Armeijatietoutta
Mr. CDH
täydentänyt sivustoani joka kertoo upseerin palkkauksesta ja muusta
vähemmän tunnetusta maanpuolustustiedosta.
Tervetuloa tutustumaan, varsinkin jos aiot ottaa kantaa upseerien
palkkaukseen esim. tässä ryhmässä tai jos olet muuten kiinnostunut
asiasta, josta varusmiehille ei kerrota kovin paljoa ja joka siksi jää
monelle hämäräksi. Siirsin sivut myös uuteen osoitteeseen
http://www.kolumbus.fi/cdh/
Puolustusvoimien nykytilanne ei naurata: nuoriso ei hakeudu
sotilasuralle, koulutusuudistus meni päin honkia ja upseereita eroaa
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tunnetko sinä taustat?
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Jerk
>
> Olen lähestyvän uudenvuoden kunniaksi europäivittänyt ja muutenkin
> täydentänyt sivustoani joka kertoo upseerin palkkauksesta ja muusta
> vähemmän tunnetusta maanpuolustustiedosta.
>
> Tervetuloa tutustumaan, varsinkin jos aiot ottaa kantaa upseerien
> palkkaukseen esim. tässä ryhmässä tai jos olet muuten kiinnostunut
> asiasta, josta varusmiehille ei kerrota kovin paljoa ja joka siksi jää
> monelle hämäräksi. Siirsin sivut myös uuteen osoitteeseen
> http://www.kolumbus.fi/cdh/
Hyvät ja mielenkiintoiset sivut.
Peruspalkkaus on kyllä muita korkeakoulutasoisia
virkamiehiä alhaisempi. Toitaalta ilmainen asunto,
ruoka ja vaatetus opiskeluaikana on opiskelijan
kannalta varsin merkittävä. Sitähän ei tietenkään
enää töissä ollessaan muistele. Monilla muilla
valtion virkamiehillä ei myöskään ole
mahdollisuutta kasvattaa kuukausiansioitaan
päivärahoilla ja harjoituspäivärahoilla. Ja jos
kaikki on mennyt hyvin upseerinuralla, niin
eläkkeelle jäävä upseeri ponnahtaa helposti jonkin
yrityksen tai liikelaitoksen
turvallisuuskonsultiksi, josta työstä voi pyytää
varsin kohtuullista korvausta. Eläkkeen lisäksi
tietenkin.
Olisi siis mielenkiintoista nähdä koko opiskelu-
ja työelämän pituinen vertailu upseerin, valtion
virkamiehen ja yksityisen sektorin työntekijän
välillä.
Mr. CDH
> > http://www.kolumbus.fi/cdh/
> Hyvät ja mielenkiintoiset sivut.
Kiitos.
> Peruspalkkaus on kyllä muita korkeakoulutasoisia
> virkamiehiä alhaisempi. Toitaalta ilmainen asunto,
> ruoka ja vaatetus opiskeluaikana on opiskelijan
> kannalta varsin merkittävä. Sitähän ei tietenkään
> enää töissä ollessaan muistele.
Ilmaiset maastopuvut eivät ilahduta kuin metsässä tai luennolla
oltaessa. Ruokaetu neljän vuoden arkipäiviltä tietysti tuntuu jossakin,
mutta viikonloppuisin ruuat pitää maksaa itse, ellei halua jäädä
kasarmille mikä on kadeteilla yhtä yleistä kuin varusmiehillä lomien
aikana.
Kadetit seurustelevat tyypillisesti. Koska naisten kanssa elely
kasarmilla on mahdotonta, suurin osa valitsee vuokralla asumisen.
Kadetti ei käytännössä saa asumistukea, koska hänellä on ilmainen
"asunto", mikä aiheuttaa suuria menoja ja opintolainan ottamisen.
> Monilla muilla
> valtion virkamiehillä ei myöskään ole
> mahdollisuutta kasvattaa kuukausiansioitaan
> päivärahoilla ja harjoituspäivärahoilla.
Lähinnä varusmiesten kouluttajat saavat sotaharjoituskorvauksia. Suurin
osa esikunnissa tai muissa laitoksissa töissä olevista upseereista ei
saa mitään lisiä, jolloin palkka on esim. kymmenen vuoden
työkokemuksella A20 ilman mitään lisiä.
