimen
kohtaa on vaunu panoksen päällä...
it
>
> > >Vertaa tuota vaikka sitä 4000 T-80 vastaan...
> >
> > Venäjällä ei ole _ikinä_ laittaa 4000 tst-vaunua Suomea vastaan.
>
> Tämän meidän LEO hankkeen yhteydessä oli mil.fi sivuilla psv-kartta
> lähialueiden tst-psv määristä:
> Leningradin sotilaspiiri: N. 800 vaunua = 700kpl T-80 ja 100kpl T-72,
> tilalle tulevaisuudessa T-90:siä...
>
Epäilyttää tuo kartta. Siinä on laskettu Suomen panssarikalustoon mukaan
30 T-54 panssaria. Taitaa nuo venäjän luvut sisältää ulkosalla ruostuvia
panssareita.
Kalle Rantanen
> Ei ole taistelukelvoton, on vain liikuntakyvytön. Jos sitä ei voida
> tuhota...
Liikuntakyvytön vaunu = tuhottu vaunu, ainakin muutaman minuutin kuluttua.
--
Kalle Rantanen <kara...@jippii.fi> <http://www.sci.fi/~tomcat14/>
"A mathematician is a blind man in a dark room looking for a black cat which
isn't there."
- Charles Darwin
Kalle Rantanen
> Näihin täräys-juttuja puhuttaessa voi miettiä, että ovatko vaunujen
> suunnittelijat hölmöjä? Suunnittelevatko he panssaroinnin, joka pysäyttää
> laukauksen, mutta eivät huomioi kineettisen energian vaikutusta
> ammunnanhallintaan.
No esmes länsivaunujen suojaus pyrkii säilyttämään miehistön hengissä vaikka
vaunu olisikin toimintakelvoton. Persianlahden sodassakin useampia Abramseja
vaurioitui käyttökelvottomaksi, mutta miehistötappioita ei tullut.
Markus Jansson
> On olemassa sähkömagneettisia raivaimia. Niitten käyttö hidastaa
> etenemistä voimakkaasti, puhutaan noin 20 km/h tahdista. Ne ovat
> kalliita ja siksi harvinaisia. Arvaas kolme kertaa, onko semmoisella -
> tai millä muulla tahansa raivaimella - varustettu pioneerivaunu
> prioriteettimaali?
Prioriteettimaali...johon ei Apilas edelleenkään tepsi...
> Tarkoitat ilmeisesti miinajyrää.
En varsinaista hitonmoista jyrää mutta joo, periaatteessa...
> Esimerkiksi Raisu kyllä kestää yhden telamiinan, mutta kuvaamaani
> tripla-tellua tai kuntokuutioansaa se ei siedä.
Niin. Ja arvaas montako noita tehdään? Pioneeriopin
luentomonisteen mukaan aika pahuksen vähän. Yhteen
miinoitteeseen ehkä pari-kolme korkeintaan.
> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun
> miinan räjähdyksen jälkeen vihollinen jalkaantuu, rupeaa niskaan
> satamaan kranaatinheittimien ja/tai kenttätykistön A-tarvikkeita.
> Lisäksi metsän siimeksessä majailevat jäksterit tekevät
> sulutteeseen saapuneitten naapurien elämän varsin hankalaksi
> omalla kalustollaan.
Jos tulitukea on saatavilla vielä silloin... Tykistö tai krh:t eivät tee
sanottua tuhoa panssarivaunuille. Jäksterien rynkyt eivät nekään. Ja
kuten todettua, ei Apilaksetkaan. Musti voisi jopa tehdäkin uudella a-
tarvikkeella.
> So? Miinoitteessa yksin liikkumakyvyttömänä on ikävä olla.
> Monenkohan päivän muona-annos panssarivaunun miehistöllä on
> mukanaan?-)
Miinoitteessa on yksi psv. Ehkä vielä sellainen josta on mennyt vain
jyrä rikki. Loput vetäytyvät sata metriä ja takovat metsän ja jäksterit
jauhelihaksi ja sitten koukkaavat.
Markus Jansson
@newton.tpu.fixx.invalid> wrote:
> Ja jos kalusto viedä Uralin itäpuolelle, sitä ei tarvitse enää
> ilmoittaa TAE-sopimuksen asemäärissä. Sieltä tankit voidaan tuoda
> sitten rautateitse nopeasti vaikka Viipurin asemalle.
Onko tosiaan noin?
Markus Jansson
<pertt...@hotmail.com> wrote:
> Lisäksi suosittelen muistamaan, että Suomella on muitakin aseita
> kuin Spike.
Joo, AT-4 ohjuksia joilla voi ampua korkeintaan rynnäkköpsv:tä, sitten
ITOWeja jotka painaa kuin synti ja voivat tosin saada jotain aikaankin
kunnon psv:hen...
> Liikuntakyvytön vaunu on 99 % turha vaunu. Muista tuli ja liike.
..kunnes se viedään taakse ja korjataan kuntoon. Persianlahden
sodassa liittouman panssarit jotka ottivat osumia eivät tosiaan olleet
toimettomia.
> >Pelkkää rynnäkkökivääriä ei juuri kannatakaan käyttää.
>
> Silti se pitää olla olemassa, vaikka jossakin olisi joku toinen,
> tehokkaampi ase naapurin jalkaväkeä vastaan.
Ei, vaan yhdistelmänä rk ja muut on hyvä systeemi. Pelkkä rk tai
pelkkä "asejärjestelmä X" ei ole. Ainakaan hinta-laatusuhteeltaan.
Antti Heikkila
Telan alla oleva miina+hävityspanos tai kolme telamiinaa samassa kuopassa
EI heitä nurin mitään vaunua. Tornihuhu.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> On Sat, 19 Oct 2002 11:59:15 GMT, "Anne Ravi"
> <anne...@pp.inet.fi> wrote:
> > Miten Apilas läpäisee nykypäivän tstvaunujen panssarointia?
>
> Ilmoitettu läpäisy teräkseen on 700mm.
Ilmoitettuja lukemia (jotka ovat läpäisyä RHA-teräkseen, standardisoituun
vertailukohtaan, joka on valssattua panssariterästä, kovuus 280 HV,
murtolujuus 900 N/mm^2) on useita. Vaihdellen 650:stä 720 mm:n. Uudempien
vaunujen etupanssarit on mitoitettu kestämään ainakin tuon verran, kyljet
ja takaosa paljon vähemmän. Eli alkuperäiselle vastaajalle: edestä
läpäisee epävarmasti, kyljestä suurella varmuudella.
