Parikan Talvisota elokuva
Osmo Ronkanen
In article <58haha$c...@nntp.hut.fi>, Samuli Saarelma <sre...@cc.hut.fi> wrote:
>Tuomas Seijavuori (tsei...@lk-hp-33.hut.fi) wrote:
>: Katsoitteko lauantaina Talvisodan? Monesko kerta oli? Itsellä vasta
>: neljäs (leffa, 10-tuntinen tv-versio, videoversio ja tämä 3-tuntinen
>: tv versio).
>:
10 tuntinen? Kyllä siinä viisi osaa vain oli.
>Taisi olla kolmas. Videoversiota en ole nähnyt.
>
>[ valtava määrä yksityiskohtia pätkitty]
>
>En ole mikään ase- tai Karjala-tuntija, joten en ota kantaa filmin
>aseiden/paikkojen aitouteen. Minulle oli aika sama olivatko aseet talvi-
>vai jatkosodan malleja.
Minua ainakin SVT-40 hämäsi varsinkin kun sitä käytettiin
kuin pulttilukkoista.
>Riittää, että suomalaisilla on suomalaiset ja
>venäläisillä venäläiset aseet.
Itseasiassa Suomalaisten käyttämät aseet olivat paljolti
venäläisperäisiä.
Osmo
Kyosti Huhtala
Tuomas Seijavuori wrote:
> Mutta asiaan. Löysikö kukaan mitään nipottamista Parikan ja Tuurin
> mainion kuvan yksityiskohdista? Yritin itse katsella varsinkin maaston
> piirteitä kriittisesti. Tietääkö joku missä se oli kuvattu? Kuvan
> taistelut voi jakaa kahteen jaksoon: Taipaleenjoen/Terenttilän
> osuuteen ja Vuosalmeen lopputaisteluihin.
Terenttilän tapahtumat kuvattiin jossain Keuruulla. Mukana oli
veteraaneja "varmistamassa" vaikutelman aitoutta.
> Miksi stm. Hakala (vai hänen vieressään oleva taistelija?) tekee
> latausliikkeen aina laukaistuaan Tokarjevin? Tämä oli kuvan
> loppupuolella Vuosalmella, kun pojat puolustivat Äyräpään lossin
> sillanpäätä. Samassa paikassa missä alik. kaatuu koivun runkoa vasten
> tulittaen Suomi-kp:lla.
Olisko vaikka niin, ettei räkäpää riittänyt virittämään asetta
kuvattaessa. Tuttu juttu inttiajoilta: rynkyn puupäät turposivat
kosteassa niin, ettei ase latautunut.
> Olenko aivan väärässä vai huristeleeko T-26:n rinnalla Terenttilän
> pelloilla yksi ryssän T-60? Sinänsä oikeassa paikassahan se on, mutta
> väärään aikaan. Taisi tulla käyttöön vasta jatkosodan
> puolella. Muutenhan tankit olivat upeita. Ei tarvinnut arvailla mitä
> tyyppiä mikin esitti, kuten sotaelokuvissa yleensä. Varsinkin
> amerikkalaisissa.
Ymmärtääkseni vaunut olivat lainassa museoista eli olivat paljolti
aitoja. Tällöin yhtenäistä vaunukantaa ei sitten saatu aikaan.
--
Kyösti
huh...@jyu.fi, http://www.stat.jyu.fi/~huhtala
Juha Veijalainen
Tuomas Seijavuori <tsei...@lk-hp-33.hut.fi> kirjoitti artikkelissa
<tseijavu....@snakemail.hut.fi>...
> Mutta asiaan. Löysikö kukaan mitään nipottamista Parikan ja Tuurin
> mainion kuvan yksityiskohdista?
> "Terenttilässä" kamera ei juuri panoroinut suuria kulmia, joten
> illuusio Terenttilän pelloista toimi.
Muistaakseni ko. paikka näytti kovasti juuri siltä miltä elokuvassakin.
Itselläni on kuitenkin tuntuma, että elokuvaversiossa etäisyydet olivat
lyhyemmät. Suomalaisten asemista oli Taipaleenjoelle loiva, kumpuileva
rinne. Ennen sotia tehty panssariesteiden rakentaminen oli epäonnistunut -
panssarieste oli notkossa, jota ei suomalaisten asemista päässyt tähystämään
ja este oli myös liian kaukana asemista.
> Sivujuonena Terenttilässä oli ns. niittykasematti.
Vaikea sanoa tuosta tarkalleen, (eivät ole viitekirjat ja kartat juuri
käsillä), mutta elokuvasta päätellen luulisin kyseessä olevan
betonibunkkerin, joka oli melkein puronotkossa. Muistaakseni kaikki nuo
keskellä peltoja olevat korkeat bunkkerit ovat 1920-luvun rakenteita, jotka
sitten Talvisodassa todettiin kelvottomiksi (itse asiassa ne oli todettu
kelvottomiksi jo aikaisemmin, mutta vähät rahavarat sallivat vain tyydyttäviä
tai huonoja ratkaisuja, ks. "Suomen linnoittamisen historia", kirjoittaja
Reino Arimo). 20-luvun bunkkerit olivat raudoittamattomasta betonista,
niiden ampuma-aukot olivat vihollisen suuntaan ja niiden sijoittelu oli
epäonnistunut.
Elokuvassa karkuun juossut vihollinen juoksi ainakin periaatteessa oikeaan
suuntaan, joelle päin. Notko olisi mielestäni kuitenkin ollut enemmän
oikealle.
> Kev.Os.8:n vastahyökkäys kirkonmäkeä vastaan tehtiin elokuvassa
> todella avoimen maaston yli, oliko se oikeastikin ainoa vaihtoehto?
> Näyttävät tulevan Vuoksen rannasta, koskapa päähenkilöt (kamera)
> seuraavat tapahtumia kaukaa hyökkäävän osaston oikealta puolelta. Kun
> ryssä sitten heti perään (kuten historiankirjatkin kertovat) rynnivät
> Vasikkasaareen, stm. Hakala kumppaneineen katselee kuin
> aitiopaikalta. Kartasta katsoen kuitenkin heidän asemansa luulisi
> olleen liikaa oikealla jotta he olisivat nähneet Vasikkasaaren,
> elleivät olleet sitten aivan Vuosalmen lossin kohdalla. No, pitäisi
> käydä itse paikanpäällä katsomassa miten se maasto nousee Äyräpään
> kirkkoa kohti. En tiedä tuosta.
