Latumiina?
Antti Leppänen
Test
>
>Minkälainen oli latumiinan toimintaperiaate?
>
Minun (armeijan käyneen) mielestäni sakaramiina asetettuna tukevasti ladulle.
Toimi, kun hiihdettiin päälle, ja toimii vieläkin.
Terveisin JTK.
Pekka J Järvenpää
>Minkälainen oli latumiinan toimintaperiaate?
>
Varmaa tietoa ei ole, mutta otaksuisin latumiinan olevan
samaa toimintaperiaatetta kuin vanhan polkumiinan, joka
tunnettiin "puupenaalina". Puulaatikko, jonka kansi oli
raollaan ja päälle astuttaessa painoi iskusytyttimen T-
muotoisen sokan irti. Varma ja toimiva rakenne - itse asi-
assa eräs asepalvelusajan kouluttajani ihmetteli, minkä
vuoksi niitä ei ole nykykäytössä, tosin tarvittaessa ra-
kentaminen kotitarpeista ja vakio-vetosysyttimestä ei lie
paha homma. Improvisoitujen jv-miinojen rakenteluun ei kyl-
läkään luulisi olevan painetta, kun sakaramiina 65 täyttää
varastoja.
Asiaa sivuten: Tietääkö joku, mikä on uusien sakaralaukai-
simien materiaali? Kun kuulemma nykyinen pakeliitti korva-
taan metallilla. Inhottavaa asentaa tuollaisia kovalla pak-
kasella.
järppy
reservin pitkäkäsi
Ilkka P Kokko
>Minkälainen oli latumiinan toimintaperiaate?
Yksi versio ainakin on käyttää kahta porapatruunaa
ja yhtä yleissytytin 65:ttä sekä kahta puutikkua.
Tehdään latuun poikittainen kuoppa johon asennetään
tikut ladun suuntaisesti (tikkujen koko lumen pehmeyden
mukaan) ladun molemmin puolin. Tämän jälkeen yhdistetään
porapatruunat sytyttimellä. Sytytin tulee siis
patruunoiden väliin. Patruunoiden (ainakin harjoitus
versioiden) reijät ovat sopivan jämptejä että sytyttimen
toinen pää menee toiseen patruunaan ja toinen pää toiseen.
Miina asetetaan tikkujen päälle ladun poikki.
Lopuksi sirotellaan paikkaan lunta ja vedetään
irtosuksella latu aidon näköiseksi.
Normaalitapaan asennetun sakaramiinan sytytin ei
välttämättä katkeaisi yli hiihdettäessä.
Em viritys on kuitenkin kielletty 3.12.98 alkaen.
Pitänee korvata tikut metalli kappaleilla että
sopimukset tulee täytettyä...
Mitenköhän uusi metallinen sakaralaukaisin
vaikuttaa miinan tehoon. Metallinen kappale
jalkapöydän läpi nivusien kautta vatsaonteloon...
ik
Antti Leppänen
Olli Suomalainen
> Asiaa sivuten: Tietääkö joku, mikä on uusien sakaralaukai-
> simien materiaali? Kun kuulemma nykyinen pakeliitti korva-
> taan metallilla. Inhottavaa asentaa tuollaisia kovalla pak-
> kasella.
Taitaapi olla alumiini.
Olli Suomalainen
Timo Herrala
In article <slrn76prcb....@hepo.cc.lut.fi>, osuo...@hepo.cc.lut.fi
says...
Onko alumiini siis riittävän magneettinen metalli, jotta tavallinen
miinaharava pystyy ne 8 grammaa metallia havaitsemaan?
Cheers
Timo
--
* If it walks on four legs and is a vegetarian, it's called food.
*
* >> Need to contact me? Just remove the "NOOSPAM" from the reply
* >> address .
Pekka J Järvenpää
>
>Onko alumiini siis riittävän magneettinen metalli, jotta tavallinen
>miinaharava pystyy ne 8 grammaa metallia havaitsemaan?
>
>
tekemistä? Ainakin miinaharava vinkaisee iloisesti
vaikkapa tupakka-askin folion palaseen. Ja kyllä ne
sakaramiinat ilmankin sitä metallisakaraa löytyvät -
yleissytyin 65 sisältää niin paljon metallia, että
ainakaan harjoitusversioita ei ollut vaikeaa löytää.
