HL
Eikös prikaatissa kuuluisi olla ne 2 KTR:ä eli yhteensä 36 putkea tekee
kolmelle prikaatille osapuilleen 108 tykkiä.
Ihmetyttää tämä nykyinen tapa ostaa kalliita aseita (CV90, PzH 2000 tms)
parinkymmenen kappaleen erissä. Kannattaako rakentaa
huoltoorganisaatiota muutaman hassun kappaleen takia?
--
Name is Norrman, Ville Norrman
Jääkäri- ja jalkaväkiprikaatilla on KTR, jossa on kaksi patteristoa (kevyt
ja raskas). Prikaati 2005:ssä on vain yksi patteristo eli 18 putkea.
Kainuu Prikaatilla, joka on yksi kolmesta valmiusprikaatista, on jo
Roskaväki-lehden mukaan käytössä suomalaisia (vedettäviä) 155 K 98
-kanuunoja, joissa on apumoottori asemaanajon helpottamiseksi. Perinteinen
suomalainen puolivillainen ratkaisu siis.
: Ihmetyttää tämä nykyinen tapa ostaa kalliita aseita (CV90, PzH 2000 tms)
: parinkymmenen kappaleen erissä. Kannattaako rakentaa
: huoltoorganisaatiota muutaman hassun kappaleen takia?
Kuinka raskas se huolto-organisaatio sitten lopun perin onkaan, onhan jo
nyt käytössä varmaan kymmeniä erilaisia automalleja, vaikka
parilla-kolmellakin kuorma-automallilla tultaisiin toimeen.
Todennäköisesti nuo uudet vehkeet ovat myös huomattavan paljon helpompia
ja nopeampia huoltaa kuin ryssän Uralin takana kokoon kyhäämät vekottimet.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
>Ihmetyttää tämä nykyinen tapa ostaa kalliita aseita (CV90, PzH 2000 tms)
>parinkymmenen kappaleen erissä. Kannattaako rakentaa
>huoltoorganisaatiota muutaman hassun kappaleen takia?
Taitaa uusien järjestelmien hinta olla sitä luokkaa, että niitä ei kerta
kaikkiaan saada enempää.
Valmiusprikaatien tulivoiman kehittämiseen varattiin budjettivaroja kaksi
miljardia, jolla pitäisi siis hankkia pst-ohjukset,
kranaatinheitinajoneuvot, telatykit ja uudet kohde-it-ohjukset. Jos kutakin
nimikettä pitäisi saada kymmenittäin niin haaveeksi jää.
HL
No, PzH 2000:lla ampuu kranaatteja yhta nopeasti kuin usealla
normaalilla kanuunalla ja kun kuorma-ammuksella tehokin on
moninkertainen niin eikohan se vahan vahempikin kuin 108 riita...
Jussi
Laatu korvannee määrän. Lainaus valmistajan sivulta www.pzh2000.com ;
"A PzH 2000 with a 3-man crew is capable of performing the mission of at
least
3 M 109 A3G Howitzers with more than 20 crew members according to government
studies."
Tulinopeus on sitä luokkaa, että rautaa saadaan rajalle vaikka haupitseja ei
kovin monta olisikaan. Toisaalta, olisi kiva nähdä PzH2000:sia muillakin
kuin valmiusprikaateilla. Kaikki on kuitenkin kiinni rahasta ja sitähän
puolustusvoimilla ei ole.
Markku
Kannattaa myös muistaa, että tuollaisilla nykyaikaisilla
panssarihaupitseilla voidaan ajaa asemaan huomattavasti nopeammin kuin
näillä nykyisillä saati sitten vedettävällä kalustolla. Kun jokaisessa
vaunussa on oma paikantamislaite ja hyrräkompassi, patteri voi
periaatteessa pysähtyä marssin aikana, ampua tehtävän siitä mihin on
pysähtynyt ja jatkaa matkaa, tämä tietenkin sillä edellytyksellä että
ampumasektoria ei tarvitse ruveta raivaamaan. Taistelunkesto on myös
huomattavasti parempi.
Joo taktinen liikkuvuus on panssarihaupitsilla/tykillä parempi kuin
perinteisellä vedettävällä tykistöllä, joskin operatiivinen liikkuvuus
on "Wanhanaikaisella" vedettävällä tykistöllä parempi.
Panssarisuoja tykillä olisi tietysti tykärin kannalta kiva juttu, mutta
itse tykki ei ole oikeastaan normaali sirpalekranaateilla tuhottavissa.
kumit puhkeaa ja optiikka särkyy, mutta rauta on rautaa. Noissa
panssarihaupitseissa on muuten edelleen sama ongelma optiikan kannalta,
se ei ole suojassa vaunun sisällä vaan se on tuliasemassa vaunun
ulkopuolella maailman myrskyjen armoilla.
Hinta tela ajoneuvoon laitetulla tykillä on moninkertainen verrattuna
tavalliseen tykkiin, ja molemmat ampuvat ihan samoja kranaatteja, joten
tuollainen telahaupitsi on oikeastaan imperialistien kaluja, eli
tarkoitettu hyökkäävän panzukki
prikaatin/divisioonan/armeijakunnan/armeijan tukeen.
Tomi Haemaelaeinen
zzt...@sjoki.uta.no-spam.fi
> Panssarisuoja tykill? olisi tietysti tyk?rin kannalta kiva juttu, mutta
> itse tykki ei ole oikeastaan normaali sirpalekranaateilla tuhottavissa.
Vaikka ressut onkin halpoja niin et ottanut huomioon sitä että
tykillä on myös se tärkein, eli _miehistö!!!_. Lisäksi ne tykin vetäjinä
toimivien RaSien/Eemelien sirpalesuoja on lievästi sanottuna huomattavasti
heikompi kuin PsH:n. Linnoittaminen taas kestää todella kauan ja
voi paljastaa asemat.
PsH:lla toimittaessa voi patteristo ryhtyä tulitoimintaan
suoraan liikkeestä (jos vain viestiyhteydet pelaavat), ja
psto voi vaikka toimia kuten raketinheittimet, eli odotella piilossa,
ampua tulitehtävän yhdestä tuliasemasta, mahdollisesti käydä lataamassa,
ja ajaa uusiin vaihtoasemiin.
Vedettävä tykistö taas alkaa olla pulassa siinä vaiheessa
kun vihollinen on mittauskalustollaan/lentotiedustelullaan paikantanut
tuliasemat. Asemien vaihto ei suju lainkaan yhtä sutjakasti kuin
PsH:lla, varsinkaan jos sattuu olemaan vihollisen kuorma-ammusten
tulen alla.
> Hinta tela ajoneuvoon laitetulla tykill? on moninkertainen verrattuna
> tavalliseen tykkiin, ja molemmat ampuvat ihan samoja kranaatteja, joten
> tuollainen telahaupitsi on oikeastaan imperialistien kaluja, eli
> tarkoitettu hy?kk??v?n panzukki
> prikaatin/divisioonan/armeijakunnan/armeijan tukeen.
En tiedä oletko lukenut kenties 80-luvun SIPRI
kirjoja mutta tosiasiahan on että tulevaisuuden sota tulisi olemaan,
ja muutenkin keksityn oloiset "hyökkäysase" ja
"puolustusase" käsitteet olisi hylättävä. Sitä paitsi valmiusprikaatithan
on tarkoitettu juurikin ilmeisesti MpA:n vasta_hyökkäyksien_ terävimmäksi
kärjeksi.
upskok Jukka Raustia
tiedups/tykr
SatTR
tj paljon! (mutta niin on päivärahakin)
--
"Mull on valta, mä koulutan muita!" -Maija Vilkkumaa varusmiesjohtajista
kertovassa laulussaan "Satumaa-tango"
: Panssarisuoja tykill=E4 olisi tietysti tyk=E4rin kannalta kiva juttu, mut=
: ta
: itse tykki ei ole oikeastaan normaali sirpalekranaateilla tuhottavissa.
: kumit puhkeaa ja optiikka s=E4rkyy, mutta rauta on rautaa. Noissa
: panssarihaupitseissa on muuten edelleen sama ongelma optiikan kannalta,
: se ei ole suojassa vaunun sis=E4ll=E4 vaan se on tuliasemassa vaunun
: ulkopuolella maailman myrskyjen armoilla.
Näinköhän? Tiedän toki, että nämä vanhemmanmalliset panssarihaupitsit
(esim. 122 PsH 74) tarvitsevat kollimaatorin, mutta näissä uudemmissa
(esim. Pzh 2000) on vaunukohtaiset paikantamislaitteet ja hyrräkompassit,
jolloin kollimaattoria ei tarvita. Mitä optiikkaa vaunun ulkopuolelle
siloin jää?
Mitähän muuten teet vedettävällä kalustolla varustetulla patteristolla,
kun tykkien pyörät ovat puhki, kollimaattorit ja kiertokaukoputket paskana
ja puolet miehistöstä tapettu vastatykistötoiminnan seurauksena? Kyllä
sitä taistelunkestoa tarvitaan puolustajallakin.
: Hinta tela ajoneuvoon laitetulla tykill=E4 on moninkertainen verrattuna
: tavalliseen tykkiin, ja molemmat ampuvat ihan samoja kranaatteja, joten
: tuollainen telahaupitsi on oikeastaan imperialistien kaluja, eli
: tarkoitettu hy=F6kk=E4=E4v=E4n panzukki
: prikaatin/divisioonan/armeijakunnan/armeijan tukeen. =
Hinta on toki moninkertainen, mutta uusilla vehkeillä tehokin on
moninkertainen. Katsoppa vaikka www.pzh2000.com ja sieltä kohtaa
suorituskyky. Millään Suomessa nyt käytössä olevalla tykillä ei päästä
tuollaisiin tulinopeuksiin.
Mikä muuten tekee panssarihaupitseista leluja?
Matti Raustia wrote:
> Mitähän muuten teet vedettävällä kalustolla varustetulla patteristolla,
> kun tykkien pyörät ovat puhki, kollimaattorit ja kiertokaukoputket paskana
> ja puolet miehistöstä tapettu vastatykistötoiminnan seurauksena? Kyllä
> sitä taistelunkestoa tarvitaan puolustajallakin.
Pitkälle samaa mieltä. Ei vedettävä tykistö turhaa ole, varsinkin jos saadaan
kranaattikantaa koko ajan uudistettua, mutta minusta telatykistöä saisi hommata
lisää niin että sitä liikenisi jääkäriprikaateillekin. Asemaanajomoottori on
tietysti pieni parannus mutta vastatykistömenetelmät alkavat olla sen verran
kehittyneitä että miehistöä on suojattava ja liikkuvuutta nostettava.