Sotaharjoituksissa ollaan töissä tai työhön sitoutuneena metsässä 24
h/vrk, joka on rankkaa pidemmän päälle. Korvaukset eivät ole kovin
suuria ja mitään ylimääräistä vapaata työputkista ei tule.
> Ja jos
> kaikki on mennyt hyvin upseerinuralla, niin
> eläkkeelle jäävä upseeri ponnahtaa helposti jonkin
> yrityksen tai liikelaitoksen
> turvallisuuskonsultiksi, josta työstä voi pyytää
> varsin kohtuullista korvausta. Eläkkeen lisäksi
> tietenkin.
Noinhan se oli ennen, kun upseerien eläkeikä oli 48 vuotta. Nyt eläkeiän
noustua upseeri ei voi aloittaa uutta uraa, koska 55-vuotiaita ja
vanhempia pidetään liian vanhoina työntekoon. Upseerin etu
eläkeasiaoissa muihin nähden on nykyään olematon, paitsi lentäjillä.
> Olisi siis mielenkiintoista nähdä koko opiskelu-
> ja työelämän pituinen vertailu upseerin, valtion
> virkamiehen ja yksityisen sektorin työntekijän
> välillä.
>
Upseeri ei ainakaan tuossa vertailussa, kun huomioidaan "erikoisedut",
kuten palvelussitoumus sakon uhalla yhteen työnantajaan ja pakkosiirrot
ympäri maata 3 kk varoitusajalla.
Dexter
"Mr. CDH" <c...@surfeu.fi> wrote in message
news:3c2f7c...@fourtalk.net...
> Olen lähestyvän uudenvuoden kunniaksi europäivittänyt ja muutenkin
> täydentänyt sivustoani joka kertoo upseerin palkkauksesta ja muusta
> vähemmän tunnetusta maanpuolustustiedosta.
Hyvät sivut.
Palkkaus vaikutti sikäli mielenkiintoiselta että harjoituskorvaus on korkea.
En tiedä montako vuorokautta keskiverto upseeri viettää metsässä vuosittain
mutta jos se on edes lähellä tavallisen varusmiehen leirivuorokausia eli
50-100 (tuo silloin kun itse kävin intin) saa upseeri ~40 000-80 000mk
"ylimääräistä" vuodessa. Eikö tuolloin upseerin todellinen palkka ole
lähemmäs 150 000mk jo minimillään?
Pertti Ström
>Palkkaus vaikutti sikäli mielenkiintoiselta että harjoituskorvaus on korkea.
>En tiedä montako vuorokautta keskiverto upseeri viettää metsässä vuosittain
>mutta jos se on edes lähellä tavallisen varusmiehen leirivuorokausia eli
>50-100 (tuo silloin kun itse kävin intin) saa upseeri ~40 000-80 000mk
>"ylimääräistä" vuodessa. Eikö tuolloin upseerin todellinen palkka ole
>lähemmäs 150 000mk jo minimillään?
Tuossa on käsittääkseni ongelmana se, että vain osa (eli varusmiesten
kouluttajat) saavat korvauksia leireistä. Esikunnissa - joissa
valtaosa upsereista on töissä - on eri bisnekset. Lääkäreillä on aika
lailla samanlainen systeemi, kun vain osa päivystää ympäri vuorokauden
ja saa siitä päivystyskorvaukset, jotka korottavat palkkaa huimasti.
"Lopullinen katastrofi paljastui julkisuuteen vasta juuri ennen
Maanpuolustuskorkeakoulun lukuvuoden alkua syyskuussa 2001:
upseerikoulutuksen aloituspaikoista jäi täyttämättä peräti neljännes.
Osa suunnitelluista koulutuslinjoista jätettiin kokonaan
aloittamatta." http://www.kolumbus.fi/cdh/paasivu.html#hakijat
Luulisi tuon hakijamäärän romahduksen aiheuttavan pientä pohdiskelua,
että onko upseerin (perus)palkka n. 9600 mk/kk kohdallaan. Ylioppilaat
äänestävät näemmä jaloillaan ja menevät mieluummin vaikkapa
Otaniemeen. DI:n alkupalkka on Akavan tilaston mukaan 14 000 mk/kk.
