Telamiinan teho?
John Smith
räjähdys aiheuttaa taistelupanssarivaunulle?
Mahtaako tätä olla koskaan kunnolla Suomessa testattu ja mistähän mahtaisi
löytyä tuloksia.
Muistan joskus menneisyydessä lukeneeni jotain kommentteja tässä ryhmässä
jostain vanhasta T-55sta.
En vain, netti-inkompetentti kun olen, löytänyt asiasta mitään tietoa.
Virallinen dogmahan on että se katkaisee telan ja vahingoittaa
telapyörästöä. Mitähän mahtaa miehistölle käydä? Ja mikähän vaikutus on
tuolla kaiketi aika standardilla tellu+häväri kombolla?
Kiitoksia vastauksista näin etukäteen jos sellaisia tulee.
WhiteR
räjäyttäneet sellaisen henkilö auton alla ja se oli kyllä menny ihan
tuhannen päreiksi.
"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti
viestissä:b7ecph$u77$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
John Smith
> räjäyttäneet sellaisen henkilö auton alla ja se oli kyllä menny ihan
> tuhannen päreiksi.
Henkilöauton :p
Pioneeri olin silloin joskus itsekkin ja tuo asia on niiltä ajoilta jäänyt
kaivelemaan. En minä sunkaan epäile että tellulla ei voi somalien
"technikaaleja" torjua ;)
Miikka Lehtonen
news:b7em5l$a4j$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Pioneeri olin silloin joskus itsekkin ja tuo asia on niiltä ajoilta jäänyt
> kaivelemaan. En minä sunkaan epäile että tellulla ei voi somalien
> "technikaaleja" torjua ;)
Kyllähän sillä tankinkin pysäyttää. Varmasti katkeavat telat ja toden-
näköisesti menee myös rattaat päreiksi. Ei kuitenkaan kannata odot-
taa mitään bensaräjähdyksessä taivaalle repeävää tankkia tuloksena :)
Jokka
syntyvä paineaalto tekee jotain tuhoa miehistölle.
"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti
viestissä:b7ecph$u77$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Sirius
> räjähdys aiheuttaa taistelupanssarivaunulle?
Jos puhutaan T-55:sta tai T-72:sta niin se rikkoo telamaton ja ehkä
telapyörästöä. Se joka nojasi päätään vaunun sisäkuoreen tellun
lähtiessä voi olla sairaalakamaa. Periaatteessa myös moottoritilan
letkustot saattavat vanhuuttaan hajota tai sitten ei. Elektroniikka on
todennäköisesti ainakin osittain rikki.
>
> Mahtaako tätä olla koskaan kunnolla Suomessa testattu ja mistähän mahtaisi
> löytyä tuloksia.
PV on varmasti testannut paljonkin, tiedot ei välttämättä ole
julkisia.
> Virallinen dogmahan on että se katkaisee telan ja vahingoittaa
> telapyörästöä. Mitähän mahtaa miehistölle käydä? Ja mikähän vaikutus on
> tuolla kaiketi aika standardilla tellu+häväri kombolla?
Mikä on häväri, en tunne termiä ? Tuplatellulla vaunu kyllä tuhoutuu
vähän enemmänkin. Parolassa räjäyttävät vaunumiehistön koulutuksessa
vaunun keulan alla muutaman kilon tenttua simuloimaan miinaan
ajamista. Vaunu ei kuulemma kärsi yhtään mutta en tiedä paljonko sitä
tenttua räjäytetään.
9,5 kilon pohjamiina tuhoaa vaunun totaalisesti kun se ampuu vähän
kylkimiinan tapaisen ontelon suoraan pohjasta sisään. Jos suihku osuu
ammusvarastoon niin tornikin lähtee iloisesti.
PST:n yleinen doktriini on ajattaa vihollinen PSV-miinakenttään johon
ne joutuu pysähtymään ja josta PST ne sitten lopullisesti tuhoaa. Tämä
tapa viittaisi siihen että tellu ei yleensä tuhoa vaunua vaan sitä
varten paikalle pitää raahata sinko ja ohjusmiehiä uhmaamaan vaunuja.
Joku muu voi tietää tarkemmin mutta oletan että telamiina ei nimensä
mukaisesti tee juuri muuta kuin rikkoo vaunun telastoa.
Sirius
Tim Calahan
viestissä:a6998751.03041...@posting.google.com...
> PST:n yleinen doktriini on ajattaa vihollinen PSV-miinakenttään johon
> ne joutuu pysähtymään ja josta PST ne sitten lopullisesti tuhoaa. Tämä
> tapa viittaisi siihen että tellu ei yleensä tuhoa vaunua vaan sitä
> varten paikalle pitää raahata sinko ja ohjusmiehiä uhmaamaan vaunuja.
Näin nimenomaan. Telamiinahan on pst-miehen, ainakin sinkomiehen, paras
kaveri ja sen avulla sinkomies saa mahdollisuuden yrittää osua paikallaan
olevaan maaliin. Telamiinan käyttöhän perustuu miinoitteeseen, eli kun vaunu
kuulee allaan räjähdyksen, niin tuli läpi tai ei, kannattaa hiljentää, koska
yleensä kyseessä on useampikin kuin se alla mossahtanut miina ja seassa
voipi olla myös pohjamiinoja, ja niiden jälki voi olla aika pahaakin...
Miinoitteellahan on aina vartio, ja itsekin monia öitä tst-partiossa sinko
kainalossa päivystäneenä voin kertoa, että telamiinan lähellä on ainakin sen
aikaisen opin mukaan AINA pst-mies.
Tästä päätellen, ja yhden kovan telamiinan tehon nähneenä voisin sanoa, että
telamiinan vaikutus on lähinnä teloihin kohdistuva. Mikäli ihan
standardimallista puhutaan, sehän räjähtää aina telan alla, ei esimerkiksi
pohjamiinan lailla pelkästä vaunun "läheisyydestä". Mutta telaan sillä on
takuuvarma vaikutus. Ja sen jälkeen pst-partio ruilauttaa muutaman
APILAS-soihdun niskaan...
TC
John Smith
> vähän enemmänkin. Parolassa räjäyttävät vaunumiehistön koulutuksessa
> vaunun keulan alla muutaman kilon tenttua simuloimaan miinaan
> ajamista. Vaunu ei kuulemma kärsi yhtään mutta en tiedä paljonko sitä
> tenttua räjäytetään.
Häväri=hävityspanos 20kg TNT kuutio. Liekö termit muuttuneet silläikaa.
Muistaakseni oli noita silloin tällöin tapana kaivella tellujen alle ja
varustaa vetosytyttimellä siltä varalta että joku alkaa niitä telluja
nostelemaan.
> 9,5 kilon pohjamiina tuhoaa vaunun totaalisesti kun se ampuu vähän
> kylkimiinan tapaisen ontelon suoraan pohjasta sisään. Jos suihku osuu
> ammusvarastoon niin tornikin lähtee iloisesti.
Pohjamiinan kyllä tunnen, mutta sitä räjähdysainetta taisi olla vain 4,5 kg.
Mutta kiitoksia kumminkin.
> PST:n yleinen doktriini on ajattaa vihollinen PSV-miinakenttään johon
> ne joutuu pysähtymään ja josta PST ne sitten lopullisesti tuhoaa. Tämä
> tapa viittaisi siihen että tellu ei yleensä tuhoa vaunua vaan sitä
> varten paikalle pitää raahata sinko ja ohjusmiehiä uhmaamaan vaunuja.
>
> Joku muu voi tietää tarkemmin mutta oletan että telamiina ei nimensä
> mukaisesti tee juuri muuta kuin rikkoo vaunun telastoa.
Tähän tulokseen päädyin itsekkin, mutta muistan jostain lukeneeni jotain
muuta. Muisti alkaa pettää.
Kiitoksia kaikille vastanneille :)
John Smith
kg.
> Mutta kiitoksia kumminkin.
Pärkkele, muisti pettää. 4kg räjähdysainetta ja miinan paino 7,5 kg
M.S.
käyttämiä miinajyriä vastaan, yhdistelmä poistaa ko. miinanraivausvälineen
tankin nokalta varsin tehokkaasti.
T:MSi
John Smith
vihollisen
> käyttämiä miinajyriä vastaan, yhdistelmä poistaa ko. miinanraivausvälineen
> tankin nokalta varsin tehokkaasti.
Jep. Näinhän se meni. Eihän sitä yksittäistä sotilasta ole mitään järkeä
räjäyttää atomeiksi.
Muistaakseni vaan ne vetosytyttimet piti "ankkuroida" johonkin ja ne
jumppakuutiot kävivät sellaisiksi.
Itse en muistaakseni koskaan ansoittanut tellua, mutta kuulin ton joltakin
skapparilta.
Saatan olla väärässä, kun muisti pätkii.
Antti Heikkila
> > Kaikessa lyhykäisyydessään kysymykseni kuuluu: Minkälaista jälkeä telamiinan
> > räjähdys aiheuttaa taistelupanssarivaunulle?
>
> Jos puhutaan T-55:sta tai T-72:sta niin se rikkoo telamaton ja ehkä
> telapyörästöä. Se joka nojasi päätään vaunun sisäkuoreen tellun
> lähtiessä voi olla sairaalakamaa. Periaatteessa myös moottoritilan
> letkustot saattavat vanhuuttaan hajota tai sitten ei. Elektroniikka on
> todennäköisesti ainakin osittain rikki.
Elektroniikka saattaa itäkalustossa olla kohtuullisen kestävää. Ainakin
sitä on vähemmän ja oma ennakkoluulojen värittämä käsitykseni on, että
itäkaluston käyttäjillä on joka tapauksessa parempi valmius tulla toimeen
niillä mekaanisilla back-upeilla mitä tykin suuntaamiseen ja tähtäämiseen
tulee, koska pudotus ei ole yhtä suuri kuin länsivaunuissa.
Taisteluvaunuilta menee pääsääntöisesti liikkumiskyky telamiinaan
ajettaessa, kevyemmät vaunut voivat olla enemmänkin rikki. Pyöräajoneuvo
saattaa selvitä yhden pyörän menetyksellä, koska niissä runko on
korkeammalla kuin tela-ajoneuvoissa ja pyörällä on paljon enemmän
liikevaraa kuin telapyörillä. Sikäli rynnäkkö- ja kuljetusvaunut ovat
pahimmassa vaarassa.
>
> > Virallinen dogmahan on että se katkaisee telan ja vahingoittaa
> > telapyörästöä. Mitähän mahtaa miehistölle käydä? Ja mikähän vaikutus on
> > tuolla kaiketi aika standardilla tellu+häväri kombolla?
Se kolmen telamiinan tai telamiinan ja hävityspanoksen yhdistelmä sitten
tuhoaa miinajyrän tai tekee vakavaa vauriota taisteluvaunullekin. Näitä ei
tosin tehdä läheskään aina, vaan enemmänkin raivaamisen
hankaloittamiseksi. Ohjeet kieltävät laittamasta enempää kuin kolmea
tellua samaan kuoppaan...
> Parolassa räjäyttävät vaunumiehistön koulutuksessa vaunun keulan alla
> muutaman kilon tenttua simuloimaan miinaan ajamista. Vaunu ei kuulemma
> kärsi yhtään mutta en tiedä paljonko sitä tenttua räjäytetään.
Jos se on irrallaan maanpinnalla, ei telan alla, niin sdaa olla aika pirun
paljon, että ilmassa etenevät paineaallot tai multakokkareet/pikkukivet
vaikuttavat pohjapanssarin läpi. Samanlainen temppu kuin
tulenkuvauskentässä käytetyn tnt-pussin räjäyttäminen poteron vieressä,
kun on itse poteron pohjalla kyykyssä. Tai napalmiämpärin polttaminen
polttotaisteluradan vieressä. Näyttää ja tuntuu jännältä mutta
konkreettinen vaikutus on nolla.
> PST:n yleinen doktriini on ajattaa vihollinen PSV-miinakenttään johon
> ne joutuu pysähtymään ja josta PST ne sitten lopullisesti tuhoaa. Tämä
> tapa viittaisi siihen että tellu ei yleensä tuhoa vaunua vaan sitä
> varten paikalle pitää raahata sinko ja ohjusmiehiä uhmaamaan vaunuja.
Jo se, että tellut ovat varamiinoitteena maan päällä, pakottaa vastustajan
pysähtymään/hidastamaan. Se onkin niiden pääasiallinen tarkoitus. Vaikka
itänaapurilla on paljon miina-auroja ja puskulevyjä, niin niiden käyttö on
kävelynopeudella tai alle tapahtuvaa toimintaa, joka helpottaa sinkomiehen
osaa paljon.
