Amos
Jorma Honkamäki
silloin huomaavina että se kykenisi epäsuoran tulen lisäksi myös
suoraan tuleen. Eli pystyykö se siis ampumaan suoraakin tulta? Mitä
ammuksia se silloin käyttää? Minkälainen läpäisy tai teho niillä on
panssaroitua vihollista vastaan?
Ja jos näin väärin, niin olisiko se noin periaatteessa mahdollista??
Sellainenhan olisi aika hyvä vaunu kun se pystyisi niin rynnäköintiin
kuin epäsuoraan tuleen.
Antti Heikkila
Suorasuuntausammunta on varmasti mahdollista, mutta se ei tee AMOS-pasista
rynnäkkövaunua. Kyseeseen tulisi todennäköisimmin sirpalekranaattien
ampuminen suoralla suuntauksella jv:n tueksi terveellisen välimatkan
päästä maaston salliessa ja 'itsepuolustukseksi' hyökkäyksen kohteeksi
jouduttaessa.
120mm ontelokranaatilla saataisiin tietysti aika hyvä läpäisy, mutta
heittimen lähtönopeuksilla suoran tulen tehokas kantama voi jäädä lyhyeksi
ja AMOS-pasin muut ominaisuudet (korkea runko ja torni, heikko
panssarointi, putki ei varmaankaan mene nollakoron alle) eivät ole hyviä
pst-käytössä. Eli jos okr:iä on, niin ne on parasta käyttää myös
'itsepuolustukseksi', jos vihollisen vaunut pääsevät lähelle, ja okr:iä
otettaisiin varmaankin vain pari AMOSta kohden.
Tämä on täysin spekulaatiota, jos joku tietää tarkemmin, niin otan
oikaisut mielellään vastaan.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Jussi
viestissä:Pine.OSF.4.20.00040...@rock.helsinki.fi...
Satakunnan Kansan mukaan:
Nostokulma: -3 - 85 astetta
"Uudella kranaatinheitinjärjestelmällä voidaan ampua suorasuuntauksella.
Eilisessä esittelyssä Pasi tuhosi yhdellä laukauksella maalirakennuksen."
(kuvan mukaan laukaus oli suorasuuntauksella...)
Pekka Siltala
news:kQ_G4.136$X74....@read2.inet.fi...
> Eilisessä esittelyssä Pasi tuhosi yhdellä laukauksella
maalirakennuksen."
> (kuvan mukaan laukaus oli suorasuuntauksella...)
Mielenkiintoista jos Satakunnan Kansa sekoittaa XA-180in ja Amoksen,
molempien pellit leikataan kyllä Vammaksella Vammalassa, mutta muuta
yhteistä ei taida heti löytyä ..
Niin kysymys Amos tietäjille : mikä tuon aseen tulinopeus on, teeveessä
se ei vaikuttanut kovin kaksiselta versus vaikka asemassa olevan
ämpäriin-kolmesta-kilsasta miehistön kanssa.
Äkkiä ajateltuna Amokselta pitäisi vaatia tuollaista 60 ls/min nopeutta
vähintäänkin (krh miehistö lataa menemään 30 latia minuutissa yhdellä
putkella), jos sillä aiotaan suolata muutaman sadan metrin päähän
vihollisen kaivautuneita asemia ja säilyä yhtenä kappaleena. En
muutenkaan oikein osaa pitää sitä onnistuneena.
Parempi konsepti mielestäni olisi ollut pistää jokaiseen pasiin MK-19-3
joka löytyy vähän jokaisesta humveestä (HMMVW) jenkkien puolella. Kali
vain 40 mm, painoa vain 33 kiloa ja kantama 2,200 metriä.
Samoin jok'ikiseen rynnäriin M203, kali 40 mm, paino 1360 g, kantama 400
m ja yksikköhinta noin 600 dollaria sis. piippujen muutostyöt.
Raskaampaa asetta tarvittaessa ei minun mielestäni tarvitse kehittää
mitään kummalisia ja erikoisia (lue : epävarma ja kokeilematon toiminta
taistelukentällä) ratkaisuja, vaan rakentaa sitten telalavetille M198
(155 mm keskiraskas haupitsi) - tulinopeus on vain nelisen laukausta
minuutissa, mutta kantomatka vanhallakin ammuksella on reilut 22
kilometriä. Hintaa tuollaiselle tulisi tietenkin aika paljon, alustasta
riippuen varmaan ~15 miljoonaa mk.
Kranaatinheittimistä muuten vielä senverran, että ovatko nuo jenkkien
vermeet kevyempiä kuin nämä meidän omamme :
M252 81mm Medium Extended Range Mortar
Length: 56 inches (142.24 centimeters)
Mortar Assembly: 35 pounds (15.89 kg)
Bipod: 26 pounds (11.80 kilograms)
Baseplate: 25.5 pounds (11.58 kilograms)
Sight Unit: 2.5 pounds (1.14 kilograms)
Total: 89 pounds (40.41 kilograms)
Bore diameter: 81mm
Maximum effective range: 5700 meters
Rates of fire:
Maximum: 33 rounds per minute
Sustained: 16 rounds per minute
Elevation: 45 to 85 degrees
Unit Replacement Cost: $24,717
--
Pekka
Osmo Ronkanen
>
>Parempi konsepti mielestäni olisi ollut pistää jokaiseen pasiin MK-19-3
>joka löytyy vähän jokaisesta humveestä (HMMVW) jenkkien puolella. Kali
>vain 40 mm, painoa vain 33 kiloa ja kantama 2,200 metriä.
SIis miten tota voisi verrata edes Amosiin?
>
>Samoin jok'ikiseen rynnäriin M203, kali 40 mm, paino 1360 g, kantama 400
>m ja yksikköhinta noin 600 dollaria sis. piippujen muutostyöt.
Ei ole mitään mieltä tollaisessa. Aseesta tulee raskas ja kömpelö.
Hintaakin on ihan kamalasti. Kuka kantaa noi kranaatit? Ei ole mitään
mieltä laittaa tollaista putkea joka aseeseen, kun ei ryhmä kuitemkaan
ammu yhtäaikaa. Se olisi kuin antaisi Maximin joka miehelle.
Venäläisllä tuntuu olevan fiksumpi systeemi. Siinä 30 mm
kranaattiputki voidaan asettaa aseeseen tai poistaa kenttäoloissa.
Osmo
Matti Raustia
: Mielenkiintoista jos Satakunnan Kansa sekoittaa XA-180in ja Amoksen,
: molempien pellit leikataan kyllä Vammaksella Vammalassa, mutta muuta
: yhteistä ei taida heti löytyä ..
: Niin kysymys Amos tietäjille : mikä tuon aseen tulinopeus on, teeveessä
: se ei vaikuttanut kovin kaksiselta versus vaikka asemassa olevan
: ämpäriin-kolmesta-kilsasta miehistön kanssa.
: Äkkiä ajateltuna Amokselta pitäisi vaatia tuollaista 60 ls/min nopeutta
: vähintäänkin (krh miehistö lataa menemään 30 latia minuutissa yhdellä
: putkella), jos sillä aiotaan suolata muutaman sadan metrin päähän
: vihollisen kaivautuneita asemia ja säilyä yhtenä kappaleena. En
: muutenkaan oikein osaa pitää sitä onnistuneena.
AMOS on epäsuoraan (tai epäreiluun, miten sen ottaa) suunniteltu systeemi,
jonka tarkoituksena on korvata vedettävä 120 mm heitin. AMOS on hyvin
liikkuva verrattuna vedettävään heittimeen, ylivoimaisen nopea laittaa
ampumakuntoon ja ylivoimaisen nopea ajaa pois tuliasemasta. AMOS pystyy
ampumaan sopivalle etäisyydelle siten, että yksi heitin ampuu useita
kranaatteja eri panoksilla ja eri koroilla ja joka kuula on yhtä aikaa
kentässä. Kun vielä muistetaan, että suurin osa epäsuoran tulen
aiheuttamista tappioista kaivautumattomalle viholliselle tulee parin
kymmenenen ensimmäisen sekunnin aikana, voi ideaa pitää erittäin hyvänä.
Kolmen AMOS:n joukkueella saadaan suurempi tulentiheys kuin 9 perinteisen
120 mm krh-komppanialla.
AMOS on muuten vertailtaessa muihin vastaaviin konstruktioihin täysin
ylivoimainen tulinopeudessa (AMOS 24 ls/min, AMS (Eng.) 8 ls/min, TMUAS
(Saksa) 10 ls/min, PRAM-S (Tsekki) 18-20 ls/min, 2 S 9 (Ven.) 6-8
ls/min, 2 R 2 M (Ran.) 10 ls/min).
: Parempi konsepti mielestäni olisi ollut pistää jokaiseen pasiin MK-19-3
: joka löytyy vähän jokaisesta humveestä (HMMVW) jenkkien puolella. Kali
: vain 40 mm, painoa vain 33 kiloa ja kantama 2,200 metriä.
Ei taida kuitenkaan pysytä korvaamaan kranaatinheitintä.
: Raskaampaa asetta tarvittaessa ei minun mielestäni tarvitse kehittää
: mitään kummalisia ja erikoisia (lue : epävarma ja kokeilematon toiminta
: taistelukentällä) ratkaisuja, vaan rakentaa sitten telalavetille M198
: (155 mm keskiraskas haupitsi) - tulinopeus on vain nelisen laukausta
: minuutissa, mutta kantomatka vanhallakin ammuksella on reilut 22
: kilometriä. Hintaa tuollaiselle tulisi tietenkin aika paljon, alustasta
: riippuen varmaan ~15 miljoonaa mk.
Amerikkalaisten panssarihaupitsiviritelmissä ei tällä hetkellä ole juuri
mitään hyvää verrattuna kilpailijoihin.
: Kranaatinheittimistä muuten vielä senverran, että ovatko nuo jenkkien
: vermeet kevyempiä kuin nämä meidän omamme :
: M252 81mm Medium Extended Range Mortar
Ei luulisi olevan juurikaan eroa suomalaiseen, ameriikkalaisilla kun on
käytössä israelilaisen Soltamin heittimien lisenssiversiot. Soltamin
heitin on taas sama kuin suomalainen Tampella..
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Nurmipora
> AMOS on muuten vertailtaessa muihin vastaaviin konstruktioihin täysin
> ylivoimainen tulinopeudessa (AMOS 24 ls/min, AMS (Eng.) 8 ls/min, TMUAS
> (Saksa) 10 ls/min, PRAM-S (Tsekki) 18-20 ls/min, 2 S 9 (Ven.) 6-8
> ls/min, 2 R 2 M (Ran.) 10 ls/min).
Puhumattakaan tehokkuudesta. Yksi isku sisältää tyttärineen 64 ammusta,
tosin "vain" 200x200m alueelle.
Uskomaton vekotin, josta povataan Patrian myyntimenestystä. Oliko se
tällä viikolla, kun 30 ulkomaista sotilasedustajaa kävi ilmoittamassa
kiinnostuksestaan... Tosin Pasiahan ei myydä alustaksi, kun se on
ilmeisesti vähän kömpelö Amos niskassa.
- N -
Antti Heikkila
> Parempi konsepti mielestäni olisi ollut pistää jokaiseen pasiin MK-19-3
> joka löytyy vähän jokaisesta humveestä (HMMVW) jenkkien puolella. Kali
> vain 40 mm, painoa vain 33 kiloa ja kantama 2,200 metriä.
Se voisi olla perusteltua nimenomaan miehistönkuljetus-pasien osalta,
mutta AMOS-tornin alustana käytettävä pasi ei enää ole
miehistönkuljetusajoneuvo. :) MK19:n tehokas kantama on n. 1600 metriä,
joten sillä on aivan eri tehtävät kuin raskaalla kranaatinheittimellä.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
sdad
Nurmipora wrote in message <38ECC63B...@kerro.com>...
>
>> AMOS on muuten vertailtaessa muihin vastaaviin konstruktioihin täysin
>> ylivoimainen tulinopeudessa (AMOS 24 ls/min, AMS (Eng.) 8 ls/min, TMUAS
>> (Saksa) 10 ls/min, PRAM-S (Tsekki) 18-20 ls/min, 2 S 9 (Ven.) 6-8
>> ls/min, 2 R 2 M (Ran.) 10 ls/min).
Amoksella voidaan ampua kranaatteja samaan maaliin eri koroilla (ja
ajopanoksilla??) siten, että kaikki kranaatit iskevät lähes saman aikaisesti
maaliin (2-3s sisällä), tämä kai on se merkittävä etu kilpailijoihin nähden.
obs
>
> Uskomaton vekotin, josta povataan Patrian myyntimenestystä. Oliko se
> tällä viikolla, kun 30 ulkomaista sotilasedustajaa kävi ilmoittamassa
> kiinnostuksestaan... Tosin Pasiahan ei myydä alustaksi, kun se on
> ilmeisesti vähän kömpelö Amos niskassa.
>
Mutta eikös telkkariuutisissa sanottu, että yksikään ulkomaa ei ole
vielä osoittanut todellista kiinnostusta AMOSiin. Taidettiin myös
mainita, että Suomen jälkeen Ruotsi "saattaa" ostaa AMOSia.
Matti Raustia
: Nurmipora wrote:
Juttu on kuitenkin niin, että tämän hetken konstruktioista AMOS on täysin
ylivertainen. Ongelma on vain siinä, että aina (asekaupoissakaan) ostaja
ei osta parasta vaan sitä, mitä paikallinen parlamentti katsoo
parhaaksi. Onneksi Suomessa ollaan pääsemässä tästä eroon; eihän kukaan
uskoisi, että saataisiin tarkoituksenmukaisimmat sairaalavehkeet jos joku
puoluepoliittisesti poliitikoista kokoonpantu toimikunta päättäisi, mitkä
laitteet ostetaan, enkä usko että sotatarvikkeiden hankinnassa
tarvittaisiin vähempää asiantuntemusta.
gal...@kolumbus.fi
wrote:
>AMOS torni/järjestelmä - oli se millä alustalla tahansa - ratkaisee
>ongelman, joka krh:ta on vaivannut jo pitkään. Paikantamistutkat
>mittaavat asemien sijainnin suhteellisen nopeasti ja vaikka perinteiset
>raskaat heittimet saadaan asemaan/asemasta minuuttien kuluessa niin ei
>sitä rumbaa porukka pitkään kestä. Pelkkä asemien vaihto n. 6 tunnin
>välein 3-4 päivää vie voimat kaikilta.
>
>On paljon helpompaa ajella herrasmiesmäisesti asemaan, lätkiä vaikkapa
>30-40 kranaattia kohteeseen ja ajella seuraavaan asemaan alta parin
>minuutin...
Kuinka hyvin Pasi (lisäpanssareilla tai ilman) kestää lähelle tulevia
120mm kranaatteja? Täysosumasta taitaa tulla raato, mutta entäs
_erittäin_ lähelle osuneet kranaatit? Ajattelin vain että kun miehistö
tietää kykenevänsä poistumaan nopeasti, saattaa se jäädä ampumaan
"vielä 40 kranaattia" jolloin vihollinen ehtii vastaamaan tuleen.
Miten lienee CV90:n keston laita?
Tuukka
Matti Raustia
: Kuinka hyvin Pasi (lisäpanssareilla tai ilman) kestää lähelle tulevia
: 120mm kranaatteja? Täysosumasta taitaa tulla raato, mutta entäs
: _erittäin_ lähelle osuneet kranaatit? Ajattelin vain että kun miehistö
: tietää kykenevänsä poistumaan nopeasti, saattaa se jäädä ampumaan
: "vielä 40 kranaattia" jolloin vihollinen ehtii vastaamaan tuleen.
: Miten lienee CV90:n keston laita?
Heittimen miehistöllä ei ole mitään sanottavaa siihen, kuinka monta kuulaa
ammutaan, vaan KrhK:n tulitoiminnasta vastaava ukko (komppaniaupseeriko se
oli? patteristossa se äijä on nimeltään tulitoimintaupseeri) sanoo mitä ja
mihin ammutaan. Tuollaisella nopeasti siirtymään pystyvällä vekottimella
käyttöperiaatteet pitäisi miettiä uudestaan, ja pyrkiä käyttämään
ajoneuvoa mahdollisuuksien mukaan siten, että maksimissaan ollaan yhdessä
asemassa ensimmäisen laukauksen jälkeen esim. minuutti, siirrytään muutama
sata metriä ja ammutaan sieltä uudestaan. Heitinajoneuvon huolto
(polttoaine, a-tarvike, miehistö) täytyisi tehdä vaikkapa valmiusasemassa.