Valmiusprikaateille tuliterät vehkeet ja sitten itänaapurista luulisi löytyvän
kohtuuhintaan Akaasioita, Gvodzikoja ja miksei erimallisia
kranaatinheitinvaunujakin jääkäriprikaateille.
> Valmiusprikaateille tuliterät vehkeet ja sitten itänaapurista luulisi löytyvän
> kohtuuhintaan Akaasioita, Gvodzikoja ja miksei erimallisia
> kranaatinheitinvaunujakin jääkäriprikaateille.
Jos verrataan aivan uusimman sukupolven panssarihaupitseja
johonkin M109A2:n tai 2S3 vaunuun niin puhutaan aivan eri tason
värkeistä. Edellisen sukupolven vaunuissa on tietenkin samantasoinen
suoja kuin uusimmankin sukupolven vehkeissä muuta muutamia puutteita:
1) Tykin kantama: Esim. 2S3:n putki on 152H55, eli 16,3km.
Uusimman sukupolven vaunuissa on jo valmiiksi yleensä
155mm 52-kaliiperinen putki jolla pääsee 40km kantamiin.
2) Mittauskalusto. Vanhemman sukupolven psh:t ovat lähinnä
tykkejä jotka ajavat nopeammin asemiin. Niiden asemat
pitää käydä mittaamassa ja niille pitää tuoda suunta.
Śusimman sukupolven vehkeissä on paikannuslaitteisto
ja hyrräsuuntakehät.
3) Viestilaitteisto: Esim. M109A2 patteri vaatii parikaapeli-
yhteydet vaunuista ptrin komentovaunuun.
4) Ammunnanhallintalaitteisto. Uusimmissa vaunuissa on
putkea joka laukauksen jälkeen laskeva laskinjärjestelmä
jolla saavutetaan se että esim. 4 kranaattia samasta
putkesta saadaan samaan maaliin samalla hetkellä.
KT:n tulen tehosta suurin hyöty saadaan ensisekunneilla,
joten laskennallisena vertauksena voisi jopa väittää
yhden pshpston tuliryöpyn jossa 4x18 kranaattia osuu
maaliin samalla hetkellä lähes yhtä tehokkaaksi kuin
4 pstoa käsiittävän tykistöryhmän kerran.
5) Automaattinen latauskoneisto. Yhdessä
ammunanhallintalaitteiston kanssa mahdollistaa
monen kranaatin osumisen maaliin samalla hetkellä.
Tottakai nämä samat edut saadaan aikaiseksi kun modernisoidan
joku Gvodzika tai Akaasia mutta voi kysyä kannattaako kituutta
modernisoudulla vanhalla kalustolal vuosikausia vai ostaa
kerralla kunnon vehkeet.
No, resurssit on kuitenkin rajalliset... Eli jos vaihtoehdot on PzH2000
valmiusprikaatille ja yhdelle jaakariprikaatille ja lopuille vanha
vedettava kalusto, tai monille/useimmille/kaikille jaakariprikaateille
M109A1 tai 2S3, niin jalkimmaisella saadaan sentaan sirpalesuoja ja hyva
mahdollisuus paasta asemista irti ennen vastatykiston saapumista mika on
huomattava parannus nykytilaan...
Jussi
> In sfnet.keskustelu.maanpuolustus Yama <tj...@paju.oulu.fi> wrote:
>
> > Valmiusprikaateille tuliterät vehkeet ja sitten itänaapurista
> luulisi löytyvän
> > kohtuuhintaan Akaasioita, Gvodzikoja ja miksei erimallisia
> > kranaatinheitinvaunujakin jääkäriprikaateille.
>
> Jos verrataan aivan uusimman sukupolven panssarihaupitseja
>
> johonkin M109A2:n tai 2S3 vaunuun niin puhutaan aivan eri tason
> värkeistä. Edellisen sukupolven vaunuissa on tietenkin
> samantasoinen
> suoja kuin uusimmankin sukupolven vehkeissä muuta muutamia
> puutteita:
>
> 1) Tykin kantama: Esim. 2S3:n putki on 152H55, eli 16,3km.
>
> Uusimman sukupolven vaunuissa on jo valmiiksi yleensä
> 155mm 52-kaliiperinen putki jolla pääsee 40km
> kantamiin.
...rakettiavusteisella ammuksella. Standardiammuksella 30km.
Suomessakin käytössä oleva 2S5 telahaupitsi pääsee sekin 28.5
kilometrin kantamaan standardiammuksella. Johtuuko tuo mainitsemasi
kantamaero muuten suuremmasta latauksesta, putkethan ovat
samanpituiset?
Uusissa telatykeissä muuten haittapuolena on paino, elikkä esim PzH
2000 painaa tuplasti sen minkä Akaasia.
> Tottakai nämä samat edut saadaan aikaiseksi kun
> modernisoidan
> joku Gvodzika tai Akaasia mutta voi kysyä kannattaako kituutta
> modernisoudulla vanhalla kalustolal vuosikausia vai ostaa
> kerralla kunnon vehkeet.
Et nyt tainnut oikein ymmärtää ajatustani. Ideahan ei ole se että
jääkäriprikaateille pitäisi hommata parhaat mahdolliset tykit (tai
siis pitäisi, mutta ei pystytä, ja jos pystyttäisiin niin sitten
olisi varmaan parasta hommata samat uudet vehkeet kaikille eikä
sählätä hankalien modernisointien kanssa).
Pointti on se, että modernisoimatonkin panssarihaupitsi on parempi
kuin vastaava vedettävä tykki, paljon vähemmän haavoittuva ja
maastoliikkuvampi. Hommataan valmiusprikaateille state-of-the-art
-vehkeet ja jos löytyy, niin korvataan muiden ensilinjan prikaatien
vedettävää kalustoa vähän halvemmilla telatykeillä - ja niitä
kuitenkin _voidaan_ modernisoida enemmän tai vähemmän. Kaluston
käyttöönottokaan ei olisi suuri ongelma koska pitkälti samaa tavaraa
armeijalta jo löytyy.
In article <3843A101...@paju.oulu.fi>, tj...@paju.oulu.fi says...
>
>Jukka Raustia wrote:
>> 1) Tykin kantama: Esim. 2S3:n putki on 152H55, eli 16,3km.
>>
>> Uusimman sukupolven vaunuissa on jo valmiiksi yleensä
>> 155mm 52-kaliiperinen putki jolla pääsee 40km
>> kantamiin.
>
>...rakettiavusteisella ammuksella. Standardiammuksella 30km.
>Suomessakin käytössä oleva 2S5 telahaupitsi pääsee sekin 28.5
>kilometrin kantamaan standardiammuksella. Johtuuko tuo mainitsemasi
>kantamaero muuten suuremmasta latauksesta, putkethan ovat
>samanpituiset?
155/52 kantaa tuonne 40 km ihan base bleed ammuksellakin. Ei siihen
rakettiavustusta tarvita. (Tämä Patrian markkinointiedoitteesta.)
Mistä kantamaerosta muuten tarkkaan ottaen kysyt? Se ei9 tuosta minulle ihan
selvinnyt.
Cheers
Timo
--
* If it walks on four legs and is a vegetarian, it's called food.
*
* >> Need to contact me? Just remove the "NOOSPAM" from the reply
* >> address .
Timo Herrala wrote:
> In article <3843A101...@paju.oulu.fi>, tj...@paju.oulu.fi says...
> >
> >Jukka Raustia wrote:
>
> >> 1) Tykin kantama: Esim. 2S3:n putki on 152H55, eli 16,3km.
> >>
> >> Uusimman sukupolven vaunuissa on jo valmiiksi yleensä
> >> 155mm 52-kaliiperinen putki jolla pääsee 40km
> >> kantamiin.
> >
> >...rakettiavusteisella ammuksella. Standardiammuksella 30km.
> >Suomessakin käytössä oleva 2S5 telahaupitsi pääsee sekin 28.5
> >kilometrin kantamaan standardiammuksella. Johtuuko tuo mainitsemasi
> >kantamaero muuten suuremmasta latauksesta, putkethan ovat
> >samanpituiset?
>
> 155/52 kantaa tuonne 40 km ihan base bleed ammuksellakin. Ei siihen
> rakettiavustusta tarvita. (Tämä Patrian markkinointiedoitteesta.)
Pzh2000-sivun mukaan base-bleed (perävirtaus vai pyrstövirtaus?) pystyy 36km
kantamaan. Eipä silti, ero on niin pieni ettei varmaan tuon takia kannata
RAP-ammuksiin satsata.
> Mistä kantamaerosta muuten tarkkaan ottaen kysyt? Se ei tuosta minulle ihan
> selvinnyt.
Tarkoitan lähinnä tuota vanhempien 152mm tykkien ja uudempien 155:en kantamaeroa
(16 vs 30km). Katsoin tuossa että Akaasian (2S3) tykin putken pituus onkin vain
34 kalibeeria, siinä missä 2S5:ssä (telahaupitsi) pituus on 52 kalibeeria, eli
se selittääkin tuon kantamaeron. Jukka oli epähuomiossa sekoittanut nämä kaksi.
JOOO olen heitä, enkeleitä 8), mutta kun ei pääse karkuun niin on
parasta kaivautua eikö totta.
> Lisäksi ne tykin vetäjinä
> toimivien RaSien/Eemelien sirpalesuoja on lievästi sanottuna huomattavasti
> heikompi kuin PsH:n. Linnoittaminen taas kestää todella kauan ja
> voi paljastaa asemat.
JOO-o mutta ne kun ei ole tuliasemilla päinkään, vaan 200-300 metrin
päässä käteni suunnassa.
> PsH:lla toimittaessa voi patteristo ryhtyä tulitoimintaan
> suoraan liikkeestä (jos vain viestiyhteydet pelaavat), ja
> psto voi vaikka toimia kuten raketinheittimet, eli odotella piilossa,
> ampua tulitehtävän yhdestä tuliasemasta, mahdollisesti käydä lataamassa,
> ja ajaa uusiin vaihtoasemiin.
Ja on, liikkuessaan kun aropupu, koko ajan vihollisen ilmatiedustelun
näkösällä ellei PzH 2000 ole jo sitä Star Trekin näkymättömyysjuttua.8)
mutta onhan heillä edelleen se sirpalesuoja, jos joku vaikka ampuu.
> Vedettävä tykistö taas alkaa olla pulassa siinä vaiheessa
> kun vihollinen on mittauskalustollaan/lentotiedustelullaan paikantanut
> tuliasemat. Asemien vaihto ei suju lainkaan yhtä sutjakasti kuin
> PsH:lla, varsinkaan jos sattuu olemaan vihollisen kuorma-ammusten
> tulen alla.