http://www.akava.fi/html/atm/diplins.pdf
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Heimo Laukkanen
> Peruspalkkaus on kyllä muita korkeakoulutasoisia
> virkamiehiä alhaisempi. Toitaalta ilmainen asunto,
> ruoka ja vaatetus opiskeluaikana on opiskelijan
> kannalta varsin merkittävä. Sitähän ei tietenkään
> enää töissä ollessaan muistele. Monilla muilla
> valtion virkamiehillä ei myöskään ole
> mahdollisuutta kasvattaa kuukausiansioitaan
> päivärahoilla ja harjoituspäivärahoilla. Ja jos
> kaikki on mennyt hyvin upseerinuralla, niin
> eläkkeelle jäävä upseeri ponnahtaa helposti jonkin
> yrityksen tai liikelaitoksen turvallisuuskonsultiksi, josta työstä
> voi pyytää
> varsin kohtuullista korvausta. Eläkkeen lisäksi
> tietenkin.
Upseerien palkkaus on ongelma. Itse mietin varusmiespalveluksen lopussa,
jos upseerin ura olisi se juttu. Toistaiseksi ainakin palasin työelämään
siviilipuolella, vaikka sotilasura oikeasti muuten olikin kiinnostava
vaihtoehto. Realiteetit kuitenkin ovat, että jo näin nuorena miehenä
siviilipuolella palkkaus on jo melkein kaksinkertainen sotilasuraan.
Etenemismahdollisuudet siviilipuolella ovat myös aivan eri planeetalta
kuin puolustusvoimien organisaatiossa.
Upseerin ura on tuskin kenellekään vain duunia -- sen on pakko olla
kutsumusura. Ikävää kyllä kutsumusta tunnutaan käyttävän hyödyksi. Eihän
palkkaus tietenkään ole se asia, jonka takia elämänsä uraa ja ammattia
valitaan -- mutta se vaikuttaa hyvin paljon siihen, miltä elämä tuntuu,
miten voidaan perustaa perhettä ja mitä tulee ajatella työnantajan /
yhteiskunnan suhtautumisesta omaan työhön. Puhumattakaan siitä, että
varuskuntia on lakkautettu ja rahoja sijoitetaan hitech-hankkeisiin --
hornetit, mahdolliset helikopterit.
Mikä on puolustusvoimien osa tulevaisuuden Suomessa - kuinka paljon sen
olemassaoloon ollaan valmiita sijoittamaan ja keitä halutaan vastaamaan
rauhanajan koulutuksesta -- nuorina upseereina.
-huima
Heimo Laukkanen
> Tuossa on käsittääkseni ongelmana se, että vain osa (eli varusmiesten
> kouluttajat) saavat korvauksia leireistä. Esikunnissa - joissa
> valtaosa upsereista on töissä - on eri bisnekset. Lääkäreillä on aika
> lailla samanlainen systeemi, kun vain osa päivystää ympäri vuorokauden
> ja saa siitä päivystyskorvaukset, jotka korottavat palkkaa huimasti.
Ja millaista duunia ne harjoitukset ovat. Varusmiehenä ollessa minusta
kaikkein hauskinta aikaa olivat sotaharjoitukset, joissa lähdettiin
juuri jonnekin kauas -- ja mahdollisesti harrastettiin A-tarvikkeiden
tuhlausta. Vaikka homma oli meille fyysisesti hetkittäin rankkaa --
uskon, että upseereilla jotka harjoituksia vetävät homman olevan
henkisesti rankkaa.
Siinä kun kuitenkin on koko ajan vastuulla useita kymmeniä tai satoja
varusmiehiä, joille on annettu aseita ja räjähteitä. Pitää olla todella
skarppina, huolehtia varoalueista ja miljoonasta muusta asiasta.
Meneväthän ne jutut sääntöjen mukaan rutiinilla, mutta aina silloin
tällöin välissä vilahtaa jonkun valopään aikaansaannokset ja asiat on
paikattava ex-tempore meiningillä.
Jos verrattaisiin upseeria ja lääkäriä, niin monessa tilanteessa lääkäri
vastaa vain omasta työstään -- ja voi luottaa siihen. Upseeri joutuu
vastaamaan myös koulutettaviensa ja alaistensa työstä, tarkastamaan
asioita monella eri tasolla ja pitää huolta siitä, että kaikki toimii.
