Onteloammus
Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161
From article <4onb9r$b...@hemuli.tte.vtt.fi>, by a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne Rantala):
> |> kysyn taallakin: mihin perustuu ontelokranaatin lapaisy? Perusrakenne ja
> Rajahdyspanos muovaa lapaisykartiosta pitkanomaisen tangon (sulattamatta
> sita), ja ko. tanko menee (jos menee) panssarista lapi. Tangon nopeus
Ja kukkua... Suorittaessani asepalvelustani PST komppaniassa meille
ainakin opetettiin etta ammuksen rajahtaessa rajahdyksen kuumuus
ei ainoastaan sulata vaan jopa saattaa ko kuparikartion plasmatilaan
jonka lampotila on tuhansia asteita. Tama suihku menee panssarista
lapi ja aiheuttaa valtavan kuumuuden josta seuraa myos valtava paine
vaunun sisalla. Eli ei ole mitaan "tankoa", sehan vaan kimpoaisi
vaunusta =) Jos olette koskaan nahnyt onteloammuksen osumajalkea
niin se on nimenomaan sulaneen nakoinen noin sormenpaksuuden halkai-
sijaltaan oleva reika.
--
************** The lights are on but nobody's home **************
************** Kari Savolainen **************
************** ka...@cs.tut.fi **************
Arno Hahma
In article <4onele$6...@peippo.cs.tut.fi>,
Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161 <ka...@news.cs.tut.fi> wrote:
> ainakin opetettiin etta ammuksen rajahtaessa rajahdyksen kuumuus
> ei ainoastaan sulata vaan jopa saattaa ko kuparikartion plasmatilaan
> jonka lampotila on tuhansia asteita. Tama suihku menee panssarista
Kartiomateriaali ei sula. Kun painetta ja nopeutta on tarpeeksi,
metalli kayttaytyy nesteen tavoin kuitenkaan sulamatta,
suihkun energia on liike-energiana, ei lampona. Vasta sitten, kun
metallisuihku tormaa johonkin tarpeeksi kovaan, liike-energia voi
muuttua lammoksi ja jopa sulattaa materiaaleja paikallisesti.
> vaunun sisalla. Eli ei ole mitaan "tankoa", sehan vaan kimpoaisi
No ei varsinaisesti, kartiosta tulee piteneva metallisuihku,
joka hajoaa lopulta pieniksi patkiksi, ellei osu sita ennen
esim. panssarilevyyn. Metallisuihku syrjayttaa panssarilevyn
metallia samaan tapaan kuin poraisi vesisuihkulla savea tms.
sopivan pehmeaa materiaalia.
> niin se on nimenomaan sulaneen nakoinen noin sormenpaksuuden halkai-
> sijaltaan oleva reika.
Onhan se sulaneen nakoinen, kun metalli on virrannut sivuun suihkun
tielta ja reika on kartiomateriaalin peitossa.
> ************** Kari Savolainen **************
ArNO
2
Aarne Rantala
In article <4on7cl$i...@oravannahka.Helsinki.FI>, jp...@cc.Helsinki.FI (Jukka U Palo) writes:
|> Paivaa!
|>
|> Tulipa taannoin Panssariprikaatin yliluutnantille ja PST-koulutuksen
|> saaneelle reservilaiselle
|> (allekirjoittanut) keskustelua onteloammuksen lapaisysta. Kun olen
|> saanut kaikenlaisia vastauksia, eika fysiikka ole vahvimpia alueitani
|> kysyn taallakin: mihin perustuu ontelokranaatin lapaisy? Perusrakenne ja
|> -periaate on kasittaakseni selvilla, mutta varsinainen reian syntyminen
|> panssariin? Eraat puhuvat syntyvasta lammosta, eraat sanovat, etta
|> lapaisy perustuu ainoastaan raakaan voimaan. (Onko nailla edes eroa,
|> fyysikot?) Onko sitten onteloammuksen ja alikalin "lapaisytapahtuma"
|> erilainen?
Rajahdyspanos muovaa lapaisykartiosta pitkanomaisen tangon (sulattamatta
sita), ja ko. tanko menee (jos menee) panssarista lapi. Tangon nopeus
on samaa luokkaa kuin detonaationopeus ko. rajahteella, eli parhaimmillaan
luokkaa 8000 m/s, tietysti edellyttaen etta kartion 'otsa' on sopivalla
etaisyydella panssarista (3 - 5 kertaa halkaisija). Tasta aiheutuu
oleellisin ero alikalinuoleen - jalkimmaisen nopeus on alle, ja ontelon
yli aanennopeus ko. materiaaleissa, eli panssarin murtuminen noudattaa
vahan eri mekaniikan lakipykalia (sorry, ei ole kirjoja mukana joten en
osaa kertoa tarkemmin ..).
Kartion materiaalin tulisi olla tiheaa ja muovautuvaa, eli kulta (!)
olisi jokseenkin parasta mahdollista. Tietysti itsestaansyttyva uraani
olisi viela parempaa, jos siita saisi muovautuvan lejeeringin, joka olisi
edelleen mekaanisesta rasituksesta itsestaansyttyvaa. Siis syttyvyys
ei auta lapaisya mutta tehostaa vaikutusta sitten panssarin toisella
puolella . . Nykyaan kaytetaan paa-asiassa kuparia, vaikka tantaalia
ja sekalaisia volframi-kupari-jne lejeerinkeja kokeillaan kanssa.