No ei niiden tarvitse erityisti kuorma-ammuksia meihin tuhlata, kyllä
tavallisetkin käy. Mutta mikä tahansa tykki paljastuu jeenast kun se
ampuu. Telahaupparilla on tietysti kiva jäähdytellä putkia ajellessa
mutta any how ja katso esimerkkiä ylläällä kaivautumisesta.
>
> > Hinta tela ajoneuvoon laitetulla tykill? on moninkertainen verrattuna
> > tavalliseen tykkiin, ja molemmat ampuvat ihan samoja kranaatteja, joten
> > tuollainen telahaupitsi on oikeastaan imperialistien kaluja, eli
> > tarkoitettu hy?kk??v?n panzukki
> > prikaatin/divisioonan/armeijakunnan/armeijan tukeen.
>
> En tiedä oletko lukenut kenties 80-luvun SIPRI
> kirjoja
Monta Monta
> mutta tosiasiahan
MIkä ON tosiasia, onko se sota jo käyty?
> on että tulevaisuuden sota tulisi olemaan,
> ja muutenkin keksityn oloiset "hyökkäysase" ja
> "puolustusase" käsitteet olisi hylättävä. Sitä paitsi valmiusprikaatithan
> on tarkoitettu juurikin ilmeisesti MpA:n vasta_hyökkäyksien_ terävimmäksi
> kärjeksi.
VOI himpskatti smiley unohtui 8)
Tomi Hämäläinen
zzt...@sjoki.uta.no-spam.fi
> Mitähän muuten teet vedettävällä kalustolla varustetulla patteristolla,
> kun tykkien pyörät ovat puhki, kollimaattorit ja kiertokaukoputket paskana
> ja puolet miehistöstä tapettu vastatykistötoiminnan seurauksena? Kyllä
> sitä taistelunkestoa tarvitaan puolustajallakin.
>
Tykillä voi kovasti ampua vaikka sillä olisi kuinka gummit puhki,
optiikka taas pyydetään lämpimästi ottamaan mukaan suojaan kun
vastatykistötoiminnan piiriin joudutaan.
SE että kuinka hyvin peisto on kaivautunut riippuu kokonaan sen
upseerien ja aliupseerien toimintatarmosta ja tinkimättömyydestä (ja
ajasta8), mutta jos ei HALUA kaivautua niin aikaa ei ole koskaan, jos
haluaa niin aina ehtii.). Puolella miehistöllä muuten ampuu tykillä
vielä aika kummasti.
Optiikka on se vaikea juttu, mutta niitäkin saa lisää, ja se yksi
kollimaattori+kiertokaukoputki setti maksaa korvauksessa noin 30 000mk
eli PV:lle käytännössä 3000 ehkä, kun taas tykki maksaa noin miljoonan.
> : Hinta tela ajoneuvoon laitetulla tykill=E4 on moninkertainen verrattuna
> : tavalliseen tykkiin, ja molemmat ampuvat ihan samoja kranaatteja, joten
> : tuollainen telahaupitsi on oikeastaan imperialistien kaluja, eli
> : tarkoitettu hy=F6kk=E4=E4v=E4n panzukki
> : prikaatin/divisioonan/armeijakunnan/armeijan tukeen. =
>
> Hinta on toki moninkertainen, mutta uusilla vehkeillä tehokin on
> moninkertainen. Katsoppa vaikka www.pzh2000.com ja sieltä kohtaa
> suorituskyky. Millään Suomessa nyt käytössä olevalla tykillä ei päästä
> tuollaisiin tulinopeuksiin.
>
Ei miesvoimalla millään, mutta eikös RT:n 130mm tornikanuuna ole aika
nopea?
> Mikä muuten tekee panssarihaupitseista leluja?
HÄH?? Tarkoitatko kaluja? Jaaaa,,,,, Kaipa se jokin bundeswehrin
tykistön kollektiivinen pippeli on, jos siis PzH 2000 puhutaan. 8)
Tomi
zzt...@sjoki.uta.no-spam.fi
>
> matti
Ja eiköhän tuo AMOS tule tuotantoon muutaman vuoden kuluessa. Riitävästi
tilauskantaa muihin pohjoismaihin Suomen ja Ruotsin lisäksi + mahdollisesti
muihin maihin niin yksikköhinta saadaan vieläpä edulliseksi.
--
"I was recently on a tour of Latin America, and the only regret I have was
that I didn't study Latin harder in school so I could converse with those
people"
-- Vice President Dan Quayle
ha...@saunalahti.erasethis.fi
Remove >erasethis.<
Mitenkäs nämä skandit ovat näin persiillään?
Ehkäpä niissä englantilaisten vanhemmissa panssarihaupitseissa ei ollut
hyrräkompassia, jolloin kiertokaukoputken pitää olla näkyvillä?
Muistelisin, että AS-90:nen ensimmäisissä versioissa ei ko. kompassia
ollut. Mitä taas hintaan tulee, niin onhan ne vehkeet kalliita, mutta jos
se patteristo halutaan taistelukykyisenä pitää niin liikkuvuutta pitää
saada reilusti lisää, ei siinä apumoottorit auta.
:
: > Mit=E4h=E4n muuten teet vedett=E4v=E4ll=E4 kalustolla varustetulla patt=
: eristolla,
: > kun tykkien py=F6r=E4t ovat puhki, kollimaattorit ja kiertokaukoputket =
: paskana
: > ja puolet miehist=F6st=E4 tapettu vastatykist=F6toiminnan seurauksena? =
: Kyll=E4
: > sit=E4 taistelunkestoa tarvitaan puolustajallakin.
: > =
:
: Tykill=E4 voi kovasti ampua vaikka sill=E4 olisi kuinka gummit puhki,
: optiikka taas pyydet=E4=E4n l=E4mpim=E4sti ottamaan mukaan suojaan kun
: vastatykist=F6toiminnan piiriin joudutaan. :
:
: SE ett=E4 kuinka hyvin peisto on kaivautunut riippuu kokonaan sen
: upseerien ja aliupseerien toimintatarmosta ja tinkim=E4tt=F6myydest=E4 (j=
: a
: ajasta8), mutta jos ei HALUA kaivautua niin aikaa ei ole koskaan, jos
: haluaa niin aina ehtii.). Puolella miehist=F6ll=E4 muuten ampuu tykill=E4=
:
: viel=E4 aika kummasti.
Kovasti on kansallisromanttinen kuva taistelukentästä. Ei siinä panssarin
suojaa kaivata kun suomalainen sotilas kaivaa itselleen (ja tykilleen ja
ajoneuvoilleen..) suojapoterot kenttälapiolla ja rautakangella.
Muistutan, että pston työkoneryhmässä ei ole pari traktorikaivuria.
Ja tottahan tykillä _voi_ ampua, vaikka pyörän kumit onkin puhki, ja
miehistöstä on puolet tapettu, mutta silloin patteristo on menettänyt
senkin vähäisen liikkuvuuden mitä sillä on joskus ollut. Jos tässä
vaiheessa tilanne vaatii viivytystaistelua, menetetään patteriston
tykkikalusto. Mistäs saadaan uudet?
"Tuliasemistaan patteristo ei luovu ilman eri käskyä, vaan taistelee
saarrettunakin. Menetetyt tuliasemat vallataan takaisin muutaman miehen
iskuosastomaisin vastahyökkäyksin". "Vihollisen taistelupanssarivaunut
pysäytetään kevyiden kertasinkojen keskitetyllä tulella". Siinä muutamia
helmiä kt- ja jv-ohjesäännöistä..
: > Hinta on toki moninkertainen, mutta uusilla vehkeill=E4 tehokin on
: > moninkertainen. Katsoppa vaikka www.pzh2000.com ja sielt=E4 kohtaa
: > suorituskyky. Mill=E4=E4n Suomessa nyt k=E4yt=F6ss=E4 olevalla tykill=E4=
: ei p=E4=E4st=E4
: > tuollaisiin tulinopeuksiin.
: > =
:
: Ei miesvoimalla mill=E4=E4n, mutta eik=F6s RT:n 130mm tornikanuuna ole ai=
: ka
: nopea?
Jos tälle linjalle mennään, niin ampuuhan se Sergeikin useamman sata
laukausta minuutissa.
Matti Raustia wrote:
> Mitenkäs nämä skandit ovat näin persiillään?
Netscape näyttää hyvin mutta Unix päin helvettiä...
> Ja tottahan tykillä _voi_ ampua, vaikka pyörän kumit onkin puhki, ja
> miehistöstä on puolet tapettu, mutta silloin patteristo on menettänyt
> senkin vähäisen liikkuvuuden mitä sillä on joskus ollut. Jos tässä
> vaiheessa tilanne vaatii viivytystaistelua, menetetään patteriston
> tykkikalusto. Mistäs saadaan uudet?
Todettakoon että jos puolet miehistöstä siirtyy lopulliseen reserviin, niin
jäljelläolevilla tuskin on moraali mitenkään korkealla ja vaikka olisikin, niin
tulinopeus yms. toimintakyky on kuitenkin heikentynyt.
Ei vedettävä tykistö turhaa ole, halvempaa hankkia ja huoltaa tms. mutta kyllä
nykyään muutakin tarvitaan. Guderian (muistaakseni) sanoi että panssarivaunu on
ihmishenkiä säästävä ase, samaa voi osittain sanoa telatykeistäkin.
> : Ei miesvoimalla mill=E4=E4n, mutta eik=F6s RT:n 130mm tornikanuuna ole ai=
> : ka
> : nopea?
>
> Jos tälle linjalle mennään, niin ampuuhan se Sergeikin useamman sata
> laukausta minuutissa.
RT:n tornikanuuna sattuu nyt kuitenkin olemaan kiinteä laitos, jossa
lataussysteemien painosta ei tarvitse niin välittää ja jäähdytyskin on pienempi
ongelma. Vähän eri juttu vedettävässä tykissä.
Jos tällä linjalla jatketaan, niin tykkiveneiden 120-millisen tulinopeus on
vaatimattomat 80 laukausta minuutissa..taitaisi jäädä PzH2000:kin toiseksi...ja
se on vielä liikkuva systeemi, joskin vaan vedessä:)
Säilyttäkää tykkiveneet!
:)
Hanni wrote:
> Yama <tj...@paju.oulu.fi> wrote in message
> news:38428E5A...@paju.oulu.fi...
> | Valmiusprikaateille tuliterät vehkeet ja sitten itänaapurista luulisi
> löytyvän
> | kohtuuhintaan Akaasioita, Gvodzikoja ja miksei erimallisia
> | kranaatinheitinvaunujakin jääkäriprikaateille.
> |
> Eiköhän olisi parempi jo huollon ja koulutuksen kannalta hankkia yhtenäinen
> kalusto "erimallisten kranaatinheitinvaunujen" tai telahaupitisien sijaan.
Itämaisia ps- ja telahaupitseja meillä jo on joten kaluston salaisuuksien
opettelua ei tarvitsisi. Mikäli telahaupitsein lisäostolla voitaisiin vähän
karsia prikaatien vedettävän kaluston kirjavuutta niin se kompensoisi mainiosti
valmiusprikaateille hankittavan huippukaluston aiheuttamaa tyyppilisäystä.
Tietysti mikäli jägsteri-yms prikaateille saataisiin hommattua huippuvehkeitä
myöskin niin aina parempi.
> Ja eiköhän tuo AMOS tule tuotantoon muutaman vuoden kuluessa. Riitävästi
> tilauskantaa muihin pohjoismaihin Suomen ja Ruotsin lisäksi + mahdollisesti
> muihin maihin niin yksikköhinta saadaan vieläpä edulliseksi.
Ajatuskatko, jostain olin saanut päähäni että AMOS olisi vastatuulessa mutta
taidan muistella jotain muuta pohjoismaista ajoneuvoprojektia?
Jos AMOSille saadaan riittävä tilauskanta niin se olisi varmasti parempi
ratkaisu jo työllisyydenkin kannalta, ja optimistisesti ajattelen että se on
parempi kuin vastaavat venäläiset vaunut. Jos projektille kuitenkin käy
huonosti niin muita vaihtoehtoja olisi syytä harkita.
Kyllä minusta tulipatterin kaivautumuisesta oli kaikenlainen romantiikka
kaukana. 8). Jäisitkö itse, noin vaan huviksesi, odottamaan sitä
vastatykistö iskua kun voisit kaivauta. Tämä juttu on vähän niinkuin
kylätappelussa. kun lyöt kaveria niin kyllä se yleensä, tai sen kaveri,
lyö takaisin. Silloin kannattaa olla mahdollisimman valmiina sitä varten
> Ja tottahan tykillä _voi_ ampua, vaikka pyörän kumit onkin puhki, ja
> miehistöstä on puolet tapettu, mutta silloin patteristo on menettänyt
> senkin vähäisen liikkuvuuden mitä sillä on joskus ollut. Jos tässä
> vaiheessa tilanne vaatii viivytystaistelua, menetetään patteriston
> tykkikalusto. Mistäs saadaan uudet?
>
No ei mistään mutta kannatanee ammuskella loput murkulat pois ettei
tarvitse kanniskella niitä poies. 8) Sodat nyt vaan on semmosia että
krääsää ja miehiä menee. Ja kuten alkuperäisessä postissani huomautin
niin sellaista asiaa kuin taktinen liikkuvuus ei vedettävällä tykistöllä
juuri ole. Paitsi jo apuna on Hollywood käsikirjoittaja ja Arnold
Sw.x25. 8)
> "Tuliasemistaan patteristo ei luovu ilman eri käskyä, vaan taistelee
> saarrettunakin. Menetetyt tuliasemat vallataan takaisin muutaman miehen
> iskuosastomaisin vastahyökkäyksin". "Vihollisen taistelupanssarivaunut
> pysäytetään kevyiden kertasinkojen keskitetyllä tulella". Siinä muutamia
> helmiä kt- ja jv-ohjesäännöistä..
Niin, onko pointtisi tässä on että kakka saatta tulla kasvoille joskus
ja silloin ei ole kellään kivaa?
Sama tapahtuu PzH 2000 patterille, joka urhoolisesti ammuskeltuaan
kohtaa läpimurrossa olevan panzukki yhtymän, eli aika hullusti.
("Himmel, Russishe Panzerjäger und panzern,,, zuryck, zuryck PUM PUM
PUM")tai jotenkin sinnepäin 8)
Sitten annan ihan ilmaiseksi halvan idean kaikkien kollimaattoreita ja
muita tilpehöörejä käyttävien patterien paikantamiseen ja suuntien
saamiseen. Joka vaunuun/tykille annetaan tykinjohtajalle semmoinen
ilmestymässä oleva Benefonin kännykkä jossa on GPS. NO kun patterimme on
sitten ajossa niin GSM:ään näpytellään tekstiviesti tukom kokoT.
haupparit pukataan pellonlaitaan ja joka iippo katsoo GPSässtä
paikkansa ja mittaAU heittää suuntakehän paikalleen 150m käteni
suuntaan. Sitten keräillään nopeasti paikat missä tykit on ja MIttau
laskee sillä samaisella känärillään suunnan pohjoisiin ja anniskelee
siitä viuhkan vähän samalla geo-/trigonometriaa muistellen.
Pohjoissuunta saadaan kohtuu tarkka =sodan aikana saa ampua vaikka
paikka tiedettäisiinkin vain 50m tarkkuudella, GPS lupaa muistaakseni
20m ja pohjoissuuntakin on kohtuu tarkka jos se mitataan vaikka
kahdekltatykiltä kehällä. 8).
Tomi
: > Kovasti on kansallisromanttinen kuva taistelukent=E4st=E4. Ei siin=E4 p=
: anssarin
: > suojaa kaivata kun suomalainen sotilas kaivaa itselleen (ja tykilleen j=
: a
: > ajoneuvoilleen..) suojapoterot kentt=E4lapiolla ja rautakangella.
: > Muistutan, ett=E4 pston ty=F6koneryhm=E4ss=E4 ei ole pari traktorikaivu=
: ria.
:
: Kyll=E4 minusta tulipatterin kaivautumuisesta oli kaikenlainen romantiikk=
: a
: kaukana. 8). J=E4isitk=F6 itse, noin vaan huviksesi, odottamaan sit=E4
: vastatykist=F6 iskua kun voisit kaivauta. T=E4m=E4 juttu on v=E4h=E4n nii=
: nkuin
: kyl=E4tappelussa. kun ly=F6t kaveria niin kyll=E4 se yleens=E4, tai sen k=
: averi,
: ly=F6 takaisin. Silloin kannattaa olla mahdollisimman valmiina sit=E4 var=
: ten
Tottakai tuliasemat pitää linnoittaa, mutta linnoittaminen on niin aikaa
vievä operaatio että välttämättä ei ennätetä kaivaa kuin miehistön
suojapoterot. Silloin kaikki muu jää suojattomaksi, ja se taas tietää
vastatykistön kohteena ollessa niin suuria kalustotappioita että
taistelukyky voidaan menettää, vaikkei yksikään mies haavoittuisi. Siksi
minusta pitää saada nykyistä paljon parempi liikkuvuus ainakin
jääkäriprikaatien patteristoille, ja siihen liikkuvuuten ei ole oikein
muuta keinoa kuin panssarihaupitsit, panssaroidut komentoajoneuvot ja
a-tarvikeajoneuvot. Tähän suuntaan ollaan puolustusvoimissa menossa (mm.
YVI II:n viesti-Pasit, pataljoonan komento-Pasit), joten ihan väärillä
jäljillä tuskin olen.
: kr=E4=E4s=E4=E4 ja miehi=E4 menee. Ja kuten alkuper=E4isess=E4 postissani=
: huomautin
: niin sellaista asiaa kuin taktinen liikkuvuus ei vedett=E4v=E4ll=E4 tykis=
: t=F6ll=E4
: juuri ole. Paitsi jo apuna on Hollywood k=E4sikirjoittaja ja Arnold
: Sw.x25. 8) =
Näinhän se on. Taktista liikkuvuutta kuitenkin tarvitaan kaikissa
aselajeissa, joten jotain asialle olisi tehtävä.
:
: > "Tuliasemistaan patteristo ei luovu ilman eri k=E4sky=E4, vaan taistele=
: e
: > saarrettunakin. Menetetyt tuliasemat vallataan takaisin muutaman miehen=
:
: > iskuosastomaisin vastahy=F6kk=E4yksin". "Vihollisen taistelupanssarivau=
: nut
: > pys=E4ytet=E4=E4n kevyiden kertasinkojen keskitetyll=E4 tulella". Siin=E4=
: muutamia
: > helmi=E4 kt- ja jv-ohjes=E4=E4nn=F6ist=E4..
:
: Niin, onko pointtisi t=E4ss=E4 on ett=E4 kakka saatta tulla kasvoille jos=
: kus
: ja silloin ei ole kell=E4=E4n kivaa? =
:
: Sama tapahtuu PzH 2000 patterille, joka urhoolisesti ammuskeltuaan
: kohtaa l=E4pimurrossa olevan panzukki yhtym=E4n, eli aika hullusti. =
Panssarihaupitsipatteri voi siirtyä vaivattomammin takavasemmalle, ja
jatkaa tärkeintä tehtäväänsä, omien joukkojen taistelua maa- ja
meriammunnoin, niin kuin KT-opas III:n alussa todetaan.
(klip)
Tämä siis siinä tapauksessa, että:
1. GPS-järjestelmä on vielä toiminnassa, ja näyttää oikein
2. GSM-matkapuhelinverkko on toiminnassa, ja sitä ei häiritä
Ei, kylla se alkaisi joko "Verdammt, Ryssiä!" taikka "Achtung,
Panzern!"...
Eikos muuten PzH 2000:n torni kaanny _huomattavasti_ nopeammin kuin
vedettavan 155mm tykin putki? Eli jos on kelvollisia ammuksia niin
saattaisi olla jopa jarkea ampua pari laukausta takaisin, ja sitten
heittaa savut ja peruuttaa pois tuliasemasta karkuun... Hieman
hankalampi homma vedettavalle tykille.
(Tuollaiselle pitkalle kanuunalle kun joku rakentaisi kunnon
alikaliiperiammuksen niin voisi olla melkoisesti lapaisya, ja
ontelokranaatillakin saisi luultavasti reilusti yli 1000mm
nykytekniikalla...)
Jussi
Heh, heh. Olinkin jo unohtanut että armeija tuottaa tämänkaltaisia hienoja
virallisia totuuksia. Nämä ohjeet on hyvä pitää mielessä kun ryömii
pöpelikössä kahdella kessillä varustettuna kohden T-80 U:ta. Olisiko
kenelläkään kertoa lisää vastaavankaltaisia briljantteja ohjeita?
Pessimismi ja kyynisyys eivät auta em. tilanteissa, joten en sinänsä tyrmää
ohjesääntöjen neuvoja. PV:n toisinaan propagandistiselle tiedottamiselle on
kuitenkin mukava nauraa. Esimerkki
Suomi-Puolustusvoimat-Suomi -sanakirjasta: Kyseinen asetyyppi soveltuu
huonosti Suomen olosuhteisiin = ne ovat erinomaisia, mutta meillä ei ole
varaa ostaa niitä.
Markku
Vedettävien tykkien putket kääntyvät juuri niin nopeasti kuin jaksaa
kiertää kampea :) Eli ei kovinkaan nopeasti.