Ja sitten kun rysähtää, niin miljoonat besserwisserit ovat kertomassa
kuinka kaikki olisi pitänyt tehdä. ,-)
Mikä sitten upseerin urassa olisi kiinnostavaa?
Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa sotatieteet monelta kannalta -
pelkästään sotahistoria ja strategiat ovat hillittömän mielenkiintoista
tutkittavaa. Johtamisympäristönä armeija taas on hillittömän haastava ja
mielenkiintoinen. Miten johtaa joukkoa, säilyttää taistelukunto ja hyvä
mieli -- huolehtia että varusmiehet oppivat kaiken mitä pitää ja saavat
vielä hommasta hyviä kokemuksia, joita muistella positiivisesti
myöhemmin. Mahdolliset rauhanturvaamistehtävät tuntuvat myös
mielenkiintoisilta haasteilta joskus tulevaisuudessa -- toimia
esimerkiksi sotilaallisena neuvonantajana tai komentajana YK:n
operaatiossa. Yksilötasolla positiivisina asioina näkyisi myös
mahdollisuus hyvään ulkoiluun työn puolesta - älyttömän reipaaseen
meininkiin ja mahdollisuuteen tehdä asioita, joita missään muussa
ammatissa ei pääse tekemään.
Ja mikä taas upseerin urassa tuntuu rasitteilta?
Huono palkkaus, epävarmuus tulevaisuudesta, pakkosiirrot, urakehitys --
ts. edetessä uralla on mahdollisesti päädyttävä huonopalkkaiseksi
hallintoupseeriksi esikuntaan -- ja jossain määrin henkinen
työympäristö.
Nyt jos joku miettii, mitä tarkoitan henkisellä työympäristöllä -- niin
pieni selitys lienee paikallaan. Johtuen upseeriuran palkkauksesta ja
seksikkyydestä voisi sanoa, ettei se ole ollut kaikkein parhaimman
aineksen ykkössuosikki vähään aikaan. Varusmiesaikana huomasi, että
vaikka kantahenkilökunnassa oli paljon todella fiksuja henkilöitä ja
kouluttajia -- oli siellä välillä tapauksia, joilla ei ehkä kaikki ollut
ihan kotona tai maailmankuva oli aivan helvetin kapea. Vaikeammista
asioista puhuminen tai suvaitsevaisuus muita elämänmuotoja kohtaan eivät
olleet niitä juttuja, jotka siellä olivat päälimmäisinä. Ja vastaavasti
kapteenitasolla ja siitä ylöspäin olevat äijät vaikuttivat teoissaan ja
ajatuksenjuoksultaan sen verran skarpeilta tyypeiltä, että niillä olisi
vientiä siviilipuolellakin johtotehtävissä.
-huima
Pertti Ström
wrote:
>Vaikka homma oli meille fyysisesti hetkittäin rankkaa --
>uskon, että upseereilla jotka harjoituksia vetävät homman olevan
>henkisesti rankkaa.
Itsekin pidin intissä leireistä, mutta 11 kk aikana niitä näki jo aika
lailla riittävästi. En ole lainkaan varma, että olisi mukavaa jatkaa
vastaavaa rumbaa vuodesta toiseen. Jos leirejä on monta peräkkäin,
niin varmaankin kotoa pois oleminen rassaa ja erilaisten asioiden
hoitaminen vaikeutuu. Lisäksi tulee univelkaa jos touhuaa kaikki yöt
metsässä.
Kovaakin duunia kestää, jos palkka antaa mahdollisuuden asua
mukavasti, harrastaa vapaa-aikana mitä haluaa tai matkailla jne. Kun
vertaa että vaikkapa diplomi-insinööri tienaa enemmän normaalista 08 -
16 välisenä aikana tekemästään työstä kuin upseeri, joka leireilee
puolet vuodesta pitkin korpia, niin en ihmettele että nuoriso ei ole
kiinnostunut sotilasalasta. Sen sijaan ihmettelen miksi asialle ei
tehdä mitään. Onko Suomella varaa siihen, että upseeriaines heikkenee?
>Nyt jos joku miettii, mitä tarkoitan henkisellä työympäristöllä -- niin
>pieni selitys lienee paikallaan. Johtuen upseeriuran palkkauksesta ja
>seksikkyydestä voisi sanoa, ettei se ole ollut kaikkein parhaimman
>aineksen ykkössuosikki vähään aikaan.
