Rynkkyjen lipasyhteensopivuus?
Wilhelm Wirén
kalustoluettelon neukku-, kinkki-ja derkkurynkkyjen kanssa?
Wilhelm Wirén
Matti Raustia
: Ovatko suomalaisvalmisteisten rynkkyjen lippaat vaihtokelpoisia
: kalustoluettelon neukku-, kinkki-ja derkkurynkkyjen kanssa?
Oma kokemukseni sanoo että ovat, kertauksissa meillä oli jotain itäisen
ihmemaan lippaita käytössä (peltiä, aivan sileät sivut, ei lenkkiä lippaan
pohjassa irtoremmikiinnitystä varten, helvetin painavia)
mattir
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Riihimäki Jouni
>Ovatko suomalaisvalmisteisten rynkkyjen lippaat vaihtokelpoisia
>kalustoluettelon neukku-, kinkki-ja derkkurynkkyjen kanssa?
>
>
Kyllä niiden pitäisi olla yhteensopivia. Intissä pääsimme ammuskelemaan
kiinalaisella rynkyllä, johon suomalaiset muovilippaat sopivat.
--
Jouni Riihimäki
Pekka Siltala
>Ovatko suomalaisvalmisteisten rynkkyjen lippaat vaihtokelpoisia
>kalustoluettelon neukku-, kinkki-ja derkkurynkkyjen kanssa?
Kaikki lippaat ovat yhteensopivia. Ainoa huono puoli mielestäni noissa
pelilippaissa on, että jos niissä ylintä panosta pitelevä sakara pääsee
rankassa käytössä hivenenkin taipumaan, vinosyöttö on sääntö eikä
poikkeus. Toisaalta peltilipas on helppo purkaa ja huoltaa, mutta ...
muovilippaassahan ei kait näitä ongelmia ole, koska se ei pääse
mitenkään muuttamaan muotoaan.
Pekka ---
So beauty blemish'd once's for ever lost,
In spite of physic, painting, pain and cost.
Mika Mäenpää
Wilhelm Wirén kirjoitti viestissä <36A98EA5...@hotmail.com>...
>Ovatko suomalaisvalmisteisten rynkkyjen lippaat vaihtokelpoisia
>kalustoluettelon neukku-, kinkki-ja derkkurynkkyjen kanssa?
>
>
Jos tuon litanian ymmärsin oikein eli ex-itäblokin ja Kiinan lippaista puhut
niin kyllä 100%, tosin laadussa häviää Sakolle/Valmetille.
Mikey
Myllylä Jari
: Toisaalta peltilipas on helppo purkaa ja huoltaa, mutta ...
: muovilippaassahan ei kait näitä ongelmia ole, koska se ei pääse
: mitenkään muuttamaan muotoaan.
Muistelenpas joskus öljynneeni noita muovisia lippaitakin, joskus
se sisällä ollut jousikin meinasi vetää ruosteeseen sopivan räntäsateen
jälkeen.
Ja järjesti y ksi lipas kerran lisää ilta(yö?)puhdetta joskus
miinoittamisen lomassa aamukolmelta, kun pohjalevy lähti irti, ja
lippaallinen panoksia ja sisuskalut olivat ympäriinsä lumihangessa. Onko
muilla ollut samanlaisia kokemuksia?
--
Jari Myllylä * Hyvä tunneli on niin kuin makkara; *
* molemmissa on kaksi päätä *
- Rantanplan -
Jari Hämäläinen
> miinoittamisen lomassa aamukolmelta, kun pohjalevy lähti irti, ja
> lippaallinen panoksia ja sisuskalut olivat ympäriinsä lumihangessa. Onko
> muilla ollut samanlaisia kokemuksia?
On ja kun se jousi pääsi lentämään satunnaiseen suuntaan keskellä yötä
niin siinä alkoi jo vähemmästäkin ärräpäitä päästä suusta. Oli
tetsatessa
luultavasti osunut jotain siihen muovilippaan pohjassa olevaan näpykkään
ja se oli pois lukituskolosta. Ei tarvittu muuta kuin sopiva lippaan
pohjan
suuntainen liike ja tsing... Onneksi vain kertaalleen koettu kärsimys.
JTV
Pitää paikkansa olettaen että itäiset lippaat ovat 7,62mm x 39
patruunoille tehtyjä lippaita. Entinen itä-blokkihan käytti/käyttää
Kalashnikoveja myös 5,45mm x 39 kaliberissa.
JTV
Roope J Lehto
: Oma kokemukseni sanoo että ovat, kertauksissa meillä oli jotain itäisen
: ihmemaan lippaita käytössä (peltiä, aivan sileät sivut, ei lenkkiä lippaan
: pohjassa irtoremmikiinnitystä varten, helvetin painavia)
Sillä irtoremmikiinnityksellä ei tosin tee yhtään mitään. Itse en
ainakaan ole kesinyt sille mitään järkevää käyttöä.
--
Roope J. Lehto
rjl...@REMOVE.kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Mikko Palosvirta
Roope J Lehto kirjoitti viestissä <78hmdf$pv6$3...@oravannahka.Helsinki.FI>...
>Sillä irtoremmikiinnityksellä ei tosin tee yhtään mitään. Itse en
>ainakaan ole kesinyt sille mitään järkevää käyttöä.
Minustakin se tuntui lähinnä varmuuden maksimoinnilta - tuskin se lipas
siitä huomaamattaan pääsee irtoamaan...
Ainoa pätevä lisäys lippaaseen on 1-2 lisälipasta jeesusteipillä kylkeen
kiinni -> taistelulipas :-)
Myllylä Jari
: Sillä irtoremmikiinnityksellä ei tosin tee yhtään mitään. Itse en
: ainakaan ole kesinyt sille mitään järkevää käyttöä.
Meillä käytettiin polkupyörän sisäkumista leikattua "kuminauhaa", jolla
jäykistettiin se lippaan vapautinsalpa. Ainakaan sen jälkeen en muista
vahingossa tapahtuneita lippaan irtoamisia tapahtuneen.
Muovi- ja peltilippaiden välillä oli muistaakseni sellainen ero, että
peltilippaita käytettäessä oli enemmän klappia, eli että se olisi ollut
hieman kapeampi.
Matti Raustia
: Matti Raustia <th...@ee.oulu.fi> wrote:
:
: : Oma kokemukseni sanoo että ovat, kertauksissa meillä oli jotain itäisen
: : ihmemaan lippaita käytössä (peltiä, aivan sileät sivut, ei lenkkiä lippaan
: : pohjassa irtoremmikiinnitystä varten, helvetin painavia)
: ainakaan ole kesinyt sille mitään järkevää käyttöä.
Kylläpähän tuo halveksimasi irtoremmikiinnitys esti muutaman kerran
lippaan hukkumisen, joten ei se ainakaan minulla ihan turha ollut. Ehkä
sinä osaat tetsata pimeässä siten, ettei lipas tipu, mutta minä en osaa.
Hanni
myöhemmin kun oltiin ravattu asemiin.
Ilmeisesti korkeassa polviasennossa kun oli pitkään kyykkinyt ja asetta
siirrellyt mukavampaan asentoon (sellaista ei ole), pääsi lippaansalpa
paunumaan ja lipas irtosi ilmeisesti vasta liikkeelle lähdettäsessa.
Eikä ollut nahkaremmillä kiinni.
Onneksi se sitten löytyi teltan edestä, olisi ollut v*ttumaista etsiä sitä
useamman hehtaarin alueelta.
Samoin eräässä "hurjassa maihinnousuoperaatiossa" reserviläisiä vastaan
eräältä putosi lipas täynnä räkäpäitä merenpohjaan.
Eli kyllä sen lippaansalvan voisi idioottivarmemmaksikin tehdä, aina kun ei
näe tai sitten se sanoo molskis...
Mikko Palosvirta kirjoitti viestissä ...
>
>Roope J Lehto kirjoitti viestissä <78hmdf$pv6$3...@oravannahka.Helsinki.FI>...
>
>>Sillä irtoremmikiinnityksellä ei tosin tee yhtään mitään. Itse en
>>ainakaan ole kesinyt sille mitään järkevää käyttöä.
>
>
Mikko Palosvirta
Hanni kirjoitti viestissä <78iinq$b1q$1...@tron.sci.fi>...
>Minulta kyllä irtosi lipas kerran pimeässä, enkä huomannut kun vasta
>myöhemmin kun oltiin ravattu asemiin.
>Ilmeisesti korkeassa polviasennossa kun oli pitkään kyykkinyt ja asetta
>siirrellyt mukavampaan asentoon (sellaista ei ole), pääsi lippaansalpa
>paunumaan ja lipas irtosi ilmeisesti vasta liikkeelle lähdettäsessa.
>Samoin eräässä "hurjassa maihinnousuoperaatiossa" reserviläisiä vastaan
>eräältä putosi lipas täynnä räkäpäitä merenpohjaan.
No ehkä me moottorisissit päästiin sitten vähän vähemmällä ;-)
Roope J Lehto
: Roope J Lehto kirjoitti viestissä <78hmdf$pv6$3...@oravannahka.Helsinki.FI>...
: >Sillä irtoremmikiinnityksellä ei tosin tee yhtään mitään. Itse en
: >ainakaan ole kesinyt sille mitään järkevää käyttöä.
: Minustakin se tuntui lähinnä varmuuden maksimoinnilta - tuskin se lipas
: siitä huomaamattaan pääsee irtoamaan...
Niin, ja miten vaihdetaan lipas? Se tyhja jaa siihen rynkkyyn killumaan
remmin varassa? Ei kukaan tositilanteessa niin tekisi, ja mita jarkea on
harjoitella eri tavalla kuin miten aikoo tehda oikeasti. Siina iskostuu
alitajuntaan virheellisia toimintamalleja.
Kylla taistelijan taytyy oppia alusta asti pitamaan huolta myos
lippaistaan ilman remmeja.
: Ainoa pätevä lisäys lippaaseen on 1-2 lisälipasta jeesusteipillä kylkeen
: kiinni -> taistelulipas :-)
Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki vajaasta
jarjenjuoksusta.
Mikko Palosvirta
Roope J Lehto kirjoitti viestissä <78il1q$cvj$2...@oravannahka.Helsinki.FI>...
>: Ainoa pätevä lisäys lippaaseen on 1-2 lisälipasta jeesusteipillä kylkeen
>: kiinni -> taistelulipas :-)
>
>Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
>Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki vajaasta
>jarjenjuoksusta.
>
No mitenkäs kiinnität lippaan, jos niissä on suuaukot samaan suuntaan?? Jos
on jäykkäjousinen lipas, niin eipä ne patruunat sieltä putoile itsekseen.
Likaantuminen on asia erikseen, eli ei välttämättä sovi joka tilanteeseen...
