Hehehe... näistä tulikin mieleen omakohtainen kokemus: Alokasaikana
puolustusharjoituksessa räkäpäät oli käytetty ja piti tosiaan jatkaa
"laukaus-laukaus-sarrrja" -linjalla. Noh, skabbari karjuu korvanjuuressa:
"Kiivaampaa tulta, kiivaampaa tulta, nehän ovat jo silmillä"!
Alkoi se koohotus swiduttamaan ja huusin pari kertaa: "Repullinen
ranaatteja"! ...ööh, "tulitus" laantui, mutta naurunhörötys oli pari
desibeliä "kiivaampaa"...jopa se skabbari hekotteli pakollisen
"motivointipuheen" lomassa. (Santiksen Saharassa kuumana kesänä -85)
-mika-
Nähty livenä n.2 min. tapahtuneen jälkeen: Sysärin (eikö enää sanota
"patinraiskaaja"?) päässä siisti reikä, liekinsammuttaja ja se sysärin osa,
joka majailee liekinsammuttajan sisällä laajentuneet n. 2-3 kertaiseen
paksuuteen, laatikon kansi singahtanut kypärän kautta takametsään,
kaasumännän suojaputken etupää taipunut ja pöllämystynyt nurmipora silmät
ymmyrkäisinä: "Se potkas aika kovaa".
-mika-
Immolassa -95 sattui samanlainen tapaus ja silloin laatikko turposi niin
ettei siinä aseessa enää liikkunut muu kuin takatähtäin ja peräputken
läppä... Ja sysäriin tuli se pieni reikä...
Pete
Meillä oli hyökkäysharjoitus puolustusasemia vastaan, eli vastapuoli oli
poteroissa ja me esitimme hyökkäävää vihollista. Räkäpäät piipussa
tietenkin ja ammuttiin kohti hyökkääjiä.
Ammuntojen jälkeen erään puolustustaistelijan sysäristä löytyi erittäin
siisti ulostuloaukko (sellainen sulanut 1cm leveä soikio) sysärin
päässä. Räkäpäät oli jaettu pimeässä talvi-illassa, joten kukaan ei
(ilmeisesti) ollut huomannut joukkoon sujahtanutta kovaa paukkua. Ampuja
ei ollut huomannut mitään erityistä ampuessaan, mutta varmasti piippu
ainakin oli mennyt käyttökelvottomaksi. Todistin itse tämän reiän ja
aliluutnantin ilmeen omilla silmilläni, eli ei ole mitään tornihuhua.
Onneksi kukaan ei saanut ko. paukkua otsalohkoonsa, siihen olisi
nimittäin ollut varsin hyvät mahdollisuudet kun lähietäisyyksiltä
ammuttiin kohti.
> Jaa'a silloin joskus -85 näin vierestä kun mopomoppeli ampui sysärin
kanssa
> radalla.
> Eipä siinä muuta tapahtunut kuin että sysäri ja liekinsammutin lähtivät
> kiitämään, liekö ollut niin että vanhemmassa mallissa oli liekinsammutinta
> pitävä sokka tarpeeksi "kevyt" toimiakseen sulakkeena tuollaisessa
> tapauksessa.
Aika paljon vaikutti se, kuinka loppuun asti sen ruuvin kiristi. Meille
pidettiin aika tarkka koulutus, oli nimittäin kuulemma edellinen saapumiserä
ensimmäisellä räkäpääkerralla tehnyt hommat hiukan sinnepäin. Oli suurin osa
sysäreistä lähtenyt ensimmäisellä laukaukselle irti, ja niitä oli sitten
pimeässä haettu lumihangesta...
>
> (eikö enää sanota
> "patinraiskaaja"?)
No jos en väärin käsitä termistöä, niin "patinraiskaaja" on alunperin
pulttilukkokivääriajalta. Tarkoituksena oli
estää puuluodin tai vahan lentäminen pidemmälle. Sysäri eli
sysäyksenvahvistin (-aja) on rk:n varuste, se mahdollistaa latauskoneiston
toimimisen kevyemmillä latauksilla sekä tietysti sen puusälän lentämisen.