Säikeen aloittaneella sivustolla näkyy hyvin hakijamäärän lasku. Se ei
voi olla heijastumatta myös kouluun otettujen laatuun. Viime vuonna
kadettikurssi ei tullut edes täyteen vaikka kaikki kynnelle kykenevät
otettiin koulutukseen.
>Ja vastaavasti
>kapteenitasolla ja siitä ylöspäin olevat äijät vaikuttivat teoissaan ja
>ajatuksenjuoksultaan sen verran skarpeilta tyypeiltä, että niillä olisi
>vientiä siviilipuolellakin johtotehtävissä.
Komppanian päällikkönä oleva kapteeni on tietenkin
pohjakoulutukseltaan ja kokemukseltaan eri luokkaa kuin juuri
Maanpuolustusopistolta tullut vänrikki.
Kimmo
>
> Jerk kirjoitti 31.12.2001 06:43
>
> > > http://www.kolumbus.fi/cdh/
>
> > Hyvät ja mielenkiintoiset sivut.
>
> Kiitos.
>
> > Peruspalkkaus on kyllä muita korkeakoulutasoisia
> > virkamiehiä alhaisempi. Toitaalta ilmainen asunto,
> > ruoka ja vaatetus opiskeluaikana on opiskelijan
> > kannalta varsin merkittävä. Sitähän ei tietenkään
> > enää töissä ollessaan muistele.
>
> Ilmaiset maastopuvut eivät ilahduta kuin metsässä tai luennolla
> oltaessa. Ruokaetu neljän vuoden arkipäiviltä tietysti tuntuu jossakin,
> mutta viikonloppuisin ruuat pitää maksaa itse, ellei halua jäädä
> kasarmille mikä on kadeteilla yhtä yleistä kuin varusmiehillä lomien
> aikana.
Kostyymit perushankintana hintaan 10%.
Muutenkin alennettuun hintaan. Eli työasu (ja juhlaasu) halvemmalla
kuin siviilissä.
> Kadetit seurustelevat tyypillisesti. Koska naisten kanssa elely
> kasarmilla on mahdotonta, suurin osa valitsee vuokralla asumisen.
> Kadetti ei käytännössä saa asumistukea, koska hänellä on ilmainen
> "asunto", mikä aiheuttaa suuria menoja ja opintolainan ottamisen.
>
> > Monilla muilla
> > valtion virkamiehillä ei myöskään ole
> > mahdollisuutta kasvattaa kuukausiansioitaan
> > päivärahoilla ja harjoituspäivärahoilla.
>
> Lähinnä varusmiesten kouluttajat saavat sotaharjoituskorvauksia. Suurin
> osa esikunnissa tai muissa laitoksissa töissä olevista upseereista ei
> saa mitään lisiä, jolloin palkka on esim. kymmenen vuoden
> työkokemuksella A20 ilman mitään lisiä.
Poislukien ikä- ja paikkakuntasellaiset.
> Sotaharjoituksissa ollaan töissä tai työhön sitoutuneena metsässä 24
> h/vrk, joka on rankkaa pidemmän päälle. Korvaukset eivät ole kovin
> suuria ja mitään ylimääräistä vapaata työputkista ei tule.
>
> > Ja jos
> > kaikki on mennyt hyvin upseerinuralla, niin
> > eläkkeelle jäävä upseeri ponnahtaa helposti jonkin
> > yrityksen tai liikelaitoksen
> > turvallisuuskonsultiksi, josta työstä voi pyytää
> > varsin kohtuullista korvausta. Eläkkeen lisäksi
> > tietenkin.
>
> Noinhan se oli ennen, kun upseerien eläkeikä oli 48 vuotta. Nyt eläkeiän
> noustua upseeri ei voi aloittaa uutta uraa, koska 55-vuotiaita ja
> vanhempia pidetään liian vanhoina työntekoon. Upseerin etu
> eläkeasiaoissa muihin nähden on nykyään olematon, paitsi lentäjillä.
>
> > Olisi siis mielenkiintoista nähdä koko opiskelu-
> > ja työelämän pituinen vertailu upseerin, valtion
> > virkamiehen ja yksityisen sektorin työntekijän
> > välillä.