Jos hyvin tehdyssä kentässä on tuplapanoksia koneellista raivausta
estämässä ja ankkuroituja miinoja + sakaramiinoja käsin tapahtuvaa
raivausta estämässä, niin se käytännnössä ohjaa vihollisen etsimään
vaihtoehtoisia uria. Tämäkin on iso saavutus puolustajalle, koska sillä
voidaan valita se paikka, jossa niitä vaunuja vastaan halutaan
varsinaisesti taistella.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
John Smith
> ajettaessa, kevyemmät vaunut voivat olla enemmänkin rikki. Pyöräajoneuvo
> saattaa selvitä yhden pyörän menetyksellä, koska niissä runko on
> korkeammalla kuin tela-ajoneuvoissa ja pyörällä on paljon enemmän
> liikevaraa kuin telapyörillä. Sikäli rynnäkkö- ja kuljetusvaunut ovat
> pahimmassa vaarassa.
Tuosta tulikin mieleeni että jossain entisen Jugoslavian alueella ajoivat
Raisulla miinaan silleen että pyörä sattui päälle. Tuloksena oli että ukot
kyllä selvisivät hengissä, mutta olivat aika pihalla ja ainakin toinen sai
jonkinlaisen selkävian paukun seurauksena. En tosin tiedä minkä kokoiseen
mälliin ajoivat.
Ottaen huomioon että Raisu (siis se miinanraivausajoneuvo missä ne pyörivät
varstat) on tehty teoriassa kestämään tuollaista saa ainakin minut uskomaan
että telamiinan vaikutukset BTR:n sisällä saattavat sisältää muutakin kuin
pyörän menetyksen. Luulen että ukot ovat ainakin väliaikaisesti poissa
pelistä.
Mika
"John Smith" <som...@microsoft.com> wrote in message news:b7gkn8$dba$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Tärähdys on sitä luokkaa, että takuulla ovat poissa pelistä. Selkärankakin saattaa hieman lyhentyä. Vrt. merimiinat joita raivattaessa olisi syytä maata riippumatossa poissa kiinteältä alustalta. Ensimmäisessä Persianlahden sodassa jenkkialus ajoi italialaiseen Manta pohjamiinaan, joka ei ole edes kovin iso mutta tähystäjänä keulakannella ollut merisotilas lensi tärähdyksestä toistakymmentä metriä ilmaan.
Jyri Hakola
> Jep. Näinhän se meni. Eihän sitä yksittäistä sotilasta ole mitään järkeä
> räjäyttää atomeiksi.
Eihän tuo niin kovin kustannustehokasta ole mutta hidastaa kummasti
miinoitteen raivaamista jos on olemassa riski siitä että raivaaja päätyy
kiertoradalle.
Jyri Hakola
>
> Tärähdys on sitä luokkaa, että takuulla ovat poissa pelistä. Selkärankakin saattaa hieman lyhentyä. Vrt. merimiinat joita raivattaessa olisi syytä maata riippumatossa poissa kiinteältä alustalta. Ensimmäisessä Persianlahden sodassa jenkkialus ajoi italialaiseen Manta pohjamiinaan, joka ei ole edes kovin iso mutta tähystäjänä keulakannella ollut merisotilas lensi tärähdyksestä toistakymmentä metriä ilmaan.
>
Ja muita legendoja ? En ainakaan itse suostu uskomaan tuollaista
ilmalentoa ennekuin toisin todistetaan. Tosin jos kyseessä oli laiva
jonka parras on 10 metrin korkeudessa merenpinnasta ja partaaseen
nojanneen tähystäjän ilmalento käsitti 10 metriä tiputusta alaspäin voi
asia olla jo hivenen uskottavampi ;-)
tuollainen ilmalento olisi vaatinut sen että hetkellisesti laivan keulan
olisi ollut liikuttava 15 m/s ylöspäin...
Tapani.Häytivuori
"Jyri Hakola" <jyri....@HotelUniformTango.FoxtrotIndia.invalid> kirjoitti
viestissä:b7haup$h8b$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Mika wrote:
>
> >
> > Tärähdys on sitä luokkaa, että takuulla ovat poissa pelistä.
Selkärankakin saattaa hieman lyhentyä. Vrt. merimiinat joita raivattaessa
olisi syytä maata riippumatossa poissa kiinteältä alustalta. Ensimmäisessä
Persianlahden sodassa jenkkialus ajoi italialaiseen Manta pohjamiinaan, joka
ei ole edes kovin iso mutta tähystäjänä keulakannella ollut merisotilas
lensi tärähdyksestä toistakymmentä metriä ilmaan.
>
>
> olisi ollut liikuttava 15 m/s ylöspäin...
>
Miksei voi olla mahdollista, et taida tietää laivoista mitään.
Jos laivan alla jysähtää miina niin takuulla täräyttää senverran että yksi
äijä ilmalennon tekee jollei kiinni pidä.
Esimerkki vaikkei ollutkaan miinasta kyse: v 1971 oltiin matkalla jenkkilään
7000 tonnin rahtilaivalla, meri pohjois-Atlantilla oli epätavallisen tyyni,
vain loivat mainingit.
Yhtäkkiä koko laiva tärähti niinmaan perkeleesti että jätkät lensivät
punkistaan lattialle ja messeissä kaikki astiat lentelivät kaapeista
lattialle samoin kaikki irtain lenteli paikoiltaan.
Sitten se oli ohi.
mikä oli homman nimi?
Kipparin mukaan kyseessä oli tsunami eli maanjäristysaalto joka avomerellä
voi olla vain 50cm-1m korkea mutta voi kulkea jopa 600 km tuntinopeudella
merellä.
Jos tuollainen matala tsunamiaalto täräyttää laivaa niin perkeleesti kuin se
teki niin voi vain funtsia kuinka paljon pohjan alla jysähtävä miina
täräyttää.
Mika
"Jyri Hakola" <jyri....@HotelUniformTango.FoxtrotIndia.invalid> wrote in message news:b7haup$h8b$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
En usko, että on legenda. Kertoja oli nimittäin yksi niitä harvoja alan asiantuntijoita tässä maassa. Kuvista näki, että paatti oli kärsinyt aika paljon ja oli kuulemma aivan vähällä upota.
M.S.
"Jyri Hakola" <jyri....@HotelUniformTango.FoxtrotIndia.invalid> kirjoitti
viestissä news:b7ha50$f03$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
täytetty. Ja sitä hidastaa enemmän ansoitetut telamiinat ja sakaramiinat
seassa.
Tuo 20 kg hävityspanoksen lisääminen tulee sekä suoraan olemassa olevasta
materiaalista että venäläisestä raivauskaluston manuaalista, joka sanoo että
miinajyrä kestää 4 miinan räjähdystä. Sittä suoraan ajatus, että pistetäänpä
sopiva annos :)
T:MSi
Markus Jansson
> Tuo 20 kg hävityspanoksen lisääminen tulee sekä suoraan olemassa olevasta
> materiaalista että venäläisestä raivauskaluston manuaalista, joka sanoo että
> miinajyrä kestää 4 miinan räjähdystä. Sittä suoraan ajatus, että pistetäänpä
> sopiva annos :)
Miksei muuten TNT:tä käytetä enemmän? Ajattelinpa vain miten
demoralisoiva vaikutus esim yhdistelmällä sakaramiina+tellu olisi (tai
siihen vielä 20KG TNT:tä)? Äijät kirjaimellisesti lentävät kappaleiksi?
Joojoo, enemmän tulee vahinkoa kun vaan haavoitetaan joten se sitoo
resursseja, mutta, mutta...
TNT ei tietääkseni paljoa maksa. Vihulaisella voisi olla pienoisia
ongelmia jos vastassa olisi esim. tellu+80KG tnt:tä (eli neljä
hävityspanosta), siihen ajaminen psv:llä merkitsisi ainakin Israelin
kokemuksista vaunun tuhoutumista ja raivausajoneuvo/miinajyrä kärsisi
suuria vahinkoja. Ainakin itse järkeilen, että jos kerran tehdään
miinoite niin ei kai siinä vaiheessa nyt ruveta säästelemään turhia vaan
laitetaan reilusti TNT:tä joukkoon vaan. Tietysti ongelmaksi tulee
logistiikka mutta...
--
My computer security & privacy related homepage
http://www.markusjansson.net
PGP keys fingerprints:
9966C10DDC7F0DEDEC480A75FE952445F24D55DD
5C504F891BEAB54FF5E7250223B2B27CD6C1FDA2
Jari Pikämäki
veksi kunnossa pelkästä tärähdyksestä. Toisaalta 10kg:n tnt räjähdyksen
paineaaltokin on tappava vielä pariin metriin. Aiemmin mainittu pasin
miinaan ajo on vielä hiukan eri juttu, koska vaunu on korkempi ja siinä on
iso joustava kumipyörö ottamassa tälliä vastaan. summa summarum Vaunu
varmasti pysähtyy ja miehistö on sairaalakunnossa.
John Smith
> demoralisoiva vaikutus esim yhdistelmällä sakaramiina+tellu olisi (tai
> siihen vielä 20KG TNT:tä)? Äijät kirjaimellisesti lentävät kappaleiksi?
> Joojoo, enemmän tulee vahinkoa kun vaan haavoitetaan joten se sitoo
> resursseja, mutta, mutta...
Demoralisoiva juu, mutta tellut on kohtuuhelppo löytää. Niitten naamioiminen
hiekkatiehen on aika vaikeaa. Ja lisäksi se logistiikkaongelma...
> TNT ei tietääkseni paljoa maksa. Vihulaisella voisi olla pienoisia
> ongelmia jos vastassa olisi esim. tellu+80KG tnt:tä (eli neljä
> hävityspanosta), siihen ajaminen psv:llä merkitsisi ainakin Israelin
> kokemuksista vaunun tuhoutumista ja raivausajoneuvo/miinajyrä kärsisi
> suuria vahinkoja. Ainakin itse järkeilen, että jos kerran tehdään
> miinoite niin ei kai siinä vaiheessa nyt ruveta säästelemään turhia vaan
> laitetaan reilusti TNT:tä joukkoon vaan. Tietysti ongelmaksi tulee
> logistiikka mutta...
Jos nyt sattuu niin että moottori/paineilmaporia ei ole saatavilla niin
sopivan kuopan kaivaminen routaiseen maahan/tiehen vie kohtuuttamasti aikaa
(Ja on aika kettumaista hommaa). Varsin kun niitä miinoja rupeaa
sulutteessa/murroksessa olemaan luokkaa 200+. Ja sakarat päälle.
Jyri Hakola
> Kipparin mukaan kyseessä oli tsunami eli maanjäristysaalto joka avomerellä
> voi olla vain 50cm-1m korkea mutta voi kulkea jopa 600 km tuntinopeudella
> merellä.
> Jos tuollainen matala tsunamiaalto täräyttää laivaa niin perkeleesti kuin se
> teki niin voi vain funtsia kuinka paljon pohjan alla jysähtävä miina
> täräyttää.
Julmettu tärähdys ja 10 metrin ilmalento ylöspäin ovat kuitenkin hieman
eri skaalassa olevia ilmiöitä. Ja isossa aallossa ja aallon mukana
liikkuvassa vesimassassa on kyllä sitoutunutta energiaa muutaman
kertaluokan verran enemmän kuin miinassa.
Tietenkin jos miina on räjähtänyt aluksen pohjassa keulassa suoraan
lennon saaneen kaverin alla ja räjähdyksen paine on iskenyt kaveriin
altapäin läpi aluksen rakenteiden on tuollainen lennähdys hyvinkin
mahdollinen mutta toisen mekanismin kautta kuin laivan itsensä
liikkeestä johtuen.
Jos tietäisi aluksen massan voisi laskea kuinka paljon räjähdysenergiaa
ja sitäkautta räjähdettä tarvittaisiin että laivankokoinen esine
ylipäätään voisi liikkua 15m/s ylöspäin jotta laivan liike itsessään
kykenisi aiheuttamaan tuollaisen ilmalennon. Veikkaan että aika
tolkuttomasti :-)
Tim Calahan
viestissä:b7ho7b$qf5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> > Miksei muuten TNT:tä käytetä enemmän? Ajattelinpa vain miten
> > demoralisoiva vaikutus esim yhdistelmällä sakaramiina+tellu olisi (tai
> > siihen vielä 20KG TNT:tä)? Äijät kirjaimellisesti lentävät kappaleiksi?