Antti Heikkila
> gal...@kolumbus.fi wrote:
>
> : Kuinka hyvin Pasi (lisäpanssareilla tai ilman) kestää lähelle tulevia
> : 120mm kranaatteja? Täysosumasta taitaa tulla raato, mutta entäs
> : _erittäin_ lähelle osuneet kranaatit?
[snip]
> : Miten lienee CV90:n keston laita?
CV90:ssä on hieman paksummat panssarit, mutta kumpikaan ei kestä suoraa
tykistön/raskaan heittimen osumaa, joten panssaroinnin ero ei ehkä
muodostu ratkaisevaksi tekijäksi. Joka tapauksessa krh-ajoneuvon tai
-panssarivaunun toiminta perustuu siihen, että se ei jää asemaan
odottamaan vihollisen tulta.
> Tuollaisella nopeasti siirtymään pystyvällä vekottimella
> käyttöperiaatteet pitäisi miettiä uudestaan, ja pyrkiä käyttämään
> ajoneuvoa mahdollisuuksien mukaan siten, että maksimissaan ollaan
> yhdessä asemassa ensimmäisen laukauksen jälkeen esim. minuutti,
> siirrytään muutama sata metriä ja ammutaan sieltä uudestaan.
> Heitinajoneuvon huolto (polttoaine, a-tarvike, miehistö) täytyisi
> tehdä vaikkapa valmiusasemassa.
Tästä tuli mieleeni, että pasi saattaa hyvinkin olla tilavampi kuin CV90
(en ole viimeksimainitun s§isällä koskaan käynyt) ja siten AMOS-pasiin
voisi ottaa kerralla enemmän a-tarviketta, minkä uskoisin olevan etu
nopeissa asemanvaihdoissa.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Yama
>
> Tuosta amoksesta oli pari päivää sitten vähän juttua uutisissa ja olin
> silloin huomaavina että se kykenisi epäsuoran tulen lisäksi myös
> suoraan tuleen. Eli pystyykö se siis ampumaan suoraakin tulta? Mitä
> ammuksia se silloin käyttää? Minkälainen läpäisy tai teho niillä on
> panssaroitua vihollista vastaan?
Miksei pystyisi, esim lähimmässä itävastineessa elikkä 2S9:ssä
(120mm heitin/tykki) ainakin on mahdollisuus ampua HEAT-ammuksia.
> Ja jos näin väärin, niin olisiko se noin periaatteessa mahdollista??
> Sellainenhan olisi aika hyvä vaunu kun se pystyisi niin rynnäköintiin
> kuin epäsuoraan tuleen.
Näissä vehkeissä on kuitenkin oikeisiin panssarivaunuihin verrattuna
niin paljon huonompi panssarointi ja tulenjohto että ne
sijoittunevat siinä osastossa lähinnä harjoitusmaalipuolelle.
Rynnäkkö/pst -ominaisuudet ovat olemassa lähinnä vain hätätilanteita
varten.
ope
Pekka Siltala kirjoitti viestissä <8ci7r5$d50$2...@tron.sci.fi>...
>
>Kranaatinheittimistä muuten vielä senverran, että ovatko nuo jenkkien
>vermeet kevyempiä kuin nämä meidän omamme :
>
>M252 81mm Medium Extended Range Mortar
>
>Length: 56 inches (142.24 centimeters)
>Mortar Assembly: 35 pounds (15.89 kg)
>Bipod: 26 pounds (11.80 kilograms)
>Baseplate: 25.5 pounds (11.58 kilograms)
>Sight Unit: 2.5 pounds (1.14 kilograms)
>Total: 89 pounds (40.41 kilograms)
>Bore diameter: 81mm
>Maximum effective range: 5700 meters
>Rates of fire:
>Maximum: 33 rounds per minute
>Sustained: 16 rounds per minute
>Elevation: 45 to 85 degrees
>Unit Replacement Cost: $24,717
>
>--
>Pekka
Hmm eikös meidän oma ole huomattavasti parempi, (jos muisti pelaa)..
HEitinmiehet voinevat kommentoida
Tarkoitan tällä sitä että eikös se kantama ole omalla Tampellan
konstruktiolla nykyään parempi?
Tomi Hämäläinen
zzt...@sjoki.no-spam.uta.fi
Osmo Ronkanen
>
>Kuinka hyvin Pasi (lisäpanssareilla tai ilman) kestää lähelle tulevia
>120mm kranaatteja?
Eikös israelilainen kone kerran pudotanut pari 500 kilon pommia 5-10
metrin päähän ja miehstö selvisi siitä.
Osmo
Osmo Ronkanen
Juha Veijalainen <juh...@iki.fi> wrote:
>
>AMOS torni/järjestelmä - oli se millä alustalla tahansa - ratkaisee
>ongelman, joka krh:ta on vaivannut jo pitkään. Paikantamistutkat
>mittaavat asemien sijainnin suhteellisen nopeasti
Tarkoittaa, että heittimen koordinaatit on selvillä ennenkuin kranaatti
iskee maahan.
>
>On paljon helpompaa ajella herrasmiesmäisesti asemaan, lätkiä vaikkapa
>30-40 kranaattia kohteeseen ja ajella seuraavaan asemaan alta parin
>minuutin...
Toikin voi olla jo liian hidasta. Pitää ampua kranaatit ja painua
ajoon enenekuin ne iskevät maahan. Pitää muistaa, että mitä
vaarallisempi asejärjestelmä on, sitä enemmän vihollinen panee
resursseja sitä vastaan.
Osmo
JTV
Uusimman 81mm:n Vammaksen standardi-heittimen kantama on tavallisilla
kranaateilla luokkaa 5,9 km, lisäksi on sitten "long-range" malli
jolla päästään hiukan parempaan tulokseen (6,5 km tai jotain niillä
paikkeilla?)
JTV
Jani Taskinen
v.1996. Vihan Hedelmät (Grapes of Wrath) - operaation aikana.
Kyseessä oli FMR:n (Force Mobile Reserve) Pasi. Näin joskus valokuvan
kyseisestä vaunusta juuri tuon iskun jälkeen..oli pikkusen multaa katolla
ja luukut hieman vääntyneet, mutta muuten näytti olevan aika ehjä.
Kyllä kavereilla varmaan oli pää kipee? =)
Joku väitti (oliskos ollut Patrian miehiä), että Pasi kestäisi 155:n iskemän,
kunhan se ei sentäs täysosuma ole. Eri asia vain, että onko siellä sisällä
olijoilla hyvä olla sen jälkeen. Ei ne sirpaleet, mutta se jysäys..
--Jani
Juha Veijalainen
> Joku väitti (oliskos ollut Patrian miehiä), että Pasi kestäisi 155:n iskemän,
> kunhan se ei sentäs täysosuma ole. Eri asia vain, että onko siellä sisällä
> olijoilla hyvä olla sen jälkeen. Ei ne sirpaleet, mutta se jysäys..
Panssari-lehdessä oli asiaa suojauksista. Uudet suojausvaatimukset ovat
tyypillisesti suoja 12,7 - 14,5 m panssariluoteja vastaan ja suoja
lähelle (10 m) osuvan 155mm kranaatin vaikutusta vastaan.
Uusimmat Pasit on suojattu ym. tavalla. Tavallinen "vanha" XA-180 on
suojattu vain 7,62mm rynnäkkökiväärin luoteja vastaan.
En nyt voi tarkastaa tarkkoja lukuja, kun menin lainamaan lehden
faijalle...
--
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland, http://www.iki.fi/juhave/
Some random words: cryptography, nuclear, steganography, reindeer
((Mielipiteet omiani - Opinions personal, facts suspect))
Juha Veijalainen
> Kuinka hyvin Pasi (lisäpanssareilla tai ilman) kestää lähelle tulevia
> 120mm kranaatteja? Täysosumasta taitaa tulla raato, mutta entäs
> _erittäin_ lähelle osuneet kranaatit? Ajattelin vain että kun miehistö
> tietää kykenevänsä poistumaan nopeasti, saattaa se jäädä ampumaan
> "vielä 40 kranaattia" jolloin vihollinen ehtii vastaamaan tuleen.
Ajattelin lähinnä tilannetta, että Amos-vaunuja käytettäisiin vähän kuten
Krh-komppaniaa, ts. useampi vaunu muodostaisi tuliyksikön. Voi olla,
että Amoksien paras käyttötapa voisi olla toinenkin.
Miehistö ei ainakaan normaalitilanteessa päätä mitä, mihin, milloin ja
kuinka paljon ammutaan, he ampuvat käskyjen mukaan
petersen
"Jani Taskinen" <sni...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:8ckkua$re1$1...@tron.sci.fi...
> Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
> >In article <38ed95ef...@news.kolumbus.fi>, <gal...@kolumbus.fi>
> >>
> >>Kuinka hyvin Pasi (lisäpanssareilla tai ilman) kestää lähelle tulevia
> >>120mm kranaatteja?
>
> >metrin päähän ja miehstö selvisi siitä.
>
> v.1996. Vihan Hedelmät (Grapes of Wrath) - operaation aikana.
>
> Kyseessä oli FMR:n (Force Mobile Reserve) Pasi. Näin joskus valokuvan
> kyseisestä vaunusta juuri tuon iskun jälkeen..oli pikkusen multaa katolla
> ja luukut hieman vääntyneet, mutta muuten näytti olevan aika ehjä.
>
> Kyllä kavereilla varmaan oli pää kipee? =)
Ei ollit pahemmin. Eka kysymys oli "vieläkö ehtii lomalle". Oli nimittäin
lomakyydistä kysymys, eli matkalla kohti Beirutin kenttää .
>
> Joku väitti (oliskos ollut Patrian miehiä), että Pasi kestäisi 155:n
iskemän,
> kunhan se ei sentäs täysosuma ole. Eri asia vain, että onko siellä sisällä
> olijoilla hyvä olla sen jälkeen. Ei ne sirpaleet, mutta se jysäys..
>
> --Jani
Pekka Siltala
news:MPG.13582a2db...@uutiset.saunalahti.fi...
> Uusimmat Pasit on suojattu ym. tavalla. Tavallinen "vanha" XA-180 on
> suojattu vain 7,62mm rynnäkkökiväärin luoteja vastaan.
Hum, tämä kiinostaa vanhana XA-180 koulutettuna. Panssaroinnin
lisäämisen myötä taidetaan menettää kokonaan vaunun uintikyky, ja
vesistön ylittämiseen panssaroidummalla pasilla tarvitaan
ponttoonikalustoa ? Paljonko tämä uusi vermes (XA-190 ?) sitten oikein
painaa ?
Vanhan pasin kyljestähän menee panssarikuti (niitä mustakärkisiä,
paketissa teksti hardcore tms.) läpi että napsahtaa, vaikkakin vaunu
toisaalta kestää (miehistön osalta) mainiosti ajamisen telamiinaan.
Joskus muistaakseni Jarkko Junnila testasi noita metallinlävistämiseen
tarkoitettuja kuteja 24 mm teräslevyyn (sota! 1/87 s.26). Välineinä
olivat Tikka M55 ja FN FAL (huom. .308 !), 150 metristä suorassa
kulmassa olevaan levyyn ammuttaessa kudit menivät napsahtaen läpi. Kun
levy käännettiin 30 asteen kulmaan, tikalla ammuttaessa kudit menivät
edelleen napsahtaen läpi, mutta FALin kudit jäivät muutaman millin
takaosastaan kiinni reikään (itselataavassa kiväärissä osa tehosta menee
lukon yms. liikutteluun). Kertauksena voin muuten kertoa, että pasin
pellit eivät ole edes tuota 24 milliä, vaan lähemmäs puolet siitä.
Nykyään patruunat ovat jo huimasti kehittyneempiä, ja uskoisin, että
rynnärin vaatimaton kutikin omaa wolframipainoksena paremmat
läpäisyominaisuudet kuin tuonaikaiset panssaripatruunat, joten
sarjatulellakin olettaisi kutien napsahtelevan läpi pasin tai petterin
pelleistä. Ajatus, että panssaroinnin pitäisi pysäyttää vaikka
Barretilla tai NSV ITKKlla ammuttu 12.7 panssarikuti tuntuu aika
utopistiselta, siinä tarvitaan panssarointia helposti 50-60 milliä, ja
tämän jälkeen pasi painaa +40 tonnia.
--
Pekka
So beauty blemish'd once's for ever lost,
In spite of physic, painting, pain and cost.
Samu Sirkiä
<ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote:
>Samoin jok'ikiseen rynnäriin M203, kali 40 mm, paino 1360 g, kantama 400
>m ja yksikköhinta noin 600 dollaria sis. piippujen muutostyöt.
Mitkä muutostyöt?
RK95:een saa M203:n kiinni Sakon omaa valmistetta olevalla
adapterilla. eikä sitä nyt jokaikiseen kannata laittaa..
**********************************************************************
Samu Sirkiä
ssi...@NospaMsiba.fi
Pekka Siltala
news:38ef247c...@news.siba.fi...
> Mitkä muutostyöt?
En ole RKssa nähnyt edessä sellaista pientä nipukkaa piipussa joka
löytyy M4 kivääristä siitä kantolenkin (bayonett lug) etupuolelta. Se on
M203sen etukiinnityspiste (slightly AFAIK, sattuneesta syystä minulla ei
ole M203sta ..). Muuten M203 vaatii lähinnä vain, että etutukki on
"milspec", eli riittävän kapea, ja tilaa pitää löytyä 14" (35.56 cm).
Avattunahan M203 on muistaakseni ~52 cm pitkä, ja kiinni-asennossa ~39
cm. Rifle modelin hinta näyttää handguardin kera olevan (uutena) alle
200 dollarin (Bushmaster firearms).
> RK95:een saa M203:n kiinni Sakon omaa valmistetta olevalla
> adapterilla. eikä sitä nyt jokaikiseen kannata laittaa..
Ahaa, siis Sakoon saa siihen piippuun tuon hilun eriksee, vaatinee tosin
aseseppää / tväl -upseeria tuon asentaminen.
Muuten tuossa M203 ajatuksessa ajatukset harhailivat niin pahasti (ja
edell. kertauksesta on ilmeisen liikaa aikaa) ettei tullut mieleen,
kuinka helkkarin painava RK olikaan. Jos M4 painaa 2.72 kiloa (tyhjällä
lippaalla) ja siihen pistetään M203, yhteispainoksi tulee vasta 4.6
kiloa - jonka kotimainen rynnäri painaa pelkästään ilman lipasta.
Kyllähän Mihail Kalasnikovin patentti ihan hyvä on, mutta mielestäni
muuten ainakin siitä lukosta ja luistista olisi pikkuisen varaa keventää
..
Osmo Ronkanen
>Muuten tuossa M203 ajatuksessa ajatukset harhailivat niin pahasti (ja
>edell. kertauksesta on ilmeisen liikaa aikaa) ettei tullut mieleen,
>kuinka helkkarin painava RK olikaan. Jos M4 painaa 2.72 kiloa (tyhjällä
>lippaalla) ja siihen pistetään M203, yhteispainoksi tulee vasta 4.6
>kiloa - jonka kotimainen rynnäri painaa pelkästään ilman lipasta.
Rynkky painaa 3.5kg ilman lipasta.
>
>Kyllähän Mihail Kalasnikovin patentti ihan hyvä on, mutta mielestäni
>muuten ainakin siitä lukosta ja luistista olisi pikkuisen varaa keventää
Mikä patentti? Miten Suomnella voisi olla AK:sta kehitetty ase, jos se
olisi ollut patentoitu? Aseen keventäminen tekee siitä hankalamman
kontrolloida ja saattaa luotetavuus kärsiä. AK:ssa on noissa liikkuvissa
massa ja voimaa, ettei pikku lika välissä haittaa.
Sitäpaitsi eiko ole outoa verrata karmbiinia ja kivääriä.
Osmo
Jussi Saari
> Barretilla tai NSV ITKKlla ammuttu 12.7 panssarikuti tuntuu aika
> utopistiselta, siinä tarvitaan panssarointia helposti 50-60 milliä, ja
> tämän jälkeen pasi painaa +40 tonnia.
No, eipa kai nyt ihan 50 millia sentaan, eihan Sergein
panssarikranaattikaan lapaise kuin 25mm/500m 90 asteen osumalla...