Jokin epamaarainen nettiviite kertoi jopa uraanikartiosta ? ?
Tassapa alkua.
--Aarne Rantala
fleur-de-lis
>kysyn taallakin: mihin perustuu ontelokranaatin lapaisy? Perusrakenne ja
Suunnattu räjähdysvaikutus. Kartion muoto kohdistaa räjähdyskaasujen paine-
vaikutuksen aina pienimmän vastuksen suuntaan (= kohti ontelon normaalia),
josta sitten vaikutus suuntautuu suoraan panssarilevyyn kohtisuoraan.
Ontelokranaatin sisällä olevan metallikartion tehtävänä on edelleen voimistaa
palokaasujen synnyttämän painevaikutuksen voimakkuutta. Räjähdyksessä kartio
painuu kasaan ja kuumuudesta sulaa ja höyrystyy. Kuuma metallihöyry sulattaa
panssariin reiän ja suihkuaa sisälle, aiheuttaen tuhoa sisällä.
Ontelokranaatin räjähdyksen pitää olla tarkoin ajoitettu ja tapahtua
tasaisesti, muussa tapauksessa suihku leviää pitkin maakuntaa. Tähän
perustuu mm. aktiivipanssari: panos räjähtää panssarin pinnassa ja tuhoaa
ontelokranaatin räjähdyspanoksen ennen kuin se ehtii itse osua panssarilevyyn.
Chobham-panssari puolestaan aiheuttaa suihkun hajaantumisen eri panssari-
kerrosten välille.
>-periaate on kasittaakseni selvilla, mutta varsinainen reian syntyminen
>panssariin? Eraat puhuvat syntyvasta lammosta, eraat sanovat, etta
>lapaisy perustuu ainoastaan raakaan voimaan. (Onko nailla edes eroa,
>fyysikot?) Onko sitten onteloammuksen ja alikalin "lapaisytapahtuma"
>erilainen?
On. Alikaliiberiammuksen kranaatin teho perustuu projektiilin suureen
liike-energiaan (suurimassainen kranaatti ja suuri nopeus), eli se
menee panssarista sisään raa'alla voimalla. Ontelokranaatti puolestaan
räjähtää siten, että räjähdysvaikutus (=palokaasut ja mahdollinen sisä-
kartio) suuntautuu yhteen pisteeseen, kehittäen ko. pisteeseen niin
suuren lämmön, että panssari polttoleikkautuu puhki.
Pioneerit tuntevat puhkaisupanoksen, joka perustuu samaan periaatteeseen.
Jopa kuppikantanalli on pieni ontelopanos.
Jyrki Havia
ka...@news.cs.tut.fi (Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161) writes:
> ei ainoastaan sulata vaan jopa saattaa ko kuparikartion plasmatilaan
> jonka lampotila on tuhansia asteita. Tama suihku menee panssarista
Plasman lämpötila on miljoonia asteita, ei tuhansia. Tuhansia asteita
on vasta kaasuja.
--
ha...@cc.helsinki.fi, ha...@serifos.helsinki.fi
University of Helsinki, Computing Centre
Timo J Rinne
Jyrki Havia <ha...@cc.helsinki.fi> wrote:
> Plasman lämpötila on miljoonia asteita, ei tuhansia. Tuhansia asteita
> on vasta kaasuja.
Noh-noh. Eipä siihen sentään miljoonia asteita tarvita.
//tri
Aarne Rantala
In article <4onele$6...@peippo.cs.tut.fi>, ka...@news.cs.tut.fi (Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161) writes:
|> From article <4onb9r$b...@hemuli.tte.vtt.fi>, by a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne Rantala):
|> > |> kysyn taallakin: mihin perustuu ontelokranaatin lapaisy? Perusrakenne ja
|>
|> > Rajahdyspanos muovaa lapaisykartiosta pitkanomaisen tangon (sulattamatta
|> > sita), ja ko. tanko menee (jos menee) panssarista lapi. Tangon nopeus
|>
|> Ja kukkua... Suorittaessani asepalvelustani PST komppaniassa meille
|> ainakin opetettiin etta ammuksen rajahtaessa rajahdyksen kuumuus
|> ei ainoastaan sulata vaan jopa saattaa ko kuparikartion plasmatilaan
|> jonka lampotila on tuhansia asteita. Tama suihku menee panssarista
Noniin, nyt tuli kaivettua referenssi esiin:
"Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain" STAE 1993 I osa
(ISBN 951-25-0671-8) sivulla 379 Lasse Salosen (prof., Puolustusvoimat)
artikkelissa 'Suunnattu rajahdysvaikutus' todetaan, etta suihkun
lampotila on 400-500 C, eli kupari _ei_ ole sulana, kaasusta tai
plasmasta puhumattakaan.