Räkäpää on aika tarttunut lempinimi puhekieleen. Eikö räkäpää ole
paukkupatruuna jossa on rypistämällä suljettu hylsy jossa on vahatiivistys?
Tietääkö joku tätä alaa tarkemmin? Nämä ovat ainoastaan omia päätelmiä.
Muistelen nähneeni lisäksi muovisen paukkupatruunan rynnäkkökivääriin. Se
oli vihreä ja ammuttunakin lähes oikean patruunan mitoissa. Luotiosa
ikäänkuin halkesi ja päästi ruutikaasut pihalle. Ongelmana oli sarjojen
ampuminen, koska patruunapesä kuumeni ja sinne jäänyt patruuna suli kiinni.
Isäni armeijamuistoissa oli nimitys "puupää", joka tarkoitti nykyisen
kaltaista paukkupatruunaa.
JM
> Niin juu, mutta tuo mainitsemani juttu oli siis ns. kovalla panoksella, ei
> räkäpäällä.
Tosiaan, en päässyt koskaan näkemään yhtään tapausta, mutta
useammalta vuodelta kerrotuissa "Tötterström ampui kovan
räkäpäänä"-jutuissa ei tapahtunut "muuta" kuin sysärin
lento ja liekinsammuttajan sekä piipun suun lievä muodon-
muutos - laatikko ei koskaan irronnut/vääntynyt/lentänyt
tms.
Fysiikkaa käsittämättömänäkin ymmärrän, että *hyvinkin*
lyhytaikainen ylipaine (etenkin paikassa, jonne se ei
kuulu) voi saada aikaan yllättävän paljon, mutta
1) eikö luoti läpäise sysäriä "kuin voi"; ehtiiko siihen
todella syntyä niin pitkäaikainen "tulppa"?
ja 2) eikö ylimääräinen paine purkaudu kaasumännän
suojaputken rei´ista aivan samoin kuin normaalisti
kovilla ammuttaessa?
Lustig
Juu, niinhän se taitaa olla... tosin vielä -85-86 puhuttiin
patinraiskaajasta, "virallinen" nimi toki tiedettiin (sysäyksenvahvistaja).
-mika-
Oletan, että tässä on aseena ollut rk62. Olisi tietysti
mielenkiintoista (vaikken tätä kenellekkään toivo tapahtuvan) tietää,
mitä tapahtuisi vastaavassa tilanteessa rk95:n kanssa. Luulen, että
tuo 62:n kolmipiikkinen liekinsammutin päästäisi sisällään olevan
sysärin osan laajenemaan helpommin, kuin 95:n liekinsammutin, joka
ympäröisi sysäriä kaikkialta. Muutenkin 95:n sysärin kiinnitys tuntui
(ainakin minusta) 62:n vastaavaa tukevammalta. Toisaalta 95:n laatikon
kansi saattaisi pysyä paikallaan, koska uusissa aseissa kannet olivat
pirun tiukkoja ja ennenkaikkea on se kannen takaosassa oleva
lukitussalpa.
Niin ja vielä kun lisää sen sattuman, että kaasukammion sulkuvipu
olisi kiväärikraanatti asennossa...
JJP Saari
JJP Saari wrote:
> "Mika Kauppi" <mika....@REMOVEtieto-x.fi> wrote in message news:<atq1q6$582>
>
> > Nähty livenä n.2 min. tapahtuneen jälkeen: Sysärin (eikö enää sanota
> > "patinraiskaaja"?) päässä siisti reikä, liekinsammuttaja ja se sysärin osa,
> Oletan, että tässä on aseena ollut rk62. Olisi tietysti
> mielenkiintoista (vaikken tätä kenellekkään toivo tapahtuvan) tietää,
> mitä tapahtuisi vastaavassa tilanteessa rk95:n kanssa. Luulen, että
> tuo 62:n kolmipiikkinen liekinsammutin päästäisi sisällään olevan
> sysärin osan laajenemaan helpommin, kuin 95:n liekinsammutin,
Tämä menee nyt lillukanvarsiin, mutta m95:ssähän on ihan kunnollinen suujarru. Sen
tehtävän on ihan toinen, kuin mitä 62:n liekinsammuttimella. Suujarru vähentää
oleellisesti aseen potkua. Sen, pienemmän lipasvälyksen, tukevamman kannen
kiinnityksen ja perän geometrian ansiosta m95 on oleellisesti (ja todistettavasti)
tarkkakäyntisempi ase kuin m62, vaikka meteli onkin isompi.