Jussi
J.A.K
>>Kyllähän Mihail Kalasnikovin patentti ihan hyvä on, mutta mielestäni
>>muuten ainakin siitä lukosta ja luistista olisi pikkuisen varaa keventää
>
>Mikä patentti?
Osmo hei....ei kaikkea aina tartte ottaa kirjaimellisesti:)
(voi olla nykysuomen sanakirjassakin muuta kuin varsinainen merkitys tuolla
sanalla(?))
>Sitäpaitsi eiko ole outoa verrata karmbiinia ja kivääriä.
Tulipa sieltä pointtikin.:) Ilmeisen osuva sellainen - miksi verrata M4sta,
kun pitäisi verrata M16sta...:) Mikä onkaan noiden painoero? Veikkaan itse,
että menee melko lähelle meikäläistä rynkkyä.
-J-
Juha Veijalainen
> Hum, tämä kiinostaa vanhana XA-180 koulutettuna. Panssaroinnin
> lisäämisen myötä taidetaan menettää kokonaan vaunun uintikyky, ja
> vesistön ylittämiseen panssaroidummalla pasilla tarvitaan
> ponttoonikalustoa ? Paljonko tämä uusi vermes (XA-190 ?) sitten oikein
> painaa ?
Pitää varmaan hakea se Panssari-lehti faijalta takaisin...
Muistinvaraisesti. "Tehopanssaroiduilla" ei ole enää uintikykyä.
Suojaus 12,7 - 14,5 mm kuteja vastaan tarkoitti suojaa satojen metrien
päästä ammuttuja laukauksia. Lisäksi vaunun sisällä on sirpaloitumista
vastaan ilmeisesti komposiittipeitteitä.
Katsokaa valokuvia uusista Paseista. Verrattuna XA-180:aan on ulkokuori
tullut kulmikkaammaksi - minkälaista lisäsuojaa tuo on (pelkkää
"rautaa")?
Patrian sivuilta ei paljon tietoa löydy - no sen verran, että jollakin
tornilla varustettu XA-185 on maksimipainoltaan 23 tonnia.
Mielenkiintoinen oli myös Amosin myyntikuva - vaunu oli hiekanvärinen ja
kuvankäsittelyllä alle oli laitettu aaltoilevaa hietikkoa. Minne sitä
vaunua oikein myydään...
Ossi Vuorilampi
on joka kivääriryhmässä vähintään yhdellä miehellä tuo M203 kiinni,
mutta ei missään tapauksessa jokaisella. Totta kai aseesta tulee
painavampi, mutta niinhän kk-miehelläkin on painavampi ase kuin muilla,
ja tarvittaessa ryhmästä voidaan valita riskeimmät miehet noiden
painavimpien aseiden käyttäjiksi.
Useimpien maiden asevoimilla on jonkunlaisia kiväärikranaatteja, joko
erillisestä laukaisuputkesta ammuttavia tai sitten aseen suujarru on
muotoiltu kranaatin ampumista varten aseen piipun päästä.
Ossi
Pekka Siltala
> kun pitäisi verrata M16sta...:) Mikä onkaan noiden painoero? Veikkaan
itse,
> että menee melko lähelle meikäläistä rynkkyä.
Läheltä liippaa. M16A2 ilman lipasta ilmoitetaan painavan 3400 grammaa,
ja täyteen lipastettuna (+ kantohihna) 3846 grammaa.
Mahdollisesti tuossa on käytössä jenkkien suosima 20 kudin lipas (?)
Lähde : US Army online promotion study guide
http://www.military-net.com/education/mpdweapons.html
sekä Bushmaster Firearms catalog (vol XVII sivu. 35)
Ossi Vuorilampi
lippaan keveys johtuu lippaan alumiinirakenteesta sekä 5.56 mm patruunan
keveydesta.
Ossi
Pekka Siltala
news:8cnj33$dq9$1...@kruuna.Helsinki.FI...
> Mikä patentti? Miten Suomnella voisi olla AK:sta kehitetty ase, jos se
> olisi ollut patentoitu?
Niin, tätä on itse Mihail joskus surkutellut, kun sen ajan
Neuvostoliitossa keksinnöt olivat valtion omaisuutta. Näinollen keksijä
itse ei saanut ikinä aseestaan pesoakaan, pari hassua prenikkaa
korkeintaan. Lisäksi NL jakoi keksintöään surkuttelematta ympäri
maailmaa, ja Kalashnikov on nyt maailman kopioiduin ase.
Jos Mihail Kalashnikov olisi syntynyt Yhdysvalloissa, hänen keksintöään
ei todellakaan olisi ryöstöviljelty samalla tavalla. Itse katson asiaa
näin, että jos valmistaisin Kalashnikovin alkuperäiseen AKhon perustuvaa
asetta, maksaisin alkuperäiselle keksijälle ainakin markan per
valmistettu ase - senverran maailma on velkaa Mihailille hänen
nerokkaasta konseptistaan. Kummallista, ettei maailman kuuluisimman ja
tunnustetuimman aseen keksijä saa eliaikanaan sitä tunnustusta, joka
hänelle eittämättä kuuluu (Sako hoi, Mihail Kalashnikov support fund
http://kalashnikov.guns.ru/museum/ )
Niin, ja Kalashnikov taitaa olla nykyään jo patentoitu, kun venäjän laki
on siihen antanut mahdollisuuden (?) Joku venäjäntaitoinen voisi
mahdollisesti suomentaa ydinkohdat seuraavasta :
http://kalashnikov.guns.ru/patent.html
Ryöstöviljelyn määrän voi itse todeta sivulta
http://kalashnikov.guns.ru/models.html kohdasta "foreing modifications".
Useat ovat todenneet, ettei esimerkiksi Kiinalaisten (köh, eikös joku
hankkinut suomeenkin Norincoja, vaikkei aito AK-47 olisi ollut sen
kalliimpi) versio ei yllä laadullisesti lähellekään Izhevskin
alkuperäiselle ja aidolle asialle. Ainoastaan joku M95 on ollut
työstöjäljeltään ja tarkkuudeltaan konsepteista originaaliaan parempi,
ja hinnaltaan myös armeijoiden ulottumattomissa.
>Aseen keventäminen tekee siitä hankalamman
> kontrolloida ja saattaa luotetavuus kärsiä. AK:ssa on noissa
liikkuvissa
> massa ja voimaa, ettei pikku lika välissä haittaa.
Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
kokeiltu, ei kovin tehokasta), fiksumpaa olisi tehdä vermeeseen
3-shot-burst vaihtoehto jatkuvan sarjan tilalle. Vertaa vaikka amer.
M16sta kaasuputkea ja kalashnikovin vastaavaa, kyllä siinä on varaa
pienentää jostakin aivan varmasti luotettavuuden kärsimättä. Lisäksi
RKhon voisi lisätä muuten tuollaisen "forward assist" plugin toiselle
puolelle, jotta patruunan voi vetää piippuun ilman kilometrin päähän
kuuluvaa "klak-klak" efektiä.
> Sitäpaitsi eiko ole outoa verrata karmbiinia ja kivääriä.
No jos 14 senttiä lyhyempi piippu ja etutukki tekevät kivääristä
karabiinin niin sitten. Ja toisesta päästä lähtee myös pituutta (muttei
painoa) kun vaihdetaan tavallinen muovinen "trapdoor-buttstock" CAR-15
telestockiin. Aseiden toiminnalliset osat, eli "upper receiver" ja
"lower receiver" ovat muuten kaikissa aa-kakkosissa ja M-4sissa samoja.
Ainoa ero taitaa olla että tietääkseni kaikissa M-4sissa on vakiona
titaaninen iskurinpiikki.
Ai niin, tuossa on hauska kuva : Eugene Stoller ja Mihail Kalashnikov
vaihtavat keksintöjään Abu Dhabin asemessuilla :
http://kalashnikov.guns.ru/photos/4.jpg (toinen keksi AK-47skan ja
toinen M-16sta)
Pekka Siltala
news:38F055E2...@levi.urova.fi...
> Useimpien maiden asevoimilla on jonkunlaisia kiväärikranaatteja, joko
> erillisestä laukaisuputkesta ammuttavia tai sitten aseen suujarru on
> muotoiltu kranaatin ampumista varten aseen piipun päästä.
Niin, mielestäni sellaisia olisi saatava tännekin. Eihän 40 mm M203
kranaatin "tapposäde" ole kuin 5 metriä, mutta kun se voidaan nakata
vaikka 350 metrin päähän, tähdätä suht'tarkasti bunkkerin luukusta
sisään - kiväärikranaatti voi ole aina sirpalekr, se voi olla
mellakkamalli, savu, flare tms. Joten se tekee muunmuuassa
ryhmänjohtajan valopistoolin tarpeettomaksi, puhumattakaan merkkisavujen
plätkimisestä tulikosketuksen alla tms.
Osmo Ronkanen
Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
>Jenkeillä tuo M203 on tosiaan yleensä kiinni M16:sta. Tietääkseni heillä
>on joka kivääriryhmässä vähintään yhdellä miehellä tuo M203 kiinni,
>mutta ei missään tapauksessa jokaisella. Totta kai aseesta tulee
>painavampi, mutta niinhän kk-miehelläkin on painavampi ase kuin muilla,
>ja tarvittaessa ryhmästä voidaan valita riskeimmät miehet noiden
>painavimpien aseiden käyttäjiksi.
KK-miehillä onkin taistelupari kantamassa osaa patruunoista. Muilla
miehillä on sitten muuta kannettavaa, kuten kertasinkoja. Kyllä sitä
kannettavaa tulee ilman, että tavitsee väkisin jokaiselle tunkea
tarpeetonta kamaa niskaan. RK varustus painaa n. 8.5, kilon vähemmän
muovilippailla. KvKK painaa 21.7 kg. (RK kuudella lippaalla (2 TA), KvKK
kuudella lipaslaukulla (1 TA).
Miten muuten JV:sstä tehdään? Miksulassa oli marsseilla yms. yleensä
vain yksi lipas ladattu räkäpäillä (huomattavasti kevyempiaä kuin
kovat), ja pari tyhjinä. Olisi hieman erilaista, jos olisi kuusi
ladattua liapasta käsikranaatteja yms.
Osmo
Osmo Ronkanen
>J.A.K <al...@dlc.fi> wrote in message news:8cnope$le0$1...@tron.sci.fi...
>> kun pitäisi verrata M16sta...:) Mikä onkaan noiden painoero? Veikkaan
>itse,
>> että menee melko lähelle meikäläistä rynkkyä.
>
>Läheltä liippaa. M16A2 ilman lipasta ilmoitetaan painavan 3400 grammaa,
>ja täyteen lipastettuna (+ kantohihna) 3846 grammaa.
>
>Mahdollisesti tuossa on käytössä jenkkien suosima 20 kudin lipas (?)
Pakko olla. Toi tekee eroksi 446 grammaa. 5.56 NATO patruuna painaa
käsittääkseni 12 grammaa, joten 30 patruunaa painaisi 360 grammaa.
Lippaalle ja hihnalle jäisi vain 86 grammaa. 20 patruunalla toi olisi
206 grammaa mikä sekin on vähän. RK:n metallilipas painaa 350 grammaa.
RK:n painosta oplen kuullut 3.5 kg tyhjänä tai 4.0 kg tyhjällä
lippaalla. Tossa on 150 gramman ero, se kai tulee hihnoista ja
puhdistusvälineistä. Läyteen lipastettuna se olisi n. 4.3-4.5 kg, eli
saman mitä Ukkopekka tyhjänä. Toinen mahdollisuus on, että siinä on
hieman pyöristelty.
Osmo
nurmis
Osmo Ronkanen
>Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote in message
>news:8cnj33$dq9$1...@kruuna.Helsinki.FI...
>> Mikä patentti? Miten Suomnella voisi olla AK:sta kehitetty ase, jos se
>> olisi ollut patentoitu?
>
>Niin, tätä on itse Mihail joskus surkutellut, kun sen ajan
>Neuvostoliitossa keksinnöt olivat valtion omaisuutta. Näinollen keksijä
>itse ei saanut ikinä aseestaan pesoakaan, pari hassua prenikkaa
>korkeintaan. Lisäksi NL jakoi keksintöään surkuttelematta ympäri
>maailmaa, ja Kalashnikov on nyt maailman kopioiduin ase.
>
>Jos Mihail Kalashnikov olisi syntynyt Yhdysvalloissa, hänen keksintöään
>ei todellakaan olisi ryöstöviljelty samalla tavalla.
Mutta ei hän välttämättä olisi rikastunut. Garand ei saanut penniäkään
palkkansa lisäksi. Aimo Lahti sensijaan sai parin kumppaninsa kanssa
käsittääkseni 5% provikan Suomi-KP:istä. 80000 asetta ą n. 3200 mk,
tekee 12,8 miljoonaa kolmeen pekkkaan. Rahan arvo oli tollin sama kuin
nykyään, tosin sodan jälkeen se romahti. Lahti tarjosi oikeuksia
valtiolle, mutta valtio ei ollut kiinnostunut.
> Itse katson asiaa
>näin, että jos valmistaisin Kalashnikovin alkuperäiseen AKhon perustuvaa
>asetta, maksaisin alkuperäiselle keksijälle ainakin markan per
>valmistettu ase - senverran maailma on velkaa Mihailille hänen
>nerokkaasta konseptistaan.
Joo, ja jos Koskinen olisi saanut parkan per jokainen rumpulipas, jonka
itänaapuri luvattomasti valmisti (lipas oli patentoitu), hän olisi ollut
rikas mies.
>Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
>kokeiltu, ei kovin tehokasta), fiksumpaa olisi tehdä vermeeseen
>3-shot-burst vaihtoehto jatkuvan sarjan tilalle. Vertaa vaikka amer.
>M16sta kaasuputkea ja kalashnikovin vastaavaa, kyllä siinä on varaa
>pienentää jostakin aivan varmasti luotettavuuden kärsimättä.
M-16 toimii ihan eri mekanismilla. Lisäksi se ei ole kaikkien
luotettavimpia aseita.
>Lisäksi
>RKhon voisi lisätä muuten tuollaisen "forward assist" plugin toiselle
>puolelle, jotta patruunan voi vetää piippuun ilman kilometrin päähän
>kuuluvaa "klak-klak" efektiä.
????
Lukon pakkosuljentavipu on sitä varten, että kukko voidaan sulkea
väkisin, jos on moskaa välissä. Tämä lisättiin sen takia, kun M-16:n
viritysviviulla ei sitä voi tehdä, toisin kuin AK:lla.
Ase pitää ladata valmiiksi, joten sitä ei tarvi enää viime tilassa
ruveta latailemaan. Kun lipas pitää vaihtaa taistelussa, ei sillä
äänellä enää mitään väliä ole.
AK:n varmistin lataus yms. systeemit eivät ole kaikkien nopeimpia ja
äänettämämpiä, mytta ne ovat yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia.
Aseessa on kolme vipua mihin tarvitsee koskea: vaihdin, latausvipu ja
liipaisin, ja sillä siisti. Esim. lukon väkisin sulkeminen latausvivusta
on luonnollisempi liike kuin erillisen pakkosuljentavivun käyttö.
Aseen vasemmalle puolelle ei kannata likaa laittaa ulkonemia, sillä ne
saattavat haitata kantamista. Saksalaisethan suosivat viritysvipua
vasemmalla puolella (MP-40, StG-44). Idea oli, että virittäminen
onnistuu irrottamatta liipasinkättä, mutta onko hauskaa, jos toi vipu
tökkii vatsaan, selkään tms. Sotamuseossa huomasin, kun olivat
laittaneet nukelle MP-40:n kaulaan vipu ulospäin. Rupesin miettimään, että
mitenköhän se otetaan tosta käyttöön, ellei kaveri ole vasuri.
Tietysti tollainen vipu voisi ehkäistä piippujen vääntymistä :-)
Sitäpaitsi, kyllä noita pystyy äänetikin käyttämään, kun ei roiski
kokovoimalla. Vaihdinta esin voi hieman vetää ulospäin ja siirtää
varovaisesti. Olen kuullut juttuja, että vietnamissa muka amerikkalaiset
olisvat ampuneet monta sissiä, jotka yrittivät yllättää, mutta vaitimen
ääni kavalsi. Ei tunnu kovin uskottavalta, kuka käskee asettamaan sen
vaihtimen vasta viime tingassa.
>
>> Sitäpaitsi eiko ole outoa verrata karmbiinia ja kivääriä.