Vahan myohemmin (ss. 444-451) sama kirjoittaja kasittelee
panssarointia. Lapaisymekanismia eri nopeusalueilla on
tarkasteltu nimenomaan keraamipanssarien osalta. Oleellinen
ero on se, etta alisoonisella (ammuksen nopeus alhaisempi kuin
aanennopeus _panssarissa_) nopeusalueella luoti murtaa panssaria
lahes koko sen paksuudelta kerralla, ja tyontaa sita eteenpain
(metalli oletettavasti myotaisi myos sivuille), ylisoonisella
alueella onteloammuksen suihku puhaltaa panssaria edestaan
_tulo_suuntaansa (kuten vesisuihku savimoykkya sen lapaistessaan
- erinomainen vertaus) ja lahisoonisella alueella nuoliammus tekee
jonkin verran molempia.
Siis: seka nuoliammuksen etta onteloammuksen suihkun panssarin-
lapaisykyky perustuu niiden liike-energiaan, erot yksityiskohdissa
johtuvat ennenkaikkea nopeuserosta, jonkin verran myos lapaisy-
kappaleen erilaisesta 'valmistusmenetelmasta' (suihku alkaa
katkeilla liian kauaksi lennettyaan).
Ja nopeusero johtuu siita etta savuton(kin) ruuti palaa
hitaammin kuin heksotoli (sykloniitti) tai oktoli detonoi.
--Aarne Rantala
Koivum{ki Tero
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
: In article <4onh9u$c...@nntp.hut.fi>, fleur-de-lis <ha...@delta.hut.fi> wrote:
: >Pioneerit tuntevat puhkaisupanoksen, joka perustuu samaan periaatteeseen.
: >Jopa kuppikantanalli on pieni ontelopanos.
: Jännä. Mihin sellaista käytetään?
: Mika
Siis puhkaisupanosta vaiko kuppikantanallia?
Kuppikanta nalli on se pieni hiiltava putki, joka puristellaa tulilangan
paahan, kun halutaa sytyttaa jotain rajahtavaa ja saada aikaan kova
pamaus :)
Puhkaisupanos puolestaan on siina parin kymmenen kilon painoinen paukku,
mita kaytetaan vaikkapa betonisten siltapalkkien katkaisuun, havittamiseen
ja yleensakin pahan tekoon. Pioneerit korjatkaa, jos olen pahasti
vaarassa.
Tero
fleur-de-lis
>Puhkaisupanos puolestaan on siina parin kymmenen kilon painoinen paukku,
>mita kaytetaan vaikkapa betonisten siltapalkkien katkaisuun, havittamiseen
>ja yleensakin pahan tekoon. Pioneerit korjatkaa, jos olen pahasti
>vaarassa.
Itse asiassa tuo oli kuntokuutio eli häväri eli hävityspanos. Puhkaisupanos
on kartion muotoinen ontelopanos, jota käytetään erilaisten kohteiden läpäisyyn
petardin tapaan. Routapanos on samaan periaatteeseen perustuva väline, jolla
tehdään alku poteroa varten jäiseen maahan.
Myllyl{ Jari
Aarne Rantala (a...@hemuli.tte.vtt.fi) wrote:
: ero on se, etta alisoonisella (ammuksen nopeus alhaisempi kuin
: lahes koko sen paksuudelta kerralla, ja tyontaa sita eteenpain
: (metalli oletettavasti myotaisi myos sivuille), ylisoonisella
: alueella onteloammuksen suihku puhaltaa panssaria edestaan
: _tulo_suuntaansa (kuten vesisuihku savimoykkya sen lapaistessaan
: - erinomainen vertaus) ja lahisoonisella alueella nuoliammus tekee
: jonkin verran molempia.
Tama selittanee pohjamiinan demonstroimiseen kaytetyn 3:sta
paallekkaisesta levysta muodostetun kohteen reikien muodot. Jokaisen levyn
valissa on 2-5 cm ilmavali. Alimmaisen levyn keskella on siisti reika,
joka on jopa likimain pyoreakin. Keskimmaisesta ja erityisesti ylimmasta
levysta onkin sitten menty lapi liike-energialla, metalli on taipunut
'porkkanan' menosuuntaan ja halkeillut reunoilta.
Jari
Mika Jalava
In article <4onele$6...@peippo.cs.tut.fi>,
Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161 <ka...@news.cs.tut.fi> wrote:
> Ja kukkua... Suorittaessani asepalvelustani PST komppaniassa meille
> ainakin opetettiin etta ammuksen rajahtaessa rajahdyksen kuumuus
> ei ainoastaan sulata vaan jopa saattaa ko kuparikartion plasmatilaan
> jonka lampotila on tuhansia asteita. Tama suihku menee panssarista
> lapi ja aiheuttaa valtavan kuumuuden josta seuraa myos valtava paine
> vaunun sisalla. Eli ei ole mitaan "tankoa", sehan vaan kimpoaisi
> vaunusta =)
Muut vastasivat vähän tieteellisemmin, mutta empiiriset kokeilumme
intissä pohjamiinan panoksilla ja routapaukuilla ainakin osoittivat
että maahan pamautettuna tuo kartio muovautuu selvästi porkkanan
muotoiseksi tangoksi. Sen yläpää (siis kartion kärki) on jopa
tunnistettavissa jäljelle jääneestä läpäisykappaleesta, yksi minulla
on kotonakin (oikein harjoituksen johtajan luvalla muistoksi
otettu). Materiaali ei siis ainakaan kokonaisuudessaan sula
epämääräiseksi suihkuksi, joka luultavasti hiekkaan osuessaan leviäisi
jonkin verran - nyt kappale oli varsin kapea ja kaunismuotoinen tanko
- ja siihen uppoaisi hiekanjyviä.