Voisin kuvitella, että moinen onnettomuus m95:llä ei johtaisi aseen
"räjähtämiseen", mutta piippu varmasti laajenisi, ja luoti saattaisi hyvinkin
läpäistä koko sysäri-suujarru -yhdistelmän. Toisaalta kaasumännän putki
liitoksineen saattaisi hyvinkin olla se heikko kohta... Teidän arvauksenne ovat
yhtä hyviä kuin minunkin.
> Niin ja vielä kun lisää sen sattuman, että kaasukammion sulkuvipu
> olisi kiväärikraanatti asennossa...
Vipuahan voi pitää tässä asennossa koko ajan ilman kiväärikranaattejakin, jolloin
jokaisen laukauksen jälkeen on tehtävä latausliike. Joskus sellaisellekin voi olla
tarvetta näin rauhan aikana.
))marko
--
alliteration added afterwards
Väittäisin että suujarru ei lisää Rk95:n ominaistarkkuutta mutta ei se
sitä huononnakaan. Sarjatulella aseen käsittelyä se hieman helpottaa
mutta melutasoa se lisää kyllä roimasti yli Rk62:n. Se on huono asia,
samoin kuin se että symmetrisesti asetetut kaasureiät nostattaa
makuuammunnassa irtohiekkaa ja pölyä siinä määrin ilmaan että kahden
laukauksen jäkkeen hiekkamaastossa ampuja ei näe mitään mutta voi
kommentoida maaperän ominaismakua varsin hyvin.
> Voisin kuvitella, että moinen onnettomuus m95:llä ei johtaisi aseen
> "räjähtämiseen", mutta piippu varmasti laajenisi, ja luoti saattaisi hyvinkin
> läpäistä koko sysäri-suujarru -yhdistelmän.
Veikkaan että koko suujarru tai ainakin sen etuosa lähtisi sysäreineen
aseen piipusta etumaastoon. Piippu voisi laajentua ja sen lisäksi
suujarrun kiinnityskierteet piipun ympärillä saisi kyytiä kun suujarru
lähtisi omille teilleen kierteiden päältä. Toinen vaihtoehto olisi
että pelkkä sysäri lähtisi kuin kuppa Töölöstä.
Sirius
Sirius wrote:
> Suujarru vähentää
> > oleellisesti aseen potkua. Sen, pienemmän lipasvälyksen, tukevamman kannen
> > kiinnityksen ja perän geometrian ansiosta m95 on oleellisesti (ja todistettavasti)
> > tarkkakäyntisempi ase kuin m62, vaikka meteli onkin isompi.
>
> Väittäisin että suujarru ei lisää Rk95:n ominaistarkkuutta mutta ei se
> sitä huononnakaan. Sarjatulella aseen käsittelyä se hieman helpottaa
Tarkkuuden parantuminen tulee siitä, että vähentynyt potkaisu vähentää ampuma-asentoon
kohdistuvaa muutosta laukauksen yhteydessä, ja aseen piippu ei heilahda maalista yhtä
paljon kuin m62:lla. Enhän sanonutkaan, että aseen tarkkuus paranisi suujarrun takia.
Termillä "tarkkakäyntisempi" viittaan koko laukaisutapahtumaan ja sen tulokseen. Jos
olosuhteet pysyvät samana, ampuja saa m95:llä pienempiä kasoja kuin m62:lla. Tämä on
todistettu käytännön testeillä.
Kun ase pultataan penkkiin niin, ettei se todellakaan pääse heilumaan laukauksen
vaikutuksesta, saattaa olla, että suujarrun vaikutus ei olekaan enää havaittava.
Rohkenen kuitenkin väittää, että penkistä ammuttaessakin m95 on tarkempi ase kuin vanha
rk.
>> > oleellisesti aseen potkua. Sen, pienemmän lipasvälyksen, tukevamman kannen
>> > kiinnityksen ja perän geometrian ansiosta m95 on oleellisesti (ja todistettavasti)
>> > tarkkakäyntisempi ase kuin m62, vaikka meteli onkin isompi.
Mikään näistä tekijöistähän ei vaikuta suoraan aseen tekniseen
tarkkuuteen, jota normaalisti tarkoitetaan kun puhutaan aseen
"käynnistä".
Ergonomian ja ampumasuorituksen helpottuminen on eri asia.
>Tarkkuuden parantuminen tulee siitä, että vähentynyt potkaisu vähentää ampuma-asentoon
>kohdistuvaa muutosta laukauksen yhteydessä, ja aseen piippu ei heilahda maalista yhtä
Höpsistä. Luoti on jo kaukana siinä vaiheessa kun ase alkaa liikkua
rekyylin takia. Massan hitaus ja muuta sellaista fysiikkaa.
Ase heilahtaa rekyylissä niin rajusti, että jos luoti olisi piipussa
edes rekyylin alussa, niin aseella ei voisi osua yhtään minnekään.
Sen sijaan suujarrun ansiosta on helpompi ampua nopeasti useita
laukauksia peräkkäin, koska piipun nousu ja rekyylin aiheuttama
heilahdus on lievempi ja maali löytyy uudestaan tähtäimeen nopeammin.
>Termillä "tarkkakäyntisempi" viittaan koko laukaisutapahtumaan ja sen tulokseen. Jos
Olisi hyvä pitäytyä vakiintuneissa merkityksissä ettei tule
epäselvyyksiä luovan termien käytön takia.
-Simo
Eiköhän Marko juuri sitä tarkoittanut, niin minä ainakin sen ymmärsin.
--
Kalle Rantanen
<kara...@jippii.fi>
>"Simo" <10...@surfeu.fi> wrote in message
>> Sen sijaan suujarrun ansiosta on helpompi ampua nopeasti useita
>> laukauksia peräkkäin
>
>Eiköhän Marko juuri sitä tarkoittanut, niin minä ainakin sen ymmärsin.
>>>Tarkkuuden parantuminen tulee siitä, että vähentynyt potkaisu vähentää ampuma-asentoon
>>>kohdistuvaa muutosta laukauksen yhteydessä, ja aseen piippu ei heilahda maalista yhtä
>>>paljon kuin m62:lla. Enhän sanonutkaan, että aseen tarkkuus paranisi suujarrun takia.
Niin tämän tosiaan ymmärtäisi, joo.
>>>Termillä "tarkkakäyntisempi" viittaan koko laukaisutapahtumaan ja sen tulokseen. Jos
>>>olosuhteet pysyvät samana, ampuja saa m95:llä pienempiä kasoja kuin m62:lla. Tämä on
>>>todistettu käytännön testeillä.
Mutta sitten tämä kappaleen loppuosa esittää tämän "m95 on tarkempi"
-väiteen niin että syntyy vaikutelma, että kappaleen alkuosa olisi
peruste väitteelle. Siksi ehkä tulkitsin pikaistuksissani väärin.
Eli siis: suujarru ei sinänsä paranna aseen mekaanista tarkkuutta eikä
siis kasojen kokoa. Olisin tarkistanut väitteen käytännön testeistä,
mutten löytänyt kotikirjastosta lehteä jossa on tuon m95:n testi.
Vahva muistikuvani kyllä on, että m62 ja m95 ovat tarkkuudeltaan
vastaavia kun ammutaan aseen vakiotähtäimillä ja m95:n kaasuportti
auki.
Sitten kun m95:een ruuvataan vaimennin, käytetään kiikaritähtäintä ja
suljetaan kaasuportti, se on paljon tarkempi.
- kiikaritähtäin helpottaa tähtäämistä muttei vaikuta aseen
mekaaniseen tarkkuuteen, mutta parantaa siis tietenkin tulosta
avotähtäimiin nähden.
- vaimennin lisää piippuun painoa ja vähentää sen värähtelyä jolloin
tarkkuus paranee
- kaasuportin sulkeminen vähentää koneiston aiheuttamia
paineenvaihteluita jolloin luotien lähtönopeuksien vaihtelu pienenee
ja tarkkuus paranee
Näillä eväillä m95:llä ammuttiin lukemassani kotimaisen lehden
testissä muistaakseni jotain todella pientä kasaa, oliko pari, kolme
senttiä sadalta metriltä? Mutta en muista tarkkuutta avotähtäimillä,
kaasuportti auki eli vertailukelpoisena m62:een.