Ilkka Saastamoinen
<mikko.pa...@pp.inet.NOSPAM.fi> wrote:
>>: Ainoa pätevä lisäys lippaaseen on 1-2 lisälipasta jeesusteipillä
>>: kylkeen kiinni -> taistelulipas :-)
>>
>> Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
>> Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki
>> vajaasta jarjenjuoksusta.
>
> No mitenkäs kiinnität lippaan, jos niissä on suuaukot samaan
> suuntaan?? Jos on jäykkäjousinen lipas, niin eipä ne patruunat
> sieltä putoile itsekseen. Likaantuminen on asia erikseen, eli ei
> välttämättä sovi joka tilanteeseen...
Käsitänkö oikein, että jossakin ihan oikeasti opetetaan kiinnittämään
lisälipaat tuolla 'yksi-oikein-yksi-ylösalaisin' menetelmällä. Tai ei
ainakaan huomauteta tuosta tavasta. Aivan varmasti se lipas, joka ei
ole kiinni aseessa, on pian täynnä likaa. Ne saa kyllä kiinni vaikka
lippaat olisikin teipattu suuaukot samaan suuntaan. Kunhan muistaa
välikappaleen sekä asettaa korkeuserot oikein päin ;-).
-Ilkka
--
Ilkka Saastamoinen
http://www.cs.tut.fi/~varg/
Jussi Saari
>
> Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
> Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki
> vajaasta jarjenjuoksusta.
Eivat vaan taida sopia kiinni aseeseen jos ovat "samassa tasossa".
Jotta lippaan saisi sopimaan aukkoonsa sen kyljessa oleva varalipas on
oltava hiukan alempana, ja jotta sen puolestaan saisi sitten aikanaan
kiinni ilman teippien irrottelua sen on kaytannossa pakko olla
eripain...
Jussi
Mikko Palosvirta
Ilkka Saastamoinen kirjoitti viestissä ...
>Käsitänkö oikein, että jossakin ihan oikeasti opetetaan kiinnittämään
>lisälipaat tuolla 'yksi-oikein-yksi-ylösalaisin' menetelmällä. Tai ei
>ainakaan huomauteta tuosta tavasta. Aivan varmasti se lipas, joka ei
>ole kiinni aseessa, on pian täynnä likaa. Ne saa kyllä kiinni vaikka
>lippaat olisikin teipattu suuaukot samaan suuntaan. Kunhan muistaa
>välikappaleen sekä asettaa korkeuserot oikein päin ;-).
No eipä siihen kukaan puuttunut, sanoivat teippauksen olevan ajankohtainen
vasta tositilanteessa. Noi välikappaleet vaan suurentavat pakettia
entisestään -> hyöty menee kokoon...
tuo...@stekt.oulu.fi.mil
> Ainoa pätevä lisäys lippaaseen on 1-2 lisälipasta jeesusteipillä kylkeen
> kiinni -> taistelulipas :-)
Tulee yksittäisen taistelijan henkilökohtainen liikenne-
turvallisuuskin tuolla kuntoon, marsuteippi kun sattuu olemaan
aika hyvä heijastin. Kahdella irtoremmillä saa aikaan näppärän
kolmen lippaan paketin, mikäli on niin kamala hätä haaskata
vähät patinsa että haluaa sekunnin kymmenyksiä säästää ja
painavamman aseen.
-Tuoppi-
--
The fact that windows is one of the most popular ways to operate a computer
means that evolution has made a general fuckup and our race is doomed.
** All spam recycled to /dev/null by procmail **
Pekka G. Sallinen
> Ilkka Saastamoinen kirjoitti viestissä ...
> vasta tositilanteessa. Noi välikappaleet vaan suurentavat pakettia
Tietysti jos ei lasketa amerikkalaisia toimintaleffoja niin keskikiivaiden
taisteluiden aikana sotilaan tuliannos on n. 30 patruunaa päivässä, sanoi
yliluutnantti.
Mitä tulee likaantumiseen, niin tuskin se alas osoittava lipas likaantuu
sen enempää kuin aseen piipunsuukaan jos on tottunut käsittelemään asetta
sellaisena. Itse varmaankin pitäisin lippaan TST-vyössä ja käyttäisin
kertatulta, mutta en olekaan mikään sissi.
-- Pekka.S...@iki.fi p. 040-5558866 / fax 02-2433066
-- PL 588 Verkkokalvo Ky
-- 20101 Turku http://www.sci.fi/~kauppa/
-- FINLAND ATK-kaapelit ja tarvikkeet
Pekka Siltala
Niin EI MISSÄÄN nimessä eripäin. Kun 'väärinpäin' asetettu lipas
haukkailee aikansa santaa sun mutta isänmaahan viittaavaa, on
seurauksena aikakin vinosyöttö tai aseen toimintahäiriöön johtava
tilanne.
Sissilipastus tehdään oikeaoppisesti laittamalla lyijykynän kokoinen
pieni puutikku tai oksansäle lippaiden väliin, ja pari senttiä eri
tasoon. Näin kumpikin lipas on tarvittaessa toimintakuntoinen.
Pistäkää nyt ihmeessä sana kiertämään, ettei kukaan tee tositilanteessa
itsestään ehdointahdoin kylmää.
Mikko Palosvirta
Pekka Siltala kirjoitti viestissä <78jtk7$7m8$1...@tron.sci.fi>...
>Sissilipastus tehdään oikeaoppisesti laittamalla lyijykynän kokoinen
>pieni puutikku tai oksansäle lippaiden väliin, ja pari senttiä eri
>tasoon. Näin kumpikin lipas on tarvittaessa toimintakuntoinen.
Yhä minä opin!!!!
Mika Ruostesuo
<ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote:
>Sissilipastus tehdään oikeaoppisesti laittamalla lyijykynän kokoinen
>pieni puutikku tai oksansäle lippaiden väliin, ja pari senttiä eri
>tasoon. Näin kumpikin lipas on tarvittaessa toimintakuntoinen.
Kerran TV:ssä näytettiin kuvaa jostain Afrikan maasta ja kuvassa oli
ylpeä taistelija, jolla oli Kalashnikovissaan kiinni 4-5 lipasta
kyseisellä tavalla kiinnitettynä. Oli muuten aika kornin näköinen,
mutta omistaja oli hyvinkin polleaa poikaa ja selvästi ylpeä aseensa
tuliannoksesta.
Mika Ruostesuo
ruos...@paju.oulu.fi
Heimo Laukkanen
> Kerran TV:ssä näytettiin kuvaa jostain Afrikan maasta ja kuvassa oli
> ylpeä taistelija, jolla oli Kalashnikovissaan kiinni 4-5 lipasta
> kyseisellä tavalla kiinnitettynä. Oli muuten aika kornin näköinen,
> mutta omistaja oli hyvinkin polleaa poikaa ja selvästi ylpeä aseensa
> tuliannoksesta.
Juu onhan noista soturikahakoista nähnyt välillä oikein hauskoja kuvia,
jotka saavat vain toteamaan - että tuolla tulee paljon ruumiita, kun
ihmisillä ei tunnu olevan hajuakaan oman itsensä suojaamisesta, vaan
ovat rynkky kädessä kuin luodinkestäviä.
Jostain muistan lukeneeni, että etelä-amerikassa taas aseistautuneiden
ihmisten kirous on ollut viehtymys toimintafilmeihin ja niiden luomaan
imagoon - jolloin hankittu aseistus voi olla massiivisen ja machon
näköistä, mutta käytettävyydeltään jotain muuta.
-huima
Osmo Ronkanen
>remmin varassa?
Itse en muistaakseni metsäkeikalla koskaan vaihtanut lipasta.
Varalippaat oli myös tetsareissa kiinni irtoremmillä.
> Ei kukaan tositilanteessa niin tekisi, ja mita jarkea on
>harjoitella eri tavalla kuin miten aikoo tehda oikeasti. Siina iskostuu
>alitajuntaan virheellisia toimintamalleja.
>
Ei kukaan nyt alitajuisesti irtoremmejä rupea kinnittelemään. Kyllähän
jo muutenkin käyetään esim. sykäyksenvahvistimia, joita sodassa ei
käytetä.
...
>
>Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
>Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki vajaasta
>jarjenjuoksusta.
Tai sitten toimintavarmuudesta. Kun tollainen samaansuuntaan viritys
pettää, niin on ongelmia.
Osmo
Antti Sinisalo
En nyt ymmärrä mitä erityisiä ongelmia siitä tulisi, toinen lipas vain
tipahtaisi rynkyn kupeesta josta sen voi noukkia kun ehtii. Mutta aukko
alaspäin teipattu lipas on varmasti täynnä multaa ja oksanpätkiä, vai eikö
Osmo ole itse koskaan ampunut makuulta?
Makuulta ampumista nuo viritykset tosin haittaavat joka tapauksessa,
laittoi sen toisen lippaan sitten kummin päin tahansa.
--
____
----- Antti Sinisalo ------- / ,. \ ----
--- <aes...@cc.jyu.fi> --- | \__/ | ---
--- www.jyu.fi/~aesinis ---- \__U_/ ----
Janne Kemppi
: Mika Ruostesuo wrote:
Hyvin mahdollista. Luin jostakin kirjasta (olikos se
"Sota Naisia Vastaan" vaiko "Vastaisku"?) että ainaskin
Rambofilmeillä oli kova kysyntä 1980-luvulla Sri Lankassa
ja Filippiineillä miehen mallin etsimiseksi sisseillä.
Antti Heikkila
> Mitä tulee likaantumiseen, niin tuskin se alas osoittava lipas likaantuu
> sen enempää kuin aseen piipunsuukaan jos on tottunut käsittelemään asetta
> sellaisena. Itse varmaankin pitäisin lippaan TST-vyössä ja käyttäisin
> kertatulta, mutta en olekaan mikään sissi.
>
Kyllä se likaantuu jos ampuu lipastuelta, kuten esim. poterosta.
Sama ongelma tulee makuulta ammuttaessa, vaikka välttäisi tukemasta
lipasta maahan makuuasennossa, niin alas osoittava lippaan suu on paljon
likaantumisherkemmässä paikassa kuin aseen piipun suu.
Antti Heikkilä
Osmo Ronkanen
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>Kyll=E4 se likaantuu jos ampuu lipastuelta, kuten esim. poterosta.
>Sama ongelma tulee makuulta ammuttaessa, vaikka v=E4ltt=E4isi tukemasta
>lipasta maahan makuuasennossa, niin alas osoittava lippaan suu on paljon
>
Jos ampuu poterosta on parempi pitää varalippaat esim. poteron reunalla.
Tollainen kääntölipas pn tehty erilaiseen toimintaan.
Osmo
Antti Heikkila
Jos on normaalisti jaettavat kolme lipasta ja teippaa niista kaksi
'kaantolippaaksi' niin irrallisia varalippaita on aika vahan jaljella.