> >
>
> Upseeri ei ainakaan tuossa vertailussa, kun huomioidaan "erikoisedut",
> kuten palvelussitoumus sakon uhalla yhteen työnantajaan ja pakkosiirrot
> ympäri maata 3 kk varoitusajalla.
>
Joista voi kieltäytyäkin. (määrätyin edellytyksin, mutta tilanne ei
ole ihan niin lohduton kuin annetaan ymmärtää). Siirrot myös osana
toiveita ja urasuunnittelua jolloin ei asia välttämättä ole kovinkaan
yllätys.
Jyri Hakola
Pertti Ström wrote:
> Kovaakin duunia kestää, jos palkka antaa mahdollisuuden asua
> mukavasti, harrastaa vapaa-aikana mitä haluaa tai matkailla jne. Kun
> vertaa että vaikkapa diplomi-insinööri tienaa enemmän normaalista 08 -
> 16 välisenä aikana tekemästään työstä kuin upseeri,
Tosin viimeaikojen ylityötutkimuksia tuijotellessa ja muutenkin ihmisten
kokemuksia katsellessa tuo 8-16 virka-aika insinööriuralla taitaa olla
enemmän kaunista teoriaa kuin todellista käytäntöä..
Pertti Ström
wrote:
>Tosin viimeaikojen ylityötutkimuksia tuijotellessa ja muutenkin ihmisten
>kokemuksia katsellessa tuo 8-16 virka-aika insinööriuralla taitaa olla
>enemmän kaunista teoriaa kuin todellista käytäntöä..
Ihan sama tuntuu olevan upseerien toimistotöissä:
"Usein annettuja työtehtäviä ei pystytä hoitamaan normaalin työajan
aikana, mutta silti käskyä ylityön tekemiseen ei anneta. Tällöin
ylityö tehdään ns. harmaana eli täysin ilman palkkaa tai korvaavaa
vapaa-aikaa" http://www.kolumbus.fi/cdh/paasivu.html#tyoaika
Itse asiassa ongelma on varmaan kaikilla akateemisilla sama.
http://www.akava.fi/html/tmt/kuvaosa4.html#kuvio411
"Kaikista lokakuussa 2000 ylitöitä tehneistä vastaajista 45% ilmoitti
tekevänsä ylityönsä kokonaan (40%) tai osittain (5%) ilman korvausta.
Vuonna 1999 vastaava osuus oli 42%. Korvaamattomia ylitöitä tehneitä
oli eniten valtionhallinnossa (59%) ja yksityisellä
työantajasektorilla (46%). Vain 16% ylitöitä tehneistä oli saanut
rahallista korvausta korotettuna tai osittain. Useimmat korvausta
saaneista olivat saaneet korvausta tavalla tai toisella vapaa-aikana
(53%). Yleisintä töiden korvaaminen vapaa-aikana oli kuntasektorilla,
jossa kolme neljästä ylitöitä tehneistä vastaajista oli tämän
käytännön piirissä."
http://www.akava.fi/html/tutkimukset/tyomarkkinatutkimus.html#työajat
Duunarit eivät taatusti tee ylimääräistä työtä ilman tunutvia
korotuksia tuntipalkkaan, mutta vähänkin koulutetummalta työväeltä
moista edellytetään.
riku
> Tosin viimeaikojen ylityötutkimuksia tuijotellessa ja muutenkin ihmisten
> kokemuksia katsellessa tuo 8-16 virka-aika insinööriuralla taitaa olla
> enemmän kaunista teoriaa kuin todellista käytäntöä..
Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät keskimäärin noin 42 tuntia
viikossa kun normaali työaika on 37.5 tuntia viikossa. Lain mukaan
ylitöistä pitää maksaa ylityökorvausta mutta kaikki sitä eivät saa.
riku
riku
> Vain 16% ylitöitä tehneistä oli saanut
> rahallista korvausta korotettuna tai osittain.
Yllättävän pieni osuus? Itse olen työskennellyt Nokialla
erilaisissa insinöörin tehtävissä 14 vuotta ja aina minulle
on ylitöistä maksettu työaikalakien mukaan korotettua palkkaa.
Parhaimmillaan ylityökorvausten osuus on ollut vuosipalkasta
noin kolmanneksen.
riku
Pertti Ström
wrote:
>Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät keskimäärin noin 42 tuntia
>viikossa kun normaali työaika on 37.5 tuntia viikossa. Lain mukaan
>ylitöistä pitää maksaa ylityökorvausta mutta kaikki sitä eivät saa.