> > Joojoo, enemmän tulee vahinkoa kun vaan haavoitetaan joten se sitoo
> > resursseja, mutta, mutta...
>
> Demoralisoiva juu, mutta tellut on kohtuuhelppo löytää.
Itse olen kaivanut tellut niin marraskuiseen Parolan harjoitusmaastoon
(päivällä sulaa mutaa, aamulla jäätynyttä mutaa) kuin toukokuiseen
etelä-karjalaiseen hiekkatiehenkin ja molemmilla kerroilla on koulutettu
vaunuväestö jäänyt kakkoseksi.. Itse asiassa Hämeenlinnassa jossain on
vieläkin yksi tellu tiessä, kun ei asettaja itsekään löytänyt jälkeenpäin 12
miinan varamiinoitetta kokonaan...
Mutta sanoisinpa, että kaivamalla hämyjä, eli kuoppia ilman miinaa ja
"look-a-like"-systeemejä miinoista tulee yllättävän tehokkaita. Ja siitä,
että miina on helppo löytää, on vielä pitkä tie siihen, että se on helppo
kiertää tai helppo raivata. Koulutus meillä sisälsi pientareiden
miinoittamisen ja muiden ansojen virittäimisen siihen, missä vihollisen
oletetaan jalkauttavan vaunuistaan jääkärit....
TC
John Smith
> (päivällä sulaa mutaa, aamulla jäätynyttä mutaa) kuin toukokuiseen
> etelä-karjalaiseen hiekkatiehenkin ja molemmilla kerroilla on koulutettu
> vaunuväestö jäänyt kakkoseksi.. Itse asiassa Hämeenlinnassa jossain on
> vieläkin yksi tellu tiessä, kun ei asettaja itsekään löytänyt jälkeenpäin
12
> miinan varamiinoitetta kokonaan...
Ei sitä välttämättä maastosta löydäkkään, mutta noin niinkuin omia
miinotteita raivaillessa se ei juuri tuottanut ongelmia silloin kun
valaistus oli hyvä. Muistaakseni nuo just kaivetut miinasijat vaan näkyivät
aika selvästi näin jalkajampalle. Omiin sakaramiinoihin olen kyllä kävellyt
;) Ja hukannu tellun hankeen ;)
Ajattelin vaan että tuossa alkuperäisessä ajatuksessa varustaa tellu
sakaralla ei välttämäti ole hirveesti järkeä. Mieluummin vetää vaikka
r-tulilankaa sakaramiinasta lähellä olevaan häväriin/telluun jos haluaa
jonkun yksittäisen äijän posauttaa kuuhun. Tai keksii jonkun muun
pikkuilkeyden. Mahdollisuuksia riittää niin pitkälle kuin mielikuvitus
kantaa...
Ja tellut on kohtuuhelppo kuitenkin löytää miinaharavalla (ainakin
harjoituksissa), sakaramiinat olivat sitten ihan toinen juttu.
> Mutta sanoisinpa, että kaivamalla hämyjä, eli kuoppia ilman miinaa ja
> "look-a-like"-systeemejä miinoista tulee yllättävän tehokkaita. Ja siitä,
> että miina on helppo löytää, on vielä pitkä tie siihen, että se on helppo
> kiertää tai helppo raivata. Koulutus meillä sisälsi pientareiden
> miinoittamisen ja muiden ansojen virittäimisen siihen, missä vihollisen
> oletetaan jalkauttavan vaunuistaan jääkärit....
Juu. Nuohan on niitä vakiojuttuja (siis nuo hämäykset jne.)
En minä tuota miinoitteen tehoa noin niinkuin taktisessa mielessä epäillyt.
Ajattelin vaan muistuttaa että jonkun on ne neljä jumppakuutiota sinne
maahan kaivettava ja vielä huolellisesti naamioitava. Jos ei haluta pitää
porukkaa pitkää aikaa jotain paikkaa jyystämässä, lienee parempi jättää tuo
tuhansien TNT tonnien hautaaminen sikseen...
Janne Tuukkanen
> pitää porukkaa pitkää aikaa jotain paikkaa jyystämässä, lienee
> parempi jättää tuo tuhansien TNT tonnien hautaaminen sikseen...
Mutta tuonhan voisi tehdä ihan rauhan aikana, työllistämisrahoilla.
Olisi siinä maailmalla ihmettelemistä, kun Suomi ilmoittaisi maaperäänsä
haudatun -- enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti -- ei tuhansia,
vaan miljoonia tonneja sotilasräjähteitä. Tosipaikan tullen
radiosignaalilla aktivoitavissa. Tätä minä kutsuisin jo Doktriiniksi
isolla D:llä. Poltetun maan taktiikka olisi mitään verrattuna tuhansien
neliökilometrien alueisiin, joille edenneet vihollisen joukot voitaisiin
pyyhkäistä olemattomiin napin painalluksella.
Turismi voisi kärsiä. Mutta 'para bellum,' eikös niin...
:-P
JanneT
M.S.
"Janne Tuukkanen" <ja...@softhome.net> kirjoitti viestissä
news:pan.2003.04.16....@softhome.net...
Heheh !
Siinä kyllä saataisi turismi kärsiä :) Pohjois-Korealle voii onnistua, ja
nillä kun on tuota maanalaista toimintaa a la tunnelit DMZ:n alitse ollut
aina :)
T:MSi
M.S.
"Jyri Hakola" <jyri....@HotelUniformTango.FoxtrotIndia.invalid> kirjoitti
viestissä news:b7hs8b$l69$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Manta matalan veden miinassa on 130 kg räjähdysainetta. Kun ottaa huomioon
että vesi ei puristu kokoon, vaikutus on ikävä. Niikuin sivulla kehuvat,
"combat proven" :), kuten seuraavassa todetaan :
http://navysite.de/ships/mcm1.htm
kertoo USS Princetonille 1991 tapahtuneesta miinaanajosta 16 metrin
syvyydessä olleseeseen Manta-miinaan. Ja kyseessä on sentään miinanraivaaja
:)
Tiedä mitä siinä on lentänyt, mutta tuon perusteella voisi laskea :)
T:MSi
Hannu Laaksonen
> Ja tellut on kohtuuhelppo kuitenkin löytää miinaharavalla (ainakin
> harjoituksissa), sakaramiinat olivat sitten ihan toinen juttu.
>
Sopivasti irtomaata, risuja ja muuta moskaa tielle ja sekaan esim.
rautanauloja, sorvilastua tai kruunukorkkeja, niin miinaharava on
käytännössä hyödytön. Hidasta hommaa tosin, joten maajoukkojen nykyisillä
liikenopeuksilla ei välttämättä ole aikaa kuin levittää telamiinat tielle
ennen kuin hyökkääjä on sylissä. Etenkin kestopäällysteen särkeminen on
aikaa vievää, vaikka olisikin ne pioneerijoukkueen kaksi kankikonetta
käytössä. Reikiä pitää kuitenkin hakata kymmeniä ja taas kymmeniä.
HL
Pertti Ström
wrote:
>kertoo USS Princetonille 1991 tapahtuneesta miinaanajosta 16 metrin
>syvyydessä olleseeseen Manta-miinaan. Ja kyseessä on sentään miinanraivaaja
USS Princeton ei ole miinanraivaaja, vaan Ticonderoga-luokan
Aegis-risteilijä.
http://www.princeton.navy.mil/
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Backman
Pari on tassa kohdin varmaan melkoisesti isompi luku kuin 2?
--Backman
MAK
Miikka Lehtonen wrote in message ...>news:b7em5l$a4j$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>> Pioneeri olin silloin joskus itsekkin ja tuo asia on niiltä ajoilta
jäänyt
>> kaivelemaan. En minä sunkaan epäile että tellulla ei voi somalien
>> "technikaaleja" torjua ;)
>
>Kyllähän sillä tankinkin pysäyttää. Varmasti katkeavat telat ja toden-
>näköisesti menee myös rattaat päreiksi. Ei kuitenkaan kannata odot-
>taa mitään bensaräjähdyksessä taivaalle repeävää tankkia tuloksena :)
Meille opetettiin armejassa että 5kg TNT paukkukin riittää katkaisemaan
TST-vaunusta telat. Suomessa vaan halutaan että telat lähtevät varman päälle
paskaksi ja telluihin on kin tunhettu n.10kg TNT:tä (9,5kg jos tarkkoja
ollaan)
MAK
>
>TNT ei tietääkseni paljoa maksa. Vihulaisella voisi olla pienoisia
>ongelmia jos vastassa olisi esim. tellu+80KG tnt:tä (eli neljä
>hävityspanosta), siihen ajaminen psv:llä merkitsisi ainakin Israelin
>kokemuksista vaunun tuhoutumista ja raivausajoneuvo/miinajyrä kärsisi
>suuria vahinkoja. Ainakin itse järkeilen, että jos kerran tehdään
>miinoite niin ei kai siinä vaiheessa nyt ruveta säästelemään turhia vaan
>laitetaan reilusti TNT:tä joukkoon vaan. Tietysti ongelmaksi tulee
>logistiikka mutta...
Tarvittaisiin helvetin iso kuorma-auto jos aiotaan rakentaa telamiina este
jossa jokasen miinan alla on 80kg TNT:tä...
MAK
>
>Itse olen kaivanut tellut niin marraskuiseen Parolan harjoitusmaastoon
>(päivällä sulaa mutaa, aamulla jäätynyttä mutaa) kuin toukokuiseen
>etelä-karjalaiseen hiekkatiehenkin ja molemmilla kerroilla on koulutettu
>vaunuväestö jäänyt kakkoseksi.. Itse asiassa Hämeenlinnassa jossain on
>vieläkin yksi tellu tiessä, kun ei asettaja itsekään löytänyt jälkeenpäin
12
>miinan varamiinoitetta kokonaan...
Meillä hävisi myös yksi tellu aikoinaan maastoon mutta sitä kyllä etsittiin
niin kauan että se löytyi. Onneksi asentaja ei ollut laittanut sytytintä
paikalleen muuten metallin paljastimesta olisi voinut olla jopa hyötyä ;)
>
>Mutta sanoisinpa, että kaivamalla hämyjä, eli kuoppia ilman miinaa ja
>"look-a-like"-systeemejä miinoista tulee yllättävän tehokkaita. Ja siitä,
>että miina on helppo löytää, on vielä pitkä tie siihen, että se on helppo
>kiertää tai helppo raivata. Koulutus meillä sisälsi pientareiden
>miinoittamisen ja muiden ansojen virittäimisen siihen, missä vihollisen
>oletetaan jalkauttavan vaunuistaan jääkärit....
>
Meitä pioneerejä opetettiin tekemään miinoitteesta joka suuntaan 100m asti
noita hämäys kuoppia. Pitäisi hidastaa melkoisesti vihollisen etenemistä.
MAK
>Eihän tuo niin kovin kustannustehokasta ole mutta hidastaa kummasti
>miinoitteen raivaamista jos on olemassa riski siitä että raivaaja päätyy
>kiertoradalle.
>
Paitsi että yksittäinen sotilas ei enää nykyisin raivaa miinoitteita. Ne
lähes varmasti räjäytettään tai sitten käytetään miina jyrää, joka tosin
tyssää jos tellun alla on häväri.
MAK
>Sopivasti irtomaata, risuja ja muuta moskaa tielle ja sekaan esim.
>rautanauloja, sorvilastua tai kruunukorkkeja, niin miinaharava on
>käytännössä hyödytön. Hidasta hommaa tosin, joten maajoukkojen nykyisillä
>liikenopeuksilla ei välttämättä ole aikaa kuin levittää telamiinat tielle
>ennen kuin hyökkääjä on sylissä. Etenkin kestopäällysteen särkeminen on
>aikaa vievää, vaikka olisikin ne pioneerijoukkueen kaksi kankikonetta
>käytössä. Reikiä pitää kuitenkin hakata kymmeniä ja taas kymmeniä.
>
Ei tule kiire. Suluttaminen aloitetaan välittömästi kun sodan uhka on
lähellä. Tosin jos vihollinen päättää hyökätä yks kaks mitään ilmoittamatta
ja ilman mitään aihetta, niin sitten voi kyllä tulla kiire.
MAK
yhdistelmä on erityisesti suunnattu vihollisen
>käyttämiä miinajyriä vastaan, yhdistelmä poistaa ko. miinanraivausvälineen
>tankin nokalta varsin tehokkaasti.