Toisaalta samaan suuntaan ja palikka valiin - konstruktiossa
likaantumisongelmaa ei ole. Poteron reunalla sailyttaminen on vahan
kaksipiippuinen juttu - jos viheltaa ja menee kyykkyyn poteron pohjalle,
voi tst-voissa olla ehjia lippaita tallessa varmemmin kuin poteron
reunalla.
Antti Heikkila
Pekka Siltala
>> Tai sitten toimintavarmuudesta. Kun tollainen samaansuuntaan viritys
>> pettää, niin on ongelmia.
>
>En nyt ymmärrä mitä erityisiä ongelmia siitä tulisi, toinen lipas vain
>tipahtaisi rynkyn kupeesta josta sen voi noukkia kun ehtii. Mutta aukko
>alaspäin teipattu lipas on varmasti täynnä multaa ja oksanpätkiä, vai
eikö
>Osmo ole itse koskaan ampunut makuulta?
>
>Makuulta ampumista nuo viritykset tosin haittaavat joka tapauksessa,
>laittoi sen toisen lippaan sitten kummin päin tahansa.
Minäpä heitän tässä ihan omakohtaista kokemusta yrittäen varoa
selittämästä samoja asioita kuin edelisessä viestissäni. Taipalsaaressa
käytiin kovaa puolustustaistelua, ja olin teipannut lippaat
puolihuolimattomasti eripäin ajattelemattomuuksissani. Yöllä tuli
hälytys, ja kärppänä omaan poteroon. Ensimmäisen lippaan kanssa ei ollut
ongelmia, koska se oli ollut koko ajan aseessa kiinni, mutta lippaan
kännettyäni tuli ensimmäinen vinosyöttö. Ja toinen. Ja kolmas. Onneksi
mukana oli yksi varalipas jota saatoin käyttää, ja vihollisen hyökkäys
saatiin torjuttua - tilannehan olisi yhtähyvin saattanut olla aito.
Lipas korjaantui purkamalla se, ja saamalla siitä ulos sinänsä melko
minimaalinen määrä loskaa ja hiekkaa.
Myöhemmin samana keväänä eräs laskuvarjojääkärikoulun ylik. näytti
mallia sissilippaan teossa. Tuossa vaiheessa oli kyllä jo itse tullut
todettua miten se oikein pitää rakentaakaan. Eli lähimmästä
männynnäreestä kuiva okasanpätkä väliin ja teippiä ympärille, ei koskaan
eikä milloinkaan eripäin, ei tarvitse kuin kerran vetää maihin kehnoon
paikkaan, niin syöttö/toimintahäiriö on selvä.
'Sissilippaan' käyttö taitaa olla edelleenkin perustelluinta sisseillä,
joilla mukana saattaa helposti olla vain RK ja vyössä tst-vyön
vasemmalta puolelta irroitettu tasku. Aseen painoa kompensoi kummasti
se, että kun yrittää juosta keskivertosissiä 12 kilon tst-vyö selässä
kiinni pimeässä metsässä, ei tuloksena juokse kuin miinaan tai taita
niskaansa jonkun idiootin täyttämättä jättäneeseen poteroon.
Kahden lippaan käyttäminen makuulta ei aiheuta isompia ongelmia, kunhan
teippaus hoidetaan kunnolla, ei kiiltävällä eikä järin näkyvällä
teipillä. Ja uskokaa kerrankin ihan jääkäriä, älkääkä kiinnitelkö niitä
lippaitanne eripäin.
Pekka ---
So beauty blemish'd once's for ever lost,
In spite of physic, painting, pain and cost.
Osmo Ronkanen
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>Jos on normaalisti jaettavat kolme lipasta ja teippaa niista kaksi
>'kaantolippaaksi' niin irrallisia varalippaita on aika vahan
>jaljella.
Ei sovassa kolmella lippaalla pärjää. Viimesodassakin normaali päätä
pateja hyökkäyksessä kiväärimiehellä oli kaksi tuliannosta, eli 90
patruunaa. Partiokeikoilla sitten saattoi olla esim. kolme tuliannosta.
Rynkyllä on se ongelma, ettei patruunoita kesken hyökkäyksen oikein voi
ruveta lipastamaan, joten lippaita pitää olla enemmän. (kiväärillähän
patruunat olivat kammoissa, joten viisi patruunaa sai lippaaseen aina
nopeasti).
Osmo
Tomi Gredebrand
<heimo.l...@helsinki.fi> wrote:
>Mika Ruostesuo wrote:
>
>> Kerran TV:ssä näytettiin kuvaa jostain Afrikan maasta ja kuvassa oli
>> ylpeä taistelija, jolla oli Kalashnikovissaan kiinni 4-5 lipasta
>> kyseisellä tavalla kiinnitettynä. Oli muuten aika kornin näköinen,
>> mutta omistaja oli hyvinkin polleaa poikaa ja selvästi ylpeä aseensa
>> tuliannoksesta.
>
>Juu onhan noista soturikahakoista nähnyt välillä oikein hauskoja kuvia,
>jotka saavat vain toteamaan - että tuolla tulee paljon ruumiita, kun
>ihmisillä ei tunnu olevan hajuakaan oman itsensä suojaamisesta, vaan
>ovat rynkky kädessä kuin luodinkestäviä.
>
Etenkin jos toimet ovat kohdistuneet siviiliväestöa tai maantierosvoja
kohtaan, kuten Afrikassa usein taitaa olla tapaus.
Pekka Siltala
>Ei sovassa kolmella lippaalla pärjää. Viimesodassakin normaali päätä
>pateja hyökkäyksessä kiväärimiehellä oli kaksi tuliannosta, eli 90
>patruunaa.
Vaikka tetsareissa lipastaskuun menee kolme lippaallista, alkuperäinen
ajatus oli, että toiselle puolle menee muutakin kuin kenttäpullo. Eli
kun sitä sillä silmällä katselee, tetsareihin saa 2 x savu, 2 x
sirlpalekk ja 5 lippaallista pateja. Jos vielä sadeviitan nakkaa mäkeen
niin sen kanssa voi juostakin jonkun matkaa.
Matti Raustia
: In article <Pine.OSF.4.03.990127...@rock.helsinki.fi>,
: Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
: >Jos on normaalisti jaettavat kolme lipasta ja teippaa niista kaksi
: >'kaantolippaaksi' niin irrallisia varalippaita on aika vahan
: >jaljella.
: Ei sovassa kolmella lippaalla pärjää. Viimesodassakin normaali päätä
: pateja hyökkäyksessä kiväärimiehellä oli kaksi tuliannosta, eli 90
: Rynkyllä on se ongelma, ettei patruunoita kesken hyökkäyksen oikein voi
: ruveta lipastamaan, joten lippaita pitää olla enemmän. (kiväärillähän
: patruunat olivat kammoissa, joten viisi patruunaa sai lippaaseen aina
: nopeasti).
Meille ainakin Intissä (tm) opetettiin, että kv-kovapanosammuntojen aikana
joka äijällä ois kaksi tuliannosta mukana, pari käsikranaattia ja savu.
Tiedä sitten.. Muistelen myös, että jääkärijoukkueessa niitä rynkyn
panoksia oli pilvin pimein, luokkaa joka äijällä pari tuliannosta,
ryhmällä lisäksi 1 ta, ja joukkueenjohtajallakin vielä 1 eli yhteensä 4
tuliannosta.
Btw, tietääkö kukaan, jaettaisiinko joka ukolle jonkinlaista
morfiiniampullia? Entä atropiinia?
mattir
Mika Mäenpää
Matti Raustia kirjoitti viestissä <78nevf$19e$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
antropiinistä tai vast. on ollut puhetta (tsekkaa mm. Pv:n opas Tst-ensiapu
jossa mm neuvotaan vasta lääkkeen anto) morfiinista en ainakaan ole kuullut.
Mikey
I/00 PsPr
Juha Perala
asiaan. Minulle jäi se kuva että intin aikana lippaita on 3, ja
kun rähinä iskee niin lippaita jaetaan kaikille 6 kipaletta.
-Jp
Mikko Palosvirta
Juha Perala kirjoitti viestissä ...
>No en malta kanssa olla heittämättä omaa näkemystäni tähän lipas-
>asiaan. Minulle jäi se kuva että intin aikana lippaita on 3, ja
>kun rähinä iskee niin lippaita jaetaan kaikille 6 kipaletta.
Aivan, joista 2-3 käytetään ns. taistelulippaan kokoamiseen (jos
käytetään) - nyt vaan käydään henkien taitelua oikeasta tst-lippaan
teippaustavasta.... ;-)
Mikko Palosvirta
Mika Mäenpää kirjoitti viestissä <78nh1d$h84$1...@news.kolumbus.fi>...
>antropiinistä tai vast. on ollut puhetta (tsekkaa mm. Pv:n opas Tst-ensiapu
>jossa mm neuvotaan vasta lääkkeen anto) morfiinista en ainakaan ole
kuullut.
Valaiskaapa tyhmempää, millainen ampulli se atropiini taas olikaan, eli
mihin se käytetään?? Jos se oli se "vastamyrkky", niin muistaakseni
sellanen tuupataan joka jätkän mukaan....
Matti Raustia
: Osmo Ronkanen wrote in message <78n646$e...@kruuna.Helsinki.FI>...
: >Ei sovassa kolmella lippaalla pärjää. Viimesodassakin normaali päätä
: >pateja hyökkäyksessä kiväärimiehellä oli kaksi tuliannosta, eli 90
: >patruunaa.
: Vaikka tetsareissa lipastaskuun menee kolme lippaallista, alkuperäinen
: ajatus oli, että toiselle puolle menee muutakin kuin kenttäpullo. Eli
: kun sitä sillä silmällä katselee, tetsareihin saa 2 x savu, 2 x
: sirlpalekk ja 5 lippaallista pateja. Jos vielä sadeviitan nakkaa mäkeen
: niin sen kanssa voi juostakin jonkun matkaa.
Onko muuten kukaan muu koskaan ajatellut, kuinka järjettömästi nämä meidän
M-85 -tetsarit on suunniteltu??
Muutamia havaintoja: painaa tyhjänäkin pari kiloa, ei saa säädettyä
tarpeeksi pieneksi, ei minkäänlaista modulaarisuutta, täysin turhat ja
painavat toppaukset joka puolella.
Olen käsittänyt, että tetsarissa pitäisi olla varusteet, joilla
periaatteessa mies pärjää vuorokauden erillään omasta joukostaan
(a-tarvikkeet, kuivamuona, rautaisannos, sissitakki ja talvella
pakkashousut), mutta mihin ihmeeseen saat tungettua tuon muonan?? Järjetön
varusesine pakki vie sen keskimmäisen takataskun lähes kokonaan,
sadeviitta ja -lahkeet toisen takasivutaskun, eikä toiseenkaan nassen
jälkeen mahdu mitään. Oikeanpuoleisessa etutaskussa on taas se 90 rynkyn
irtopatruunaa ja vesipullo..