Mitenköhän kävisi jos tehtaan duunareille ehdotettaisiin ilmaisia
ylitöitä?
Jarno Nurminen
> >Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät keskimäärin noin 42 tuntia
> >viikossa kun normaali työaika on 37.5 tuntia viikossa. Lain mukaan
> >ylitöistä pitää maksaa ylityökorvausta mutta kaikki sitä eivät saa.
> Mitenköhän kävisi jos tehtaan duunareille ehdotettaisiin ilmaisia
> ylitöitä?
Onko tuossa tilastossa huomioitu se että osa ei pyydä korvausta.
Tällainen voi olla tilanne jos oma ammattiylpeys pakottaa korjaamaan
omat typerät mokat ja laiskottelut omalla ajallaan ;) Ainakin nykyisessä
firmassa tuntuisi kummalta jos joku tulisi sanomaan "nyt teet
50-tuntista viikkoa eikä me makseta penniäkään" ;)
Duunaripuolelle tuota voisi soveltaa siten että sovitut hommat tehdään
sovituilla palkoilla, eikä maksateta tilaajalle omia kämmejä.
Varmasti eri asia on pikkufirmoissa, missä ehkä voidaan epäsuorasti
ilmoittaa työpaikan olevan kiikkerällä pohjalla jos ei määrättyjä hommia
saada valmiiksi normaalipalkalla. "Tässä sulle 5000-sivua speksiä, tee
koodi kello neljäksi että voidaan huomenna jatkaa hommia"-tyyliin...
riku
> Mitenköhän kävisi jos tehtaan duunareille ehdotettaisiin ilmaisia
> ylitöitä?
Tuskin suostuisivat... he kun tuntevat työaikalain
peremmin! Ei kai lakia saa rikkoa?
riku
Risto Tammela
> On Thu, 10 Jan 2002 13:12:40 GMT, lem...@tnclus.tele.nokia.fi (riku)
> wrote:
>>Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät keskimäärin noin 42 tuntia
>>viikossa kun normaali työaika on 37.5 tuntia viikossa. Lain mukaan
>>ylitöistä pitää maksaa ylityökorvausta mutta kaikki sitä eivät saa.
> Mitenköhän kävisi jos tehtaan duunareille ehdotettaisiin ilmaisia
> ylitöitä?
Tehtaissa TES:ta noudatetaan hyvin. Toisin on pienissä kuljetus- ja
metallifirmoissa.
Eiköhän se ole ole ylempien toimihenkilöiden omaa munattomuutta, jos eivät
osaa vaatia ylityökorvauksia tai saa liittoaan puuttumaan asiaan.
Reiluinta olisi lienee siirtyä heidänkin
osalta tuntipalkkaukseen, niin ylityöt tulisivat korvattua.
Toinen asia sitten on oman työn ja harrastusten sekoittuminen.
Ainakin yliopistosta löytyy ihmisiä, joiden on vaikea vetää rajaa työnteon
ja oman tieteellisen kiinnostuksen välillä.
t:rike
Pertti Ström
<jnur...@nicEIROSKATA.fi> wrote:
>Onko tuossa tilastossa huomioitu se että osa ei pyydä korvausta.
Ei varmaankaan ole huomioitu. Tuo ilmiö on ongelma, koska joku toinen
työntekijä näyttää huonommalta ja voi jäädä väliin ylennyksiä
jaettaessa, koska hän on vaatinut palkkaa tehdyistä tunneista.
Pertti Ström
<ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>Eiköhän se ole ole ylempien toimihenkilöiden omaa munattomuutta, jos eivät
>osaa vaatia ylityökorvauksia tai saa liittoaan puuttumaan asiaan.
Tuo munattomuus näkyy toimihenkilöiden muuta Eurooppaa huonompina
palkkoina.
Sylvester DeNusso
> >Eiköhän se ole ole ylempien toimihenkilöiden omaa munattomuutta,
jos eivät
> >osaa vaatia ylityökorvauksia tai saa liittoaan puuttumaan asiaan.
> Tuo munattomuus näkyy toimihenkilöiden muuta Eurooppaa huonompina
> palkkoina.