Mika
Ilkka Sorsa
Jukka U Palo (jp...@cc.Helsinki.FI) wrote:
: Paivaa!
: Tulipa taannoin Panssariprikaatin yliluutnantille ja PST-koulutuksen
: saaneelle reservilaiselle
: (allekirjoittanut) keskustelua onteloammuksen lapaisysta. Kun olen
: saanut kaikenlaisia vastauksia, eika fysiikka ole vahvimpia alueitani
: kysyn taallakin: mihin perustuu ontelokranaatin lapaisy? Perusrakenne ja
: -periaate on kasittaakseni selvilla, mutta varsinainen reian syntyminen
: panssariin? Eraat puhuvat syntyvasta lammosta, eraat sanovat, etta
: lapaisy perustuu ainoastaan raakaan voimaan. (Onko nailla edes eroa,
: fyysikot?) Onko sitten onteloammuksen ja alikalin "lapaisytapahtuma"
: erilainen?
Olin aikanani tväl-au koulutuksessa Niinisalossa ja siellä tuli paukutettua
kaikenlaisia pommeja. Mukana oli mm. sellainen vanhanmallinen kiloinen ja
uusi kaksikiloinen kylkimiina. Miinojen tehoa demottiin muutaman sentin
vahvuiseen teräslevyyn. Vanhasta miinasta lähtenyt klimppi teki levyyn
epämääräisen montun kun taas uusi teki todella tasaisen ja pyöreän reiän
halkaisijaltaan noin 5cm. Jäljestä voisi päätellä että lämmöllä se siitä
läpi meni.
Toinen kokemus ontelopanoksista oli Vekaranjärven rosoharjussa
122H63:n ontelokranaatti jotka ammuttiin suora-ammunnassa herätesytyttimin.
Normaalin kallionkupeenmuotoilun lisäksi herkkupalana oli poltettu Fiat
Mirafiori. Sai sittemmin okr:sta perseeseensä. Vaikutus oli 'puoli autoa
pois'. Auto oli pyörähtänyt ja siirtynyt muutamia metrejä. Paikalla oli
myös tämä legendaalinen Taipalsaaren BTR, mutta siihen ei ollut lupa
tähtäillä.. B(
Ottaen huomioon että herätesytyttimellä kranu räjähtää reilusti ennen
kosketusta, on vaikutukset huomioonottaen sillä klimpillä melkolailla sitä
'raakaa voimaakin'
Mutta emmäävaantiärä. Nuo ovat ihan omia kokemuksia ja niistä sitten
päätelmät.
Samaisessa suora-ammuntaharjoituksessa tuli todettua ettei panssarivaunulla
ole mitään hätää mikäli tykinsuuntaajana on ihan keskivertoheppu..
--
-Ipe
[Ziggy says: http://www.kotakk.fi/~y95silso now a bit revised!]
Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161
From article <4ov476$j...@hemuli.tte.vtt.fi>, by a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne Rantala):
> Noniin, nyt tuli kaivettua referenssi esiin:
>
> "Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain" STAE 1993 I osa
> (ISBN 951-25-0671-8) sivulla 379 Lasse Salosen (prof., Puolustusvoimat)
> artikkelissa 'Suunnattu rajahdysvaikutus' todetaan, etta suihkun
> lampotila on 400-500 C, eli kupari _ei_ ole sulana, kaasusta tai
> plasmasta puhumattakaan.
Siispa kouluttajani armeijassa eivat tienneet oman aselajinsa teknii-
kasta yhtaan mitaan. Kiitos kumminkin etta valaisit asiaa etten
toiste mene puhumaan lapia paahani asian tiimoilta.
Myllyl{ Jari
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
: Sitä nallia tarkoitin. Täytyykö sen tosiaan olla suunnattu, eikö
: pamahtava aine pamahda vaikka nalli poksahtaisi vähän epämääräiseenkin
: suuntaan? Tai no, kaipa se ainakin kapeassa panoksessa kuten
: dynämiittipötkössä on järkevää, eikä kai sellaisen valmistaminen kovin
: paljon kalliimpaa ole kun mahdottoman tarkan mallisesta
: läpäisykartiosta ei ole kyse.
No, itselleni tulee mieleen myos jonkinlainen turvallisuusseikka, eli
mikali kammii nallittamisessa ja se sattuu rajahtamaan, niin niita
alumiininkappaleita ei tule sitten silmille ainakaan niiin helposti kuin
siina tapauksessa, etta rajahdysvaikutus ei olisi suunnattu.
Oletetaan siis etta se rajahtava paa ei ole itsea kohti ,)
: Mika
Jari
Arno Hahma
In article <4p0seu$8...@nntp.hut.fi>, Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
>Tarkoittanet että ammusta ei saa tykinputkesta lentämään nopeammin
>kuin ruuti palaa? Näin olen kuullut useinkin sanottavan. Mutta miksi
Palonopeudella ja ammuksen lähtönopeudella ei ole mitään tekemistä
toistensa kanssa. Ruudin palonopeus on noin 5..15 mm/s, ammus voi silti
lähteä putkesta n. 2000 m/s. Ruudin palonopeutta ei sitä paitsi
juurikaan pysty säätämään, tykkiruuti palaa ihan yhtä nopeasti kuin
pistooliruutikin. Kaasujen tuottonopeus kyllä vaihtelee kovasti.
Ammuksen nopeutta rajoittavat ruutikaasujen entalpia, lämpö-
kapasiteettisuhde sekä keskimääräinen molekyylimassa. Savuttomalla
ruudilla kaasujen maksiminopeus on n. 3000 m/s, joten sitä kovempaa ei
mitenkään voida kiihdyttää ammusta yhdellä ruutipanoksella. 2000
m/s on siinä ja siinä, ammuksen kokema paine on jo silläkin
nopeudella paljon pienempi kuin putkeen ja lukon päähän kohdistuva
paine. Aseen hyötysuhde huononeekin rajusti, kun ylitetään n. 1500 m/s
nopeus.
Detonaatiossa palokaasujen rajallinen nopeus ei rajoita, koska
detonaatio on materiassa etenevä shokkiaalto. Detonaatioaalto kuljettaa
mukanaan melkoisesti liikemäärää. Heijastamalla aalto esim. kuparista
saadaan siirrettyä liikemäärä ko. väliaineeseen ja samalla kiihdytettyä
kohtio kovaankin vauhtiin. Mitä pienempi kohtion massa, sitä suurempi
nopeus ja kääntäen. Sitten vaan optimoidaan, millä nopeudella ja
massalla saadaan paras haluttu vaikutus esim. panssarilevyssä...
> Mika
ArNO
2
Ilkka Sorsa
Savolainen Kari,,,OHJ,129368,1161 (ka...@news.cs.tut.fi) wrote:
: > Noniin, nyt tuli kaivettua referenssi esiin:
: > "Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain" STAE 1993 I osa
: > (ISBN 951-25-0671-8) sivulla 379 Lasse Salosen (prof., Puolustusvoimat)
: > artikkelissa 'Suunnattu rajahdysvaikutus' todetaan, etta suihkun
: > lampotila on 400-500 C, eli kupari _ei_ ole sulana, kaasusta tai
: > plasmasta puhumattakaan.
: Siispa kouluttajani armeijassa eivat tienneet oman aselajinsa teknii-
: kasta yhtaan mitaan. Kiitos kumminkin etta valaisit asiaa etten
: toiste mene puhumaan lapia paahani asian tiimoilta.
Ei ole mitenkään harvinaista.. Omana palvelusaikanani moista sattui useinkin.
(Ei sillä että olisin joku KT-spesiaaliasiantuntija, olenpahan vain erityisen
nokkava ja vahingoniloinen ihminen)
Tero Narinen
Joo, tietämättömät kapiaiset on aika yleisiä. Eräskin vääpeli vakuutti
mikkelissä suureen ääneen, että vihollisen AWACS-kone häiritsee useasti meidän
venttiseiska-juttelua. Oli ilmeisesti kuullut hienon lyhenteen ja viljeli sitä
sitten aina kun tilaisuus siihen tuli.
#####Tero Narinen###############################################
####Skinnarilankatu 28 F 17########e-mail:tero.n...@lut.fi###
###53850 Lappeenranta###Lappeenranta University of Technology###
##p.953-4517579########Finland, Europe, Planet Earth############
Mika Jalava
In article <ndwbuiv...@lk-hp-13.hut.fi>,
Markus Strand <ms...@cc.hut.fi> wrote:
>Jostain syystä tykkejä suuntailevatkin yleensä sellaiset jotka
>onnistuvat osumaan, eikä ihan keskivertoheput.
Aika vähän tuota suora-ammuntaa intissä harjoiteltiin. Suhteellisen
helppoa se kyllä varmaan on jos sitä kunnolla harjoittelee, ei siinä
mitään, nykyisellään voisi olla luonnossa liikkuvaan maaliin osuminen
aika onnenkauppaa.
>Suora-ammunta ei ole niin vaikeaa kun äkkiseltää saattoi
>kuvitella. Pitää vain osata korjata tähtäysvirhe niin jo alkaa
>osua.
Panssarivaunua ampuessa voi hyvin olla ettei korjaukseen jää
mahdollisuutta. Ensimmäisen on osuttava, tankin kalustolla se
ensimmäinen todennäköisesti osuu.
Mika
Markus Strand
> Samaisessa suora-ammuntaharjoituksessa tuli todettua ettei panssarivaunulla
> ole mitään hätää mikäli tykinsuuntaajana on ihan keskivertoheppu..
Jostain syystä tykkejä suuntailevatkin yleensä sellaiset jotka
onnistuvat osumaan, eikä ihan keskivertoheput.
Oikeassa tilanteessa tietysti syntyisi jonkinlaista "luonnonvalintaa"....
Suora-ammunta ei ole niin vaikeaa kun äkkiseltää saattoi
kuvitella. Pitää vain osata korjata tähtäysvirhe niin jo alkaa
osua. Ensimmäisen kranaatin ampuminen viholliseen on tyhmää, pari
harjoitusta samalla kalustolla ja riittävällä panosmäärällä on
tarpeen.
t.MStr
Markus Strand
> Aika vähän tuota suora-ammuntaa intissä harjoiteltiin. Suhteellisen
> helppoa se kyllä varmaan on jos sitä kunnolla harjoittelee, ei siinä
> mitään, nykyisellään voisi olla luonnossa liikkuvaan maaliin osuminen
> aika onnenkauppaa.
Kenttätykistöllä ei ole oikein hyviä paikkoja harjoitella. Liikkuvien
maalien kanssa on myös joitain turvallisuusongelmia.
Yhdellä tykillä ei kannata ampua kovin nopeasti liikkuvaa
panssarivaunua, patterilla tai patteristolla voikin sitten apua jo
isompaa joukkoa.
> Panssarivaunua ampuessa voi hyvin olla ettei korjaukseen jää
> mahdollisuutta. Ensimmäisen on osuttava, tankin kalustolla se
> ensimmäinen todennäköisesti osuu.
Siksi kannattaakin ampua pattereittain, jolloin ostutaan varmemmin.
Tykistöä ei kannata käyttää pääasiallisena panssarintorjuntakalustona,
siihen on erikoisaselajinsa. Tykistö on tehokasta suojaamattomampaa
vihollista vastaan, panssarien seurassa liikkuva jalkaväki on hyvä
kohde. PST ampuu vaunut ja KT ampuu jalkaväen.
t.MStr
Juhani Kaukoranta,Oulu (töissä Raahessa)
Edellisessä artikkelissa tero.n...@lut.fi (Tero Narinen) sanoo:
> Joo, tietämättömät kapiaiset on aika yleisiä. Eräskin vääpeli vakuutti
>mikkelissä suureen ääneen, että vihollisen AWACS-kone häiritsee useasti meidän
>venttiseiska-juttelua. Oli ilmeisesti kuullut hienon lyhenteen ja viljeli sitä
>sitten aina kun tilaisuus siihen tuli.
Taisi kuitenkin vika olla siinä, että yleisö oli
harvinaisen huumorintajutonta...:-)
--
Juhani Kaukoranta, Seminaari school, Raahe, Finland
Sysop of Pooki MBBS, 982-221 782, V32, 24h
juka...@freenet.hut.fi http://www.raahe.fi/~sya/juhani.html
author of Eksoottiset matkat: http://www.raahe.fi/~sya/matkat/matkat.html
Joonas Iivonen
Ilkka Sorsa (y95s...@kotakk.fi) wrote:
: kaikenlaisia pommeja. Mukana oli mm. sellainen vanhanmallinen kiloinen ja
: uusi kaksikiloinen kylkimiina. Miinojen tehoa demottiin muutaman sentin
: vahvuiseen teräslevyyn. Vanhasta miinasta lähtenyt klimppi teki levyyn
: epämääräisen montun kun taas uusi teki todella tasaisen ja pyöreän reiän
: halkaisijaltaan noin 5cm. Jäljestä voisi päätellä että lämmöllä se siitä
: läpi meni.
(ensitten ole mik{{n PST-mies, enk{ asiantuntiakaan)
Uusimmassa (3/96) Suomen Sotilas-lehdess{ on artikkeli "panssarintorjujan
perustietoa". (k{sittelee l{hinn{ eri aseiden l{p{isytodenn{k|isyyksi{)
Siin{ on my|s tuollainen kuva, joka saattanee selitt{{ tuon miinojen eri-
laisuuden. Eli:
R{j{ytysosa, jossa on ontelo, aiheuttaa kohteessa kuopan.
R{j{ytysosa, jossa on metallisuppilolla varustettu ontelo, aiheuttaa
kohteessa kapean rei{n.
Tulkitsisin tuolta pohjalta asian niin, ett{ tuossa uudessa kylki-
miinassa on tuo metallisuppilo, josta muodostuu kuuma nopeasti liikkuva tanko,
joka l{p{isee panssarin. Kun taas vanha pyrkii l{p{isyyn pelk{{ll{ suunnatulla
r{j{hdyksell{.
: Toinen kokemus ontelopanoksista oli Vekaranjärven rosoharjussa
(Kai nyt kuitenkin Rosoharju (vai oliko Rosonharju?))
...
: pois'. Auto oli pyörähtänyt ja siirtynyt muutamia metrejä. Paikalla oli
: myös tämä legendaalinen Taipalsaaren BTR, mutta siihen ei ollut lupa
: tähtäillä.. B(
Min{ olen kyll{ tuota raatoa rei'itt{nyt useampaankin kertaan, tosin
vain toisen petterin KPV:ll{. (ja hiukkasen PK:llakin :)
Joka tapauksessa se oli viel{ reilu vuosi sitten kev{{ll{ melko hyvin
ampumapaikaltakin (nafti kilometri) petteriksi tunnistettavissa. Mutta
syksyll{ vaunuparka oli luhistunut jo l{hes tunnistamattomaksi. Varmista-
mattoman tiedon mukaan olisi sit{ ammuttu kes{n aikana (vaunu-)tykill{.
