Kuinka? Ainakin senaattori Edward Kennedy ehti kertoa teollisuuden
siirt�misen halpamaihin olevan yksi ongelmien aiheuttaja (kuoleman l�heisyys
saattoi tuon "tunnustuksen" aiheuttaa?)
>
>>>> ja on osoittautunut viel� taloudellisesti katastrofaaliseksi", vieden
>>>> kansantaloudet vararikkoon...
>>>
>>> Ja misss�s niin on m��r�tty, ett� kansantaloutemme tila olisi StoraEnson
>>> tai mink��n muunkaan yrityksen vastuulla?
"Universaali oikeustaju" vaatii Enson pysym��n Suomelle lojaalna?
Enso-Gutzeit sijoitti varansa suurella riskill� Suur Suomeen joutuen
konkusrssiin,_ Valtio omi "kutsetin"
>>
>> Suomen Valtio teki mielest�si rikoksen pid�tt�ess��n rahoineen pakoa
>> Ruotsiin yritt�neen Antti Wihurin?
>> Silloin oli tietysti rahanvienniss� katto.
>
> Lakeja pit�� noudattaa - vaikkei niit� hyv�ksyisik��n.
Subprime osakkeiden myynti kunnollisten arvopaperien joukossa antaa
mielest�ni n�yt�n rikoksesta.
Suomessa on oikeusprosessi k�ynniss� v�litt�j�� vastaan "joka sijoitti
annetut varat amerikkalaisiin kohteisiin, nimenomaista kieltoa rikkoen"
>Toisaalta, jos joku haluaa muuttaa maasta pois, h�nelle pit�isi antaa
>varallisuutensa mukaansa - siin� mieless� tuo rahanvientikielto oli
>universaalien ihmisoikeuksien vastainen.
>
"tuo rahanvientikielto" tapahtui tilanteessa jossa armeijamme oli
taisteluissa hajoamispisteess� Kannaksella, "rotat j�tt�� uppoavan aluksen
ensin"
>> Tunustit tuossa, ett� "kannatat vahvemman oikeutta", yrityksill� ei ole
>> >> vastuuta Valtiolle
>
> Yrityksien vapauttaminen vastuust� valtiolle kuuluvien asioiden osalta on
> vapausaateen mukainen. Ja vapausaatteen kannattaminen ei ole synonyymi
> "vahvempien oikeuksien kannattamiselle" - kunhan vapausaatteen kannatus
> tehd��n muistaen, ettei yhden oikeus saa loukata sen toisen (heikomman)
> oikeutta.
Yksi Taxell siirsi 4-5 tiilitehdasta Viroon, monenkohan "heikon oikeus"
poljettiin?
Monella tiilitehtaan t�iss� olevalla perheell� varmaan oli uusi velkainen
asunto...
>
> Sinun ajattelusi tuntuu nojautuvan ajatukseen, ett� valtiolla olisi oikeus
> ja jopa velvollisuus pomottaa rikkaampien varallisuudenk�ytt��, jotta iit�
> varallisuudesta saataisiin osa siirretty� v�hempiosaisten taskuun - siis
> olet sosialisoimassa varakkaiden varallisuutta.
Tuon asian p��tteliv�t jo 1700-luvulla USA:n rebuplikaanit!
"Teollisuuden olisi oltava yhteiskunnan hallussa, suuret omaisuudet
vaarantavat demokratian"/ Noam Chomsky
Tuolloinen demokratia n�ht�v�sti perustui kartanoiden omistajien
mielipiteisiin?
Tosin k�yh� Ruotsin suomalainen siirtolainen Jussi Marttinen oli my�s
edustajana, ja ��nesti vapaan USA:n puolesta
Puakki
P.S. Radio: "Obama julisti USA:han h�t�tilan!"
lis�tty maanpuolustus
Lis�sin takaisin
>
>>> Miten se liittyy valtion hallitsemiseen, ett� joku yritys p��tt��
>>> siirt�� tuotantonsa Etel�-Ameriikkaan tai Kaakkois-Aasiaan?
>>
>> Kuinka? Ainakin senaattori Edward Kennedy ehti kertoa teollisuuden
>> siirt�misen halpamaihin olevan yksi ongelmien aiheuttaja (kuoleman
>> l�heisyys saattoi tuon "tunnustuksen" aiheuttaa?)