: (Tuollaiselle pitkalle kanuunalle kun joku rakentaisi kunnon
: alikaliiperiammuksen niin voisi olla melkoisesti lapaisya, ja
: ontelokranaatillakin saisi luultavasti reilusti yli 1000mm =
52-kaliiperisesta putkesta kranaatin lähtönopeus on lienee luokkaa 1000
m/s, eli pelkällä panssariammuksella (umpirautaa, pohjassa valojuovapanos)
pitäisi vaunun sisällä ukkojen ainakin säikähtää.
matti
> Esimerkki Suomi-Puolustusvoimat-Suomi -sanakirjasta: Kyseinen
> asetyyppi soveltuu huonosti Suomen olosuhteisiin = ne ovat
> erinomaisia, mutta meillä ei ole varaa ostaa niitä.
Olisiko sinulla lisää näitä lainauksia ko. opuksesta?:-) Vai pitääkö
ruveta harrastamaan sanastusta?
Lustig
* Sent from RemarQ http://www.remarq.com The Internet's Discussion Network *
The fastest and easiest way to search and participate in Usenet - Free!
Jussi Saari wrote:
> Eikos muuten PzH 2000:n torni kaanny _huomattavasti_ nopeammin kuin
> vedettavan 155mm tykin putki? Eli jos on kelvollisia ammuksia niin
> saattaisi olla jopa jarkea ampua pari laukausta takaisin, ja sitten
> heittaa savut ja peruuttaa pois tuliasemasta karkuun... Hieman
> hankalampi homma vedettavalle tykille.
Mitenköhän mahtaa olla rihlojen yms kestävyys - tykin lähtönopeus lienee
luokkaa 1000m/s mutta alikalipeerit lähtevät vähintään 1600m/s.
Ymmärtääkseni lähes kaikille kenttätykeille on olemassa HEAT-ammus, muttei
alikalia. HEATia voinee käyttää myös epäreilussa ammunnassa vai miten on?
Sabotia ei ainakaan voisi.
Tärkeämpi juttu lienee se että ammunnanhallintolaitteisto on tankeissa
niin eri planeetalta että vaikka psh (korkea profiili, ohut panssari)
yhden laukauksen ehtisikin ampua niin tankit ampuisivat heti takaisin ja
osuisivat...
> GPS lupaa muistaakseni 20m ja pohjoissuuntakin on kohtuu tarkka jos se mitataan
> vaikka kahdekltatykiltä kehällä. 8).
Veikkaampa että jos on isompi rähinä, niin GPS siviili koodi ainakin katoaa aika
helposti, ja toinen voi olla että jos ne GPS signaalit pääsee läpii siitä
mahdollisen pienen häirinnän alta ;)
GSM verkon toimimattomuudesta voi olla aivan varma, sillä kyseiset taajuudet on
speksattu aika tarkkaan, ja häirintä ei vaikeata tulisi olemaan, ja toiseksi
kuinkahan kauan niitä mastoja olis pystyssä ;)
Kari
"Jokin aika sitten televisiossa käytiin keskustelua talvisodasta.
Tunnettu historioitsija ja kommentaattori Max Jakobson antoi aihetta
hämmästelyyn. Suomen ja Neuvostoliiton välisistä neuvotteluista hän
'unohti' kokonaan loppuvaiheet, joissa Stalin perääntyi. Tämä esitti
Hankoniemen sijasta vuokrattavaksi Jussarön saarta ja oli lisäksi valmis
tinkimään rajasta Kannaksella. Suomi olisi lisäksi saanut Itä-Karjalasta
yli kaksi kertaa luovutettavaksi vaadittua suuremman alueen.
Olisi Jakobsonilta odottanut suurempaa tieteellistä rehellisyyttä.
Mainittakoon vielä, että Risto Ryti piti Neuvostoliiton tarjousta täysin
kunniallisena. Mannerheim oli kuohuksissaan ja vaati sopimusta tehtäväksi
perustellen tätä sillä, että muutenkin huonosti varustetulla armeijallamme
oli tykinammuksia vain kolmen viikon sotaa varten.
Epäuskottava oli Jakobsonin käsitys, että Stalinin viime hetken ehtoihin
suostuminen olisi vienyt meidät kuolemanvaaraan eli olisimme jakaneet
Baltian kohtalon. Vastaväite: Eikö tuo kuolemanvaara ollut talvisodan
jälkeen vielä suurempi, kun Jussarön sijasta oli vuokrattava Hankoniemi.
Raja oli siirtynyt Viipurin pohjoispuolelle. 23.000 valiosotilasta makasi
nurmen alla ja kymmenet tuhannet sotasairaaloissa haavoittuneina?
Jakobson puolusti ruotsalaisia, ettei heitä voinut moittia
haluttomuudesta sitoutua Suomen puolustamiseen puhumattakaan suoranaisesta
pettämisestä. Vaan kuinkahan on? Eräissä historiateoksissa mainitaan
ulkoministeri Sandlerin luvanneen kohta Pohjoismaiden valtionpäämiesten
kokouksen jälkeen suullisesti ulkoministeri Erkolle, että Ruotsi lähettää
puoli miljoonaa miestä Suomen avuksi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tämä
selittäisi täysin ulkoministerimme taipumattomuuden neuvotteluissa.
Jos väite voidaan todistaa oikeaksi, Sandlerin lupausta voidaan pitää
yhtenä ratkaisevimmista talvisotaan johtaneista syistä. Toinen ratkaiseva
syy oli eduskunnan jääräpäisyys. Paasikivi kertoo, että eduskunta
suorastaan terrorisoi hallitusta ja rauhanneuvottelijoita vaatimalla näitä
panemaan suurvalta polvilleen.
Kolmas ratkaiseva tekijä oli Suomen ulkopoliittisen johdon ja eduskunnan
lapsenomainen usko, että Suomi jonkin ihmeellisen varjeluksen perusteella
voisi välttää sodan, vaikkei sopimusta Neuvostoliiton kanssa tehtäisi.
Molotovhan sanoi selkeästi, että asia jää sotilaiden ratkaistavaksi, jos
sopimukseen ei päästä.
Ulkopoliittisen johtomme ammattitaidon puutteesta kertoo se, että täällä
ei tunnettu lainkaan käsitettä 'kasvojen menettäminen'. Jos Neuvostoliitto
olisi luopunut Leningradin turvallisuusjärjestelyistä ja hyökkäämisestä
Suomeen, se olisi ulkomailla leimautunut paperitiikeriksi. Suomalaiset
eivät kyenneet ymmärtämään, ettei suurvallalla ole kunniasyistä varaa
'kasvojen menettämiseen'.
Neuvostojohtajilla oli lisäksi tuoreessa muistissa, että Pietaria oli
Venäjän sisällissodan aikana ahdistettu mereltä. Perusteltuja syitä
turvajärjestelyihin siis oli. Suomen kannalta tapahtunut ratkaisu merkitsi
sitä, että asiat jäivät ajelehtimaan kuin laiva ilman perämiestä.
Luotettiin siihen, että hyvällä tuurilla selvitään ilman karille ajoa.
Paasikiviläinen"
[klip]
Näitten "Paasikiviläisten" mielipiteissä minua on aina ihmetyttänyt eräs
seikka: mikä teki Neuvostoliiton turvallisuudesta legitiimimmän kuin
Suomen? Suomellakin oli syytä epäillä NL:n tarkoitusperiä: NL johti
Kominterniä, jonka tavoitteena oli kommunisten kumousten aikaansaaminen
länsimaissa, loukkasi Suomen ilmatilaa ja rajoja jatkuvasti
20-30-luvuilla, rahoitti SKP:n toimintaa, joka tähtäsi Suomen laillisen
yhteiskuntajärjestelmän kumoamiseen, antoi, ehkäpä jopa käski mm.
läskikapinan toimeenpanemisen yms. "Paasikiviläisten" mukaan NL ei voinut
luottaa Suomeen kun Suomessa oltiin ah niin neuvostovastaisia, mutta
minkäslaista propagandaa NL harjoitti omiensa keskuudessa? Minkä takia
Suomen olisi pitänyt luopua linnoituksista Kannaksella?
Alikaliberinen vaatisi hyvin toimiakseen ei-rihlatun tykin putken
ja ei-rihlattu tykin putki taas sopii todella huonosti tykistön
tavalliseen kaarituli-ammuntaan (tarkkuus olisi todella surkea
siinä käytössä). Tämän lisäksi jos käytetään alikaliberisia niin
tykissä ei voi olla suujarrua.
JTV
Suoraan maililla vastattaessa poista NOSPAM vastausosoitteesta.
Jossain sergei-manuaalissa oli osuvasti sanottu:
"Suuri tulinopeus on saavutettu kiihdyttämällä patruunan
syöttöä ja hylsyn poistoa". Ohhoh :-)
--
tts...@iki.fi
Tomi T. Salo
Tomi
Tuomopäivän ennustajan roolissa on pakko vastata tuollaiseen GPS-juttuun...
Entäpä jos taivaalla on vihainen naapuri pamauttanut ihan piruillessaan
yhden ydinpaukun? EMP pistää kyllä silloin kaikenlaisia sähkövekottimia
pimeeks... Eikä siinä auta sellaiset temput niinkuin tässä leffassa Broken
Arrow, jossa sähkövermeet pistettiin päältä pois EMPin ajaksi ja kaikki oli
sitten OK. Kamat pitää olla EMP-suojatussa tilassa...
Itse tämä tykkijuttu on mennyt hiukkasen yli hilseen, mutta ihan
mielenkiintoinenhan se on...
Ville
JTV wrote:
> Jussi Saari wrote:
> --snip--
> > (Tuollaiselle pitkalle kanuunalle kun joku rakentaisi kunnon
> > alikaliiperiammuksen niin voisi olla melkoisesti lapaisya, ja
> > ontelokranaatillakin saisi luultavasti reilusti yli 1000mm
> > nykytekniikalla...)
>
> Alikaliberinen vaatisi hyvin toimiakseen ei-rihlatun tykin putken
> ja ei-rihlattu tykin putki taas sopii todella huonosti tykistön
> tavalliseen kaarituli-ammuntaan (tarkkuus olisi todella surkea
> siinä käytössä). Tämän lisäksi jos käytetään alikaliberisia niin
> tykissä ei voi olla suujarrua.
Alikalibeeri toimii kyllä hyvin rihlatuissakin tykeissä,
APDS-ammuksia on ollut käytössä jo 2. maailmansodassa.
Rihlaamattomalla tykillä voidaan saavuttaa suurempi lähtönopeus,
lisäksi HEAT toimii paremmin rihlaamattomasta tykistä.
Suujarruongelmaa en tiedä, uskon tässä nyt sinua. Se selittäisi miksi
kenttätykeissä käytetään ilmeisesti lähinnä HEATia pst-ammuksena,
lisäksi useiden, varsinkin vanhempien, tykkien putket ovat sen verran
lyhyet (30-40 kalibeeria) että ei-Sabot pst-ammus, kuten APCR, ei
saavuttaisi riittävää nopeutta. No sittenhän olisi tietysti HEP...