Kävin paikalla pari vuotta sitten ja periaatteessa elokuvan maisema on aika
lähellä oikeata. Vasikkasaarta tuskin ko. paikasta näkee, mutta Sampo Ahto
kertoi Äyräpään kirkon paikalla hyökkäyksen periaatteellisen kulun. Koko
hommahan meni täysin pieleen - venäläiset olivat juhlineet täysillä ja
suomalaisten aneeminen tykistö-"keskitys" vain herätti heidät. Tämän lisäksi
hyökkäävä joukko myöhästyi ja kaikesta huolimatta hyökkäsi kohti kirkkoa.
Oma mielikuvani tilanteesta olisi se, että elokuvan nurmolaisten hyökkäyksen
jälkeen nähdyn venäläisten hyökkäyssuunnan oikea puoli olisi ollut tuo
Vasikkasaaren suunta - tuollainen 200-300 m. Elokuvan katsojien suunta olisi
ollut luoteesta kaakkoon, ainakin likimain.
> Jos joku on jaksanut lukea tänne asti niin nyt tulee pari pikkujuttua,
> joihin varmaan on helppo kommentoida.
Pikkujuttuja tulee tietenkin mieleen, vaikka elokuva sinänsä on onnistunut.
Joissakin kohtauksissa lentokoneet ovat aivan liian nopeasti liikkuvia
ollakseen mitään muita kuin pienoismalleja. Veteraanien kommentit elokuvasta
ovat liittyneet lähinnä räjähdyksiin - kranaattiräjähdyksissä ei ole mitään
roihuavia liekkejä, kuten varsinkin elokuvan loppupuolella.
> Olenko aivan väärässä vai huristeleeko T-26:n rinnalla Terenttilän
> pelloilla yksi ryssän T-60?
Koetin kelailla nauhalta, mutta en nähnyt T-60 vaunua missään. Ehkäpä
katsoit T-26:n uudempaa mallia, jossa on viistompi tornipanssari?
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland
http://www.sci.fi/~juhave/
** Mielipiteet omiani ** Opinions personal, facts suspect **
pazi
huh...@jyu.fi wrote:
>Tuomas Seijavuori wrote:
>> Miksi stm. Hakala (vai hänen vieressään oleva taistelija?) tekee
>> latausliikkeen aina laukaistuaan Tokarjevin?
>
>kuvattaessa. Tuttu juttu inttiajoilta: rynkyn puupäät turposivat
>kosteassa niin, ettei ase latautunut.
Räkäpää ei riitä virittämään asetta (oli märkä tai ei) ilman
sysäyksenvahvistajaa. Elokuvassa olisi tietenkin voitu rikkoa
ase supistamalla piipun suuta riittävästi.
Toisaalta ei liene aivan tavatonta, että likaisissa oloissa
kaasumännälle menevä kaasuaukko tukkeutuu (varsinkin jossei
sitä ehdi ruuvata isommalle reiälle (en tiedä onko Tokarjevissa
edes tällaista säätöä)), jolloin ase ei välttämättä jaksa
virittyä.
Muuten häiritsi hemmojen selkeästi moottorisahalla sahatut
kamiinan klapit :)
-zi
Kyosti Huhtala
pazi wrote:
>
> huh...@jyu.fi wrote:
> >Tuomas Seijavuori wrote:
> >> Miksi stm. Hakala (vai hänen vieressään oleva taistelija?) tekee
> >> latausliikkeen aina laukaistuaan Tokarjevin?
> >
> >Olisko vaikka niin, ettei räkäpää riittänyt virittämään asetta
> >kuvattaessa. Tuttu juttu inttiajoilta: rynkyn puupäät turposivat
> >kosteassa niin, ettei ase latautunut.
>
> Räkäpää ei riitä virittämään asetta (oli märkä tai ei) ilman
> sysäyksenvahvistajaa. Elokuvassa olisi tietenkin voitu rikkoa
> ase supistamalla piipun suuta riittävästi.
Ainakin Suomi kp:hen ja venäläisiin vaunu-kk:hin on olemassa erilliset
paukkupatruunapiiput, jotka ajavat juuri tuon asian. Miten lie Tokarevin
laita?
Mika Jalava
In article <tseijavu....@snakemail.hut.fi>,
Tuomas Seijavuori <tsei...@lk-hp-33.hut.fi> wrote:
>Mutta asiaan. Löysikö kukaan mitään nipottamista Parikan ja Tuurin
>mainion kuvan yksityiskohdista?
Itselataavien kiväärien paukkupatruunaongelmista ja räjähdysten
"epäaitoudesta" ovat jo muut kirjoitelleetkin, samoista vähän
valittaisin minäkin. Samat paukkupatruunoiden pulmat kyllä näkyvät
muuten pulttilukkokivääreidenkin kohdalla. Rekyylin simuloiminen on
aika hankalaa ampumatta kovilla varsinkin jos koko ampuja ja ase pitää
saada kuvaan.
Toisaalta esim. kt:n suupamauksetkin kranaattien räjähdyksistä
puhumattakaan ovat sen verran jytyjä että kovin autenttisia kohtauksia
voi olla aika hankala järjestää ampumatta todellakin kovilla - mikä
puolestaan rajoittaisi näyttelijöiden käyttöä melkoisesti. Mutta
elokuvapyrotekniikan ja todellisuuden ero on sen verran suuri, että se
häiritsee melkoisesti, ja monessa tilanteessa olisi parempi olla
paukuttelematta jos ei pystytä paukuttelemaan kunnolla.
Mutta eivät nämä ongelmat ole vain suomalaisten sittenkin melko pienen
budjetin elokuvien riesana. Amerikkalaisetkaan eivät paljon paremmin
tunnu onnistuvan megamiljoonaleffoissaan halvemmista
puhumattakaan. Kevyiden aseiden huikeat suuliekit, raskaiden aseiden
pienipaineiset pöllähdykset, sinkojen ilotulitusrakettimaiset
ammukset, rekyylin puuttuminen... Eivät ongelmat lopu heti kättelyssä.
Mika
Jussi Raisanen
Joonas Iivonen (jiiv...@cc.hut.fi) wrote:
: En sitten tiedä noista itkoista. Ja onko vaunuissa muita kk malleja ?
Itkoon ei tietaakseni ole paukkupatruunapiippua/paukkupatruunoita.
Vaunuaseista sen verran, etta nyt kevaalla oli koekaytossa RUK:ssa
Paseihin asennettu RK62, jossa muistaakseni kiinalaisvalmisteinen
rumpulipas. en ole ihan satavarma oliko se 100 patr vai 75, mutta
jokatapauksessa se sovitettiin itkk:n kehtoon. Tama oli jaakareitten
kayttama variaatio, en paassyt tarkemmin selvittamaan oliko kyseessa
todenmukainen varuste (aika kevyelta tuntuisi noin "paaaseeksi") vai
vain harjoituksiin haluttu vaunuaseen markkeeraaja. Samaista
rumpulipasta kokeilivat myos LjK:ssa, sinansa jv-aseeksi tuollainen
RK:n painoinen mutta tulivoimaisempi ase on aika omiaan. Kuulemma vaan
koko lippaan tyhjentaminen vaikutti ikavasti piippuun siis
ylikuumenemista (yllatys). Kuitenkin verrattuna esim kvkk:iin onhan
tuo aika kateva. Etutuet tietysti olis kiva lisa tarkkuuden kannalta,
mutta taitaaa ne siina uudessa rk:ssa ollakin.
Jussi Räisänen
jara...@cc.hut.fi
Olli T T Mannisto
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
> tunnu onnistuvan megamiljoonaleffoissaan halvemmista
> puhumattakaan. Kevyiden aseiden huikeat suuliekit, raskaiden aseiden
> pienipaineiset pöllähdykset, sinkojen ilotulitusrakettimaiset
> ammukset, rekyylin puuttuminen... Eivät ongelmat lopu heti kättelyssä.
Tuosta voisi kommentoida, että jotain Clancyn kirjaa kuvattaessa oli herra
itse ollut tyytymätön näyttelijän poseeraus-ampuma-asentoon ja oli vaatinut
käytettäväksi oikeaa ampuma-asentoa, olihan Ryan sentään entinen sotilas -
Ohjaaja ja näyttelijä sitten yhtenä miehenä tyrmäsivät ajatuksen koska
eivät halunneet että päähenkilö näyttää ammattitappajalta..
Toisaalta. Oikeasta sodasta ei tulisi kovin hyvää elokuvaa.. Ainakaan
sellaista että sitä viitsisi moni katsoa.
--
/ OS/2 & Linux -- The freedom of choice! \
|-----------Another day in paradise.. And then I came down.-------------|
\ oll...@evitech.fi | Finger for PGP-key. /
Joonas Iivonen
Kyosti Huhtala (huh...@jyu.fi) wrote:
: Ainakin Suomi kp:hen ja venäläisiin vaunu-kk:hin on olemassa erilliset
: paukkupatruunapiiput, jotka ajavat juuri tuon asian. Miten lie Tokarevin
: laita?
KP:stä en tiedä, kun en ole moisella (valitettavasti) päässyt operoimaan.
Mutta venäläiset vaunu-kk:t ovat kyllä tuttuja.
KPVT:hen meillä kyllä oli kaksi piippua; toinen vahapäille, toinen koville.
(tosin on noita "kovassakin" lähdössä kaksi, kun ovat kulutustavaraa :)
Mutta kyllä sillä keltasellakin piipulla olisi kovia voinut ampua. Osuma-
tarkkuus olisi kyllä voinut olla mitä sattuu...
PKT:hen taas ei ollut kuin yksi piippu. Kumpaankin laitettiin sitten
paukuilla ammuttaessa sysärit. KPVT:ssä kiekko, jossa reikä, piipun ja
liekinsammuttimen väliin. PKT:ssä vaihdettiin liekinsammutin "korkkiin",
jossa reikä (alle 7.62 :)
En sitten tiedä noista itkoista. Ja onko vaunuissa muita kk malleja ?
--
<> J O O N A S I I V O N E N <> <> <> <> <> <> <> <> <> <> <> <>
<> meili: Joonas....@hut.fi <> Viuh, vauh, vouh ... <>
<> luola: Jmt 1c 262, 02150Espoo <> vähän siellä, vähän täällä, <>
<> piuha: 09 468 2315 <> joskus jopa jotakin valmista! <>
<> luuri: +358 40 541 9189 <> <> <> <> <> <> <> <> <> <> <> <>
RIKU +358-8-5652611 ja +358-40-5561982
> En ole mikään ase- tai Karjala-tuntija, joten en ota kantaa filmin
> aseiden/paikkojen aitouteen. Minulle oli aika sama olivatko aseet talvi-
> vai jatkosodan malleja. Riittää, että suomalaisilla on suomalaiset ja
> venäläisillä venäläiset aseet. Edes tähän eivät näytä jenkit pystyvän.
> Ainoa, mikä tällaista tavallista elokuvankatsojaa Talvisodassa häiritsi oli
> Harlinmaiset räjähdykset. Napalmiako ne talvisodassa käytti ? Tykistönkin
> kranaatit tuntuivat olevan täynnä bensaa. Tietääkseni tykistökranaatin
> osuessa maahan lentää soraa ja sirpaleita, mutta ei mitään 10 m korkeita
> liekkejä. Lisäksi aika alussa tapahtunut tankin tuhoaminen pst-tykillä
> näytti siltä, että tankin päälle olisi kaadettu bensaa ja sytytetty tuleen
> (kaikki liekit tulivat tankin sivuilta, eikä sisältä).
Minuakin h{iritsi nuo r{j{hdykset varsinkin kun olen ollut itse
ampumassa talvisodan aikaisilla pikkupyssyill{ (olikos se 75K02)...
tosin vuonna 1981 elokuussa Rovaj{rvell{. Vaatimatonta j{lke{h{n
nuo kauempaa katsoen tekev{t joskaan alle ei kiinnosta menn{.
Enemm{n kuin nuo r{j{hdykset minua h{iritsi se, ett{ 5 - 10 metri{
etenev{st{ sotilaasta menneet kranaatit eiv{t tuntuneet juuri menoa
h{iritsev{n? :>
> Tälläistä pientä valitusta tekniikasta. Leffana Talvisota oli
> erinomainen. Varsinkin alun sotaan lähtö oli tehty todella koskettavasti.
Lis{ksi elokuvasta k{vi selville sekin ett{ sankariteot voivat j{{d{
v{hiin kuten Yllill{, joka kuoli ensimm{isess{ tykist|keskityksess{.
riku
Osmo Ronkanen
In article <32AE4A...@jyu.fi>, Kyosti Huhtala <huh...@jyu.fi> wrote:
>
>Ainakin Suomi kp:hen ja venäläisiin vaunu-kk:hin on olemassa erilliset
>paukkupatruunapiiput, jotka ajavat juuri tuon asian. Miten lie Tokarevin
>laita?
Tuskinpa. Tokarevit olivat rauhanajan käytössä melko lyhyen aikaa:
1951-58. Jos ko. piippuja oli, ne luultavasti romutettiin, kun aseista
luovuttiin 1958. Sumi-KP:ssa piippu on helposti irroitettavissa. Ei kai
Tokarevissa ole tätä ominaisuutta. Muuten 1950-luvulla armeija
suunnitteli Tokarevin käyttämisä kotimaisen automaattikiväärin pohjana.
Sitten Simelius kävi virkamatkalla NL:ssä ja sai tutustua AK-47:ään,
minkä seurauksena Tokarev-suunnitelmat heitettiin kaivoon.
Neuvostoliitossa Tokarev poistui valmustuksesta jo sodan aikana.
Osmo
Tuomas Seijavuori
kka...@tnclus.tele.nokia.fi (KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518) writes:
> H{n oli kysynyt veteraaneilta juuri tuosta (mik{-se-nyt-oli) kirkonm{est{.
Äyräpään.
> Paikalla oli ollut joku, joka oli osallistunut taisteluun
> suurinpiirtein "Hakalan" suunnasta.
Ilmeisesti joko II/JR23:n (stm. Hakalan joukko elokuvassa,
ymmärtääkseni) tai 4.K/JR61:n miehiä. Jos hän oli lossin Äyräpään
puoleista sillanpäätä puolustamassa 8.3. asti niin hän oli mukana
elokuvan tapahtumissa. Kun 21.D otti rintamavastuun 8.D:lta Vuosalmen
keskilohkolla niin 4. komppania JR61:stä jäi puolustamaan (pienenevää)
sillanpäätä.
>Onko kenell{k{{n tietoja todellisista voimasuhteista? Elokuvassa puhuttiin
>40 000 ven{l{isest{. Paljonko suomalaisia oli?
Ilmeisesti on kyse koko Vuosalmen taistelusta. No kaksi täysvahvuista
jv-divisioonaahan (4. ja 8.) olisi noin 40000 miestä. Voi hyvinkin
pitää paikkansa. (Huom: suomalaisilla oli samannumeroinen divisioona
vastassa, siis 8.D.) Siihen voi laskea mukaan vielä vaikka mitä
tukijoukkoja. Esim. armeijakunnan tykistö, jota varmasti käytettiin
tässä painopistesuunnassa; on voinut olla haupitsi- ja
tykistörykmentti poikineen. Enpä ihmettelisi jos olisivat heittäneet
panssariprikaatin tai muutaman erillisen panssarivaunupataljoonan
tukemaan. Ryssän joukoista ei tahdo suomalaisista lähteistä löytyä
niin tarkkoja tietoja, että voisi sanoa joukkojen tarkempia numeroita.
Suomalaisia oli aika kirjava joukko enkä ole laskenut vahvuuksia. Noin
karkeasti yleistäen voi sanoa että väsynyt ja taisteluissa pahasti
kulunut pataljoona joutui päivän mittaan ottamaan vastaan rykmentin
tai kaksi, joita tuki oman lisäksi armeijakunnan tykistö ja joskus
panssareitakin.
>Mink{laiset tapiot siell{ koettiin? Samainen veteraani oli arvioinut
>(kuullut arvion?) yli 700 ven{l{isen kaatuneen. Onko parempaa tietoa?
>Kuulostaa hurjalta yhden p{iv{n menetyksiksi.
Tuskin Kirkonmäen vastahyökkäyksessä niiltä meni juuri ketään. Mistä
päivästä on kyse?
Erityisesti 9.3. oli raskas päivä molemmille osapuolille mitä tulee
tappioihin. II/JR61 menetti yhden päivän aikana peräti 44%
vahvuudestaan kaatuneina ja haavoittuneina torjuessaan 8.D:n
rynnistystä jään yli. Luku on valtavan suuri. Tuskin ne hyökkääjän
tappiot ainakaan pienemmät oli. Sama prosenttimäärä hyökkäävän 8.D:n,
jonka taisteluosat kaikesta päätellen osallistuivat kokonaisuudessaan
kolmeen hyökkäykseen, vahvuudesta olisi yli 8000 (!) miestä. Pitäisi
tietysti ensin selvittää mikä venäläisten todellinen vahvuus oli ollut
ennen rynnistystä.
>> hommahan meni täysin pieleen - venäläiset olivat juhlineet täysillä ja
>> suomalaisten aneeminen tykistö-"keskitys" vain herätti heidät. Tämän lisäksi
>> hyökkäävä joukko myöhästyi ja kaikesta huolimatta hyökkäsi kohti kirkkoa.
>Paljonko suomalaisia meni? Filmist{ p{{tellen hy|kk{yksess{ olisi ollut
>mukana noin 50 suomalaista (olen joskus kuullut tarkankin luvun, mutten
>muista).
Talvisodan historia 2 antaa sen kuvan että Kev.Os.8:n kaikki
taisteluosat osallistuivat hyökkäykseen. Kirjavahvuus kevyen osaston
taisteluosilla (1 PPK, 1 ratsuväkieskadroona ja 1 KkJ) oli ehkä noin
300 miestä. Tuskin ne oikeasti avoimen maaston yli hyökkäsivät. Tarina
kertoo että Parikka ohjaajana halusi sitä, koska avorivi metsässä ei
olisi näyttänyt valkokankaalla oikein miltään. 40-50 miestä
menetettyään niin pienen joukon pitäisi ilman muuta alkaa ajatella
vetäytymistä ja haavoittuneiden evakuoimista. Ainakin jos ei ole
mitään toivoa päästä vihollisen asemiin, kuten tässä tapauksessa oli
asian laita.
--
Tuomas Seijavuori, tuo...@hut.fi
--
--
Tuomas Seijavuori, tuo...@hut.fi
Kyosti Huhtala
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518 wrote:
>
> > hommahan meni täysin pieleen - venäläiset olivat juhlineet täysillä ja
> > suomalaisten aneeminen tykistö-"keskitys" vain herätti heidät. Tämän lisäksi
> > hyökkäävä joukko myöhästyi ja kaikesta huolimatta hyökkäsi kohti kirkkoa.
>
> Paljonko suomalaisia meni? Filmist{ p{{tellen hy|kk{yksess{ olisi ollut
> mukana noin 50 suomalaista (olen joskus kuullut tarkankin luvun, mutten
> muista).
>
Itse muistelen, että Nurmon hautausmaalla olisi tuon päivän muistona
nelisenkymmentä ristiä...
Teppo Nieminen
: Toisaalta esim. kt:n suupamauksetkin kranaattien räjähdyksistä
: puhumattakaan ovat sen verran jytyjä että kovin autenttisia kohtauksia
: voi olla aika hankala järjestää ampumatta todellakin kovilla - mikä
: puolestaan rajoittaisi näyttelijöiden käyttöä melkoisesti. Mutta
: elokuvapyrotekniikan ja todellisuuden ero on sen verran suuri, että se
: häiritsee melkoisesti, ja monessa tilanteessa olisi parempi olla
: paukuttelematta jos ei pystytä paukuttelemaan kunnolla.
Nojaa, onhan alalla saatu oikeastaan enemmän aikaan silloin kun rahaa
oli vähemmän ja ihmishenki halvempi :-) Muistan nimittäin nähneeni
Suomalaisen elokuvan historiasarjassa jakson Laineen Tuntemattoman
tekemisestä josta mieleeni jäi erityisesti tarina venäläisten
talvihyökkäyksen kuvaamisesta (ilmeisesti talvi -42, Lahtisen
kaatumiseen liittyvät tapahtumat). Tässä kohtauksessa statistijoukon
piti hyökätä aukean yli keskityksessä, ja pommaus oli suoritettu
oikealla trotyylillä ! Pauke oli kuulemma kamala, ja kun kohtaus oli
purkissa, savun keskeltä kuului Laineen ääni : "Hyvin meni. Montako
kuoli ?"
Teppo Nieminen
---
"- Moni on kakku päältä kaunis - olettekos kuullut sitä, luutnantti ?
- Kyllä, herra eversti. Se on sananlasku.
- Niin on, mörähti eversti. Silloin kun se keksittiin, ei luullakseni
ollut luutnantteja, mutta muinaissuomalaisethan osasivat nähdä
tulevaisuuteen."
Armas J. Pulla
Ja pöh, sanoi sotamies Ryhmy
Simo Poyhonen
Joo, jotain 42 jos en väärin tuota muista...
--
* Simo Pöyhönen tel. +358-400-936834 *
* Loukkukorventie 6 B 18 sipo...@silmu.cc.jyu.fi *
* 40640 JYVÄSKYLÄ, FINLAND *
Iiro A K Jantunen
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518 (kka...@tnclus.tele.nokia.fi) wrote:
: >> Kev.Os.8:n vastahyökkäys kirkonmäkeä vastaan tehtiin elokuvassa
: >> todella avoimen maaston yli, oliko se oikeastikin ainoa vaihtoehto?
: Paljonko suomalaisia meni? Filmist{ p{{tellen hy|kk{yksess{ olisi ollut
: mukana noin 50 suomalaista (olen joskus kuullut tarkankin luvun, mutten
: muista).
Eik|s se ollut jotain 40+. Ainakin tuon verran Nurmosta, Etel{-
Pohjanmaalta kaatui tuossa hy|kk{yksess{, jos olen oikein ym-
m{rt{nyt. Kev.Os.8 kun oli koottu Nurmosta.
K{yk{{h{n joskus ohi kulkiessanne katsomassa Nurmon sankarihau-
tausmaata. Siell{ niit{ tuona kyseisen{ p{iv{n{ kaatuneita tai-
si olla aika rivi. Itse k{vin katsomassa hautoja joskus 1991.
: T:Kari
--
---------------------------------------------------------------
Iiro A K Jantunen-...@cc.hut.fi---0400576492---094682650
- "Kuusi miljoonaa Kalevalan lukijaa ei voi olla v{{r{ss{!"
---------------------------------------------------------------
Petri J Kokko
"Suomen puolustus perustuu siihen, että maan valloittaminen maksaa
liikaa tappioina ja resursseina"
Tätä (tai ainakin samansuuntaista) väitettähän meille tarjotaan
joka välissä. Ja tottahan tuo on, mutta käännetäänpä kysymys välillä
toisin päin: Miten vallataan Suomi? Tai ainakin hyvät osat siitä?
Lukijakunnassa lienee varmasti tarpeeksi strategiapelien ystäviä,
jotta tähän keksittäisiin jotain fiksua. :-)
Ja koska ei ole kohteliasta heittää keskustelunaihetta ilmoille
antamatta siihen itse mitään, niin:
Oletetaanpa vaikkapa, että Kaarle-Kustaa haluaisi lisää lääniä
valtakuntaansa samalla kun kätevästi korjaisi vuoden 1809 vääryydet.
Taitavana valtiopäämiehenä hän haluaa ottaa opikseen muiden
suurvaltojen toheloinneista ja tempauksista, joista voidaan päätellä
ainakin, että
- Sotaretken on oltava lyhyt ja siihen ei pidä missään nimessä
jäädä jumiin vuosikausiksi.
- Sotiminen maaseudulla (vrt. viidakko/vuoristo) on kannattamatonta
puuhaa, joka ei anna muuta kuin maalitauluja sisseille ja upota
(sananmukaisesti) valloittajan suohon. On siis keskityttävä
sivistyneeseen osaan.
- Kohteen teollisuustuotanto ja sotamateriaali on eliminoitava
nopeasti ja joukkoviestintäkeskukset vallattava.
- On hallittava kohteen ilmatilaa.
- Poliittisen johdon eliminointi on kannattavaa.
- Yllätyshyökkäys on paras hyökkäys.
Kuninkaallinen armeija kaivaa siis naftaliinista kalustonsa, jonka
muu maailma typeryyksissään uskoi poistetuksi ja hävitetyksi.
Taistelukoneet ottavat suunnan kohti suurimpia asutuskeskuksia
ja lentokenttiä, laivasto siirtyy Pohjanlahdelle, joukkojenkuljetus-
alukset lähtevät kohti Ahvenanmaata samalla kun Lapissa
"sotaharjoituksissa" ollut toinen puoli maavoimia alkaa siirtyä
Torniota kohti. Tavoite: Vallataan Länsi- ja Etelä-Suomi, eli
teollistunut rannikko-osa.
Ensimmäinen kosketus tulee todennäköisesti joltain rannikkosaaren
vartioasemalta noin 20-30 minuutin kuluttua ruotsalaiskoneiden
noustua ilmaan, mutta koska kyseessä on yllätysisku ("Herra kapteeni,
kuusi Saabia lensi juuri ylitsemme!" -- "Tykkimies, mitä te olette
juonut!!??") ja vieläpä niin järjetön sellainen, niin valmistelevaan
esi-iskuun osallistuvat koneet pääsevät todennäköisesti kaikki
kohteisiinsa ennen kuin kukaan voi edes uskoa tapausta todeksi,
saati reagoida siihen.
Kohteina ovat presidentin ja pääministerin asunnot, eduskuntatalo,
ministeriöt ja pääesikunta, rautatiesolmut ja kaupunkeihin johtavat
valtaväylät (sillat lienevät hyviä paikkoja iskuun). Sotilaallisista
kohteista pitää saada eliminoitua lentokentät ja asevarikot. Kasarmitkin
ovat hyviä materiaalinvaihtopaikkoja: Muutamalla ohjuksella saa kerralla
eliminoitua komppanian ja tämän johdon.
Ahvenanmaa on helppo tapaus. Ei sotilaallista vastusta ja väestö
mahdollisesti jopa ystävällismielistä, joten se on mitä mainioin
ensimmäinen sillanpääasema. Mikäli ensi-isku onnistui hyvin, laivastolla
ei pitäisi olla vaikeuksia moukaroida rannikkokaupungit valtauskuntoon.
Vyörytään Torniosta etelään ja Ahvenanmaalta mantereelle. Tämä onkin
operaation hankalin vaihe, sillä rannikko täytyy saada hallintaan
ennen kuin suomalaiset pystyvät saamaan puolustuksensa kuntoon.
Tässä auttaa, jos poliittisen ja sotilaallisen johdon eliminoimisessa
onnistuttiin.
Tämän jälkeen ollaan tyytyväisiä eikä yritetäkään saada maatalous-
Suomea hallintaan. Riittää jos pidetään ilmatila puhtaana, tuhotaan
suuria materiaalikeskittymiä ja jätetään puskasissit metsään puolustamaan
peltojaan. Mikäli viimeisimmistä konflikteista voi jotain päätellä,
niin suurin osa siviiliväestöä pysyy rauhallisena jos heitä ei ammuta ja
heillä on asunto sekä ruokaa. Mitä paremmin toimeentuleva väestönosa,
sen paremmin tämä tuntuu pitävän paikkansa, joten kaupunkiväestön
keskuudessa sissitoiminta pysynee siedettävällä tasolla.
Tilanne paranee entisestään jos Venäjä saadaan siirtämään joukkoja
jäljellejääneeseen Suomeen. Tämä lienee kohtalaisen yksinkertaista,
sillä "avunanto provosoimatonta aggressiota vastaan" on mitä mainioin
tekosyy lähettää joukkoja vieraan valtion alueelle. Tämä pitänee huolen
jäljellejääneestä Suomen puolustuksesta, tai ainakin se muuttuu Venäjän
ongelmaksi, jonka jälkeen voidaan keskittyä uuden status quon
syöttämiseen pelästyneille eurooppalaisille demokratioille, jotka
yrittävät miettiä pitäisikö niiden lähteä tapattamaan äänestäjiään
jonnekin pohjoisen tundrille...
-------------------------------------------------------------------
(_)-Q- , |/ Q Q Petri...@icl.fi
J_Q_/\/z/ J\()/</<()
Beware of the Turing Tar-pit in which everything is possible but
nothing of interest is easy.
Tuomas Seijavuori
k21...@kyyppari.hkkk.fi (Teppo Nieminen) writes:
>Tässä kohtauksessa statistijoukon
>piti hyökätä aukean yli keskityksessä, ja pommaus oli suoritettu
>oikealla trotyylillä ! Pauke oli kuulemma kamala, ja kun kohtaus oli
>purkissa, savun keskeltä kuului Laineen ääni : "Hyvin meni. Montako
>kuoli ?"
Herrajumala, voiko tuo olla tosi tarina? Tuon kun olisi tiennyt
silloin kun katselin ja suomensin Tuntematonta videolta
hollantilaisystävilleni. Olivat hirmu kiinnostuneita Parikan, Laineen
ja Molbergin kuvista, kaikki on tullut katsottua ja keskusteltua. Ei
kuulemma Hollannissa oikein näe noin mielenkiintoisia kuvia.
--
Tuomas Seijavuori, tuo...@hut.fi
Mikko J Särelä
te...@tammitikka.cs.tut.fi (Ahtee Tero) writes:
> >- On hallittava kohteen ilmatilaa.
>
> Ei tuottane suuriakaan vaikeuksia. Vaikka pitk{n kantaman tutkat
> havaitsevat viholliskoneiden nousevan hajautetuista kalliosuojistaan,
> ei niit{ voida tulkita vihollisiksi ennenkuin ne ovat turvaet{isyyden
> (turva-ajan) p{{ss{ valtakunnan rajasta, ja suunta yh{ kohti rajaa.
Saattaisipa sittenkin tuottaa odottamattomia ongelmia. Suomalainen sää
nimittäin. Jos esim. sota olisi ollut viime loka-marraskuussa olisi vihollinen
ollut onnellinen, jos olisi yhtenä päivänä voinut lentää. Suomessa on
muistaakseni keskimäärin n.150 päivää, jolloin lentotoiminta on mahdollista.
Että se siitä lentoylivoimasta.
Mikko
Petri Hakola
tsei...@lk-hp-30.hut.fi (Tuomas Seijavuori) writes:
> k21...@kyyppari.hkkk.fi (Teppo Nieminen) writes:
>
> >Tässä kohtauksessa statistijoukon
> >piti hyökätä aukean yli keskityksessä, ja pommaus oli suoritettu
> >oikealla trotyylillä ! Pauke oli kuulemma kamala, ja kun kohtaus oli
> >purkissa, savun keskeltä kuului Laineen ääni : "Hyvin meni. Montako
> >kuoli ?"
>
> Herrajumala, voiko tuo olla tosi tarina? Tuon kun olisi tiennyt
Tosi on. Itseasiassa hommassa clou oli se, etta miinoitus,
joka siis oli olevinaan keskitys, ei rajahdellytkaan kuten oli
suunniteltu, vaan siten, etta statistit saivat ikaankuin
oikeasti pelata, kuinka ukkojen kay.
Joku vika jossain johdotuksessa, tai sinnepain.
- P -
Burn down the disco
Hang the blessed DJ
Because the music they constantly play
It says nothing to me about my life
Jussi Raisanen
: hollantilaisystävilleni. Olivat hirmu kiinnostuneita Parikan, Laineen
: ja Molbergin kuvista, kaikki on tullut katsottua ja keskusteltua. Ei
: kuulemma Hollannissa oikein näe noin mielenkiintoisia kuvia.
: Tuomas Seijavuori, tuo...@hut.fi
Onko muuten kenelläkään tietoa, onko näitä filmejä mahdollista saada
amerikan-muodossa (siis NTSC-järjestelmällä) näkyvinä? Kyselin
Finnkinolta joskus neljä vuotta sitten, silloin ei ollut, mutta onko
jollakulla nyt tuoretta informaatiota asiasta. Mm. niistä
dokumenttifilmeistä (Talvisota 1939-40 , Jatkosota ym.) mainostivat
tuota Talvisota-dokumenttia saatavan myös NTSC:llä englanniksi
tekstitettynä.
Jussi R jussi.r...@hut.fi
Roope J Lehto
Ahtee Tero (te...@tammitikka.cs.tut.fi) wrote:
: In article <596kmj$o...@nntp.hut.fi> pko...@beta.hut.fi (Petri J Kokko) writes:
: >Oletetaanpa vaikkapa, että Kaarle-Kustaa haluaisi lisää lääniä
: >valtakuntaansa samalla kun kätevästi korjaisi vuoden 1809 vääryydet.
: Vaikka ruotsalaisten kalusto on sek{ laadultaan ett{ m{{r{lt{{n
: ylivertaista kotimaiseen n{hden, ja heid{n armeijansa ja
: kodinturvajoukkojensa koulutukselle ei pid{ naureskella, en keksi
: mit{{n syyt{ miksi l{nsinaapuri t{nne {nke{isi. Pelkk{ lis{maan
: tavoittelu ei tunnu tarpeeksi perustellulta... eik{ mahdollinen
: "pakkoruotsin" poistaminen Suomen peruskoulusta. Ainoa mik{ tulee
: mieleen on ett{ se haluaisi nykyist{ tarkemmin kontrolloidun
: puskurivy|hykkeen it{{ vastaan. Nykyisinh{n se antaa toisten tehd{
: t{m{n homman puolestaan (kuten niin monta kertaa aiemmin historiasta
: n{emme, ovat suomalaiset vuodattaneet vertaan ruotsalaisten puolesta
: omalla ja vieraalla maalla). Eli on heid{n kannaltaan vaivattomampaa
: antaa meid{n valvoa ja turvata Ruotsin it{rajaa. Ja toimiihan Ruotsi
: nyky{{n puskurina NATOa vastaan. ;-)
Huomasitko, että tuo alkoi "Oletetaanpa vaikkapa, että..."
Tämähän on ajatusleikkiä, jossa kaikki on mahdollista.
--
Roope J. Lehto
rjl...@kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Erkki...@helsinki.fi
In article <tseijavu....@snakemail.hut.fi>, tsei...@lk-hp-30.hut.fi (Tuomas Seijavuori) writes:
>
> Siis Mustaojan notkossa? Mulla on vanhoja karttoja joissa Alcatraz
> (tai "Alcazar" kuten Talvisodan historia sitä kutsuu, kumpi lienee
> olleen miesten käytössä?) on piirretty Mustaojan _etelä_puolelle
Alcazar on varmaan oikein, Espanjan sisällissota oli tuolloin tunnetumpi
asia kuin San Franciscon vankilasaari.
--
--------------------------------------------------------------------------------
Erkki 'Örkki' Aalto "Life consists of two parts:
Internet: Erkki...@Helsinki.FI The horrible and the miserable"
Snail: P.O. Box 9
FIN-00014 University of Helsinki
Finland
pauli.engström
>ammukset, rekyylin puuttuminen... Eivät ongelmat lopu heti kättelyssä.
>
Eivät varmaan lopu, ei. Toisaalta, suuliekittömässä ampumisessa
ei ole mitään kuvattavaa, ja tankki joka vaan ykskaks hajoaa
kappaleiksi ilman senkummempia tulipalloja ei oikein anna katsojalle
mitään katsottavaa ja saattaapi tulla mukaan myös tahattoman koomisuuden
vaikutelma.
Pauli
Tuomas Seijavuori
"Juha Veijalainen" <Juha.Vei...@sci.fi> writes:
> Niittykasematti olisi Alcatrazista/Mustaojasta pohjoiseen -
> koilliseen avoimella alueella (emme käyneet tarkastamassa).
Siellähän ovat juuri ne Suoniityt. Niittykasematti, suoniityt,
viittaahan se nimikin sinne. Leffankin perusteella sijoittaisin
tapahtumat pikemminkin sinne kuin Alcazariin. Alcazar oli nimittäin
törkeän kaukana edessä. Siitäkin taisteltiin, mutta vain joulukuun
kuudennen aikoihin, kun 49.D tuli yli Taipaleenjoen.
>Täytyy tarkastaa Arimon kirjasta.
Olisin kiitollinen, niin selviäisi tämäkin.
--
Tuomas Seijavuori, tuo...@hut.fi
Tuomas Seijavuori
Erkki...@Helsinki.FI writes:
>Alcazar on varmaan oikein, Espanjan sisällissota oli tuolloin tunnetumpi
>asia kuin San Franciscon vankilasaari.
>Erkki 'Örkki' Aalto
Kiitos tästä selvennyksestä. Tuon kun olisi tiennyt vuosi sitten niin
olisi säästynyt vaivaa. Voitko vielä sanoa että mikä paikka se oli?
Kuuluisa taistelu? Olin itse järkeillyt bunkkerin nimen viittaavan
vankilaan, koska Alcazar oli erittäin epäsuosittu sijaintinsa
vuoksi. Eli ns. p@$%# nakki sinne joutuvalle.
--
Tuomas Seijavuori, tuo...@hut.fi
Voitto Kotiaho
pauli.engström...@pp.kolumbus.fi (pauli.engström) writes:
> ja tankki joka vaan ykskaks hajoaa
> kappaleiksi ilman senkummempia tulipalloja ei oikein anna katsojalle
> mitään katsottavaa ja saattaapi tulla mukaan myös tahattoman koomisuuden
> vaikutelma.
>
Tuoltako se näyttää todellisuudessa?
--
*Voitto Walter Kotiaho****vkot...@cc.hut.fi** ___ ***049-729 422*
*Avaruuskatu 3 G 117 02210 Espoo FINLAND***** <___>< ***09-415 2183*
************Mr.Spock: "It doesn't obey the laws of nature.*************
****************Thus it isn't a phenomenon of nature."*****************
Olli-Jukka Paloneva
In article <h4iu3pi...@freud.hut.fi>, msa...@freud.hut.fi (Mikko J
Eikös niitä ole joka sään hävittäjiä? Entäs sitten jos suomalaisetkaan
eivät voi lentää.... silloinhan ylivoima ratkaistaan maataisteluissa.....
Tosin voi olla, etteivät suomalaiset ole tavanomaisten maavehkeiden
suhteen yhtä alivoimaisia kuin ilma-aseen suhteen naapureihinsa
verrattuna lukuunottamatta Viroa....
>Että se siitä lentoylivoimasta.
>
>
>Mikko
Oo-Jii
Erkki...@helsinki.fi
Alcazar oli varuskunta Toledossa. Tasavaltalaiset piirittivät sitä ja
yrittivät saada sen antautumaan mm. ottamalla panttivangiksi ja tappamalla
komentajan pojan. Alcazarin symboliarvo kasvoi niin suureksi, että Franco
käänsi Madridiin suunnatun hyökäyksensä Toledoon ja pelasti Alcazarin.
Juha Leskel{
> Ahtee Tero (te...@tammitikka.cs.tut.fi) wrote:
> : In article <596kmj$o...@nntp.hut.fi> pko...@beta.hut.fi (Petri J Kokko) writes:
>
> : >Oletetaanpa vaikkapa, että Kaarle-Kustaa haluaisi lisää lääniä
> : >valtakuntaansa samalla kun kätevästi korjaisi vuoden 1809 vääryydet.
>
> : Vaikka ruotsalaisten kalusto on sek{ laadultaan ett{ m{{r{lt{{n
> : ylivertaista kotimaiseen n{hden, ja heid{n armeijansa ja
> : kodinturvajoukkojensa koulutukselle ei pid{ naureskella, en keksi
> : mit{{n syyt{ miksi l{nsinaapuri t{nne {nke{isi. Pelkk{ lis{maan
...
> Huomasitko, että tuo alkoi "Oletetaanpa vaikkapa, että..."
> Tämähän on ajatusleikkiä, jossa kaikki on mahdollista.
Oletetaan nyt sitten samalla, ett{ suomalaisilla sattuupi olemaan samanlaisia
ambitioita l{nnen suuntaan ja suuri "sotaharjoitus" aiheena Ahvenanmaan
turvaaminen kiristyneess{ tilanteessa ja todellisena tarkoituksena siis
yll{tyshy|kk{ys Tukholmaan ja siell{ nopea strategisten kohteiden
lamauttaminen. Tai oletetaan, ett{ Suomi onkin jossain vaiheessa
kaikilta salassa onnistunut hankkimaan valtaisan ydinasearsenaalin jolla
on mahdollista lasittaa koko ruotsi. Yleens{ kun mietit{{n t{llaisia
strategisia skenaarioita, niin l{hdet{{n silti joltain kohtalaisen
mahdolliselta pohjalta.
Sitten hiukan asiaakin. Hyvin harvoin mik{{n sotilaallinen suuroperaatio
on alkanut aivan yll{tt{en ilman mink{{nlaista poliittisen tilanteen
kiristymist{. T{m{ lienee yleisin vastav{ite kun esitet{{n t{llaisia
yht{kkisesti eteen tulevia tilanteita.
Voisin joskus paremmalla ajalla jatkaa my|s sodan taloudellisista
n{k|kohdista ja taloudellisesta suunnittelusta. Mainitsen t{ss{ vain
nimet Hitler ja Churchil (sp?), sek{ Petsamon nikkelin. Tosiel{m{n
esimerkeist{ voimme n{hd{, ett{ hallitun sotilaallisen suuroperaation
tekeminen on hyvin pitka{lle mahdotonta, on liikaa tuntemattomia tai
vaikeasti arvioitavia muuttujia.
//jussa
--
Juha Leskelä
Mika Jalava
In article <kw3pw03...@alppitorvi.hut.fi>,
Voitto Kotiaho <vkot...@alppitorvi.hut.fi> wrote:
>> ja tankki joka vaan ykskaks hajoaa
>> kappaleiksi ilman senkummempia tulipalloja ei oikein anna katsojalle
>> mitään katsottavaa ja saattaapi tulla mukaan myös tahattoman koomisuuden
>> vaikutelma.
>Tuoltako se näyttää todellisuudessa?
No enpä ole oikeita ajokuntoisia (ja ammuksin yms. varustettuja)
tankkeja ammuskellut mutta yleisesti ottaen varsinaisten
räjähdysaineiden räjähdys ei ole kovin näkyvä tapahtuma. Sitten jos se
tapahtuu maan sisällä (kt:n kranaatit jäykkänä tms) lentää maata
komeasti taivaalle, mutta esim. puussa tai muuten irti maasta
tapahtuva räjähdys (omaa kokemusta mm. 2 tai 3 kg:sta, en tarkasti
muista määrää, trotyylia n. 1.8 m korkeudella pienehköön mäntyyn
sidottuna) näyttää lähinnä vaisulta välähdykseltä ja pieneltä määrältä
savua. Tietysti ympäriltä lentää lunta ja/tai maata ja itse puu katoaa
komeasti yläilmoihin, mutta ei se varsinainen räjähdys näytä juuri
miltään. Leffoissa räjäytellään jotain polttoaineita suhteellisen
pienellä r-ainemäärällä, jolloin painevaikutus on pieni, mutta näkyvä
liekkien ja savun määrä on suuri.
Esim. ison tykin suuliekki isolla panoksella on kyllä pimeällä
näyttävä, mutta elokuvista poiketen siitä _näkee_ että putkessa on
todella painetta ja tavara tulee sieltä vauhdilla. Elokuvapoksaukset
ovat usein lähinnä "liekkien hulmahdus" eikä lähestulkoon räjähdystä
vastaavan ruudin palamisen aiheuttamia.
Mika