Kyllä Euroopan huonoimmat palkat johtuvat jostain aivan muusta kuin
toimihenkilöiden ay-liiton munattomuudesta.
Risto Tammela
> On Thu, 10 Jan 2002 22:31:00 +0000 (UTC), Risto Tammela
> <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>>Eiköhän se ole ole ylempien toimihenkilöiden omaa munattomuutta, jos eivät
>>osaa vaatia ylityökorvauksia tai saa liittoaan puuttumaan asiaan.
> Tuo munattomuus näkyy toimihenkilöiden muuta Eurooppaa huonompina
> palkkoina.
Jos aletaan vertailemaan, niin Suomen palkkataso on Euroopan
keskitasoa alempana käytännössä kaikilla ammateilla.
t:rike
Pertti Ström
<den...@hotmail.pois.com> wrote:
>Kyllä Euroopan huonoimmat palkat johtuvat jostain aivan muusta kuin
>toimihenkilöiden ay-liiton munattomuudesta.
Mitä sinun mielestäsi esim. opettajien pitäisi tehdä, jotta palkat
nousisivat?
Sylvester DeNusso
> >toimihenkilöiden ay-liiton munattomuudesta.
> Mitä sinun mielestäsi esim. opettajien pitäisi tehdä, jotta palkat
> nousisivat?
Otit sitten esimerkiksi yksittäistapauksen.
Pertti Ström
<den...@hotmail.pois.com> wrote:
>> >Kyllä Euroopan huonoimmat palkat johtuvat jostain aivan muusta kuin
>> >toimihenkilöiden ay-liiton munattomuudesta.
>> Mitä sinun mielestäsi esim. opettajien pitäisi tehdä, jotta palkat
>> nousisivat?
>Otit sitten esimerkiksi yksittäistapauksen.
Otetaan lisää: poliisit, sotilaat, rajavartijat, tuomarit,
lastentarhanopettajat, yliopistojen professorit.
Mitä heidän pitää tehdä, jotta palkat nousisivat?
Sylvester DeNusso
> Otetaan lisää: poliisit, sotilaat, rajavartijat, tuomarit,
> lastentarhanopettajat, yliopistojen professorit.
> Mitä heidän pitää tehdä, jotta palkat nousisivat?
Yksityistää lafkat.
Pertti Ström
<den...@hotmail.pois.com> wrote:
>> >Otit sitten esimerkiksi yksittäistapauksen.
>> Otetaan lisää: poliisit, sotilaat, rajavartijat, tuomarit,
>> lastentarhanopettajat, yliopistojen professorit.
>> Mitä heidän pitää tehdä, jotta palkat nousisivat?
>Yksityistää lafkat.
Varsinkin yksityisen armeija, poliisi, rajavartiolaitos, tulli ja
oikeuslaitos kuulostavat vähän oudolta. Yliopistoissa ja
lastentarhoissa homma voisi _ehkä_ toimia, mutta kyllä koulutuksen
antaminen on minun mielestäni yhteiskunnan tehtävä.
Kopio ja jatkot -> s.k.talous
Tuke
> > Otetaan lisää: poliisit, sotilaat, rajavartijat, tuomarit,
> > lastentarhanopettajat, yliopistojen professorit.
> > Mitä heidän pitää tehdä, jotta palkat nousisivat?
>
> Yksityistää lafkat.
>
niin kusi sukassa ettei uskalla tehdä mitään. Loppujen lopuksi meidän
verovaroista ne palkat maksettaisiin tai sitten todella kovina
"palvelumaksuina". Ja kilpailuttaminenhan on aina työntekijän etu...
Sori en voinut hillitä itseäni :)
Sampo Mattila
> Toinen asia sitten on oman työn ja harrastusten sekoittuminen.
> Ainakin yliopistosta löytyy ihmisiä, joiden on vaikea vetää rajaa
> työnteon ja oman tieteellisen kiinnostuksen välillä.
Mikäs ihme tuo on, kun melkoisella osalla yliopistolla töissä
olevista se työ on juuri sen tieteellisen kiinnostuksen kanssa
peuhaamista.
ObMaanpuolustus: kyllä ne parhaimmilta kouluttajilta
tuntuneet skapparitkin ovat järjestään olleet niitä jotka ovat
tuntuneet pitävän hommistaan.
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu