TOP turhin aselaji
Olli-Jukka Paloneva
Hesarin palstoilla tuntuu jatkuneen keskustelu
siitä, tarvitaanko rannikkotykistöä enää, kun
maahannousija tuhoaa kiinteisiin asemiin sijoitetut
ja jo rauhan aikana todennäköisesti moneen kertaan
tiedustellut asemat ohjuksilla ennakkoon.
Tuntuu melkein hassulta, kuinka aloitettu keskustelu
jatkuu siten, että yhä alemmat hierarkiatahot jatkavat
sitä vedoten maanpuolustusasiassa jopa kolumnisti
Olli Kiviseen "auktoriteettina".
Toinen juttu olikin sitten tämä jokaisen pääkaupunkilaisen
valveunia innostava skenaario siitä, että Venäjä puhdistaa
Suomenlahden pohjoisrannan päästäkseen etelärantaa pitkin
ainakin Tanskan salmille saakka.
Mitäpäs jos todettaisiin, ettei koko Suomen maavoimaa
kannattaisikaan tuhota nyt aseistariisuuntuvien jäsenmaiden
iloksi Kymenlaakson - Uudenmaan välillä vaan säilyttää
se Salpausselän pohjoispuolella ja puolustaa Savoa, Keski-Suomea,
Hämettä ja Varsinais-Suomea.
Kymenlaaksossa sijaitsevat kyllä (entisen) Kymmenen paperitehtaat,
mutta (ent.) koppilainen teollisuus säilyisi, mikäli Kymenlaakso
ja Uusimaa julistettaisiin demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi.
Jos tämä tehtäisiin, joutuisi Ruotsi varustelemaan kunnolla
laivastonsa ja ilmavoimansa tullakseen Tallinnaan saakka
vastaan.
Tästä olisi se hyvä puoli, että kerrankin pohjoismaiset suurvallat
Tanska ja Ruotsi joutuisivat toisten selän takana torkkumisen sijasta
maksamaan puolustuksestaan markkinahinnan.
Jos leikkisimme puolueettomampaa, vesikauhuisemmat varustelisivat
meidän puolestamme eikä päinvastoin.
Oo-Jii
PS. Kertokaa muuten, mihin oikein panssarilaivoja vastaan
ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettua järjestelmää
todella tarvitaan? Eikä merimaaliohjuksilla pystytä torjumaan
Tallinnan rantaan saakka liikkuvista asemista?
Heikki Heinonen
o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) sez:
>Hesarin palstoilla tuntuu jatkuneen keskustelu
>siitä, tarvitaanko rannikkotykistöä enää, kun
>maahannousija tuhoaa kiinteisiin asemiin sijoitetut
>ja jo rauhan aikana todennäköisesti moneen kertaan
>tiedustellut asemat ohjuksilla ennakkoon.
Tuhoamiseen menee useita tunteja. Siinä ajassa saadaan puolustus
järjestettyä. (toivottavasti) Miinoitus sulkee väylät aika
tehokkaasti.
>PS. Kertokaa muuten, mihin oikein panssarilaivoja vastaan
> ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettua järjestelmää
> todella tarvitaan? Eikä merimaaliohjuksilla pystytä torjumaan
> Tallinnan rantaan saakka liikkuvista asemista?
Ilman rannikkotykistöä puolustustaistelu alkaisi Kauppatorin rannassa.
Ja ohjuksilla on hiukka hankalaa ampua varoituslaukauksia.
Tiesitkö muuten miksi rannikkotykistöä vastustetaan? Puolustusvoimien
hallitsemilla saarilla "tiedetään" olevan kenraalien kesämökkejä ja
siviileiltä on maihinnousu kokonaan kielletty! Sehän se potuttaa
helsinkiläistä rahvasta.
Heikki
**************** qwe...@clinet.fi *****************
* "äänekäs pieru kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" *
***************************************************
Olli-Jukka Paloneva
In article <51i6bl$l...@news.clinet.fi>, qwe...@clinet.fi (Heikki
>
>o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) sez:
>
>>Hesarin palstoilla tuntuu jatkuneen keskustelu
>>siitä, tarvitaanko rannikkotykistöä enää, kun
>>maahannousija tuhoaa kiinteisiin asemiin sijoitetut
>Tuhoamiseen menee useita tunteja. Siinä ajassa saadaan puolustus
>järjestettyä. (toivottavasti) Miinoitus sulkee väylät aika
>tehokkaasti.
Onko Ruotsilla samankaltaista aselajia näin laajassa mitassa kuin
Suomella? Eikö Ruotsi torju ensiksi ilmavoimilla ja sitten
merimaaliohjuksilla?
Suomessa on linnakkeisiin kannettu kaikki vanhat kanuunat ja kk:t.
Tehokkaita aseita, mutta kuinka asia tosiasiassa on. Tietysti rt-tarjoaa
hyviä päivärahoja ja päällikkyyksiä kivellä käkkimisestä jo nuorena,
mutta mikä on rt:n sotilaallinen merkitys.
Muistaakseni Saksassa ratsuväki muuttui panssariyksiköiksi, kun taas
Suomessa ratsuväki siirtyi hevosista polkupyörään.
>>PS. Kertokaa muuten, mihin oikein panssarilaivoja vastaan
>> ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettua järjestelmää
>> todella tarvitaan? Eikä merimaaliohjuksilla pystytä torjumaan
>> Tallinnan rantaan saakka liikkuvista asemista?
>
>Ilman rannikkotykistöä puolustustaistelu alkaisi Kauppatorin rannassa.
>Ja ohjuksilla on hiukka hankalaa ampua varoituslaukauksia.
Jos joku on nousemassa maihin tosissaan, eivät siinä varoituslaukaukset
riitä. Tarkoitin uhan oikeaa torjuntaa...
1) Vihollisella täytyy olla ilmatuki
2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
3) Mikä on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
sodassa (kohdat 1 ja 2).
>Tiesitkö muuten miksi rannikkotykistöä vastustetaan? Puolustusvoimien
>hallitsemilla saarilla "tiedetään" olevan kenraalien kesämökkejä ja
>siviileiltä on maihinnousu kokonaan kielletty! Sehän se potuttaa
>helsinkiläistä rahvasta.
Minua inhottaa hesalaisten ahneus, tulee se sitten "veronmaksajista",
jotka elävät tuottavan Suomen kustannuksella tai sitten ihan rehellisesti
korkeiden virkamiesten erinomaisuuden harhakuvasta.
>Heikki
>
>**************** qwe...@clinet.fi *****************
>* "äänekäs pieru kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" *
>***************************************************
Oo-Jii
Heikki Heinonen
o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) sez:
>In article <51i6bl$l...@news.clinet.fi>, qwe...@clinet.fi (Heikki
>Heinonen) says:
>>o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) sez:
>>>Hesarin palstoilla tuntuu jatkuneen keskustelu
>>>siitä, tarvitaanko rannikkotykistöä enää, kun
>>>maahannousija tuhoaa kiinteisiin asemiin sijoitetut
>Onko Ruotsilla samankaltaista aselajia näin laajassa mitassa kuin
>Suomella? Eikö Ruotsi torju ensiksi ilmavoimilla ja sitten
>merimaaliohjuksilla?
Ruotsilla on 300+ taistelukonetta. Ja ohjukset omista tehtaista.
Suomella ei ole rahaa tällaiseen. Oletan että Ruotsilla on myös
rannikkotykistö.
>Suomessa on linnakkeisiin kannettu kaikki vanhat kanuunat ja kk:t.
>Tehokkaita aseita, mutta kuinka asia tosiasiassa on. Tietysti rt-tarjoaa
>hyviä päivärahoja ja päällikkyyksiä kivellä käkkimisestä jo nuorena,
>mutta mikä on rt:n sotilaallinen merkitys.
No mikä on yleensä tykistön merkitys? Ihan lähivuosina niitä ei
vaihdeta ohjuksiin. Varana vanha venheessä.
>Muistaakseni Saksassa ratsuväki muuttui panssariyksiköiksi, kun taas
>Suomessa ratsuväki siirtyi hevosista polkupyörään.
Saksa hävisi sodan. Suomalaiset polkupyöräilijät pysäyttivät
ylivoimaisen vihollisen.
>>Ilman rannikkotykistöä puolustustaistelu alkaisi Kauppatorin rannassa.
>>Ja ohjuksilla on hiukka hankalaa ampua varoituslaukauksia.
>Jos joku on nousemassa maihin tosissaan, eivät siinä varoituslaukaukset
>riitä. Tarkoitin uhan oikeaa torjuntaa...