Mutta eipä siinä, ne vanhemmat tetsarit vasta paskat ovatkin. Vasta
kertausten jälkeen tiesin, mistä vanha laulu "..pakki hakkaa perseeseen.."
tulee.
matti
Riku Maenpaa
:Onko muuten kukaan muu koskaan ajatellut, kuinka järjettömästi nämä meidän
:M-85 -tetsarit on suunniteltu??
:Muutamia havaintoja: painaa tyhjänäkin pari kiloa, ei saa säädettyä
:tarpeeksi pieneksi, ei minkäänlaista modulaarisuutta, täysin turhat ja
:painavat toppaukset joka puolella.
Tuo "alle satakiloiset punnitaan neuvolassa" -asenteella suunnitellut
kiristämisvara on tullut todettua. En kuitenkaan moittisi toppauksia,
ja lähteehän siitä niin etulaukut kuin takalaukkukin tarvittaessa pois.
Vasenkätiset varmaan vaihtavatkin etutaskujen paikkaa tositilanteessa.
:Olen käsittänyt, että tetsarissa pitäisi olla varusteet, joilla
:periaatteessa mies pärjää vuorokauden erillään omasta joukostaan
:(a-tarvikkeet, kuivamuona, rautaisannos, sissitakki ja talvella
:pakkashousut), mutta mihin ihmeeseen saat tungettua tuon muonan?? Järjetön
:varusesine pakki vie sen keskimmäisen takataskun lähes kokonaan,
:sadeviitta ja -lahkeet toisen takasivutaskun, eikä toiseenkaan nassen
:jälkeen mahdu mitään. Oikeanpuoleisessa etutaskussa on taas se 90 rynkyn
:irtopatruunaa ja vesipullo..
Muonaa voinee muodosta riippuen laittaa vaikka pakin sisään, ideana kai
on, että takalaukun päällä olevaan varustepussiin mahtuu sissitakin
lisäksi vaikka mitä. Ja uuden nassen mukana tulevan pussin voi ripustaa
vaikka mihin lenkkiin. Ainakin minä sain kantolaitteeseeni tungettua
lisäpainoksi oman retkikirveen armeijan herkkujen lisäksi.
-- Riku Mäenpää riq<at>cc.tut.fi
tuo...@stekt.oulu.fi.mil
> Onko muuten kukaan muu koskaan ajatellut, kuinka järjettömästi nämä meidän
> M-85 -tetsarit on suunniteltu??
On tullut kirottua - yrittää siinä sitten ryömiä matalana, kun
selässä on julmettu läjä roinaa korkeana muodostelmana.
Parhaiten tuntui paketti toimivan kun viritteli etupuolen
taakat mahdollisimman sivulle, jolloin pääsi tarvittaessa
jonkinlaiseen maatuntumaan.
Pekka Siltala
>Muutamia havaintoja: painaa tyhjänäkin pari kiloa, ei saa säädettyä
>tarpeeksi pieneksi, ei minkäänlaista modulaarisuutta, täysin turhat ja
>painavat toppaukset joka puolella.
Säätövara on todellakin kehnohko, lisäksi osien irrottaminen käy turhan
vaivalloisesti, esimerkiksi takaosa pitäisi saada pudotettua lennosta
pois. Vermes on muistaakseni muuten valittu Erä -lehden mukaan parhaaksi
kantolaitteeksi joskus taannoin. Eivät ilmeisesti ole kokeilleet
Amerikkalaisten hieman liiviä muistuttavaa tst-vyötä, joka on
käyttötarkoitukseensa hieman käytännöllisempi.
>Olen käsittänyt, että tetsarissa pitäisi olla varusteet, joilla
>periaatteessa mies pärjää vuorokauden erillään omasta joukostaan
>(a-tarvikkeet, kuivamuona, rautaisannos, sissitakki ja talvella
>pakkashousut), mutta mihin ihmeeseen saat tungettua tuon muonan??
Armeijan innostamana eräilyn aloittanut : Pakki on vertaansa vailla
täysin perseestä olevana varusesineenä. Jos joka miehelle olisi varaa
jakaa Ruåtsalaisen Trangian peruspaketti niin pakki lentäisi joka
mieheltä komeassa kaaressa kuusikkoon. Samalla voisi vaihtaa jenkkien
patenttiin (monista paremmista rinkoista tuttu) että painavammat
varusteet voi irrottaa lennosta. Hieman rinkan ja tst-vyön yhdistelmää
muistuttava Amer. ratkaisu olisi toimivampi, ja voisi samantien korvata
partiorepun.
Moni pitää kenttälapiota esimerkiksi tetsarien takana, kun se tekee
melkoisen ilkeätä jälkeä kun vetää syöksyen maihin väärälle kyljelle.
Toisekseen, mielestäni keskimäärin Tst-vyö painaa kokemuksieni mukaan
aivan liian paljon, jotta sen keskiverrosta kantajasta ei tulisi
raahautuvaa maalitaulua pitemmän spurtin päätteeksi. Pelkästään
sadeviitan (kirottu sadeviita) poistaminen nostaa liikunnallista
taistelukykyä merkittävästi. Ja sadelahkeet ovat sitten loogisen
ajattelun riemuvoitto, varusesine jolle en keksinyt kovinkaan järkevää
käyttöä. Jos mennään tyylillä vauhti, niin mokomat jäävät silloin
roikkumaan lähimpään katajaan, ja virallisemman maastokuvioisen
sadepuvun housutkin ovat silloin kyllä repussa mutta takki on
verrattoman hyvä. Keskiruumiin läpöisenä ja kuivana pitäminen on kaiken
A ja O. Kyllä luonnossa samoillessaan goretexeissä varmaan pakkaa
hymyilyttämään sadeviitat, mutta että jotkin helkkarin sadelahkeet ?
>Mutta eipä siinä, ne vanhemmat tetsarit vasta paskat ovatkin. Vasta
>kertausten jälkeen tiesin, mistä vanha laulu "..pakki hakkaa
perseeseen.."
>tulee.
Voisi olla taas hieman uusinnan ja kehittelyn paikka. MIKSI IHMEESSÄ
kukaan PVlle näitä vehkeitä suunnitteleva ei koskaan, ei milloinkaan,
edes käy katsomassa miten Rajavartiolaitoksen vehkeet toimivat ? Väitän,
että rajamiehiltä löytyvät kaikkein parhaat varusteet Suomen oloihin,
loput voidaan imitoida muualta, häpeämättä kaikenmaailman
järjettömyyksien keksimistä.
Itse asiassa minua huolettaa (kaiken muunmuassa), että varusmiehen
mukana alkaa kohta kulkemaan liian vähän villavaatteita. Tuskimpa
koskaan lähimmän asevarikon majuri kirjaa näitä ylös ja välittää
esikuntaan, mutta pienistä parannuksista saadaan loppujenlopuksi
massiivisia tuloksia.
Matti Raustia
:
: Mika Mäenpää kirjoitti viestissä <78nh1d$h84$1...@news.kolumbus.fi>...
Atropiini (vai olikohan se antropiini) on kemiallisia aseita vastaan
suunnattu "vastamyrkky", jonka pitäisi tehota ainakin joitain hermokaasuja
vastaan. Aine on n. paksun kuulakärkikynän kokoisessa "ampullissa", jonka
käyttö on hyvin yksinkertaista: suojus pois ja napakka isku reiteen,
pakaraan tai muuhun suureen lihakseen jolloin aine tulee tuubista ulos ja
siirtyy lihakseen. Kukaan ei tosin intissä kertonut, millä tavalla aine
vaikuttaa, kauanko yhden ampullin vaikutus kestää, onko aineella
sivuvaikutuksia, saako useampia ampulleja otta peräkkäin tai muita pienen
pieniä asioita.
Hanni
Pekka Siltala kirjoitti viestissä <78n3qk$26q$1...@tron.sci.fi>...
>'Sissilippaan' käyttö taitaa olla edelleenkin perustelluinta sisseillä,
Itselleni tulee mieleen "lipaspaketin" käytöstä rynnäkön jälkeisessä
juoksuhautojen tai rakennusten vyörytyksessä, jossa vihollisen läheisyys on
hyvä perustelu vähentää edes yksi sekunti tuosta lippaan vaihdosta.
Kieltämättä rumpulippaalla voisi silloin olla kysyntää.
Toisaalta vyöryttäessä on hyvä vaihtaa etummaista taisteluparia tiheään
ettei kranut/patruunat lippaassa/lippaat heti lopu ja liike pysähdy.
Vesa Halme
> Myöhemmin samana keväänä eräs laskuvarjojääkärikoulun ylik. näytti
> mallia sissilippaan teossa. Tuossa vaiheessa oli kyllä jo itse tullut
> todettua miten se oikein pitää rakentaakaan. Eli lähimmästä
> männynnäreestä kuiva okasanpätkä väliin ja teippiä ympärille, ei koskaan
> eikä milloinkaan eripäin, ei tarvitse kuin kerran vetää maihin kehnoon
> paikkaan, niin syöttö/toimintahäiriö on selvä.
<snip>
> Kahden lippaan käyttäminen makuulta ei aiheuta isompia ongelmia, kunhan
> teippaus hoidetaan kunnolla, ei kiiltävällä eikä järin näkyvällä
> teipillä. Ja uskokaa kerrankin ihan jääkäriä, älkääkä kiinnitelkö niitä
> lippaitanne eripäin.
Sveitsiläisillä on lippaiden kyljissä jonkinlainen nepparikiinnitys,
jolla saa pari-kolme vierekkäin, ja lippaatkin läpikuultavaa muovia että
näkee paukkutilanteen suoraan.
Kuva löytyy mm. osoitteesta http://www.remtek.com/arms/sig/550/550.htm
--
Vesa Halme *
war...@vmhalme.pp.fi *
http://personal.eunet.fi/pp/vmhalme *
also *
webm...@prh.fi * Vesa Halme
http://www.prh.fi * Contest Secretary - IPMS Finland
ICQ# 2258791
Antti Heikkila
> : In article <Pine.OSF.4.03.990127...@rock.helsinki.fi>,
> : Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> : >Jos on normaalisti jaettavat kolme lipasta ja teippaa niista kaksi
> : >'kaantolippaaksi' niin irrallisia varalippaita on aika vahan
> : >jaljella.
> :
> Meille ainakin Intissä (tm) opetettiin, että kv-kovapanosammuntojen aikana
> joka äijällä ois kaksi tuliannosta mukana, pari käsikranaattia ja savu.
> Tiedä sitten.. Muistelen myös, että jääkärijoukkueessa niitä rynkyn
> panoksia oli pilvin pimein, luokkaa joka äijällä pari tuliannosta,
> ryhmällä lisäksi 1 ta, ja joukkueenjohtajallakin vielä 1 eli yhteensä 4
> tuliannosta.
