Valmiusjoukkojen varustaminen
av
>Tulivoimaa telatykeillä ja kranaatinheitinajoneuvoilla
>Valmiusprikaatien tulivoimaa lisätään uusilla asejärjestelmillä. Karjalan
ja Porin Prikaatin yhtymien käyttöön >tulee 155 millin telatykit ja 120
millin panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot. Kainuun Prikaati saa
>käyttöönsä 155 millisiä vedettäviä tykkejä ja 120 millin
heitintelakuorma-autoja.
>Uuteen tykistöasejärjestelmään kuuluu 12 panssaroitua ja todennäköisesti
tela-alustalla liikkuvaa tykkiä, >jotka voivat ampua yli 40 kilometrin
päähän. Tuliyksiköt pystyvät toimimaan itsenäisesti ja niissä voidaan
>käyttää tavanomaisten ampumatarvikkeiden lisäksi erikoisammuksia, kuten
kuorma-ammuksia ja >panssaroituihin maaleihin hakeutuvia ammuksia. Tarjolla
olevia järjestelmiä testataan kuluvan talven aikana >Rovajärvellä.
Mitä on tarjolla...onko kellään tietoa? Tietääkseni Vammakset tykit on
varsin laadukkaita, joten voiko niitä asentaa jollekin telaalustalle?
>Ilma- ja panssarintorjuntaan uusia ohjusjärjestelmiä
>Valmiusprikaatien ilmasuojaa tehostetaan uudella kevyellä
kohdetorjuntaohjusjärjestelmällä, jolla pystytään >torjumaan alle neljän
kilometrin korkeudella lentäviä kohteita. Ohjuksilla pystytään suojaamaan
liikkuvia >joukkoja, lento- ja laivastotukikohtia sekä valtakunnallisesti
tärkeitä kohteita. Päätöstä hankittavasta >mallista valmistellaan.
Tarkempaa tietoa edelleen...millaista ohjusta / järjestelmää ollaan
hankkimassa?
>Taistelijoille kotimaisia pimeänäkölaitteita ja tarkkuuskiväärejä
>Valmiusprikaatien on pystyttävä toimimaan tehokkaasti yöllä ja kaikissa
sääolosuhteissa. Lievestuoreen >varikko on kehittänyt yksittäisille
taistelijoille valonvahvistimen mallia 2000, jota voidaan käyttää
>tähystyslaitteena ja rynnäkkökiväärin tähtäimenä. Osa viidensadan kappaleen
kokeilusarjasta on toimitettu >Kosovon suomalaispataljoonan käyttöön.
Onko jossain tietoa tästä valonvahvistimesta?
>Valmiusprikaateille hankitaan lisäksi 8,6 millin tarkkuuskiväärejä.
Millainen kivääri on kyseessä?
Jari Hämäläinen
> >Valmiusprikaateille hankitaan lisäksi 8,6 millin tarkkuuskiväärejä.
>
> Millainen kivääri on kyseessä?
Sako TRG-42 .334 LM
Artikkeli Ruotuväessä Sako TRG-42:sta
http://www.mil.fi/ruotuvaki/01_00/14.html
Seuraavana muutamia poimintoja artikkelista:
Sako luovutti ensimmäisen TRG-42 tarkkuuskiväärin puolustusvoimille
3.12.
Sotaväessä nimi on 8.6 KIV 2000.
Tehokas ampumaetäisyys 1300 m saakka.
Aseen paino varusteineen kuutisen kiloa.
Parannuksina TRG-41:een nähden ovat mm:
- uudelleen muotoiltu poskituki
- takatukin alamuotoa ja perälevyä nostettu
- uusi pintakäsittely
- suujarrun kiinnitystä ja rakennetta parannettu
- etutukea kehitetty vakaammaksi
- lukkoa muokattu siten, että se on helpommin purettavissa ilman
työkaluja
- edellistä mallia hieman raskaampi
- kehittelyssä on otettu huomioon myös aseen kuljetettavuus
Ase tulee koekäyttöön varusmiehille kesällä 2000.
Osmo Ronkanen
>
>>Valmiusprikaateille hankitaan lisäksi 8,6 millin tarkkuuskiväärejä.
>
>Millainen kivääri on kyseessä?
>
Sakon TRG-42. Kaliperi on .338 Lapua Magnum. Ase on pulttilukkoinen.
Osmo
Juha Ilo
>Ruotuväkilehdestä lueskelin...
>>Tulivoimaa telatykeillä ja kranaatinheitinajoneuvoilla
>>Valmiusprikaatien tulivoimaa lisätään uusilla asejärjestelmillä. Karjalan
>ja Porin Prikaatin yhtymien käyttöön >tulee 155 millin telatykit ja 120
>millin panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot. Kainuun Prikaati saa
>>käyttöönsä 155 millisiä vedettäviä tykkejä ja 120 millin
>heitintelakuorma-autoja.
Kiinnostavaa nahda tykkimiesten koulutus Huovinrinteella. Taitaa tulla
kalliiksi raijata tykkeja Nixulaan ampumaleireille.
<snip>
>>Taistelijoille kotimaisia pimeänäkölaitteita ja tarkkuuskiväärejä
>>Valmiusprikaatien on pystyttävä toimimaan tehokkaasti yöllä ja kaikissa
>sääolosuhteissa. Lievestuoreen >varikko on kehittänyt yksittäisille
>taistelijoille valonvahvistimen mallia 2000, jota voidaan käyttää
>>tähystyslaitteena ja rynnäkkökiväärin tähtäimenä. Osa viidensadan kappaleen
>kokeilusarjasta on toimitettu >Kosovon suomalaispataljoonan käyttöön.
>
>Onko jossain tietoa tästä valonvahvistimesta?
Nain vilaukselta. Komea on :D muuta en tieda.
>>Valmiusprikaateille hankitaan lisäksi 8,6 millin tarkkuuskiväärejä.
>
>Millainen kivääri on kyseessä?
TRG?
-Juha Ilo, 1/99 Rapid Deployment Force - A-Coy, Pori Brigade (Reserve)
i...@lyseo.edu.ouka.fi, @irc JDoe, http://www.lyseo.edu.ouka.fi/~ilo
+358-8-510545 or mobile +358-50-3517884
Matti Raustia
: On Wed, 23 Feb 2000 22:25:49 +0200, av <av...@hotmail.com> wrote:
:>Ruotuväkilehdestä lueskelin...
:>>Tulivoimaa telatykeillä ja kranaatinheitinajoneuvoilla
:>>Valmiusprikaatien tulivoimaa lisätään uusilla asejärjestelmillä. Karjalan
:>ja Porin Prikaatin yhtymien käyttöön >tulee 155 millin telatykit ja 120
:>millin panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot. Kainuun Prikaati saa
:>>käyttöönsä 155 millisiä vedettäviä tykkejä ja 120 millin
:>heitintelakuorma-autoja.
: Kiinnostavaa nahda tykkimiesten koulutus Huovinrinteella. Taitaa tulla
: kalliiksi raijata tykkeja Nixulaan ampumaleireille.
Taitaa pysyä patteriston koulutus Niksulassa SatTR:ssä. Patteristo toimii
kuitenkin sen verran "erillään" pataljoonista ettei ainakaan
tuliasemapuolella saavuteta kovin merkittäviä etuja, vaikka koulutus
olisikin samassa joukko-osastossa. Tulenjohdon kohdalla tilanne on
tietenkin toinen.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Timo Herrala
av wrote:
> Ruotuväkilehdestä lueskelin...
> >Tulivoimaa telatykeillä ja kranaatinheitinajoneuvoilla
> >Valmiusprikaatien tulivoimaa lisätään uusilla asejärjestelmillä. Karjalan
> ja Porin Prikaatin yhtymien käyttöön >tulee 155 millin telatykit ja 120
> millin panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot. Kainuun Prikaati saa
> >käyttöönsä 155 millisiä vedettäviä tykkejä ja 120 millin
> heitintelakuorma-autoja.
> >Uuteen tykistöasejärjestelmään kuuluu 12 panssaroitua ja todennäköisesti
> tela-alustalla liikkuvaa tykkiä, >jotka voivat ampua yli 40 kilometrin
> päähän. Tuliyksiköt pystyvät toimimaan itsenäisesti ja niissä voidaan
> >käyttää tavanomaisten ampumatarvikkeiden lisäksi erikoisammuksia, kuten
> kuorma-ammuksia ja >panssaroituihin maaleihin hakeutuvia ammuksia. Tarjolla
> olevia järjestelmiä testataan kuluvan talven aikana >Rovajärvellä.
>
> Mitä on tarjolla...onko kellään tietoa? Tietääkseni Vammakset tykit on
> varsin laadukkaita, joten voiko niitä asentaa jollekin telaalustalle?
Testeissä on ollut/tulee olemaan saksalainen PzH2000, englantilainen
AS90 ja slovakialainen Zuzana. Viimeksimainittua pyöräalustalla olevaa
ei ole valmistettu 52-cal-versiona, jota Pv ilmeisesti haikailee. Aluksi
listalla oli myös ranskalainen tuote, mutta on ilmeisesti vetäytynyt.
Puolalaisethan juuri valitsivat AS90 sijoitettuna tela-alustalle, joka
on heidän itsensä kehittämä ja ilmeisesti perustuu T-72:n tekniikkaan.
Cheers
Timo
--
* If it walks on four legs and is a vegetarian, it's called food.
*
* >> Need to contact me? Just remove the "NOOSPAM" from the reply
* >> address .
Matti Raustia
: Testeissä on ollut/tulee olemaan saksalainen PzH2000, englantilainen
: AS90 ja slovakialainen Zuzana. Viimeksimainittua pyöräalustalla olevaa
: ei ole valmistettu 52-cal-versiona, jota Pv ilmeisesti haikailee. Aluksi
: listalla oli myös ranskalainen tuote, mutta on ilmeisesti vetäytynyt.
: Puolalaisethan juuri valitsivat AS90 sijoitettuna tela-alustalle, joka
: on heidän itsensä kehittämä ja ilmeisesti perustuu T-72:n tekniikkaan.
Varmaankin siksi, että heillä on ylimääräisiä T-72:a, toisin kuin
meillä. Mitenkäs muuten tällaisessa T-72:n alustalle asennetussa AS90:n
tornissa hoidetaan a-tarviketäyttö? "Oikeissa" panssarihaupitseissahan
täyttö tehdään tyypillisesti perärampin kautta. Entä onko a-tarviketäyttö
pienempi kuin oikeassa AS90:ssä?
av
Matti Raustia kirjoitti viestissä <892s0d$keu$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
Miten käyttö kelpoinen se Suomalainen ajomoottorilla oleva tykki on? Eikö
tässä tykki politiikassa kuitenkin kannattaisi ostaa Suomalaisia, kun niitä
kerran täällä valmistetaan? Onko sillä niin suurta merkitystä, onko kyse
tela-alustaisesta vai esim. Pasin tai maastokuorma-auton vetämästä omalla
ajomoottorilla tai ilman olevasta tykistä? Tela-alustainen tarvinnee myös
lavetin siirtymiin, kun edellä mainittu siirtyy ilman. Varmasti telatykillä
on omat hyvät puolensa, joten asiasta jotain tietäviä pyytäisinkin
valistamaan tietämätöntä:-)
av
Timo Herrala kirjoitti viestissä <38B4E670...@metla.fi>...
Heips,
av wrote:
> Ruotuväkilehdestä lueskelin...
> >Tulivoimaa telatykeillä ja kranaatinheitinajoneuvoilla
> >Valmiusprikaatien tulivoimaa lisätään uusilla asejärjestelmillä. Karjalan
> ja Porin Prikaatin yhtymien käyttöön >tulee 155 millin telatykit ja 120
> millin panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot. Kainuun Prikaati saa
> >käyttöönsä 155 millisiä vedettäviä tykkejä ja 120 millin
> heitintelakuorma-autoja.
> >Uuteen tykistöasejärjestelmään kuuluu 12 panssaroitua ja todennäköisesti
> tela-alustalla liikkuvaa tykkiä, >jotka voivat ampua yli 40 kilometrin
> päähän. Tuliyksiköt pystyvät toimimaan itsenäisesti ja niissä voidaan
> >käyttää tavanomaisten ampumatarvikkeiden lisäksi erikoisammuksia, kuten
> kuorma-ammuksia ja >panssaroituihin maaleihin hakeutuvia ammuksia.
Tarjolla
> olevia järjestelmiä testataan kuluvan talven aikana >Rovajärvellä.
>
> Mitä on tarjolla...onko kellään tietoa? Tietääkseni Vammakset tykit on
> varsin laadukkaita, joten voiko niitä asentaa jollekin telaalustalle?
Testeissä on ollut/tulee olemaan saksalainen PzH2000, englantilainen
AS90 ja slovakialainen Zuzana. Viimeksimainittua pyöräalustalla olevaa
ei ole valmistettu 52-cal-versiona, jota Pv ilmeisesti haikailee. Aluksi
listalla oli myös ranskalainen tuote, mutta on ilmeisesti vetäytynyt.
Puolalaisethan juuri valitsivat AS90 sijoitettuna tela-alustalle, joka
on heidän itsensä kehittämä ja ilmeisesti perustuu T-72:n tekniikkaan.
Miksi ei ole itäkalustoa testattu (esim. 2S19...olikohan se tuo). En usko,
että heillä ei ole taaskaan tarjota Suomelle sopivaa kalustoa (on jo kulunut
lausunto poliitikkojen ja PV:n suussa). Taas luulisi saavan kyseistä
kalustoa sieltä edullisemmin ja niillä säästöillä vois ostaa vaikka jotain
muuta tarpeellista tai vaikkapa varustaa Pasin torni paremmin. Esim. BTR-80A
on varustettu 30 mm. automaattitykillä ja kevyellä kk:lla ja tuskin
länsimaiset on tässä yhtään kevyempiä.
Matti Raustia
: Matti Raustia kirjoitti viestissä <892s0d$keu$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
:>Varmaankin siksi, että heillä on ylimääräisiä T-72:a, toisin kuin
:>meillä. Mitenkäs muuten tällaisessa T-72:n alustalle asennetussa AS90:n
:>tornissa hoidetaan a-tarviketäyttö? "Oikeissa" panssarihaupitseissahan
:>täyttö tehdään tyypillisesti perärampin kautta. Entä onko a-tarviketäyttö
:>pienempi kuin oikeassa AS90:ssä?
: Miten käyttö kelpoinen se Suomalainen ajomoottorilla oleva tykki on? Eikö
: tässä tykki politiikassa kuitenkin kannattaisi ostaa Suomalaisia, kun niitä
: kerran täällä valmistetaan? Onko sillä niin suurta merkitystä, onko kyse
: tela-alustaisesta vai esim. Pasin tai maastokuorma-auton vetämästä omalla
: ajomoottorilla tai ilman olevasta tykistä? Tela-alustainen tarvinnee myös
: lavetin siirtymiin, kun edellä mainittu siirtyy ilman. Varmasti telatykillä
: on omat hyvät puolensa, joten asiasta jotain tietäviä pyytäisinkin
: valistamaan tietämätöntä:-)
Tykistön taktisella liikkuvuudella (eli kyvyllä vaihtaa tuliasemaa) on
nykyään erittäin suuri merkitys, koska mittaustiedustelu eli kyky
paikantaa vihollistykistön tuliasemia on koko ajan parantunut. Uusimmilla
äänimittauskalustoilla päästään jopa muutaman kymmenen metrin
paikantamistarkkuuteen, ja lisäksi on vielä tutka ja
valomittaus. Vihollisen vastakeinojen tehostuessa on tykistön pakko
siirtyä toimintatapaan, jossa suojaisessa odotusasemassa odotetaan
tulikomentoja, ja kun tulikomento tulee, ajetaan läheiseen tuliasemaan,
ammutaan tehtävä ja siirrytään saman tien toiseen paikkaan. Apumoottorilla
varustettu tykki on auttamatta alakynnessä, koska ainakin nykyiset
apumoottoroidut tykit ovat aivan liian hitaita saattaa ampumakuntoon, ne
eivät voi kuljettaa a-tarvikkeita mukanaan, ne eivät tarjoa minkäänlaista
suojaa tykkiryhmälle (uudet panssarihaupitsit suojaavat sirpaleilta ja
kemiallisilta aseilta) ja lisäksi ne ovat ajonopeudeltaan hitaita (luokkaa
10 km/h, vert. PsH n. 60 km/h)
On totta, että vedettävällä kalustolla on parempi strateginen liikkuvuus,
mutta ongelma on siinä että tykistön strategisella liikkuvuudella ei ole
niin suurta merkitystä kuin taktisella liikkuvuudella.
matti
Matti Raustia
: Miksi ei ole itäkalustoa testattu (esim. 2S19...olikohan se tuo). En usko,
: että heillä ei ole taaskaan tarjota Suomelle sopivaa kalustoa (on jo kulunut
: lausunto poliitikkojen ja PV:n suussa). Taas luulisi saavan kyseistä
: kalustoa sieltä edullisemmin ja niillä säästöillä vois ostaa vaikka jotain
: muuta tarpeellista tai vaikkapa varustaa Pasin torni paremmin. Esim. BTR-80A
: on varustettu 30 mm. automaattitykillä ja kevyellä kk:lla ja tuskin
: länsimaiset on tässä yhtään kevyempiä.
Suomessa on jo venäläistä telatykkikalustoa, panssarihaupitsi 122 PsH 74
(sama 122mm putki kuin vedettävässä 122 H 63:ssa, venäläinen
tyyppimerkintä D-30), ja 152mm telakanuuna jonka suomalaista
tyyppimerkintää en nyt muista, joku muu (tm) voi korjata. Venäläisten
järjestelmien ongelma on siinä, ettei järjestelmäintegraatiota ole viety
läheskään niin pitkälle kuin länsimaisissa vaunuissa, eivätkä ne pysty
toimimaan itsenäisesti kuten länsimaiset (länsimaisissa on vaunukohtainen
hyrrä, josta saadaan suunta, paikantamislaite ja laskin). Venäläisillä ei
taida myöskään olla sellaisiin tulinopeuksiin pystyviä panssarihaupitseja
kuin länsimailla. Esim. PzH 2000:lla voidaan ampua samaan tyyliin kuin
Amoksella, eli sopivalla ampumaetäisyydellä saadaan automatiikan avulla
useita kranaatteja samasta putkesta yhtäaikaa maaliin. Yritäppä sitä käsin
suunnattavalla venäläiskalustolla..
Matti Raustia
osoitteesta http://www.pzh2000.com, siellä on aika hyvin juttua vehkeen
ominaisuuksista.
av
Matti Raustia kirjoitti viestissä <893u80$c3i$2...@ousrvr3.oulu.fi>...
No entäs, kun Saksalainen painaa 55 tonnia ja se Englantilainen 42. Kait
silläkin on merkitystä.
Matti Raustia
: No entäs, kun Saksalainen painaa 55 tonnia ja se Englantilainen 42. Kait
: silläkin on merkitystä.
Onko sillä loppujen lopuksi niin suurta merkitystä kuin venäläiskalustoa
lobbaavat ovat antaneet ymmärtää? Paljonko täysperävaunurekka saa
maksimissaan painaa? www.-army-techonology.com-sivujen mukaan tuo AS90:n
paino (42000 kg) on muuten 39 kaliperin putkella, kun taas PzH 2000:ssa on
52 kaliperin putki, eikä sivulta käy ilmi, onko paino haupitsin paino
ilman a-tarvikkeita, polttoaineita ja miehistöä. Pzh 2000:n sivuilla
painon on ilmoitettu olevan <55 tonnia, joten voisi olettaa tuossa olevan
mukana polttoaineet ja a-tarvikkeet (Pzh 2000 voi kuljettaa mukana 60
kranaattia ja 288 panospussia). AS90:n teho/paino suhde on 15,7 hp/tonni
kun taas Pzh 2000:lla se on 13,7 kW/tonni eli 18,37
hp/tonni. Teho/paino-suhde on siis selkeästi parempi saksalaisella.
Odotan innolla Uralintakaisen kaluston lobbaajilta esim. seuraavanlaista
ehdotelmaa: ostetaan Vammaksen apumoottoroituja tykkejä ja liitetään
tykkiryhmään käsisuuntakehämittauspartio (jokainen tykki saa omat
koordinaattinsa tältä), puhelinryhmä (rakentaa parikaapeliyhteyttä
patteriin) ja laskija-aliupseeri (ampuma-arvot tulee täältä). Siinä meillä
on "meidän doktriiniin ja erikoisolosuhteisiin" soveltuva kotimainen
ratkaisu, joka vastaa lähes täysin ulkomaisia kilpailijoitaan..
Timo Herrala
Matti Raustia wrote:
> Varmaankin siksi, että heillä on ylimääräisiä T-72:a, toisin kuin
> meillä. Mitenkäs muuten tällaisessa T-72:n alustalle asennetussa AS90:n
> tornissa hoidetaan a-tarviketäyttö? "Oikeissa" panssarihaupitseissahan
> täyttö tehdään tyypillisesti perärampin kautta. Entä onko a-tarviketäyttö
> pienempi kuin oikeassa AS90:ssä?
Noilla ylimääräisillä T-72:lla ei liene tässä sinänsä merkitystä, koska
tuo puolalaisten telalavetti on kuitenkin täysin uusi vehje, eikä mikään
käyttämättä jäänyt tstpv, johon vain heitettäisiin torni päälle. Se on
siis suunniteltu tähän käyttöön alustaksi, jossa todennäköisesti tuo
a-tarviketäyttökin on otettu huomioon. Lienevät ottaneet T-72:n alustan
lähtökohdaksi, koska ovat jo pitkään vehjettä lisenssillä rakentaneet.
Britithän ovat markkinoineet AS-90:ä (tai vast.) myös suoraan T-72:n
päälle heitettäväksi, mutta tästä ei siis ole puolalaisten kohdalla
kysymys.
Sami Jumppanen
Matti Raustia <matti....@ee.oulu.fi> kirjoitti
viestissä:893ujc$cl4$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> Itse itseäni listäten (eh?): kannattaa katsoa PzH 2000:n markkinointisivut
> osoitteesta http://www.pzh2000.com, siellä on aika hyvin juttua vehkeen
> ominaisuuksista.
>
Jussi Alanen
: Suomessa on jo venäläistä telatykkikalustoa, panssarihaupitsi 122 PsH 74
: (sama 122mm putki kuin vedettävässä 122 H 63:ssa, venäläinen
: tyyppimerkintä D-30), ja 152mm telakanuuna jonka suomalaista
: tyyppimerkintää en nyt muista, joku muu (tm) voi korjata.
152 TelaK 91
Mikko Sippola
Matti Raustia
Näinhän ne on taidettu Venäjällä nimetä, eli 122 Psh 74 = 2S1 (myös
SO-122) ja 152 TelaK 91 = 2S5.
Osoitteessa http://hometown.aol.com/threatmstr/firespt.htm on kuvia ja
vähän tietoakin venäläisistä kranaatinheittimistä, tykeistä ja
telatykeistä. Kehotan kuitenkin suhtautumaan varauksin tekstiin; sen
mukaan mm. M-46 -kanuuna on erinomainen ase (tunnenaan Suomessa nimellä
130 K 54).
Jussi Saari
>
> Osoitteessa http://hometown.aol.com/threatmstr/firespt.htm on kuvia ja
> vähän tietoakin venäläisistä kranaatinheittimistä, tykeistä ja
> telatykeistä. Kehotan kuitenkin suhtautumaan varauksin tekstiin; sen
> mukaan mm. M-46 -kanuuna on erinomainen ase (tunnenaan Suomessa nimellä
> 130 K 54).
Mitas vikaa 130mm kanuunassa on, ainakin vastaanottavassa paassa
olleet Israelilaiset ja Amerikkalaiset ovat kovastikin arvostaneet ko.
aseen tulinopeutta, tarkkuutta ja kantamaa. Kuulemma 70-luvulla ainoa
Israelin ja USA:n kayttama ase jolla pystyttiin samoihin
ampumaetaisyyksiin oli 175mm telakanuuna, mika oli 130mm tykkiin
verrattuna monta kertaa hitaampi tulinopeudeltaan, epatarkka, ja putkea
piti vaihtaa vahan valia...
Jussi
Matti Raustia
Hidas laittaa ampumakuntoon (putki pitää veivata sellaisella
ketjuvinssillä eteen, lavettihaarat pitää nostaa hemmetin korkean
edeltäjän päältä pois (aisapaino varmaan luokkaa 300 kiloa), kannuslevyt
(n. 150 kg/ kpl) kiinnittää lavettihaarojen päihin, kannuskuopat ovat noin
metrin levetä, 50-60 cm pitkät ja 70 cm syvät), lukko on sivulle liikkuva
manuaalinen kiilalukko, raskas ladata suurilla korotuskulmilla (ei
rammeria, kuten uudemmissa tykkimalleissa). Hyvänä puolena kohtalainen
kantama.
Samalla sivulla mainitaan, että 2A65-kanuunahaupitsin saisi ampumakuntoon
kahdessa minuutissa: ko. tykissä on samanlainen lavettiratkaisu kuin 152 H
55:ssä, eikä sitä ainakaan saa millään ilveellä kahdessa minuutissa
ampumakuntoon, vaikkei kannuskuoppien kaivamista otettaisikaan huomioon.
Koskinen Harri
: Mikko Sippola <mikko....@surffi.net> wrote:
: Näinhän ne on taidettu Venäjällä nimetä, eli 122 Psh 74 = 2S1 (myös
: SO-122) ja 152 TelaK 91 = 2S5.
Ah nuo vermeet, millä joka ryhmälaukauksen aikana (lue: tositilanteen
harjoituksen aikana) jotain meni _aina_ pieleen.
Eipä tule ikävä.
Juha Ilo
>Odotan innolla Uralintakaisen kaluston lobbaajilta esim. seuraavanlaista
>ehdotelmaa: ostetaan Vammaksen apumoottoroituja tykkejä ja liitetään
>tykkiryhmään käsisuuntakehämittauspartio (jokainen tykki saa omat
>koordinaattinsa tältä), puhelinryhmä (rakentaa parikaapeliyhteyttä
>patteriin) ja laskija-aliupseeri (ampuma-arvot tulee täältä). Siinä meillä
>on "meidän doktriiniin ja erikoisolosuhteisiin" soveltuva kotimainen
>ratkaisu, joka vastaa lähes täysin ulkomaisia kilpailijoitaan..
:D Vaikka itsekin osaksi lukeudun kyseiseen ryhmaan, taytyy sanoa, etta
hyva heitto.
Eikun kelat vinkumaan ja tulikomentoja suorittamaan :DD
Dart
Matti Raustia <matti....@ee.oulu.fi> wrote in message
news:8968ho$s3r$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> ilman a-tarvikkeita, polttoaineita ja miehistöä. Pzh 2000:n sivuilla
> painon on ilmoitettu olevan <55 tonnia, joten voisi olettaa tuossa olevan
> mukana polttoaineet ja a-tarvikkeet (Pzh 2000 voi kuljettaa mukana 60
> kranaattia ja 288 panospussia).
nih, ja sen lisäksi sen saa liikkeestä tuliasemaan, 8 kranua matkaan ja
taas liikkeeseen alle kahden minuutin.
ajosta tuliasemaan, n. 30s
8 ls <1 min
tuliasemasta ajoon n. 30s
että otetaan näitä 4 ;)
Ossi Vuorilampi
> nih, ja sen lisäksi sen saa liikkeestä tuliasemaan, 8 kranua matkaan ja
> taas liikkeeseen alle kahden minuutin.
>
> ajosta tuliasemaan, n. 30s
> 8 ls <1 min
> tuliasemasta ajoon n. 30s
>
> että otetaan näitä 4 ;)
Tarkoitat kai patteristo/valmiusprikaati. Jos patteristo on 18-putkinen,
kuten nykyisin SA-kokoonpanoissa on, tarvitaan 52 tykkiä (3 prikaatia) +
mahdollisesti jokunen varalle, joka kansainvälisesti katsoen on hyvin
vähän. Tosin jos KaiPr saa pitää vanhan vedettävän kaluston kuten
tiedotusvälineissä on kerrottu (ja siitä tulee riisuttu versio
valmiusprikaatista) rittää 2x18=36 + pari varalle eli 38-40 tykkiä.
Lehdissä on puhuttu myös 12-tykkisistä pstoista valmiusprikaateille
(paluu vanhaan kokoonpanoon?), jolloin 24 (2x12) riittäisi, plus
mahdollinen särkymävara.
Tuon Pzh2000 suorituskyky näyttää ainakin valmistajan kotisivujen
perustella hienolta. Tuohon kun vielä hankittaisiin ohjautuvilla
pst-tytärammuksilla varustettuja kranuja vihollisen panssarijoukkoja
vastaan kaytettäväksi.
Koskapa Pr2005 on nimen omaan hyökkäämään suunniteltu yhtymä tarvitsisi
se mielestäni ehdottomasti kolmen (tai kahden) jääkäripataljoonan
lisäksi myös yhden orgaanisesti siihen kuluvan panssaripataljoonan.
Silloin prikaati osapuilleen vastaisi muidenkin maiden mekanisoituja
joukkoja. Nykyisen kokoonpanosuunnitelman mukaan kun
kohtaamistaistelussa suomalainen jalkaväki todennäköisesti joutuisi
taisteluun ainakin osin taisteluvaunuilla varustettua vihollista vastaan
ilman omien taisteluvaunujen tukea. Tuolta osin säästöt + kevyt
kokoonpano varmasti maksettaisiin verellä.
Ossi
ope
Matti Raustia kirjoitti viestissä <893tsj$c3i$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
>av <av...@hotmail.com> wrote:
>
>: Matti Raustia kirjoitti viestissä <892s0d$keu$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
>Apumoottorilla
>varustettu tykki on auttamatta alakynnessä, koska ainakin nykyiset
>apumoottoroidut tykit ovat aivan liian hitaita saattaa ampumakuntoon, ne
>eivät voi kuljettaa a-tarvikkeita mukanaan, ne eivät tarjoa minkäänlaista
>suojaa tykkiryhmälle (uudet panssarihaupitsit suojaavat sirpaleilta ja
>kemiallisilta aseilta) ja lisäksi ne ovat ajonopeudeltaan hitaita (luokkaa
>10 km/h, vert. PsH n. 60 km/h)
>
Öh,,,, Niin siis vedettävällä tykistöllä A-tarvike liikkuu osin
tykinvetäjissä ja osin A-tarvike autoissa. Ette kai te kuvittele että tykki
jossa on apumoottori liikkuu sillä apumoottorilla marssit, jullit
istuskellen seksikkäästi hajareisin putken päällä, laatikot ja muut
tilpehöörit lavetin perässä pakettinarulla köytettynä kiinni?
Oletan että tuo 10km/h tarkoittaa apumoottorin nopeutta TULIASEMISSA
siirtyessä? Hinausnopeus tykki+kuorma-auto yhdistelmällä on 80km/h.(siis
nopeusrajoitus on 80/km/h) sillähän pääsee 140km/h jos haluaa ajaa.
Sillä Wanhalla Hywällä tykkikalustolla treenaillessani huomasin, että
tykkiryhmä (8 miestä) ei saa 155 K 83 tuliasemissa juuri mitään. Se perkele
kun painaa yli 10t, liikuta sitä sitten metsässä jonkun kannon yli
lihasvoimin. 122 H 63 oli nöyrempi, kun se painoikin vain 3,5t.
Apumoottorilla tykki siirretään asjoneuvo uralta varsinaiseen tuliasemaan,
jolloin saavutetaan se etu, että tykit eivät ole ihan tien vieressä, ja koko
tuliasemia ei tarvitse aurata, jolloin ne on helpompi maastouttaa ja tykit
piilotella. eli minä ottaisin sen apumoottoritykin ihan heti, tai sitten
tykkiryhmään 8 olympiatason painonnostajaa.
>On totta, että vedettävällä kalustolla on parempi strateginen liikkuvuus,
>mutta ongelma on siinä että tykistön strategisella liikkuvuudella ei ole
>niin suurta merkitystä kuin taktisella liikkuvuudella.
No jaa, mene ja tiedä. Jos jonkinlainen painopiste pitää tulituelle asettaa
ylijohdon tasolta, niin siirtymävaiheessa taitaa se operatiivinen liikkuvuus
olla tärkeämpi. Sitten senjälkeen on se taktinen liikkuvuus mukavaa.
>
>matti
>
ope
Matti Raustia kirjoitti viestissä <89glms$8kd$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
>
>Osoitteessa http://hometown.aol.com/threatmstr/firespt.htm on kuvia ja
>vähän tietoakin venäläisistä kranaatinheittimistä, tykeistä ja
>telatykeistä. Kehotan kuitenkin suhtautumaan varauksin tekstiin; sen
>mukaan mm. M-46 -kanuuna on erinomainen ase (tunnenaan Suomessa nimellä
>130 K 54).
Öh,,, Eikös se olekin? Onhan se tulinopeus nyt nykyään vähän niin ja näin,
mutta parempi se on kaikenkaikkiaan kun esim M109 psHaupitsi (kantama,
painavampi kranaatti, tarkkuus)
Sitäpaitsi sehän on tätä nykyä rantapyssyn pääase.
>
>matti
Matti Raustia
: Matti Raustia kirjoitti viestissä <89glms$8kd$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
:>
:>Osoitteessa http://hometown.aol.com/threatmstr/firespt.htm on kuvia ja
:>vähän tietoakin venäläisistä kranaatinheittimistä, tykeistä ja
:>telatykeistä. Kehotan kuitenkin suhtautumaan varauksin tekstiin; sen
:>mukaan mm. M-46 -kanuuna on erinomainen ase (tunnenaan Suomessa nimellä
:>130 K 54).
: Öh,,, Eikös se olekin? Onhan se tulinopeus nyt nykyään vähän niin ja näin,
: mutta parempi se on kaikenkaikkiaan kun esim M109 psHaupitsi (kantama,
: painavampi kranaatti, tarkkuus)
Millä tavalla se on parempi kuin esim. M109? Minusta kannuskuoppien
kaivaminen ja puolen tunnin ampumakuntoon laittaminen ei tee siitä
ainakaan parempaa.
: Sitäpaitsi sehän on tätä nykyä rantapyssyn pääase.
Syy tuohon taitaa olla se, että kt:lle on saatu edes vähän parempia
tykkejä joten 130 K 54:t on siirretty rt:lle.
Matti Raustia
: Matti Raustia kirjoitti viestissä <893tsj$c3i$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
:>Apumoottorilla
:>varustettu tykki on auttamatta alakynnessä, koska ainakin nykyiset
:>apumoottoroidut tykit ovat aivan liian hitaita saattaa ampumakuntoon, ne
:>eivät voi kuljettaa a-tarvikkeita mukanaan, ne eivät tarjoa minkäänlaista
:>suojaa tykkiryhmälle (uudet panssarihaupitsit suojaavat sirpaleilta ja
:>kemiallisilta aseilta) ja lisäksi ne ovat ajonopeudeltaan hitaita (luokkaa
:>10 km/h, vert. PsH n. 60 km/h)
:>
: Öh,,,, Niin siis vedettävällä tykistöllä A-tarvike liikkuu osin
: tykinvetäjissä ja osin A-tarvike autoissa. Ette kai te kuvittele että tykki
: jossa on apumoottori liikkuu sillä apumoottorilla marssit, jullit
: istuskellen seksikkäästi hajareisin putken päällä, laatikot ja muut
: tilpehöörit lavetin perässä pakettinarulla köytettynä kiinni?
: Oletan että tuo 10km/h tarkoittaa apumoottorin nopeutta TULIASEMISSA
: siirtyessä? Hinausnopeus tykki+kuorma-auto yhdistelmällä on 80km/h.(siis
: nopeusrajoitus on 80/km/h) sillähän pääsee 140km/h jos haluaa ajaa.
Tämä aihe on jauhettu kohta kuoliaaksi, mutta vielä kerran. Tottahan
apumoottoroidun tykin käsittely tuliasemissa on helpompaa, mutta silti se
on panssarihaupitsiin (vast.) verrattuna aneeminen ja ennen kaikkea
lyhytikäinen, koska apumoottorointi ei poista sellaisia pikkujuttuja kuin
mm. asemasta lähdössä kuin maakiilojen irroittamista, a-tarvikkeiden
lavalle nostelemista yms, joka käytännössä tarkoittaa sitä että
apumoottoroitu tykki ei voi toimia nykyisen vastatykistön nopeuden ja
tarkkuuden edellyttämällä tavalla eli yksi tulitehtävä yhdestä
asemasta. Ampumakuntoon laittaminenkin on todella hidasta, tuliasemien
valmistelusta puhumattakaan. Panssarihaupitseilla ei talvella tarvita
aurauksia eikä tuliasemien mittauksia koska jokaisessa haupitsissa on oma
paikantamislaite ja hyrrä.
: Sillä Wanhalla Hywällä tykkikalustolla treenaillessani huomasin, että
: tykkiryhmä (8 miestä) ei saa 155 K 83 tuliasemissa juuri mitään. Se perkele
: kun painaa yli 10t, liikuta sitä sitten metsässä jonkun kannon yli
: lihasvoimin. 122 H 63 oli nöyrempi, kun se painoikin vain 3,5t.
: Apumoottorilla tykki siirretään asjoneuvo uralta varsinaiseen tuliasemaan,
: jolloin saavutetaan se etu, että tykit eivät ole ihan tien vieressä, ja koko
: tuliasemia ei tarvitse aurata, jolloin ne on helpompi maastouttaa ja tykit
: piilotella. eli minä ottaisin sen apumoottoritykin ihan heti, tai sitten
: tykkiryhmään 8 olympiatason painonnostajaa.
Ei apumoottoroitu tykki tuliasemin auraustarvetta mihinkään poista, eikä
tykkien piilottelu ole mikään vastaus jos niillä tykeillä aiotaan ampua,
sillä mittaustiedustelu on kehittynyt viimevuosina niin tehokkaaksi että
tuliasemat saadaan selville muutaman kymmenen metrin tarkkuudella.