>
>No jos 14 senttiä lyhyempi piippu ja etutukki tekevät kivääristä
>karabiinin niin sitten.
Ne kekevät. Kyseessä on M-4 Carbine. Lyhyt piippu vaikuttaa esim.
lähtönopeuteen. Jos piippua vielä lyhennetään, niin aseesta tulee
konepistooli.
Osmo
Markku
Pekka Siltala kirjoitti viestissä <8cpq9c$2b1$1...@tron.sci.fi>...
>Niin, mielestäni sellaisia olisi saatava tännekin. Eihän 40 mm M203
>kranaatin "tapposäde" ole kuin 5 metriä, mutta kun se voidaan nakata
>vaikka 350 metrin päähän, tähdätä suht'tarkasti bunkkerin luukusta
Hyödyllinen olisi myös MGL, kuuden kranaatin rumpulippaalla varustettu ase.
Käyttötarkoituksia ei liene vaikea keksiä. Lyhyt esittely löytyy sivulta
http://svensk.hem.netlink.se/ (->Vapen ->Understödsvapen ->MGL)
Markku
Juha Ilo
Nimeltansa muistaakseni STANAG. Eli tama yleisesti NATO-yhteensopiva 30
kudin lipas 5.56mmN kudeille. Kaytetaan mm. M16-sarjan aseissa, voidaan
kayttaa myos M249n kanssa. Kaynee myos Steyr AUGiin (?)...
-Juha Ilo, 1/99 Rapid Deployment Force - A-Coy, Pori Brigade (Reserve)
i...@lyseo.edu.ouka.fi, @irc JDoe, http://www.lyseo.edu.ouka.fi/~ilo
+358-8-510545 or mobile +358-50-3517884
Jussi Helin
Pekka Siltala wrote in message <8ci7r5$d50$2...@tron.sci.fi>...
>
>Kranaatinheittimistä muuten vielä senverran, että ovatko nuo
jenkkien
>vermeet kevyempiä kuin nämä meidän omamme :
>
>M252 81mm Medium Extended Range Mortar
>
>Length: 56 inches (142.24 centimeters)
>Mortar Assembly: 35 pounds (15.89 kg)
>Bipod: 26 pounds (11.80 kilograms)
>Baseplate: 25.5 pounds (11.58 kilograms)
>Sight Unit: 2.5 pounds (1.14 kilograms)
>Total: 89 pounds (40.41 kilograms)
>Bore diameter: 81mm
>Maximum effective range: 5700 meters
>Rates of fire:
>Maximum: 33 rounds per minute
>Sustained: 16 rounds per minute
>Elevation: 45 to 85 degrees
>Unit Replacement Cost: $24,717
>
>--
>Pekka
>
En huomannut kenenkään kommentoineen painokysymystä, joten tässä
omia muistikuviani. Kotimaisen (valmistajaa en muista, voi olla
useampia, lukee putkessa) 81 mm:n paino ampumakunnossa oli 56 kg,
joten se on selvästi raskaampi. Osien painoa en tähän hätään
viitsinyt tarkistaa, joku ahkerampi varmaan voi täydentää.
Muistaakseni osien paino oli melko tasan
kolmasosan luokkaa. Jokainen on erittäin epämukava kantaa
pitempiä matkoja tai nopeassa menossa.
Vastimen saa tetsareihin kiinni lenkistä, mutta tällöin paino on
yhdellä puolella. Juokse siinä nyt sitten. Kädessä riiputtaessa
voi kohta raaputtaa maata rystysillä.
Tukea kannetaan hartioilla. Kantoasento on mielestäni paras
kolmesta, mutta tuen varret pureutuvat ikävästi lihaan, ohuita
terästankoja kun ovat. Suosittelen pehmusteita varsien alle.
Kantolaitteita oli kuulemma kehitelty kaikkiin osiin, mutta missä
ne ovat ?
Putkessa yhdistyvät edellisten huonot kanto-ominaisuudet. Se on
käytännössä kannettava toisella hartialla. Tästä seuraa
epätasapaino ja kivulias hartiahieronta.
Suuntain on mukavin kannettava :)
Jotten antaisi väärää käsitystä asenteestani kyseiseen
laitteeseen, on sanottava muutama positiivinen seikkakin.
Kokoonpano on todella helppoa, kun miehistö osaa hommansa. Heitin
on erittäin hyvää työtä ja helppo koota ja käyttää yksinkin.
Ottaisin omaksi, jos jostakin saisi.
Jani Taskinen
>"Jani Taskinen" <sni...@iki.fi> kirjoitti viestissä
>news:8ckkua$re1$1...@tron.sci.fi...
>>>metrin päähän ja miehstö selvisi siitä.
>>
>> v.1996. Vihan Hedelmät (Grapes of Wrath) - operaation aikana.
>>
>Ei ollit pahemmin. Eka kysymys oli "vieläkö ehtii lomalle". Oli nimittäin
>lomakyydistä kysymys, eli matkalla kohti Beirutin kenttää .
Tyypillistä..=) Tärkeimmät asiat ensin. Sitten vasta ihmetellään, että
onkos kaikki kunnossa, prkl, missä on mun reiskat!? =)
Olitkos itse kyydissä vai kaverit kertoi?
Hoidettiinko silloin kaikki lomakyydit paseilla?
Muistaisin jostain vanhoista tilannerappareista lukeneeni, että
Finbattissa olis ollut lomakielto Vihan Hedelmien aikana..?
--Jani
Antti Heikkila
> Miten muuten JV:sstä tehdään? Miksulassa oli marsseilla yms. yleensä
> vain yksi lipas ladattu räkäpäillä (huomattavasti kevyempiaä kuin
> kovat), ja pari tyhjinä. Olisi hieman erilaista, jos olisi kuusi
> ladattua liapasta käsikranaatteja yms.
>
Marsseja varten painoa voidaan lisätä helpommin määräämällä reppuun
pakattavaksi 'ekstraa' vaatteiden yms. muodossa. Tst-harjoituksissa liian
kevyet tetsarit ovat isompi ongelma kuin marsseilla, mutta tietysti
riittävän marssikoulutuksen jälkeen painavatkin tetsarit tuntuvat
kevyiltä. Eräälläkin marssilla (PsTiedJ/PsPr) ennen lähtöä tarkastettiin
reput ja jos tavaraa puuttui, niin tilalle sai 'saippuarasian mallia
pioneeri' eli telamiinan. Sen jälkeen ei tarvitse välittää räkäpäiden ja
kovien painoerosta ja puuttuvista lippaista. :)
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Antti Heikkila
> AK:n varmistin lataus yms. systeemit eivät ole kaikkien nopeimpia ja
> äänettämämpiä, mytta ne ovat yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia.
> Aseessa on kolme vipua mihin tarvitsee koskea: vaihdin, latausvipu ja
> liipaisin, ja sillä siisti. Esim. lukon väkisin sulkeminen latausvivusta
> on luonnollisempi liike kuin erillisen pakkosuljentavivun käyttö.
Taidat unohtaa lippaanvaihdon: lippaan lukitussalpaa tarvitaan myös. Ja
tähtäimiinkin on hyvä koskea joskus...
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
IK
> >lippaan keveys johtuu lippaan alumiinirakenteesta sekä 5.56 mm patruunan
> >keveydesta.
>
> Nimeltansa muistaakseni STANAG. Eli tama yleisesti NATO-yhteensopiva 30
> kudin lipas 5.56mmN kudeille. Kaytetaan mm. M16-sarjan aseissa, voidaan
> kayttaa myos M249n kanssa. Kaynee myos Steyr AUGiin (?)...
>
STANAG = Standardization Agreement. Nimi ei tarkoita mitään tiettyä
standardia tai tuotetta. Esim STANAG 6001 luokittelee kielitaitoa. Tosin
monissa yhteyksissä asiayhteys korvaa numeron. Esim sanonta STANAG
kiikarinkisko kertoo melko yksiselitteisesti milliaisella jalalla kiikarin
saa aseeseen kiinni.
M16 lippaat ovat toki yleisiä mutteivat suinkaan standardeja (?)
Merkittävimmät läntiset lipeämät lipasmallista taitavat nykyään olla AUG,
SIG ja Galil
ik
Pekka Siltala
> M-16 toimii ihan eri mekanismilla. Lisäksi se ei ole kaikkien
> luotettavimpia aseita.
Sanotaanko että kenttähuollettavuus ei ole maailman parhaita, uusimmat
painokset sentään kai eivät enää vaadi ruuvarisatsia kenttähuollon
suorittamiseen (?).
Mekanismi on _periaatteeltaan_ sama, eli lukko ja luisti liikkuvat
yhdessä ja lataavat aseen kaasumännän avustuksella. Eroja tosin
toteutustasolla on, kuten totesitkin, M16 kiväärissä jousi on sijoitettu
perään, eikä laatikkoon, jne. Pistin XM15E2Sn räjäytyskuvan ryhmään
sfnet.tiedostot, jotta uteliaat saavat tilaisuuden tarkastella
rakennetta. RKn rakennetta ei liene syytä kerrata ..
Ossi Vuorilampi
> kokeiltu, ei kovin tehokasta),
Kyllä voi, olen itse ampunut useampia kertoja. Sarjan tulee olla lyhyt,
ja ainakin itse osaan ottaa 2:n tai 3:n laukauksen sarjan (ja jopa
kertalaukauksen) RK62:n sarjatuliasennosta ihan sujuvasti. Mitään
erillistä purskeasentoa ei siihen tarvita, kunhan liipaisinsormen
motoriikka toimii kohtuullisesti ja aivot antavat oikeita käskyjä.
Tositilanteissa maailmalla käytetään paljonkin sarjatulta. Useimmiten
2-3 ensimmäistä laukausta osuu maaliin (jos yleensä osuu).
Jenkit ovat sarjatulen rajanneet pois M16A2 perusmallista, koska
Vietnamissa joukot usein ampuivat tähtäämättä "psykologista" sarjatulta
vihollisen yleiseen (tai luultuun suuntaan) lippaallisenkin kerrallaan.
Helikopterikuljetuksiin perustuva huoltokaan ei meinannut selvitä
tarvittavista ammustäydennyksistä, eikä tuo "psykologinen" tulitus
oikein tuonut tulostakaan. Nyt siis tavallinen jenkkisotilas joutuu
tyytymään 3:n laukauksen purskeisiin.
Osaavalle ja hermonsa hallitsevalla sotilaalle sarjatuliasento on
parempi, koska hän voi vapaasti valita kuhunkin tilanteeseen sopivimman
sarjan pituuden välillä 1 - 30 (jälkimmäistä tuskin koskaan). Tuota
rajoitinta tarvitsee vain joukko, joka huonon tulikurin vuoksi muuten
mahdollisesti tuhlaisi patruunansa. Intissä tosin hyvin harva pääsee
harjoittelemaan sarjatuliammuntaa RK:lla.
Lisäksi
> RKhon voisi lisätä muuten tuollaisen "forward assist" plugin toiselle
> puolelle, jotta patruunan voi vetää piippuun ilman kilometrin päähän
> kuuluvaa "klak-klak" efektiä.
Tuo M16:n "forward assist" on nimen omaan ja ainoastaan lukon
pakkosulkemista varten runttaamalla (esim. likainen ase), sillä ei voi
laskea lukkoa hiljaa kiinni. RK:n, muiden Kalashnikov-sukuisten sekä
eräiden muidenkin kiväärien (mm. SIG) lukon voi saattaa alas (mikä
intissä kielletään tekemästä) hiljaista toimintaa vaativassa
tilanteessa.
> No jos 14 senttiä lyhyempi piippu ja etutukki tekevät kivääristä
> karabiinin niin sitten. Ja toisesta päästä lähtee myös pituutta (muttei
> painoa) kun vaihdetaan tavallinen muovinen "trapdoor-buttstock" CAR-15
> telestockiin. Aseiden toiminnalliset osat, eli "upper receiver" ja
> "lower receiver" ovat muuten kaikissa aa-kakkosissa ja M-4sissa samoja.
> Ainoa ero taitaa olla että tietääkseni kaikissa M-4sissa on vakiona
> titaaninen iskurinpiikki.
Höpö höpö, titaanipiikin voi ostaa viritysosana kilpa-aseeseen, jos
uskoo sadasosasekunnin luokkaa olevan lukkoajan nopeutumisen parantavan
ampumasuoritustaan. Jenkit muuten itse kutsuvat M-4:ää karbiiniksi,
joten se nimen omaan on oikea nimi aseelle.
Paljonko kirjoittajalla on omakohtaista kokemusta M16-sarjan aseista?
Ossi
TiLi
<8cn61k$jad$2...@tron.sci.fi>...
> Joskus muistaakseni Jarkko Junnila testasi noita metallinlävistämiseen
> tarkoitettuja kuteja 24 mm teräslevyyn (sota! 1/87 s.26). Välineinä
>
> pellit eivät ole edes tuota 24 milliä, vaan lähemmäs puolet siitä.
>
> tämän jälkeen pasi painaa +40 tonnia.
>
Jos tuossa testissä oli käytössä tavallinen teräslevy - ei se kuvaa muuta
kuin että miten luoti läpäisee tavallista terästä.
Pasin "pellithän" eivät ole niin mahdottoman paksuja - mutta paksuus ei
olekkaan se ratkaiseva tekijä - vaan mm. teräksen laatu ja rakenne.
Tuskin nyt Pasissakaan tarvitsee ihan tuonne 50 mm paremmalle puolelle
mennä jotta suojaustasoa voidaan nostaa entisestä.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jukka Raustia
> Jenkeillä tuo M203 on tosiaan yleensä kiinni M16:sta. Tietääkseni heillä
> on joka kivääriryhmässä vähintään yhdellä miehellä tuo M203 kiinni,
> mutta ei missään tapauksessa jokaisella. Totta kai aseesta tulee
> painavampi, mutta niinhän kk-miehelläkin on painavampi ase kuin muilla,
> ja tarvittaessa ryhmästä voidaan valita riskeimmät miehet noiden
> painavimpien aseiden käyttäjiksi.
Amerikkalaisen ryhmän organisaatio:
ryhmänjohtaja (Squad Leader) ase M16, arvo alik (Corporal)
2x tstpartiota (fireteam) jossa kummassakin
partionjohtaja, M16, korpraali (Private First Class)
Kranaattikiväärimies, M16+M203 ("Grenadier")
KK-mies, jolla M249 SAW kvkk
Kiväärimies, M16 (nimitykseltään "Scout")
Eli ryhmän aseistus on:
5x M16A2
2x M16A2 + M203
2x M249 SAW
Tämä organisaatio on heidän jv-ohjesäännöstään mutta todellinen
tilanne voi olla hyvinkin erilainen esim. puuttuvien miesten
tai käytännössä havaittujen seikkojen takia.
--
"Neuvostoliitto ei halua palaakaan vierasta maata." -Josif Stalin, 1937
(Kirjoitus Frunzen sota-akatemian seinässä.)
Osmo Ronkanen
Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
>> Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
>> kokeiltu, ei kovin tehokasta),
>
>Kyllä voi, olen itse ampunut useampia kertoja. Sarjan tulee olla lyhyt,
>ja ainakin itse osaan ottaa 2:n tai 3:n laukauksen sarjan (ja jopa
>kertalaukauksen) RK62:n sarjatuliasennosta ihan sujuvasti.
Siihenhän ton rajoittimen idea perustuukin. Kun ei ole syytä ampua
pidempiä sarjoja, niin miksi ei rajoiteta sitä. Itse tosin olen hieman
kriittinen tollaisten ideoiden suhteen, jossa vallitseva taktiikka tai
ohjesääntöä tietoisesti rajoitaa asetta. Tositilanteessa voi tulla
tilanteita, joissa valmiit opit eivät pädekään. Rajoitin tosin olisi
hyvä sarjan lisäksi, mytta se taas lisää aseen monimutkaisuutta.
AN-94:ssä on vaihtoehdot 1, 2 ja sarja. Vaihtoehdossa 2 ase ampuu nopean
kaksoislaukauksen teoreettisella nopeudella 1800 lauk/min. Sarjassa
kaksi ensimmäistä menee tolla ja loput 600 lauk/min. Venäjällä kuulemma
suositaan hkahden laukaksen sarjoja kertalaukausten sijaan.
>Ongelmahan oli, että rynnäkkökivääri korvasi puoliautomaatin kesken V
>Osaavalle ja hermonsa hallitsevalla sotilaalle sarjatuliasento on
>parempi, koska hän voi vapaasti valita kuhunkin tilanteeseen sopivimman
>sarjan pituuden välillä 1 - 30 (jälkimmäistä tuskin koskaan). Tuota
>rajoitinta tarvitsee vain joukko, joka huonon tulikurin vuoksi muuten
>mahdollisesti tuhlaisi patruunansa.
Ongelahan on, että näitä on paljon suurempi määrä kuin luulisi. Tääll
tosin painottaminen kertalauksuksiin luultavasti vähentää tota. (In
vaikea sanoa mitä tositilanteessa tapahtuisi)
>Tuo M16:n "forward assist" on nimen omaan ja ainoastaan lukon
>pakkosulkemista varten runttaamalla (esim. likainen ase), sillä ei voi
>laskea lukkoa hiljaa kiinni. RK:n, muiden Kalashnikov-sukuisten sekä
>eräiden muidenkin kiväärien (mm. SIG) lukon voi saattaa alas (mikä
>intissä kielletään tekemästä) hiljaista toimintaa vaativassa
>tilanteessa.
>
Toi kai voi aiheittaa lataushäiriöitä. Tosin, jos on valoisaa, voi
tarkkailla miten patruuna menee pesään.
>
>Höpö höpö, titaanipiikin voi ostaa viritysosana kilpa-aseeseen, jos
>uskoo sadasosasekunnin luokkaa olevan lukkoajan nopeutumisen parantavan
>ampumasuoritustaan. Jenkit muuten itse kutsuvat M-4:ää karbiiniksi,
>joten se nimen omaan on oikea nimi aseelle.
Aivanm, ja tossa vielä on menty ihan järjestyksessä M1, M1A1, M2, M3,
M4. Toisin kuin kivääreissä, joissa M1:stä hypättiin M14:aan. Tossa
luokittelu on käsittääkseni taktinen, eli karbiinia annetaan muulle kuin
jalkaväelle.
Osmo
Lauri
: Ahaa, siis Sakoon saa siihen piippuun tuon hilun eriksee, vaatinee tosin
: aseseppää / tväl -upseeria tuon asentaminen.
No tuostahan löytyy kuva usein mainitulta sivulta:
http://practical.hypermart.net/varusteet.html
Kuvasta ei tosin voi päätellä millainen kiinnitys on etutukin alla.
(Etupäästä heitin kiinnittyy pistimen "nuppiin"). Kiinnitys poikkeaa
nähtävästi aika paljon M16:sta. Uusimmat M203:t kiinnittyvät aseen
piipun alla olevaan kiinnityskiskoon (esim. ruotsalaisten käyttämä
malli). Olisikohan tuossa kyseessä ko. systeemi.
Ei näytä kovin näppärältä tuo paketti. Heitin on kovin alhaalla,
lipasta on vaikea käyttää "kahvana" ja lippaan käsittely on varmasti
hankalampaa. Kannattaisi varmaankin suunnitella tuo kiinnitys uusiksi
siten että heitin olisi ihan piipussa kiinni (vaatii uuden etukädensuojan).
Mallia voisi ottaa vaikka Galilin asennuksesta.
Venäläisen 40-millisen heittimen (Olikohan mallinimi GP-25 tms.)
saattaisi saada helpommin kiinni. Tosin ko. ase on ilmeisesti lyhyen
putkensa vuoksi paljon M203:a epätarkempi ja a-tarvike on ei-länsimainen.
*** LVV ***
Ossi Vuorilampi
>
> ryhmänjohtaja (Squad Leader) ase M16, arvo alik (Corporal)
>
> 2x tstpartiota (fireteam) jossa kummassakin
> partionjohtaja, M16, korpraali (Private First Class)
> Kranaattikiväärimies, M16+M203 ("Grenadier")
> KK-mies, jolla M249 SAW kvkk
> Kiväärimies, M16 (nimitykseltään "Scout")
>
> Eli ryhmän aseistus on:
> 5x M16A2
> 2x M16A2 + M203
> 2x M249 SAW
>
> Tämä organisaatio on heidän jv-ohjesäännöstään mutta todellinen
> tilanne voi olla hyvinkin erilainen esim. puuttuvien miesten
> tai käytännössä havaittujen seikkojen takia.
Kiitos tarkentavasta informaatiosta. Tulivoimaa tuntuu 9-miehisessä
ryhmässä olevan reilusti enemmän kuin meikäläisessä 7- tai 8-miehisessä,
koskapa kvkk:ita on kaksi kappaletta ja lisäksi nuo kaksi
kranaatinampumalaitetta.
Tuo M249 SAW olisi minun mieleiseni ryhmäkk, koska se on suomalaista
kvkk:ta noin pari kiloa kevyempi, siinä voi käyttää sekä vyötä että
jenkkien rk:n (M16) lipasta ja lisäksi sitä voi hyvin käyttää muutenkin
kuin makuulta, jota kotimaisessa rajoittaa kvkk:n rakenne (mm.
hylsynpoisto). Konstruktio on toki vuosikymmeniä nuorempi, suomalaisella
kvkk:lla 50-luvulta, M249:llä ilmeisesti 70-80-luvulta. M249 on kuulemma
hyvin myös toimintavarma peli päinvastoin kuin edeltäjänsä M60, olen
jenkkien keskustelupalstoilta lukenut.
Ossi
Matti Raustia
: Tuo M249 SAW olisi minun mieleiseni ryhmäkk, koska se on suomalaista
: kvkk:ta noin pari kiloa kevyempi, siinä voi käyttää sekä vyötä että
: jenkkien rk:n (M16) lipasta ja lisäksi sitä voi hyvin käyttää muutenkin
: kuin makuulta, jota kotimaisessa rajoittaa kvkk:n rakenne (mm.
: hylsynpoisto). Konstruktio on toki vuosikymmeniä nuorempi, suomalaisella
: kvkk:lla 50-luvulta, M249:llä ilmeisesti 70-80-luvulta. M249 on kuulemma
: hyvin myös toimintavarma peli päinvastoin kuin edeltäjänsä M60, olen
: jenkkien keskustelupalstoilta lukenut.
Mitenkähän vertailussa pärjäisi PKM? Sehän ampuu tosin 7,62 x 53R
-patruunaa, mutta olisipahan tehoa vastaavasti enemmän. Luulisi, että
silläkin voisi ampua muutenkin kuin makuultaan ja se lienee
"tasapainoisempi" paketti kuin kvkk, koska vyölipas on aseen alapuolella.
Onko täällä ketään PKM:llä ampunutta? Millainen vekotin se on kvkk:n
verrattuna?
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
JTV
> Tuo M249 SAW olisi minun mieleiseni ryhmäkk, koska se on suomalaista
> kvkk:ta noin pari kiloa kevyempi, siinä voi käyttää sekä vyötä että
> jenkkien rk:n (M16) lipasta ja lisäksi sitä voi hyvin käyttää muutenkin
> kuin makuulta, jota kotimaisessa rajoittaa kvkk:n rakenne (mm.
> hylsynpoisto). Konstruktio on toki vuosikymmeniä nuorempi, suomalaisella
> kvkk:lla 50-luvulta, M249:llä ilmeisesti 70-80-luvulta. M249 on kuulemma
> hyvin myös toimintavarma peli päinvastoin kuin edeltäjänsä M60, olen
> jenkkien keskustelupalstoilta lukenut.
Itseasiassa sen perusteella mitä olen jenkeissä M249 SAW:lla
ammuskelleilta kuullut niin luotettavuus ei ole siinäkään mikään
kovin hyvä, näyttää vain tuossa suhteessa paremmalta kuin
M60 koska se oli luotettavuudeltaan todella surkea :-)
Ruotsalaisillakin on muuten nykyään 2 kevyt kk:ta jv-ryhmässä
ja olen kuullut siltä suunnalta kovasti tyytyväisiä lausuntoja
sen antaman tulivoiman suhteen sieltä suunnalta.
JTV
JTV
> Mitenkähän vertailussa pärjäisi PKM? Sehän ampuu tosin 7,62 x 53R
> -patruunaa, mutta olisipahan tehoa vastaavasti enemmän. Luulisi, että
> silläkin voisi ampua muutenkin kuin makuultaan ja se lienee
> "tasapainoisempi" paketti kuin kvkk, koska vyölipas on aseen alapuolella.
Sekä huomattavasti parempi kantama mikä ei todellakaan ole haitaksi
ottaen huomioon että sitä pitäisi käyttää ryhmän tukiaseena.
Vilkaisin tuossa juuri PV:ien uusiutunutta webbi-sivustoa ja
törmäsin jossain ohjesääntö-kirjoista (olisiko ollut sotilaan
käsikirja) jossa kohtaan jossa KvKk:n tehokkaaksi kantamaksi
esiteltiin 500m, PKM:llä pääsisi varmaan parempaan ja se
on maailmalla todella luotettavan ja kestävän aseen maineessa.
JTV
Ville Norrman
"Matti Raustia" <matti....@ee.oulu.fi> wrote in message
news:8cshgg$m7b$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> Onko täällä ketään PKM:llä ampunutta? Millainen vekotin se on kvkk:n
> verrattuna?
En tiedä, mutta viime kertauksessa viikko sitten kertoivat, että PKM olisi
tulossa valmiusprikaateille
tukiaseeksi kvkk:n tilalle. Joten ehkä niitä alkaa Suomessakin pyöriä.
// norrman, ville norrman
Risto Tammela
> Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
> Mitenkähän vertailussa pärjäisi PKM? Sehän ampuu tosin 7,62 x 53R
> -patruunaa, mutta olisipahan tehoa vastaavasti enemmän. Luulisi, että
> silläkin voisi ampua muutenkin kuin makuultaan ja se lienee
> "tasapainoisempi" paketti kuin kvkk, koska vyölipas on aseen alapuolella.
> Onko täällä ketään PKM:llä ampunutta? Millainen vekotin se on kvkk:n
> verrattuna?
Painaa paljon enemmän, potkii saman verran, mutta on jo tuntumaltaan
aivan erilainen ase. Aseesta huomaa selvästi, että se on suunniteltu
aivan erilaiseen luotettavuuteen kuin KvKK: hylsyn ulosheitto on
suojattu, patruuna vedetään pois vyöstä eikä sitä työnnetä suoraan
patruunapesään. Oli muistaakeni vielä tasapainoisempikin. Mukana myös
piipunvaihtomahdollisuus ja kaasuaukon säätö hylsyllä.
Jos huonoa pitää hakea, kuudensadan patruunan kantaminen voi olla
koukkaavalle Psj-ryhmälle hankalampaa kuin KvKK:n kuulien. Vöitä
varmaan kannettaisiin kehon ympärikierrettyinä, kun ne metallikannut on
aika isoja? Tosin se kannukin on noin 1000 kertaa parempi kuin KvKK:n
vyölaukku...
t: Rike
Pekka Siltala
news:01bfa2d0$c6daf980$a475...@la2046.kupari.fi...
> Pasin "pellithän" eivät ole niin mahdottoman paksuja - mutta paksuus
ei
> olekkaan se ratkaiseva tekijä - vaan mm. teräksen laatu ja rakenne.
Niin, onhan siinä sellainenkin aspekti. Muistan panssarimestarin
Vekaralla selittäneen sellaista, että "petterin" (BTR) suojaus on hieman
parempi johtuen venäläisten käyttämästä teräksestä - se kuulemma on
hieman "sitkeämpää" kuin kovempi kotimainen, ja näin parempi pysäyttäjä
ainakin käsiaseiden luodeille.
BTR -vaunuistahan löytyy jostakin pintapellistä luodin painauma, kun ne
tehtaalla "koe-ammutaan" kalashnikovilla. En tiedä, löytyykö tälläinen
jälki kaikesta venäläisestä kalustosta (?). Joku, joka tietää enemmän
asiasta voisi kertoa siitä puolesta.
--
Pekka
Antti Heikkila
> Mitenkähän vertailussa pärjäisi PKM? Sehän ampuu tosin 7,62 x 53R
> -patruunaa, mutta olisipahan tehoa vastaavasti enemmän. Luulisi, että
> silläkin voisi ampua muutenkin kuin makuultaan ja se lienee
> "tasapainoisempi" paketti kuin kvkk, koska vyölipas on aseen alapuolella.
>
> Onko täällä ketään PKM:llä ampunutta? Millainen vekotin se on kvkk:n
> verrattuna?
>
Hyvä. Itse asiassa erittäin luotettava ja mukava käyttää, ja pitkää
patruunaa ampuvaksi kk:ksi kohtuullisen kevytkin. Vinosyöttöjä ei tule
käytännössä lainkaan ja likaisen/jäisen aseen aiheuttamia häiriöitä voi
entisestään vähentää kaasumännän säädettävällä venttilillä, korkeammilla
paineilla ei saa ampua kuin jonkun 1000 - 2000 laukausta, tai ase saattaa
hajota, mutta kun pitkää patruunaa ampuva kalashnikov-perheen ase alkaa
nikotella liasta niin sitä ei ole enää ihan vähän (ei tullut koskaan tästä
aiheutuvaa häiriötä vastaan). Piipun pikakiinnitys on mukava ominaisuus,
mutta ryhmän tukiaseella ei erityisen tarpeellinen. Kolmijalan kanssa
vaihtopiippu (ja paljon patruunoita) voisi kyllä olla tarpeen.
Etutukea kannattaa kyllä käyttää ampuessa jos vain voi, kainalosta/muuten
pystystä ampuessa rekyyli ei ole kovin hyvin hallittavissa (ase on
tasapainoinen mutta 53mm hylsyssä on myös enemmän ruutia), mutta nämä
ampuma-asennot tulevat kyseeseen lähinnä poikkeustinanteissa.
Miinuspuolena vyön täyttö käsin on hieman työläämpää kuin kvkk:ssa, vyön
linkit tarttuvat hylsyn pullonkaulaan ja täyttäminen vaatii hieman
puristusvoimaa. Vaunukonekivääri PKT:n mukana tulee 'Krakova'-mallinen
täyttölaite, jota kannattaa lainata, jos on paljon vöitä täytettävänä.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Jani Taskinen
>TiLi <timo.li...@kupari.fi> wrote in message
>news:01bfa2d0$c6daf980$a475...@la2046.kupari.fi...
>> Pasin "pellithän" eivät ole niin mahdottoman paksuja - mutta paksuus ei
>> olekkaan se ratkaiseva tekijä - vaan mm. teräksen laatu ja rakenne.
>Niin, onhan siinä sellainenkin aspekti. Muistan panssarimestarin
>Vekaralla selittäneen sellaista, että "petterin" (BTR) suojaus on hieman
>parempi johtuen venäläisten käyttämästä teräksestä - se kuulemma on
>hieman "sitkeämpää" kuin kovempi kotimainen, ja näin parempi pysäyttäjä
>ainakin käsiaseiden luodeille.
Libanonissa Patrian poijaat testas, että kuinka Pasi kestää
rynkyllä ampumista (ja myös itkolla) ja ei ne rynkyn kudit tehneet
koloa edes siihen ketjusuojukseen, joka on siinä kyljessä kiinni,
saati sitten varsinaiseen panssariin. Maalit vaan lähti.
Ampuivat myös tuulilasiin lippaallisen (30 metrin päästä) eikä mennyt läpi.
Lasi oli kyllä säröillä. Kasvatti kummasti luottamusta vehjettä kohtaan.
Itkon kudit kyllä meni läpi että helähti.. =)
Kyseessä oli siis vanhempi (XA-180) malli Pasista tai siis sen osat..
Ja testiammunnat ammuttiin kohtisuoraan.
--Jani
Osmo Ronkanen
Risto Tammela <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>Painaa paljon enemmän, potkii saman verran, mutta on jo tuntumaltaan
>aivan erilainen ase. Aseesta huomaa selvästi, että se on suunniteltu
>aivan erilaiseen luotettavuuteen kuin KvKK: hylsyn ulosheitto on
>suojattu, patruuna vedetään pois vyöstä eikä sitä työnnetä suoraan
>patruunapesään.
Toi johtuu antiikkisesta laippakantaisesta patruunasta. Suoraan
työntäminen on parempi tapa, mutta on vaikea laippakantaisella. Tosin
Aarno Lahti ratkaisi tonkin sodan aikana MG-42:n konversiota varten,
mutta projekti kariutui muista syistä.
> Oli muistaakeni vielä tasapainoisempikin. Mukana myös
>piipunvaihtomahdollisuus ja kaasuaukon säätö hylsyllä.
>
>Jos huonoa pitää hakea, kuudensadan patruunan kantaminen voi olla
>koukkaavalle Psj-ryhmälle hankalampaa kuin KvKK:n kuulien. Vöitä
>varmaan kannettaisiin kehon ympärikierrettyinä, kun ne metallikannut on
>aika isoja? Tosin se kannukin on noin 1000 kertaa parempi kuin KvKK:n
>vyölaukku...
EIkö se kolise aikalailla.
Bundeswehrissä KK-m,iehellä on 12 kiloinen MG-3 ja lisäksiselässä vielä
G-3.
Osmo
Osmo Ronkanen
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> Piipun pikakiinnitys on mukava ominaisuus,
>mutta ryhmän tukiaseella ei erityisen tarpeellinen.
Pitkä patruuna kuumentaa piippua tuplasti lyhyeen verrattuna, eli
jos KvKK:lla voi ampua n. 600 laukausta, niin tolla jää 300:n. Yleinen
on vaihto n. 200 laukauksen jälkeen.
Kolmijalan kanssa
>vaihtopiippu (ja paljon patruunoita) voisi kyllä olla tarpeen.
>
>Etutukea kannattaa kyllä käyttää ampuessa jos vain voi, kainalosta/muuten
>pystystä ampuessa rekyyli ei ole kovin hyvin hallittavissa (ase on
>tasapainoinen mutta 53mm hylsyssä on myös enemmän ruutia), mutta nämä
>ampuma-asennot tulevat kyseeseen lähinnä poikkeustinanteissa.
Mitä patruunaa armeija tossa käyttää? Ei kai D-166:tta? Sehän potkii
kuin sika. Toi patuunahuolto on panssariprikaatien ulkopuolella oma
ongelmansa. Nythän pataljoonissa ei ole kuin 7.62x39 ja 12.7x107 plus
pari hassua tarkkuskivääriä. (sekä BTR:n ammukset, jos niitä käytetään)
Toisaalta PKM:illä voisi korvata 12.7 millisiä suoramammunnassa, kun
noille ei kuitebnpaan pateja ole koviun paljoa (ta 300 laukausta). Kvkk
ei taida iolla kovin hyvä yli 400 metrin matkoilla.
Lisäksi konekivääreitä ei taida koskaan olla kiikaa. Tsetreniassa on
esim. tyypillistä että PST partiossa on sinkoampuja, KK-ampuja ja
tarkka-ampuja. Noin saa vähin miehin suuren tulivoiman ja samalla omnat
tappiot pienenvät verrattuna siihen kuin jos joka paikassa olisi
kokonainen ryhmä. Suomessa KK_iden käyttä taitaa olla melko kaavamaista:
1 / ryhmä.
Osmo
petersen
Lomakiellosta en oikein muista miten se meni, mutta em. tapaus oli kuitenkin
lomakuljetus (vai oliko jopa rotaatio tai ...???) Lomakuljetuksena se
minulle kuitenkin esitettiin... se lause nyt ainakin pitää paikkansa... ;)
Lomakuljetus Beirutiin saakka Paseilla on täytynyt olla poikkeustapaus,
sillä vaunujen käyttö vastuualuella oli/ on kyllä ehdoton edellytys jos
jotakin piti saada aikaiseksi. Yksittäistapauksia 1-2 vaunua saattoi tosin
käydä heittämässä kavereita omille lomille (=ei pataljoonan 2vko välein
tapahtuva "massaloma") jonnekin pisteeseen X.
J
"Jani Taskinen" <sni...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:8cr21n$r8k$1...@tron.sci.fi...
Risto Tammela
> In article <8cslfr$98e$1...@mordred.cc.jyu.fi>,
> Risto Tammela <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>>Painaa paljon enemmän, potkii saman verran, mutta on jo tuntumaltaan
>>aivan erilainen ase. Aseesta huomaa selvästi, että se on suunniteltu
>>aivan erilaiseen luotettavuuteen kuin KvKK: hylsyn ulosheitto on
>>suojattu, patruuna vedetään pois vyöstä eikä sitä työnnetä suoraan
>>patruunapesään.
> Toi johtuu antiikkisesta laippakantaisesta patruunasta. Suoraan
> työntäminen on parempi tapa, mutta on vaikea laippakantaisella. Tosin
> Aarno Lahti ratkaisi tonkin sodan aikana MG-42:n konversiota varten,
> mutta projekti kariutui muista syistä.
Toisaalta vyössä oleva paska ei joudu panospesään, joten niitä vöitä
pystyisi kantamaan ilman kannuja. PKM:llä ei tarvitse puhallella
panospesään niin kuin se yks äijä tekee siinä Tulikokeessa-leffassa
sille M-241?:lle. PKM:n toimintaidea tuntuu kyllä aika nurinkuriselta,
siinähän toinen kuula lentää ulos samalla kun toista vedetää vyöstä pois.
Hassua, että se toimii saatanallis-perkeleellisen hyvin.
>>
>>Jos huonoa pitää hakea, kuudensadan patruunan kantaminen voi olla
>>koukkaavalle Psj-ryhmälle hankalampaa kuin KvKK:n kuulien. Vöitä
>>varmaan kannettaisiin kehon ympärikierrettyinä, kun ne metallikannut on
>>aika isoja? Tosin se kannukin on noin 1000 kertaa parempi kuin KvKK:n
>>vyölaukku...
> EIkö se kolise aikalailla.
Ei, jos se on täysi. Ihmehomma, mutta se ei kolisi jos sen vain täyttää
oikein.
t:Rike
Osmo Ronkanen
Risto Tammela <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>
>Toisaalta vyössä oleva paska ei joudu panospesään, joten niitä vöitä
>pystyisi kantamaan ilman kannuja. PKM:llä ei tarvitse puhallella
>panospesään niin kuin se yks äijä tekee siinä Tulikokeessa-leffassa
>sille M-241?:lle. PKM:n toimintaidea tuntuu kyllä aika nurinkuriselta,
>siinähän toinen kuula lentää ulos samalla kun toista vedetää vyöstä pois.
>Hassua, että se toimii saatanallis-perkeleellisen hyvin.
Tarkoitat kai että hylsy lentää ulos?
Toihan on se ihan alkuperäien Maximin keksimä tapa. Suoraan
läpisyöttävät tulivat urakantaisten patruunojen jälkeen. Sillä saadaan
ruurempi tulinopeus, esim. 1200 laukasta minuutissa MG-42:lla. Ja kyllä
noitakin on käytetty ilman mitään kannuja.
Tollaisella systeemillä laatikosta tulee kamalan iso. PKM:ssä on
kummasti onnistuttu pitämään paino kurissa.
Osmo
Jani Taskinen
>Lomakiellosta en oikein muista miten se meni, mutta em. tapaus oli kuitenkin
>lomakuljetus (vai oliko jopa rotaatio tai ...???) Lomakuljetuksena se
>minulle kuitenkin esitettiin... se lause nyt ainakin pitää paikkansa... ;)
No, hevosmiehet ne nyt muutenkin teki vähän mitä sattui..=)
>Lomakuljetus Beirutiin saakka Paseilla on täytynyt olla poikkeustapaus,
>sillä vaunujen käyttö vastuualuella oli/ on kyllä ehdoton edellytys jos
>jotakin piti saada aikaiseksi. Yksittäistapauksia 1-2 vaunua saattoi tosin
>käydä heittämässä kavereita omille lomille (=ei pataljoonan 2vko välein
>tapahtuva "massaloma") jonnekin pisteeseen X.
Hmm..yhteen vaunuun menee n. 15 heppua (joo, ahdasta on..=) joten vaunuja
olis tarvittu..n. 10-15 kpl.
--Jani
>"Jani Taskinen" <sni...@iki.fi> kirjoitti viestissä
>news:8cr21n$r8k$1...@tron.sci.fi...
>> petersen <pete...@lut.fi> wrote:
>> >"Jani Taskinen" <sni...@iki.fi> kirjoitti viestissä
>> >news:8ckkua$re1$1...@tron.sci.fi...
>> >>>Eikös israelilainen kone kerran pudotanut pari 500 kilon pommia 5-10
>> >>>metrin päähän ja miehstö selvisi siitä.
>> >>
>> >> v.1996. Vihan Hedelmät (Grapes of Wrath) - operaation aikana.
>> >> Kyllä kavereilla varmaan oli pää kipee? =)
>> >>
>> >Ei ollit pahemmin. Eka kysymys oli "vieläkö ehtii lomalle". Oli nimittäin
>> >lomakyydistä kysymys, eli matkalla kohti Beirutin kenttää .
>>
>> Tyypillistä..=) Tärkeimmät asiat ensin. Sitten vasta ihmetellään, että
>> onkos kaikki kunnossa, prkl, missä on mun reiskat!? =)
>>
>> Olitkos itse kyydissä vai kaverit kertoi?
>> Hoidettiinko silloin kaikki lomakyydit paseilla?
>>
>> Muistaisin jostain vanhoista tilannerappareista lukeneeni, että
>> Finbattissa olis ollut lomakielto Vihan Hedelmien aikana..?
>>
>> --Jani
>>
--
Joo.
Roope J Lehto
: Ne kekevät. Kyseessä on M-4 Carbine. Lyhyt piippu vaikuttaa esim.
: lähtönopeuteen. Jos piippua vielä lyhennetään, niin aseesta tulee
: konepistooli.
Siis eikos aseesta tee konepistoolin lahinna se, etta se kayttaa
pistoolikaliiperin patruunaa, eika niinkaan sen pituus.
--
Roope J. Lehto
rjl...@REMOVE.kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Roope J Lehto
: > Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
: > kokeiltu, ei kovin tehokasta),
: Kyllä voi, olen itse ampunut useampia kertoja.
Olet ampunut useampia kertoja sarjatulta tositilanteessa?
No huh huh!
ope
Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <8ckjdf$8qo$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
>In article <MPG.13570dba6...@uutiset.saunalahti.fi>,
>
>Toikin voi olla jo liian hidasta. Pitää ampua kranaatit ja painua
>ajoon enenekuin ne iskevät maahan. Pitää muistaa, että mitä
>vaarallisempi asejärjestelmä on, sitä enemmän vihollinen panee
>resursseja sitä vastaan.
>
No ei varsinaisesti, Kun kaverilla on koordinaatit selvillä pitää vielä
ruveta miettimään ampumista. Jos vastatykistöpeisto ei ole juuri asemissa
niin joudut unohtamaan koko jutun. Jos ne ovat asemissa, niin tykkien
suuntaukseenkin menee jo minuutti. Lentoaika vielä lisäksi, joten kyllä
aikaa on. 300m päähän ehtiminenhän jo riittää.
>Osmo
Tomi Hämäläinen
zzt...@sjoki.uta.no-spam.fi
J.A.K
>: > Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
>: > kokeiltu, ei kovin tehokasta),
>
>: Kyllä voi, olen itse ampunut useampia kertoja.
>
>Olet ampunut useampia kertoja sarjatulta tositilanteessa?
>No huh huh!
>
(hieno veto:))
Se on ihan totta - ei siinä vaiheessa kun rautaa tulee takaisin, kukaan
mieti sitä, miten sitä liipaisinta painetaan jotta saataisiin vain 3
laukausta 30 sijasta.... Kyllä siinä kovimmiltakin teknologiaramboilta menee
löysät pöksyyn ja piipusta lähtee tasan se, mitä sieltä saa irti.
"Osaavalle ja hermonsa hallitsevalle"......heh..... ja montakohan meistä
sitten tositilanteessa sen tekee. Osaava kun ei välttämättä ole sitä, että
radalla pätkii napakymppejä makuuasennosta.
Toisaalta, on se hienoa tehdä "mielikuvaharjoituksia" sen pohjalta, miten
korkkareista sen on oppinut :)
-J-
Antti Heikkila
> Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
> > Risto Tammela wrote:
[SNIP]
> Toisaalta vyössä oleva paska ei joudu panospesään, joten niitä vöitä
> pystyisi kantamaan ilman kannuja.
[SNIP]
> >>Vöitä
> >>varmaan kannettaisiin kehon ympärikierrettyinä, kun ne metallikannut on
> >>aika isoja? Tosin se kannukin on noin 1000 kertaa parempi kuin KvKK:n
> >>vyölaukku...
> > EIkö se kolise aikalailla.
> Ei, jos se on täysi. Ihmehomma, mutta se ei kolisi jos sen vain täyttää
> oikein.
Tästä vöiden kantamisesta on tietysti yhtä monta variaatiota kuin PKM:n
ampujaa, mutta uskoisin, että kätevimmin vyöt kulkevat kannuissaan. Ampuja
saa taistelijaparilta uuden kannun nopeammin aseeseen kuin irtovyön (ja
vasta aloitettu irtonainen 100 ls vyö on aika hankala lisuke aseessa, jos
tulee äkkilähtö asemista).
Kuutta kannua todennäköisesti kannettaisiin siten, että ampujalla on yksi
aseessa ja toinen tetsareissa ja tst-parilla loput neljä. En usko, että
400 ls:n kietominen olan yli ja ottaminen pois kiireessä (makuuasennossa,
paksuissa talvivaatteissa, jne.) on mitenkään helpompaa kuin neljän kannun
kantaminen (esim. kaksi tetsareissa kiinni ja kaksi varustepussissa tai
jossain). Vyön kolina kannun sisällä ei tosiaankaan ole paljon pahempaa
kuin kvkk:n vöillä, mutta peltikannut pitävät pahaa ääntä, jos ne pääsevät
hakkaamaan toisiaan vasten esim. juostessa.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Antti Heikkila
> In article <Pine.OSF.4.20.000410...@tekno.helsinki.fi>,
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> >Etutukea kannattaa kyllä käyttää ampuessa jos vain voi, kainalosta/muuten
> >pystystä ampuessa rekyyli ei ole kovin hyvin hallittavissa (ase on
> >tasapainoinen mutta 53mm hylsyssä on myös enemmän ruutia), mutta nämä
> >ampuma-asennot tulevat kyseeseen lähinnä poikkeustinanteissa.
>
> Mitä patruunaa armeija tossa käyttää? Ei kai D-166:tta? Sehän potkii
> kuin sika.
Samaa patruunaa kuin vaunujen tornikk:ssa, joka saattaa hyvinkin olla
D-166 (en ole aivan varma, välillä käytettiin venäläisiä ties mitä
patruunoita). Ei se sentään samalla tavalla potki kuin pulttilukkoinen
kivääri, vaikka voimaa on selvästi enemmän kuin kvkk:ssa.
> Toisaalta PKM:illä voisi korvata 12.7 millisiä suoramammunnassa, kun
> noille ei kuitebnpaan pateja ole koviun paljoa (ta 300 laukausta). Kvkk
> ei taida iolla kovin hyvä yli 400 metrin matkoilla.
>
Jo 300 m matkalla PKM:llä ammutaan selvästi paremmin kuin kvkk:lla. Se on
varsin monipuolinen ase, ja en olisi lainkaan yllättynyt, jos PV keksii
lisää käyttöä General Purpose Machine Gun -tyyppiselle aseelle. Tämä
tietysti edellyttää, että asetta on enemmänkin kuin rynnäkkövaunujen
mukana tulleet yksilöt, jotka menevät PsPr:ien varustamiseen.
> Lisäksi konekivääreitä ei taida koskaan olla kiikaa. Tsetreniassa on
> esim. tyypillistä että PST partiossa on sinkoampuja, KK-ampuja ja
> tarkka-ampuja. Noin saa vähin miehin suuren tulivoiman ja samalla omnat
> tappiot pienenvät verrattuna siihen kuin jos joka paikassa olisi
> kokonainen ryhmä.
Montakos singon laukausta tuollainen partio saa kulkemaan kerralla?
Pienten partioiden käyttöön saattaa olla syynä vanha kunnon
alivoimatilanne, eikä niinkään tappioiden minimoiminen. Partiossa pitäisi
olla erikseen johtaja (onko se tuossa tarkka-ampuja?) ja sinkomiehiä
vähintään kaksi, eli mieluummin neljän miehen partio, jos halutaan kk
mukaan. Yhdellä singolla ei väijytystilanteessakaan paljoa tee.
> Suomessa KK_iden käyttä taitaa olla melko kaavamaista: 1 / ryhmä.