>
> Unohdat taas n�k�kulman vaikutuksen? Yhteiskunnan n�k�kulma on eri kuin
> yritysten n�k�kulma.
Jep! Kolmannen Valtakunnan armeija tarvitsi sodassa parempia panssareita, ja
Guderian ehdotti malliksi neukkujen "sotkan".
Saksan yritykset eiv�t suostuneet, olisi tullut tuotantoon katkos ja
taloudellisia menetyksi�
>
>>>>> Ja misss�s niin on m��r�tty, ett� kansantaloutemme tila olisi
>>>>> StoraEnson tai mink��n muunkaan yrityksen vastuulla?
>>
>> "Universaali oikeustaju" vaatii Enson pysym��n Suomelle lojaalna?
>
> Universaali oikeustaju - ainakin esitt�m�ss�si muodossa - on kovin
> ep�todellinen ilmi�.
>
>>>> Suomen Valtio teki mielest�si rikoksen pid�tt�ess��n rahoineen pakoa
>>>> Ruotsiin yritt�neen Antti Wihurin?
>>>> Silloin oli tietysti rahanvienniss� katto.
>>>
>>> Lakeja pit�� noudattaa - vaikkei niit� hyv�ksyisik��n.
>>
>> Subprime osakkeiden myynti kunnollisten arvopaperien joukossa antaa
>> mielest�ni n�yt�n rikoksesta.
>
> Riippuu tietysti oikeusj�rjestelm�st�, t�yttyyk� tunnusmerkist�.
>
>> Suomessa on oikeusprosessi k�ynniss� v�litt�j�� vastaan "joka sijoitti
>> annetut varat amerikkalaisiin kohteisiin, nimenomaista kieltoa rikkoen"
>
> Ja hyv� niin.
>
>>>Toisaalta, jos joku haluaa muuttaa maasta pois, h�nelle pit�isi antaa
>>>varallisuutensa mukaansa - siin� mieless� tuo rahanvientikielto oli
>>>universaalien ihmisoikeuksien vastainen.
>>>
>> "tuo rahanvientikielto" tapahtui tilanteessa jossa armeijamme oli
>> taisteluissa hajoamispisteess� Kannaksella, "rotat j�tt�� uppoavan
>> aluksen ensin"
>
> Silti siin� on oltava tarkkana, milloin yksil�nvapautta voidaan rajoittaa,
> ja miten.
>
SE on markkinataloudessa l�hes mahdotonta, hetkess� joku huomaa
huijaus-hetken!
Kuten Rotschildt k�ytt�� Waterloon taistelua osakehuijaukseen, antaen v��ri�
tietoja taistelusta
>>> Yrityksien vapauttaminen vastuust� valtiolle kuuluvien asioiden osalta
>>> on vapausaateen mukainen. Ja vapausaatteen kannattaminen ei ole
>>> synonyymi "vahvempien oikeuksien kannattamiselle" - kunhan vapausaatteen
>>> kannatus tehd��n muistaen, ettei yhden oikeus saa loukata sen toisen
>>> (heikomman) oikeutta.
>>
>> Yksi Taxell siirsi 4-5 tiilitehdasta Viroon, monenkohan "heikon oikeus"
>> poljettiin?
>
> Ei varmaan yhdenk��n.
>
Universaali oikeus toimeentuloonsa
>> Monella tiilitehtaan t�iss� olevalla perheell� varmaan oli uusi velkainen
>> asunto...
>
> Aikoinaan oikeus ty�h�n oli kirjattu perustuslakiin (hallitusmuoto), mutta
> siin�kin kohtaa sen ty�n takasi valtio - ei suinkaan yritykset. Ei
> tiilitehtaan ty�l�isell� ollut oikeutusta vaatia ty�paikkansa
> ikuistamista. Eli saattoi olla "heikompi osapuoli" muttei "heikomman
> oikeus".
>
My�s t�h�n sopii Mervyn King:in (Eng. keskuspankki) letkaus: "Koskaan
taloudellisen yritteli�isyyden historiassa eiv�t harvat ole olleet niin
paljoa velkaa niin monelle" / Alkujaan Chuchill kehui RAF:n lent�ji� "Monet
velkaa niin harvoille"
Puakki