>
Hmm, muistaakseni meilläkin (PsTiedJ) kolmesta lisälippaasta taidettiin
mainita jotakin sentapaista, että ne voitaisiin tarvittaessa jakaa, mutta
sain sen kuvan, että se ei olisi automaattista ja joka tapauksessa RK:n
a-tarviketta tulisi enemmän kuin lippaita. Silti, vaikka lippaita olisi 6,
niin suuaukot eri suuntaan -jatkolipas jättää 60 ammusta ja 2 lipasta vain
sellaisen tilanteen varalle, missä lipas ei koske maahan tai mene edes
lähelle. Epäilen silti, olisiko siihen varaa millään järkevällä
ammusmäärällä.
> Btw, tietääkö kukaan, jaettaisiinko joka ukolle jonkinlaista
> morfiiniampullia? Entä atropiinia?
>
Atropiinia jaettaisiin kyllä (esitäytetty, vähän insuliinikynän näköinen
ruisku), mutta morfiinia tuskin joka ukolle. Sen kanssa varmaan
meneteltäisiin kuten viime sodissa - tiedustelupartiot ym. vaikeasti
lääkintähuollettavat osastot saisivat tehtävän mukaan sitä ja ehkä
muitakin lääkkeitä. Musta pörssi saisi muuten siitä helposti oman osansa
eikä shokkiin menneen haavoittuneen itsensä antama kivunlievitys
hengitystä lamauttavalla aineella liene riskitöntä - arvostelukyky voi
heittää ikävin seurauksin. Sitä paitsi muitakin tehokkaita kipua
lievittäviä aineita on, vaikka morfiini varmasti olisi JSP:n ensisijainen
kipulääkityksen muoto.
Antti Heikkilä
Jussi Saari
>
> Atropiini (vai olikohan se antropiini) on kemiallisia aseita
> vastaan suunnattu "vastamyrkky", jonka pitäisi tehota ainakin
> joitain hermokaasuja vastaan. Aine on n. paksun kuulakärkikynän
> kokoisessa "ampullissa", jonka käyttö on hyvin yksinkertaista:
> suojus pois ja napakka isku reiteen, pakaraan tai muuhun suureen
> lihakseen jolloin aine tulee tuubista ulos ja siirtyy lihakseen.
> kauanko yhden ampullin vaikutus kestaa, onko aineella
> sivuvaikutuksia,
Atropiini on hermomyrkky, joka toimii hermosolujen synapseissa
tasmalleen painvastaisella tavalla kuin hermokaasu, ja sita kautta
auttaa hermokaasumyrkytyksessa. Hermokaasun toimintahan perustui
hermosolujen synapsien valittaja-aineen (asetyylikoliinin) normaalin
hajoamisen ehkaisyyn, ja atropiini hajottaa tuota asetyylikoliinia.
Atropiini ei siis varsinaisesti hajota sita hermokaasua ja poista
myrkytysta, eika edes auta kaikkiin hermokaasumyrkytyksen oireisiin,
mutta kelpaa ensiavuksi. Muihin taistelukaasuihin silla ei ole
minkaanlaista vaikutusta, ja atropiinin ottaminen sellaisenaan ilman
hermokaasua itse asiassa aiheuttaa oireiltaan paljon
hermokaasumyrkytysta muistuttavan myrkytystilan...
Jussi
Hanni
pikkuramboille
(100 patia valmiina jumittamaan)
Mikko Palosvirta kirjoitti viestissä ...
Hanni
Matti Raustia kirjoitti viestissä <78p320$ofd$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
>siirtyy lihakseen. Kukaan ei tosin intissä kertonut, millä tavalla aine
>vaikuttaa, kauanko yhden ampullin vaikutus kestää, onko aineella
>sivuvaikutuksia, saako useampia ampulleja otta peräkkäin tai muita pienen
>pieniä asioita.
Muistelen että sivuvaikutuksia on, 30 minuuttiin ei kykene mitään tekemään.
En tiedä tuleeko kouristuksia vai vetääkö veltoksi, mutta kyllä se
hermokaasujen "epileptic boogien" voitaa.
Osmo Ronkanen
Antti Sinisalo <aes...@kanto.cc.jyu.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>> Roope J Lehto <rjl...@cc.helsinki.fi> wrote:
>> >Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
>> >Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki vajaasta
>> >jarjenjuoksusta.
>
>> pettää, niin on ongelmia.
>
>En nyt ymmärrä mitä erityisiä ongelmia siitä tulisi, toinen lipas vain
>tipahtaisi rynkyn kupeesta josta sen voi noukkia kun ehtii. Mutta aukko
>alaspäin teipattu lipas on varmasti täynnä multaa ja oksanpätkiä, vai eikö
>Osmo ole itse koskaan ampunut makuulta?
Kun ne lippaat erillään pitävät viritykset pettävät, ei lipasta sitten
saakkaan kiini. Ei tollaista kääntölipasta jokapaikkaan ole
tarkoitettukaan.
>Makuulta ampumista nuo viritykset tosin haittaavat joka tapauksessa,
>laittoi sen toisen lippaan sitten kummin päin tahansa.
Siis ei käytetä niitä makuulta ampuessa.
Osmo
Osmo Ronkanen
Matti Raustia <th...@ee.oulu.fi> wrote:
>
>Onko muuten kukaan muu koskaan ajatellut, kuinka järjettömästi nämä meidän
>M-85 -tetsarit on suunniteltu??
>
>tarpeeksi pieneksi, ei minkäänlaista modulaarisuutta, täysin turhat ja
>painavat toppaukset joka puolella.
>
>periaatteessa mies pärjää vuorokauden erillään omasta joukostaan
>(a-tarvikkeet, kuivamuona, rautaisannos, sissitakki ja talvella
>varusesine pakki vie sen keskimmäisen takataskun lähes kokonaan,
>sadeviitta ja -lahkeet toisen takasivutaskun, eikä toiseenkaan nassen
>jälkeen mahdu mitään. Oikeanpuoleisessa etutaskussa on taas se 90 rynkyn
>irtopatruunaa ja vesipullo..
>
>kertausten jälkeen tiesin, mistä vanha laulu "..pakki hakkaa perseeseen.."
>tulee.
Jotennkin tuntuu, että noissa tetsareissa on tarkoitus, että on jotain
mukana, se miten tarpeellista se on, ei ole mniin tärkeää. Koko pakin
kantaminen aina tuntuu oudolta. Itse aina söin pakin kannesta muutenkin.
Paras vitsi oli se mantteli tetsareissa. Kun vihollinen heittää napalmia
niskaan, niin sitten rupeillaan availemaan niitä irtohihnoja. Jotkut
kaverit kävivät varusvarastolla vaihtamassa ko. manttelin pienimpään
saatavissa olevaan malliin :-) Jaasyunaamarin raijaaminen aina mukana on
myös outoa. Kunnon suojaliivit säästäisivät paljon enemmän sotilaita.
Jotenkin kaasuun vain suhtaudutaan erilailla kuin muihin aseisiin.
Osmo
Jari Hämäläinen
Mikko Palosvirta wrote:
>
> Juha Perala kirjoitti viestissä ...
> >No en malta kanssa olla heittämättä omaa näkemystäni tähän lipas-
> >asiaan. Minulle jäi se kuva että intin aikana lippaita on 3, ja
> >kun rähinä iskee niin lippaita jaetaan kaikille 6 kipaletta.
>
> Aivan, joista 2-3 käytetään ns. taistelulippaan kokoamiseen (jos
> käytetään) - nyt vaan käydään henkien taitelua oikeasta tst-lippaan
> teippaustavasta.... ;-)
Yksi parhaista tavoista on laittaa lippaiden väliin vaikkapa pieni
puupala joka erottaa niiden lippaiden suuaukot jonkin verran toisistaan
ja kiepsauttaa teippiä sitten paketin päälle. Näin saadaan aikaan
suunnilleen V-mallinen "rambolipas" jonka käytössä olematon suuaukko ei
ime sitä paskaa jos vaikkapa ennen rynnäkköä sihtaillaan vähän
lipastuelta, ja lipasta vaihdettaessa ei tarvitse sitä kombinaatiota
pyöritellä kovinkaan paljoa.
ses...@my-dejanews.com
Vesa Halme <war...@vmhalme.pp.fi> wrote:
[snip]
> Sveitsiläisillä on lippaiden kyljissä jonkinlainen nepparikiinnitys,
> jolla saa pari-kolme vierekkäin, ja lippaatkin läpikuultavaa muovia että
> näkee paukkutilanteen suoraan.
>
> Kuva löytyy mm. osoitteesta http://www.remtek.com/arms/sig/550/550.htm
Kuvasta päätellen sveitsiläisten SIGissä on huomattavasti parempi
varmistin/vaihdin kuin meikäläisetn RK:ssa, kun sitä voi hipelöidä
peukalolla poistamatta etusormea liipasimelta.
-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
http://www.dejanews.com/ Search, Read, Discuss, or Start Your Own
Hanni
Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <78q5g2$l...@kruuna.Helsinki.FI>...
>saatavissa olevaan malliin :-) Jaasyunaamarin raijaaminen aina mukana on
>myös outoa. Kunnon suojaliivit säästäisivät paljon enemmän sotilaita.
>Jotenkin kaasuun vain suhtaudutaan erilailla kuin muihin aseisiin.
Minä ainakin toivon, että mahdollinen vastapuoli jättäisi ne nasset
tväl-varastoihinsa ja satsaisin rutkasti kyynelkaasuun.
JTV
> Jotennkin tuntuu, että noissa tetsareissa on tarkoitus, että on jotain
> mukana, se miten tarpeellista se on, ei ole mniin tärkeää. Koko pakin
> kantaminen aina tuntuu oudolta. Itse aina söin pakin kannesta muutenkin.
> Paras vitsi oli se mantteli tetsareissa. Kun vihollinen heittää napalmia
> niskaan, niin sitten rupeillaan availemaan niitä irtohihnoja. Jotkut
> kaverit kävivät varusvarastolla vaihtamassa ko. manttelin pienimpään
> saatavissa olevaan malliin :-) Jaasyunaamarin raijaaminen aina mukana on
> myös outoa. Kunnon suojaliivit säästäisivät paljon enemmän sotilaita.
> Jotenkin kaasuun vain suhtaudutaan erilailla kuin muihin aseisiin.
>
Kaasuun oleva erilainen suhtautuminen johtunee viime maailmansodan
kokemuksista. Silloinhan kaikilla isoimmilla osanottajamailla oli
kaasuaseita varastoissa (kuten nytkin on lukuisilla mailla) ja
niitä ei kuitenkaan käytetty. Kaikki lienevät kuulleet miten 2.MS:n
loppuun mennessä ilmeisesti kaikkien osanottajavaltioiden sotilaat
olivatkin yleensä "hukanneet" omat kaasunaamarinsa ainakin kertaalleen.
Samanlainen "hukkaamistaipumus" havaittiin aikanaan (jo ennen toista
maailmansotaa) ilmeisesti myös pistimien osalla, mikä Suomessa nopeutti
siirtymistä puukkopistimiin.