Niinsanotun kriisin varalta täytyy olla järjestelmä jolla voidaan
ampua varoituslaukauksia.
>1) Vihollisella täytyy olla ilmatuki
Toivottavasti pommittavat saaristoa, eikä Helsinkiä.
>2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
60 tornikanuunan tuhoamiseen tarvitaan ohjusristeilijä Frunzen koko
ohjuslasti. Jos joka toinen ohjus osuu ja tuhoaa kohteensa, 60x2=120
ohjusta 5 miljoonaa kipale = 600 miljoonaa. Kallista.
>3) Mikä on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
> sodassa (kohdat 1 ja 2).
Tarkoitus on estää vihollisen liikkeet. Myös miinanraivaus on hiukka
vaikeeta jos niskaan sataa kranaatteja.
Sitäpaitsi ohjukset eivät ole kovin tehokkaita saariston sokkeloissa.
>>Tiesitkö muuten miksi rannikkotykistöä vastustetaan? Puolustusvoimien
>>hallitsemilla saarilla "tiedetään" olevan kenraalien kesämökkejä ja
>>siviileiltä on maihinnousu kokonaan kielletty! Sehän se potuttaa
>>helsinkiläistä rahvasta.
>Minua inhottaa hesalaisten ahneus, tulee se sitten "veronmaksajista",
>jotka elävät tuottavan Suomen kustannuksella tai sitten ihan rehellisesti
>korkeiden virkamiesten erinomaisuuden harhakuvasta.
Jep. Stadilaiset on paskasakkia.
>Oo-Jii
Ilkka P Kokko
o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) writes:
>In article <51i6bl$l...@news.clinet.fi>, qwe...@clinet.fi (Heikki
>Heinonen) says:
>>
>>o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) sez:
>>
>>Tuhoamiseen menee useita tunteja. Siinä ajassa saadaan puolustus
>>järjestettyä. (toivottavasti) Miinoitus sulkee väylät aika
>>tehokkaasti.
>Onko Ruotsilla samankaltaista aselajia näin laajassa mitassa kuin
>Suomella? Eikö Ruotsi torju ensiksi ilmavoimilla ja sitten
>merimaaliohjuksilla?
Ruotsi lienee panostanut huomattavasti rannikko puolustuksensa
ulottuvuuteen. Mutta meillä ei tule koskaan olemaan vastaavia
markkamääräisiä resursseja.
>Suomessa on linnakkeisiin kannettu kaikki vanhat kanuunat ja kk:t.
>Tehokkaita aseita, mutta kuinka asia tosiasiassa on. Tietysti rt-tarjoaa
>hyviä päivärahoja ja päällikkyyksiä kivellä käkkimisestä jo nuorena,
>mutta mikä on rt:n sotilaallinen merkitys.
>Muistaakseni Saksassa ratsuväki muuttui panssariyksiköiksi, kun taas
>Suomessa ratsuväki siirtyi hevosista polkupyörään.
>>>PS. Kertokaa muuten, mihin oikein panssarilaivoja vastaan
>>> ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettua järjestelmää
>>> todella tarvitaan? Eikä merimaaliohjuksilla pystytä torjumaan
>>> Tallinnan rantaan saakka liikkuvista asemista?
>>Ilman rannikkotykistöä puolustustaistelu alkaisi Kauppatorin rannassa.
>>Ja ohjuksilla on hiukka hankalaa ampua varoituslaukauksia.
>Jos joku on nousemassa maihin tosissaan, eivät siinä varoituslaukaukset
>riitä. Tarkoitin uhan oikeaa torjuntaa...
>1) Vihollisella täytyy olla ilmatuki
>2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
>3) Mikä on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
> sodassa (kohdat 1 ja 2).
Sanoisin että tykeillä on suurikin merkitys. Ne ovat toimintavalmiina
asemissaan, niitä on kohtuu paljon. Tykeillä voi lisäksi ampua
riippumatta häirinnästä ja viestiyhteyksistä. Tykit eivät välttämättä
tarvitse edes tutkaa avukseen, lämpökamen avulla voitaneen ampua
yllättävän kauas. Riippumatta sodan liikkuvuudesta Helsinki on
paikallaa se ei voi siirtyä väistöalueelle. Lisäksi näen paremmaksi
että sodan ensimmäiset laukaukset ammutaan vihollisen toimesta
meidän linnakkeillemme kun Kauppatorille. Olettaen että Suomi
jättää ensimmäiset laukaukset vihollisen ammuttavaksi.