>
Suomalaiseen Raisuun tämä ei tehoa :) Meille näytettiin armejassa video
jossa raisu menee surutta tallaiseen yhdistelmään. Raisu keikkuu kivasti
mutta jatkaa raivaamista. Kovinkaan montaa Tellu+Häväri yhdistelmää ei
muistaakseni kyllä kestä.
MAK
>Jos hyvin tehdyssä kentässä on tuplapanoksia koneellista raivausta
>estämässä ja ankkuroituja miinoja + sakaramiinoja käsin tapahtuvaa
>ivausta estämässä, niin se käytännnössä ohjaa vihollisen etsimään
>vaihtoehtoisia uria. Tämäkin on iso saavutus puolustajalle, koska sillä
>voidaan valita se paikka, jossa niitä vaunuja vastaan halutaan
>varsinaisesti taistella.
Meille kerrottiin intissä että käsin raivausta ei tehdä enää nykyisin vaan
miinat räjäytetään.
Eli metallin paljastimilla tai sitten niillä helvetin tikuilla maata
varovasti tökkien etsittiin miinat, merkattiin kolmijalalla ja räjäytettään
TNT:llä. Tästä syystä olisi hyvä viskoa maastoon metalli silppua joka
vaikeuttaa metallin paljastimen käyttöä.
kuuno
> kertoo USS Princetonille 1991 tapahtuneesta miinaanajosta 16 metrin
> syvyydessä olleseeseen Manta-miinaan. Ja kyseessä on sentään
> miinanraivaaja :) Tiedä mitä siinä on lentänyt, mutta tuon perusteella
> voisi laskea :)
Mites asiantuntijat tuumaa, kun mulla oli sellainen käsitys, että ne
vanhat sarvimiinat ja muut kosketuksesta paukkaavat on tosiaan vanhaa
rojua ja painavammat pohjamiinat (olikohan edes termi oikea?)
perustuisivat siihen, etta vesi ei enää kanna alusta?
Eli räjähdyksessä syntyy vaikkapa pirusti kaasukuplaa (jaa, tota,
mistähän sitä nyt sitten syntyy?) että vesi "katoaa" laivan alta ja
tuloksena on aika painavan rautamohkaleen pikainen siirtyminen vahan
alaspain, heilahtelu tai jaaminen hetkeksi epatasaisen tuen varaan -->
paljon vahinkoa rungolle?
Silloin se vaitetty kaveri ei ehka hyppisi siita syysta, etta laiva
muuttui ponnulaudaksi, vaan lentelisi siita syysta, etta laivaa
täristää vähän perkeleesti.
Eli ukko ei sinkoa suoraan ylöspäin, vaan sinkoilee vähän joka
suuntaan satunnaisen matkan, jonka voi myöhemmin ilmoittaa eri
kimmokkeiden kautta vaikka useissa metreissä?
Joo, ja paljon varauksia siihen, että miten ne miinat oikeasti toimii.
Tai vesi. Fiksummat korjailkoot, mitä mä arvailen.
Juha Aa.
Antti Heikkila
> M.S. wrote:
> > Tuo 20 kg hävityspanoksen lisääminen tulee sekä suoraan olemassa olevasta
> > materiaalista että venäläisestä raivauskaluston manuaalista, joka sanoo että
> > miinajyrä kestää 4 miinan räjähdystä. Sittä suoraan ajatus, että pistetäänpä
> > sopiva annos :)
>
> Miksei muuten TNT:tä käytetä enemmän?
Enemmän kuin telamiina + jumppakuutio on jo ulkomitoiltaan niin paljon,
että kuoppa jää helposti kaivamatta kun on kiire. Eikä tnt:n
räjäyttäminen telapyörästön alla ole kovin tehokasta räjähdysaineen
käyttöä. Telat ja jyrät saa rikki jo tuolla 20-30 kilolla ja vaunun pohjan
puhkaiseminen ei ole varmaa isollakaan määrällä, riippuen vähän siitä,
miten se vaunu osuu miinaan nähdän. Jos telan ulkosyrjä osuu
laukaisimelle, suuri osa räjähteestä on itse asiassa telan ulkopuolella ja
paine menee harakoille. Jos se 80 kiloa on kuutiona, niin se ei koskaan
jää kokonaan telan alle. Kahdeksan tellun 'pino' taas on kohtuuttoman
syvä. Pohjamiina on sitten se parempi maahan haudattava panssarimiina.
> ongelmia jos vastassa olisi esim. tellu+80KG tnt:tä (eli neljä
> hävityspanosta), siihen ajaminen psv:llä merkitsisi ainakin Israelin
> kokemuksista vaunun tuhoutumista ja raivausajoneuvo/miinajyrä kärsisi
> suuria vahinkoja.
Siinä Merkavan tuhonneessa miinassa saattoi hyvinkin olla pohjamiinan
tapainen puhkaisupanos ja laukaisu tähysteisenä (herätesytytin on 'oikean'
pohjamiinan kallis osa).
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> Mites asiantuntijat tuumaa, kun mulla oli sellainen käsitys, että ne
> vanhat sarvimiinat ja muut kosketuksesta paukkaavat on tosiaan vanhaa
> rojua ja painavammat pohjamiinat (olikohan edes termi oikea?)
> perustuisivat siihen, etta vesi ei enää kanna alusta?
>
> Eli räjähdyksessä syntyy vaikkapa pirusti kaasukuplaa (jaa, tota,
> mistähän sitä nyt sitten syntyy?) että vesi "katoaa" laivan alta ja
> tuloksena on aika painavan rautamohkaleen pikainen siirtyminen vahan
> alaspain, heilahtelu tai jaaminen hetkeksi epatasaisen tuen varaan -->
> paljon vahinkoa rungolle?
Eiköhän se ole pikemminkin niin, että se pohjan alla tapahtuva räjähdys
aikaansaa vedessä hyvin eteneviä iskuaaltoja, jotka työntävät aluksen
pohjaa ylöspäin (mielellään kölin keskeltä) ja tämä epätasainen kuormitus
yhdessä aluksen painon kanssa saa rungon murtumaan. Ne kuplathan pyrkivät
ylös, jolloin yläpuolella olevan laivan kannalta kyseessä ei ole 'aukko
vedessä' johon laiva putoaisi.
Ne kaasut ovat tnt:n tapauksessa räjähdyksessä muodstuneita vesihöyryä,
häkää ja typpeä, ja niiden lisäksi vesihöyryä syntyy jonkin verran
ympäröivästä merivedestä. Kaasukuplan ei kuitenkaan tarvitse ulottua
laivaan asti ollakseen tehokas. Tuhoetäisyys on luokkaa 50-100 metriä ja
suojaamaton alus vaurioituu vielä 200 metrin päässä.
TNT:hän räjähtää tällä kaavalla:
C7N306H3 => 1,5 N2 + 1,5 H2O + 4,5 CO + 2,5 C
Normaalissa ilmanpaineessa ja 25 C lämpötilassa kilosta tnt:tä tulee noin
750 litraa kaasua. Merimiinoissa on satoja kiloja räjähdettä, joten
kaasuakin tulee paljon.
PV:n asiantuntijat ovat laittaneet Sotateknisen arvion ja ennusteen (STAE)
nettiin, josta voi lukea lisää:
http://www.mil.fi/paaesikunta/sotatalous/tiedostot/ii_index.htm
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
AK
> Aiemmin mainittu pasin
> miinaan ajo on vielä hiukan eri juttu, koska vaunu on korkempi ja siinä on
> iso joustava kumipyörö ottamassa tälliä vastaan. summa summarum Vaunu
> varmasti pysähtyy ja miehistö on sairaalakunnossa.
>
Muutama kuva siitä kuinka sille Pasille sitten oikein käy. Taitaisi olla
jonkun n. 7,5kg:n Neuvostomiinan tuotos. Ei henkilövahinkoja, vaikka
arvelisin, että korvat kyllä hetken soi.
http://www.marttitikka.net/kuvasivut/libanon/pasi001.htm
http://www.marttitikka.net/kuvasivut/libanon/pasi002.htm
Timo Hirvi
>
> Muutama kuva siitä kuinka sille Pasille sitten oikein käy. Taitaisi olla
> jonkun n. 7,5kg:n Neuvostomiinan tuotos. Ei henkilövahinkoja, vaikka
> arvelisin, että korvat kyllä hetken soi.
>
> http://www.marttitikka.net/kuvasivut/libanon/pasi001.htm
Tuolla lukee "Henkilövahingoilta vältyttiin ajoneuvon vahvan
panssaroinnin ansiosta" ja kolmoskuvan kohdalla "Onneksi miina ei
räjähtänyt vasemman etupyörän alla kuljettajan kohdalla".
Mitähän tuossa mahdetaan tarkoittaa vahvalla panssaroinnilla
(tavallista vahvempi kenties?) ja kuinkahan kuljettajalle olisi
käynyt, jos miina olisikin räjähtänyt vasemman etupyörän eikä
keskipyörän kohdalla?
--
Timo Hirvi
Jyri Hakola
> radiosignaalilla aktivoitavissa. Tätä minä kutsuisin jo Doktriiniksi
> isolla D:llä. Poltetun maan taktiikka olisi mitään verrattuna tuhansien
> neliökilometrien alueisiin, joille edenneet vihollisen joukot voitaisiin
> pyyhkäistä olemattomiin napin painalluksella.
No.. onhan meillä suomessa jo pitkään ollut tapana rakentaa kriittisiä
rakenteita kuten maantiesiltoja sellaisiksi että ne on sitten helppo
tosipaikan tullen miinoittaa/tuhota ;-)
Kaarlo Vapaaoksa
: John Smith kirjoitti:
Ja jos A2 Keltaisen tiedustelu on onnistunut onkimaan ne radiokoodit
etukäteen, niin sitten vasta hauskaa olisikin. Tai koodien puutteessa
soittavat tuutin täydeltä Säkkijärven polkkaa eetteriin.
carlos
Markus Jansson
> Ja tellut on kohtuuhelppo kuitenkin löytää miinaharavalla (ainakin
> harjoituksissa), sakaramiinat olivat sitten ihan toinen juttu.
Häh? Muistaakseni tellu on metalliton miina. Eihän panssarimiinojen
tarvitse olla metallista vaan ainoastaan henkilömiinoissa pitää olla se
jokin tietty määrä metallia että ne voidaan löytää tms.
--
My computer security & privacy related homepage
http://www.markusjansson.net
PGP keys fingerprints:
9966C10DDC7F0DEDEC480A75FE952445F24D55DD
5C504F891BEAB54FF5E7250223B2B27CD6C1FDA2
Markus Jansson
> Suomalaiseen Raisuun tämä ei tehoa :) Meille näytettiin armejassa video
> jossa raisu menee surutta tallaiseen yhdistelmään. Raisu keikkuu kivasti
> mutta jatkaa raivaamista. Kovinkaan montaa Tellu+Häväri yhdistelmää ei
> muistaakseni kyllä kestä.
Tuohonhan on erilaisia kikkoja myös. Muista tälläisen, että laitetaan
tellu maan sisään ja siitä puuklapi ylöspäin maan pinnalle. Jos vaunu
ajaa siihen, klapi painaa laukaisinta ja miina räjähtää. Jos sen sijaan
koetetaan raivata sitä tuollaisella Raisun kaltaisella tavalla niin
puuklapi lentää silpuksi tai helvettiin, mutta tellu jää...ja kun vaunu
tulee kohdalle...hehehehe...
MAK
>
>Tuohonhan on erilaisia kikkoja myös. Muista tälläisen, että laitetaan
>tellu maan sisään ja siitä puuklapi ylöspäin maan pinnalle. Jos vaunu
>ajaa siihen, klapi painaa laukaisinta ja miina räjähtää. Jos sen sijaan
>koetetaan raivata sitä tuollaisella Raisun kaltaisella tavalla niin
>puuklapi lentää silpuksi tai helvettiin, mutta tellu jää...ja kun vaunu
>tulee kohdalle...hehehehe...
>
Joo ja sitten oli räjähtävällä tulilangalla viritetty tellu, josta tuo
r-tulilanka oli vedetty sopivan matkan päähän vihollisen oletettuun tulo
suuntaan ja siellä oli sitten häväri/muu vastaava pst-miina. Kun raivaus
ajoneuvo laukaisee tellun sytyttimen niin kosahtaa myös mahdollisesti sen
alla oleva miina.
MAK
Markus Jansson wrote in message ...