> Itäpanssareista kaikissa on
> miltei vakiona ERA, joka vähentää tuota läpäisytehoa 50-80%.
Vähentää 10-60% STAE 1993:n mukaan.
> Sivusta voi teoriassa mennä läpi, käytännössä ei uusimmista
> vaunuista mene sivuistakaan. Edestä on turha edes yrittää.
Miten niin ei mene sivusta läpi? Sivupanssarin paksuus T-malleissa on niin
pieni, että puolittuneellakin läpäisyllä apilas puhkaisee sen reilusti. Ja
siellä sivussa EI ole reaktiivilevyjä kuin rungon etukulmalla ja tornissa
noin keskilinjaan asti. Etenkin telapyörästön takana oleva panssari on
ohutta ja sen takana hyvin haavoittuva tykin automaattilataaja. Telojen
suojaksi on kehitetty teräksestä ja kumista tehtyjä joustavia helmalevyjä
(vrt. israelilaisten ketjut tornin takana), mutta koeammunnassa ne eivät
suojanneet Apilakselta.
>
> Kaksoisontelon kun saisi niin ei olisi noitakaan ongelmia. Edelleenkin
> totean, että RPG-29 olisi varmasti edullisempi ja tehokkaampi kuin
> APILAS. Ja joo, onhan se kuulemma vähän epätarkempi.
Painaa tuplasti sen mitä Apilas. Itse suhtaudun hyvin suurella
epäilyksellä siihen lukuun 750mm terästä *reaktiivien jälkeen* koska
kyseessä on vain 105-millinen kranaatti ja senkin painosta joku 20%-30% on
etummaista panosta, eli se varsinaisen läpäisyn tekevä jälkimmäinen on sen
verran pienempi. Ja silti pitäisi läpäistä enemmän kuin Apilas. Jos joku
valmistajasta riippumaton taho julkaisee sille speksit, niin katsotaan
sitten uudestaan.
> Tosin ei
> kuulemma kuurouta ampujaansa kuten APILAS tekee...
Hohhoijaa. Minä olen sitten varmaan kaksinkertaisesti kuuro (2xApilas),
vaikka kuulokäyrä ei muuttunut miksikään. Apilas tönäisee sivulle aika
paljon, koska se kevlarputki joustaa tarkoituksella. Jos lasketaan
lähtevän ammuksen kineettistä energiaa per ladatun aseen paino, niin tämä
ns. ominaisenergia on Apilaksella ihan omaa luokkaansa. Siksi sen
ampuminen on melko 'dynaaminen' kokemus ja siitä on hurjia huhuja. Ainoa
ampujalle tullut vaurio, jonka itse näin, oli 1 kpl nenäverenvuotoa väärän
pään asennon takia.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> Pertti Ström <pertt...@hotmail.com> wrote:
>
> > Osuman aiheuttaman tärähdyksen jälkeen esim. vaunun optiikka on
> > mennyttä, joten tähtääminen on hankalaa.
>
> Itse epäilen aina suuresti näitä pamahtaa niin kovaa, että optiikka
> hajoaa-juttuja.
Siinä pitää käytännössä osua siihen optiikan ylälinssiin tai sen koteloon
niin kovaa, että koko kotelo särkyy. Tämä jälkimmäinen on isompi ongelma
jälkiasennetulle optiikalle, ne alkuperäiset on yleensä sovitettu tornin
muotoihin niin, että ulkonevaa osaa on vähän.
> Modernimpien vaunujen suhteen opettavaisena olkoon tämä tarina
> Persianlahdelta: Abrams ajaa eteenpäin, kunnes kuuluu helvetin moinen
> pamaus. Ajaja ilmoittaa, että ajettiin miinaan. Kuuluu toinen pamaus,
> mutta nyt ampuja ilmoittaa, että irakilaiset T-72:t tulittavat heitä.
> Abrams oli ottanut kaksi osumaa ja miehistö vain miettii, mikä paukkuu.
>
> Oma mielipiteeni on, että läpäisettömällä osumalla on lähinnä vain
> psyykkinen vaikutus, ellei puhuta HESH-tyyppisistä a-tarvikkeista.
Riippuu paljon vaunutyypistä. Uudemmat keraameja
sisältävät monikerrospanssarit pysäyttävät sirpaleenmuodostuksen
tehokkaasti ja tekevät tärykranaatista (HESH) oikeastaan turhan.
Vanhempi, homogeeninen teräs sen sijaan on altis sekundaaristen
sirpaleiden muodostumiselle. Siksi se tehdään yleensä tankeissa melko
pehmeästä ja sitkeästä teräksestä, ja vain pinnat (joskus vain ulkopinta)
karkaistaan kovaksi. Sisäpinnan 'spall liner' on siellä ihan todellisesta
syystä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Risto Tammela
> Epäilyttää tuo kartta. Siinä on laskettu Suomen panssarikalustoon mukaan
> 30 T-54 panssaria.
Niitä löytyy vielä esim. Jääkäriprikaatista.
t:rike
Risto Tammela
Se panos täytyisi kaivaa niin syvälle, ettei jyrän aurat katkaise sen
sytyttimeen meneviä piuhoja. Voisi onnistuakin, mutta ei kovin nopeaa
rakentaa.
t:rike
Antti Heikkila
> Markus Jansson <jansson...@ziplip.com> wrote:
> > Ehkäpä, mutta viimeistään nyt olisi aika heitää Apilas mäkeen ja
> > hankkia parempi vehje. RPG-7 on ollut tuotannossa vuosikymmeniä ja
> > siihen on ollut saatavilla erittäin laaja valikoima ampumatarvikkeita.
>
> Anteeksi, nyt tuli C|N>K.
>
> RPG-7:n tärkeimmät kranaatit (jos sirpaleita ei lasketa) ovat PG-7M,
> PG-7VL ja PG-7VR (jos et sitten halua ostaa kaikkein ensimmäistä, v.
> 1962 peräisin olevaa PG-7:aa). Ilmoitusten mukaan PG-7M läpäisee
> 320mm RHA, VL 600mm ja VR on tandemkärki.