Kaikkihan on tuhottavissa mutta vihollisellakin lienee rajalliset
materiaali resurssit. Teilatkoon rt-linnakkeita ja jättäköön
meidät mosurit rauhaan.
Ei liene ohjus patterista paljon apua jos se ei saa yhteyttä
johonkin maalitietoja jakavaan elimeen.
ik
--
Timo Herrala
Heips,
In article <52eedj$c...@idefix.eunet.fi>, o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) says:
>Onko Ruotsilla samankaltaista aselajia n{in laajassa mitassa kuin
>Suomella? Eik| Ruotsi torju ensiksi ilmavoimilla ja sitten
>merimaaliohjuksilla?
On. Taitaa olla vaan viel{ varustellumpi. Tukeutuu sek{ ohjuksiin ett{
tornitykkeihin.
>
>Suomessa on linnakkeisiin kannettu kaikki vanhat kanuunat ja kk:t.
Itse asiassa nykyiset tykit ovat (suurimmaksi osaksi) jo kaikkea muuta
kuin muualta kannettuja vanhoja romuja. Lis{ksi yht{ suuri merkitys kuin
itse tykeill{ on ammunnassa k{ytetyll{ tulenjohto- ja laskentasysteemill{
sek{ luonnollisesti my|s a-tarvikkeilla (plus linnoitteilla plus linnoitusten
naamiointi- ja harhautusratkaisuilla plus henkil|st|n taidolla etc. etc.).
>Tehokkaita aseita, mutta kuinka asia tosiasiassa on. Tietysti rt-tarjoaa
>hyvi{ p{iv{rahoja ja p{{llikkyyksi{ kivell{ k{kkimisest{ jo nuorena,
>mutta mik{ on rt:n sotilaallinen merkitys.
Sotilaalliseen merkitykseen vaikuttavat kaikki edell{ mainitut plus
luonnollisesti kulloinenkin vihollinen (sen toiminta, suorituskyky,
tavoitteet/suunnitelmat). Lis{ksi on muistettava, ett{ linnoitusten
>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin, tuossa
vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen yms.
>2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
kts. kohta 1
>3) Mik{ on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
> sodassa (kohdat 1 ja 2).
kts. viestin alku
Cheers, Timolmiudessa ja hyvin nopeasti saatettavissa taisteluvalmiuteen.
>Jos joku on nousemassa maihin tosissaan, eiv{t siin{ varoituslaukaukset
>riit{. Tarkoitin uhan oikeaa torjuntaa...
Tarkoitatko, ett{ todellinen suuren luokan maihinnousu on ainoa uhka, jota
RT on tarkoitettu torjumaan. Ehk{ l|ytyy sellaisiakin tilanteita, joissa ei
heti aleta ohjuksen starttinappia painamaan.
>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin, tuossa
vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen yms.
>2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
kts. kohta 1
>3) Mik{ on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
> sodassa (kohdat 1 ja 2).
kts. viestin alku
Cheers, Timo
Tuomas Haarala
Heikki Heinonen (qwe...@clinet.fi) wrote:
> Toivottavasti pommittavat saaristoa, eikä Helsinkiä.
Toivottavasti pommittavat nimenomaan helsinki{. ;-)
-Tuoppi-
Olli-Jukka Paloneva
>>Suomessa on linnakkeisiin kannettu kaikki vanhat kanuunat ja kk:t.
>sek{ luonnollisesti my|s a-tarvikkeilla (plus linnoitteilla plus
>linnoitusten naamiointi- ja harhautusratkaisuilla plus henkil|st|n
>taidolla etc. etc.).
Asemat on jo kauan sitten tiedusteltu - satelliiteilla... Liikkuva rt on
liikkuvaa..., mutta kiinteät.
>>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
>
>Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin,
>tuossa vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen
>yms.
Viittaan edelleen jo olemassa oleviin satelliittitietoihin KIINTEISTÄ
asemista. Nykyäänhän EU sanoo valvovansa perunatkin mullan alta pellosta.
>>Jos joku on nousemassa maihin tosissaan, eiv{t siin{ varoituslaukaukset
>>riit{. Tarkoitin uhan oikeaa torjuntaa...