Ase&Erä-lehden numerossa 8/94 testattiin m62s eli kertatuliversio,
jolla ammuttiin sadasta metristä 6-8 sentin kasaa.
Muistelisin että m95:n vertailukelpoinen tulos oli samaa luokkaa, tai
mahtui joka tapauksessa aseyksilöiden normaalin vaihtelun haarukkaan.
Joku testin sisältävän lehden omaava kertonee tarkat tulokset?
Oma käsitykseni on, että m95:ssä ei ole sellaisia muutoksia m62:een
verrattuna, jotka vaikuttaisivat sen varsinaiseen "käyntiin" eli
mekaaniseen tarkkuuteen.
Ergonomiaa parantavia ja ammuntaa helpottavia muutoksia sen sijaan on
useita. Joku varmaa faktatietoa omaava korjannee, jos muistan väärin.
- Simo
> >>>olosuhteet pysyvät samana, ampuja saa m95:llä pienempiä kasoja kuin m62:lla. Tämä on
> >>>todistettu käytännön testeillä.
>
> Eli siis: suujarru ei sinänsä paranna aseen mekaanista tarkkuutta eikä
> siis kasojen kokoa. Olisin tarkistanut väitteen käytännön testeistä,
> mutten löytänyt kotikirjastosta lehteä jossa on tuon m95:n testi.
> Vahva muistikuvani kyllä on, että m62 ja m95 ovat tarkkuudeltaan
> vastaavia kun ammutaan aseen vakiotähtäimillä ja m95:n kaasuportti
> auki.
Yksi käytännön testi reserviläiskivääreistä on Suomen Sotilaassa 8/2002. Se on kuitenkin
etupäässä käyttötesti, ja tulokset on vain summattu esittämättä taulukoituja tietoja.
Minäkään en löytänyt sellaista lehteä, jossa aseiden mekaanista tarkkuutta verrattaisiin.
Siihen ei juurikaan vaikuta muut tekijät kuin valmistustoleranssit. Jos m62 ja m92 sillä
mittarilla olisivat yhtä tarkkoja, ei m62:lla käytännössä pysty kuitenkaan yhtä pieniä kasoja
ampumaan kuin satunnaisesti (lue onnella).
> - vaimennin lisää piippuun painoa ja vähentää sen värähtelyä jolloin
> tarkkuus paranee
Koska piipun värähtely voi vaikuttaa tarkkuuteen vain sinä aikana, kun luoti on piipussa, en
jaksa uskoa tätä. Etenevätkö piipun värähtelyt siis aseessa nopeammin kuin luoti, ja piipun
päähän kierteellä (välys?) kiinnitetty ylimääräinen massa vähentää näitä värähtelyjä?
Toki vaimennin lisää ampumamukavuutta, mutta silloinkin kuvittelisin vaikutuksen tarkkuuteen
tulevan ennemminkin sarjatulella.
> - kaasuportin sulkeminen vähentää koneiston aiheuttamia
> paineenvaihteluita jolloin luotien lähtönopeuksien vaihtelu pienenee
> ja tarkkuus paranee
Tämän kumosit itse jo suujarrun yhteydessä. Miksi paineenvaihtelut vaikuttaisivat, kun luoti
on jo mennyt silloin, kun kaasut porttiin asti pääsevät?
> Ase&Erä-lehden numerossa 8/94 testattiin m62s eli kertatuliversio,
> jolla ammuttiin sadasta metristä 6-8 sentin kasaa.
Mainitsemassani jutussa testaajat ampuivat m92:lla tuon kokoista kasaa 150 metriltä.
> Muistelisin että m95:n vertailukelpoinen tulos oli samaa luokkaa, tai
> mahtui joka tapauksessa aseyksilöiden normaalin vaihtelun haarukkaan.
> Joku testin sisältävän lehden omaava kertonee tarkat tulokset?
Onhan testejä sitten joka lähtöön, kuka testaa mekaanista tarkkuutta, kuka käytettävyyttä,
mitä patruunoita käytetään jne. Itse en kuitenkaan ole kiinnostunut tieteestä tai edes
asetekniikasta, mutta mukavampihan se aina on ampua hyviä tuloksia kuin huonompia. Ja jos
ampuu huonompia, vika on tietenkin aseessa. Paremmat tulokset taas ovat pelkästään ampujan
hyvyyttä :-)
> Oma käsitykseni on, että m95:ssä ei ole sellaisia muutoksia m62:een
> verrattuna, jotka vaikuttaisivat sen varsinaiseen "käyntiin" eli
> mekaaniseen tarkkuuteen.
Olen pahoillani, kun sotkin termit alkupään viestissä. Jos valmistustoleranssit ovat samat,
on käyntikin sitten sama. Jos taas valmistusmenetelmät ovat kehittyneet, on käynti
parantunut.
> Ergonomiaa parantavia ja ammuntaa helpottavia muutoksia sen sijaan on
> useita. Joku varmaa faktatietoa omaava korjannee, jos muistan väärin.
Niitä mainitsin alussa. Esimerkiksi suora geometria uudessa mallissa, eli perä on piipun
jatkeella ja sen suuntainen, mikä antaa paremman poskituen kuin vanhan mallin piippulinjalta
alaspäin kulkeva perä.
JJP Saari
>Koska piipun värähtely voi vaikuttaa tarkkuuteen vain sinä aikana, kun
>luoti on piipussa, en >jaksa uskoa tätä. Etenevätkö piipun värähtelyt
>siis
>aseessa nopeammin kuin luoti, ja piipun >päähän kierteellä (välys?)
>kiinnitetty ylimääräinen massa vähentää näitä värähtelyjä?
Kyllä ne värähtelyt etenevät nopeammin kuin luoti. Luoti on hidas. Jopa
palamiskaasut etenevät nopeammin kuin luoti...
>> - kaasuportin sulkeminen vähentää koneiston aiheuttamia
>> paineenvaihteluita jolloin luotien lähtönopeuksien vaihtelu pienenee
>> ja tarkkuus paranee
>Tämän kumosit itse jo suujarrun yhteydessä. Miksi paineenvaihtelut
>vaikuttaisivat, kun luoti
>on jo mennyt silloin, kun kaasut porttiin asti pääsevät?
... kuten aiemmin totesin palamiskaasut ja paine etenevät nopeammin kuin
itse luoti. Etenkin siinä vaiheessa kun luoti irtoaa piipusta sen
ympäriltä purkautuu nopeita ruutikaasuja. Miksi esimerkiksi pyörre tai
epätasainen paine EI vaikuttaisi luotiin tuolloin? Massa toki on hidas,
mutta ei tässä isoista muutoksista ole kysekään.
Tämän kaiken suhteen toki en ole asiantuntija mutta muistelen tuollaista
lukeneeni gunworksin edesmenneen Kekkosen kysymyksia ja vastauksia
palstalta.
P.s. fiksaa nyytistimesi rivinpituus 80 merkkiin.
--
Tero-Markus C Rönkkö | "If i could change something in my life,
di...@batmud.bat.org | I would definitely do more mistakes to feel
www.oivalla.net | sorry about"
>> - vaimennin lisää piippuun painoa ja vähentää sen värähtelyä jolloin
>> tarkkuus paranee
>
>Koska piipun värähtely voi vaikuttaa tarkkuuteen vain sinä aikana, kun luoti on piipussa, en
>jaksa uskoa tätä. Etenevätkö piipun värähtelyt siis aseessa nopeammin kuin luoti, ja piipun
>päähän kierteellä (välys?) kiinnitetty ylimääräinen massa vähentää näitä värähtelyjä?
>
>> - kaasuportin sulkeminen vähentää koneiston aiheuttamia
>> paineenvaihteluita jolloin luotien lähtönopeuksien vaihtelu pienenee
>> ja tarkkuus paranee
>
>Tämän kumosit itse jo suujarrun yhteydessä. Miksi paineenvaihtelut vaikuttaisivat, kun luoti
>on jo mennyt silloin, kun kaasut porttiin asti pääsevät?
Herra Rönkkö jo asian totesikin, mutta kertaus on opintojen paha
äitipuoli :)
Eli a) värähtelyt etenevät luotia nopeammin. Vaimentimen positiivinen
vaikutus tarkkuuteen todettiin ihan empiirisin kokein mm. siinä m95:n
testissä, jonka sisältävä lehteni on ilmeisesti jollain tutulla
lainassa...
Piipun värähtelythän ovat tärkeimpiä aseen mekaaniseen tarkkuuteen
vaikuttavia asioita. Eli piipun pitäisi värähdellä mahdollisimman
vähän, ja sekin vähä aina mahdollisimman samalla tavalla. Siksi
tarkkuuskivääreissä on paksut piiput, jotka ovat "vapaasti kelluvia"
eli kiinni vain takapäästään lukonkehyksessä eivätkä tapaa esim. aseen
tukkiin mistään kohtaa.
ja b) ruutikaasut etenevät luotia nopeammin, tai ainakin samaa
vauhtia. "Ohipuhallus" eli ruutikaasujen tunkeutuminen piipussa luodin
ohi on tunnettu piipun kulumista aiheuttava seikka. Kaasutoiminen
koneisto toleransseineen aiheuttaa paineenvaihtelua ja sitä kautta
hajontaa luotien lähtönopeuksiin ja osumatarkkuuteen.
Tämä ei ole mitenkään yhteydessä siihen, että suujarru ei vaikuta
aseen mekaaniseen tarkkuuteen. Luodin ollessa piipussa ruutikaasut
työntävät sitä edellään ja piipussa on kova paine. Sillä hetkellä kun
luoti lentää ulos piipunreiästä, ruutikaasut pääsevät laajenemaan ja
niiden paine laskee ja nopeus hidastuu niin nopeasti, etteivät ne enää
vaikuta luotiin mitenkään.
Kaasut "jäävät jälkeen" luodista siis jo kammiossa suujarrun sisällä,
ennen kuin suujarru ehtii vaikuttaa kaasuihin mitenkään.
Okei: Ehkä voisi väittää että teoriassa jonkin mikrosekunnin
murto-osan ne vaikuttaisivat luotiin sen irrotessa piipunsuusta, mutta
vaikutus olisi niin vähäinen, ettei sitä voisi mitenkään mitata tai
todentaa, eikä sillä ole vähäisintäkään vaikutusta luodin lentoon.
>> Oma käsitykseni on, että m95:ssä ei ole sellaisia muutoksia m62:een
>> verrattuna, jotka vaikuttaisivat sen varsinaiseen "käyntiin" eli
>> mekaaniseen tarkkuuteen.
>
>Olen pahoillani, kun sotkin termit alkupään viestissä. Jos valmistustoleranssit ovat samat,
>on käyntikin sitten sama. Jos taas valmistusmenetelmät ovat kehittyneet, on käynti
>parantunut.
Kovasta keskustelusta huolimatta olemme siis tästä alkuperäisestä
kysymyksestä ilmeisen samaa mieltä :)
Kannattaa lukea se Hyytisen kirja asevalmistuksesta Suomessa ja
vientipuuhista, mikä se nyt nimeltään olikaan. Armeijan vaatimukset
rk:n toleransseista olivat aivan järjettömän tiukat aseen
käyttötarkoitukseen nähden. Hylätyt kappaleet myytiin sitten
pääasiassa USA:n siviilimarkkinoille, kun ei niissä oikeasti mitään
vikaa ollut.
Eli tuskinpa 95:ia on sen tiukemmin toleranssein tehty, ainakaan
siviilimalleja joiden toleransseja eivät armeijan sisäänostajat
tarkasta.
>Niitä mainitsin alussa. Esimerkiksi suora geometria uudessa mallissa, eli perä on piipun
>jatkeella ja sen suuntainen, mikä antaa paremman poskituen kuin vanhan mallin piippulinjalta
>alaspäin kulkeva perä.
62:n putkiperä antaa lähinnä "leukatuen" eikä poskitukea :)
Ja toimii kätevänä vipuvartena niin että aseen piippu nousee rekyylin
takia maksimaalisesti... Nerokas ratkaisu kaiken kaikkiaan :(
-Simo