>John Smith wrote:
>> Ja tellut on kohtuuhelppo kuitenkin löytää miinaharavalla (ainakin
>> harjoituksissa), sakaramiinat olivat sitten ihan toinen juttu.
>
>Häh? Muistaakseni tellu on metalliton miina. Eihän panssarimiinojen
>tarvitse olla metallista vaan ainoastaan henkilömiinoissa pitää olla se
>jokin tietty määrä metallia että ne voidaan löytää tms.
Muistaakseni ainakin niissä harjoitus telluissa oli metallinen harjoitus
sytytin. Näin ei varusmiehet eivät ihan niin helposti hukuttele niitä
"kalliita" tellua muistuttavia sementti klönttejä maastoon ;)
Pertti Ström
>Mites asiantuntijat tuumaa, kun mulla oli sellainen käsitys, että ne
>vanhat sarvimiinat ja muut kosketuksesta paukkaavat on tosiaan vanhaa
>rojua
Kosketusmiinat ovat suhteellisen vanha keksintö, mutta yhä erittäin
tehokasta tavaraa. Kun merimiinoitteeseen laittaa kaikkia erityyppisiä
miinoja sekaisin, on sen raivaaminen erittäin hankalaa.
"TRIPOLI proceeded into the northern Persian Gulf and assumed duties
as flagship for the minesweeping operations taking place there.
Disaster struck on the morning of February 18, when TRIPOLI was rocked
by a mine explosion on her starboard bow. The explosion ripped a 20 by
30 foot hole in the ship's hull and injured four sailors. After 20
heroic hours of damage control, the ship was stabilized and was
actually ready to resume operations. TRIPOLI remained on station for
four days before finally setting course for Bahrain's Arabian Ship
Repair Yard. After 30 days and almost five million dollars in repairs,
TRIPOLI was able to return to her assigned tasks."
http://www.geocities.com/Pentagon/5871/lph10.html
Reikä Tripolin kyljessä:
http://www.mercyseat.com/tripoli2.htm
Tietoa Merivoimien käytössä olevista miinoista:
http://www.mil.fi/kalustoesittely/00146.html
Sami Jumppanen
ympäriltä. Eli kenttä jäisi aika harvaksi.
Sami Jumppanen
> rautanauloja, sorvilastua tai kruunukorkkeja, niin miinaharava on
> käytännössä hyödytön. Hidasta hommaa tosin, joten maajoukkojen nykyisillä
> liikenopeuksilla ei välttämättä ole aikaa kuin levittää telamiinat tielle
> ennen kuin hyökkääjä on sylissä. Etenkin kestopäällysteen särkeminen on
> aikaa vievää, vaikka olisikin ne pioneerijoukkueen kaksi kankikonetta
> käytössä. Reikiä pitää kuitenkin hakata kymmeniä ja taas kymmeniä.
Otetaan puskutraktori ja vedetään koko asvaltti pois kilometrin matkalta.
Tietenkin miinakentän paikantaminen on aika helppoa.
Sami Jumppanen
mainitsi että etäisyys olisi ollut n300metriä.
> > Tärähdys on sitä luokkaa, että takuulla ovat poissa pelistä.
Selkärankakin saattaa hieman lyhentyä. Vrt. merimiinat joita raivattaessa
olisi syytä maata riippumatossa poissa kiinteältä alustalta. Ensimmäisessä
Persianlahden sodassa jenkkialus ajoi italialaiseen Manta pohjamiinaan, joka
ei ole edes kovin iso mutta tähystäjänä keulakannella ollut merisotilas
lensi tärähdyksestä toistakymmentä metriä ilmaan.
> >
>
> Ja muita legendoja ? En ainakaan itse suostu uskomaan tuollaista
> ilmalentoa ennekuin toisin todistetaan. Tosin jos kyseessä oli laiva
> jonka parras on 10 metrin korkeudessa merenpinnasta ja partaaseen
> nojanneen tähystäjän ilmalento käsitti 10 metriä tiputusta alaspäin voi
> asia olla jo hivenen uskottavampi ;-)
>
>
> tuollainen ilmalento olisi vaatinut sen että hetkellisesti laivan keulan
> olisi ollut liikuttava 15 m/s ylöspäin...
>
Tero Luukinen
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.OSF.4.51.030...@heavy.it.helsinki.fi...
> On Wed, 15 Apr 2003, kuuno wrote:
>
> > Mites asiantuntijat tuumaa, kun mulla oli sellainen käsitys, että ne
> > vanhat sarvimiinat ja muut kosketuksesta paukkaavat on tosiaan vanhaa
> > rojua ja painavammat pohjamiinat (olikohan edes termi oikea?)
> > perustuisivat siihen, etta vesi ei enää kanna alusta?
> >
> > Eli räjähdyksessä syntyy vaikkapa pirusti kaasukuplaa (jaa, tota,
> > mistähän sitä nyt sitten syntyy?) että vesi "katoaa" laivan alta ja
> > tuloksena on aika painavan rautamohkaleen pikainen siirtyminen vahan
> > alaspain, heilahtelu tai jaaminen hetkeksi epatasaisen tuen varaan -->
> > paljon vahinkoa rungolle?
>
> Eiköhän se ole pikemminkin niin, että se pohjan alla tapahtuva räjähdys
> aikaansaa vedessä hyvin eteneviä iskuaaltoja, jotka työntävät aluksen
> pohjaa ylöspäin (mielellään kölin keskeltä) ja tämä epätasainen kuormitus
> yhdessä aluksen painon kanssa saa rungon murtumaan. Ne kuplathan pyrkivät
> ylös, jolloin yläpuolella olevan laivan kannalta kyseessä ei ole 'aukko
> vedessä' johon laiva putoaisi.
>
Ekikö mangnettitorbedo jo aikanaan kehitetty katkaisemaan laivanrungon
vedenpaineiskulla. Vanhan malliset dorbedot telivät vain reijän kylkeen.
Samasta syystä hävittäjäpommitajat pitivät tehokaampana 500kg pommin
lähiosumaa laivaan verratuna suoraan osumaan.
Sami Jumppanen
> Mitähän tuossa mahdetaan tarkoittaa vahvalla panssaroinnilla
> (tavallista vahvempi kenties?) ja kuinkahan kuljettajalle olisi
> käynyt, jos miina olisikin räjähtänyt vasemman etupyörän eikä
> keskipyörän kohdalla?
Veikkaan, että jalkoihin olisi sattunut, kun tälli olisi johtunut metallia
pitkin.
Sami Jumppanen
> vaikeuttaa metallin paljastimen käyttöä.
>
>
Tero
melkoisesti ulospäin, johtuen avoimesta pyöräkotelosta. Sitä ihmettelin,
että polttoainetankki ilmeisesti kesti räjähdyksen, vaikka on juuri
räjähtäneen renkaan vieressä. (Isompi "roikkuva" säiliö).
Panssaroinnin vahvuus on sitten niin ja näin, joissain vainuissa katto
notkuu kun sen päällä kävelee =)
"AK" <ak...@luukku.POISTA.com> wrote in message
news:0J7na.78$ZR...@read3.inet.fi...
six
> Kaikessa lyhykäisyydessään kysymykseni kuuluu: Minkälaista jälkeä telamiinan
> räjähdys aiheuttaa taistelupanssarivaunulle?
>
> Mahtaako tätä olla koskaan kunnolla Suomessa testattu ja mistähän mahtaisi
> löytyä tuloksia.
>
> Muistan joskus menneisyydessä lukeneeni jotain kommentteja tässä ryhmässä
> jostain vanhasta T-55sta.
> En vain, netti-inkompetentti kun olen, löytänyt asiasta mitään tietoa.
>
> Virallinen dogmahan on että se katkaisee telan ja vahingoittaa
> telapyörästöä. Mitähän mahtaa miehistölle käydä? Ja mikähän vaikutus on
> tuolla kaiketi aika standardilla tellu+häväri kombolla?
>
> Kiitoksia vastauksista näin etukäteen jos sellaisia tulee.
Nyt en voi mennä takuuseen mut meille näytettiin rukissa uutiskuvaa
missä Venäläisten T-72 oli ajanut telamiinaan Tshetseeniassa. Siinä
sotilaat selitti, että kuski oli kuollut ja muut olivat saaneet pahoja
vammoja. Ja käsittääkseni siellä päin tellussa on vähemmän
räjähdysainetta 6,5-8 kg? Mut eihän tota voi todentaa. Mikä lie
ruosteläjä millä ne ajo
John Smith
"Sami Jumppanen" <SJump...@hotmail.com> wrote in message
news:b7jdto$kom$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Noissa yli suurissa tälleissä on se ongelma, että ne tuhoaa muutkin miinat
> ympäriltä. Eli kenttä jäisi aika harvaksi.
Tuosta tulikin mieleeni tarina jonka kuulin kaverilta...
Vartiomiehelle oli annettu ohje vetää semmonen miinamatto (telluja
toisissaan kiinni köydellä) tielle vihollisen vaunun lähestyessä ja hypätä
lähellä olevaan ojaan/monttuun suojaan. Olisikohan ollut viisasta antaa
sällille samalla muoviavain taivaaseen, nimittäin kun 5 x tellu =50kg TNT
lähtee siinä muutaman metrin päässä ei taida vartiomiehestä enää kalua tulla
vaikka kuinka olisi montussa ;)
(varmistamaton tornihuhu, mutta kuitenkin)
John Smith
> lähes varmasti räjäytettään tai sitten käytetään miina jyrää, joka tosin
> tyssää jos tellun alla on häväri.
Noiniinkuin spekulaatiomielessä ei kulku-uran raivaamisnen miinotteeseen ole
hirveän vaikeaa. Meillä muistaakseni opeteltiin semmonen nopea juttu että
työnnetään pari putkiriivainta sisään jotta saadaan kapea kulku-ura ja
sitten levitellään niitä venäläisiä (en muista nimeä) räjähdysaineputkia
"luurankomaisesti" sen putkiraivainuran sivuille. Ei tietysti satavarmakeino
mutta jos pienet tappiot hyväksytään niin saa kohtuunopeasti jonkinlaisen
uran puhkaistua.
Kohtuunopea on tietysti suhteellinen käsite ja jo tuokin hidastaa vihulaista
melkoisesti. Puhumattakaan siitä jos se sulute on puolustettu. Jenkithän
vissiin käyttävät niitä MOABeja osaksi myös miinotteiden raivaamiseen.
Kumpuilevassa maastossa tosin saattaa olla vähemmän tehokas ja lisäksi se
pelkkä pommin jättämä kraatteri ja ympäriinsä sinkoilleet puoliksi hajonneet
miinat antavat lisähupia.
Sylvester DeNusso
> Tarvittaisiin helvetin iso kuorma-auto jos aiotaan rakentaa telamiina
> este jossa jokasen miinan alla on 80kg TNT:tä...
Voisi ajatella että yksi tuollainen kärkeen riittäisi sitä mahdollista
raivausautoa varten.
Hannu Laaksonen
"MAK" <a...@a.com> kirjoitti viestissä:b7is5u$eav$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Ei tule kiire. Suluttaminen aloitetaan välittömästi kun sodan uhka on
> lähellä. Tosin jos vihollinen päättää hyökätä yks kaks mitään
ilmoittamatta
> ja ilman mitään aihetta, niin sitten voi kyllä tulla kiire.
Runkosulutteet voidaan tehdä etukäteen suunnitellulla tavalla. Sodan aikana
ryhmitykset saattavat toisinaan muuttua ja silloin pitää taas suluttaa, ja
taas, ja taas jne... kyllä siellä hyvinkin voi matkan varrella
äkkitilanteitakin tulla ja tulee myös. Sirotemiinat voisivat olla ratkaisu,
mutta niitähän ei tänne ole ainakaan vielä hankittu.
HL
Hannu Laaksonen
"Sami Jumppanen" <SJump...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b7je6q$laq$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Otetaan puskutraktori ja vedetään koko asvaltti pois kilometrin matkalta.
> Tietenkin miinakentän paikantaminen on aika helppoa.
Jos hyvin käy, niin voi ollakin joku työkone käytössä. Jossain vaiheessa
manailtiin niidenkin määrän supistuneen lamavuosina niin paljon, että niitä
ei riittäisi läheskään joka paikkaan. Ongelma tietysti poistuu sodan ajan
vahvuuksia riittävästi pienentämällä.