>
>Tarkoitatko, ett{ todellinen suuren luokan maihinnousu on ainoa uhka,
>jota RT on tarkoitettu torjumaan. Ehk{ l|ytyy sellaisiakin tilanteita,
>joissa ei heti aleta ohjuksen starttinappia painamaan.
Leikillisen maihinnousun uhka ei ole uhka kenellekään, koska Suomelle jää
niin hehtaareja kuin aikaakin koota vastavoima. Mikään liittokunta ei
lähde leikkimään yhden tai muutaman tykkiveneen lippueella, koska tulos
on maineen menetys niin kykyjen kuin moraalinkin osalta.
Jos Suomessa taistellaan niin silloin taistellaan jo maailman
herruudesta..., ei se ole mikään Panama/Grenada/Tshettsenia, mitä on
mukava käydä ennen seuraavia vaaleja hengen kohottamiseksi
äänestäjäkunnassa.
Virallinen uhkakuva ei kai perustu neljän tai viiden vuoden
herrasmiessotaan vaan nimenomaan maailmansotaan, mitä Nato käy
Venäjän kanssa.
Ilmeisesti syvennettyä rauhankumppanuutta ei tarvita aseistariisuuntuvan
Ruotsin, varustautuvan Norjan eikä sotilaskouluttautuvan Viron varalta.
1) Venäjän on tultava Natoa vastaan Tanskan salmille asti / ehdittävä
sinne ennen kuin Nato tulee Napoleonin - Hitlerin reittiä sinne.
Sillä, että Suomi puolustaa päättäväisesti Uudenmaan ja Kymenlaakson,
muodostaa niin Venäjälle kuin Natollekin uhan, että Suomen rannikolta
voidaan katkaista hyökkäyskiila sivusta nousemalla maihin Virossa.
Tässä pelissä voikin mennä muutamassa päivässä 200 000 - 300 000 parasta
miestä ja kalustoa ... Loppua "puolustaa" puoli miljoonaa parin tuhannen
markan kiinalaisilla rynnäkkökivääreillään ilma-alivoimatilanteessa :-)
Suomelle turvallisin talouskasvun alue olisi Jyväskylän - Tampereen -
Turun seudulla. Ei missään nimessä Kymenlaakso - Uusimaa ainakaan
Salpausselän tasolle.
Tukea meille "antavat" kaikki, joille Itämeran allas on kallis ilman
sopimusta, sopimuksella ja luvatta.
2) Venäjän on pidettävä Muurmansk vapaana, jotta se saa sukellusveneitään
ym. Norjan ja Islannin välistä eteenpäin. Naton taas on eristettävä
Murmansk ja mieluimmin tuhottava sukellusveneet tukikohtiinsa.
>Cheers, Timo
PS. Tämä juttu perustuu vain mielipiteisiin, millä motivoidaan yleinen
mielipide, ei "tutkittuihin" skenaarioihin siinä tapauksessa, että
pysyttäisiin taktisten ydinaseiden tasolla.
Heikki Heinonen
thaa...@tuomi.oulu.fi (Tuomas Haarala) sez:
>Heikki Heinonen (qwe...@clinet.fi) wrote:
Niin sen ruman peltisen museon saisivat räjäyttää. Turistit luulee
vielä Marskia taiteilijaksi.
>-Tuoppi-
Timo Herrala
Heips, editorini oli hivenen temppuillut. T{ss{ siistimpi versio.
Heips,
In article <52eedj$c...@idefix.eunet.fi>, o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) says:
>Onko Ruotsilla samankaltaista aselajia n{in laajassa mitassa kuin
>Suomella? Eik| Ruotsi torju ensiksi ilmavoimilla ja sitten
>merimaaliohjuksilla?
On. Taitaa olla vaan viel{ varustellumpi. Tukeutuu sek{ ohjuksiin ett{
tornitykkeihin.
>
>Suomessa on linnakkeisiin kannettu kaikki vanhat kanuunat ja kk:t.
Itse asiassa nykyiset tykit ovat (suurimmaksi osaksi) jo kaikkea muuta
kuin muualta kannettuja vanhoja romuja. Lis{ksi yht{ suuri merkitys kuin
itse tykeill{ on ammunnassa k{ytetyll{ tulenjohto- ja laskentasysteemill{
sek{ luonnollisesti my|s a-tarvikkeilla (plus linnoitteilla plus linnoitusten
naamiointi- ja harhautusratkaisuilla plus henkil|st|n taidolla etc. etc.).