: Mutta emmäävaantiärä. Nuo ovat ihan omia kokemuksia ja niistä sitten
: päätelmät.
Niimp{ kai itsell{kin ...
:
: Samaisessa suora-ammuntaharjoituksessa tuli todettua ettei panssarivaunulla
: ole mitään hätää mikäli tykinsuuntaajana on ihan keskivertoheppu..
Tuolla harjulla sit{ huomasi kuinka ihmeen helppoa on osua kilometriss{
olevaan kohteeseen vanhalla ven{l{isell{ optiikalla t{hd{ten. Kertokoon
joku muu tiet{v{mpi kuinka helppoa se on nykyaikaisin apuv{linein ?
(oletamme siis kohteen sijainnin tunnetuksi)
:
...joonas...
Ilkka Sorsa
Markus Strand (ms...@cc.hut.fi) wrote:
: In article <4p2529$1...@news.clinet.fi> y95s...@kotakk.fi (Ilkka Sorsa) writes:
: > Samaisessa suora-ammuntaharjoituksessa tuli todettua ettei panssarivaunulla
: > ole mitään hätää mikäli tykinsuuntaajana on ihan keskivertoheppu..
: onnistuvat osumaan, eikä ihan keskivertoheput.
Jees. Ja olettaisin että aikalailla harvassa ovat ne tilanteet kun tykillä jäädään
panssarivaunua tähtäilemään..
: Oikeassa tilanteessa tietysti syntyisi jonkinlaista "luonnonvalintaa"....
Voipa olla. Jo tavallisessakin suuntaamisessa oli kyllä selkeät 'huippuäijät'.
Auk:n ja sitä edellisen ajan olin ehdottomasti patterin nopein etc.etc. suuntaaja
(Ei ole normaalia sotasaagaa vaan ihan totta. :I ) Mutta koulusta yksikköön
palatessa oli katkera pala edessä kun about puolet tykkimiehistä teki homman
nopeammin ja tyylikkäämmin.. :( Ehkä hekin olivat silläaikaa käyneet metsässä..
: Suora-ammunta ei ole niin vaikeaa kun äkkiseltää saattoi
: kuvitella. Pitää vain osata korjata tähtäysvirhe niin jo alkaa
: osua. Ensimmäisen kranaatin ampuminen viholliseen on tyhmää, pari
? Ensin pitää härnätä parilla-kolmella? ;)
: harjoitusta samalla kalustolla ja riittävällä panosmäärällä on
: tarpeen.
Jep. Ei vain kovin paljoa hommaa harjoiteltu. Enimmäkseen ammuttiin metsänkeskeltä
'jonnekin' joka nyt ei kovin paljoa taitoa vaadi.. Olisi nekin kranut voinut
uhrata suora-ammuntaan.
--
-Ipe
[ http://www.kotakk.fi/~y95silso ]
Nimi
>
>Paivaa!
>
>Tulipa taannoin Panssariprikaatin yliluutnantille ja PST-koulutuksen
>saaneelle reservilaiselle
>(allekirjoittanut) keskustelua onteloammuksen lapaisysta. Kun olen
>saanut kaikenlaisia vastauksia, eika fysiikka ole vahvimpia alueitani
>kysyn taallakin: mihin perustuu ontelokranaatin lapaisy? Perusrakenne ja
>-periaate on kasittaakseni selvilla, mutta varsinainen reian syntyminen
>panssariin?
Ontelokraanaatit ja -raketit seka samalla periaatteella toimivat miinat
lapaisevat panssaria seuraavalla tavalla:
Ammuksen osuessa ja rajahtaessa ammuksen ontelopanoksen edessa
oleva herkasti lampoon reagoivasta metallista valmistettu 'kartio' sulaa,
muuttuu pisaramaiseksi ja sulattaa reian panssariin. Kamputseassa sotinut
ystavani kertoi em. osuman jalkeen tankin miehiston olleen liejua tankin
lattialla.
Eraat puhuvat syntyvasta lammosta, eraat sanovat, etta
>lapaisy perustuu ainoastaan raakaan voimaan. (Onko nailla edes eroa,
>fyysikot?) Onko sitten onteloammuksen ja alikalin "lapaisytapahtuma"
>erilainen?
>
Alikaliiperiammuksen lapaisy perustuu ammuksen suureen nopeuteen.
>Kysyy J.
Aarne Rantala
In article <4plv3p$8...@idefix.eunet.fi>, ni...@domaini.fi (Nimi) writes:
CLIP CLIP
|> Ontelokraanaatit ja -raketit seka samalla periaatteella toimivat miinat
|> lapaisevat panssaria seuraavalla tavalla:
|>
|> Ammuksen osuessa ja rajahtaessa ammuksen ontelopanoksen edessa
|> oleva herkasti lampoon reagoivasta metallista valmistettu 'kartio' sulaa,
|> muuttuu pisaramaiseksi ja sulattaa reian panssariin. Kamputseassa sotinut
|> ystavani kertoi em. osuman jalkeen tankin miehiston olleen liejua tankin
|> lattialla.