Se on kai jonkinlainen minimitaso, jonka saavuttaminen on ollut
mahdollista, mutta paljon muuhun ei ole resursseja riittänyt. Ehkä
esim. valmiusprikaateissa jatkossa on varaa joustaa ja kokeilla muitakin
kokoonpanoja.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Vesa Halme
> Itseasiassa sen perusteella mitä olen jenkeissä M249 SAW:lla
> ammuskelleilta kuullut niin luotettavuus ei ole siinäkään mikään
> kovin hyvä, näyttää vain tuossa suhteessa paremmalta kuin
> M60 koska se oli luotettavuudeltaan todella surkea :-)
Juttelin v. 1991 keväällä Ft. Lewisissa avoimien ovien päivänä
paikallisten Special Forces -tyyppien kanssa. Heillä oli kokoelma aseita
eri puolilta maailmaa pöydällä, ja kun tuli juttua konekivääreistä,
heidän yksimielinen mielipiteensä oli:
Jos joudutaan pelkästään puolustamaan, on valinta ilman muuta
saksalainen MG3 (tulinopeus, luotettavuus). Jos tulossa on sekä
hyökkäys- että puolustushommia, on valinta venäläinen RPD (luotettavuus,
paino).
Oli heillä pöydällä myös SAW, jota eivät pitäneet kovin pahana, mutta
M60:a ei ollut näkyvissä. Kun kysyin miksi se puuttuu, sain ainoaksi
vastaukseksi paljonpuhuvan synkkiä katseita.
Huomionarvoista on muuten, että merijalkaväki poisti M60:t käytöstä,
osti armeijalta ylimääräisiä FN MAGeja (M240 vaunukk) ja briteiltä
muunnossatsin (infantry kit), ja tuloksena oli M240G.
--
Vesa Halme * work address
war...@vmhalme.pp.fi * vesa....@prh.fi
http://www.vmhalme.pp.fi/ * http://www.prh.fi
ICQ# 2258791
Osmo Ronkanen
>
>Se on ihan totta - ei siinä vaiheessa kun rautaa tulee takaisin, kukaan
>mieti sitä, miten sitä liipaisinta painetaan jotta saataisiin vain 3
>laukausta 30 sijasta.... Kyllä siinä kovimmiltakin teknologiaramboilta menee
>löysät pöksyyn ja piipusta lähtee tasan se, mitä sieltä saa irti.
Tätävarten niitä pitää harjoitella. Paniikkitilanteessa ihminen
tyypillisesti toimii opittujen kuvioiden mukaisesti. Tämän takia esim.
lento-onnmettomuuksissa ihmiset ottavat matkatavarat mukaansa
poistessaan vaikka käsketään olla ottamatta.
Osmo
Osmo Ronkanen
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
>Montakos singon laukausta tuollainen partio saa kulkemaan kerralla?
>Pienten partioiden käyttöön saattaa olla syynä vanha kunnon
>alivoimatilanne, eikä niinkään tappioiden minimoiminen.
Aika monta, lisäksi saman vaunun tai vaunujen kimpussa voi olla usampia
partioita. Kolmimiehinen porukka on luultavasti toimivampi kuin
kokonainen ryhmä, josa on vähintään pari, jotka ajattelee että antaa
muiden tehdä hommat.
Osmo
Osmo Ronkanen
Vesa Halme <war...@vmhalme.pp.fi> wrote:
>
>Huomionarvoista on muuten, että merijalkaväki poisti M60:t käytöstä,
>osti armeijalta ylimääräisiä FN MAGeja (M240 vaunukk) ja briteiltä
>muunnossatsin (infantry kit), ja tuloksena oli M240G.
>
Toi on merijalkavälki on mielenkiintoinen. Nehän ovat eliittiporukkaa,
mutta materiaalissa ne tuntuvat joutuvan tyytymään kaikenlaiseen
ylijäämään. Persianlahdellakin niillä oli vauniuna M60.
Osmo
Osmo Ronkanen
>: lähtönopeuteen. Jos piippua vielä lyhennetään, niin aseesta tulee
>: konepistooli.
>
>Siis eikos aseesta tee konepistoolin lahinna se, etta se kayttaa
>pistoolikaliiperin patruunaa, eika niinkaan sen pituus.
>
Noin ehkä aikanaa. Toimivampi tapa aseiden luokittelulle on niiden
taktinen käyttö. Pistoolikaliperin patruuna on nykyään niin alitehoinen
kun liivit ovat yleistyneet, joten 5.56 NATO on tullut usein sen
tilalle. Lisäksi luolto samalla helpottuu. Samoin valmistus on helppoa,
kun voi käyttää samoja ratkaisuja kuin rynnäkkökivääreissä ja
karbiineissa. Steyr AUG käsittääksni muuttuu konepistooliksi pelkän
piipun vaihdolla. Onpa myös yksi konepistooki, joka käyttää 7.62 NATO
patruunaa. Ballistisesti noi konepistooliversiot eroavat huoomattavasti
runnäkkökivääriversioista. Lähtönopeus on luokkaa 750 m/s 950 m/s:n
sijasta. Samalla suuenergia on pudonnut tonne 1100J paikkeille.
Osmo
Antti Heikkila
> In article <Pine.OSF.4.20.000411...@tekno.helsinki.fi>,
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> >
> >Montakos singon laukausta tuollainen partio saa kulkemaan kerralla?
> >Pienten partioiden käyttöön saattaa olla syynä vanha kunnon
> >alivoimatilanne, eikä niinkään tappioiden minimoiminen.
>
> Aika monta, lisäksi saman vaunun tai vaunujen kimpussa voi olla usampia
> partioita.
Hmm. Jos kolmesta miehestä yhdellä on PKM, yhdellä Dragunov SVD ja yhdellä
RK tai AK, niin neljä apilasta kolmeen pekkaan (tai venäläistä raskasta
kertasinkoa, 66 mm kessin ja kevyen singon voi mielestäni jo unohtaa,
niiden läpäisyllä tstpsv:lle tekee tuskin mitään) olisi jo melkoinen lasti
siihen päälle.
Yksi sinkoampuja lisää, ja tälle kaksi rskes:iä selkään, niin partiolla on
kuusi laukausta neljän sijasta ja niitä voidaan ampua kaksi
samanaikaisesti. Perustuen varusmiesaikaisiin kokemuksiin nelimiehisistä
tiedustelupartioista (myös sinko- ja pstohjuspartiona) pidän kolmen
partiota hieman liian pienenä. Se ei enää kestä tappioita senkään vertaa
kuin neljän partio. Kolmen partiossa pitäisi vähintään olla kaksi
ensisijaista sinkoampujaa.
> Kolmimiehinen porukka on luultavasti toimivampi kuin
> kokonainen ryhmä, josa on vähintään pari, jotka ajattelee että antaa
> muiden tehdä hommat.
>
Ryhmästä saa muodostettua kaksi partiota, ja organisaatiosta riippuen
toinen tai molemmat ovat vahvempia kuin kolmemiehisiä.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Risto Tammela
> In article <8cstlp$noa$1...@mordred.cc.jyu.fi>,
> Risto Tammela <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
> Tarkoitat kai että hylsy lentää ulos?
Joo, panssarivaunukomppaniassa se kuula voi tarkoittaa melkein mit| vaan.
> Toihan on se ihan alkuperäien Maximin keksimä tapa. Suoraan
> läpisyöttävät tulivat urakantaisten patruunojen jälkeen. Sillä saadaan
> ruurempi tulinopeus, esim. 1200 laukasta minuutissa MG-42:lla. Ja kyllä
> noitakin on käytetty ilman mitään kannuja.
Vertasin PKM:|| KvKK:hon, PKM:n sy}tt} ja vy}kannu ovat parempia. Piste.
PKM:n tulinopeus taisi olla 700-800ls/min, joten ei se hirve|sti h|vi|.
Eik}s tuolla ulkomaan WW2-ryhm|ss| julistettu, ett| M-60:ss| on laskettu
tulinopeutta MG-42:een verrattuna?
> Tollaisella systeemillä laatikosta tulee kamalan iso. PKM:ssä on
> kummasti onnistuttu pitämään paino kurissa.
Niin se laatikko on aika ohutta alumiinia, joten ei se hirveesti paina.
Onko muuten kukaan n|hnyt PKM:n 200 kuulan laatikkoa, siin| luulisi
olevan jo kokoa?
t:Rike
Osmo Ronkanen
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
>Yksi sinkoampuja lisää, ja tälle kaksi rskes:iä selkään, niin partiolla on
>kuusi laukausta neljän sijasta ja niitä voidaan ampua kaksi
>samanaikaisesti.
Parempi on panna kaksi partiota eri suunnista, vaikka
kaupunkitaistelussa eri talojen katoilta ampumaan. Tämä vaikleuttaa
myös paikantamista.
> Perustuen varusmiesaikaisiin kokemuksiin nelimiehisistä
>tiedustelupartioista (myös sinko- ja pstohjuspartiona) pidän kolmen
>partiota hieman liian pienenä. Se ei enää kestä tappioita senkään vertaa
>kuin neljän partio. Kolmen partiossa pitäisi vähintään olla kaksi
>ensisijaista sinkoampujaa.
Toisaalta kolmen porukka pääsee helpommin livahtamaan viholliselta ja
koheesio on paremoiu pienessä porukassa. Partion johtaja koko aika ei
mene johtamiseen, vaan voi tehdä muutakin. :-) Toisaalta, jos poryukka
on motivoitunutta ja osaavaa, niin ei tollainen partio tarvitse mitään
muodollista johtajaa. Kyllä kolme ihmistä osaa hommat tehdä, ilman,
että yksi käskee ja kaksi tekee. Siis ei mitää kankeaa, tolla on niin monta
natsaa, se on johtaja. Johtajan tehtävä on toimita tarkka-ampujana.
Pienessä porukasaa jokainen tietää mitä toiset tekevät.
Osmo
Osmo Ronkanen
>PKM:n tulinopeus taisi olla 700-800ls/min, joten ei se hirve|sti h|vi|.
>Eik}s tuolla ulkomaan WW2-ryhm|ss| julistettu, ett| M-60:ss| on laskettu
>tulinopeutta MG-42:een verrattuna?
Joo, kuuluu amerikkaliseen doktriiniin. Ne suosivat hidasta
tulinopeutta (n. 600 lauk/min). MG-3:ssa on vielä nopea tulinopeus.
>
>> Tollaisella systeemillä laatikosta tulee kamalan iso. PKM:ssä on
>> kummasti onnistuttu pitämään paino kurissa.
>
>Niin se laatikko on aika ohutta alumiinia, joten ei se hirveesti paina.
>Onko muuten kukaan n|hnyt PKM:n 200 kuulan laatikkoa, siin| luulisi
>olevan jo kokoa?
Nyt ilmeisestikin ymmärsit käsitteen laatikko väärin. Tarkoitin aseen
laatikkoa tai lukonkehystä (englanniksi receiver), en patruunalaatikkoa.
Osmo
Hanni
muuten M-203 ominaisuuksiltaan paitsi kätevämpi ladata ->suurempi
tulinopeus.
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:8ciaa1$a7a$1...@kruuna.Helsinki.FI...
> In article <8ci7r5$d50$2...@tron.sci.fi>, Pekka Siltala <ps...@sci.fi> wrote:
> >
> >Parempi konsepti mielestäni olisi ollut pistää jokaiseen pasiin MK-19-3
> >joka löytyy vähän jokaisesta humveestä (HMMVW) jenkkien puolella. Kali
> >vain 40 mm, painoa vain 33 kiloa ja kantama 2,200 metriä.
>
> SIis miten tota voisi verrata edes Amosiin?
>
> >
> >Samoin jok'ikiseen rynnäriin M203, kali 40 mm, paino 1360 g, kantama 400
> >m ja yksikköhinta noin 600 dollaria sis. piippujen muutostyöt.
>
> Ei ole mitään mieltä tollaisessa. Aseesta tulee raskas ja kömpelö.
> Hintaakin on ihan kamalasti. Kuka kantaa noi kranaatit? Ei ole mitään
> mieltä laittaa tollaista putkea joka aseeseen, kun ei ryhmä kuitemkaan
> ammu yhtäaikaa. Se olisi kuin antaisi Maximin joka miehelle.
>
> Venäläisllä tuntuu olevan fiksumpi systeemi. Siinä 30 mm
> kranaattiputki voidaan asettaa aseeseen tai poistaa kenttäoloissa.
>
> Osmo
Hanni
puhaltavat suoraan luistiin.
Pekka Siltala <ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote in message
news:8cs428$brg$1...@tron.sci.fi...
> Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote in message
> news:8cq4b0$bg2$1...@kruuna.Helsinki.FI...
> > M-16 toimii ihan eri mekanismilla. Lisäksi se ei ole kaikkien
> > luotettavimpia aseita.
>
> Sanotaanko että kenttähuollettavuus ei ole maailman parhaita, uusimmat
> painokset sentään kai eivät enää vaadi ruuvarisatsia kenttähuollon
> suorittamiseen (?).
>
> Mekanismi on _periaatteeltaan_ sama, eli lukko ja luisti liikkuvat
> yhdessä ja lataavat aseen kaasumännän avustuksella. Eroja tosin
> toteutustasolla on, kuten totesitkin, M16 kiväärissä jousi on sijoitettu
> perään, eikä laatikkoon, jne. Pistin XM15E2Sn räjäytyskuvan ryhmään
> sfnet.tiedostot, jotta uteliaat saavat tilaisuuden tarkastella
> rakennetta. RKn rakennetta ei liene syytä kerrata ..
>
>
> --
> Pekka
> So beauty blemish'd once's for ever lost,
> In spite of physic, painting, pain and cost.
>
>
>
>
Hanni
> In article <38F19989...@levi.urova.fi>,
> Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
> >Tuo M16:n "forward assist" on nimen omaan ja ainoastaan lukon
> >pakkosulkemista varten runttaamalla (esim. likainen ase), sillä ei voi
> >laskea lukkoa hiljaa kiinni. RK:n, muiden Kalashnikov-sukuisten sekä
> >eräiden muidenkin kiväärien (mm. SIG) lukon voi saattaa alas (mikä
> >intissä kielletään tekemästä) hiljaista toimintaa vaativassa
> >tilanteessa.
> >
>
> Toi kai voi aiheittaa lataushäiriöitä. Tosin, jos on valoisaa, voi
> tarkkailla miten patruuna menee pesään.
>
Uskoisin että tuo lataaminen onnnistuu tarvittaessa hiljaakin lukko eteen
saattamalla. Tämän jälkeen pitää vielä lyödä kämmensyrjällä tappiin luisti
loppuun asti perille. Muutoin voi sulku jäädä auki.
Hanni
parempi kuin pelkkä pursketuli. Sarjastahan on hyötyä vasta aivan
lähietäisyydellä, ja jossain tilanteissa voikin tarvita pidempää sarjaa.
Mitä tulee hermojen hallintaan niin eiköhän jokainen tomppeli pian opi että
kun piippu osoittaa parin laukauksen jälkeen 20 metriä maalin yläpuolelle
niin se on jo patruunoiden haaskaamista.
J.A.K <al...@dlc.fi> wrote in message news:8cui22$6od$1...@tron.sci.fi...
>
>
> >: > Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa
(on
> >: > kokeiltu, ei kovin tehokasta),
> >
> >: Kyllä voi, olen itse ampunut useampia kertoja.
> >
> >Olet ampunut useampia kertoja sarjatulta tositilanteessa?
> >No huh huh!
> >
> (hieno veto:))
>
> Se on ihan totta - ei siinä vaiheessa kun rautaa tulee takaisin, kukaan
> mieti sitä, miten sitä liipaisinta painetaan jotta saataisiin vain 3
> laukausta 30 sijasta.... Kyllä siinä kovimmiltakin teknologiaramboilta
menee
> löysät pöksyyn ja piipusta lähtee tasan se, mitä sieltä saa irti.
>
Hanni
vyöt alkavat kolista laatikoissaan mennään jo niin lujaa että jo siitäkin
lähtee ääntä. Eli turha huoli.
Hanni
> Pekka Siltala <ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote:
>
> : Ahaa, siis Sakoon saa siihen piippuun tuon hilun eriksee, vaatinee tosin
> : aseseppää / tväl -upseeria tuon asentaminen.
>
> No tuostahan löytyy kuva usein mainitulta sivulta:
>
> http://practical.hypermart.net/varusteet.html
>
> Kuvasta ei tosin voi päätellä millainen kiinnitys on etutukin alla.
> (Etupäästä heitin kiinnittyy pistimen "nuppiin"). Kiinnitys poikkeaa
> nähtävästi aika paljon M16:sta. Uusimmat M203:t kiinnittyvät aseen
> piipun alla olevaan kiinnityskiskoon (esim. ruotsalaisten käyttämä
> malli). Olisikohan tuossa kyseessä ko. systeemi.
>
> Ei näytä kovin näppärältä tuo paketti. Heitin on kovin alhaalla,
> lipasta on vaikea käyttää "kahvana" ja lippaan käsittely on varmasti
> hankalampaa. Kannattaisi varmaankin suunnitella tuo kiinnitys uusiksi
> siten että heitin olisi ihan piipussa kiinni (vaatii uuden
etukädensuojan).
> Mallia voisi ottaa vaikka Galilin asennuksesta.
Lisään tähän vielä että tuossa aseessa on tähtäimenä vain heittimen päälle
avautuva hahlo, jossa ampuma-asteikko 50-250 metrin matkoille. Tarkempaa ja
pidemmän matkan tulta varten tarvitaan sitä M-16:n kantokahvan sivuun
kiinnitettävää kvadrantti-tähtäintä.
Itseasiassa konstruktio on niin rohjon näköinen että mieluummin kantaisin
itse erillisenä vaikkapa M-79:ää tai H&K:n heitintä.
>
> Venäläisen 40-millisen heittimen (Olikohan mallinimi GP-25 tms.)
> saattaisi saada helpommin kiinni. Tosin ko. ase on ilmeisesti lyhyen
> putkensa vuoksi paljon M203:a epätarkempi ja a-tarvike on ei-länsimainen.
Enpä usko että se on yhtään tarkempi/horompi kuin 40x46mm (jos oikein
muistan). Itse asiassa siinä on tarkoituksella lyhyt putki, jolloin suusta
ladattu ammus peittää putken suun roskilta (ruotsalaiset hankkivat omiin
heittimiinsä muoviset suutulpat jotka voivat olla kiinni ammuttaessa).
Ossi Vuorilampi
(+liittolaiset tietääkseni Vietnamia ja Kuubaa myöten) tapa käyttää
pienimpänä taktisena yksikkönä kolmimiehistä trioa meikäläisen
taistelijaparin sijaan. Noista kolmesta yksi on johtaja. Tuosta seurasi
ryhmän kokoonpanoksi sujuvasti 3 x 3 + ryhmänjohtaja = 10. Ilmeisesti
taisteluajoneuvojen sisätilojen koko tosin saneli itänaapurissakin viime
vuosikymmeninä moottoroidun jalkaväen yksiköiden jaotusta, mukaan lukien
ryhmän kokoa.
Ossi
Ossi Vuorilampi
Roope J Lehto wrote:
>
> Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
> : > Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
> : > kokeiltu, ei kovin tehokasta),
>
> : Kyllä voi, olen itse ampunut useampia kertoja.
>
> Olet ampunut useampia kertoja sarjatulta tositilanteessa?
> No huh huh!
Voi kai tuon lauseeni noinkin väärin käsittää. RK62:lla olen toki
ampunut vain Suomessa ja harjoituksissa, RK62:ta kun ei paljon maailman
kriisipesäkkeissä näy lukuun ottamatta joitakin siviilimarkkinoille
myytyjä Valmetin puoliautomaattiversioita, joita on kulkeutunut
sotanäyttämöillekin.
Tiedätkö tosiaankin, mitä kaikkea olen nuorempana maailmaa kiertäessäni
tehnyt?
Ossi
tuo...@otitsun.oulu.fi.mil
> rakennetta. RKn rakennetta ei liene syytä kerrata ..
Mikäli RK:n tai lähinnä vastaavan AK:n räjäytyskuva
löytyy, niin laita toki sekin.
-Tuoppi-
--
The fact that windows is one of the most popular ways to operate a computer
means that evolution has made a general fuckup and our race is doomed.
** All spam recycled to /dev/null by procmail **
Juha Ilo
>Sanotaanko että kenttähuollettavuus ei ole maailman parhaita, uusimmat
>painokset sentään kai eivät enää vaadi ruuvarisatsia kenttähuollon
>suorittamiseen (?).
...mikahan mahti-idea on Valmetin (vai kuka sita nykyaan kehittaa?)
insinooreihin, kun ovat laittaneet uuden RKn laatikon kannen ruuvilla
kiinni. Siina sitten etsit sita tahtaimensiirtoavainta kun aseessa on
orava ja kaverit kuolee ymparilta kun et voi suojata heita.
NATO yhteensopivuus jalleen? ;D ei kaikkia tyhmia ideoita tarvi kopioida,
ne fiksut riittaa ...:)
-Juha Ilo, 1/99 Rapid Deployment Force - A-Coy, Pori Brigade (Reserve)
i...@lyseo.edu.ouka.fi, @irc JDoe, http://www.lyseo.edu.ouka.fi/~ilo
+358-8-510545 or mobile +358-50-3517884
Juha Ilo
>Jotten antaisi väärää käsitystä asenteestani kyseiseen
>laitteeseen, on sanottava muutama positiivinen seikkakin.
>Kokoonpano on todella helppoa, kun miehistö osaa hommansa. Heitin
>on erittäin hyvää työtä ja helppo koota ja käyttää yksinkin.
>Ottaisin omaksi, jos jostakin saisi.
Ja sitten viela poistomyynnista Bandvagen 202(?) ja takaloosterista katto
rallakalla pois, niin saat katevan SP-Light Mortarin. Ei tartte
kanniskella.
Osmo Ronkanen
>Pekka Siltala <ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote:
>> rakennetta. RKn rakennetta ei liene syytä kerrata ..
>
> Mikäli RK:n tai lähinnä vastaavan AK:n räjäytyskuva
> löytyy, niin laita toki sekin.
PV:n sivuilla loytyy RK:n käsikirja. Siinä on RK:n räjäytyskuva. Koko
kirja tosin on 10+ MB, joten ainakin modeemilla kestää aikansa ladata
(kirja on skammattu PDF muotoon). Mulla tosin on toi erillään, joten
voisin mailata sen GIF:inä tai PCL-tiedostona miten haluat.
Tekijänoikeussyistä en viitsi oikein postittaa.
Osmo
Osmo Ronkanen
Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
>Voi kai tuon lauseeni noinkin väärin käsittää. RK62:lla olen toki
>ampunut vain Suomessa ja harjoituksissa, RK62:ta kun ei paljon maailman
>kriisipesäkkeissä näy lukuun ottamatta joitakin siviilimarkkinoille
>myytyjä Valmetin puoliautomaattiversioita, joita on kulkeutunut
>sotanäyttämöillekin.
Eikö tässä ryhmässä juuri ollut keskustelua siitä, että
Libanonilaispoliiseilla oli RK-62/76:t.
Osmo
Juha Ilo
>Toi on merijalkavälki on mielenkiintoinen. Nehän ovat eliittiporukkaa,
>mutta materiaalissa ne tuntuvat joutuvan tyytymään kaikenlaiseen
>ylijäämään. Persianlahdellakin niillä oli vauniuna M60.
Ottaen huomioon, mihin tarkoitukseen Merijalkavaki jenkeissa on, en yhtaan
ihmettele, etteivat he kayta 60 tonnin peltihirvioita. Ja MCn kaytossa
oleva M60A3 ei ole niita vanhimpia malleja, vaan rutkasti paranneltu. M1n
vanhempi malli on joissain yksikoissa kaytossa, mutta tiettavasti juuri
kokonsa ja painonsa takia ei tulle etulinja-(tai vesiraja-)kayttoon aivan
heti. Se on kylla rutkasti kevyempi kuin A2, joka sekin selittaa miksei
Abramsin lippulaivoja nay MCn viirikoissa.
Ja onko se nyt sekundaa, jos MC paattaa tehda omat patentit omalaatuiseen
sodankayntiinsa? Joskus vanha temppu on parempi kuin budjetillinen uusia,
sano...
Juha Ilo
>> Ei 7.62x39 patruunalla muutenkaan ammuta sarjatulta tositilanteessa (on
>> kokeiltu, ei kovin tehokasta),
>
>ja ainakin itse osaan ottaa 2:n tai 3:n laukauksen sarjan (ja jopa
>kertalaukauksen) RK62:n sarjatuliasennosta ihan sujuvasti. Mitään
>erillistä purskeasentoa ei siihen tarvita, kunhan liipaisinsormen
>motoriikka toimii kohtuullisesti ja aivot antavat oikeita käskyjä.
>Tositilanteissa maailmalla käytetään paljonkin sarjatulta. Useimmiten
>2-3 ensimmäistä laukausta osuu maaliin (jos yleensä osuu).
Tahan ihan pieni tarina vuoden takaa. Olimme ampumaleirilla
totutteluammunnoissa muistaakseni kp:n ja pl-kiv:n kaytossa ja eraana
lisarastina oli hallitun sarjan ampuminen (2-3 ls) ja silla osuminen.
Ammuttiin muistaakseni 6-9 laukausta 50m paassa olevaan pieneen
rata-tauluun (03? tauluvaraston pojat korjatkoon ;). Itse osuin 50%,
lopuilla ammuin karpasia :). Tjuen kouluttaja ylil S.S ampui eraan alikin
kanssa testiksi tayden lippaan em. tavalla. Ampumistapahtuma kesti noin
20s ja lopputuloksena 20/30 ylil ja 15/30 alikille. Etta kylla sillakin
osuu.
>Osaavalle ja hermonsa hallitsevalla sotilaalle sarjatuliasento on
>parempi, koska hän voi vapaasti valita kuhunkin tilanteeseen sopivimman
>sarjan pituuden välillä 1 - 30 (jälkimmäistä tuskin koskaan). Tuota
>rajoitinta tarvitsee vain joukko, joka huonon tulikurin vuoksi muuten
>mahdollisesti tuhlaisi patruunansa. Intissä tosin hyvin harva pääsee
>harjoittelemaan sarjatuliammuntaa RK:lla.
Aivan, ja nimenomaan tilanteissa, joissa esim. vihollinen rynnakoi asemiin
ja on jo ns. liian lahella, yksittaisten laukauksien vaihtuminen lyhyisiin
sarjoihin aiheuttaa varmasti pienta eparointia vih. joukossa. (Tuli
tihenee -> vaikutelma suuremmasta vastuksesta -> omien voimien
uudelleenarviointi -> ?)
>laskea lukkoa hiljaa kiinni. RK:n, muiden Kalashnikov-sukuisten sekä
>eräiden muidenkin kiväärien (mm. SIG) lukon voi saattaa alas (mikä
>intissä kielletään tekemästä) hiljaista toimintaa vaativassa
>tilanteessa.
Miksikas muuten kielletaan? Meille sepitettiin jotain epamaaraisia
tarinoita siita, etta koulutuskaytossa se rasittaa enemman aseen osia kuin
iloinen repiminen ja kolauttelu. Miten on?
Henk. koht. M16-sarjan kokemus rajoittuu tanskalaisten omistamiin XM?????
aseisiin tutustumiseen Nixulan paraatikentalla Syyskuulla 99. Oli kuulemma
joku kanadalainen versio, kovasti itse tuntuivat pitavan, meni kuitenkin
suu mutrulle kun kyseltiin purku- ja kokoamisaikoja; "Well, I can take it
down in 2 minutes, but the reassembling may take a while..."
Siihen sitten epavirallinen komp. ennatys RKlle 19.3s ja ilmeet oli
nakemisen arvoiset.
Pilsnerin saivat auki ja tyhjaksi nopeammin kuin meikalaiset. Sita niilla
oli tetsareissakin mukana.
Juha Ilo
>Montakos singon laukausta tuollainen partio saa kulkemaan kerralla?
>Pienten partioiden käyttöön saattaa olla syynä vanha kunnon
>olla erikseen johtaja (onko se tuossa tarkka-ampuja?) ja sinkomiehiä
>vähintään kaksi, eli mieluummin neljän miehen partio, jos halutaan kk
>mukaan. Yhdellä singolla ei väijytystilanteessakaan paljoa tee.
Toisaalta a:sta seuraa b eli alivoimatilanne pakottaa itsessaan
minimoimaan tappiot ja siksi molemmat tavoitteet tayttava taktiikka on
hyva. Epailen kuitenkin, etta on tapahtunut vaarinkasitys, jossain sen
yhden ukkelin on pakko olla piilossa. Muistaakseni pst-kalusto oli ainakin
ensimmaisen sodan aikaan kirjavaa, RPG-7(/V), RPG-16, RPG-18, RPG-75(jopa,
mutta rahallahan saa ja Ladalla paasee), lansimaisia LAWeja yms. KeSsien
tapauksessa joka ukolla oli muutama, ladattavien tapauksessa sinkomiehella
oma 3-4 ls:n kassi ja apurilla oma reppu plus taskuissa pari ylimaaraista.
Tarkka-ampuja oli johtaja ja kk-mies suojasi tarpeen vaatiessa + suolasi
tuhottujen vaunujen sisuksista ulos 'jalkautuvia'. Tietenkin sinkoapurikin
kykenee suojaamaan tassa tilanteessa. Ja kyllahan tuo partio toimii
kolmistaankin, mutta neljalla miehella olisi jokainen ilmansuunta turvattu
:)
nospam
Antti Heikkila wrote in message ...
On 10 Apr 2000, Osmo Ronkanen wrote:
> In article <Pine.OSF.4.20.000410...@tekno.helsinki.fi>,
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> >Etutukea kannattaa kyllä käyttää ampuessa jos vain voi, kainalosta/muuten
> >pystystä ampuessa rekyyli ei ole kovin hyvin hallittavissa (ase on
> >tasapainoinen mutta 53mm hylsyssä on myös enemmän ruutia), mutta nämä
> >ampuma-asennot tulevat kyseeseen lähinnä poikkeustinanteissa.
>
> Mitä patruunaa armeija tossa käyttää? Ei kai D-166:tta? Sehän potkii
> kuin sika.
Samaa patruunaa kuin vaunujen tornikk:ssa, joka saattaa hyvinkin olla
D-166 (en ole aivan varma, välillä käytettiin venäläisiä ties mitä
patruunoita). Ei se sentään samalla tavalla potki kuin pulttilukkoinen
kivääri, vaikka voimaa on selvästi enemmän kuin kvkk:ssa.
hmmm... -93 ammuttiin RT:ssä maksimilla pateja joiden laatikon kannessa luki
"vain konetuliaseille" Käyttääkö PV siis eri patruunaa kivääreihin ja
KK´:hon
On muuten sietämättömän hauskaa vetää maksimilla 200patin vyö yhteen
soittoon taisteluammunnoissa....
varsinkin kun joka toinen pati on valojuova :)
Kyllä muuten Lahtisaloranta pikakivääri potkii ainakin huomattavasti enemmän
kuin PV:lla käytössä oleva KvKK
siksi voisin kuvitella myös PKM:n rekyylin olevan suuremman....
Olen muuten aikoinaan ampunut FN-FALilla sarjaa (.308) ja oli aika
järkyttävä kokemus. Ase oli vielä varustettu kiikaritähtäimellä jonka
näkökenttä "heilui" melkoisesti sarjatulella....
nospam
>
>En huomannut kenenkään kommentoineen painokysymystä, joten tässä
>omia muistikuviani. Kotimaisen (valmistajaa en muista, voi olla
>useampia, lukee putkessa) 81 mm:n paino ampumakunnossa oli 56 kg,
>joten se on selvästi raskaampi. Osien painoa en tähän hätään
>viitsinyt tarkistaa, joku ahkerampi varmaan voi täydentää.
>Muistaakseni osien paino oli melko tasan
>kolmasosan luokkaa. Jokainen on erittäin epämukava kantaa
>pitempiä matkoja tai nopeassa menossa.
>
Yhden (onneksi!) tetsausreissun kevyellä heittimellä tehneenä (n.8h
asemaan-irti-asemaan-....-hieman juoksua-asemaan-jne...)) voi todeta, että
kyllä huumori ei ollut herässä kun mukana oli vielä varsin mukava määrä
"harjoitusammuksia" (niitä keltaisia betonilla täytettyjä). Muistaakseni
painot olivat noin: Vastin: 20kg, putki: 20kg, jalusta:20kg -eli joka
jätkälle saman verran ;)
Kaikkein vittumaisin kannettava oli kyllä putki ja ne helvetin ammukset....