JTV
Kalle Rantanen
>Kuvasta päätellen sveitsiläisten SIGissä on huomattavasti parempi
>varmistin/vaihdin kuin meikäläisetn RK:ssa, kun sitä voi hipelöidä
>peukalolla poistamatta etusormea liipasimelta.
Tietenkin voi kysyä, että kuinka monella todellisuudessa tulee niin kiire,
että asialla on suurempaa merkitystä.
--
Kalle Rantanen
email: tomc...@sci.fi
"Kauhistus! Mikä tursasten tursas!" (Aku Ankka: Koralliluolan kummitus)
Hanni
Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <78q5ra$l...@kruuna.Helsinki.FI>...
>>Makuulta ampumista nuo viritykset tosin haittaavat joka tapauksessa,
>>laittoi sen toisen lippaan sitten kummin päin tahansa.
>
>Siis ei käytetä niitä makuulta ampuessa.
Parempi kai unohtaa rambolippaat ja muut tv:stä ja elokuvista nähnyt
viritelmät kokonaan.
Hollywood-lipas olisi kyllä mukava olla olemassa, niissä kun patruunoita
riittää : )
Hanni
Kalle Rantanen kirjoitti viestissä <78v0gk$md5$8...@tron.sci.fi>...
>Tietenkin voi kysyä, että kuinka monella todellisuudessa tulee niin kiire,
>että asialla on suurempaa merkitystä.
Mutta kun se Valmetin/Kalashnikovin vaihdin päästää sellaisen kalahduksen,
että Vietnamissakin monen sissin väijytys meni pieleen kun jenkit kuulivat
sen räminän ; )
Ihan totta, tällaisia b.s. juttuja pyörii vaikkapa netissä, etenkin
_harrastelijoiden_ kotisivuilla, vaikka kyllä sitä intissäkin sai kuulla
vaikka minkälaisia urbaanimilitaaritarinoita : )
Osmo Ronkanen
Kuka sitä varmistinta ihan viime tilanteessa ottaa pois päältä? Kyllä
Valmetin varmistin kolmelinjasen varmistimen voittaa.
Osmo
Kalle Rantanen
>Hollywood-lipas olisi kyllä mukava olla olemassa, niissä kun patruunoita
>riittää : )
Vihulaisillekin pitäisi antaa niitä, pahisten käytössä niistä loppuu
ammukset tai niihin tulee syöttöhäiriö juuri kun sankaria ollaan ampumassa.
Matti Raustia
wrote:
>
>Kalle Rantanen kirjoitti viestissä <78v0gk$md5$8...@tron.sci.fi>...
>>Tietenkin voi kysyä, että kuinka monella todellisuudessa tulee niin kiire,
>>että asialla on suurempaa merkitystä.
>
>
>Mutta kun se Valmetin/Kalashnikovin vaihdin päästää sellaisen kalahduksen,
>että Vietnamissakin monen sissin väijytys meni pieleen kun jenkit kuulivat
>sen räminän ; )
>
>Ihan totta, tällaisia b.s. juttuja pyörii vaikkapa netissä, etenkin
>_harrastelijoiden_ kotisivuilla, vaikka kyllä sitä intissäkin sai kuulla
>vaikka minkälaisia urbaanimilitaaritarinoita : )
Niinpä. Tämä Kalasnikov-tyyppinen varmistin on kyllä useimmin kuultu
juttu. Yleensä ihmiset, jotka ko. rynkkyjen "äänekkäästä"
varmistimesta valittavat eivät ole koskaan käsitelleet, saati sitten
ampuneet koko vehkeellä..
mattir
Pekka G. Sallinen
> Minä ainakin toivon, että mahdollinen vastapuoli jättäisi ne nasset
> tväl-varastoihinsa ja satsaisin rutkasti kyynelkaasuun.
Kannattaa muuten huomata, että kyynelkaasunkaan käyttö sota-aikana ei ole
sallittua. Kansainväliset sopimukset sallivat sen käytön rauhan aikana
poliisitoimissa, sodassa se on kemiallinen ase. Kansainvälistä hyväksyntää
ei siis kannata ainakaan odottaa...
-- Pekka.S...@iki.fi p. 040-5558866 / fax 02-2433066
-- PL 588 Verkkokalvo Ky
-- 20101 Turku http://www.sci.fi/~kauppa/
-- FINLAND ATK-kaapelit ja tarvikkeet
Hanni
Pekka G. Sallinen kirjoitti viestissä <791fsc$9k8$1...@luuppi.turkuamk.fi>...
>Kannattaa muuten huomata, että kyynelkaasunkaan käyttö sota-aikana ei ole
>sallittua. Kansainväliset sopimukset sallivat sen käytön rauhan aikana
>poliisitoimissa, sodassa se on kemiallinen ase. Kansainvälistä hyväksyntää
>ei siis kannata ainakaan odottaa...
Entäs savukranaatit? Kyllä ne saavat pään pyörälle eivätkä tee hyvää
keuhkoille. Karsinogeeneja!
Tuskinpa kyynelkaasua sentään tuomittaisiin samoin kuin vaikkapa VX:n tai
sinappikaasun käyttöä. Vastapuoli tietenkin korostaisi sen sivuvaikutuksia
esim. yliannostusta (suljetussa tilassa voi auheuttaa kuolemaan johtavan
myrkyryksen). Valkoinen fosfori taas on suorastaan myrkyllistä, mutta sitä
on melkein jokaisen armeijan varastoissa.
Mutta puolustajalle kyynelkaasusta voisi olla hyötyä vihollisen höökiessä
päin, nasset päässä ravatessa kun tuntuu että ilma loppuu.
Hanni
Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <78ve2u$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
>Kuka sitä varmistinta ihan viime tilanteessa ottaa pois päältä? Kyllä
>Valmetin varmistin kolmelinjasen varmistimen voittaa.
Aivan oikein, jenkkienkin Field Manualissa nnnn neuvotaan laittamaan vaihdin
tuliasentoon hyvissä ajoin, vaikka M-16:n vaihdin on kai melko hiljainen
verrattuna Valmettiin, etenkin jos sen äänekkäästi loksauttaa. En ole tosin
tuota M-16:a hypistellyt, vaikka mieli kovasti tekisi 8 )....
Osmo Ronkanen
Pekka G. Sallinen <peks...@iki.fi> wrote:
>On Fri, 29 Jan 1999 19:48:34 +0200 Hanni wrote:
>> Minä ainakin toivon, että mahdollinen vastapuoli jättäisi ne nasset
>> tväl-varastoihinsa ja satsaisin rutkasti kyynelkaasuun.
>
>sallittua. Kansainväliset sopimukset sallivat sen käytön rauhan aikana
>poliisitoimissa, sodassa se on kemiallinen ase. Kansainvälistä hyväksyntää
>ei siis kannata ainakaan odottaa...
Onko se jotenkin kielletty poliisitoimissa sodan aikana?
Osmo
Osmo Ronkanen
Kyllähän ton Valmetinkin varmistimen käsittääkseni äänettömästi voi
poistaa, jos käyttää vähän vaivaa. Toisilla kai on sellainen filosofia,
että varmistinta pidetään lähes aina päällä ja otetaan pois vain juuri
laukauksen ajaksi.
Onko M-16:ssa vaihdin ja varmistin samassa?
Osmo
Jukka Laalo
>Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
>Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki vajaasta
>jarjenjuoksusta.
Ei pahalla, mutta mieluummin uskoisin niitä joilla on kokemusta hieman
pidemmältä ajalta...
ja jos lippaat on samoittepäin nii tulee hankaluuksia.. lippaat erisuuntiin
ja se toimii.
Toi taistelulipas systeemi kylläkään toimi kaikissa tilanteissa. Ainoastaan
jossain rynnäköissä tms. Sama pätee siihen nahkaremmisysteemiin. Se kun on
tarkoitettu tilanteisiin jolloin ei ole mahdollista / aikaa alkaa miettimään
jotain lipasta, vaan pitää saada uutta kiinni mahdollisemman nopeesti..
_______________________
Jukka Laalo
Jukka Laalo
>Kerran TV:ssä näytettiin kuvaa jostain Afrikan maasta ja kuvassa oli
>ylpeä taistelija, jolla oli Kalashnikovissaan kiinni 4-5 lipasta
>kyseisellä tavalla kiinnitettynä. Oli muuten aika kornin näköinen,
>mutta omistaja oli hyvinkin polleaa poikaa ja selvästi ylpeä aseensa
>tuliannoksesta.
Tuolla lipasmäärällä on jo painoa.. en usko että sillä yksikään taistelija
ampuu kovin tarkkoja laakeja hyökkäystilanteessa... kaksi lipasta on kyllä
maksimi, jossei ihan hulluna rynnäköidä
Roope J Lehto
: Siis ei käytetä niitä makuulta ampuessa.
Mika on taistelijan ensimmainen reaktio, jos hanta kohti ammutaan? Tai jos
epasuora tuli viheltaa niskaan?
Aivan oikein, mennaan _maihin_.
Aina ei voi valita, missa asennossa ammutaan.
--
Roope J. Lehto
rjl...@REMOVE.kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Riku Maenpaa
:>Lippaiden suuaukot samaan suuntaan, oletan.
:>Uutiskuvista tuttu 'yksi-oikein-yksi-ylosalaisin' on merkki vajaasta
:>jarjenjuoksusta.
Jukka Laalo <laa...@saunalahti.fi> wrote:
:Ei pahalla, mutta mieluummin uskoisin niitä joilla on kokemusta hieman
:pidemmältä ajalta...
PV:n Lähitaisteluopas neuvoo samoinpäin ja palikat väliin, minä uskon
heitä. Uutiskuvissa en ole koskaan (EuroNewsiä lukuunottamatta) nähnyt
kenenkään toimivan järkevästi.
-- Riku Mäenpää riq<at>cc.tut.fi
boss
Kalashnikoviin on saatavissa myos rumpulipasta malliin suomikp
suosittelen tosi ramboille..;)
afrikan pojat luuleet etta mita useampi lipas sita kovempi poika...
sarjatuli on kuitenkin epatarkkaa tasta syysta monet maat ovat jo
vaihtaneet sarjatulirynkkynsa purskausvalinnalla varustettuihin,,,
kolmen laukauksen ryoppyja,,,
sissi
boss
> Hollywood-lipas olisi kyllä mukava olla olemassa, niissä kun patruunoita
> riittää : )
hittoonko noin isoa lipasta tarvitaan?
jokanen rynkylla mapunut tietaa etta sarjanaikana tarkkuus vahankin
kauemmaksi on kyseenalaista piipun hyppimisen johdosta,,,
kertatulella se on laaki ja vainaa,,
Hanni
Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <7940bq$q...@kruuna.Helsinki.FI>...
