Kiinasta ja saksasta ostetut rynkyt
Arno Pakarinen
sodan ajan puolustusvoimien sotilaat voidaan varustaa rynnäkkökiväärein."
Mitähän nämä rynkyt mahtaa olla ja paljonko niitä on?
Arno Pakarinen
Pekka Siltala
news:3bfbc065$1...@news.raketti.net...
> Mitähän nämä rynkyt mahtaa olla ja paljonko niitä on?
Kiinalaiset ovat Norinco arms (osa China north industries corppia)
valmistamia Avomat Kalashnikov -kopioita normaalissa 7.62 x 39 kaliberissa.
Teoreettinen tulinopeus 600 ls/min. Paino 3,570 g tyhjällä lippaalla, 30 ls
lippaan kanssa ~4,2 kg. Normaalin FMJ kudin lähtönopeus ~700 m/s. Mutu
tarkkuus +3 MOA, mutta eihän sotilasaseella nyt tikkuaskiin puolesta
kilometristä ammutakkaan ;-) Eikä Norinco pääse työn laadussa maailmalla
liikkuneiden lausuntojen mukaan lähellekään aitoa Mikhail Timotevitchin
tehtaalta tullutta versiota. No, ei sen tarvitsekaan olla mikään
insinööritaidon ihmenäyte, riittää kun sillä voi tappaa läjän ihmisiä.
Vertailun vuoksi omana arvionani yhden H&K G36sen hinnalla saa 10-15
kappaletta Norincoja. Muistaakseni vanhojen lehtitietojen mukaan kivääreitä
on 200 000 - 300 000 kappaletta. Sodanajan vahvuushan on pitkälle reilut
puoli miljoonaa.
--
Pekka
Sirius
> sodan ajan puolustusvoimien sotilaat voidaan varustaa rynnäkkökiväärein."
>
> Mitähän nämä rynkyt mahtaa olla ja paljonko niitä on?
Kiinalaisia on ainakin 100000 kpl, todennakoisesti enemmankin. Ase on
peltirunkoinen kiinalainen AKM-versio sivulle taittuvalla
taittoperalla.
DDR-aseiden lukumaarista ei ole tarkkaa tietoa, todennakoisesti
enemman kuin kinuskeja koska naista ei maksettu kuin rahtikulut.
Jalleen AKM-kopio, talla kertaa valmsitettu DDR:ssa. Aseesta on
nakynyt seka taittoperaversiota etta muovisella kiintealla tukilla
varustettua versiota.
Sirius
Juha Aaltonen
>on 200 000 - 300 000 kappaletta. Sodanajan vahvuushan on pitkälle reilut
>puoli miljoonaa.
Sodan ajan vahvuus on 490 000 aijaa ja laskee vuoteen 2008 mennessa 430 000
mieheen.
En tarkkaan muista, koska laskettiin tuohon alle puoleen miljoonaan, olisiko
ollut 1997 selonteon perusteella ja kuinka monesta miehesta. Joskus kaaauan
sitten on kuulemma reteasti ilmoiteltu milloin 600 000, milloin 700 000,
mutta nuo luvut nyt olivat mita olivat. Nykyiset luvut ovat jarkevampia,
silla vasta tuolle vahan alle puolelle miljoonalle on jakaa edes ase per
mies ja sekin siis vasta noiden kiina/ddr-hankintojen jalkeen ;)
Juha Aa.
Ismo
otetaanko käyttöön vai jääkö vaimoille kodinturvavälineeksi?
Ismo
"Pekka Siltala" <ps...@nic.fi> wrote in message
news:9tgvoa$6st$1...@oravannahka.helsinki.fi...
tje...@utu.fi
>Mites jos suomeen tulis sotatilanne, niin siviilien semi-auto "rynkyt",
>otetaanko käyttöön vai jääkö vaimoille kodinturvavälineeksi?
>
Tuohon en osaa vastata, mutta ei kai sotatilanteessakaan kaikkia
aseita oteta firmalle (edes korvausta vastaan). Esim. oma isoisä
joutui sodan aikana ostamaan itselleen jostakin urheilukaupasta 9mm
pistoolin, eli ainakin kaupasta aseita löytyi.
Olisi kyllä hauska tietää kuinka paljon firmalla on .308 paukkua
varastossa, vaikkei se (kait) kuulukaan "virallisiin" kaliipereihin.
Kun maassa kuitenkin on kiljoona .308 aseta voisin olettaa että
firmallakin olisi jokunen miljoona .308 patruunaa hyllyssä. Samaten
5.56 sekä 5.45 määrät kiinnostaisivat. Kun naapureilla kerran on noita
käyttävät rynkyt, olisi erittäin loogista että noita patruunoita
löytyisi meiltäkin. (en siis ole hakemassa mitään tarkkoja lukuja,
vaan lähinnä varmistusta tyyliin "onhan niitä aika paljon")
Tuukka
Sampo Mattila
> Olisi kyllä hauska tietää kuinka paljon firmalla on .308 paukkua
> varastossa, vaikkei se (kait) kuulukaan "virallisiin" kaliipereihin.
> Kun maassa kuitenkin on kiljoona .308 aseta voisin olettaa että
> firmallakin olisi jokunen miljoona .308 patruunaa hyllyssä.
Mullon semmonen käsitys jäänyt kantapeikkojen jutuista, että kovan
paikan tullen oman tussarin kyllä sais ottaa völjyyn, mutta kuteja
ei kannattas liiemmion firmalta odottaa (siis jossei ne rynkyn patit
ole passeleita).
Ajatteleppas minkälainen painajainen tuo olisi tvällärille, jos
täytyisi tukea kaikkia mahdollisia patruunakokoja mitä äijät nyt on
sattuneet kotoaan mukaan raahaamaan.
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
J.H.
"Sampo Mattila" <sa...@cobra.bio.purdue.edu> kirjoitti viestissä
news:slrn9vvk7r...@cobra.bio.purdue.edu...
lomakkeella vähintään kolmena kappaleena jotta tämä voisi toimittaa sen
eteenpäin pataljoonan tväl-sportin yli-väbälle ja tämä edelleen prikaatin
tväl-keskusvarastolla olevalle teknikkoylilutille, niin ehkä noin kahden
viikon odotusajan jälkeen olet saanut laatikollisen pateja siihen
tussariisi...:) Pyhä byrokratius rules
Simo I O Tikka
: tje...@utu.fi <tje...@utu.fi> wrote:
: Mullon semmonen käsitys jäänyt kantapeikkojen jutuista, että kovan
: paikan tullen oman tussarin kyllä sais ottaa völjyyn, mutta kuteja
: ei kannattas liiemmion firmalta odottaa (siis jossei ne rynkyn patit
: ole passeleita).
Minullekin kertoiltiin joku vuosi sitten, että "yhteensopivat" aseet
kuten ysimilliset pistoolit todennäköisesti lunastettaisiin "enemmän
tarvitsevien" käyttöön jos sellaisen mukaansa ottaisi.
Epästandardin kaliiperisia aseita saisi kantaa mukanaan jos haluaisi,
mutta patruunat pitäisi olla omasta takaa.
- Simo
------------------------------------------------------------------
| sit...@cc.helsinki.fi | http://www.helsinki.fi/~sitikka/ |
------------------------------------------------------------------
| Kieli on annettu ihmiselle, jotta hän voisi salata ajatuksensa |
| - Dante Alighieri |
------------------------------------------------------------------
Risto Tammela
> Minullekin kertoiltiin joku vuosi sitten, että "yhteensopivat" aseet
> kuten ysimilliset pistoolit todennäköisesti lunastettaisiin "enemmän
> tarvitsevien" käyttöön jos sellaisen mukaansa ottaisi.
Valtiolla on tarpeeksi FN:ja määrävahvuuksien täyttämiseksi. En näe
mitään hyötyä siitä, että huoltoa monimutkaistettaisiin lunastamalla
pistooleja.
t:rike
Osmo Ronkanen
> On Thu, 22 Nov 2001 12:27:17 GMT, "Ismo" <kännykkä@nokia.com> wrote:
>
> >Mites jos suomeen tulis sotatilanne, niin siviilien semi-auto "rynkyt",
> >otetaanko käyttöön vai jääkö vaimoille kodinturvavälineeksi?
> >
Noita aseita on niin vähän (luokkaa 10000) ettei niille nykytilanteessa
olisi käyttöä. Silloin, kun rynkkyjä oli liian vähän homma olisi ollut
toinen, mutta silloin ei noitakaan ollut kovin paljoa.
Osmo
tje...@utu.fi
Totta, varsinkaan kuin viimeisen ison sodan aikana näin ei (ainakaan
totaalisesti) tehty, vaikka aseista oli suurempi pula silloin. Kyllä
ne tvällärit kiroavat myös sitä, jos pitäisi korjata glockia, cz:ta,
hk usp ja vaikkapa se fn. Toisaalta omana aseena huolto on enemmänkin
oma ongelma. Sen sijaan uskon vahvasti siihen, että ainakin .308
paukkua kyllä löytyy, vaikkei jokaiselta tväl paikalta niin
komppaniatasolta varmaankin, kyllä se 5 kiloinen hirvipyssy mukana tuo
ulottuvuutta rkn rinnalle vaikkei virallinen tarkka-ampuja olisikaan.
Tuukka.
tje...@utu.fi
wrote:
>
>Noita aseita on niin vähän (luokkaa 10000) ettei niille nykytilanteessa
>olisi käyttöä. Silloin, kun rynkkyjä oli liian vähän homma olisi ollut
>toinen, mutta silloin ei noitakaan ollut kovin paljoa.
>
Tosin kai moni ressu ottaa mieluummin oman huippukuntoisen m92sen kuin
jonkun loppuunammutun/huonokuntoisen m62sen (en tarkoita että m62
olisi huono, tarkoitan lähinnä sitä, että itse huollettu m92 on
varmaankin paremmassa kunnossa ja muutenkin tutumpi). Ainoa ongelma on
sarjatulen ja burstien puuttuminen, mutta kai niihin osat jostain
löytyy.
Tuukka
Matti Aaltonen
> jonkun loppuunammutun/huonokuntoisen m62sen (en tarkoita että m62
> olisi huono, tarkoitan lähinnä sitä, että itse huollettu m92 on
> varmaankin paremmassa kunnossa ja muutenkin tutumpi). Ainoa ongelma on
> sarjatulen ja burstien puuttuminen, mutta kai niihin osat jostain
> löytyy.
>
> Tuukka
Jos oman m92:n ottaa mukaan, niin onko se pakko lunastattaa valtiolla?
Rähinän jälkeenkin omansa mieluummin kotiin kantaa. Sikäli mikäli
henkiin jää...
Matti
Pekka Siltala
news:3C026017...@abo.fi...
> Jos oman m92:n ottaa mukaan, niin onko se pakko lunastattaa valtiolla?
LKPn sattuessa valtiolla on oikeus lunastaa tarvittavaa materiaalia sekä
ajoneuvoja parhaaksi katsomallaan tavalla. Lunastuksesta saat oletettvasti
kuitin, ja sitä vastaan voipi anoa sodan jälkeen korvauksia _kun_ ollaan
voitettu sota. Varmaksi menettelyksi voin sanoa sen, että ainakin
aserekisteri tuhotaan välittömästi valtion jouduttua sotatilaan.
Monimutkaisemmat asejärjestelmät voivat myös olla sellaisia, että niitä
parhaiten osaa käyttää niiden omistaja. Päteminen siviiliaikoina
'koti-Dragunovin' kanssa ei ainkaan huononna mahdollisuuksia toimia
sodanajan joukoissa tarkk'ampujana. Aktiivinen reserviläistoiminta voi myös
muuttaa sodanajan paikkaa paremmin sopivaksi.
--
P
Tapio Erola
> Totta, varsinkaan kuin viimeisen ison sodan aikana näin ei (ainakaan
> totaalisesti) tehty, vaikka aseista oli suurempi pula silloin. Kyllä
> ne tvällärit kiroavat myös sitä, jos pitäisi korjata glockia, cz:ta,
> hk usp ja vaikkapa se fn. Toisaalta omana aseena huolto on enemmänkin
> oma ongelma. Sen sijaan uskon vahvasti siihen, että ainakin .308
> paukkua kyllä löytyy, vaikkei jokaiselta tväl paikalta niin
> komppaniatasolta varmaankin, kyllä se 5 kiloinen hirvipyssy mukana tuo
> ulottuvuutta rkn rinnalle vaikkei virallinen tarkka-ampuja olisikaan.
Asiaan hirvipyssyjen soveltuvuuteen nähden saattaa jonkinverran vaikuttaa
että .308 Winchester on ymmärtääkseni sama kuin 7.62 Nato joka on
jokseenkin yleinen kevyen KK:n patruuna lännessä päin joten panoksia
luulisi saavan kohtuullisen helposti...
--
Tapio Erola (t...@tols17.oulu.fi) No mail to t...@rak061.oulu.fi please!
"Say what you will about the sweet miracle of unquestioning faith.
I consider the capacity for it terrifying." --Kurt Vonnegut, Jr.
Roope Lehto
: Asiaan hirvipyssyjen soveltuvuuteen nähden saattaa jonkinverran vaikuttaa
: että .308 Winchester on ymmärtääkseni sama kuin 7.62 Nato joka on
: jokseenkin yleinen kevyen KK:n patruuna lännessä päin joten panoksia
: luulisi saavan kohtuullisen helposti...
Kuinka monta miestä ja ajoneuvoa ajattelit esim. jalkaväkikomppaniasta
irrottaa hakemaan patruunatäydennystä "lännestä päin"?
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Yama
> Tuohon en osaa vastata, mutta ei kai sotatilanteessakaan kaikkia
> aseita oteta firmalle (edes korvausta vastaan). Esim. oma isoisä
> joutui sodan aikana ostamaan itselleen jostakin urheilukaupasta 9mm
> pistoolin, eli ainakin kaupasta aseita löytyi.
Hmm, hassua, minä kun muistelen että jossain välissä pakko-otettiin ihan
pikkuiset sekalaiset 6.35mm taskupistoolitkin, huolimatta niiden liki
totaalisesta hyödyttömyydestä sotilaskäyttöön. Niitä oli useampi sata
varastossa jatkosodan jälkeen. Vai kenties ne ovat jotain aikaisemmin
pakkolunastettua satsia?
> Kun maassa kuitenkin on kiljoona .308 aseta voisin olettaa että
> firmallakin olisi jokunen miljoona .308 patruunaa hyllyssä. Samaten
> 5.56 sekä 5.45 määrät kiinnostaisivat. Kun naapureilla kerran on noita
> käyttävät rynkyt, olisi erittäin loogista että noita patruunoita
> löytyisi meiltäkin.