(Sanotaan nyt uudestaan kun nakyy vanha vastaus jo expiroituneen ..)
No ei ihan, lienee jopa parempi etta kartio pysyy kiinteana
- kriittinen vaatimus on muovautuvuus, ja suuri tiheys on myos
toivottavaa. Kartiosta muotoutuva tanko on parhaimmillaan 500 C
eli kuparin (jota yleensa kaytetaan) sulaminen ei ole lahellakaan.
(Itseasiassa kullasta (!) saisi vallan erinomaisen kartion.)
CLIP CLIP
|> Alikaliiperiammuksen lapaisy perustuu ammuksen suureen nopeuteen.
Seka alikali etta onteloammuksen tuottama tanko menevat
panssarista lapi liike-energiallaan, nopeuksissa vain on eroa:
(savuttoman) ruudin kaasuntuottonopeus rajoittaa alikalin
nopeuden reilusti alle 2000 m/s, mutta sykloniitin & co.
detonaationopeus riittaa antamaan ontelon tangolle parhaimmillaan
8000 m/s. Jalkimmainen nopeus on reilusti suurempi kuin aanennopeus
panssariteraksessa, joten rauta ei voi 'vaistya' sivuille tai
menosuuntaan, vaan 'huuhtoutuu' TULOsuuntaan (aivan kuin savi
puhkaistaessa savimoykkya vesisuihkulla). Alikalin vauhti
on (siis teraksessa) lahisoonisella alueella, joten lapaisyssa
tapahtuu seka 'vaistymista' etta 'huuhtoutumista'.
--Aarne Rantala
Ilkka Sorsa
Joonas Iivonen (jiiv...@cc.hut.fi) wrote:
: (ensitten ole mik{{n PST-mies, enk{ asiantuntiakaan)
: Tulkitsisin tuolta pohjalta asian niin, ett{ tuossa uudessa kylki-
: miinassa on tuo metallisuppilo, josta muodostuu kuuma nopeasti liikkuva tanko,
: joka l{p{isee panssarin. Kun taas vanha pyrkii l{p{isyyn pelk{{ll{ suunnatulla
: r{j{hdyksell{.
Sotalehteä en ole lukenut, mutta meille selvennettiin että molemmat miinat
toimivat aivan samalla tavalla. Laitoimme ne hankeen about kymmenen metrin
päähän siitä levystä ja laukaisimme ne sähkönalleilla. siinä uudesssa
miinassa oli jopa loistava avotähtäinsysteemi. ;)
Olettaisin että se vaikutusero oli pelkästään räjähdysaineen määrästä kiinni.
: : Toinen kokemus ontelopanoksista oli Vekaranjärven rosoharjussa
: (Kai nyt kuitenkin Rosoharju (vai oliko Rosonharju?))
En oikein tajunnut että mikä kommentin tarkoituksena oli mutta jos
tarkoituksena oli mainita erisnimen ison alkukirjaimen puutteesta niin:
Perkele! Ei jumalauta voi enää tänä päivänä olla noin saatanan pilkkua
nussivia ihmisiä! Jos 'virhe' ei vaikuta viestin perillemenoon niin ei
siitä erikseen tarvitse aloittaa mitään damn kielioppikeskustelua!
Jos tarkoitus taas oli eri, niin ignorea tuo edellinen.
: : pois'. Auto oli pyörähtänyt ja siirtynyt muutamia metrejä. Paikalla oli
: : myös tämä legendaalinen Taipalsaaren BTR, mutta siihen ei ollut lupa
: : tähtäillä.. B(
: Min{ olen kyll{ tuota raatoa rei'itt{nyt useampaankin kertaan, tosin
: vain toisen petterin KPV:ll{. (ja hiukkasen PK:llakin :)
Jees. Tulenjohtopatteri rei-itti sitä itkk:lla. Valojuovat olivat aika
sievän näköisiä.
: Joka tapauksessa se oli viel{ reilu vuosi sitten kev{{ll{ melko hyvin
: ampumapaikaltakin (nafti kilometri) petteriksi tunnistettavissa. Mutta
: syksyll{ vaunuparka oli luhistunut jo l{hes tunnistamattomaksi. Varmista-
: mattoman tiedon mukaan olisi sit{ ammuttu kes{n aikana (vaunu-)tykill{.
Silloin siitä oli katto lentänyt irti (Ja tosiaan, oli aikalailla itkk:n
reikää täynnä..)
: : Samaisessa suora-ammuntaharjoituksessa tuli todettua ettei panssarivaunulla
: : ole mitään hätää mikäli tykinsuuntaajana on ihan keskivertoheppu..
: Tuolla harjulla sit{ huomasi kuinka ihmeen helppoa on osua kilometriss{
: olevaan kohteeseen vanhalla ven{l{isell{ optiikalla t{hd{ten. Kertokoon
: joku muu tiet{v{mpi kuinka helppoa se on nykyaikaisin apuv{linein ?
: (oletamme siis kohteen sijainnin tunnetuksi)
Taisi olla se kilometrissä oleva kohde paikallaan? ;)
--
-Ipe
[ http://www.kotakk.fi/~y95silso ]