>In article <791qtv$ktl$1...@tron.sci.fi>, Hanni <ha...@saunalahti.fi> wrote:
>>
>>Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <78ve2u$1...@kruuna.Helsinki.FI>...
>>
>>>Kuka sitä varmistinta ihan viime tilanteessa ottaa pois päältä? Kyllä
>>>Valmetin varmistin kolmelinjasen varmistimen voittaa.
>>
>>
>>Aivan oikein, jenkkienkin Field Manualissa nnnn neuvotaan laittamaan
vaihdin
>>tuliasentoon hyvissä ajoin, vaikka M-16:n vaihdin on kai melko hiljainen
>>verrattuna Valmettiin, etenkin jos sen äänekkäästi loksauttaa. En ole
tosin
>>tuota M-16:a hypistellyt, vaikka mieli kovasti tekisi 8 )....
>>
>
>Kyllähän ton Valmetinkin varmistimen käsittääkseni äänettömästi voi
>poistaa, jos käyttää vähän vaivaa.
Olet oikeassa, tarvii hieman taivuttaa ulospäin ja varma ote.
Toisilla kai on sellainen filosofia,
>että varmistinta pidetään lähes aina päällä ja otetaan pois vain juuri
>laukauksen ajaksi.
Ihan hyvä niin, etenkin rauhan aikana tuli kohtuuttomasti raatoja. Intissä
olisi mielestäni pitänyt opettaa kulkemaan aseen kanssa sormi _POIS_
liipaisimelta, vartiokoulutuksessa tuli heti esimerkki, kuinka voi käydä eli
"naks" ja nolo alokas, ase oli "lauennut" päin kouluttajaa.
Tositilanteessa voi jonkun sekunnin murto-osan voittaakin pitämällä ase
ampumavalmiina, kunhan tietää mitä tekee, missä liipaisinsormea pitää ja
pitää piipun poispäin ryhmästä. Mutta jos otetaan rivistä 10-100 miestä ja
käsketään toimia näin, niin kyllä niitä vahingonlaukauksia tulee. Jotkut
ovat taas niin vaarallisia, etten minä ainakaan heille aseita antaisi : )
>
>Onko M-16:ssa vaihdin ja varmistin samassa?
>
On, niin kuin (lähes) kaikissa rynnäreissä, Galil taitaa olla poikkeus (ja
tätä joku alkaa varmaan korjaamaan...)
Niin ja vielä hyvin ulottuvilla, että voi käyttää ilman että otetta pitäisi
muuttaa. Valmetin vaihdin taas suojaa varmistettuna laatikon ja luistin
hyvin roskalta ja moskalta.
Hanni
boss kirjoitti viestissä <36B607...@hotmail.com>...
Hollywood (tm) lipas sopii vain Hollywood (tm) -aseisiin, joilla taas ei voi
ampua kuin sarjatulta, etenkin lonkalta. Aseesta saa myös ikäviä
sähköiskuja, mikä vetää naaman irveeseen. Luodit tekevät pahaa jälkeä
elottomaan materiaaliin (autot räjähtelevät), mutta elävään maaliin niiden
teho on sattumanvaraista, joko erittäin tehokasta tai sitten aiheuttaa
korkeintaan pintahaavoja. : )
Osmo Ronkanen
>
>: Siis ei käytetä niitä makuulta ampuessa.
>
>Mika on taistelijan ensimmainen reaktio, jos hanta kohti ammutaan? Tai jos
>epasuora tuli viheltaa niskaan?
>
>Aivan oikein, mennaan _maihin_.
Tai mennään kulman taakse. Ei metsä ole ainoa paikka, jossa soditaan.
Samoin, jos ollaa rynnäköimässä, ei sitä maassa makaamalla hoideta.
Osmo
Kalle Rantanen
Tietääkseni kyllä. En jaksa nyt varmistaa.
Sami Pesonen
> >Kyllähän ton Valmetinkin varmistimen käsittääkseni äänettömästi voi
> >poistaa, jos käyttää vähän vaivaa.
>
> Olet oikeassa, tarvii hieman taivuttaa ulospäin ja varma ote.
Tai katkaistaan lähimmästä pajusta tulitikun kokoinen oksanpätkä ja laitetaan se
vaihtimen ja rungon väliin.
> On, niin kuin (lähes) kaikissa rynnäreissä, Galil taitaa olla poikkeus (ja
> tätä joku alkaa varmaan korjaamaan...)
En malta olla korjaamatta :-). Galilin peukalovarmistin on "samaa kappaletta"
vaihtimen kanssa, elikkä se liikuttaa vaihdinta. Jos etsitään asetta, jossa nuo
olisivat erilliset niin olisiko Thompsonin konepistooli parempi esimerkki?
Sami
--
VMI Verkonmerkki Oy
Sami Pesonen
+358-40-571 1193
Ja lopuksi kuolematon mietelause: "Hau" -Osku
Sami Pesonen
> Tai mennään kulman taakse. Ei metsä ole ainoa paikka, jossa soditaan.
...mutta kun Suomen pinta-alasta suurin osa on metsää ja loput onkin sitten
joko peltoa tai suota :-). Asutuskeskuksia on loppujen lopuksi aika vähän,
vaikka suurin osa ihmisistä niissä asuukin.
> Samoin, jos ollaa rynnäköimässä, ei sitä maassa makaamalla hoideta.
Totta, mutta näin automaattiaseiden aikakaudella pystyssä juokseminenkin on
vähän hengelle hupaa hommaa. Syöksymällä edetessä taas on pakko käydä välillä
mahallaan.
> Osmo
Osmo Ronkanen
>
>Tositilanteessa voi jonkun sekunnin murto-osan voittaakin pitämällä ase
>ampumavalmiina, kunhan tietää mitä tekee, missä liipaisinsormea pitää ja
>pitää piipun poispäin ryhmästä. Mutta jos otetaan rivistä 10-100 miestä ja
>käsketään toimia näin, niin kyllä niitä vahingonlaukauksia tulee. Jotkut
>ovat taas niin vaarallisia, etten minä ainakaan heille aseita antaisi : )
Tilannehan on ihan eri marssivalla osastossa ja sillä, joka järjestää
väijytystä. Jälkimmäisen piiput ovat luonnollisesti viholliseen päin.
Marssiessa tietysti pidetään varmistin päällä. Jos sitten joutuu
vihollisen yllättämäksi, ei sillä varmistimen äänellä ole mitään
merkitystä.
>>
>>Onko M-16:ssa vaihdin ja varmistin samassa?
>>
>
>On, niin kuin (lähes) kaikissa rynnäreissä, Galil taitaa olla poikkeus (ja
>tätä joku alkaa varmaan korjaamaan...)
Galihan perustuu AK:n mekanismille. StG-44:ssä ne taisi olla erikseen.
>Niin ja vielä hyvin ulottuvilla, että voi käyttää ilman että otetta pitäisi
>muuttaa. Valmetin vaihdin taas suojaa varmistettuna laatikon ja luistin
>hyvin roskalta ja moskalta.
>
Lisäki AK:ssa lukon boi painaa väkisin kiinni tarvittaessa. M-16:een
piti lisätä erillinen vipu tätä varten.
Osmo
Osmo Ronkanen
>
>
>Hollywood (tm) lipas sopii vain Hollywood (tm) -aseisiin, joilla taas ei voi
>ampua kuin sarjatulta, etenkin lonkalta. Aseesta saa myös ikäviä
>sähköiskuja, mikä vetää naaman irveeseen. Luodit tekevät pahaa jälkeä
>elottomaan materiaaliin (autot räjähtelevät), mutta elävään maaliin niiden
>teho on sattumanvaraista, joko erittäin tehokasta tai sitten aiheuttaa
>korkeintaan pintahaavoja. : )
Toisaalta luodeilta voi suojautua käännetyn pöydän taakse. Lisäksi
sankari aina osuu kolmekasin pätkällä vaikka konna ei osukaan
rynkyllä.
Osmo
Osmo Ronkanen
Sami Pesonen <pes...@verkonmerkki.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen wrote:
>
>> Tai mennään kulman taakse. Ei metsä ole ainoa paikka, jossa soditaan.
>
>...mutta kun Suomen pinta-alasta suurin osa on metsää ja loput onkin sitten
>joko peltoa tai suota :-). Asutuskeskuksia on loppujen lopuksi aika vähän,
>vaikka suurin osa ihmisistä niissä asuukin.
Ei se vihollinen välttämättä lähde millekään soille ottamaan
miehestä mittaa.
>
>> Samoin, jos ollaa rynnäköimässä, ei sitä maassa makaamalla hoideta.
>
>Totta, mutta näin automaattiaseiden aikakaudella pystyssä juokseminenkin on
>vähän hengelle hupaa hommaa. Syöksymällä edetessä taas on pakko käydä välillä
>mahallaan.
Ja mikä kyseisen aseen nimi olikaan?
Osmo
Roope J Lehto
Ja mita vahemman vaatetta sankarilla on paalla, sita vaikeampi tahan on osua.
Kasikranaattejakin on kahta lajia: hyvien kranuilla tuhoaa vaikka
panssarivaunun, pahojen aiheuttavat vain vaatteiden ja ihon
nokeentumista.
Antti Heikkila
> In article <794r31$qvt$1...@oravannahka.helsinki.fi>,
> Roope J Lehto <rjl...@cc.helsinki.fi> wrote:
> >Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
> >
> >: Siis ei käytetä niitä makuulta ampuessa.
> >
> >Mika on taistelijan ensimmainen reaktio, jos hanta kohti ammutaan? Tai jos
> >epasuora tuli viheltaa niskaan?
> >
> >Aivan oikein, mennaan _maihin_.
>
> Tai mennään kulman taakse. Ei metsä ole ainoa paikka, jossa soditaan.
> Samoin, jos ollaa rynnäköimässä, ei sitä maassa makaamalla hoideta.
>
Jäisitkö tosiaan pystyyn tykistö/krh-keskityksessä? Krh:n kranaatti tulee
maahan niin jyrkässä kulmassa, että talon seinästä tuskin on apua. Kai
sitä asutuskeskustaistelussakin joutuu mahallaan käymään ... eikä
sielläkään kai aina ammuta RK:ta pystystä/polvelta? Tuskin kaupunkikaan on
kovin puhdas paikka lippaiden likaantumisen kannalta kun siellä on vähän
aikaa taisteltu ja taloja sortunut.
Antti Heikkilä
Mika Mäenpää
Kalle Rantanen kirjoitti viestissä <796v9c$okd$4...@tron.sci.fi>...
>
>
>
(Varmistettu-Kertatuli-Sarjatuli ja M-16A2 ja M4 sarjatuli on korvattu
Kolmen purskeella) ja sitten on erillinen taistelu varmistin mikä on
operoitavissa peukalolla, Galillissa on melko saman tapainen systeemi.
MIkey
Hanni
Mika Mäenpää kirjoitti viestissä <797774$ssp$1...@news.kolumbus.fi>...
>Itse asiassa M-16 on _kaksi_ varmistinta. Toinen on vaihtimessa
>(Varmistettu-Kertatuli-Sarjatuli ja M-16A2 ja M4 sarjatuli on korvattu
>Kolmen purskeella) ja sitten on erillinen taistelu varmistin mikä on
>operoitavissa peukalolla, Galillissa on melko saman tapainen systeemi.
Rohkenen olla eri mieltä. M-16:ssa on kahvan yläpuolella, vasemmalla
puolella, peukalolla operoitava kolmiasentoinen vaihdin. Muita
vaihtimia/varmistimia siinä ei ole.
Hanni
Roope J Lehto kirjoitti viestissä <7974it$k5i$1...@oravannahka.Helsinki.FI>...
>Ja mita vahemman vaatetta sankarilla on paalla, sita vaikeampi tahan on
osua.
>Kasikranaattejakin on kahta lajia: hyvien kranuilla tuhoaa vaikka
>panssarivaunun, pahojen aiheuttavat vain vaatteiden ja ihon
>nokeentumista.
Aivan, käsikranaatin teho vastaa kasapanosta, lisäksi esim. asfaltti syttyy
tuleen. Sirpaleita ei yleensä lennä, sillä teho perustuu paineeseen, joka
heittelee stuntteja.
M-71 LAW/KeS taas räjäyttää kaksikerroksisen talon kuin tulitikkutalon,
vastaten 152mm:n tehoa.
RPG-7 kranaatti taas lentää ~25 m/s ja raketti palaa lentovaiheen aikana
ammuksen lentäessä suoraan.
Jussi Saari
>
> Mika Mäenpää kirjoitti viestissä <797774$ssp$1...@news.kolumbus.fi>...
> >Itse asiassa M-16 on _kaksi_ varmistinta. Toinen on vaihtimessa
> >(Varmistettu-Kertatuli-Sarjatuli ja M-16A2 ja M4 sarjatuli on
> >korvattu Kolmen purskeella) ja sitten on erillinen taistelu
> >varmistin mikä on operoitavissa peukalolla, Galillissa on
> >melko saman tapainen systeemi.
>
> vasemmalla puolella, peukalolla operoitava kolmiasentoinen
Aivan. Galilissa on edella kuvatun kaltaisesti kaksi varmistinta
(Kalasnikov- ja M16 -tyyliset), mutta ei M16:ssa.
Jussi
Hanni
joissakin konepistooleissa voi lukon lukita taka-asentoon viritystapista
kääntämällä se urassaan olevaan koloon, joten siinäkin on esimerkki kahdesta
varmistimesta/vaihtimesta.
Ei ole kuitenkaan järkeä laittaa montaa varmistinta/vaihdinta aseeseen sen
käyttöä hankaloittamaan, noissa konepistooleissa vaan, kun laukeavat lukko
taka-asennossa, on hyväksi katsottu moiset, jotteivat laukea pudotessaan.
Suomi-konepistoolinkin saa laukeamaan, jos tekee lipas kiinni vajaan
latausliikkeen ja päästää viritystapista irti, oli ase varmistettu tai ei.
Useimmissa aseissa varmistimet vaikuttavat vain lukitsemalla liipaisimen tai
kytkemällä sen irti, joten varmistettukaan ase ei ole täysin turvallinen.
Jussi Saari
>
> Suomi-konepistoolinkin saa laukeamaan, jos tekee lipas
> oli ase varmistettu tai ei.
Aha. No selvisi sitten sekin miten kerran tuli ammuttua Suomi-kp:lla
liipaisimeen kajoamatta... hyva etta oli piippu tauluja kohti. :-)
Jussi
Kalle Rantanen
>jokanen rynkylla mapunut tietaa etta sarjanaikana tarkkuus vahankin
>kauemmaksi on kyseenalaista piipun hyppimisen johdosta,,,
>kertatulella se on laaki ja vainaa,,
Hollywood-aseella osuu aina.
Kalle Rantanen
>Tai mennään kulman taakse. Ei metsä ole ainoa paikka, jossa soditaan.
>Samoin, jos ollaa rynnäköimässä, ei sitä maassa makaamalla hoideta.
Kuinka usein olet alle metrin päästä kulmasta? Maahan hyppää jo ihan
vaistomaisesti, kulman taakse suojautuminen vaatii ajattelua. Järkevintä
olisi ensin heittäytyä ja sitten ryömiä kulman taakse.
Sami Pesonen
> >> Tai mennään kulman taakse. Ei metsä ole ainoa paikka, jossa soditaan.
> >
> >...mutta kun Suomen pinta-alasta suurin osa on metsää ja loput onkin sitten
> >joko peltoa tai suota :-). Asutuskeskuksia on loppujen lopuksi aika vähän,
> >vaikka suurin osa ihmisistä niissä asuukin.
>
> Ei se vihollinen välttämättä lähde millekään soille ottamaan
> miehestä mittaa.
Ei välttämättä, mutta tuon varaan ei paljon kannata laskea. Kuten ei senkään, että
voi pujahtaa kulman taakse piiloon jos joku ampuu kohti.
Ihan vaan palatakseni kiistan aiheuttaneeseen kysymykseen: Jos niitä lippaita
teippaillaan, niin ne kannattaa laittaa samansuuntaisesti. Asiaa ei kannata
ajatella niin, että "ei sitten ammuta makuulta". Pystyssä pysyminen samoin kuin
likaisen lippaan aiheuttama syöttöhäiriö voi maksaa hengen.
> >Totta, mutta näin automaattiaseiden aikakaudella pystyssä juokseminenkin on
> >vähän hengelle hupaa hommaa.
>
> Ja mikä kyseisen aseen nimi olikaan?
Rynnäkkökivääri.
Partanen Antti
>Mutta kun se Valmetin/Kalashnikovin vaihdin päästää sellaisen kalahduksen,
>että Vietnamissakin monen sissin väijytys meni pieleen kun jenkit kuulivat
>sen räminän ; )
Damn, ja minä kun ihan olin muistavinani että jostain _luotettavasta_
lähteestä joskus jossain olin jotain (jeez on hyvät lähdeviitteet) tästä
Kalashnikov/Vietnam -jutusta kuullut/lukenut... Noh, epävarma mutu
petti, ja kuten eräässä kananpoikamainoksessa sanotaan "Nyt sen tiedän.";)
Mutta, ainakin minulle opetettiin intissä RK62:n vaihtimen hiljainen
käyttö vasta palveluksen loppupuolella, ja sitä ennen metsässä kävi
jonkinlainen nakse aina kun porukat käpälöivät vaihdinta... jos oli oikein
hiljaista, tämän jopa kuuli. Enkä tiennyt tapaa "ohut puutikku vaihtimen
ja kotelon väliin" ennenkuin sen täältä luin, eikä metodi "nostetaan
vaihdinta kotelosta ulospäin" oikein toiminut talvella lapasten kanssa.
Lisäksi, niissä kiinalaisissa rynchestereissä, joita pääsin tyyppaamaan,
oli aivan *törkeän* jäykät vaihtimet, joista kyllä pääsi jonkinasteinen
naksaus, kun vaihtimen viimein sai hampaat irvessä väännettyä
tuliasentoon. Eikä sitä vaihtimen käyttöä loppujenlopuksi niin hirveästi
koulutettu, käytön opetus ajoituksen puolesta keskittyi lähinnä
vartiopalvelukseen ja syöksymiseen, joten väijytyksissä olisi voinutkin
kuulla turhaa melua väärällä hetkellä...
Mutta ei tainnut vietkongilla olla samoja ongelmia. ;-)
>Ihan totta, tällaisia b.s. juttuja pyörii vaikkapa netissä, etenkin
>_harrastelijoiden_ kotisivuilla, vaikka kyllä sitä intissäkin sai kuulla
>vaikka minkälaisia urbaanimilitaaritarinoita : )
Tulipa mieleen vielä eräs legenda: Kouluttaja opettaa luokassa
käsikranaatin käyttöä, vetäisee sokan vahingossa pois, toteaa että "oho"
ja havaitsee, että kranua ei voi heittää pihallekaan, joka on täynnä
äkseeraavia mortteja. Siispä ko. kansankynttilä puristaa nyrkkinsä
karnaatin ympärille ja ojentaa kätensä ikkunasta ulos...
Come on, ihmiset, täytyyhän näitä legendoja olla enemmänkin kuin mitä
tähän mennessä tässä ryhmässä on esitetty - älkää pihtailko! :-)
--
***** Antti Partanen *** aop(at)cc.tut.fi *****
#NEW!# Interactive signature: choose your own favourite Witty Comment!
Use a 0.5mm black overhead projector pen to mark a box on your monitor:
[ ]Life's a beach and then you dive. [ ]Cogito cogito, ergo cogito sum.
[ ]"640kB ought to be enough for everyone" -Bill Gates
Kalle Rantanen
>Itse asiassa M-16 on _kaksi_ varmistinta.
No en minä niitä ainakaan löydä.
Hanni
se oli...
Kieltämättä kumma, kun opas on kirjoitettu 50-60 luvulla, luulisi että sillä
ikäpolvella olisi ollut paljonkin kp:n käyttökokemusta.
Jussi Saari kirjoitti viestissä <36B76E...@hepo.cc.lut.fi>...
Hanni
ettei ole realistisessa pätkässä. Tässähän ideaa Truman-shown jatkeeksi...
Kalle Rantanen kirjoitti viestissä <79a10l$l64$6...@tron.sci.fi>...
>boss kirjoitti viestissä <36B607...@hotmail.com>...
>>hittoonko noin isoa lipasta tarvitaan?
>>jokanen rynkylla mapunut tietaa etta sarjanaikana tarkkuus vahankin
>>kauemmaksi on kyseenalaista piipun hyppimisen johdosta,,,
>>kertatulella se on laaki ja vainaa,,
>
>Hollywood-aseella osuu aina.
>
Kari Korpi
: >Kasikranaattejakin on kahta lajia: hyvien kranuilla tuhoaa vaikka
: >panssarivaunun, pahojen aiheuttavat vain vaatteiden ja ihon
: >nokeentumista.
: tulipallosta. ;)
Ikuinen suosikkini on Schwarzeneggerin Commandon kranaatit: Iso A paiskaa yhden
sileakuorisen kranaatin n. 50cm korkean pensasaidan toiselle puolelle. Kuuluu
valtaisa *pamaus* ja *multa lentaa*, jonka jalkeen aidan yli tulee paluu-
postissa kaksi pahaa miesta, joista toinen tekee tyylipuhtaan voltin kier-
teella, hanen toverinsa sen sijaan onnistuu vain lentokuperkeikassa.
Hitto kun ne kranaatit joita mina intissa paiskoin olivatkin ankeita :)
-Stegu
--
Happiness is a belt-fed weapon. (proverb)