Kovista ei ole käytännön kokemusta, harvalla varmaan ;)
Ja kuitenkin haaveet nopeasta raivauksesta haravan
avulla voi unohtaa, sillä jokainen hyvään tulokseen
pyrkivä miinoitteen rakentaja osaa heittää rakenettuun
miinoitteeseen vaikkapa pari kourallista nupinauloja.
Kyllä meinaan harava vinkuu kuin sika pienenä.
järppy
taata
> >> simien materiaali? Kun kuulemma nykyinen pakeliitti korva-
> >> taan metallilla. Inhottavaa asentaa tuollaisia kovalla pak-
> >> kasella.
> >
> >Taitaapi olla alumiini.
>
> miinaharava pystyy ne 8 grammaa metallia havaitsemaan?
Mistä kovien sakaramiinojen nallien kuoret on tehty. Harjoitusversiossa
nallit olivat alumiinia ja PV:llä käytössä oleva metallinilmaisin ne
havaitsi.
Olin armeijaaikana kerran etsimässä kadonnutta RK:tä miinaharavalla ja
löysimme mm. maahan piilotettuja alumiinisia karamellipapereita ja
kaljapullonkorkkeja. Joten ainakin PV:llä käytössä olevat miinaharavat ovat
tarkkoja.
Kannatan jalkaväkimiinoista luopumista jos tilalle hankitaan vastaavaasti
riittävä määrä sirotemiinoja ja niiden levitykseen tarkoitettua kalustoa.
Tosin silloin miinojen käyttökynnys tulee laskemaan ja miinoja kylvetään
maastoon moninkertaiset määrät. Mutta eivätpähän pioneerien käsivarret enää
veny :-)
Taata
Heikki Juhola
> Kannatan jalkaväkimiinoista luopumista jos tilalle hankitaan vastaavaasti
> riittävä määrä sirotemiinoja ja niiden levitykseen tarkoitettua kalustoa.
> Tosin silloin miinojen käyttökynnys tulee laskemaan ja miinoja kylvetään
> maastoon moninkertaiset määrät.
Ns. sirotemiina on oikealta nimeltään "hidastettu ammus" ja niitä saa
kylvää diskriminoimattomasti minne vaan ilman että voidaan puhua ns.
miinaongelmasta. Ei miinoja, ei myöskään ongelmaa. Paitsi "hidastettujen
ammusten" ongelma. Kuka muuten purkaa ne itse viritetyt esim.
krh-ammuksesta viritetyt ansat ?
Hexa
--
Opinions my own, facts suspect.
Ilkka P Kokko
> Ja kuitenkin haaveet nopeasta raivauksesta haravan
> avulla voi unohtaa, sillä jokainen hyvään tulokseen
> pyrkivä miinoitteen rakentaja osaa heittää rakenettuun
> miinoitteeseen vaikkapa pari kourallista nupinauloja.
> Kyllä meinaan harava vinkuu kuin sika pienenä.
Arg. Ei tuhlata nauloja turhuuksiin. Niistä olisi kovassa tilanteessa
varmaankin suuri paikallinen puute. Silputaan mieluummin telamiina yms.
laatikoiden metallivanteet.
Raudan levitys miinakenttään haittaa rankasti myös omaa raivausta.
Ei ehkä ole tarpeen kylvää miinoitteita täyteen rautaa vaan kylvää
sitä rautaa pitkin mäkiä jotta vihollisen on vaikea paikantaa
sulutteen osia. Itse saamme ne paikannettua sulutteen selosteiden
avulla.
Pekka J Järvenpää
>Raudan levitys miinakenttään haittaa rankasti myös omaa raivausta.
>Ei ehkä ole tarpeen kylvää miinoitteita täyteen rautaa vaan kylvää
>sitä rautaa pitkin mäkiä jotta vihollisen on vaikea paikantaa
>sulutteen osia. Itse saamme ne paikannettua sulutteen selosteiden
>avulla.
Tottatotta ja näinhän se on. Tässä vain oli mielessä
tilanne, jossa miinoitetun uran raivausta pyritään hait-
taamaan ja hidastamaan. Siis metallihäirinnän käyttämi-
nen samaan tapaan kuin hiekoituksen, lumetuksen tai ha-
vutuksen. Tietty jos hyökkääjä käyttää jotain rouhempaa
raivausmenetelmää kuin haravaa, tai sitten piikkitutkai-
mia, ei tuolla ole vaikutusta.
Ja hyökkääjä siis on paikantanut sulutteen osana olevan
miinoitteen siinä vaiheessa, kun tunnustelija on huutanut
tunnussanan ARGH [itäisellä murteella].
järppy