Niiden saatavuushan riippuu ihan siitä kuka tänne hyökkää :)
> (en siis ole hakemassa mitään tarkkoja lukuja,
> vaan lähinnä varmistusta tyyliin "onhan niitä aika paljon")
En usko että noista on muut kuin vertailuaseet, ja jonkun verran panoksia
niille.
tham...@nic.fi
> Kuinka monta miestä ja ajoneuvoa ajattelit esim.
jalkaväkikomppaniasta
> irrottaa hakemaan patruunatäydennystä "lännestä päin"?
>
tottkai kuolleilta imperialisteilta saa ottaa patruunat!!! ja aseetkin jos
niin haluaa. 8)
> --
Tomi Hämäläinen
tje...@utu.fi
wrote:
>: Asiaan hirvipyssyjen soveltuvuuteen nähden saattaa jonkinverran vaikuttaa
>: että .308 Winchester on ymmärtääkseni sama kuin 7.62 Nato joka on
>: jokseenkin yleinen kevyen KK:n patruuna lännessä päin joten panoksia
>: luulisi saavan kohtuullisen helposti...
>
>Kuinka monta miestä ja ajoneuvoa ajattelit esim. jalkaväkikomppaniasta
>irrottaa hakemaan patruunatäydennystä "lännestä päin"?
>
Pointti olikin se, että noita on jo nyt, Lapuakin valmistaa sellaisia
määriä että siinä riittää puolustusvoimillekin muutama kontillinen.
Tuukka
tje...@utu.fi
wrote:
>voitettu sota. Varmaksi menettelyksi voin sanoa sen, että ainakin
>aserekisteri tuhotaan välittömästi valtion jouduttua sotatilaan.
Onko sulla tosta jotain lähde matskua? Tokihan se oman vastarinnan
kannalta on hyvä ettei aseista ole rekisteteitä, mutta kyllä se
partisaanejakin auttaa.
>
>Monimutkaisemmat asejärjestelmät voivat myös olla sellaisia, että niitä
>parhaiten osaa käyttää niiden omistaja. Päteminen siviiliaikoina
>'koti-Dragunovin' kanssa ei ainkaan huononna mahdollisuuksia toimia
>sodanajan joukoissa tarkk'ampujana. Aktiivinen reserviläistoiminta voi myös
>muuttaa sodanajan paikkaa paremmin sopivaksi.
Totta. Eikä tarvitse olla edes virallinen tarkka-ampuja, kyllä ihan
normaalissa ryhmässäkin on hyötyä "suojeluskuntalaiselle" joka osaa
ampua tarkasti ja kauas vaikkapa omalla aseella. Tämä pätee varsinkin
tilanteissa, joissa "virallista" tarkka-ampujaa ei ole saatavilla,
esim. saaristossa ei ole tarkka-ampujia ihan joka varatulejohtueessa.
Tuukka
Sami Jumppanen
> Asiaan hirvipyssyjen soveltuvuuteen nähden saattaa jonkinverran vaikuttaa
> että .308 Winchester on ymmärtääkseni sama kuin 7.62 Nato joka on
> jokseenkin yleinen kevyen KK:n patruuna lännessä päin joten panoksia
> luulisi saavan kohtuullisen helposti...
Arvaisimpa että .308 valmistettaisiin suomessa sodankin aikana jopa vientiin
asti???
Sampo Mattila
> On 26 Nov 2001 19:04:23 GMT, Roope Lehto <rjl...@cc.helsinki.fi>
>
>>irrottaa hakemaan patruunatäydennystä "lännestä päin"?
>
> Pointti olikin se, että noita on jo nyt, Lapuakin valmistaa sellaisia
> määriä että siinä riittää puolustusvoimillekin muutama kontillinen.
Onko sulla semmoisia kokemuksia intistä, että jos jotakin itselle
mieluista siviilipuolen tavaraa haluaa itselleen, niin firma
ilmanmuuta vaivoja säästämättä semmoista sulle hommaa? Vai miksi
arvelet että SA ryhtyisi järjestämään ei-standardi-kutien jakelua
semmoisia kenties haluaville. Luulisi jotenkin että muutakin puuhaa
olisi.
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
tje...@utu.fi
>
>Hmm, hassua, minä kun muistelen että jossain välissä pakko-otettiin ihan
>pikkuiset sekalaiset 6.35mm taskupistoolitkin, huolimatta niiden liki
>totaalisesta hyödyttömyydestä sotilaskäyttöön.
Muusta en tiedä, mutta isoisä osti pistoolinsa kaupasta sodan aikana,
ja tämä on fakta ;D
>
>> 5.56 sekä 5.45 määrät kiinnostaisivat. Kun naapureilla kerran on noita
>> käyttävät rynkyt, olisi erittäin loogista että noita patruunoita
>> löytyisi meiltäkin.
>
>Niiden saatavuushan riippuu ihan siitä kuka tänne hyökkää :)
Ei välttämättä siksi että joku hyökkäisi, mutta jos naapuri tarvitsee
apua, on hyvä tuoda mukana myös niiden omaa a-tarviketta.
>
>En usko että noista on muut kuin vertailuaseet, ja jonkun verran panoksia
>niille.
>
Tosin kyllähän kiväärikranaattejakin esitellää ruotuväessä harva se
päivä vaikka niitä Suomessa ei ole (meinasin tippua tuolilta kun RK 95
esiteltiin viimen numerossa "uutuutena" vaikka sitä ei olla
valmistettu enää vuosiin. usein muuten unohtuu sellainen fakta, että
Suomella oli kiväärikranaatteja jatkosodassakin.
Tuukka
tje...@utu.fi
<sa...@cobra.bio.purdue.edu> wrote:
>
>miksi
>arvelet että SA ryhtyisi järjestämään ei-standardi-kutien jakelua
>semmoisia kenties haluaville. Luulisi jotenkin että muutakin puuhaa
>olisi.
Toki on muutakin puuhaa, mutta luulisi että vihollisen lyöminen on
niistä tärkein. 762x51 on senluokan maailmanstandardi, että sitä
löytyy RDFlläkin varmasti. Kukaan tuskin noita .308 paukkuja haluaisi
vain huvin vuoksi. Tarkka-ampujia kun on suhteelisen harvassa, ainakin
jos mennään vaikkapa linnakeolosuhteiiin jne.
Tuukka
Heikki Heinonen
>Tosin kai moni ressu ottaa mieluummin oman huippukuntoisen m92sen kuin
>jonkun loppuunammutun/huonokuntoisen m62sen (en tarkoita että m62
>olisi huono, tarkoitan lähinnä sitä, että itse huollettu m92 on
>varmaankin paremmassa kunnossa ja muutenkin tutumpi). Ainoa ongelma on
>sarjatulen ja burstien puuttuminen, mutta kai niihin osat jostain
>löytyy.
Ei niitä pysty muuttamaan sarja-automaateiksi vain muutamaa osaa vaihtamalla.
Aseseppä ehkä homman voisi suorittaa mutta mitä järkeä siinä olisi kun
varastossa on tarpeeksi rynkkyjä.
JTV
> Hmm, hassua, minä kun muistelen että jossain välissä pakko-otettiin ihan
> pikkuiset sekalaiset 6.35mm taskupistoolitkin, huolimatta niiden liki
> totaalisesta hyödyttömyydestä sotilaskäyttöön. Niitä oli useampi sata
> varastossa jatkosodan jälkeen. Vai kenties ne ovat jotain aikaisemmin
> pakkolunastettua satsia?
Arma Fennica 2:ssa mainitaan asiasta näin ja kyseistä tarinaa
seuraavilla aukeamilla se esitteleekin sitten erittäin sekalaisen
valikoiman tällä tavalla käyttöön otettuja pistooleja. Ilmeisesti
ne oli kerätty talteen nimenomaan sodan aikana. Olivat tiettävästi
käytössä kotirintamalla, jolta tällä tavalla saatiin vapautettua
enemmän kunnon pistooleja taistelujoukoille.
Lisäksi ainakin johonkin aikaan oli tiettävästi kehotettu
reserviläisiä (erityisesti suojeluskuntalaiset) ottamaan
myös omat pistoolit mukaan.
JTV
Janne Suorsa
vaikkei jokaiselta tväl paikalta niin
> komppaniatasolta varmaankin, kyllä se 5 kiloinen hirvipyssy mukana tuo
> ulottuvuutta rkn rinnalle vaikkei virallinen tarkka-ampuja olisikaan.
>
> Tuukka.
Jaahas,
esittäisin kyllä eriävän mielipiteen.
Ensinnäkin on tärkeää että aseistus on yhdenmukainen eli vaikka toisit
itse panokset en joukkueenjohtajana antaisi ottaa niitä mukaan koska
taistelutilanteessa sekaannuksen vaara on ilmeinen, kahdessa
kiväärikaliperissa(7,62 39 ja 7,62 53R) on mielestäni tarpeeksi
huolehtimista. Esim 7.62 NATO muistuttaa liikaa rynkyn panosta. Pitää
muistaa että toimitaan tulen alla ja mahdollisesti pimeässä jne. Miesten
pitää myös pystyä lainaamaan panoksia toisiltaan ilman vaaraa.
Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa kummasti
nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
marginaaliseen etuun.
Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
kaliiperissa 7,62 53R. Niissäkin saattaisi omistajalle tulla ikävänä
yllätyksenä se että hän ei välttämättä olisi se jolle ko. ase annetaan
vaan se menisi tehtävään soveltuvimmalle kuka hän lieneekin.
--
Janne S
tje...@utu.fi
qwe...@clinet.fi.i.eat.spam.4.breakfast (Heikki Heinonen) wrote:
>
>Ei niitä pysty muuttamaan sarja-automaateiksi vain muutamaa osaa vaihtamalla.
>Aseseppä ehkä homman voisi suorittaa mutta mitä järkeä siinä olisi kun
>varastossa on tarpeeksi rynkkyjä.
Juuri siitä syystä, että oma m92s on erittäin suurella
todennäköisyydellä paremmassa kunnossa, tarkempi ja tutumpi kuin
jaettava m62 (taikka huonossa tapauksessa Norincon 56).
Tuukka
tje...@utu.fi
<jansu@do_not_spam.ee.oulu.fi.invalid> wrote:
>
>Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
>peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
>hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
>hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa kummasti
>nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
>marginaaliseen etuun.
Tämähän taasen riippu täysin siitä mihin porukkaan kuuluu, yksi
kivääri pasin nurkassa ei paljoa paina, eikä myöskään kasematin
seinään nojaamassa. Ehkä perus-jv jannulle paino on suurin ongelma,
mutta ainakin ne paikat, joihin itse menisin pilliin puhallettaessa
eivät ole mitään 50km marssia päivässä paikkoja, eikä linnakkeella
pahemmin vaunujakaan liiku. Esim. linnakkeella lähinnä odotetaan,
valvotaan merta, ammutaan tykillä ja tehdään vastahyökkäyksiä. Ei
marssita Skåneen eikä Uralille.
Tuukka
tham...@nic.fi
> Jaahas,
>
> esittäisin kyllä eriävän mielipiteen.
>
> Ensinnäkin on tärkeää että aseistus on yhdenmukainen eli vaikka toisit
> itse panokset en joukkueenjohtajana antaisi ottaa niitä mukaan koska
> taistelutilanteessa sekaannuksen vaara on ilmeinen, kahdessa
> kiväärikaliperissa(7,62 39 ja 7,62 53R) on mielestäni tarpeeksi
> huolehtimista. Esim 7.62 NATO muistuttaa liikaa rynkyn panosta. Pitää
> muistaa että toimitaan tulen alla ja mahdollisesti pimeässä jne. Miesten
> pitää myös pystyä lainaamaan panoksia toisiltaan ilman vaaraa.
>
Räjähdysvaaraa ei kyllä ole, koska vaikka saisitkin käteesi 7,62X51
patruunoita niin rynkyn lippaaseen et niitä kyllä saa mahtumaan. Tai saat
toki, mutta enemmän kuin lievää väkivaltaa käyttämällä. Lisäksi lukko
jäisi noin sentin auki, joten on epätodenäköistä että ase edes laukeaisi
vaikka ko patruunan pesään laittaisitkin. Jokuhan voisi kokeilla.
Vaikka sotkisitkin 7,62N:n Ja R:n niin vahinko ei ole suuri. Tod näk saisit
NATO patruunan pesään mutta mitä sitten, Sekään ei todennäköisesti
laukeaisi, koska hylsy on, konetarkkuudessa ajatellen, paljon lyhyempi
kuin R:n hylsy. ja vaikka laukeaisikin niin aseiden kaikki ominaisuudet
ovat niinlähelle samat että mitä sitten, ei ampuja siihen kuolisi. Tarkkuus
olisi kyllä niin ja näin.
> Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
> peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
> hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
> hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa
kummasti
> nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
> marginaaliseen etuun.
>
ÖHHH,,, Tuota mutta sitä lisäsälää sulla on joka tapauksessa mukana,
äläkä anna sitä pienimälle jäksterillesi tellujen lisäksi. Lisäpaino on aina
pahasta, mutta ei 5kg plus patit NIIN kriittinen painolisäys ole.
> Janne S
>
Tomi Hämäläinen
Janne Suorsa
>
> Janne Suorsa <jansu@do_not_spam.ee.oulu.fi.invalid> said:
<clip>
Esim 7.62 NATO muistuttaa liikaa rynkyn panosta. Pitää
> > muistaa että toimitaan tulen alla ja mahdollisesti pimeässä jne. Miesten
> > pitää myös pystyä lainaamaan panoksia toisiltaan ilman vaaraa.
> >
> Räjähdysvaaraa ei kyllä ole, koska vaikka saisitkin käteesi 7,62X51
> patruunoita niin rynkyn lippaaseen et niitä kyllä saa mahtumaan. Tai saat
> toki, mutta enemmän kuin lievää väkivaltaa käyttämällä. Lisäksi lukko
> jäisi noin sentin auki, joten on epätodenäköistä että ase edes laukeaisi
> vaikka ko patruunan pesään laittaisitkin. Jokuhan voisi kokeilla.
Juuri näin.
>
> Vaikka sotkisitkin 7,62N:n Ja R:n niin vahinko ei ole suuri. Tod näk saisit
> NATO patruunan pesään mutta mitä sitten, Sekään ei todennäköisesti
> laukeaisi, koska hylsy on, konetarkkuudessa ajatellen, paljon lyhyempi
> kuin R:n hylsy. ja vaikka laukeaisikin niin aseiden kaikki ominaisuudet
> ovat niinlähelle samat että mitä sitten, ei ampuja siihen kuolisi. Tarkkuus
> olisi kyllä niin ja näin.
>
Niin, lähinnä pointti oli että rynkky/tarkkuuskivääri ei 7,62 Natolla
toimi ja silloin on oletetussa taistelutilanteessa myöhäistä alkaa
räpeltämään erikaliperisten panosten kanssa kun vihollista pukkaa
silmille. Eli vahingosta saattaa tulla yllättävänkin suuri :)
> > Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
> > peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
> > hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
> > hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa
> kummasti
> > nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
> > marginaaliseen etuun.
> >
>
> ÖHHH,,, Tuota mutta sitä lisäsälää sulla on joka tapauksessa mukana,
> äläkä anna sitä pienimälle jäksterillesi tellujen lisäksi. Lisäpaino on aina
> pahasta, mutta ei 5kg plus patit NIIN kriittinen painolisäys ole.
>
Toisille 5 kg on paljon, toisille ei. Yritin sanoa että senkin voi
käyttää paremmin. Toiseksi kahden aseen kantaminen on aika vaivalloista
kun selässä on täyteen pakattu reppu. Ryhmä / joukkuehan liikkuu
hitaimman miehen nopeudella.
>
> Tomi Hämäläinen
--
Janne S
Juggi
"Janne Suorsa" <jansu@do_not_spam.ee.oulu.fi.invalid> wrote in message
news:3C05F345.8064A21@do_not_spam.ee.oulu.fi.invalid...
> <clip clip>
> Ensinnäkin on tärkeää että aseistus on yhdenmukainen eli vaikka toisit
> itse panokset en joukkueenjohtajana antaisi ottaa niitä mukaan koska
> taistelutilanteessa sekaannuksen vaara on ilmeinen, kahdessa
> kiväärikaliperissa(7,62 39 ja 7,62 53R) on mielestäni tarpeeksi
> huolehtimista. Esim 7.62 NATO muistuttaa liikaa rynkyn panosta. Pitää
> muistaa että toimitaan tulen alla ja mahdollisesti pimeässä jne. Miesten
> pitää myös pystyä lainaamaan panoksia toisiltaan ilman vaaraa.
En itse kyllä sekoittaisi metsästystä harrastavana kahta eri kaliiberia. Ja
asetta kantavana mies on myös vastuussa lainoistaan. Joten vahingon
tapahtuminen on mielestäni epätodennäköistä.
> Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
> peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
> hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
> hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa kummasti
> nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
> marginaaliseen etuun.
En tiedä mitä olet ajatellut "muutaman kessin tai apilaksen" painavan, mutta
yliu 5kg niistä tulee ;)
Toisekseen hirvikivääriä kantamaan tottunut mies ei kovin nopeasti siitä
taakasta rasitu. Pelkäisin enemmän sen Jakke Jääkärin kunnosta, joka joutuu
kantamaan saman määrän tavaraa, kuin luonnossa liikkuva joukkuetoveri.
Ja hirvikiväärillä voidaan tehdä jäynää viholliselle paljastumatta (tappaa
vaikka jjohtajia tai tuhota vaunuista optiikkaa ect.) kun taas sinkomies
paljastuu aina ammuttuaan. Toisekseen hirvikiväärillä osutaan vielä tarkasti
paikallaan olevaan maaliin +600 metrin päässä, kessillä en suosittelisi
ampumaan kuin todella varmoja yli 200 metriin...
> Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
> kaliiperissa 7,62 53R. Niissäkin saattaisi omistajalle tulla ikävänä
> yllätyksenä se että hän ei välttämättä olisi se jolle ko. ase annetaan
> vaan se menisi tehtävään soveltuvimmalle kuka hän lieneekin.
>
Aseen omistaja, joka viitsii ottaa aseen mukaan rintamalle, on
todennäköisesti se paras mies sille aseelle, koska tietää "tyttönsä" metkut
ja tavat. Toisekseen jos aseen ottaa mukaan, niin varmastikin luottaa myös
siihen aika tavalla.
T: Jukka
Antti Heikkila
> > Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
> > peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
> > hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
> > hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa kummasti
> > nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
> > marginaaliseen etuun.
>
> En tiedä mitä olet ajatellut "muutaman kessin tai apilaksen" painavan, mutta
> yliu 5kg niistä tulee ;)
> Toisekseen hirvikivääriä kantamaan tottunut mies ei kovin nopeasti siitä
> taakasta rasitu.
Ei varmasti pelkästä kivääristä, mutta rk:n _lisäksi_ sitä on huono kantaa
ja vielä huonompi ryömiä, syöksyä tms. Sitä kiikaria pitää kuitenkin
varoa enemmän kuin tavallinen jääkäri tetsatessaan voi. Tarkka-ampujaksi
ei varmasti siirretä jokaista, joka tuo perustamispaikkaan jonkun
metsästysaseen. :)
> Ja hirvikiväärillä voidaan tehdä jäynää viholliselle paljastumatta (tappaa
> vaikka jjohtajia tai tuhota vaunuista optiikkaa ect.) kun taas sinkomies
> paljastuu aina ammuttuaan.
Ajoneuvoja vastaan voisi panssariluodeilla ehkä tehdäkin. Eri asia on,
että moneltako hirvimieheltä niitä löytyy. Optiikkaa voit tuhota
käytännössä vain etusektorista, ampujan tähtäimen yläprismaan osumalla,
eli se ei mitenkään korvaa pst-aseita.
> Toisekseen hirvikiväärillä osutaan vielä tarkasti
> paikallaan olevaan maaliin +600 metrin päässä, kessillä en suosittelisi
> ampumaan kuin todella varmoja yli 200 metriin...
Niin ja mitäs sitten? Vaunun kyljessä kilahtaa ja vihollinen tietää, että
jossain lähistöllä on väkeä. Vaununjohtajan ampuminen voi kuulostaa
hyvältä idealta, mutta se yleensä kyyristelee matalana (pää ja vähän
olkapäätä näkyy sivulta) ja noilta etäisyyksiltä ei kyllä liikkuvan vaunun
johtajaan osu kuin sattumalta.
>
> > Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
> > kaliiperissa 7,62 53R. Niissäkin saattaisi omistajalle tulla ikävänä
> > yllätyksenä se että hän ei välttämättä olisi se jolle ko. ase annetaan
> > vaan se menisi tehtävään soveltuvimmalle kuka hän lieneekin.
> >
> Aseen omistaja, joka viitsii ottaa aseen mukaan rintamalle, on
> todennäköisesti se paras mies sille aseelle, koska tietää "tyttönsä" metkut
> ja tavat.
Jos se on niin oikukas, niin tykkääköhän se sodasta? Parempi olisi olla
mieluummin huippuvarma kuin huipputarkka radalla. Ainakin sellaisessa
joukkueessa, jossa Dragunoveja kuuluu sotavarustukseen, niiden ampujat
valitaan ihan suoritusten perusteella ja sijoitukset voidaan kertauksissa
/ liikekannallepanossa muuttaa yksinkertaisella jjoht:n päätöksellä jos
siihen on aihetta.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Juha Henrik Pitkänen
>> patruunoita niin rynkyn lippaaseen et niitä kyllä saa mahtumaan. Tai saat
>> toki, mutta enemmän kuin lievää väkivaltaa käyttämällä. Lisäksi lukko
>> jäisi noin sentin auki, joten on epätodenäköistä että ase edes laukeaisi
>> vaikka ko patruunan pesään laittaisitkin. Jokuhan voisi kokeilla.
> Juuri näin.
Älkää yllyttäkö, joku hölmö vielä kokeilee...
> Niin, lähinnä pointti oli että rynkky/tarkkuuskivääri ei 7,62 Natolla
> toimi ja silloin on oletetussa taistelutilanteessa myöhäistä alkaa
> räpeltämään erikaliperisten panosten kanssa kun vihollista pukkaa
> silmille. Eli vahingosta saattaa tulla yllättävänkin suuri :)
Kiväärin panosten kanssa on kieltämättä näin. Mutta eri kaliiperisia
tarkkuuskivääreinä käypiä aseita voisi kuvitella jopa toivottavan ottaa mukaan,
esim. paikallis"ukko"joukkojen sniper oman ja tutun hirvipyssyn kanssa olisi
aika asiallinen lisäys, mikäli valtiolla ei tak 85:a tai muita ole antaa.
Itse en ainakaan rynkkyä vaihtaisi mihinkään länsimaiseen härpätykseen.
Mutta miten on pistooleiden laita? Viime sodissa upseerit ja aliupseerit,
jopa miehistökin aseistautui omilla/viholliselta evakuoiduilla pistooleilla
ja reukuilla, noin niin kuin varmuuden vuoksi. Itse ottaisin mielelläni
9-millisen mukaan, paino on luokkaa pari kiloa ja joskus voi lisäase olla
tarpeenkin. Ja patruunat ei ainakaan sekoittuisi mihinkään. Onko jollain
tietoa firman politiikasta näissä tapauksissa?
>> > Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
>> > peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
>> > hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
>> > hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa
>> kummasti
>> > nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
>> > marginaaliseen etuun.
> Toisille 5 kg on paljon, toisille ei. Yritin sanoa että senkin voi
> käyttää paremmin. Toiseksi kahden aseen kantaminen on aika vaivalloista
> kun selässä on täyteen pakattu reppu. Ryhmä / joukkuehan liikkuu
> hitaimman miehen nopeudella.
Samaa mieltä. Kahta pitkää asetta ei kanneta kuin tietokonepeleissä...
>> ÖHHH,,, Tuota mutta sitä lisäsälää sulla on joka tapauksessa mukana,
>> äläkä anna sitä pienimälle jäksterillesi tellujen lisäksi. Lisäpaino on aina
>> pahasta, mutta ei 5kg plus patit NIIN kriittinen painolisäys ole.
On se. Viimeistään kolmannella kymmenellä kilometrillä ja kolmannella
valvotulla vuorokaudella... Ja joukkueella riittää todellakin muutakin
kannettavaa. Meistä tuskin kukaan on kantanut kaikkea SA-kalustoa.
- JHP
Juggi
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
news:Pine.OSF.4.30.01112...@tekno.helsinki.fi...
> Ei varmasti pelkästä kivääristä, mutta rk:n _lisäksi_ sitä on huono kantaa
> ja vielä huonompi ryömiä, syöksyä tms. Sitä kiikaria pitää kuitenkin
> varoa enemmän kuin tavallinen jääkäri tetsatessaan voi.
Hirvikiväärillä varustettua miestä olisi järjetön laittaa syöksyilemään
rivimiehksi. Tiedustelussa voisi esim. olla hyötyä ylimääräisestä
kivääristä...
> Tarkka-ampujaksi
> ei varmasti siirretä jokaista, joka tuo perustamispaikkaan jonkun
> metsästysaseen. :)
Ei varmastikaan. Tässä tulemme siihen, että jj:n pitää tuntea joukkueensa.
Jonka vuoksi kertauspäiviä (vap eht. tai pak) pitäisi olla enemmän... Simo
Häyhä tiedettiin tarkaksi mieheksi ja oli myös tarkka-ampuja.
> Ajoneuvoja vastaan voisi panssariluodeilla ehkä tehdäkin. Eri asia on,
> että moneltako hirvimieheltä niitä löytyy. Optiikkaa voit tuhota
> käytännössä vain etusektorista, ampujan tähtäimen yläprismaan osumalla,
> eli se ei mitenkään korvaa pst-aseita.
En väittänyt sen _korvaavan_ pst-asetta. Vain että sillä voi myös jäynätä
vaunumiehiä paremman pst-aseen puuttuessa.
>
> Jos se on niin oikukas, niin tykkääköhän se sodasta? Parempi olisi olla
> mieluummin huippuvarma kuin huipputarkka radalla. Ainakin sellaisessa
> joukkueessa, jossa Dragunoveja kuuluu sotavarustukseen, niiden ampujat
> valitaan ihan suoritusten perusteella ja sijoitukset voidaan kertauksissa
> / liikekannallepanossa muuttaa yksinkertaisella jjoht:n päätöksellä jos
> siihen on aihetta.
Dragunovia ei sano _tarkkuuskivääriksi_ kukaan asiansa omaava tarkka-ampuja
;) Ja jokaisessa aseessa on jotain tyypillisiä ongelmia.
Pekka Siltala
> Niin, lähinnä pointti oli että rynkky/tarkkuuskivääri ei 7,62 Natolla
> toimi ja silloin on oletetussa taistelutilanteessa myöhäistä alkaa
Ööö .. minä kun olen luullut, että Suomalaiset tarkuuskiväärit käytää
täyspitkää patruunaa, jolloin ne söis 7,62 NATOa - eli toi hirvikaliperina
tutumpi .308 winsu. 30-06 sprinkku (7,62x63), .300 winsu ja .338 lapua
(8,6x70) taitaa olla noi harvinaisemmat. Sakon TRGtähän saa muistaakseni
just .308sina ja .338 lapua magnumia tarjoavana versiona.
--
Pekka
Pekka Siltala
news:Pine.OSF.4.30.01112...@tekno.helsinki.fi...
AFAIK, Dragunov SVD on komppaniatason tarkkuuskivääri, eli sellaisia on
sodanajan komppaniassa vain yksi - jos on.
--
Pekka
Pekka Siltala
> Juuri siitä syystä, että oma m92s on erittäin suurella
M92sella ei voi esimerkiksi ampua lainkaan kiväärikranaatteja (paitsi kai
alkusarjojen TP malleilla), koska älykääpiö lainsäätäjä halusi
liekinsammuttajan puoli milliä liian pieneksi, ettei vaan joku roiski
kiväärikranaatteja etelä-esplanadilla.
--
Pekka
Ali K. Kiuaskoski
<tje...@utu.fi> wrote in message news:3c05f6ba...@news.utu.fi...
> Tämähän taasen riippu täysin siitä mihin porukkaan kuuluu, yksi
> kivääri pasin nurkassa ei paljoa paina, eikä myöskään kasematin
> seinään nojaamassa. Ehkä perus-jv jannulle paino on suurin ongelma,
> mutta ainakin ne paikat, joihin itse menisin pilliin puhallettaessa
> eivät ole mitään 50km marssia päivässä paikkoja, eikä linnakkeella
> pahemmin vaunujakaan liiku. Esim. linnakkeella lähinnä odotetaan,
> valvotaan merta, ammutaan tykillä ja tehdään vastahyökkäyksiä. Ei
> marssita Skåneen eikä Uralille.
Sodassa et koskaan tiedä millä tavalla tulet liikkumaan ja mihinkä joudut
singahtamaan. Sieltä linnakkeelta voi tulla vaikka äkkilähtö
vastahyökkäykseen. Joka tapauksessa, asiasta päättää ylemmät upseerit, et
sinä kuten Janne S. tuossa huomauttikin. Minä toimisin aivan samalla tavoin
kuin Janne. Komeannäköiset pistoolit lasertähtäimillä takavarikoisin omaan
käyttööni, koska pislari on upseerin ase :)
Ali K. Kiuaskoski
"Juggi" <ju...@surfeu.fi> wrote in message
news:9u5e3s$3ra$1...@bowmore.utu.fi...
> En itse kyllä sekoittaisi metsästystä harrastavana kahta eri kaliiberia.
Ja
> asetta kantavana mies on myös vastuussa lainoistaan. Joten vahingon
> tapahtuminen on mielestäni epätodennäköistä.
Selitys hylätään. Oletetaan, että sinä olet kaatunut ja taisteluparisi
"lainaa" patruunoita sinulta. Kaveri ei tunne asetekniikkaa ja ottaa
vahingossa vääriä kuteja.
Taistelutilanteessa ei ole muuten mitään takuita, että toimisit
tervejärkisesti ja vastaisit yhtään mistään lainoista.
tje...@utu.fi
<e...@lue.postia> wrote:
>
>Sodassa et koskaan tiedä millä tavalla tulet liikkumaan ja mihinkä joudut
>singahtamaan. Sieltä linnakkeelta voi tulla vaikka äkkilähtö
>vastahyökkäykseen. Joka tapauksessa, asiasta päättää ylemmät upseerit, et
>sinä kuten Janne S. tuossa huomauttikin. Minä toimisin aivan samalla tavoin
>kuin Janne.
No tykkiryhmästä tuskin lähdetään mantereelle kovinkaan nopeasti, sama
koskee esim. varatulenjohtuetta. Saarella ollaan omillaan, eikä
neliökilometrin saarella marssita 50km vuorokaudessa.
> Komeannäköiset pistoolit lasertähtäimillä takavarikoisin omaan
>käyttööni, koska pislari on upseerin ase :)
>
Pistooli on myös vanginsieppaajan, luolakoiran ja erikoismiehen ase,
ei tarvitse olla upseeri että tarvitsisi pistoolia.
Tuukka
tje...@utu.fi
wrote:
>M92sella ei voi esimerkiksi ampua lainkaan kiväärikranaatteja (paitsi kai
>alkusarjojen TP malleilla), koska älykääpiö lainsäätäjä halusi
>liekinsammuttajan puoli milliä liian pieneksi, ettei vaan joku roiski
>kiväärikranaatteja etelä-esplanadilla.
>
Mutta ei pysty m62sellakaan, toisaalta m92seen on suht. yksinkertaista
muokata kiväärikranaatti- yhteensopivaksi, sorvataan siihen 22.5
millin liekinsammuttaja (tai kiinnitetään sopiva pala). Eikä
nykyisellä kiväärikranaattitilanteella tuosta paljonkaan haittaa ole.
Tuukka
Antti Heikkila
Tiedän joukon, jossa niitä on joka ryhmässä. Näin hyvä
tarkkuuskivääritilanne ei valitettavasti ulotu kovin laajalle.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Janne Suorsa
> En itse kyllä sekoittaisi metsästystä harrastavana kahta eri kaliiberia. Ja
> asetta kantavana mies on myös vastuussa lainoistaan. Joten vahingon
> tapahtuminen on mielestäni epätodennäköistä.
>
Oletko aivan varma, pimeässä, väsyneenä ja nälissään sulle lyödään
panoksia käteen ja sinä tiedät samantien mitä kaliiperia se on. Saanen
epäillä, kaikki on paljon helpompaa kotona keittiön pöydän ääressä kuppi
lämmintä kaakaota toisessa kädessä. Panoksia voidaan ottaa myös
kaatuneelta, vastaa siinä sitten lainoista.
> En tiedä mitä olet ajatellut "muutaman kessin tai apilaksen" painavan, mutta
> yliu 5kg niistä tulee ;)
> Toisekseen hirvikivääriä kantamaan tottunut mies ei kovin nopeasti siitä
> taakasta rasitu. Pelkäisin enemmän sen Jakke Jääkärin kunnosta, joka joutuu
> kantamaan saman määrän tavaraa, kuin luonnossa liikkuva joukkuetoveri.
Kantamus voidaan määritellä vaikka gramman tarkkuudella, pointti oli
että hyödyllisempääkin kannettavaa löytyy. Jokainen kahden aseen kanssa
joskus metsässä tolvannut tietää ettei se mitään herkkua ole, on eri
asia laittaa lisää painoa reppuun kuin ottaa toinen pitkä ase mukaan.
> Aseen omistaja, joka viitsii ottaa aseen mukaan rintamalle, on
> todennäköisesti se paras mies sille aseelle, koska tietää "tyttönsä" metkut
> ja tavat. Toisekseen jos aseen ottaa mukaan, niin varmastikin luottaa myös
> siihen aika tavalla.
>
Näin _voi_ olla, päätöksen tekee kuitenkin jjoht. Jos se pyssy kovin
metkuilee, kannattanee jätää kotiin.
--
Jannne S
> T: Jukka
JTV
>
> "Juggi" <ju...@surfeu.fi> wrote in message
> news:9u5e3s$3ra$1...@bowmore.utu.fi...
> > En itse kyllä sekoittaisi metsästystä harrastavana kahta eri kaliiberia.
> Ja
> > asetta kantavana mies on myös vastuussa lainoistaan. Joten vahingon
> > tapahtuminen on mielestäni epätodennäköistä.
>
> Selitys hylätään. Oletetaan, että sinä olet kaatunut ja taisteluparisi
> "lainaa" patruunoita sinulta. Kaveri ei tunne asetekniikkaa ja ottaa
> vahingossa vääriä kuteja.
Jep, historiallisia kokemuksiakin aiheesta löytyy. Ainakin
Viipurinlahdella 1944 nähtiin mitä seuraa sekalaisesta
kaliberivalikoimasta. Siellä oli pahemmillaan samaa saarta
samanaikaisesti puolustaneilla suomalais-joukoilla kiväärikalibereja
kolme (6.5mm, 7.62mm ja 7.92mm) sekä kaksi ammustyyppiä kp:lle
(7.62mm ja 9mm). Seurauksena oli tunnetusti sekaannuksia ammusten
suhteen, mistä puolestaan seurasi lataushäiriöitä varsinkin pika-
kivääreille ja konepistooleille. Jos panokset alkavat loppua
lippaista kesken taistelun, niin siinä tuskin kaikki
malttavat kovin tarkasti katsella mitä ammuksia niihin tulee
ladattua.
JTV
tham...@nic.fi
> "Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
> news:Pine.OSF.4.30.01112...@tekno.helsinki.fi...
> > joukkueessa, jossa Dragunoveja kuuluu sotavarustukseen, niiden
ampujat
>
> AFAIK, Dragunov SVD on komppaniatason tarkkuuskivääri, eli sellaisia
on
> sodanajan komppaniassa vain yksi - jos on.
>
Ei, 4 sekä yksi raskas tarkkuuskivääri
> --
> Pekka
>
>
>
>
Risto Tammela
> Ööö .. minä kun olen luullut, että Suomalaiset tarkuuskiväärit käytää
> täyspitkää patruunaa, jolloin ne söis 7,62 NATOa
Firmalla on käytössä seuraavat TA:an tarkoitetut kaliberit:
- 7.62mm53R TA-kivääri-85, Dragunov
- .388? TRG-42
- 12.7mm Barret
t:rike
Risto Tammela
> AFAIK, Dragunov SVD on komppaniatason tarkkuuskivääri, eli sellaisia on
> sodanajan komppaniassa vain yksi - jos on.
Naapurimaasta sitä löytyy maahanlaskujoukoista ryhmätasolta ja
moottorikivääreistä joka joukkueesta.
t:rike
Antti Heikkila
Se intin 'pitkä kiväärinpatruuna' on laippakantainen 7,62x53, ja se on
yleisin tarkkuuskiväärin kaliiperi tornifirmassa. TAK-85 ja Dragunov
käyttävät juuri sitä. 8,6x70 on uusi tulokas (eli TRG, olisikohan
virallinen nimi ollut 8,60 Kiv 2000), ja 12,7 mm Barrett löytyy
myös. Siviilimarkkinoille on valmistettu varmasti 7,62x51-kaliiperista
versiota armeijan käyttämistä TRG:stä ja TAK-85:stä.
Esim. puoliautomaattiseen Dragunoviin on aika turha tarjota urakantaista
7,62x51:tä, vaikka se ehkä laukeaisikin käsin patruunapesään asetettuna.
Ulosvetäjä ei varmasti tartu siihen, eikä tähtäimen asteikkokaan näytä
oikein.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Pekka Siltala
> Esim. puoliautomaattiseen Dragunoviin on aika turha tarjota urakantaista
> 7,62x51:tä, vaikka se ehkä laukeaisikin käsin patruunapesään asetettuna.
Seison ojennettuna. Muistin väärin, että SVD käyttäisi tuota, eikä "rimmed"
patruunaa.
--
Pekka
Antti Heikkila
Ei se mitään. SVD:n kotimaassa Nato-patruuna olisikin ollut harvinaisuus.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Pekka Siltala
> Ei se mitään. SVD:n kotimaassa Nato-patruuna olisikin ollut harvinaisuus.
Jep, minun olisi pitänyt miettiä ainakin mitä patruunaa degtrajev ja
lahti-saloranta söivät .. ;-) Asian vierestä toisen maailmansodan aikana
7,92x57 oli suosittu (MG-42, Gew33/40, Kar98k), mikähän johti patruunan
melko nopeaan poisjääntiin sotilaskäytössä sodan jälkeen ?
Voivatko muuten .50 BMGtä (12,7x99) ampuva Barrett ja NSV 12.7 vaihtaa
keskenään ongelmitta patruunoita, tuo jenkkihän on muutaman millin lyhyempi,
tuleeko syöttöhäiriöitä ?
--
Pekka
Antti Heikkila
> Asian vierestä toisen maailmansodan aikana
> 7,92x57 oli suosittu (MG-42, Gew33/40, Kar98k), mikähän johti patruunan
> melko nopeaan poisjääntiin sotilaskäytössä sodan jälkeen ?
Wermachtin alasajo + Länsi-Saksan Bundeswehrin organisointi
Nato-yhteensopivaksi ja DDR:n NVA:n organisointi Varsovan Liiton
linjoille? Saksan kahtiajako ei oikein jättänyt tilaa kansallisille
standardeille.
> Voivatko muuten .50 BMGtä (12,7x99) ampuva Barrett ja NSV 12.7 vaihtaa
> keskenään ongelmitta patruunoita, tuo jenkkihän on muutaman millin lyhyempi,
> tuleeko syöttöhäiriöitä ?
En todellakaan ole kokeillut, mutta hylsyissä on 9 mm pituuseroa joten
tuskin toimii. Meneeköhän edes toisen aseen vyöhön kunnolla, yleensähän
metallivyö tarttuu urakantaisessa patruunan kaulaan ja uraan. Sen sijaan
luoteja voi tietääkseni käyttää 'ristiin', jossain olen lukenut .50 BMG:n
SLAPilla (Saboted Light Armor Penetrator) varustetuista NSV:n
patruunoista.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Roope Lehto
: AFAIK, Dragunov SVD on komppaniatason tarkkuuskivääri, eli sellaisia on
: sodanajan komppaniassa vain yksi - jos on.
Ja sodanajan kokoonpanoihin kuuluu vain ja ainoastaan yhdentyyppistä
komppaniaako?
Vai onko ihan kaikilla komppanioilla - olivat ne sitten jv-, pioneeri-,
huolto,- krh-, spol- tai mitä tahansa muita komppanioita aina se yksi
tarkkuuskivääri?
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Mikko Palosvirta
"Janne Suorsa" <jansu@do_not_spam.ee.oulu.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:3C05F345.8064A21@do_not_spam.ee.oulu.fi.invalid...
> Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
> kaliiperissa 7,62 53R. Niissäkin saattaisi omistajalle tulla ikävänä
> yllätyksenä se että hän ei välttämättä olisi se jolle ko. ase annetaan
> vaan se menisi tehtävään soveltuvimmalle kuka hän lieneekin.
Mitenkähän mahtaa tuo lunastusoikeus olla? Onko PV:llä oikeus todellakin
noin vain os(/t)taa toisen omaisuutta LKP:n aikana muiden käyttöön. Ainakin
omassa LKP ohjeessani lukee, että PV lunastaa _käyttööni_ tulevat varusteet.
Lunastuksen perusteena voisi olla tavaran palautuskysymykset, jos omistaja
sattuu menettämään henkensä.
MP
Roope Lehto
: Mitenkähän mahtaa tuo lunastusoikeus olla? Onko PV:llä oikeus todellakin
: noin vain os(/t)taa toisen omaisuutta LKP:n aikana muiden käyttöön. Ainakin
: omassa LKP ohjeessani lukee, että PV lunastaa _käyttööni_ tulevat varusteet.
: Lunastuksen perusteena voisi olla tavaran palautuskysymykset, jos omistaja
: sattuu menettämään henkensä.
Valmiuslaki (1080/1991) ja puolustustilalaki (1083/1991) kertovat tarkkaan,
mitä oikeuksia on ja ei ole.
Suositeltavaa luettavaa kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneille.
Löytyvät esim. Finlexistä. (http://www.finlex.fi)
Antti Heikkila
>
> "Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
> news:Pine.OSF.4.30.01112...@tekno.helsinki.fi...
> > Ei varmasti pelkästä kivääristä, mutta rk:n _lisäksi_ sitä on huono kantaa
> > ja vielä huonompi ryömiä, syöksyä tms. Sitä kiikaria pitää kuitenkin
> > varoa enemmän kuin tavallinen jääkäri tetsatessaan voi.
>
> Hirvikiväärillä varustettua miestä olisi järjetön laittaa syöksyilemään
> rivimiehksi.
Siksi armeija antaakin rk:n. Käytännössä se hirvikivääri taitaisi siis
jäädä teltalle tai ajoneuvoon useimmissa tapauksissa. Mikäs siinä,
kyllähän jatkosodan asemasotavaiheessakin muodostettiin erityisiä
metsästys- ja kalastuskomennuskuntia. Sellaisessa siitä hirvikivääristä
olisi tietysti hupia.
> Tiedustelussa voisi esim. olla hyötyä ylimääräisestä
> kivääristä...
Tiedustelussa on hyötyä siitä, että esim. yhdellä miehellä partiossa on
rk:n sijasta puoliautomaattinen kiikarikivääri (kuten Dragunov).
Varsinainen pulttilukkoinen tarkkuuskivääri (kuten TAK-85) on painava ja
hidas käyttää. Molempia on PsTiedJ:ssä käytetty ja mieluummin otan sen
Dragunovin.
> > Jos se on niin oikukas, niin tykkääköhän se sodasta? Parempi olisi olla
> > mieluummin huippuvarma kuin huipputarkka radalla. Ainakin sellaisessa
> > joukkueessa, jossa Dragunoveja kuuluu sotavarustukseen, niiden ampujat
> > valitaan ihan suoritusten perusteella ja sijoitukset voidaan kertauksissa
> > / liikekannallepanossa muuttaa yksinkertaisella jjoht:n päätöksellä jos
> > siihen on aihetta.
>
> Dragunovia ei sano _tarkkuuskivääriksi_ kukaan asiansa omaava tarkka-ampuja
> ;) Ja jokaisessa aseessa on jotain tyypillisiä ongelmia.
Ks. yllä. Rk:ta pitemmän kantaman asetta tarvitaan muuallakin kuin
varsinaisilla tarkka-ampujilla. Ja tarkka-ampujille on jo aseita, joten
tuollaiset kotoa tuodut hirvikiväärit luultavasti päätyisivät muille kuin
tarkka-ampujiksi sijoitetuille. Ja mitä noihin ongelmiin tulee, niin
sotilasaseet valitaan yleensä tiukkojen luotettavuutta painottavien
testien jälkeen, siviiliaseissa voi olla melkein mitä tahansa. Väitteestä
'jokaisessa aseessa on joitakin ongelmia' ei seuraa se, että ongelmia saa
olla kuinka paljon tahansa.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Sirius
> että .308 Winchester on ymmärtääkseni sama kuin 7.62 Nato joka on
> jokseenkin yleinen kevyen KK:n patruuna lännessä päin joten panoksia
> luulisi saavan kohtuullisen helposti...
Ongelmaksi vaan tulee etta 7.62 Natolle sallitaan speksissa
paksumpikaulaisia hylsyja kuin 308:lle joten 7.62 Nato patruunat ei
sovi kaikkiin 308-aseisiin ja vaikka sopisi niin pesapaineet voi
muodostua epaterveellisen korkeiksi. Asia on erityisen akuutti
varsinaisten tarkkuuskivaarien kohdalla joissa on ns.
Match-patruunapesa.
Ei silti kylla tarkka-ampujalle riittaa 100 patruunaa aika pitkaksi
aikaa. Asutuskeskusolosuhteissa pitaisi riittaa vajaaksi viikoksi.
Metsaolosuhteissa voi riittaa pariksikin viikoksi riippuen vahan
tehtavasta ja olosuhteista.
Sirius
Sirius
Totta sinansa
eli vaikka toisit
> itse panokset en joukkueenjohtajana antaisi ottaa niitä mukaan koska
> taistelutilanteessa sekaannuksen vaara on ilmeinen, kahdessa
> kiväärikaliperissa(7,62 39 ja 7,62 53R) on mielestäni tarpeeksi
> huolehtimista.
Useimmilla joukoilla ei ole edes sita 7.62X53R toistaiseksi kaytossa.
> Esim 7.62 NATO muistuttaa liikaa rynkyn panosta.
No ei nyt kuitenkaan. Tai no onhan siina saman paksuinen luoti mutta
muuta yhteista ei sitten olekaan.
Pitää
> muistaa että toimitaan tulen alla ja mahdollisesti pimeässä jne. Miesten
> pitää myös pystyä lainaamaan panoksia toisiltaan ilman vaaraa.
308 ei aiheuta aserajahdyksen vaaraa. Se ei sovi 7.62X39 aseisiin ja
7.62X53R aseisssa se ei istu sen enempaa PKM:n voihin kuin TAK-85:n
tai M39:n makasiiniin. Jos kaytossa on TAK-85 niin se olisi kylla
a-tarvikehuollon kannalta parempi kuin 308. Nakisin etta 308 on mukana
vain jos muuten ta-kykya ei olisi ollenkaan.
> Toiseksi jalkaväen pitää pystyä liikkumaan muutenkin kuin traktorin
> peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
> hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
> hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa kummasti
> nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
> marginaaliseen etuun.
Marginaalinen on suhteellinen kasite. Jso olet
Panssarijaakarijoukkueen johtaja niin kuin oletan niin Apilas voi olla
fiksumpi. Jos olet tavallisen jv-joukkueen johtaja niin suorastaan
rakastat sita hirvikivaarimiesta siina vaiheessa kun se auttaa
taistelemaan vastapuolen SVD-heppuja vastaan jotka ovat pudottaneet
varajohtajasi ja haavoittaneet radistia seka tappaneet
laakintamiehesi.
> Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
> kaliiperissa 7,62 53R.
Ei sellaisia oikeasti ole. Valttavia on pari kuten TAK-85 mutta ne
kayttaa kuitenkin eri patruunaa kuin PKM normaalisti. Paitsi jos
PKM:ssa kaytetaan D-166 Tarkkuuspatruunaa mita vahan epailen.
Niissäkin saattaisi omistajalle tulla ikävänä
> yllätyksenä se että hän ei välttämättä olisi se jolle ko. ase annetaan
> vaan se menisi tehtävään soveltuvimmalle kuka hän lieneekin.
Tyypillisesti ei-standardia hirvikivaria osaa parhaiten kayttaa sen
omistaja. Jos se lykataan muuten vaan parhaalle ampujalle niin sen
aseen taisteluarvo ilman isompaa treenia on lahella nollaa. Hyvakaan
ampuja ei tuntemattomalla aseella osu yhtaan mihinkaan.
En varsinaisesti kannata ei-standardien ta-aseiden kayttoonottoa mutta
jos vaihtoehto on 0 tarkkuuskivaaria tai 1 niin valitsisin sen yhden
vaikka sitten ei-standardikaliperissakin.
PSV-jaakarikaytossa se kivaari voisi myos asustella jossain
miehistonkuljetusvaunussa silloin kun sita ei tarvita jos se nyt
jotenkin helpottaisi asioita. (En usko etta helpottaisi).
Sirius
Sirius
> kuin Janne. Komeannäköiset pistoolit lasertähtäimillä takavarikoisin omaan
> käyttööni, koska pislari on upseerin ase :)
Kasitykseni mukaan Suomessa ei yksityisomaisuutta voi
komppanianpaallikkoa pienempi herra takavarikoida edes sota-aikana
muuta kuin "pakottavissa tilanteissa". Silloinkin tavarasta pitaa
antaa kuitti ja valtion pitaa maksaa siita kamasta. Toisekseen se mita
ei nae on vaikea takavarikoida :-) Sitapaitsi saisit todennakoisesti
talon puolesta FN:n muutenkin.
Laserista sen verran etta varsinkaan upseerina et halua laseria
pistooliisi koska se ei juuri auta maallikkoa tahtaamaan mutta sen
sijaan se toimii loistavan maali-indikaattorina.
Sirius
Sirius
> joukkueessa, jossa Dragunoveja kuuluu sotavarustukseen, niiden ampujat
> valitaan ihan suoritusten perusteella ja sijoitukset voidaan kertauksissa
> / liikekannallepanossa muuttaa yksinkertaisella jjoht:n päätöksellä jos
> siihen on aihetta.
Jos joukkueessa on jo Dragunoweja niin mitaan omia ta-kivaareja ei
tarvita. Sen sijaan jos kaytossa ei ole mitaan ta-kivaaria niin 308
siviilikivaari on parempi kuin ei mitaan.
Sirius
Roope Lehto
: Kasitykseni mukaan Suomessa ei yksityisomaisuutta voi
: komppanianpaallikkoa pienempi herra takavarikoida edes sota-aikana
Vaaditaan pataljoonan kometaja (tai vastaava) sekä sota-aika.
Antti Heikkila
Ei tarvitakaan. Tuo nyt sattui olemaan minua lähellä oleva esimerkki
siitä, miten sijoitukset joukkueen sisällä voidaan järjestää käden
käänteessä ja yksittäiseltä taistelijalta kysymättä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Osmo Ronkanen
Joukkueessa ei tarvita tarkka-ampujaa, komppaniassa on niitä kolme. Siitä
riittää tarvittaessa jokaiselle joukkueelle yksi.
Osmo
Janne Suorsa
>
> > Ensinnäkin on tärkeää että aseistus on yhdenmukainen
>
> Totta sinansa
>
> eli vaikka toisit
> > itse panokset en joukkueenjohtajana antaisi ottaa niitä mukaan koska
> > taistelutilanteessa sekaannuksen vaara on ilmeinen, kahdessa
> > kiväärikaliperissa(7,62 39 ja 7,62 53R) on mielestäni tarpeeksi
> > huolehtimista.
>
> Useimmilla joukoilla ei ole edes sita 7.62X53R toistaiseksi kaytossa.
>
> > Esim 7.62 NATO muistuttaa liikaa rynkyn panosta.
>
> No ei nyt kuitenkaan. Tai no onhan siina saman paksuinen luoti mutta
> muuta yhteista ei sitten olekaan.
>
Molemmat ovat urakantaisia ja luoti on käytännössä sama, suurin ero on
patruunapesän pituus (39 vs. 51). Ero on selvä päivänvalossa mutta ei
välttämättä pimeässä kun/jos vertailukohtaa ei ole. 7.62x53R
Laippakantaisena sensijaan erottuu selvemmin.
> Marginaalinen on suhteellinen kasite. Jso olet
> Panssarijaakarijoukkueen johtaja niin kuin oletan niin Apilas voi olla
> fiksumpi. Jos olet tavallisen jv-joukkueen johtaja niin suorastaan
> rakastat sita hirvikivaarimiesta siina vaiheessa kun se auttaa
> taistelemaan vastapuolen SVD-heppuja vastaan jotka ovat pudottaneet
> varajohtajasi ja haavoittaneet radistia seka tappaneet
> laakintamiehesi.
>
Näin ehkä, mutta kumpi on sitten pahempi: SVD-heppu vai esim BTR
varustettuna parilla itkk:lla? Tilanteesta riippuen saatan rakastaa sitä
ylimääräisellä kessillä varustettua jägsteriäkin.
> > Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
> > kaliiperissa 7,62 53R.
>
> Ei sellaisia oikeasti ole. Valttavia on pari kuten TAK-85 mutta ne
> kayttaa kuitenkin eri patruunaa kuin PKM normaalisti. Paitsi jos
> PKM:ssa kaytetaan D-166 Tarkkuuspatruunaa mita vahan epailen.
Näin voi olla, en tiedä.
> Tyypillisesti ei-standardia hirvikivaria osaa parhaiten kayttaa sen
> omistaja. Jos se lykataan muuten vaan parhaalle ampujalle niin sen
> aseen taisteluarvo ilman isompaa treenia on lahella nollaa. Hyvakaan
> ampuja ei tuntemattomalla aseella osu yhtaan mihinkaan.
>
Näin periatteessa kyllä mutta tarkka-ampujalta vaaditaan muutakin kuin
hyvä ampumataito, joka toki on vaatimus. Esimerkiksi pelkällä fyysisellä
kunnolla on erittäin suuri merkitys sillä jokainen tietää että jos
pulssi hakkaa 200:taa niin niitä reikiä ei kympin ringistä välttämättä
löydy. Toinen asia ovat ns. henkiset ominaisuudet, ta-toiminta jos joku
vaatii ns. kylmää päätä.
Keskustelu tästä on ehkä kuitenkin on hieman akateemisella puolella
koska en niitä omia pyssyjä kannata ja pidän aika epätodennäköisenä että
niitä joku toisi mukanaan.
--
Janne S
Juggi
"Sirius" <hexa...@my-deja.com> wrote in message
news:a6998751.01120...@posting.google.com...
.
>
> Jos joukkueessa on jo Dragunoweja niin mitaan omia ta-kivaareja ei
> tarvita. Sen sijaan jos kaytossa ei ole mitaan ta-kivaaria niin 308
> siviilikivaari on parempi kuin ei mitaan.
Dragunovista ei edelleenkään voida puhua tarkkuuskiväärinä ;)
Se voi toimia pidemmälle kantavana, hitaampitulisena rynkkynä, mutta
tarkkuushommiin siitä ei ole
T: Jukka
Osmo Ronkanen
> > <clip clip>
>
> > Ensinnäkin on tärkeää että aseistus on yhdenmukainen eli vaikka toisit
> > itse panokset en joukkueenjohtajana antaisi ottaa niitä mukaan koska
> > taistelutilanteessa sekaannuksen vaara on ilmeinen, kahdessa
> > kiväärikaliperissa(7,62 39 ja 7,62 53R) on mielestäni tarpeeksi
> > muistaa että toimitaan tulen alla ja mahdollisesti pimeässä jne. Miesten
> > pitää myös pystyä lainaamaan panoksia toisiltaan ilman vaaraa.
>
> asetta kantavana mies on myös vastuussa lainoistaan. Joten vahingon
> tapahtuminen on mielestäni epätodennäköistä.
>
> > peräkärryssä eli jos joku väittää että kunto kestää ottaa mukaan 5 kilon
> > hirvikivääri ja siihen panokset niin keksin varmasti jotain muuta
> > hyödyllisempää kannettavaa, muutama kessi tai yksi apilas alkaa kummasti
> > nostamaan joukkueen tulivoimaa verrattuna kivääristä saatavaan
> > marginaaliseen etuun.
>
> yliu 5kg niistä tulee ;)
> Toisekseen hirvikivääriä kantamaan tottunut mies ei kovin nopeasti siitä
> taakasta rasitu.
Mutta sodassa onkin jo muuta kannettavaa. Taisteluvarustus painaa
sellaiset 25 kg.
> Pelkäisin enemmän sen Jakke Jääkärin kunnosta, joka joutuu
> kantamaan saman määrän tavaraa, kuin luonnossa liikkuva joukkuetoveri.
Tällöin sen joukkuetoverin on otettava kannettavakseen osa ko.
henkilön kantamuksista, eikä raijattava jotain ylimääräistä
kivääriä. Sota on joukkuepeliä, ei yksilöurheilua.
> Ja hirvikiväärillä voidaan tehdä jäynää viholliselle paljastumatta (tappaa
> vaikka jjohtajia tai tuhota vaunuista optiikkaa ect.) kun taas sinkomies
> paljastuu aina ammuttuaan.
Optiikan tuhoaminen vaunusta kiväärillä on aika teko. Miten
osut esim. 300 metristä muutaman sentin maaliin, joka liikkuu 10
metriä sekunnissa?
> Toisekseen hirvikiväärillä osutaan vielä tarkasti
> paikallaan olevaan maaliin +600 metrin päässä, kessillä en suosittelisi
> ampumaan kuin todella varmoja yli 200 metriin...
>
> > Ainoan poikkeuksen tekisin erittäin laadukkaissa tarkkuuskivääreissä
> > kaliiperissa 7,62 53R. Niissäkin saattaisi omistajalle tulla ikävänä
> > yllätyksenä se että hän ei välttämättä olisi se jolle ko. ase annetaan
> > vaan se menisi tehtävään soveltuvimmalle kuka hän lieneekin.
> >
> Aseen omistaja, joka viitsii ottaa aseen mukaan rintamalle, on
> todennäköisesti se paras mies sille aseelle, koska tietää "tyttönsä" metkut
> ja tavat. Toisekseen jos aseen ottaa mukaan, niin varmastikin luottaa myös
> siihen aika tavalla.
>
Ongelma vaan on, että omistajan tehtävä ei välttämättä ole ko.
aseelle sopiva. Kun hieman miettii miten nykyaikaisa armeijoita
komennetaan, tollainen hirvikivääri tuntuu hyvittavalta.
Tajuatko myös että kivääriä kantamalla huudat viholliselle
olevasi tarkka-ampuja. Tämä tekee sinusta halutun maalin.
Osmo
>
> T: Jukka
Risto Tammela
> Dragunovista ei edelleenkään voida puhua tarkkuuskiväärinä ;)
> Se voi toimia pidemmälle kantavana, hitaampitulisena rynkkynä, mutta
> tarkkuushommiin siitä ei ole
Dragunov on ryhmän/joukkueen _tarkkuuskivääri_, johon tehtävään se
soveltuu erinomaisesti. Se ei ole tarkka-ampujakivääri, joita löytyy
vasta komppanian tasolta.
t:rike
Juggi
painavan, mutta
> Optiikan tuhoaminen vaunusta kiväärillä on aika teko. Miten
> osut esim. 300 metristä muutaman sentin maaliin, joka liikkuu 10
> metriä sekunnissa?
Vaunu ei todellakaan ole kokoajan liikkeessä..
> Ongelma vaan on, että omistajan tehtävä ei välttämättä ole ko.
> aseelle sopiva. Kun hieman miettii miten nykyaikaisa armeijoita
> komennetaan, tollainen hirvikivääri tuntuu hyvittavalta.
Se miten ajatellaan johtavan ja se kuinka homma tulee todennäköisesti
toimimaan on kaksi eri asiaa...
Osaava ampuja, millä todennäköisesti on myös norm viileämpi pää (metsästys
ja etenki hirvijahti ei ole kuumapäiden hommaa) ja vielä oma tuttu tehokas
_tarkkuusase_ (ei siis se Dragunov ;)) on tappava yhdistelmä, mikä varmasti
häiritsee vihollista.
En ole missään vaiheessa väittänyt, että kaikki kenellä kivääri löytyy takan
päältä pitäisi olla tarkka-ampujia. JJ:t yms. voivat kyllä katsoa tilannetta
lähempää mahdollisuuksia.
> Tajuatko myös että kivääriä kantamalla huudat viholliselle
> olevasi tarkka-ampuja. Tämä tekee sinusta halutun maalin.
Eikö silloin myös harhauteta vihollista? ja säästetä ehkä "kunnon
tarkka-ampujan" henki? Sota on joukkueurheilua ja silloin ei saa ajatella
vain omaa henkeä ;)
Itse ottaisin mukaan kannettavaksi varmasti hirvikiväärin, jos sellaisen
löytäisin jonkun hylätyn mökin kätköistä. Ainahansen voisi jättää matkalle,
jos ei mukana pystyisi kantamaan
Jukka
Juggi
> Panssarijaakarijoukkueen johtaja niin kuin oletan niin Apilas voi olla
> fiksumpi. Jos olet tavallisen jv-joukkueen johtaja niin suorastaan
> rakastat sita hirvikivaarimiesta siina vaiheessa kun se auttaa
> taistelemaan vastapuolen SVD-heppuja vastaan jotka ovat pudottaneet
> varajohtajasi ja haavoittaneet radistia seka tappaneet
> laakintamiehesi.
> Tyypillisesti ei-standardia hirvikivaria osaa parhaiten kayttaa sen
> omistaja. Jos se lykataan muuten vaan parhaalle ampujalle niin sen
> aseen taisteluarvo ilman isompaa treenia on lahella nollaa. Hyvakaan
> ampuja ei tuntemattomalla aseella osu yhtaan mihinkaan.
>
> En varsinaisesti kannata ei-standardien ta-aseiden kayttoonottoa mutta
> jos vaihtoehto on 0 tarkkuuskivaaria tai 1 niin valitsisin sen yhden
> vaikka sitten ei-standardikaliperissakin.
>
> PSV-jaakarikaytossa se kivaari voisi myos asustella jossain
> miehistonkuljetusvaunussa silloin kun sita ei tarvita jos se nyt
> jotenkin helpottaisi asioita. (En usko etta helpottaisi).
Tuo nyt on lähinnä se mitä ajoin takaa aikaisemmin
(Ja tarkkuuskiväärinä puhutaan mieluummin muusta kuin Dragunovista)
T: Jukka
tje...@utu.fi
>Joukkueessa ei tarvita tarkka-ampujaa, komppaniassa on niitä kolme. Siitä
>riittää tarvittaessa jokaiselle joukkueelle yksi.
>
Näin siis jv-mouhoilla, esim. merivoimissa homma on suht. erilainen.
Jollakin pienellä saarella voi olla vaikkapa yhden ryhmän vahvuinen
osasto varatulenjohtueena, niitä ei paljoa lämmitä se
komppania-tasolla oleva tarkka-ampuja, joka on sidottu taisteluun itse
linnakkeella.
Tuukka
Ali K. Kiuaskoski
> pistooliisi koska se ei juuri auta maallikkoa tahtaamaan mutta sen
> sijaan se toimii loistavan maali-indikaattorina.
Vai ei auta maallikkoa? Ensiksikin, olenko maallikko? Toiseksi, asia lienee
juuri päinvastoin, maallikoille laserista on eniten hyötyä. Kunnollinen
lasertähtäin ei myöskään tietääkseni näy juuri muille kuin tähtäimessä
olijalle ja sehän ei kauaa sitä täplää katsele.
Sirius
> > tarvita. Sen sijaan jos kaytossa ei ole mitaan ta-kivaaria niin 308
> > siviilikivaari on parempi kuin ei mitaan.
>
> Dragunovista ei edelleenkään voida puhua tarkkuuskiväärinä ;)
> Se voi toimia pidemmälle kantavana, hitaampitulisena rynkkynä, mutta
> tarkkuushommiin siitä ei ole
Vaittaisin tietavani mihin siita Dragusta (keskimaarin, nama on
yksiloita) on, olen kuitenkin ampunut silla 100-550 metriin useampaan
kertaan ja niin on muutkin ta-tutut. Yhteensa olen ampunut ja nahnyt
kun noin parillakymmennella Dragulla on ammuttu yhteensa parituhatta
laukausta useamman vuoden aikana useamman kymmenen eri tasoisen
ampujan toimesta. Aseen tarkkuus on aivan riittava tarkoitukseensa eli
osuu mieheen 600 metriin saakka jos osaa ampua ja ei ole alyton
sivutuuli. Jos ei osaa ampua eika arvioida etaisyyskai niin ei
tietenkaan osu siihen mihin tahtaa.
Lisaksi jos se ase on normaaliin tapaan on vain kasketty "jollekkin"
kayttoon niin edes PSG1:lla se keskiverto ampuja ei todennakoisesti
osuisi kohteisiinsa yhtaan sen paremmin.
Dragu soveltuu "kolhoosikayttoon" ihan hyvin mutta tulokset
kouluttamattomalla ampujalla on toki jotain muuta kuin varsinaisilla
tarkka-ampujilla.
Asia erikseen on tietenkin se jos aletaan vertaamaan 308
tarkkuuskivaarilla varustettua ta:ksi koulutettua henkiloa ja SVD:lla
pikakoulutettua henkiloa. Jalkimmainen jaa toki toiseksi tarkkuudessa.
Kasitykseni mukaan keskustelua kaytiin siita onko "mika tahansa
ei-standardi-kaliperinen hirvikivaari" parempi kuin ei mitaan.
Mielestani se on parempi kuin ei mitaan mutta jos joukoilla on SVD:ta
tai edes TAK-85:ia niin silloin mukaan ei enaa kannata sotkea mukaan
"mita tahansa hirvikivaaria". Edelleen ehka TRG-22:t ja vastaavat
tarkkuusaseet voisi kayda painsa jos on pateva kayttaja mutta
harvemmin on ja a-tarvikehuolto ei pelaa kovinkaan hyvin jos
ollenkaan.
Sirius
Sirius
> : komppanianpaallikkoa pienempi herra takavarikoida edes sota-aikana
>
> Vaaditaan pataljoonan kometaja (tai vastaava) sekä sota-aika.
Kiitos tarkennuksesta. Muistleinkin etta joku aika iso herra se pitaa
olla. Normaali res-upseerin ylapuolella yleensa nyt kuitenkin.
Sirius
Sirius
> > Panssarijaakarijoukkueen johtaja niin kuin oletan niin Apilas voi olla
> > fiksumpi. Jos olet tavallisen jv-joukkueen johtaja niin suorastaan
> > rakastat sita hirvikivaarimiesta siina vaiheessa kun se auttaa
> > taistelemaan vastapuolen SVD-heppuja vastaan jotka ovat pudottaneet
> > varajohtajasi ja haavoittaneet radistia seka tappaneet
> > laakintamiehesi.
> >
> Näin ehkä, mutta kumpi on sitten pahempi: SVD-heppu vai esim BTR
> varustettuna parilla itkk:lla? Tilanteesta riippuen saatan rakastaa sitä
> ylimääräisellä kessillä varustettua jägsteriäkin.
Jos se BTR paahtaa 14.5 millisellaan puolen kilsan paasta niin ei KES
auta yhtaan sen enempaa. Eli vahan jossitteluksi menee helposti :-)
Veikkaan etta kunnon rahinoissa KESseja riittaa tarvitsijoille mutta
tarkka-ampujia ei koska niiden koulutus on ollut sellaista lahes
harrastepohjalta tapahtuvaa touhua aivan viime vuosiin saakka PV:ssa.
500 TRG-42:sta ei 430.000 sotilaan kentta-armeijassa paljon tunnu.
Tietty TAK-85:ia ja SVD:ta loytyy myos paljon mutta hyvin koulutettuja
miehia sitten vahemman. Nopeaan liikkuvaan jv-touhuun SVD on optimi
koska se on siihen alunperinkin suunniteltu. Jossain linnakkesaarella
aseen kaliperille ei ole mitaan valia koska mukana kannettu maara
riittaa useimpiin tarkoituksiin kuitenkin.
> Näin periatteessa kyllä mutta tarkka-ampujalta vaaditaan muutakin kuin
> hyvä ampumataito, joka toki on vaatimus. Esimerkiksi pelkällä fyysisellä
> kunnolla on erittäin suuri merkitys sillä jokainen tietää että jos
> pulssi hakkaa 200:taa niin niitä reikiä ei kympin ringistä välttämättä
> löydy. Toinen asia ovat ns. henkiset ominaisuudet, ta-toiminta jos joku
> vaatii ns. kylmää päätä.
Totta joka sana. Silti jos ase on outo ja sita ei voi koeampua niin
sen aseen taisteluarvo on nolla. Sen sijaan omaa asetta kayttava osaa
sita kayttaa yleensa hyvin. Se toki kannattaa varmistaa myos ettei
turhaan kanniskella ylimaaraista rojua mukana jolla ei mitaan tee.
>
> Keskustelu tästä on ehkä kuitenkin on hieman akateemisella puolella
> koska en niitä omia pyssyjä kannata ja pidän aika epätodennäköisenä että
> niitä joku toisi mukanaan.
Vaittaisin etta tarkka-ampuja-aktiivit ainakin roudaisi omia 338 LM ja
308 kivaareja paikalle, oli niita kasketty tuomaan tahi ei. Normaaliin
jv-joukkueeseen varmaan aika harvoin tallainen aktiivi eksyisi.
Todennakoisesti suurin osa TA-kouluttajista vain pikakouluttaisi
tarkka-ampujiksi valittuja eika itse osallistuisi sotimiseen
mitenkaan.
Eikohan tassa ole tullut argumentteja puolesta ja vastaan. Itse en
estaisi ketaan rahaamasta tarkkuuskivaaria mukanaan jos sellaista ei
muuten olisi saatavissa.
Sirius
Sirius
> riittää tarvittaessa jokaiselle joukkueelle yksi.
Nain paperilla. Kokemusperaisesti voin sanoa etta kun asevarastolta
haetaan 10 tarkkuuskivaaria niin 2-4 kpl on niista toimintakelvottomia
koska joko ase (harvemmin) tai tahtain (yleensa) on telottu
toimintakunnottomaksi. LKP:ssa aseet voivat olla vahan paremmassa
kunnossa mutta en usko etta lukumaarat on sita mita pitaisi.
En siis valitettavasti usko etta edes aseita olisi maaravahvuutta aina
ja joka paikassa saatavilla. Viela vahemman uskon siihen etta osaavia
tarkka-ampujia loytyisi se 3 kpl per komppania. Niissa
jv-komppanioissa joissa mina palvelin ei koulutettu ainakaan
ainuttakaan tarkka-ampujaa.
Itaisessa naapurissa muuten on jokaisessa jv-joukkueessa vahintaan
yksi tarkka-ampuja. Joillain joukoilla niita on perati ryhmatasolla
saakka. Isossa rahinassa ryhmatasolla en usko etta heillakaan
riittaisi vakea ta-hommiin. Joukkuetasolla kyllakin.
Suomen komppaniatason systeemeissa ta-henkiloiden varsinainen tehtava
muuten on Suojelu. Eli nasse paassa pitaisi ottaa naytteita ja leikkia
mittareiden kanssa. Ja samaan aikaan pitaisi samojen henkiloiden
toimia "laina-aseina" joukkueissa. Ei ole kovin toimiva systeemi mutta
ainoa mita on juuri nyt. Muualla maailmassa ta:t on usein laitettu
tiedustelu-upseerin alaisuuteen ja he toimii upseerin ja komentajan
"silmina" siina missa varsinaiset tiedustelijatkin.
Sirius
Juggi
> tarkka-ampujia loytyisi se 3 kpl per komppania. Niissa
> jv-komppanioissa joissa mina palvelin ei koulutettu ainakaan
> ainuttakaan tarkka-ampujaa.
>
olleet paljoa ennen inttiä ampuneet ja tuskin ovat ampuneet sen jälkeenkään.
Se hirvimies pitää kumminkin jonkinlaista tasoa yllä... tuo olisi yksi asia
mikä kannattaa muistaa joukkoja kasatessa
> Suomen komppaniatason systeemeissa ta-henkiloiden varsinainen tehtava
> muuten on Suojelu. Eli nasse paassa pitaisi ottaa naytteita ja leikkia
> mittareiden kanssa. Ja samaan aikaan pitaisi samojen henkiloiden
> toimia "laina-aseina" joukkueissa. Ei ole kovin toimiva systeemi mutta
> ainoa mita on juuri nyt.
Ymmärtääkseni reserviläisten puolelta on ajettu uudistuksia läpi juuri
tarkkuuskiväärien määrän lisäämisestä kompanjoihin ja koulutuksen
uudistamisesta... Kuulemma asiassa on myös edistytty. Näin kertoi eräs
res-ta -kouluttaja...
Ideana olisi kuulemma tehdä ta:sta aktiivinen tiedustelija. Mikäs
tiedustelijan olisi ampua upseeri tai kaksi tupakalta 1500metrin päästä
laskettuaan joukot ja sit kadota?
T: Jukka
Juggi
> kouluttamattomalla ampujalla on toki jotain muuta kuin varsinaisilla
> tarkka-ampujilla.
Tietenkin se _soveltuu_ parempien puuttuessa. Mikään tarkkuuden ihmelapsi se
ei kumminkaan ole, vaikka ampuja olisi kuinka pro hyvänsä.
> Kasitykseni mukaan keskustelua kaytiin siita onko "mika tahansa
> ei-standardi-kaliperinen hirvikivaari" parempi kuin ei mitaan.
> Mielestani se on parempi kuin ei mitaan mutta jos joukoilla on SVD:ta
> tai edes TAK-85:ia niin silloin mukaan ei enaa kannata sotkea mukaan
> "mita tahansa hirvikivaaria".
Juu. Isäpappalla on vanha ryssäpyssy, mikä on porattu uusiks vähän isommaks
toisena hirvipyssynä. En kuitenkaan tarkoittanut aivan sen tasoista asetta
ta-käyttöön ;)
Pointti oli se että _osalla_ on todella korkealuokkaisia ta-käyttöön hyvin
soveltuvia tarkkoja metsästyskivääreitä kaapeissaan. Niiden mukaan otto voi
olla ihan hyvä juttu. Kunhan kaliiberit ei oo mitään eriskummallisia.
Toinen pointti oli se että jos metsästäjä (millä voisi vielä parhaimmaksi
olla se ta-koulutus) raatsii ottaa oman torrakkonsa mukaan, on ase suurella
todennäköisyydellä tarkka ja toimiva.
T: Jukka
Niilo Paasivirta
>"Sirius" <hexa...@my-deja.com> wrote:
>>Laserista sen verran etta varsinkaan upseerina et halua laseria
>>pistooliisi koska se ei juuri auta maallikkoa tahtaamaan mutta sen
>>sijaan se toimii loistavan maali-indikaattorina.
>Vai ei auta maallikkoa? Ensiksikin, olenko maallikko? Toiseksi, asia lienee
>juuri päinvastoin, maallikoille laserista on eniten hyötyä. Kunnollinen
Lasertähtäin _pistoolissa_!?? Vuoden vitsi :) Pistoolillahan ei muutenkaan
osu edes ladon seinään.
>lasertähtäin ei myöskään tietääkseni näy juuri muille kuin tähtäimessä
>olijalle ja sehän ei kauaa sitä täplää katsele.
Pelkkä tähtäimen laatu ei auta. Jos ilmassa on vähänkin hiukkasia (pölyä,
jäähileitä, lunta) niin säteestähän siroaa valoa runsaasti joka suuntaan.
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Tällä omatekoisella koneella voin nähdä, mitä ihmiset puuhaavat."
- Aku Ankka
tje...@utu.fi
Paasivirta) wrote:
>Pelkkä tähtäimen laatu ei auta. Jos ilmassa on vähänkin hiukkasia (pölyä,
>jäähileitä, lunta) niin säteestähän siroaa valoa runsaasti joka suuntaan.
>
Ja lisäksi näkyy varmasti jokaisessa elektronisessa/optisessa
sensorissa. Voitte koitttaa katsoa joskus kaukosäädintä videokameran
läpi ja havaitse että se, mitä silmä ei näe voi silti olla olemassa.
Tuukka
Kari P. Hartikainen
>Asian vierestä toisen maailmansodan aikana
>7,92x57 oli suosittu (MG-42, Gew33/40,
>Kar98k), mikähän johti patruunan melko
>nopeaan poisjääntiin sotilaskäytössä sodan
>jälkeen ?
Lyhyesti sanoen: Saksan häviö 1945. Maailmanpoliittisen
tilanteen muututtua kaksinapaiseksi 40-luvun lopulla johtavat
suurvallat saattoivat sanella vasalleilleen kiväärikaliiperitkin.
Niitä ei tietenkään lainattu lyödyltä vastustajalta.
Lisäksi noihin aikoihin alkoi siirtyminen rynnäkkökivääreihin
ja muutkin wanhan ajan täysitehoiset sotilaspatruunat jäivät
vähitellen pois normaalikäytöstä.
Onneksi 8 millin Mauserpatruuna on vielä hengissä ja toimii
hirvimetsällä mainiosti. 30-06:tta vastaava teho kuusi milliä
lyhyemmässä hylsyssä.
Kari P.
Mika N.
tje...@utu.fi wrote:
>
> On Tue, 4 Dec 2001 06:53:58 +0000 (UTC), n...@horus.co.jyu.fi (Niilo
> Paasivirta) wrote:
> >Pelkkä tähtäimen laatu ei auta. Jos ilmassa on vähänkin hiukkasia (pölyä,
> >jäähileitä, lunta) niin säteestähän siroaa valoa runsaasti joka suuntaan.
Kyllä ja ei... riippuu osoittimen tehosta ja ilman "likaisuudesta"
2mW laserosoitin näkyy heikosti "kirkkaassa" ilmassa ja 25mW helium-neon laser
taas näkyy hyvin.
> Ja lisäksi näkyy varmasti jokaisessa elektronisessa/optisessa
> sensorissa. Voitte koitttaa katsoa joskus kaukosäädintä videokameran
> läpi ja havaitse että se, mitä silmä ei näe voi silti olla olemassa.
Tuo pätee IR ja NIR-valoon mutta tuon näkyvän valon laser ei tee suurta eroa
inhimilliselle katsojalle ja koneelle. (päivänvalossa)
Lisäksi, jos rähinä on päällä ja kuulia lentää, on noilla elektro-optisilla
vermeillä riittävästä "kohinaa" jolloin sen heikon säteen havaitseminen tulee
vaikeaksi.
73'de
Mika
Risto Tammela
> Suomen komppaniatason systeemeissa ta-henkiloiden varsinainen tehtava
> muuten on Suojelu. Eli nasse paassa pitaisi ottaa naytteita ja leikkia
> mittareiden kanssa.
Tarkka-ampujan varsinainen tehtävä on nykyään tarkka-ampuja, tuo on ollut
varmaan aikaa ennen varsinaisten suojelumiesten kouluttamista? Komppanian
suojelu-touhu nykyisin on OTO ja ainakin panssarijoukoissa suojeluryhmän
toimintaa hoitavat komppanian komentoryhmät. Ylemmiltä tasoilta löytyy
sitten ihan oikeita suojeluryhmiä.
t:rike
Antti Heikkila
Jos ajatellaan komppaniatason suojelua, niin kyseessä on kai lähinnä
valvonta, joka soveltuu hyvin OTOna tehtäväksi. Ne väriä vaihtavat laput
ja kaulassa roikotettava säteilymittari (kiikarin kokoa) eivät niin
mahdottomia paina kenenkään matkassa. Näytteiden otto ja suojelutiedustelu
eivät kai missään kuulu komppaniatasolle, pataljoonan tiedustelujoukkue
voisi sellaisen tehtävän (ja välineet, siinä ei pelkkä nasse ja
taikaviitta riitä) saadakin. Välittömät suojautumistoimenpiteet taas pitää
jokaisen osata tehdä itse ja dekontaminaatio vaatii enemmän välineitä kuin
komppaniasta löytyy, joten sekään ei tapahdu OTO:na.
Nykyiset hermokaasut eivät aiheuta oireita ennenkuin on myöhäistä
suojautua, joten sen OTO-valvonnan merkitys vain korostuu. Sitten, jos
joku komppaniasta joutuu ottamaan näytteitä nasse päässä, niin se nasse on
jokaisella henkiinjäämisestä kiinnostuneella tiukasti päässä, myös sillä
tarkka-ampujalla. Jos kaasuista ei ole havaintoa/hälytystä, niin
nasseakaan ei tarvitse käyttää.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Sirius
Minulla on ainakin kerrottu ihan vakavalla naamalla asianosasiten
ta-miesten toimesta etta viela 1990-luvun lopulla on muutamassa
paikassa TA:n kahden viikon koulutuksesta kaytetty kaksi paivaa
huoltoon, viikonloput vapaat ja toinen viikoista nassehommiin. Eli
tehollista ta-koulutusta on tullut samalla kertaa noin 4-5 paivan
edesta ja nassehommia saman verran. Tietenkin taitoja on sitten eri
asteisissa harjoituksissa vahan paasty kertaamaan.
Huonoiten koulutetut PV:n "kouluttamat" ta:t mita mina olen tavannut
olivat kayneet 300 metrin radalla pari viikkoa ampumassa. Se oli
siina, ei mitaan maastonkaytosta, etaisyydenarvioinnista,
tiedustelusta tai edes olosuhdetekijoista. Kaverit oli ressujen
ta-kursseilla alkuun pihalla kuin lumiukot. Ei se heidan vikansa ollut
vaan systeemin. Onneksi systeemi on menemassa oikeaan suuntaan
tassakin asiassa.
Komentoryhmassahan nama ta:t virallisesti ainakin jv-puolella ovat ja
samalle ryhmalle napasahtaa ne suojeluhommat.
Olen ollut mukana ajamassa ideaa jossa koko suojelutouhu annetaan
muille ja ainakin osa ta-toiminnasta alistetaan tiedustelun alle. Sen
lisaksi olemme olleet kehittamassa ideaa kevyemmin koulutetusta
tulitukitarkka-ampujasta joka olisi muu jv-porukan mukana antamassa
tulta vahan kauemmas kuin mita rk:lla pystyy.
Ideoita ei varsinaisesti ole vastustettu mutta pitaa viela keksia
miten ne ta:t sinne tiedustelun alle sopii ja kuka hoitaa jatkossa
komentoryhman suojelu- ja kahvinkeittohommat jos sielta otetaan ta:t
pois. Tilalle pitaa saada lisaa jengia. Josta seuraa etta komppanian
kokoonpano voi muuttua, josta seuraa etta kalustoluettelot menee
uusiksi ja josta seuraa helposti etta ajoneuvoja pitaisi saada lisaa.
Kaikkea ei voi saada joten voi kayda niin etta pari rk-miesta
vaihdetaan ta-miehiksi paperilla. Sitten ne miehet pitaa viela
kouluttaa.
Mikali tulisi sota tai muu konflikti niin valveutuneet upseerit
pistaisi ta:ta ta-hommiin kuitenkin. Nyt rauhan aikana pitaa miettia
miten se tehdaan ilman etta kokonaisuus karsii.
Sirius
Sirius
> > kouluttamattomalla ampujalla on toki jotain muuta kuin varsinaisilla
> > tarkka-ampujilla.
>
> Tietenkin se _soveltuu_ parempien puuttuessa. Mikään tarkkuuden ihmelapsi se
> ei kumminkaan ole, vaikka ampuja olisi kuinka pro hyvänsä.
Joo, ei se ole 1 kulmaminuutin ase. Se on kuitenkin "1
sotilashenkilon"-tarkkuudella varustettu. Eli 600 metriin saakka en
haluaisi olla vastaanottavassa paassa koska silta etaisyydelta jos ei
ensimmainen osu niin toinen laukaus viimeistaan. SVD:n etuina on myos
se etta silla voi jopa puolustautua kun pulttilukolla sen voi unohtaa.
Lisaksi se on suht kevyt.
TAK-85:een verrattuna SVD on tulivoimaisempi, paljon kevyempi ja silti
varsin tarkka. Mikaan 1000 metrin ase se ei kylla ole mutta ei
tarvitsekaan. Sita varten on TRG-42 jolla voi sitten yrittaa onneaan
jonnekin 1200-1300 metriin saakka.
> Pointti oli se että _osalla_ on todella korkealuokkaisia ta-käyttöön hyvin
> soveltuvia tarkkoja metsästyskivääreitä kaapeissaan. Niiden mukaan otto voi
> olla ihan hyvä juttu.
Samaa mielta. Olisi hyva jos kaliperi olisi 338 Lapua Magnum koska se
on PVn virallinen kaliperi. 308 ei ole.
Kunhan kaliiberit ei oo mitään eriskummallisia.
> Toinen pointti oli se että jos metsästäjä (millä voisi vielä parhaimmaksi
> olla se ta-koulutus) raatsii ottaa oman torrakkonsa mukaan, on ase suurella
> todennäköisyydellä tarkka ja toimiva.
Totta ja allekirjoitan sen. Itse en vaihtaisi omaa 338 LM
tarkkuuskivaariani SVD:en koska oma aseeni on tarkempi,
yksinkertaisempi ja toimintavarma. Ja tarkka kantama on noin tuplat
jos ampuja osaa hommansa.
Sirius
Sirius
> valvonta, joka soveltuu hyvin OTOna tehtäväksi.
Soveltuu vahan huonosti jos ajatus on etta ta:t on useimmiten lainassa
jollain joukkueella jolloin tiedonkulku komentopaikalle ei valttamatta
oikein toimi ainakaan reaaliajassa.
Ne väriä vaihtavat laput
> ja kaulassa roikotettava säteilymittari (kiikarin kokoa) eivät niin
> mahdottomia paina kenenkään matkassa.
Ei se paino vaan se tiedonkulku. TA:lle ei ole ajateltu jakaa omia
radioita ja kesken vaijyn tapahtuva irtautuminen voi menna vaikeaksi
kun samaan aikaan pitaisi viela rykia suojakamoja paalle ettei itse
kuole. Radio auttaisi mutta se on kuulemma utopistinen ajatus kun
niita ei meinaa riittaa muutenkaan tarvitsijoille.
> Nykyiset hermokaasut eivät aiheuta oireita ennenkuin on myöhäistä
> suojautua, joten sen OTO-valvonnan merkitys vain korostuu. Sitten, jos
> joku komppaniasta joutuu ottamaan näytteitä nasse päässä, niin se nasse on
> jokaisella henkiinjäämisestä kiinnostuneella tiukasti päässä, myös sillä
> tarkka-ampujalla. Jos kaasuista ei ole havaintoa/hälytystä, niin
> nasseakaan ei tarvitse käyttää.
Eli ilmeisesti voinemme todeta etta ta:ta on turha kayttaa
suojelumiehena koska hanella on muuta puuhaa ja saman homman voi
ilmeisesti tehda aivan kuka vaan. Eli spade-au vaan kehiin ja/tai joku
lahetti. Tama on toki oma vahva mielipide.
PV:ssa yleensa jokaisella sotilaalla on yksi (1) tehtava. Sen
hoitaminen on oletusarvo. Paalle voidaan nakittaa sitten mita vaan
mutta riippuen mita tuloksia halutaan niin ehka etulinjan ta-miehille
ei kannata salyttaa viela muun lisaksi suojeluhommia jotka ei liity
oikein mitenkaan heidan paatehtavaansa.
Niin kauan kuin suojelu nakitetaan ta:lle niin se ei ole hyva
kummassakaan asiassa. Eli ei suju erinomaisesti sen enempaa ta-hommat
kuin suojelukaan.
Sirius
Antti Heikkila
> > Jos ajatellaan komppaniatason suojelua, niin kyseessä on kai lähinnä
> > valvonta, joka soveltuu hyvin OTOna tehtäväksi.
>
> Soveltuu vahan huonosti jos ajatus on etta ta:t on useimmiten lainassa
> jollain joukkueella jolloin tiedonkulku komentopaikalle ei valttamatta
> oikein toimi ainakaan reaaliajassa.
Tuota. Kun kirjoitin, että 'valvonta soveltuu hyvin OTOna tehtäväksi' niin
en ajatellut yksin tarkka-ampujaa, vaan koko jääkärikomppaniaa.
Mittareita ja kannettavia kaasuilmaisimia ei varmaan riitä joukkuetasolle mitenkään,
mutta niitä lappuja saattaisikin. Eli yksi mies (vaikka lääkintämies) joka
joukkueesta valvomaan niitä, niin jokainen joukkue saa varoituksen vaikka
tieto ei ehtisikään kulkea komentopaikan kautta.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> Olen ollut mukana ajamassa ideaa jossa koko suojelutouhu annetaan
> muille ja ainakin osa ta-toiminnasta alistetaan tiedustelun alle. Sen
> lisaksi olemme olleet kehittamassa ideaa kevyemmin koulutetusta
> tulitukitarkka-ampujasta joka olisi muu jv-porukan mukana antamassa
> tulta vahan kauemmas kuin mita rk:lla pystyy.
Tiedustelun matkaan komennetut tarkka-ampujat olisivat poissa
komppanioista. Pataljoonan TiedJ olisi se alimman tason
tiedustelumuodostelma, ja sielläkin näkisin vain kaksi mahdollista
paikkaa: joko oma itsenäisesti toimiva ta-ryhmä (esim. kaksi paria tai
1+4) tai 'tulitukitarkka-ampujat' tiedusteluryhmiin.
Pataljoonan tiedustelujoukkue yleensä toimii saman pataljoonan
komppanioiden etupuolella, eli siellä toimiva TA olisi periaatteessa
hyödyllinen niiden komppanioiden kannalta. Tosin tiedustelujoukkue voi
saada kauemmaskin ulottuvan tehtävän, eikä se muutenkaan aina toimi niillä
alueilla, jotka olisivat saman pataljoonan komppanioita tukevan
TA-toiminnan kannalta tärkeimpiä. TiedJ:n toiminnassa kuitenkin se tiedon
hankkiminen on prioriteetti numero yksi, ja samalla alueella toimiva
tarkka-ampuja saattaa vetää huomiota myös tähystyspaikkojen suuntaan, mikä
ei ole lainkaan tervetullutta. Tähystyspaikkaa ei pureta ja siirrytä
toisaalle ihan niin nopeasti kuin TA vaihtaa asemia (mahdollisesti
putkimiinat tähystyspaikan edessä ja lakua takarinteessä olevalle
radiolle, jossa on pitkälanka-antenni). Sanomattakin on selvää, että
partiotiedustelussa ampuminen on se viimeinen vaihtoehto.
Ns. väkivaltaista tiedustelua tehtäessä tulitukitarkka-ampuja on
tervetullut lisä, samoin irtautumista suojattaessa. Tästä syystä PsTiedJ
käyttää tätä mallia, mutta komppanioiden tarkka-ampujien puutteita
se ei kompensoi.
Eli mieluiten molemmat, omaan asiaansa keskittyvät TA:t jääkäri/
jv-komppanioihin ja jotakin 'pidempää kättä' tiedustelijoille. Sen
komppaniatason TA:n ainoa tiedustelullinen tehtävä voisi olla kpäällikön
'silmänä' toimiminen, tähystäminen ja vihollistilanteen muutoksista
ilmoittaminen komppanian lohkolla. Isompaan tiedusteluun tarvittaisiin
vähintään pari, mieluummin partio.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Osmo Ronkanen
> Molemmat ovat urakantaisia ja luoti on käytännössä sama, suurin ero on
> patruunapesän pituus (39 vs. 51). Ero on selvä päivänvalossa mutta ei
> välttämättä pimeässä kun/jos vertailukohtaa ei ole. 7.62x53R
> Laippakantaisena sensijaan erottuu selvemmin.
Ne ovat aivan erikokoisia. Mitään sekaantumisen vaaraa ei voi olla.
7.62 NATO ei mene edes rynkyn lippaaseen. Ura- ja laippakantaisuus ovat
pikkuasioita täysin eri koon rinnalla.
Osmo
Ali K. Kiuaskoski
<tje...@utu.fi> wrote in message news:3c0c8c24...@news.utu.fi...
> Ja lisäksi näkyy varmasti jokaisessa elektronisessa/optisessa
> sensorissa. Voitte koitttaa katsoa joskus kaukosäädintä videokameran
> läpi ja havaitse että se, mitä silmä ei näe voi silti olla olemassa.
Nyt sotket asioita. Laserin säde on koherenttia valoa, mitä kauko-ohjaimen
säätimen ledin valo taatusti ei ole. Mikäli valonlähde ei lähetä valoa
muihin suuntiin, niin havaitseminen jää pelkän sironnan varaan. Poutapäivänä
lasersädettä ei havaitse, ei ainakaan riittävän ajoissa. Sumussa asia voi
ollakin toinen.
Ali K. Kiuaskoski
"Mika N." <iso...@iki.fiINVALID> wrote in message
news:3C0CBA6B...@iki.fiINVALID...
> Tuo pätee IR ja NIR-valoon mutta tuon näkyvän valon laser ei tee suurta
eroa
> inhimilliselle katsojalle ja koneelle. (päivänvalossa)
> Lisäksi, jos rähinä on päällä ja kuulia lentää, on noilla
elektro-optisilla
> vermeillä riittävästä "kohinaa" jolloin sen heikon säteen havaitseminen
tulee
> vaikeaksi.
Kun Mika N. passittelee meitä muita radiotekniikan kurssille, niin nyt minä
pääsen passittamaan sinut fysiikan ja optiikan kursseille. Miten havaitset
lasersäteen, jos sen valo ei siroa? Vaikka olisi millä taajuusalueella?
(Siinä vaiheessa kun sinä laserin havaitset eli täplä osoittaa silmiesi
väliin, saattaa olla hieman myöhäistä.)
Sirius
> pääsen passittamaan sinut fysiikan ja optiikan kursseille. Miten havaitset
> lasersäteen, jos sen valo ei siroa?
Sumussa, savussa ja polyssa laser siroaa ja sen voi havaita. Yolla
IP-laserit nakee tavallisella valonvahvistimella usein aika helposti.
Sirius
PJK
"Niilo Paasivirta" <n...@horus.co.jyu.fi> wrote in message
news:slrna0os...@horus.co.jyu.fi...
> Nimimerkki "Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia> wrote:
> >"Sirius" <hexa...@my-deja.com> wrote:
> >>Laserista sen verran etta varsinkaan upseerina et halua laseria
> >>pistooliisi koska se ei juuri auta maallikkoa tahtaamaan mutta sen
> >>sijaan se toimii loistavan maali-indikaattorina.
> >Vai ei auta maallikkoa? Ensiksikin, olenko maallikko? Toiseksi, asia
lienee
> >juuri päinvastoin, maallikoille laserista on eniten hyötyä. Kunnollinen
>
> Lasertähtäin _pistoolissa_!?? Vuoden vitsi :) Pistoolillahan ei muutenkaan
> osu edes ladon seinään.
Niilo: Kyllä pistoolillakin osuu ladonkin seinään, esimerkiksi sisäpuolelta
ammuttaessa. Tosin pistooliammuntaa harrastavat vain kiihkoilevat
militaristit. Esimerkiksi .22 lr -pistoolit pitäisi välittömästi kieltää
suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa. Niiden korkea ominaistarkkuus
mahdollistaa vaaralliset salamurhat pitkienkin matkojen päästä. Ko. patruuna
on terminaaliballistisestikin erittäin vaarallinen. Lisäksi helppo
vaimennettavuus tekee siitä todellisen terroristin ihanneaseen. Ampuradoilla
näkee ainoastaan silmät kiiluen salamurhia harjoittelevia kiihkoilijoita.
Täydellisesti keskittyen he kerta toisensa jälkeen toistavat harjoituksensa.
Ainoana tavoitteena on mahdollisimman suuren tuhon ja hävityksen
aikaansaaminen maalitaulussa. Tilastojen mukaan turha pistooliammunta
aiheuttaa asosiaalisuutta ja psyykkisiä ongelmia tuhoten täysin
mahdollisuuden kokea onnistumisen elämyksiä. Toivoisinkin Niilo, että
ottaisit asiaksesi tämän järkyttävän epäkohdan korjaamisen.
Sampo Mattila
> Niin kauan kuin suojelu nakitetaan ta:lle niin se ei ole hyva
> kummassakaan asiassa. Eli ei suju erinomaisesti sen enempaa ta-hommat
> kuin suojelukaan.
Parempi ehdotus komppanian suojelun hoitamiseksi sensijaan olisi
minkälaatuinen?
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
Sirius
> > pistooliisi koska se ei juuri auta maallikkoa tahtaamaan mutta sen
> > sijaan se toimii loistavan maali-indikaattorina.
>
> Vai ei auta maallikkoa? Ensiksikin, olenko maallikko?
Jos sinulla ei ole omaa ysimillista niin olet maallikko niiden suhteen.
Toiseksi, asia lienee
> juuri päinvastoin, maallikoille laserista on eniten hyötyä.
Maallikko pitaa laseria paalla sen verta usein ja pitkaan etta sille kay huonosti.
Kunnollinen
> lasertähtäin ei myöskään tietääkseni näy juuri muille kuin tähtäimessä
> olijalle ja sehän ei kauaa sitä täplää katsele.
Kylla se nyt vaan nakyy.
Sirius
Sirius
> > muille ja ainakin osa ta-toiminnasta alistetaan tiedustelun alle. Sen
> > lisaksi olemme olleet kehittamassa ideaa kevyemmin koulutetusta
> > tulitukitarkka-ampujasta joka olisi muu jv-porukan mukana antamassa
> > tulta vahan kauemmas kuin mita rk:lla pystyy.
>
> Tiedustelun matkaan komennetut tarkka-ampujat olisivat poissa
> komppanioista.
Totta jos nykyiset ta:t otetaan pois. Voidaan tehda myos niin etta
nykyiset sekalaisesti koulutetu ta:t jaa sinne komppaniaan ja paremmin
varustetut ja koulutetut ta:t laitetaan sinne tiedustelun alle.
Pienin jarkeva ta-"yksikko" on ta-pari. 3 hengen ta-partio on varsin
kateva talvioloissa mutta kesalla vahan turhan suuri.
TiedJ:n toiminnassa kuitenkin se tiedon
> hankkiminen on prioriteetti numero yksi, ja samalla alueella toimiva
> tarkka-ampuja saattaa vetää huomiota myös tähystyspaikkojen suuntaan, mikä
> ei ole lainkaan tervetullutta.
TA:lla on aina tehtava. Tehtavassa voidaan kieltaa kontaktin
ottaminen. Tehtavassa voidaan myos sallia esim. joukkutuhoaseiden
kayttoon valmistautuvien henkiloiden eliminoiminen tai vaikka tietyn
sotilasarvon ylittavien henkiloiden eliminoiminen. USAn
maerijalkavaessa ta-miesten titteli on Scout-Sniper jossa se
scouting/tiedustelu-puoli on vahintaan 50% touhusta aina. Usein
enemmankin. Heilla on kylla etuna etta he voi tuhota vihollisa
tilaamalla epasuoraa tulta vihollisen niskaan. Suomen kuviossa tama
puoli ei toimi koska tulenjohtajat on eri miehia.
Tähystyspaikkaa ei pureta ja siirrytä
> toisaalle ihan niin nopeasti kuin TA vaihtaa asemia (mahdollisesti
> putkimiinat tähystyspaikan edessä ja lakua takarinteessä olevalle
> radiolle, jossa on pitkälanka-antenni). Sanomattakin on selvää, että
> partiotiedustelussa ampuminen on se viimeinen vaihtoehto.
Totta kai tiedustellessa ei aleta rahisemaan ellei ole aivan pakko.
> Eli mieluiten molemmat, omaan asiaansa keskittyvät TA:t jääkäri/
> jv-komppanioihin ja jotakin 'pidempää kättä' tiedustelijoille.
Kannatan ajatusta. Itseasiassa nain se on nahty muuallakin jo
pidempaan. Eli komppani tarvitsee omaa ta-kykya joka tapauksessa mutta
se on vakisin sidottu sen komppania vastuualueelle. Sen lisaksi voisi
olla kayttoa tiedustelu-ta:den kayttoon. Mikaan ei sinansa esta
kouluttamasta tiedustelijoista tarkka-ampujia tai toistepain.
Reservilaisten osalta lisakoulutus voi kylla olla vaikea jarjestaa
jalkikateen. Varusmiehilla voidaan kouluttaa soveltuvin osin kumpaakin
alaa. Tietenkin jompikumpi homma pitaa olla todella hyvin hallussa
mutta ei ta:n ja tiedustelijan kyvyt lopulta niin hirveasti eroa
toisistaan.
Sen
> komppaniatason TA:n ainoa tiedustelullinen tehtävä voisi olla kpäällikön
> 'silmänä' toimiminen, tähystäminen ja vihollistilanteen muutoksista
> ilmoittaminen komppanian lohkolla. Isompaan tiedusteluun tarvittaisiin
> vähintään pari, mieluummin partio.
Kaytannossa TAK-85:lla varustettua ta:ta ei kannata yksin paastaa
mihinkaan. Tulivoimaa ei yksinkertaisesti ole. Partion jossa toisella
rk on aivan minimitaso. Toinen sotilas tarvitaan senkin vuoksi etta
optiikan kaytto pitkia aikoja putkeen on hyvin rasittavaa silmille.
Vuorottelemalla homma toimii paremmin. Lisaksi muutenkin sotahommissa
tst-pari on aina henkisesti parempi kuvio kuin yksin toikkaroida
jossain etumaastossa.
Sirius
Mika N.
Kts. siriuksen kommentti.
Ilma on _erittäin_ harvoin niin puhdasta että se ei sirottaisi lasersädettä.
Katso joskus IP-laseria vaikkapa valonvahvistimella tai edes tavallista punaista
laseria.
Vain teoriassa tai tyhjiössä laser ei siroa, reaalielämässä aina. Tosin
vaihtelevissa määrissä.
Perustan väittämäni empiiriseen kokemukseen.
Jos omistat laserosoittimen, voit itse suorittaa empiirisiä kokeita.
73'de
Mika
Risto Tammela
> USAn
> maerijalkavaessa ta-miesten titteli on Scout-Sniper jossa se
> scouting/tiedustelu-puoli on vahintaan 50% touhusta aina. Usein
> enemmankin. Heilla on kylla etuna etta he voi tuhota vihollisa
> tilaamalla epasuoraa tulta vihollisen niskaan. Suomen kuviossa tama
> puoli ei toimi koska tulenjohtajat on eri miehia.
Epäsuoraa tulta voi johtaa muutkin kuin tulenjohtajat, osuvuus vaan alkaa
olemaan sitten isojen maiden tasoa. Tarkka-ampuja pystyisi muuten
tilaamaan tulta, mutta suomalaisella TA:lla ei ole tietääkseni mitään
välinettä sitä varten. Onko USA:laisella TA-lla mukanaan puheradio vai
miten tuo tulenjohto heillä onnistuu?
t:rike