:>On totta, että vedettävällä kalustolla on parempi strateginen liikkuvuus,
:>mutta ongelma on siinä että tykistön strategisella liikkuvuudella ei ole
:>niin suurta merkitystä kuin taktisella liikkuvuudella.
: No jaa, mene ja tiedä. Jos jonkinlainen painopiste pitää tulituelle asettaa
: ylijohdon tasolta, niin siirtymävaiheessa taitaa se operatiivinen liikkuvuus
: olla tärkeämpi. Sitten senjälkeen on se taktinen liikkuvuus mukavaa.
Eihän valmiusprikaatien jalkaväenkään taktinen liikkuvuus ole noita
panssarihaupitseja parempi: Kainuun prikaatilla on varustuksena
telakuorma-autot jotka eivät tuota 50-60 km/h nopeutta pysty ylittämään.
Juha Ilo
>Koskapa Pr2005 on nimen omaan hyökkäämään suunniteltu yhtymä
>tarvitsisi
>se mielestäni ehdottomasti kolmen (tai kahden) jääkäripataljoonan
>lisäksi myös yhden orgaanisesti siihen kuluvan panssaripataljoonan.
>Silloin prikaati osapuilleen vastaisi muidenkin maiden mekanisoituja
>joukkoja. Nykyisen kokoonpanosuunnitelman mukaan kun
>kohtaamistaistelussa suomalainen jalkaväki todennäköisesti joutuisi
>taisteluun ainakin osin taisteluvaunuilla varustettua vihollista
>vastaan
>ilman omien taisteluvaunujen tukea. Tuolta osin säästöt + kevyt
>kokoonpano varmasti maksettaisiin verellä.
Nimenomaan.
En nyt vaita etta Steel Panthers 2 olisi se kaikkein paras sodan-
kaynnin simulaattori, josta kannattaa tehda tiettyja johtopaatoksia,
mutta sen olen todennut, ettei yhdellakaan etenemis-/hyokkaystehta-
valla ole minkaannakoisia toteutumismahdollisuuksia, jos yritetaan
lapi motorisoidun jalkavaen voimin. Vastustajalla on lahes aina
vaunuja kaytossaan, ja vaikkei olisikaan, pst-ohjusryhmat tekevat
paseista rumaa jalkea. Lahes aina itaisen vastustajan 'kevein' kalusto
on BMP-1/2 vaunut ja niitakin vastaan pasein liikkuva jaakariosasto on
lahestulkoon hampaaton.
Ainoa kokoonpano, jolla vastahyokkaykset ovat mahdollisia, on PsJ-
osastot, vaunujoukkueella / -komppanialla vahvennettuna luonnollisesti.
Ja onhan tama nyt loogista muutenkin ;)
Yama
Matti Raustia wrote:
> ope <zzt...@sjoki.uta.fi> wrote:
> : Sitäpaitsi sehän on tätä nykyä rantapyssyn pääase.
>
> Syy tuohon taitaa olla se, että kt:lle on saatu edes vähän parempia
> tykkejä joten 130 K 54:t on siirretty rt:lle.
Mainittujen ominaisuuksien takia K 54 ei varmaan ole kovin hyvä etulinjan
kenttätykki mutta eihän se Suomessa mikään prikaatin ase ole koskaan kai
ollutkaan vaan ne on varattu ylijohdon erillisiin reserveihin ja nyt näköjään
rt:lle. Noissa tehtävissä pitkä kantama ja hyvä tarkkuus ovat varmasti
kohtuutärkeitä.
Muistelen että Vietnamissa muutama 130-millinen aiheutti suhteettomia ongelmia
jenkeille ja omat 175mm M107:t eivät voineet niille paljoakaan. Operaatiot
näiden tykkien jahtaamiseksi sisälsivät lopulta B-52:iakin.
Matti Raustia
: Matti Raustia wrote:
:> ope <zzt...@sjoki.uta.fi> wrote:
:> : Sitäpaitsi sehän on tätä nykyä rantapyssyn pääase.
:>
:> Syy tuohon taitaa olla se, että kt:lle on saatu edes vähän parempia
:> tykkejä joten 130 K 54:t on siirretty rt:lle.
: Mainittujen ominaisuuksien takia K 54 ei varmaan ole kovin hyvä etulinjan
: kenttätykki mutta eihän se Suomessa mikään prikaatin ase ole koskaan kai
: ollutkaan vaan ne on varattu ylijohdon erillisiin reserveihin ja nyt näköjään
: rt:lle. Noissa tehtävissä pitkä kantama ja hyvä tarkkuus ovat varmasti
: kohtuutärkeitä.
Suomen kenttätykistön historia -kirjasarjan mukaan 130 K 54 oli jo
hankittaessa "vanhahtava". Ylijohdon tykistö on yhtälailla vihollisen
vastatykistötoiminnan kohteena joten taktista liikkuvuutta tarvitaan
sielläkin.
Jussi Saari
>
> Yama <tj...@paju.oulu.fi> wrote:
> Suomen kenttätykistön historia -kirjasarjan mukaan 130 K 54 oli jo
> hankittaessa "vanhahtava". Ylijohdon tykistö on yhtälailla vihollisen
> vastatykistötoiminnan kohteena joten taktista liikkuvuutta tarvitaan
> sielläkin.
Vihollisen vastatykistötoiminta käy kuitenkin oleellisesti
hankalammaksi jos aseet joilla päästään 130mm kantamille ovat kovin
harvassa, eikä tehossakaan ole kehumista (175mm hajonta ja tulinopeus,
tai sen puute). Toki 90-luvulla on tilanne jo muuttunut kun on M109A6:t
ja 2S19:t ja kuorma-ammukset sun muut, mutta silloin kun 130 K54:t
hankittiin oli tilanne toinen.
Jussi
Matti Raustia
Toisaalta jos halutaan hyötyä ylijohdon tykistön paremmasta kantamasta
niin tykit kannattaisi sijoittaa lähemmäs etulinjaa jolloin
mm. tiedustelutulenjohtajat voisivat käyttää tykistön tulta kauempana
vihollisen selustassa. Kaksipiippuinen (vai pitäisikö sanoa
kaksiputkinen) juttu siis.
Toinen juttu on sitten se, että tykeillä tahtoo hajonta olla melko suuri
äärikantamilla, joten parikymmentä kilometriä etulinjan taakse sijoitettua
patteristoa voi Suomen oloissa lyhyillä tähystysetäisyyksillä olla hankala
käyttää esim. puolustuksen tukemiseen.
Antti Heikkila
> Koskapa Pr2005 on nimen omaan hyökkäämään suunniteltu yhtymä tarvitsisi
> se mielestäni ehdottomasti kolmen (tai kahden) jääkäripataljoonan
> lisäksi myös yhden orgaanisesti siihen kuluvan panssaripataljoonan.
> Silloin prikaati osapuilleen vastaisi muidenkin maiden mekanisoituja
> joukkoja.
Nykyisin kai voidaan varustaa panssariprikaatien lisäksi erillisiä
panssaripataljoonia (noin kolme, tälläistä tietoa on vilahtanut eri
lähteissä viime vuosina), joiden päätehtävä kai olisi nimenomaan
jääkäriprikaatien tukeminen, eli Pr2005:t voisivat saada 'oman' PsP:nsä
kukin.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Ossi Vuorilampi
> Nykyisin kai voidaan varustaa panssariprikaatien lisäksi erillisiä
> panssaripataljoonia (noin kolme, tälläistä tietoa on vilahtanut eri
> lähteissä viime vuosina), joiden päätehtävä kai olisi nimenomaan
> jääkäriprikaatien tukeminen, eli Pr2005:t voisivat saada 'oman' PsP:nsä
> kukin.
>
> Antti Heikkilä
> Antti.H...@helsinki.fi
Olen itsekin lukenut noiden erillisten PsP:ien olemassaolosta
SA-kokoonpanossa. Ne voisivat todellakin toimia Pr2005:ien tukena. Olisi
toki parempi jos yhteistoimintaa harjoiteltaisiin jo rauhan aikana, joka
taas edellyttäisi taisteluvaunujen käyttöä valmiusprikaateissa
harjoituskäytössä myös oman joukon osana, ei vain satunnaisena
harjoitusvastustajana. Toivottavasti näin jo menetellään KarPr:ssa,
PorPr:ssa ja KaiPr:ssa.
Ossi
Antti Heikkila
> Olen itsekin lukenut noiden erillisten PsP:ien olemassaolosta
> SA-kokoonpanossa. Ne voisivat todellakin toimia Pr2005:ien tukena. Olisi
> toki parempi jos yhteistoimintaa harjoiteltaisiin jo rauhan aikana, joka
> taas edellyttäisi taisteluvaunujen käyttöä valmiusprikaateissa
> harjoituskäytössä myös oman joukon osana, ei vain satunnaisena
> harjoitusvastustajana. Toivottavasti näin jo menetellään KarPr:ssa,
> PorPr:ssa ja KaiPr:ssa.
Ainakin KarPr:ssä on koulutettu (viime vuonna?) yksi T-55 -joukkue,
ilmeisesti taka-ajatuksena on ollut totuttaa jääkärit yhteistoimintaan
taisteluvaunujen kanssa, kohtahan sinne saadaan myös uusia
rynnäkkövaunuja. Suomen mittakaavassa on kuitenkin taloudellisesti
kannattavaa keskittää vaunukalusto yhteen paikkaan, joten tuskin
taisteluvaunuja aiotaan hajasijoittaa neljään prikaatiin (PsPr +
Pr2005:t).
Erillisen PsP:n vaunukomppania on todennäköisimmin yhteistyössä saman
pataljoonan psj-komppanian kanssa, mutta olisi kieltämättä hyvä, jos myös
Pr2005:n jääkärit saisivat kokemusta tst-vaunujen kanssa harjoittelusta,
esim. yhdessä PsPr:n kanssa järjestettävien harjoitusten muodossa. Tosin
toisessa threadissa taidettiin tulla siihen tulokseen, että 6kk on
panssarijääkäreillekin rajallinen aika kouluttaa hyvin sekä toiminta
psj-joukkueena ja psj-komppaniana että taisteluvaunujen saattotoiminnan
hienoudet, vaikka vaunuja löytyy 'omasta takaa'. Voi olla, että
'tavallisten' jääkärien harjoittelu jäisi sitten vielä vähemmälle kuin
psj:ien.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Juha Ilo
>harjoituskäytössä myös oman joukon osana, ei vain satunnaisena
>harjoitusvastustajana. Toivottavasti näin jo menetellään KarPr:ssa,
>PorPr:ssa ja KaiPr:ssa.
En tieda, onko tilanne muuttunut vuodessa, mutta ainakaan 99 ei vaunuja
nahty kuin jv-leirilla, vastustajina.
Ville Norrman
"Juha Ilo" <i...@lyseo.edu.ouka.fi> wrote in message
news:slrn8em0e...@calvin.lyseo.edu.ouka.fi...
> mutta sen olen todennut, ettei yhdellakaan etenemis-/hyokkaystehta-
> valla ole minkaannakoisia toteutumismahdollisuuksia, jos yritetaan
> lapi motorisoidun jalkavaen voimin. Vastustajalla on lahes aina
> vaunuja kaytossaan, ja vaikkei olisikaan, pst-ohjusryhmat tekevat
> paseista rumaa jalkea. Lahes aina itaisen vastustajan 'kevein' kalusto
> on BMP-1/2 vaunut ja niitakin vastaan pasein liikkuva jaakariosasto on
> lahestulkoon hampaaton.
Nyt unohdit, että "murtokohdassa tavattavat viholliset vaunut tuhotaan
kertasinkojen keskitetyllä tulella" ;)
// norrman, ville norrman
Risto Tammela
> On Wed, 05 Apr 2000, Ossi Vuorilampi <ovuo...@levi.urova.fi> wrote:
>>taas edellyttäisi taisteluvaunujen käyttöä valmiusprikaateissa
>>harjoituskäytössä myös oman joukon osana, ei vain satunnaisena
>>harjoitusvastustajana. Toivottavasti näin jo menetellään KarPr:ssa,
>>PorPr:ssa ja KaiPr:ssa.
> En tieda, onko tilanne muuttunut vuodessa, mutta ainakaan 99 ei vaunuja
> nahty kuin jv-leirilla, vastustajina.
LMPA:n talvileirillä meillä oli saatoojääkäreinä taisteluosasto Matti,
joka koostui Upinniemen JV-AUK:n oppilaista. Ideana ei varmaankaan tosin
ollut kouluttaa saattojääkäreitä Er.PsVP:aan vaan antaa oppilaille kunnon
sikatetsausta. Ukot juoksivat muistaakseni 2.5 kilsaa umpihangessa
vaunujen edellä ja ykkönen eteni kuin Karhumäessä konsanaan.
t:rike