>Näitten "Paasikiviläisten" mielipiteissä minua on aina ihmetyttänyt eräs
>seikka: mikä teki Neuvostoliiton turvallisuudesta legitiimimmän kuin
>Suomen?
En mistään 'legitiimeistä' tiedä, mutta vielä nykyäänkin on lain ja
inhimillisyyden yläpuolella vahvemman ja rahan valta...saatikka sitten
30-luvulla.
Valitettavasti...sanoisi Mara.
Kuvittele itsesi Moskovaan ja vuoteen 1939. Katsele karttapalloa ja mieti
vähän mittasuhteita, uhkakuvia ja meneillään olevia sotia. Pitää ihmetellä
kuinka Stalin vaivautui edes hieman tuhraamaan aikaansa Suomen vuoksi.
Politiikkojamme silloin voisi verrata pikkupoikaan, joka menee 'maailman
vahvin' kisan osallistujille sanomaan "jos ette anna mun olla, annan teille
turlpiin".
>Suomellakin oli syytä epäillä NL:n tarkoitusperiä: NL johti
>Kominterniä, jonka tavoitteena oli kommunisten kumousten aikaansaaminen
>länsimaissa, loukkasi Suomen ilmatilaa ja rajoja jatkuvasti
>20-30-luvuilla, rahoitti SKP:n toimintaa, joka tähtäsi Suomen laillisen
>yhteiskuntajärjestelmän kumoamiseen, antoi, ehkäpä jopa käski mm.
>läskikapinan toimeenpanemisen yms. "Paasikiviläisten" mukaan NL ei voinut
>luottaa Suomeen kun Suomessa oltiin ah niin neuvostovastaisia, mutta
>minkäslaista propagandaa NL harjoitti omiensa keskuudessa?
Oli toki molemmilla osapuolilla aihetta epäluuloihin, mutta Stalinilla
taisi olla vuonna 1939 muita murheita, kuin kommunismin levittäminen.
>Minkä takia Suomen olisi pitänyt luopua linnoituksista Kannaksella?
Taisivat olla liian lähellä miljoonakaupunki Leningradia, kuten
piirityksessä myöhemmin havaitsimme. Ei Stalin Suomea pelännyt vaan Saksaa.
Stalin piirsi (luulen niin) vuonna 1939 karttapallolle vahvalla liidulla
viivan Moskovasta Leningradin kautta Berliiniin ja Kannas jäi viivan alle.
Jos käsi olisi vapissut niin koko Suomi olisi jäänyt viivan alle...Viro
jäi.
Muista, että Suomi rakensi 30-luvulla bunkkereiden lisäksi Viron kanssa
itämeren 'sulku'-järjestelmän välille Porkkala Tallinna. Veti mm.
merenalaisen viestikaapelin itämeren ali.
Kirjoitin siitä taannoin.
Homma paljastui Suomen kansallekin vasta 90-luvulla Viron arkistojen
kautta! Valitettavasti Stalin tiesi siitä koko ajan ja ehkä siksi hän
halusi sen valvontaansa ennen Saksan hyökkäystä. Siis ei ollut kyse
yksinomaan Suomen alueesta vaan myös kansainvälisistä merialueista.
Molempien osapuolien epäluulot ovat pieniä jenkkien epäluuloihin
verrattuan. He näkevät vieläkin 'pikku-ukkokommunisteja' joka puolella
(esim. Kuuban saarto).
Juku
: >Näitten "Paasikiviläisten" mielipiteissä minua on aina ihmetyttänyt eräs
: >seikka: mikä teki Neuvostoliiton turvallisuudesta legitiimimmän kuin
: >Suomen?
: En mistään 'legitiimeistä' tiedä, mutta vielä nykyäänkin on lain ja
: inhimillisyyden yläpuolella vahvemman ja rahan valta...saatikka sitten
: 30-luvulla.
: Valitettavasti...sanoisi Mara.
: Kuvittele itsesi Moskovaan ja vuoteen 1939. Katsele karttapalloa ja mieti
: vähän mittasuhteita, uhkakuvia ja meneillään olevia sotia. Pitää ihmetellä
: kuinka Stalin vaivautui edes hieman tuhraamaan aikaansa Suomen vuoksi.
: Politiikkojamme silloin voisi verrata pikkupoikaan, joka menee 'maailman
: vahvin' kisan osallistujille sanomaan "jos ette anna mun olla, annan teille
: turlpiin".
Hoh hoijaa. Niin kuin varmaan muistat, olivat Idän Ihmemaa ja Natsi-Saksa
liittolaisia, Eurooppa oli jaettu etupiireihin ja Suomi kuului NL:n
etupiiriin. Eiköhän Stalinilla ollut tarkoituksena ottaa se mitä Hitler
oli hänen luvannut ottaa.
Mitä taas tulee siihen, että Suomi ei suostunut Vallankumouksen Kehdon
turvajärjestelyitä tukemaan, niin siihen Suomella oli itsenäisenä valtiona
täysi oikeus, eikä Suomen kieltäytyminen mitenkään oikeuta NL:n
hyökkäystä.
: Oli toki molemmilla osapuolilla aihetta epäluuloihin, mutta Stalinilla
: taisi olla vuonna 1939 muita murheita, kuin kommunismin levittäminen.
Mitäs ne murheet olivat?
: >Minkä takia Suomen olisi pitänyt luopua linnoituksista Kannaksella?
: Taisivat olla liian lähellä miljoonakaupunki Leningradia, kuten
: piirityksessä myöhemmin havaitsimme. Ei Stalin Suomea pelännyt vaan Saksaa.
Miten ihmeessä Suomen puolella olevat linnoitukset uhkaavat Leningradia?
Minkälainen on "hyökkäyksellinen linnoitus"?
Kysehän ei ollut mistään Maginot-linjasta, vaikka venäläinen
historiankirjoitus Baryshnikovin johdolla pyrkiikin antamaan sellaisen
kuvan.
: Muista, että Suomi rakensi 30-luvulla bunkkereiden lisäksi Viron kanssa
: itämeren 'sulku'-järjestelmän välille Porkkala Tallinna. Veti mm.
: merenalaisen viestikaapelin itämeren ali.
: Kirjoitin siitä taannoin.
: Homma paljastui Suomen kansallekin vasta 90-luvulla Viron arkistojen
: kautta! Valitettavasti Stalin tiesi siitä koko ajan ja ehkä siksi hän
: halusi sen valvontaansa ennen Saksan hyökkäystä. Siis ei ollut kyse
: yksinomaan Suomen alueesta vaan myös kansainvälisistä merialueista.
Olen kyllä tietoinen ko. hankkeesta, mutta miten se poikkeaa
periaatteellisella tasolla esim. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen
salaisesta lisäpöytäkirjasta?
matti
Ja tämähän siinä sopimuksessa olikin se piilotettu jippo, jonka vuoksi sitä
ei voinut hyväksyä.
NL oli valmis tarjoamaan kaksi kertaa suurempaa (joskin lähinnä arvottomaksi
katsottavaa aluetta) vastineeksi, mutta tämän hintanahan olisi ollut
puolustukselle olennaisten alueiden menettäminen Kannaksella. Saatuaan
käsiinsä nämä olisi Neuvostoliitolla ollut huomattavasti helpompi tehtävä
valloittaa loputkin Suomesta, mikä oli epäilemättä tarkoitus - valmisteluja
sotaa vartenhan tehtiin jo ennen kuin neuvotteluja oli edes aloitettu.
On helppoa tarjota "hyvää" vaihtokauppaa jos voi heti kaupan jälkeen napata
itselleen sekä sen minkä sai, sen minkä antoi ja vielä vähän enemmänkin.
The Ranger
Rahaa netistä? http://www.saunalahti.fi/~mehtonen/suomi.html
Riippuu kai suujarrun tyypista voiko alikaliiperiammusta kayttaa, ja
millaista. Eikos joihinkin vanhempiin 90 ja 76mm tykkeihin kehitelty
alikaliiperikranuja, suujarruista huolimatta? Aivan samoihin
lapaisylukuihin kuin vastaavalla sileaputkisella ei rihlatulla tykilla
toki paasta, mutta hidastamalla kranaatin pyoriminen sopivalla
kuulalaakerisysteemilla tarpeeksi hitaaksi ei ero ole suuri. Jos
suujarrun puolesta alikaliiperinen olisi mahdollista, olisi lapaisy
tuollaisella pitkalla 155mm putkella ammuttaessa joka tapauksessa
sellainen ettei aivan uusinta ja hienointa tekniikkaa ammuksessa
tarvittaisi.
Jussi
: Alikalibeeri toimii kyllä hyvin rihlatuissakin tykeissä,
: APDS-ammuksia on ollut käytössä jo 2. maailmansodassa.
: Rihlaamattomalla tykillä voidaan saavuttaa suurempi lähtönopeus,
: lisäksi HEAT toimii paremmin rihlaamattomasta tykistä.
Onteloammuksen teho tosiaan on huonompi, jos kranaatti pyörii. Tämä
johtunee siitä, että keskipakovoima (vai mikä se korrekti nimi
ilmiölle nyt oli) pyrkii levittämään vinhasti pyörivän sulan
metallisuihkun, jolloin läpäisy on huonompi. Kenttätykeissä ongelma on
kierretty siten, että ontelokranaateissa on pyörivät johtorenkaat, jolloin
kranaatti ei saa putkessa pyörimisliikettä.
Saksan ja NL:n sopimushan oli puhtaasti semmoinen "lyödään ensin muut ketoon
ja sitten katsotaan kumpi meistä voittaa"-sopimus. Elikkä kummatkin
varsutautuivat kuumeisesti tulevaa, lähes välttämätöntä sotaa varten.
> Eiköhän Stalinilla ollut tarkoituksena ottaa se mitä Hitler
> oli hänen luvannut ottaa.
Varmasti oli. Mutta en usko hänen tosissaan tahtoneen lähteä sotimaan vielä
kesken olleella puna-aremijalla. Myöhemmin ehkä.
> Mitä taas tulee siihen, että Suomi ei suostunut Vallankumouksen Kehdon
> turvajärjestelyitä tukemaan, niin siihen Suomella oli itsenäisenä valtiona
> täysi oikeus, eikä Suomen kieltäytyminen mitenkään oikeuta NL:n
> hyökkäystä.
>
> : Oli toki molemmilla osapuolilla aihetta epäluuloihin, mutta Stalinilla
> : taisi olla vuonna 1939 muita murheita, kuin kommunismin levittäminen.
>
> Mitäs ne murheet olivat?
>
> Miten ihmeessä Suomen puolella olevat linnoitukset uhkaavat Leningradia?
> Minkälainen on "hyökkäyksellinen linnoitus"?
Suomen linnoitukset eivät varmasti uhanneet, eikä pelkkä piskuinen Suomi.
Muttakun siinä lähistöllä majailee sellainen mahtirotu joka vielä osaa
salamasodan alkeet, niin ohhoh.
> : Muista, että Suomi rakensi 30-luvulla bunkkereiden lisäksi Viron kanssa
> : itämeren 'sulku'-järjestelmän välille Porkkala Tallinna. Veti mm.
> : merenalaisen viestikaapelin itämeren ali.
> Olen kyllä tietoinen ko. hankkeesta, mutta miten se poikkeaa
> periaatteellisella tasolla esim. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen
> salaisesta lisäpöytäkirjasta?
Ei mienkään. Mutta eihän suuremmat mistään periaatteista välitä. Ei päde
sanonta "kun varastaa varkaalta, saa anteeksi".
Stalinilla saatoi olla myös vähän hampaankolossa niistä Aunuksenkarjalan
vapautusretkistäkin...
Perjantain "Sadan vuoden löytöretki" -keskusteluohjelmassa kutsuttiin tuon
kaltaista suhtautumistapaa maailmanpolitiikassa Tukholma-syndroomaksi analogiana
tilanteelle, jossa panttivangit alkavat sympatiseerata terroristeja. Ilmankos ko.
ilmiö tuntuu usein kulkevan Helsinki-syndrooman nimellä; ensimmäiseksi olen
kuullut tuon Helsinki-syndrooma -misnomerin Mc Tiernanpojan Die Hardissa;
myöhemmin ainakin Robocop-sarjassa.
Wilhelm Wirén
> Muista, että Suomi rakensi 30-luvulla bunkkereiden lisäksi Viron
> kanssa itämeren 'sulku'-järjestelmän välille Porkkala Tallinna. Veti
> mm. merenalaisen viestikaapelin itämeren ali.
> Kirjoitin siitä taannoin.
> Homma paljastui Suomen kansallekin vasta 90-luvulla Viron
> arkistojen kautta!
No näinhän asia ei ole. Ajatus on tsaarinaikainen, ja yhteistyöstä
Viron kanssa on tiedetty iät ajat. 90-luvulla on paljastunut ainoastaan
hyvin markkinoituja yksityiskohtia suunnitelmien laadinnasta ja
toteutuksesta.
> Valitettavasti Stalin tiesi siitä koko ajan ja ehkä siksi hän
> halusi sen valvontaansa ennen Saksan hyökkäystä. Siis ei ollut kyse
> yksinomaan Suomen alueesta vaan myös kansainvälisistä
> merialueista.
Stalin vesitti suomalais-virolaisen suunnitelman jo ottamalla
Suomenlahden eteläpuolen haltuunsa. Se. että hänellä oli lisäksi
pitemmälle meneviä hankkeita oli Suomen kannalta vähemmän onnekasta,
mutta ne eivät johtuneet em. hankkeesta.
> Juku <jvakukku@NO_SPAM.saunalahti.fi> wrote:
>
> : Muista, että Suomi rakensi 30-luvulla bunkkereiden lisäksi Viron kanssa
> : itämeren 'sulku'-järjestelmän välille Porkkala Tallinna. Veti mm.
> : merenalaisen viestikaapelin itämeren ali.
> : Kirjoitin siitä taannoin.
> : Homma paljastui Suomen kansallekin vasta 90-luvulla Viron arkistojen
> : kautta! Valitettavasti Stalin tiesi siitä koko ajan ja ehkä siksi hän
> : halusi sen valvontaansa ennen Saksan hyökkäystä. Siis ei ollut kyse
> : yksinomaan Suomen alueesta vaan myös kansainvälisistä merialueista.
>
> Olen kyllä tietoinen ko. hankkeesta, mutta miten se poikkeaa
> periaatteellisella tasolla esim. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen
> salaisesta lisäpöytäkirjasta?
Siinä että suomalais-virolaisessa merisulussa oli kyse pienten maiden
puolustusyhteistyöstä imperialistisen suurvallan uhkaavaa hyökkäystä vastaan ja
Molottaja-Ribbentrop -sopimuksen lisäpöytäkirjassa imperialististen suurvaltojen
hyökkäysyhteistyöstä pienten maiden uhkaavaa puolustautumista vastaan.
Wilhelm Wirén
> Riippuu kai suujarrun tyypista voiko alikaliiperiammusta kayttaa,
> ja
> millaista. Eikos joihinkin vanhempiin 90 ja 76mm tykkeihin
> kehitelty
> alikaliiperikranuja, suujarruista huolimatta? Aivan samoihin
> lapaisylukuihin kuin vastaavalla sileaputkisella ei rihlatulla
> tykilla
> toki paasta, mutta hidastamalla kranaatin pyoriminen sopivalla
> kuulalaakerisysteemilla tarpeeksi hitaaksi ei ero ole suuri.
Eikös noita kuulalaakerisysteemeitä käytetty nimenomaan HEATeissa
jotka ammuttiin rihlatuista tykeistä? On aika vaikea kuvitella
Sabotissa olevaa kuulalaakeria:) ellet sitten tarkoita nimenomaan
irroitettavassa Sabot-osassa mahd. olevaa systeemia...
Sabot-ammuksia käytettiin (ja käytetään edelleen) rihlatuissa
tykeissä, eikös itse asiassa niihen lisätty se 'FS' elikkä Fin
Stabilized (ts. evät) juuri sileäputkisten tykkien myötä, koska
ilman rihlausta ne eivät olisi olleet tarpeeksi tarkkoja?
Nykyiset APFSDS-tyyppinen alikaliberiset eivät suujarrulliseen tykkiin
käy, suujarrullisissa käytettiin vanhoja APDS-tyyppisiä alikaliberisia
jonkinverran lähinnä 40-luvulta 60-luvulle. Kyseisissä ammustyypeissä
sekä
APFSDS:ssä (Armor Piercin Fin Stabilized Discarding Sabot) sekä
APDS:ssä
ammuksissa DU:sta (matalasätelytasoisesta uraanista) tai tungstenista
(ts. wolframista) (lisäksi niitä aikoinaan tehtiin myös teräksestä)
tehty
nuoli on tuettu piipussa kulkemisen osalta erilaisella "sabot":illa
(tulee ranskan kielen kenkää tarkoittavasta sanasta) sekä siinä
nuoli-ammus
on siivekkeillä vakautettu (tämä sitä varten että putket joissa niitä
käytetään ei ole rihlausta vakauttamassa). Suujarru aiheutta helposti
ongelman noiden "sabot" osien kanssa jotka irtoavat ammuksesta piipun
suulla
(voisivat osua suujarruun mikä tekisi todella pahaa jälkeä) mikä on yksi
perus-
syistä minkä takia suujarruja ei enää panssarivaunuissa näy.
APDS-ammukset
(jotka suujarrullisessa tykissä jotenkuten toimivatkit) ovat puolestaan
huo-
nompia koska niiden hajonta on huomattavasti isompi (seurauksena
huomattavasti
pienempi tehokas ampumaetäisyys). Viime vuosikymmeninä ainoa taho joka
on
kehittänyt rihlatun panssarivaunu-tykin on Iso-Britannia ja he eivät
käytä
rihlatuissa tykeissään alikaliberisia vaan HEAT ja HESH-ammuksia mikä
kertonee
jotain siitä miten vaikea rihlattuun tykkiin on tehdä suorituskykyinen
alikaliberi-ammus, kaikki muut tahot ovat kehittäneet rihlaamattomia
tykkejä
panssarivaunuihinsa ja käyttävät niissä alikaliberisia ammuksia.
Esittelemäsi kuulalaakeri-systeemiä ei käytetä missään maissa
alikaliberisten
kanssa (silloinkaan kun alikaliberisia käytetään rihlatussa tykissä
kuten
105mm:n L7 tykeissä tai 100mm:n D-10T tykeissä) johtuen todennäköisesti
siitä
etteivät ne sovi kyseiseen käyttöön. Sensijaan niitä käytetään kylläkin
rihlatuissa tykeissä käytettävissä ontelokranateissa hillitsemään
onteloammuksen
pyörimistä (pyöriminen heikentää ontelopanoksen vaikutusta kohteessa),
toden-
näköinen syy tähän on kyseisten ammustyyppien nopeuksien huomattava ero
(ontelo-
kranaatin lähtönopeus on huomattavasti pienempi)
Jos haluttaisiin kehitellä panssarivaunujen ammuskeluun hätitilanteessa
sopiva
155mm:n kanuunoille oleva ampumatarvike niin itse alkaisin suunnittelun
ehkä
tupla-taistelukärjellä olevan ontelokranaatin tapaisesta ammuksesta
(jossa voisi
käyttää kuulalaakeria-systemiä hillitsemään sen pyörimistä). Jos 112mm:n
Apilas
läpäiseen sellaisen 65 - 70+ senttiä panssariterästä niin suoraan
vertailulukuja
laskemalla 155mm:n ontelokranaatin pitäisi kyetä sellaiseen 90 - 100
cm:n läpäisyyn
mikä tuplataistelukärjellä (1. tst-kärki hoitaa aktiivipanssarin ja 2.
iskee
teräkseen) pitäisi olla kohtalaisen tappava panssarivaunuja vastaan.
Esim Itä-
naapuri on suunnitellut tykistölleen juuri ontelokranaatteja tähän
käyttöön.
Tositilanteessa tykit ovat tietenkin käytännössä mennyttä siinä
vaiheessa jos
ne joutuvat silmikkäin vastapuolen taistelupanssarivaunujen kanssa koska
ei
näitä 155mm:n kanuunoja (eikä pahemmin muitakaan kenttätykkejä) ole
suun-
niteltu pst-tykki käyttöön eivätkä ne siihen käyttöön ominaisuuksiensa
puolesta
sovi (liian iso ja korkea, tähtäys- ja suuntauslaitteet eivät juuri sovi
pst-
tykkimäiseen käyttöön ja lavetti on myös erittäin huonosti pst-käyttöön
sopiva).
Joten käytännössä ne ammukset olisivat viimeinen hätävara joita voisi
yrittää
sohaista vihollisen panssari-ajoneuvoja kohti viivykkeeksi samalla kun
koitetaan
pirunmoisella kiireellä irroittautua paikalta ja päästä karkuun tykkien
kanssa,
joten niiden tarpeellisuus on siksikin varsin kyseenalaista.
JTV
Suoraan maililla vastaessa poista NOSPAM vastausosoitteesta.
Kyllä, kyseessä on nimenomaan ontelokranaatti-käytössä käytetty
tekniikka. Alikaliberi-käytössä kyseistä tekniikkaa ei ole tiettävästi
koskaan käytetty (johtunee niiden valtavasta lähtönopeudesta ontelo-
kranaatteihin verrattuna).
> Sabot-ammuksia käytettiin (ja käytetään edelleen) rihlatuissa
> tykeissä, eikös itse asiassa niihen lisätty se 'FS' elikkä Fin
> Stabilized (ts. evät) juuri sileäputkisten tykkien myötä, koska
> ilman rihlausta ne eivät olisi olleet tarpeeksi tarkkoja?
Nimenomaan. Ne vanhat APDS:ät olivat yleensä varsin epätarkkoja
pidemmille etäisyyksille vaikka ne ammuttiinkin rihlatusta piipusta
(käytännön maksimikäyttöetäisyydet APDS:illä olivat usein jopa vain
puolet siitä mihin muilla "tavallisilla" ampumatarvikkeilla voitiin
helposti ampua).
JTV
Onhan noihin 100, 105 ja 120mm rihlattuihin kaikkiin olemassa
alikaliiperiammuksia, ja nimenomaan naita APFSDS -tyyppisia joiden
pituus/halkaisija -suhde on samaa luokkaa kuin vastaavissa 120-125mm
ammuksissa, ja lapaisy myos. En tieda tekniikasta tarkemmin, mutta
kasittaakseni rihlatun putken tuottama pyorimisliike ei vakauta
ammusta jos se on liian pitka (ilmeisesti ennemminkin painvastoin),
ja siipivakavointi taas ei ymmartaakseni toimi rihlatun putken
normaalisti tuottamilla pyorimisnopeuksilla. Eli lopputulos on se
etta jotenkin sen nuolen pyorimisliike on kai pakko hidastaa, mutta
siita en tieda miten se onnistuu ja tapahtuuko sen tukikappaleen ja
putken vai nuolen ja tukikappaleen valissa... kuulalaakeri oli
lahinna arvaus menetelmasta.
Mita brittien a-tarvikkeisiin tulee, niin sehan on ontelokranaatti
joka heilta puuttuu, normaali panssarintorjunta-ammus on briteilla
uraanialikaliiperinen aivan niinkuin sileaputkisillakin, mutta HEATin
tilalla on HESH...
Jussi
Pahoittelen rumaa tapaa vastata vain pieneen osaan tekstiä, mutta kun
jäi kaivelemaan.
Eli, en ole varma menikö sinun termistö oikein vai tajusinko minä
väärin, mutta eikös suujarrulliset piiput tykkää huonoa juuri
kirjainyhdistelmästä DS, vaikka olit tarjoamassa APDS laukauksia niihin
jotenkuten toimivina verrattuna APDSFS kuteihin. Käsittääksenihän tuo FS
ei vaikuta kovin paljoa piipun sisällä tapahtuvaan toimintaan, sillä noi
siivekkeet ponnahtaa esiin vasta piikun ulkopuolella (saattaahan ne
tietenkin tarttua suujarruun kiinni, mutta....). Vai oliko sittenkin se
FS kriittisempi tekijä noiten suujarrujen kanssa.
Kiitos jo etukäteen valaisusta.
Tomi Koskenvuori
JMT 6 C 320 02150 Espoo
tkos...@cc.hut.fi www.hut.fi/~tkoskenv
+358-(0)50-5248002
with friends like me, who needs enemies
Siis aine on "volframi".
Osmo
> Eli, en ole varma menikö sinun termistö oikein vai tajusinko minä
> väärin, mutta eikös suujarrulliset piiput tykkää huonoa juuri
> kirjainyhdistelmästä DS, vaikka olit tarjoamassa APDS laukauksia niihin
> jotenkuten toimivina verrattuna APDSFS kuteihin. Käsittääksenihän tuo FS
> ei vaikuta kovin paljoa piipun sisällä tapahtuvaan toimintaan, sillä noi
> siivekkeet ponnahtaa esiin vasta piikun ulkopuolella (saattaahan ne
> tietenkin tarttua suujarruun kiinni, mutta....). Vai oliko sittenkin se
> FS kriittisempi tekijä noiten suujarrujen kanssa.
Juri tuo "sabot" osat (eli juuri se DS-osa) on APDS:issä ja APFSDS:issä
rakenteellisesti huomattavan erilaiset, periaatteella että APFSDS:ssä
"nuoli"
on huomattavasti paremmin tuettu ja tästä johtuen myös kyseiset tukevat
"sabot"-osat ovat huomattavasti isommat. Toinen "sabot"-osien kokoon ja
muotoon
radikaalisti vaikuttanut tekijä on "nuolen" muuttunut muoto, tarkemmin
ottaen
"nuolien" pituus/läpimitta suhde on muuttunut valtavasti toisen
maailmansodan
päivistä sikäli että "nuolet" ovat muuttuneet ohuemmiksi ja pidemmiksi
ajan
kuluessa kun metallurgian ja ballistiikan osaaminen on parantunut.
Lisäksi
tietenkin myös tykkien kaliberit ja alikaliberiammusten lähtönopeudet
ovat
kasvaneet huomattavasti. Suujarrulliset tykit joissa APDS alikaliberisia
käytettiin olivat suurimmillaan luokkaa 90 mm (Suomessa suurikaliberisin
näistä taisi olla Charioteer panssarivaunun 83,4 mm:n tykki) ja toisen
maailmansodan aikoina ja 50-luvun alussa suunniteltuja. Toisin sanoen
APDS-tyyppisissä ammuksissa nuo "sabot"-tukiosat olivat lähinnä
nimelliset
ja "nuolen" muoto oli lähellä muitakin kranaatteja, nykyisissä
APFSDS:issä
"nuoli" on muodoltaan todellakin pitkä ja ohut (nuolimainen) tanko jonka
ohjaamiseen putkessa tarvitaan isot "sabot"-osat.
Tuo FS-osio (siiveke vakautus) on myöhemmin tullut parannus jolla
vakautetaan
ammuksen lentoa mutta se ei sinäänsä aiheutaisi ongelmia suujarrun
käytön
osalta.
Yksi esimerkkipiirros nykyaikaisesta APFSDS ammuksesta:
http://www.army-technology.com/contractors/ammunition/royal_ordnance/royal3.html
Kuvassa se siivekkeiden yläpäästä "nuolen" kärkeä ulottuva "nuolen"
ympärillä
oleva kapistus on "sabot".
Tällä sivulla puolestaan kuva 25mm:n modernista APDS ammuksesta:
http://www.rvow.com/25mm_apds.htm
Tuo muovivaippa on uusi juttu jota ei pahemmin muista APDS ammuksista
löydy,
mutta "nuolen" muoto on sen mukainen mitä se APDS:issä yleensäkin on
ollut.
> Nykyiset APFSDS-tyyppinen alikaliberiset eivät suujarrulliseen tykkiin
> käy, suujarrullisissa käytettiin vanhoja APDS-tyyppisiä alikaliberisia
> jonkinverran lähinnä 40-luvulta 60-luvulle.
Suujarru ja nuoliammukset ovat varsin tavallinen yhdistelmä
panssariautojen ja keveiden panssarivaunujen pääaseissa sekä
pst-tykeissä. Pikaisella haulla löytyi Jane's Armor & Artillerystä
edellisiä esim. jenkkien 76 mm M41 ja 105 mm M35, brasilialainen Engesa
90 mm EC-90-III, italialainen Oto Breda 105 mm L/52 ja ranskalaiset 105
mm:n GIAT G1 ja G2 sekä jälkimmäisiä kiinalainen 100 mm tyyppi 86 ja
ryssien 100 mm 2A19 (T-12), 100 mm 2A29 (MT-12) ja 125 mm 2A45M
(Sprut-B). Kaikki olivat suujarrullisia kanuunoita, joiden
ammustyyppeihin kuului Jane'sin mukaan myös APFSDS.
Wilhelm Wirén
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Olen tutkistellut asiaa hiukan tässä välissä. Esim Engesan 90mm
(Cockrill Mk.3)
tykin kohdalla APFSDS:n käyttöönotto onnistui sen jälkeen kun suujarru
suunniteltiin uusiksi nimenomaan kyseistä ammusta varten (alkuperäisen
suujarrutyypin kanssa ei olisi onnistunut - suujarrun sisäistä
läpimittaa
jouduttiin kasvattamaan). Samoin tilanne on ilmeisesti ainakin myös
GIAT:in G1
ja G2 tykkien kanssa (suunniteltu tietyille ammuksille alusta lähtien).
Eli
ilmeisesti onnistunee jos kyseinen APFSDS a-tarvike ja suujarru on
suunniteltu
nimenomaan toimimaan toistensa kanssa. Lisäksi mieleen tulee että onko
suujarru
kiinteä kaikissa noissa pst-tykeissä (esim 2A46M:n psv-versiossa ei ole
suujarrua).
Eri juttu on myös sitten miten tehokas rekyylin-hillitsijä tälläinen
APFSDS
käyttöön muokattu suujarru on.
JTV
> Onhan noihin 100, 105 ja 120mm rihlattuihin kaikkiin olemassa
> alikaliiperiammuksia, ja nimenomaan naita APFSDS -tyyppisia joiden
> pituus/halkaisija -suhde on samaa luokkaa kuin vastaavissa 120-125mm
> ammuksissa, ja lapaisy myos. En tieda tekniikasta tarkemmin, mutta
> kasittaakseni rihlatun putken tuottama pyorimisliike ei vakauta
> ammusta jos se on liian pitka (ilmeisesti ennemminkin painvastoin),
> ja siipivakavointi taas ei ymmartaakseni toimi rihlatun putken
> normaalisti tuottamilla pyorimisnopeuksilla. Eli lopputulos on se
> etta jotenkin sen nuolen pyorimisliike on kai pakko hidastaa, mutta
> siita en tieda miten se onnistuu ja tapahtuuko sen tukikappaleen ja
> putken vai nuolen ja tukikappaleen valissa... kuulalaakeri oli
> lahinna arvaus menetelmasta.
Tavallinen menetelmä nuoliammuksen pyörimisliikkeen estämisessä on se,
että tukiosien ympärillä on löysä ajorengas tai ajorenkaita, jotka
ehkäisevät rihlaun putken aiheuttaman pyörimisliikkeen välittymistä itse
läpäisevään ammukseen. Esim. jenkkien 105 mm:n M735 APFSDS-ammus
pyörähteli tuskin lainkaan putken suulla kun aiempi M392 APDS heitti 4680
r/min. Ilmassa nuoliammuksen siivekkeet taas pyrkivät estämään
pyörimisliikettä, jolloin se ammuksen lennon aikana vielä vaimenee tai
lakkaa kokonaan.
Wilhelm Wirén