Nuo 105mm ontelolla varustetut versiot vaativat kaiken lisäksi
ampumalaitteen modifioinnin. Ainakin tähtäimet menevät uusiksi ja
ampumalaitetta pitää tod.näk. vahventaa, kun ulos heitettävä massa on
tuplaantunut alkuperäisestä. Niillä Janssonin viimeksi tästä aiheesta
keskusteltaessa hehkuttamilla 'basaarista puoli-ilmaisiksi' -RPG-7:lla
niitä ei voisi ampua. Ne saattavat olla myös rikki, loppuunkäytettyjä tai
muuten viallisia. Halvalla myydään vain itselle tarpeetonta tavaraa.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Pekka Siltala
> Et ole ilmeisesti koskaan tutustunut jyrävaunun jyriin. Ne (tai
> ainakin toinen niistä) menevät
> rikki 30 kilosta tenttua, mutta eivät ne vaunua nurin keikauta.
Mitens muuten raisu ? Voiko sillä raivata tellut pois jalkaväkimiinojen
lisäksi, l. kuinka syvältä ne kettingit kuopaisevat ?
--
Pekka
Antti Heikkila
> On Sun, 20 Oct 2002 17:16:45 +0300, Pertti Ström
> <pertt...@hotmail.com> wrote:
> > Lisäksi suosittelen muistamaan, että Suomella on muitakin aseita
> > kuin Spike.
>
> Joo, AT-4 ohjuksia joilla voi ampua korkeintaan rynnäkköpsv:tä,
Läpäisyäkin on vain 650mm, eli suunnilleen sama kuin Apilaksella.
Mitäköhän nyt tarkoitat?
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Kalle Rantanen
> ITOWeja jotka painaa kuin synti ja voivat tosin saada jotain aikaankin
> kunnon psv:hen...
Tiettävästi TOW2 nykyään.
Kalle Rantanen
> Mitens muuten raisu ? Voiko sillä raivata tellut pois jalkaväkimiinojen
> lisäksi,
Tiettävästi minkä tahansa miinan joka ei pysty vahingoittamaan itse
ajoneuvoa.
> l. kuinka syvältä ne kettingit kuopaisevat ?
Sitähän pystyy ilmeisesti säätämään, tosin en tiedä kuinka alas. Olettaisin,
että riittävästi.
Antti Heikkila
Piuha pitää vetää L- tai J-kirjaimen muotoisesti, eli panos ja se viisi
metriä piuhaa menevät ajouran suuntaan, toivottavasti telojen (ja jyrien)
välistä. Vasta laukaisimen kohdalla piuha käännetään menemään uran poikki.
Ascii-taidetta:
/---\
(O) |
*** | ***
*** | ***
*** | ***
*** (X) ***
*** ***
(O) = laukaisin
/-- = johtoa
(x) = panos
*** = raivattu ura
Jos koko uraa käännetään puskulevyn kanssa nurin, niin sitten tuo
tietysti paljastuu, koska panos tulee vastaan ensiksi. Tuossa
geometriassa johto tuskin tulee ensimmäisenä ylös maasta. Kaikista
vaikeimmin raivattava panssarimiina on tietysti kylkimiina. :)
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
JTV
"Kalle Rantanen" <kara...@jippii.fi> wrote in message
news:ap0cj0$i14$1...@juuri.cc.lut.fi...
> "Markus Jansson" <jansson...@ziplip.com> wrote in message
> > Joo, AT-4 ohjuksia joilla voi ampua korkeintaan rynnäkköpsv:tä, sitten
> > ITOWeja jotka painaa kuin synti ja voivat tosin saada jotain aikaankin
> > kunnon psv:hen...
>
> Tiettävästi TOW2 nykyään.
Itseasiassa pst-ohjus oppaan mukaan kyseiseen laukaisimeen löytyy: ITOW,
TOW-2 ja TOW-2A ohjuksia. Noista TOW-2A:lla on tuplaontelo-taistelukärki.
Jenkeillä on sitten vielä yltäiskevä TOW-2B:kin, mutta niitä ei kai Suomeen
ole hankittu.
Olen kuullut myös väitettävän että AT-4:istä viimeiset olisi ammuskeltu
vuonna 2000 ja nyt noissa laukaisimissa käytettäisiin AT-5:sta.
Aihetta sivuten: Tietääkö kukaan onko SS-11 vielä väyläohjuksena käytössä?
Rannikkotykistömuseossa oli viime kesänä yksi esitteillä, mikä antaisi
tietynsuuntaisia viitteitä.Olisi melkoisen pitkäkäyttöinen
ohjusjärjestelmäksi jos vielä olisi käytössä. Ei tarvitse vastata jos
arvelee tietoa luottamukselliseksi.
JTV
Markus Jansson
<ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> > Joo, AT-4 ohjuksia joilla voi ampua korkeintaan rynnäkköpsv:tä,
>
> Läpäisyäkin on vain 650mm, eli suunnilleen sama kuin Apilaksella.
> Mitäköhän nyt tarkoitat?
Mikähän lähde tuohon on? Itse muistan lukeneeni, että AT-4:llä
läpäisy on jotain 4-500mm. Toisaalta, eikös noihin vaihdettu
Suomessa uudet taistelukärjet jokin aika sitten?
Markus Jansson
<ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> Telan alla oleva miina+hävityspanos tai kolme telamiinaa samassa
> kuopassa EI heitä nurin mitään vaunua. Tornihuhu.
Merkavan heitti kyljelleen 40KG räjähdettä...
Mika Rasanen
>Ja minä taas olen kuullut juttua että tuplasuojauksellakin
>ammuttaessa kaverin korvat soivat muutaman tunnin. Joku totesi
>taannoin että parhaita pst-miehiä ei pidä päästää ampumaan kovaa
>APILASta koskaan, muuten sodan tullen eivät uskalla ampua
>uudestaan kun pelkäävät niin julmetusti sitä meteliä...
Minä taas kuulin, että silmälasipäistä ei rauhan aikana päästetä ampumaan.
Syytä en muista :)
Kukaan meillä aikoinaan apilaksen ampuneista ei meteliä valitellut, tosin
kaikki ampuivat myös mustilla mikä saattoi vaikuttaa siihen miten
apilaksen ampumisen koki.
Anne Ravi
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.OSF.4.30.021021...@tekno.helsinki.fi...
> On Sat, 19 Oct 2002, Markus Jansson wrote:
>
> > On Sat, 19 Oct 2002 11:59:15 GMT, "Anne Ravi"
> > <anne...@pp.inet.fi> wrote:
> > > Miten Apilas läpäisee nykypäivän tstvaunujen panssarointia?
> >
> > Ilmoitettu läpäisy teräkseen on 700mm.
>
> Ilmoitettuja lukemia (jotka ovat läpäisyä RHA-teräkseen, standardisoituun
> vertailukohtaan, joka on valssattua panssariterästä, kovuus 280 HV,
> murtolujuus 900 N/mm^2) on useita. Vaihdellen 650:stä 720 mm:n. Uudempien
> vaunujen etupanssarit on mitoitettu kestämään ainakin tuon verran, kyljet
> ja takaosa paljon vähemmän. Eli alkuperäiselle vastaajalle: edestä
> läpäisee epävarmasti, kyljestä suurella varmuudella.
>
> > Itäpanssareista kaikissa on
> > miltei vakiona ERA, joka vähentää tuota läpäisytehoa 50-80%.
>
> Vähentää 10-60% STAE 1993:n mukaan.
>
> > Sivusta voi teoriassa mennä läpi, käytännössä ei uusimmista
> > vaunuista mene sivuistakaan. Edestä on turha edes yrittää.
>
> Miten niin ei mene sivusta läpi? Sivupanssarin paksuus T-malleissa on niin
> pieni, että puolittuneellakin läpäisyllä apilas puhkaisee sen reilusti. Ja
> siellä sivussa EI ole reaktiivilevyjä kuin rungon etukulmalla ja tornissa
> noin keskilinjaan asti. Etenkin telapyörästön takana oleva panssari on
> ohutta ja sen takana hyvin haavoittuva tykin automaattilataaja. Telojen
> suojaksi on kehitetty teräksestä ja kumista tehtyjä joustavia helmalevyjä
> (vrt. israelilaisten ketjut tornin takana), mutta koeammunnassa ne eivät
> suojanneet Apilakselta.
>
> > Tosin ei
> > kuulemma kuurouta ampujaansa kuten APILAS tekee...
>
> Hohhoijaa. Minä olen sitten varmaan kaksinkertaisesti kuuro (2xApilas),
> vaikka kuulokäyrä ei muuttunut miksikään. Apilas tönäisee sivulle aika
> paljon, koska se kevlarputki joustaa tarkoituksella. Jos lasketaan
> lähtevän ammuksen kineettistä energiaa per ladatun aseen paino, niin tämä
> ns. ominaisenergia on Apilaksella ihan omaa luokkaansa. Siksi sen
> ampuminen on melko 'dynaaminen' kokemus ja siitä on hurjia huhuja. Ainoa
> ampujalle tullut vaurio, jonka itse näin, oli 1 kpl nenäverenvuotoa väärän
> pään asennon takia.
>
> --
>Kiitos läpäisytiedosta,ammuin itsekin 2 kpl mutta ei se mustin jälkeen
kummoiselta tuntunut.Vähän ruutiroiskeita naamaan ja rk hiekassa.
t:Petri
Antti Heikkila
> On Mon, 21 Oct 2002 11:26:46 +0300, Antti Heikkila
> <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> > Telan alla oleva miina+hävityspanos tai kolme telamiinaa samassa
> > kuopassa EI heitä nurin mitään vaunua. Tornihuhu.
>
> Merkavan heitti kyljelleen 40KG räjähdettä...
Kai sekin teloilleen jäi, massiivinen pohjamiinaa vastaava puhkaisupanos
hajoitti alustan ja teki tornin sisällä selvää jälkeä. R-aineen määrästä
liikkui isompiakin arvioita. Vaunun rikkomiseen tarvitaan paljon vähemmän
ainetta kuin kaatamiseen, kyseessä on kuitenkin useita kymmeniä tonneja
painava, leveyttään matalampi laatikko.
Jos se meni todella kyljelleen, niin laitatko linkin kuvaan, kun en
sellaista nähnyt?
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> On Mon, 21 Oct 2002 12:00:15 +0300, Antti Heikkila
> <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> > > Joo, AT-4 ohjuksia joilla voi ampua korkeintaan rynnäkköpsv:tä,
> >
> > Läpäisyäkin on vain 650mm, eli suunnilleen sama kuin Apilaksella.
> > Mitäköhän nyt tarkoitat?
>
> Mikähän lähde tuohon on?
Esim. www.fas.org/man/dod-101/sys/land/row
> Itse muistan lukeneeni, että AT-4:llä
> läpäisy on jotain 4-500mm.
Suomessa on jäljellä vain 82m-mallia, siis Nato-lyhenteeltään AT-5:ttä.
Siinä on 135mm:n ontelopanos, ja sille 650 milliä ei ole nykyään edes
paljoa. Eli se on huonosti läpäisemään optimoitu, toisin kuin Apilas.
Lukusi saattavat olla vanhalle 82-laukaukselle (95mm), joka olikin paljon
huonompi läpäisemään, mutta ne ovat poissa vahvuudesta.
> Toisaalta, eikös noihin vaihdettu
> Suomessa uudet taistelukärjet jokin aika sitten?
Ei todellakaan. Niille ei ole tehty muuta kuin laitettu länsimaisen
lämpötähtäimen kiinnityskorvake ampumalaitteeseen. 82m:t ovat sellaisenaan
NL:stä ostettuja. Ne myyvät nyt tandemkärjellistä ohjusta siihenkin, mutta
niitä ei ole hankittu.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> In article <1104_10...@news.utu.fi>, Markus Jansson wrote:
> >Ja minä taas olen kuullut juttua että tuplasuojauksellakin
> >ammuttaessa kaverin korvat soivat muutaman tunnin. Joku totesi
> >taannoin että parhaita pst-miehiä ei pidä päästää ampumaan kovaa
> >APILASta koskaan, muuten sodan tullen eivät uskalla ampua
> >uudestaan kun pelkäävät niin julmetusti sitä meteliä...
>
> Minä taas kuulin, että silmälasipäistä ei rauhan aikana päästetä ampumaan.
> Syytä en muista :)
Siinähän on kiikaritähtäin, eli useimmat rillipäät voivat ottaa lasit pois
ammuttaessa. Ne voivat periaatteessa mennä rikki tai vääntyä jos niitä
pitää päässä ammuttaessa. Valonvahvistimen silmäsuppilo aukeaa vain
painettaessa silmää sitä vasten, eli siinä ei oikein voi käyttää laseja.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Timo Herrala
JTV wrote:
> Aihetta sivuten: Tietääkö kukaan onko SS-11 vielä väyläohjuksena käytössä?
> Rannikkotykistömuseossa oli viime kesänä yksi esitteillä, mikä antaisi
> tietynsuuntaisia viitteitä.Olisi melkoisen pitkäkäyttöinen
> ohjusjärjestelmäksi jos vielä olisi käytössä. Ei tarvitse vastata jos
> arvelee tietoa luottamukselliseksi.
AFAIK Ei ole ollut käytössä enää aikoihin.
Cheers
Timo
--
* If it walks on four legs and is a vegetarian, it's called food.
*
* >> Need to contact me? Just remove the "NOOSPAM" from the reply
* >> address .
Timppa
"Markus Jansson" <jansson...@ziplip.com> kirjoitti
viestissä:1104_10...@news.utu.fi...
> On 20 Oct 2002 14:12:38 GMT, Kari Korpi <c0000514
> @newton.tpu.fixx.invalid> wrote:
> > Ja jos kalusto viedä Uralin itäpuolelle, sitä ei tarvitse enää
> > ilmoittaa TAE-sopimuksen asemäärissä. Sieltä tankit voidaan tuoda
> > sitten rautateitse nopeasti vaikka Viipurin asemalle.
>
> Onko tosiaan noin?
>
Tuo on kyllä sikäli totta, että TAE= tavanomaiset aseet Euroopassa. Se
käsittää vain aseet Uralilta - Atlantille.
Siihen, onko ne kaikki viety Uralin taakse vai mädäntyneet en ota kantaa...
Timppa++
Timppa
"Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:hgt2ru48a9b2uqgp6...@4ax.com...
> On Sat, 19 Oct 2002 17:50:17 +0300, "Antti Lavonen" <e...@muuten.kerro>
> wrote:
>
> >Intissä kerrottiin myös nk. ARENA-järjestelmästä, joka suojaa vaunua
> >pst-aseita vastaan. Kuulosti aika tehokkaalta ja kalliilta
järjestelmästä...
> >Olisiko täällä joku, joka osaisi kertoa asiasta enemmänkin? Onko se
> >suunniteltu enemmänkin ohjuksia vastaan vai ovatko sinkoaseetkin sitä
> >vastaan voimattomia?
>
> Googleen kun laittaa ensiksi mieleen tulleet hakusanat arena ja tank,
> niin heti ensimmäinen osuma on tällainen:
> http://armor.vif2.ru/Tanks/EQP/arena.html
>
> --
> Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Tämä systeemihän on mukava sille omalle panssarijalkaväelle siinä vaiheessa
kun kaikki on ihan sekaisin siinä yhdessä taistelumylläkässä :-)
"Siinä meni nuoret sekä vanhat samal'lailla...
Timppa++
Sampo Mattila
> Torjunta säiliöstä lennähtää johtimella varustettu viuhkamiinan
> tyylinen juttu joka lauetessaan tuhoaa sirpaleillaan lähestyvän
> ohjuksen tai ammuksen
.. ja psv:tä suojaavat panssarijääkärit?
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Sampo Mattila
>
> Miinoitteessa on yksi psv. Ehkä vielä sellainen josta on mennyt
> vain jyrä rikki. Loput vetäytyvät sata metriä ja takovat metsän ja
> jäksterit jauhelihaksi ja sitten koukkaavat.
Sulla tuntus tuossa olevan yksittäinen ryhmä/joukkue ja vastassa
taas ainakin komppaniallinen panssaroitua hyökkääjää. Epäsuoraa
tulta ei ole olemassakaan. Melko erikoinen tilannekuva. Minusta.
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Sampo Mattila
>> Apilas tuntuu olevan ehtymätön lähde tornihuhuille.
>
> Minä kuulin huhua, että aseen paukaus saattaisi aiheuttaa jopa
> hiusmurtumia niskarankaan.
Nokitan: Meidän aikaan tiedettiin että apilaksen ampuminen aiheuttaa
hiusmurtumia kalloon. Siis aiheuttaa, ei *saattaisi* aiheuttaa.
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Jahe
>
>
> > Liikuntakyvytön vaunu on 99 % turha vaunu. Muista tuli ja liike.
>
> ..kunnes se viedään taakse ja korjataan kuntoon. Persianlahden
> sodassa liittouman panssarit jotka ottivat osumia eivät tosiaan olleet
> toimettomia.
>
Eivät varmastikaan, mutta siellähän näkyvyys on ihan toista luokkaa kuin
itärajan metsissä.
Miinoitteeseen jymähtänyt vaunu tod.näköisesti kykenee jatkamaan taistelua
tulittamalla kilometrien päässä olevaa vihollista, siis aavikolla ja
keskieuroopan pelloilla.
Suomalaisessa metässä kun kävelee 200 metriä, niin ukko "häviää"... tältä
etäisyydeltä pystyy puolustaja tekemään reilusti vahinkoa telavaurioiseen
vaunuun.
Jää siinä sitten vaunuun odottamaan lopettavaa "niskalaukausta"
Hyvin suurella todennäköisyydellä ukot ottavat hatkat liikuntakyvyttömästä
vaunusta.
Hinaaminen/korjaaminen tapahtuu vasta kun alue on turvallinen hyökkääjälle.
T JH
Mikko Laine
Niinkuin tuosta Petrin pistämän linkin kuvasta näkyy, ei kannata
oleskella n.25m lähempänä vaunua... ;)
Tämä on kyllä ihan tietoisesti suunniteltukin niin, että kuulat
lähtevät alaviistoon, eivätkä ihan mihin sattuu!
Eikai nykyään olekkaan enää sellaisia vaunujen suojamiehiä, jotka
matkustavatkin vaunun kannella ja näin jäisivät vaunun lähiympärisöön
norkoilemaan?
Tai no näkyivät tuolla tsetseniassa juuri näin tehnee...
Kenties laite on suunniteltu käytettäväksi aukeilla alueilla, jolloin
ukkoja ei jaloissa pyöri...
No koko systeemin saa tietysti kytkettyä pois päältä.
Pertti Ström
<ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>Tai sitten teidän aikana luultiin näin. Suomesta löytyy ainakin kaksi
>ihmistä, jotka ovat pamauttaneet +10 Apilasta per nemä vuorokauden sisään.
Montakohan tuollaista ihmistä on Ranskassa?
Risto Tammela
> Nokitan: Meidän aikaan tiedettiin että apilaksen ampuminen aiheuttaa
> hiusmurtumia kalloon. Siis aiheuttaa, ei *saattaisi* aiheuttaa.
Tai sitten teidän aikana luultiin näin. Suomesta löytyy ainakin kaksi
ihmistä, jotka ovat pamauttaneet +10 Apilasta per nemä vuorokauden sisään.
Kummallakaan ei ole hiusmurtumia kallossa.
t:rike
Yama
Juuso Hyvärinen <juuso.h...@vsaoky.fi> wrote in message
news:3DB24896...@vsaoky.fi...
> Markus Jansson wrote:
> > Ilmoitettu läpäisy teräkseen on 700mm. Itäpanssareista kaikissa on
> > miltei vakiona ERA, joka vähentää tuota läpäisytehoa 50-80%.
> > vaunuista mene sivuistakaan. Edestä on turha edes yrittää.
>
kaipaava
> IVY-alueen puolustus- (ja hyökkäys ;-) välineteollisuus tarjoaa sitä
> useimpiin vaunumalleihin, mutta se, miten laajaa ko. teknologian
> operatiivinen käyttö on, on aivan eri asia.
Ei. Vielä kylmän sodan loppupuolella ERA oli vaunuissa pikemminkin poikkeus
kuin sääntö, ja ne oli kai varattu lähinnä Kategoria I:n yksiköille.
Käsittääkseni vanhempiin vaunuihin ei voi sitä edes suoraan laittaa ilman
pienoista modifikaatiota.
Nyttemmin tietenkin naapuri on pyrkinyt säilyttämään parempaa kalustoaan,
mutta hankinnat ovat olleet niin pitkään jäissä että en usko että sitä
kaikkiin vaunuihin riittäisi.
Yama
it <i...@nospam.nospam> wrote in message news:3DB239...@nospam.nospam...
> Venäjän panssarit Military Balance 2001-2002:n mukaan:
> T-55 (1200), T-62 (2020), T-64 (4300), T-72 (9700), T-80 (4500), T-90
> (150).
Noissakin kannattaa muistaa että kaikki T-72:t ja T-80:t eivät suinkaan ole
uusimmassa T-72BM/T-80U-standardissa vaan vanhempiakin malleja löytyy.
> BMP-3:sia on 100 kappaletta.
Mistähän MB on saanut nämä lukunsa, TAE-sopimukseen pohjautuen? Olen nähnyt
Jane'silta vähän isompia lukuja (T-90 -~300, BMP-3 ~400?). Ehkäpä Balance
listaa vain oikeasti palveluskäytössä olevat, tuo vanhojen vaunujen suuri
määrä ei tosin tue sitä teoriaa.
Huomioitavaa kuitenkin että Suomen Sotilaan ja M.Janssonin ihmekapine BMP-3
ei ole saavuttanut kotimaassaan kummoistakaan suosiota. Hintaakin kun on
tuplasti Bemari-kakkoseen nähden.
> Kuriositeettina mainittakoon, että
> Venäjä on ilmoittanut myös yhden T-34 panssarin ETYJille.
Joskus 90-luvun alkupuolella tuli telkusta dokumentti jossa esiteltiin
suurvaltojen BC-joukkoja, ja kas kummaa, Neukkulan kemiallisen sodankäynnin
joukkojen harjoitusvaununa vilahti melko priiman näköinen T-34/85. Ehkäpä
juuri tämä vaunu? Mainittakoon että esim. JS-2 poistettiin virallisesti
arsenaalista vasta vuonna 1995.
Risto Tammela
> Juuso Hyvärinen <juuso.h...@vsaoky.fi> wrote in message
> news:3DB24896...@vsaoky.fi...
>>
>> Onko todella kaikissa itäpanssareissa ERA?
> Ei. Vielä kylmän sodan loppupuolella ERA oli vaunuissa pikemminkin poikkeus
> kuin sääntö, ja ne oli kai varattu lähinnä Kategoria I:n yksiköille.
> Käsittääkseni vanhempiin vaunuihin ei voi sitä edes suoraan laittaa ilman
> pienoista modifikaatiota.
ERA:n käyttöön ei sinällään vaikuta vaunun ikä. Esim. T-55:en saa
reaktiivilevyt. Ratkaisevampaa lienee vaunun oman panssarin lujuus, koska
BMP:t eivät ole vastaavaa kuorrutusta saaneet. ERA:n vaatima modi on
tappien hitsaaminen panssariin.
kt:rike
Markus Jansson
<tjama...@paju.oulu.fi> wrote:
> Huomioitavaa kuitenkin että Suomen Sotilaan ja M.Janssonin
> ihmekapine BMP-3 ei ole saavuttanut kotimaassaan
> kummoistakaan suosiota. Hintaakin kun on tuplasti Bemari-
> kakkoseen nähden.
Johtuisiko siitä että Venäjällä ei ole rahaa ostaa sitä? Myyntiin se on
kyllä tietääkseni kelvannut, eikös Arabiemiraatit ostanut sitä juuri
mm.? Hintaa on ehkä tuplasti kakkosbemariin verrattuna mutta silti
murto-osa esim. CV-9040 verrattuna. Tietääkseni CV-9040 maksaa
jotain 20 miljoonaa markkaa kpl, kun taas BMP-3 saa hintaan 3-5
miljoonaa markkaa kpl.
Kun ottaa huomioon BMP-3:n aseistuksen, on selvää että 3-5kpl
BMP-3:a pieksee mennentullen yhden CV-9040 vaunun. Venäläisillä
on hinta/laatusuhde kunnossa.
Sitähän Suomen Sotilas lehdessäkin ihmeteltiin että miksi ostaa vain
yhdelle pataljoonalle CV-9030 FIN vaunut kun samalla rahalla olisi
saatu koko prikaatille BMP-3 vaunut...
Sami Jumppanen
> Jos pitäisi apilasta/kessiä käyttää tosipaikassa, tekisin sen
> ainoastaan suoraan kohti tulevaa/mielellään poistuvaa vaunua vastaan
> ja metsän syvyydestä, ettei "pölähdys" heti paljastaisi paikkaa, tai
> paikkallaan yllätettyyn/hitaasti liikkuvaa vaunua vastaan. Toisin
> sanoen kertasingot toimivat mielestäni ainoastaan metsä tie
> ympäristössä jossa vaunun tulo suunta on ennalta tiedossa, eivät
> pellon reunassa tms!
> Pstohj 82m käyttäisin mieluusti vain pidemmiltä etäisyyksiltä
> tst-vaunujen kylkiin,ei siis hyökkäys suunnasta käsin!
No tuosta pellon reunasta sen verran, että eikös siinä armeijan
vihreäkantisessa kirjasessa
(jokin; taistelijan käsikirja, tai jotain) nimen omaan sanota että on huono
idea pistää asemat metsän
reunaan, koska tankit pääsevät ampumaan JV aseiden ulkopuolelta ja vieläpä
puihin jolloin sirpale vaara on suurempi kuin maassa räjähtäneillä
kranaateilla.
Sami Jumppanen
> Oletat että siis APILAS kykenee läpäisemään T-72:n jossa on
> tehokas ERA.
>
Sivusta ja ylä viistoista varmasti.
Sami Jumppanen
> Kun ottaa huomioon BMP-3:n aseistuksen, on selvää että 3-5kpl
> BMP-3:a pieksee mennentullen yhden CV-9040 vaunun. Venäläisillä
> on hinta/laatusuhde kunnossa.
>
Häviävät panssaroinnissa, aseistuksessa, liikkuvuudessa ja jv-ukkojen
määrässä.
Sami Jumppanen
> -Nopea T-72 ampuja mittaa ja laukaiseen ennen suojasavujen toimintaa
> -Yleisesti järjestelmät eivät siis havaitse kuin etusektorin
> tapahtumia!!
>
Alta 1000m;n oletan että T-72 ampuu ilman laseria?
Antti Heikkila
Jos ajatellaan kahta erilaista psjv-pataljoonaa vastatusten, niin niitä
mahdollisesti ratkaisevia eroja on ihan muualla kuin rynnäkkövaunun
valinnassa paljon enemmän. Jos tilanne olisi keinotekoinen 1-1, niin se
jämähtäisi varmaan paikalleen hyvin nopeasti, koska yhdellä pataljoonalla
ei paljoa hyökkäillä edes suunnilleen samanvahvuisen pataljoonan kimppuun.
Kyllä ne vertailut pitää tehdä enemmän tositilannetta muistuttavista
lähtökohdista.
Vertailukohdan pitäisi olla jotenkin tälläinen:
0. Testejä varten kootaan muuten identtiset pataljoonat, mutta toisissa on
cv90:t ja niihin mahtuvat ryhmät jääkärikomppanioissa, toisissa
bmp-3:t.
1. Bemaripataljoona puolustautuu kolmea hyökkäävää cv90-pataljoonaa
vastaan. Puolustaja saa pisteen, jos tietty tasa kartalta voidaan pitää
tiettyyn kellonaikaan asti tai saadaan riittävät tappiot hyökkääjälle.
Muuten hyökkääjä saa pisteen.
2. cv90-pataljoona puolustautuu kolmea bemaripataljoonaa vastaan. Samat
voittoehdot.
Toistetaan kohtia 1. ja 2. jotta saadaan riittävästi tilastoa. Lasketaan
pisteet.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Sami Jumppanen
"Markus Jansson" <jansson...@ziplip.com> wrote in message
news:1104_10...@news.utu.fi...
> On Sat, 19 Oct 2002 17:39:38 +0300, Pertti Ström
> <pertt...@hotmail.com> wrote:
> > Vaikka jollakin pst-aseella ei läpäisisikään jotakin tiettyä vaunua,
> > niin hyvin suurella todennäköisydellä vaunu on taistelukelvoton
> > osuman saatuaan.
>
> Tsetseniassa ei ainakaan noin käynyt. Vaunut ottivat osumia kunnes
> ammusvarastot sattuivat räjähtämään tai moottorit tuhoutumaan.
>
Tiedoksi, että se tietty artikkeli Tsetseenian tappioista koski
korjauskelvottomaksi tuhottuja vaunuja.
Siis ei tietoa siitä miten monta tankkia menetti koko miehistönsä ja oli
korjattavissa.
Sami Jumppanen
> Modernimpien vaunujen suhteen opettavaisena olkoon tämä tarina
> Persianlahdelta: Abrams ajaa eteenpäin, kunnes kuuluu helvetin moinen
> pamaus. Ajaja ilmoittaa, että ajettiin miinaan. Kuuluu toinen pamaus,
> mutta nyt ampuja ilmoittaa, että irakilaiset T-72:t tulittavat heitä.
> Abrams oli ottanut kaksi osumaa ja miehistö vain miettii, mikä paukkuu.
>
Huomioita:
1) uniikki tapaus.
2) Minkälainen miina ja oliko ne miina "kynnet" vaunussa.
3) Osuiko T-72 vai oliko se lähellä rajähtänyt ammus.
Lisäksi muistutan että, jos BMP-1 tuhosi Abramsin, niin apilaksella se
onnistuu paremmin.
Sami Jumppanen
> Ei tarvitse havaita. Riittää kun on vehkeet jotka aiheuttavat
> magneettikentän tms. joka räjäyttää miinan metrin päässä
> panssarivaunusta. Tai (miksiniitänytsittenikinäkutsutaankaan) sitten
> pienet telat oikeiden telojen edessä jotka räjäyttävät telamiinat jne. (ja
> tosin menevät paskaksi siinä mutta samantekevää kunhan tankki
> säästyy).
>
Riittää toki, jos miinassa ei ole seismistä sensoria ja jos kukaan ei ole
älynnyt ennakoida ja laittaa sekaan
paria häväriä jotka vähintäänkin pysäyttää etenemisen, kunnes saadaan uusi
jyrä paikalle, jonka aikana tykistön tulen johtajilla on töitä. Jos tankit
ei hajoa, niin ainakin jalkaväki "hajoaa".
> > Panssaritorjunta perustuu miinoihin + sinkoihin. Tällöin se on
> > tehokasta.
>
> Miinat jotka havaitaan tai voidaan raivata/kiertää. Sinkoihin jotka eivät
> läpäise ERA:lla varustettuja panssarivaunuja. Ei hyvää päivää... Silloin
> se on tehokasta kun on käytettävissä riittävästi (enkä tarkoita yksi per
> pataljoona) pst-ohjuksia, eritoten näköetäisyyden ulkopuolelta
> ammuttavia (Strix tai FOG-M) ja noita miinoja ja tehokkaita sinkoja. Ja
> mieluusti tulitukea pitämään vihollisen jalkaväki matalana.
>
Mainitse noiden Strix;n ja FOG-M;n kanssa myös SPIKE.
Sami Jumppanen
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
news:Pine.OSF.4.30.021021...@tekno.helsinki.fi...
> On Mon, 21 Oct 2002, Risto Tammela wrote:
>
> > Jyri Hakola <jyrih...@hotmail.com> wrote:
> > > Risto Tammela wrote:
> >
> > >> Et ole ilmeisesti koskaan tutustunut jyrävaunun jyriin. Ne (tai
> > >> ainakin toinen niistä) menevät
> > >> rikki 30 kilosta tenttua, mutta eivät ne vaunua nurin keikauta.
> >
> > > Asennetaan se laukaisin tielle pisteeseen X ja asennetaan tuo 30 kilon
> > > panos tielle 5 m ennen laukaisinta jolloin jyrän jyrätessä laukaisimen
> > > kohtaa on vaunu panoksen päällä...
> >
> > Se panos täytyisi kaivaa niin syvälle, ettei jyrän aurat katkaise sen
> > sytyttimeen meneviä piuhoja. Voisi onnistuakin, mutta ei kovin nopeaa
> > rakentaa.
>
> Piuha pitää vetää L- tai J-kirjaimen muotoisesti, eli panos ja se viisi
> metriä piuhaa menevät ajouran suuntaan, toivottavasti telojen (ja jyrien)
> välistä. Vasta laukaisimen kohdalla piuha käännetään menemään uran poikki.
> Ascii-taidetta:
>
Tehdään sytytin joka laukeaa jos tuo johto katkaistaan (ehkä viiveellä)
ja muistuttaisin että nuo aurat ei ole hirvittävän nopeita nekään ja häväri
katkoo ainakin piikkejä
jos saadaan sellainen räjähtämään ja saadaankin, jos käytetään pohjamiinaa
apuna (räjähtää jos kallistetaan).
>
> Jos koko uraa käännetään puskulevyn kanssa nurin, niin sitten tuo
> tietysti paljastuu, koska panos tulee vastaan ensiksi. Tuossa
> geometriassa johto tuskin tulee ensimmäisenä ylös maasta. Kaikista
> vaikeimmin raivattava panssarimiina on tietysti kylkimiina. :)
>
dWell
"Sami Jumppanen" <SJump...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:apb6ue$984$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> No tuosta pellon reunasta sen verran, että eikös siinä armeijan
> vihreäkantisessa kirjasessa
> (jokin; taistelijan käsikirja, tai jotain) nimen omaan sanota että on
huono
> idea pistää asemat metsän
> reunaan, koska tankit pääsevät ampumaan JV aseiden ulkopuolelta ja vieläpä
> puihin jolloin sirpale vaara on suurempi kuin maassa räjähtäneillä
> kranaateilla.
>
"Vihollisen hyökätessä peitteiseen maastoon, jossa se olettaa puolustajan
olevan, se keskittää kaiken tulensa aukean reunaan. On näin ollen
itsestään selvää, että pesäkkeitä ja tukikohtia ei voida ryhmittää
aukean reunaan vaan noin 500 m taaemmas... lisäksi vihollisen
panssarivaunujen tuli on lähes aina pitempikantamaista kuin
puolustajan pst-aseilla."
dWell
Markus Jansson
<SJump...@hotmail.com> wrote:
> Joo, mutta pataljoona bmp-3;ia ei päihitä CV-9030;ia käyttävää
> pataljoonaa. Häviävät panssaroinnissa, aseistuksessa,
> liikkuvuudessa ja jv-ukkojen määrässä.
Anteeksi mitä? BMP-3:ssa on mm. 100mm tykki jolla voi ampua
ohjuksia joiden kantama on useita kilometrejä ja läpäisevät CV-90
joka suunnasta leikiten. Sen lisäksi siinä on 30mm
automaattikanuuna ja kolme 7.62 kk:ta. Eli käytännössä BMP-3:ssa
on aseistusta 100mm tykin, ohjusten ja kahden kk:n verran enemmän
kuin CV-90:ssä.
Panssaroinnissa BMP-3 häviää, se on totta. Tosin se on
samantekevää koska CV-9040 voi pääaseellaan läpäistä BMP-3:n
mistä suunnasta tahansa ja toisaalta BMP-3 voi läpäistä
pääaseellaan CV-9040:n mistä suunnasta tahansa.
Liikkuvuudesta... BMP-3 on uintikykyinen ja nopeus on samaa tasoa
kuin CV-9040, joka muuten ei ole uintikykyinen.
Ainoat tilanteet jossa CV-9040 voisi olla parempi on sumussa tai
savussa, jos siinä olisi lämpökamerat. Ammunnanhallinta on
tietääkseni myös hitusen kehittyneempi.
fall
>
> >
> >Itse ihmettelen miksei noita ole hankittu Suomeen (siis FOG-M
> >tyyppisiä ohjuksia)? Hummerin päälle mahtuu muistaakseni 24kpl
> >noita jenkkiohjuksia
>
> 8 mahtuu.
>
> Tuukka
Miten olisi LOSAT?
http://www.lockheedmartin.com/news/articles/102202_1.html
Mikko Laine
> > ainoastaan suoraan kohti tulevaa/mielellään poistuvaa vaunua vastaan
> > ja metsän syvyydestä, ettei "pölähdys" heti paljastaisi paikkaa, tai
> > paikkallaan yllätettyyn/hitaasti liikkuvaa vaunua vastaan. Toisin
> > sanoen kertasingot toimivat mielestäni ainoastaan metsä tie
> > ympäristössä jossa vaunun tulo suunta on ennalta tiedossa, eivät
> > pellon reunassa tms!
"Sami Jumppanen" <SJump...@hotmail.com> wrote in message
>No tuosta pellon reunasta sen verran, että eikös siinä armeijan
>vihreäkantisessa kirjasessa
>(jokin; taistelijan käsikirja, tai jotain) nimen omaan sanota että on
huono
>idea pistää asemat metsän
>reunaan, koska tankit pääsevät ampumaan JV aseiden ulkopuolelta ja
vieläpä
>puihin jolloin sirpale vaara on suurempi kuin maassa räjähtäneillä
kranaateilla.
Taisin mainita tuossa alkup. viestissä että: "Toisin sanoen
kertasingot toimivat mielestäni ainoastaan metsätie ympäristössä"
Sirpale vaarahan tuossa pellon reunassa on, mutta paha jotain
peltoaukeaa on muuten hallita/puolustaa... en ihanheti lähtisi sitä
asemaa pellon keskellekkään kaivamaan... hiukka ikävä poistua
takavasemmalle tai vaihtaa tuli asemaa, jos lähtö tulee!
Pelto aukeita tulisikin hallita ohjusten/omien vaunujen tulella!
Tilanne jossa ei ole kuin sinko aseistusta käytöstä ja pitää jotain
pelto plänttiä puolustaa kuulostaa pahalta, ainut vaihtoehto odottaa
"hiljaa" vaunut ampuma etäisyydelle!
Vihollisen vaunuthan pitäisi nimen omaan yrittää ottaa vastaan niille
epäedullisessa maastossa = metsäteillä! (siis jos pst on mallia
apilas/kes)
Toisaalta siellä vihollinen jalkauttaa ja yrittää koukata metsän
kautta, mutta parempi sekin kuin että vaunua tulee silmille joka
suunnasta ja tulta kauempaa kuin näkeekään!