Eikä niitä asfaltin alta paljastuvia jyrättyjä murskekerroksiakaan
käsipelillä paljoa kaiveta. Ihan tavallinen hyvin pakkaantunut hiekkatiekin
on kuivalla kelillä todella v-mäinen miinoitettava, vaikka olisi ihan
rautakankikin käytössä.
HL
M.S.
"Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:vmkp9vsk6f27epu3k...@4ax.com...
> On Wed, 16 Apr 2003 05:34:48 +0300, "M.S." <sard...@surfeu.fi>
> wrote:
>
> >kertoo USS Princetonille 1991 tapahtuneesta miinaanajosta 16 metrin
> >syvyydessä olleseeseen Manta-miinaan. Ja kyseessä on sentään
miinanraivaaja
>
> Aegis-risteilijä.
> http://www.princeton.navy.mil/
>
> --
> Paranoideillakin voi olla vihollisia.
No niinpä onkin, ei tullut luettua niin tarkaan :) Menee MCM ja CG sekaisin
:)
T:MSi
Marko Poutiainen
"Sylvester DeNusso" <ei...@ei.oo> wrote in message
news:Xns935FAA49...@192.89.123.233...
> Voisi ajatella että yksi tuollainen kärkeen riittäisi sitä mahdollista
> raivausautoa varten.
Olettaen tietenkin, että vihollinen haluaa tehdä kulku-uran juuri tuon
miinan kohdalle.
Markus Jansson
> Olisikohan ollut viisasta antaa
> sällille samalla muoviavain taivaaseen, nimittäin kun 5 x tellu =50kg TNT
> lähtee siinä muutaman metrin päässä ei taida vartiomiehestä enää kalua tulla
> vaikka kuinka olisi montussa ;)
...Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä, urhona kaadut, taistellen
puolesta maas, puolesta heimosikin... ;) Tälläistä
tykinruokataktiikkaahan tämä on...
Risto Tammela
> Suomalaiseen Raisuun tämä ei tehoa :) Meille näytettiin armejassa video
> jossa raisu menee surutta tallaiseen yhdistelmään. Raisu keikkuu kivasti
> mutta jatkaa raivaamista. Kovinkaan montaa Tellu+Häväri yhdistelmää ei
> muistaakseni kyllä kestä.
Raisulla ei vaan voi taisteluraivata oikein mitään. Jyrävaunun
korvikkeeksi siitä ei ole.
t:rike
MAK
Hannu Laaksonen wrote in message ...
Eikä kuulemma hankita. Perusteluna kerrottiin että sirotemiinoitteen tarkaa
sijaintia on mahdoton merkitä ylös.
MAK
Hannu Laaksonen wrote in message ...
>
Meille opetettiin asfaltti tien miinoituksesta seuraavaa.
Traktorin puuttuessa kipataan kuorma-autolla läjä hiekkaa tiellle ja miinat
piilotetaan hiekan sekaan. Tosin sitten kun kuorma-autoakaan ei ole
saatavilla niin sitten onkin keksittävä jotain muuta esim. kaataa puita
tielle ja heittää kaiken maailman paskaa tie täyteen ja yrittää piilottaa
miinoja sinne sekaan. Talvella tämä on vielä helpompaa. Intissä me heitimme
tien vierestä lunta tielle ja miinat jäivät lumen alle piiloon.
Kuivalle hiekka tielle saa pioneerien iki-ihanalla hakulla hakattua miinan
mentävän kuopan.
Näin ainakin meillä tehtiin.
MAK
Hannu Laaksonen wrote in message ...
>
Moottorisahalla vaan puuta poikki ja Aniitilla kalliot tielle säpäleiksi.
Hätä tapauksessa riittää kuulemma sekin että saa miinan kuoppaan eikä
tarvitse edes peittää. Tästä syystä kuoppaa kaivattaessa irtomaa pinottiin
kuopan ja vihollisen oletetun tulosuunnan väliin. Näin vihollinen ei
panssarivaunusta välttämättä näe miinaa.
Sulutteen tekemiseen menee muuten yllättävän vähän aikaa. Aukissa
harjoiteltiin juuri tallaisten pika sulutteiden tekoa kun aikaa oli todella
vähän.
MAK
John Smith wrote in message ...
Meillä tuota matkaa vartiomieheen oli enemmän kuin muutama metri ja kuoppa
oli kyllä sitä luokkaa että kyllä siellä selviäsi. Kauempana kökki sitten
toinen vartio mies kessin kanssa.
MAK
John Smith wrote in message ...
>> lähes varmasti räjäytettään tai sitten käytetään miina jyrää, joka tosin
>> tyssää jos tellun alla on häväri.
>
>Noiniinkuin spekulaatiomielessä ei kulku-uran raivaamisnen miinotteeseen
ole
>hirveän vaikeaa. Meillä muistaakseni opeteltiin semmonen nopea juttu että
>työnnetään pari putkiriivainta sisään jotta saadaan kapea kulku-ura ja
>sitten levitellään niitä venäläisiä (en muista nimeä) räjähdysaineputkia
>"luurankomaisesti" sen putkiraivainuran sivuille. Ei tietysti
satavarmakeino
>mutta jos pienet tappiot hyväksytään niin saa kohtuunopeasti jonkinlaisen
>uran puhkaistua.
Meille kerrotiin että vaikka putkiraivain ei raivasikaan jalkaväelle aukkoa
miinoitteeseen niin silti pitää huutaa että "Täällä aukko" jääkäreitä
kuulemma riittä, ei haittaa jos muutama raivaa ne loput mitä jäi jäljelle.
MAK
Risto Tammela wrote in message ...
Totta. Raisun saa aika helposti tuhottua.
Backman
Varmistataan.
Paljonko tuohon paukkuun pitaisi ottaa etaisyytta, etta ei kuulon
huononemista pahempaa vauriota tulisi kohdalle? Toinen vartiomieshan oli
sijoitettuna jonkun sortin monttuun 20-30m paahan tosta
"pikasulutteesta" Riittaneeko? Ainakin taivaalta mahtaisi sataa
kaikenlaisia kiinteita kappaleita niskaan ==
--Backman
Marko Poutiainen
"MAK" <a...@a.com> wrote in message news:b7l937$5e5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Moottorisahalla vaan puuta poikki ja Aniitilla kalliot tielle säpäleiksi.
> Hätä tapauksessa riittää kuulemma sekin että saa miinan kuoppaan eikä
> tarvitse edes peittää. Tästä syystä kuoppaa kaivattaessa irtomaa pinottiin
> kuopan ja vihollisen oletetun tulosuunnan väliin. Näin vihollinen ei
> panssarivaunusta välttämättä näe miinaa.
Intissä kerran maaliosastossa kävi seuraavasti: tiellä oli miinaa
merkkaamassa sellainen vihreä puinen ammuslaatikko. Kuorma-auto ajoi suoraan
sen päältä...
John Smith
> Meille kerrotiin että vaikka putkiraivain ei raivasikaan jalkaväelle
aukkoa
> miinoitteeseen niin silti pitää huutaa että "Täällä aukko" jääkäreitä
> kuulemma riittä, ei haittaa jos muutama raivaa ne loput mitä jäi jäljelle.
Joo. Sama meillä. Hauska juttu tuokin. Jääkäreille tiedoksi että ei sitten
aina kannata uskoa sitä mitä huudetaan ;)
John Smith
> huononemista pahempaa vauriota tulisi kohdalle? Toinen vartiomieshan oli
> sijoitettuna jonkun sortin monttuun 20-30m paahan tosta
> "pikasulutteesta" Riittaneeko? Ainakin taivaalta mahtaisi sataa
> kaikenlaisia kiinteita kappaleita niskaan ==
Enpäs muuten tiedä kun intin varoetäisyydet (joita en kyllä muistakkaan) ei
varmaan tässä oikein kelpaa. Jos joku on enemmänkin pelehtinyt paukkujen
kanssa niin ole kiltti ja jaa tietosi. Minuakin kyllä kiinnostaa.
MAK
John Smith wrote in message ...
telamiinan
>räjähdys aiheuttaa taistelupanssarivaunulle?
>
>Mahtaako tätä olla koskaan kunnolla Suomessa testattu ja mistähän mahtaisi
>löytyä tuloksia.
>
>Muistan joskus menneisyydessä lukeneeni jotain kommentteja tässä ryhmässä
>jostain vanhasta T-55sta.
>En vain, netti-inkompetentti kun olen, löytänyt asiasta mitään tietoa.
>
>Virallinen dogmahan on että se katkaisee telan ja vahingoittaa
>telapyörästöä. Mitähän mahtaa miehistölle käydä? Ja mikähän vaikutus on
>tuolla kaiketi aika standardilla tellu+häväri kombolla?
>
>Kiitoksia vastauksista näin etukäteen jos sellaisia tulee.
>
Asiasta kolmanteen kuka muistaa pioneerien taistelulaulun :)
Eipä koti korvet, ei lämpöinen lies meitä saata viihdyttää
Taistelun pauhu, ryske ja sauhu lämpöinen lietemme on
Eipä voita kauhu kun käymme taistohon, sen me viemme voittohon
Jotenkin näin se meni mutta ei muistu mieleen. Tätä tuli aikoinaan hoilattua
joka helvetin marsilla karsarmialueella joka oli pidempi kuin 10m... Muut
aselajit kirosivat pioneerit lauluineen alimpaan helvettiin kun äijät marssi
ympäri varuskuntaa tätä hoilottaen.
Ja tässä laulussahan se äänivoimakkuus korvasi laadun :)
Sami
> käsipelillä paljoa kaiveta. Ihan tavallinen hyvin pakkaantunut hiekkatiekin
> on kuivalla kelillä todella v-mäinen miinoitettava, vaikka olisi ihan
> rautakankikin käytössä.
>
> HL
Hullu idea; onko kukaan kokeillut "taktista painepesuria"? 8-D
MAK
Sami wrote in message <2b113bdc.03041...@posting.google.com>...
Kuopan kaivuuhun vai? Sitä varten on paineilma pora
Matti Raustia
>Eipä koti korvet, ei lämpöinen lies meitä saata viihdyttää
>Taistelun pauhu, ryske ja sauhu lämpöinen lietemme on
>Eipä voita kauhu kun käymme taistohon, sen me viemme voittohon
>
>Jotenkin näin se meni mutta ei muistu mieleen. Tätä tuli aikoinaan hoilattua
>joka helvetin marsilla karsarmialueella joka oli pidempi kuin 10m... Muut
>aselajit kirosivat pioneerit lauluineen alimpaan helvettiin kun äijät marssi
>ympäri varuskuntaa tätä hoilottaen.
>Ja tässä laulussahan se äänivoimakkuus korvasi laadun :)
Eikös se mennyt näin:
Eipä kotikorvet, ei lämpöinen lies,
meitä voi nyt viihdyttää
Kun soi sotatorvet, niin pioneerit ties
musta lippu yhdistää
Taistelun pauhu, ryske ja sauhu,
lämpöinen lietemme on
Ei voita meitä kauhu, kun käymme taistohon
Sen me viemme voittohon
Olkoon paksu paasi, tai virta vuolahin,
varustukset vahvimmat
Pioneerit kaasi, ne kasapanoksin,
panssaritkin paksuimmat.
Virrat ei estä, kalliot ei kestä,
teräsmyrskyn puhki on tie,
Joka estehestä, mi murskattu lie,
Pioneerit kunniaan vie
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Pekka
ja toimin vartiomiehenä puomilla. Etäisyyttä montusta miinoihin oli alle
10m, joten olisihan ollut paukku :)
Tuo miinamatto oli erään silloisen majurimme oma keksintö. Mukava idea
sinäänsä.
John Smith
> missä Venäläisten T-72 oli ajanut telamiinaan Tshetseeniassa. Siinä
> sotilaat selitti, että kuski oli kuollut ja muut olivat saaneet pahoja
> vammoja. Ja käsittääkseni siellä päin tellussa on vähemmän
> räjähdysainetta 6,5-8 kg? Mut eihän tota voi todentaa. Mikä lie
> ruosteläjä millä ne ajo
Jotain tuollaista muistelin itsekkin. Hyvä tietää etten ole ainoa jolla
moinen mielleyhtymä.
John Smith
> meitä voi nyt viihdyttää
> Kun soi sotatorvet, niin pioneerit ties
> musta lippu yhdistää
>
> Taistelun pauhu, ryske ja sauhu,
> lämpöinen lietemme on
> Ei voita meitä kauhu, kun käymme taistohon
> Sen me viemme voittohon
>
> Olkoon paksu paasi, tai virta vuolahin,
> varustukset vahvimmat
> Pioneerit kaasi, ne kasapanoksin,
> panssaritkin paksuimmat.
>
> Virrat ei estä, kalliot ei kestä,
> teräsmyrskyn puhki on tie,
> Joka estehestä, mi murskattu lie,
> Pioneerit kunniaan vie
Heh. Kiitti. Olikin jo päässyt unohtumaan.
Hitto että tuo laulu naurattaa vieläkin. Ensimmäinen mielleyhtymä mikä
silloin joskus tuli että "Musta Lippu,he...vetti, onko meillä joku Jolly
Roger lippuna, täähän on hyvä porukka."
Juu, tiedän kyllä millanen se oikeesti on.
MAK
Matti Raustia wrote in message ...
Kyllä näinhän se meni :)
Ei kyllä olisi uskonut että tänkin voi unohtaa, sen verran sitä tuli
hoilattua
Kaarlo Vapaaoksa
: Meille kerrotiin että vaikka putkiraivain ei raivasikaan jalkaväelle aukkoa
: miinoitteeseen niin silti pitää huutaa että "Täällä aukko" jääkäreitä
: kuulemma riittä, ei haittaa jos muutama raivaa ne loput mitä jäi jäljelle.
Henkiinjääneiden jääkäreiden arvostus pioneereja kohtaan kasvaa
varmasti oikein roimasti tuollaisen tempun jälkeen. Seuraavalla
kerralla jääkärit luultavasti kommentoisivat että "Mene sinä edellä"
carlos
Lassi Väätämöinen
> Vuosi oli -97 ja paikka lähellä itärajaa. Kasasin itse moisen viritelmän
> ja toimin vartiomiehenä puomilla. Etäisyyttä montusta miinoihin oli alle
> 10m, joten olisihan ollut paukku :)
>
> Tuo miinamatto oli erään silloisen majurimme oma keksintö. Mukava idea
> sinäänsä.
>
Muistankohan väärin, mutta eikö Sotilaan käsikirjassa ole/oe ollut
tuollaisen (ainakin lähes vastaavan) rakennusohje? Olipahan majuri
käsikirjansa ainakin lukenut.. :D
-Lassi-
-------------------------------------------------------------------------------
"A cop is a zoo in a man,
with a gun."
-Hammer, Sledge
Poliisi
> vihulaista melkoisesti. Puhumattakaan siitä jos se sulute on
> puolustettu. Jenkithän vissiin käyttävät niitä MOABeja osaksi myös
> miinotteiden raivaamiseen. Kumpuilevassa maastossa tosin saattaa olla
> vähemmän tehokas ja lisäksi se pelkkä pommin jättämä kraatteri ja
> ympäriinsä sinkoilleet puoliksi hajonneet miinat antavat lisähupia.
MOAB ei jätä käsittääkseni kummoistakaan kraateria, koska se räjähtää
parimetriä ennen maanpintaa. Sen takia vastaavia kai käytettiin Vietnamissa
helikopterien pikalaskupaikkojen raivaukseen.
Hannu Laaksonen
"MAK" <a...@a.com> kirjoitti viestissä:b7l8lb$49t$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
>
> Meille opetettiin asfaltti tien miinoituksesta seuraavaa.
> Traktorin puuttuessa kipataan kuorma-autolla läjä hiekkaa tiellle ja
miinat
> piilotetaan hiekan sekaan.
Taas kerran pitäisi olla paitsi kaivinkone, jolla auto kuormataan ( on
meinaan mielenkiintoista hommaa käsipelillä ) myös auto, jossa on kippi (
käsipelillä lavan tyhjentäminen on jonkinmoinen homma sekin). Tuo voisi
auton osalta kyllä hyvinkin toimia, koska pääosa kuorma-autoista on
ottoajoneuvoja. Sopivaa maata tielle siirrettäväksi löytynee lähistöltä.
Tosin sitten kun kuorma-autoakaan ei ole
> saatavilla niin sitten onkin keksittävä jotain muuta esim. kaataa puita
> tielle ja heittää kaiken maailman paskaa tie täyteen ja yrittää piilottaa
> miinoja sinne sekaan. Talvella tämä on vielä helpompaa. Intissä me
heitimme
> tien vierestä lunta tielle ja miinat jäivät lumen alle piiloon.
Jos siellä ei ole riitävästi tiehen kaivettuja (pohja)miinoja seassa ei tuon
hiekkakakun raivaamiseen tarvita kuin puskulevy, joita tankeissa
käsittääkseni on ihan vakiona. Murroste alkaa olla jo uskottavampi, onneksi
nämä asiat on huomioitu jo kallioleikkauksia tehtäessä.
>Kuivalle hiekka tielle saa pioneerien iki-ihanalla hakulla hakattua miinan
> mentävän kuopan.
> Näin ainakin meillä tehtiin.
Varmasti, ei kai siinä ole mitään epäselvää. Mihin tahansa pystyy tekemään
miinasijan, aikaa vain kuluu vaihtelevasti. Tahtoo olla niin, että mitä
kipeämmin miinoitteita tarvittaisiin, sitä hankalampaa maasto miinoittajalle
on. Tankit etenevät suurinta nopeutta maantiellä ja hitaimmin suolla.
Talvella tilanne on helposti pahimmillaan, etelässä kun ei ollenkaan
välttämättä ole edes lunta, johon miinat kätkisi, pakkasta kylläkin.
Jääkäripataljoonassa on n. 30-40 joukkuetta, joita pataljoonan
pioneeripataljoonan pitäisi pystyä palvelemaan. Ei siis ainoastaan
suluttamalla, vaan myös linnoittamista tukemalla, nämä kaksi asiaahan
helposti tapahtuvat yhtäaikaa. Operaatio alkaa olla mittakaavaltaan
sellainen, että aika ei kertakaikkiaan riitä, kun kaiken muun lisäksi
joudutaan touhuamaan puutteellisilla välineillä. Prikaatihan pystyy tukemaan
painopistesuuntaa, mutta kaikkien pataljoonien pitää suluttaa.
HL
Jari Pentinmäki
"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti viestissä
news:b7gkn8$dba$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> > Taisteluvaunuilta menee pääsääntöisesti liikkumiskyky telamiinaan
> > ajettaessa, kevyemmät vaunut voivat olla enemmänkin rikki. Pyöräajoneuvo
> > saattaa selvitä yhden pyörän menetyksellä, koska niissä runko on
> > korkeammalla kuin tela-ajoneuvoissa ja pyörällä on paljon enemmän
> > liikevaraa kuin telapyörillä. Sikäli rynnäkkö- ja kuljetusvaunut ovat
> > pahimmassa vaarassa.
>
> Tuosta tulikin mieleeni että jossain entisen Jugoslavian alueella ajoivat
> Raisulla miinaan silleen että pyörä sattui päälle. Tuloksena oli että ukot
> kyllä selvisivät hengissä, mutta olivat aika pihalla ja ainakin toinen sai
> jonkinlaisen selkävian paukun seurauksena. En tosin tiedä minkä kokoiseen
> mälliin ajoivat.
>
> Ottaen huomioon että Raisu (siis se miinanraivausajoneuvo missä ne
pyörivät
> varstat) on tehty teoriassa kestämään tuollaista saa ainakin minut
uskomaan
> että telamiinan vaikutukset BTR:n sisällä saattavat sisältää muutakin kuin
> pyörän menetyksen. Luulen että ukot ovat ainakin väliaikaisesti poissa
> pelistä.
>
>
Jannut raivasivat Kosovassa oletettua miinakenttää ja siitä huolimatta että
varstat olivat moukaroineet maata, niin jippomiina jysäytti Raisun paskaksi.
Iso takalevy toiseen ja hytti toiseen suuntaan. Kuljettaja säilyi vammoitta,
mutta pitkälle koppi lensi räjähdyksen voimasta. Miina johon Raisu ajoi oli
juuri kakkosnelosen pätkän alla oleva isolataus, en nyt muista tarkalleen
paljonko tnt:tä oli arvioitu olleen, mutta telamiina + yli 40 kg oli
muistaakseni ollut maahan haudattuna. Jälki oli sen mukaista. Varstat eivät
todellakaan silpunneet kakkosnelosta, eikä tuskin olisi miinaharavakaan
reagoinut, oli paukku kuulemma melkoisen syvällä sijainnut.
Edellä puhutusta Pasin miinanajosta vielä seuraavaa. En todellakaan muista
oliko tämä Libanonissa vaiko Golanilla, jossa Pasi ajoi telamiinaan ja
pahaksi onneksi miina räjähti oikean puolen eturenkaan alla. Vaunu nousi
"pystyyn" (kulmaa en muista) ja rysähti alas maahan. Vaunun johtaja lensi
räjähdyksen voimasta ulos luukusta keskelle miinakenttää. Onnekseen johtaja
ei vironnut ennenkuin pioneerit raivasivat tien johtajan luo. Matkustajina
olleilta jääkäreiltä oli suurelta osalta tärykalvot puhjenneet ja verta tuli
niin nenistä kuin korvista. Hassua oli että juuri tänään keskustelin entisen
yk-fassen kanssa tuosta Libanonin miinaanajosta, jossa se räjähti
keskiakselilla.
Pasin polttoaine säiliöhän on kolmion näköinen alhaalta päin ja suunniteltu
juuri alhaalta tulevaa paineiskua ajatellen. Materiaali on 500 Hardoxia
vahvuudeltaan 12mm (muistaakseni). Vaunun pohja on todellakin muotoitu
pyörkoteloista pyöreästi ja pohjan etäisyys maahan on suuri. Renkaalla on
suuri vaimentava vaikutus räjähdykseen. Nykyisissä Paseissa on ns.
täyterenkaat, eli perinteisen renkaan sisällä on makkaramainen täyte, joka
estää rengasta puhkeamasta. Tämä absorboi vielä lisää räjähdyksen tehoa.
nim. xa-180:lla kolmen kuntojuuston yli ajaneena ;)
Lassi Väätämöinen
>Nykyisissä Paseissa on ns.
>täyterenkaat, eli perinteisen renkaan sisällä on makkaramainen täyte, joka
> estää rengasta puhkeamasta. Tämä absorboi vielä lisää räjähdyksen tehoa.
Tiedä estääkö tuo makkara renkaan puhkeamista, sen tarkoituksena on
säilyttää ajoneuvon kyky liikkua hajonneellakin kumilla...
Markus Jansson
> Jannut raivasivat Kosovassa oletettua miinakenttää ja siitä huolimatta että
> varstat olivat moukaroineet maata, niin jippomiina jysäytti Raisun paskaksi.
> Iso takalevy toiseen ja hytti toiseen suuntaan. Kuljettaja säilyi vammoitta,
> mutta pitkälle koppi lensi räjähdyksen voimasta.
Olisko tornihuhu? Oikeasti Raisussa ei ole ketään sisällä kun raivataan
vaan sitä käytetään kauko-ohjauksesta kymmenien metrien päästä.
--
My computer security & privacy related homepage
http://www.markusjansson.net
PGP keys fingerprints:
9966C10DDC7F0DEDEC480A75FE952445F24D55DD
5C504F891BEAB54FF5E7250223B2B27CD6C1FDA2
Mika
"Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> wrote in message news:c0cq9vc6ug1kb58ph...@4ax.com...
> On 15 Apr 2003 23:36:43 -0700, ku...@luukku.com (kuuno) wrote:
>
> >Mites asiantuntijat tuumaa, kun mulla oli sellainen käsitys, että ne
> >vanhat sarvimiinat ja muut kosketuksesta paukkaavat on tosiaan vanhaa
> >rojua
>
> Kosketusmiinat ovat suhteellisen vanha keksintö, mutta yhä erittäin
> tehokasta tavaraa. Kun merimiinoitteeseen laittaa kaikkia erityyppisiä
> miinoja sekaisin, on sen raivaaminen erittäin hankalaa.
>
Merimiinoite sisältää n-määrän miinalinjoja. Miinalinja sisältää yleensä samanlaista miinaa mutta miinoitteessa voi olla useita linjoja jotka sisältävät erilaisia murkuloita eli on ns. sekamiinoite. Kosketusmiina on todella vanha keksintö, mutta niinpä vaan toimii hyvin edelleen ja on hinnaltaan paljon herätemiinaa halvempi.
Mika
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message news:Pine.OSF.4.51.030...@heavy.it.helsinki.fi...
> On Wed, 15 Apr 2003, kuuno wrote:
>
> > Mites asiantuntijat tuumaa, kun mulla oli sellainen käsitys, että ne
> > vanhat sarvimiinat ja muut kosketuksesta paukkaavat on tosiaan vanhaa
> > perustuisivat siihen, etta vesi ei enää kanna alusta?
> >
> > Eli räjähdyksessä syntyy vaikkapa pirusti kaasukuplaa (jaa, tota,
> > mistähän sitä nyt sitten syntyy?) että vesi "katoaa" laivan alta ja
> > tuloksena on aika painavan rautamohkaleen pikainen siirtyminen vahan
> > alaspain, heilahtelu tai jaaminen hetkeksi epatasaisen tuen varaan -->
> > paljon vahinkoa rungolle?
>
> Eiköhän se ole pikemminkin niin, että se pohjan alla tapahtuva räjähdys
> aikaansaa vedessä hyvin eteneviä iskuaaltoja, jotka työntävät aluksen
> pohjaa ylöspäin (mielellään kölin keskeltä) ja tämä epätasainen kuormitus
> yhdessä aluksen painon kanssa saa rungon murtumaan. Ne kuplathan pyrkivät
> ylös, jolloin yläpuolella olevan laivan kannalta kyseessä ei ole 'aukko
> vedessä' johon laiva putoaisi.
>
> Ne kaasut ovat tnt:n tapauksessa räjähdyksessä muodstuneita vesihöyryä,
> häkää ja typpeä, ja niiden lisäksi vesihöyryä syntyy jonkin verran
> ympäröivästä merivedestä. Kaasukuplan ei kuitenkaan tarvitse ulottua
> laivaan asti ollakseen tehokas. Tuhoetäisyys on luokkaa 50-100 metriä ja
> suojaamaton alus vaurioituu vielä 200 metrin päässä.
>
> TNT:hän räjähtää tällä kaavalla:
> C7N306H3 => 1,5 N2 + 1,5 H2O + 4,5 CO + 2,5 C
>
> Normaalissa ilmanpaineessa ja 25 C lämpötilassa kilosta tnt:tä tulee noin
> 750 litraa kaasua. Merimiinoissa on satoja kiloja räjähdettä, joten
> kaasuakin tulee paljon.
>
> PV:n asiantuntijat ovat laittaneet Sotateknisen arvion ja ennusteen (STAE)
> nettiin, josta voi lukea lisää:
>
> http://www.mil.fi/paaesikunta/sotatalous/tiedostot/ii_index.htm
>
> --
> Antti Heikkilä
> www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Kosketusmiina räjähtää niin kuin nimikin sanoo kosketuksesta eli alus joko osuu hertzinsarveen jossa oleva happoliuos muodostaa pariston ja räjäyttää nallin. On olemassa myös virranyhdistäjäsarvia tai miinan koho on kokonaan ilman mitään sarvia ja siinä on heilurilaukaisu. Räjähdys tapahtuu niin lähellä alusta, että kylkeen tulee takuulla reikä. Uppoaminen sitten riippuu kokonaan siitä miten alus on jaettu vesitiiviisiin osastoihin, vaurion suuruudesta ja kenties miehistökin yrittää tehdä jotain pitääkseen kipon pinnalla.
Herätemiina ei välttämättä upota alusta vaan hypäyttää koneet pediltään, vääntää akselit, pimentää elektroniikan ym. Ensimmäisenä iskee räjähdyksen shokkiaalto joka täräyttää amalgaamit hampaista ja sitten tulee kaasukupla joka vääntää aluksen runkoa. Kuva tussauksesta sfnet.tiedostot.
Kimi
"Tim Calahan" <laka...@hotmail.com> wrote in message
news:rX%ma.431$x%6....@read3.inet.fi...
> "John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti
> viestissä:b7ho7b$qf5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> > Demoralisoiva juu, mutta tellut on kohtuuhelppo löytää.
>
> Ja siitä,
> että miina on helppo löytää, on vielä pitkä tie siihen, että se on helppo
> kiertää tai helppo raivata. Koulutus meillä sisälsi pientareiden
> miinoittamisen ja muiden ansojen virittäimisen siihen, missä vihollisen
> oletetaan jalkauttavan vaunuistaan jääkärit....
Merkittävä osa miinojen tehosta on toki ihan pelkkä pelote ---> vihollisen
hidastaminen. Eikös esimerkiksi Unkarissa neukkutankit olleet kusessa, kun
ihan tavalliset ihmiset sirottelivat kadulle emalisia pesuvatejaan
ylösalaisin käännettyinä? Ehkä yhden tai kahden vadin alla oli telamiina,
mutta kun jollakin kadulla saattoi olla satoja pesuvateja, niin siitä ei
tehnyt mieli ajaa, vaikka todennäköisintä olikin että siellä ei ole yhtään
miinaa. Näin muistan jostain kuulleeni.
Kimi
i k
"Hannu Laaksonen" <hannu.l...@kolumbus.fi> wrote in message
news:b7mdmu$ce4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Jääkäripataljoonassa on n. 30-40 joukkuetta, joita pataljoonan
> pioneeripataljoonan pitäisi pystyä palvelemaan. Ei siis ainoastaan
> suluttamalla, vaan myös linnoittamista tukemalla, nämä kaksi asiaahan
> helposti tapahtuvat yhtäaikaa. Operaatio alkaa olla mittakaavaltaan
> sellainen, että aika ei kertakaikkiaan riitä, kun kaiken muun lisäksi
> joudutaan touhuamaan puutteellisilla välineillä. Prikaatihan pystyy
tukemaan
> painopistesuuntaa, mutta kaikkien pataljoonien pitää suluttaa.
Jääkäripataljoonassa ei jääkärijoukkueita kylläkään ole läheskään tuollaisia
määriä. PionJ ei palvele vaan toteuttaa pataljoonan suluttamissuunnitelmaa.
Yksityiskohtainen toteutus toki sovitaan KPäällikön kanssa.
JP:n PionJ ei tyypillisesti tue linnoittamista. Pikemminkin toisinpäin.
PionJ:n poteroita kaivamassa saattavat hyvinkin olla muut EK:n joukot. PionJ
käyttää tarvittaessa n130% tehostaan suluttamiseen ja menettää taistelu- ja
toimintakykynsä 3-4vrk:ssa. Tietysti aikaa voi olla enemmän käytettävissä
mutta keskeisimmät sulutteet rakennetaan kuitenkin kasaan suurella
prioriteetilla. Joukkueellisella tst-pioneereja ei muutenkaan tueta
linnoittamista merkittävästi enempää kun joukkueella jääkäreitä. Resurssien
hassausta käyttää erikoisosaavaa joukkuetta lapiohommiin.
Tellun tehoa oli yksi tuttu päässyt seuraamaan kun iippojen tankki oli
ajanut ilmeisesti kolmanneksen kotimaista miinaa köykäisempään telluun.
Vaunu vaurioitui tst kelvottomaksi ja mm luukun reunaan nojanneen miehistön
jäsenen kädet murtuivat.
Tuntuu että tellun tehoesityksessä miina jemmataan yleensä johonkin pehmeään
paikkaan. Tulee tietysti vaikutelma suuresta tehosta mutta todellisuudessa
tuolloin miinan teho hukataan maansiirtoon. Kerran olen seurannut
tehoesitystä erittäin kovaan tieuraan paksuutensa verran upotetulla
miinalla. Kuopan syvyys kasvoi vajaa vaaksalla ja reunat loivenivat. (kuoppa
olisi tietysti suurempi jos päällä olisi vaunu tai vaikka pasi
täkkäyksenä...).
ik
Tomi T. Salo
> Jos laivan alla jysähtää miina niin takuulla täräyttää senverran että yksi
> äijä ilmalennon tekee jollei kiinni pidä.
Ihminen ei ole mitään jousiterästä tai kumia, joten tuollainen
julmettu täräys tekee äijästä ennemmin märän läntin kanteen
kuin ponnauttaa lentoon. Monenlaisia vammoja on luvassa
alemmillakin kansilla oleskeleville jos miina osuu hyvin
kohdalle, mutta eivät ne kattoon lentämisestä tule, vaan siitä
alhaalta tulevasta terävästä iskusta.
--
tts...@iki.fi
Tomi T. Salo
Hannu Laaksonen
"i k" <No....@NA.pp.vth.fi> kirjoitti
viestissä:b7n12o$rtb$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> "Hannu Laaksonen" <hannu.l...@kolumbus.fi> wrote in message
> news:b7mdmu$ce4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > "MAK" <a...@a.com> kirjoitti
viestissä:b7l8lb$49t$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > >
>
tuollaisia
> määriä. PionJ ei palvele vaan toteuttaa pataljoonan
suluttamissuunnitelmaa.
> Yksityiskohtainen toteutus toki sovitaan KPäällikön kanssa.
Siellä on toki muitakin kuin jääkärijoukkueita ja liukkaimmat voivat vielä
ehtiä paitsi varsinaisiin myös esim. viivytysasemaan. Pst-ohjusjoukkueella
on omat erityistarpeensa jne. Oli epätarkka ilmaus puhua joukkueista,
luvulla oli tarkoitus kuvata niiden kohteiden määrää, joissa tyypillisesti
joudutaan suluttamaan ja silloin on yleensä kyseessä jonkin joukkueen asemat
tai tulialue. Lisäksi vielä valmistautumis- ja reservitehtävät, niin eipä
ole vapaa-ajan ongelmia.
Suluttamissuunnitelman laatii kokemukseni mukaan usein pioneerijoukkueen
johtaja. Sitä sitten hierotaan komentajan ja päälliköiden kanssa ja lopulta
käydään jokseenkin jokaisen joukkueenjohtajan juttusilla. Olkoon sitten
tukemista, tai jotakin muuta, jos sitä ei saa sanoa palvelemiseksi. Jääkärit
pystyvät onneksi olemaan suureksi avuksi miinoja ja muuta materiaalia
liikuteltaessa, ettei siihen sitoudu liikaa pioneereja.
> JP:n PionJ ei tyypillisesti tue linnoittamista. Pikemminkin toisinpäin.
> PionJ:n poteroita kaivamassa saattavat hyvinkin olla muut EK:n joukot.
PionJ
> käyttää tarvittaessa n130% tehostaan suluttamiseen ja menettää taistelu-
ja
> toimintakykynsä 3-4vrk:ssa. Tietysti aikaa voi olla enemmän käytettävissä
> mutta keskeisimmät sulutteet rakennetaan kuitenkin kasaan suurella
> prioriteetilla. Joukkueellisella tst-pioneereja ei muutenkaan tueta
> linnoittamista merkittävästi enempää kun joukkueella jääkäreitä.
Resurssien
> hassausta käyttää erikoisosaavaa joukkuetta lapiohommiin.
Linnoittamisen tukeminen onkin käytännössä tarkoittanut räjäytystöiden
opastamista. Sitoo helposti taistelijaparin tai kaksi, talvella enemmänkin.
Myös erilaiset rakennustyöt voivat osoittautua kaupunkilaisille
ylivoimaisiksi ja mistäs niitä rakentajia löytyy jos ei pioneereista?
Ohjesäännön mukaan pitäisi keskittyä suluttamaan, mutta pakkohan siinä on
miettiä kokonaisetua. Sulutteista ei ole paljoa hyötyä, jos niitä
vartioivien joukkojen asemia ei ole ensinkään linnoitettu. Jostain ihmeen
syystä kukaan ei ole keksinyt opettaa joka ukolle räjäytystöiden perusteita.
Hyvä alku olisi, jos kaikki osaisivat tehdä kuopan poterolleen. Lapiokaivun
jokainen varmaan periaatteessa osaa, jaksamisen kanssa voikin sitten olla
heikompaa.
HL
Tero
Mielestäni naapurikomppaniassa aikoinaan tehtiin niin, että raisua toki ajoi
joku, mutta hyvän matkan päässä oli pasi, josta annettiin vaan ohjeita minne
peruutella. Raisustahan ei juuri ulos näe kun peruuttaa.
nimim. 5 kuntojuuston yliajanut, kaikki samassa harjoituksessa.
"Markus Jansson" <jansson...@ziplip.com> wrote in message
news:b7mlb8$vn8$3...@bowmore.utu.fi...
MAK
>
>JP:n PionJ ei tyypillisesti tue linnoittamista.
Olen kuullut että joistain pioneeri joukkueista koulutetaan niin sanottuja
linnoitus joukkueita. Näiden osalta koulutuksessa keskitytään lähinnä
erilaisiin linnoitus menetelmiin.