>Tehokkaita aseita, mutta kuinka asia tosiasiassa on. Tietysti rt-tarjoaa
>hyvi{ p{iv{rahoja ja p{{llikkyyksi{ kivell{ k{kkimisest{ jo nuorena,
>mutta mik{ on rt:n sotilaallinen merkitys.
Sotilaalliseen merkitykseen vaikuttavat kaikki edell{ mainitut plus
tavoitteet/suunnitelmat). Lis{ksi on muistettava, ett{ linnoitukset voivat
toimia muiden joukkojen tukeutumis- ja huoltopistein{ (meriv. , rannikkoj.).
Usein julkisuudessakin mainittu perustelu on se, ett{ ne ovat niit{
harvoja yksikk|j{, jotka jo rauhan aikana ovat valvontavalmiudessa ja hyvin
nopeasti saatettavissa taisteluvalmiuteen.
>Jos joku on nousemassa maihin tosissaan, eiv{t siin{ varoituslaukaukset
>riit{. Tarkoitin uhan oikeaa torjuntaa...
Tarkoitatko, ett{ todellinen suuren luokan maihinnousu on ainoa uhka, jota
RT on tarkoitettu torjumaan. Ehk{ l|ytyy sellaisiakin tilanteita, joissa ei
heti aleta ohjuksen starttinappia painamaan.
>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin, tuossa
vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen yms.
>2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
kts. kohta 1
>3) Mik{ on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
> sodassa (kohdat 1 ja 2).
kts. viestin alku
Cheers, Timo
>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin, tuossa
vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen yms.
>2) Rannikkolinnakkeet voidaan tuhota ohjuksilla
kts. kohta 1
>3) Mik{ on saarille vietyjen museotykkien merkitys liikkuvassa
> sodassa (kohdat 1 ja 2).
kts. viestin alku
vha...@cc.helsinki.fi
In article <51i6bl$l...@news.clinet.fi>,
Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi> wrote:
>o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) sez:
>
>>Hesarin palstoilla tuntuu jatkuneen keskustelu
>>siitä, tarvitaanko rannikkotykistöä enää, kun
>>maahannousija tuhoaa kiinteisiin asemiin sijoitetut
>>tiedustellut asemat ohjuksilla ennakkoon.
>
>järjestettyä. (toivottavasti) Miinoitus sulkee väylät aika
>tehokkaasti.
Erään kiven sisään louhitun linnakkeen päällikkö arveli omastaan
10 minuuttia tositoimissa, mutta on niillä silti virkaa.
VesA
Saariokari Veli-Jukka
Olli-Jukka Paloneva wrote:
> Onko Ruotsilla samankaltaista aselajia näin laajassa mitassa kuin
> Suomella? Eikö Ruotsi torju ensiksi ilmavoimilla ja sitten
> merimaaliohjuksilla?
>
Ruotsissa - toisin kuin Suomessa - RT kuuluu merivoimien alaisuuteen.
- My opinions are mine ---
Timo Herrala
Heips,
In article <52h6n6$j...@idefix.eunet.fi>, o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) says:
>>sek{ luonnollisesti my|s a-tarvikkeilla (plus linnoitteilla plus
>>linnoitusten naamiointi- ja harhautusratkaisuilla plus henkil|st|n
>>taidolla etc. etc.).
>
>Asemat on jo kauan sitten tiedusteltu - satelliiteilla... Liikkuva rt on
>liikkuvaa..., mutta kiinte{t.
>
>>>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
>>
>>Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin,
>>tuossa vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen
>>yms.
>
>
>Viittaan edelleen jo olemassa oleviin satelliittitietoihin KIINTEIST[
>asemista. Nyky{{nh{n EU sanoo valvovansa perunatkin mullan alta pellosta.
Jeps, satelliitit ovat varmaan tiedot ker{nneet. Se ei vaan muuta sit{, mit{
mainitsin linnakkeen tehoon tai taistelukest{vyyteen vaikuttavista tekij|ist{.
Nuo mainitsemani seikat ovat vaikuttavia, satelliittien tiedustelemaa tai ei.
>>Tarkoitatko, ett{ todellinen suuren luokan maihinnousu on ainoa uhka,
>>jota RT on tarkoitettu torjumaan. Ehk{ l|ytyy sellaisiakin tilanteita,
>>joissa ei heti aleta ohjuksen starttinappia painamaan.
>
>Leikillisen maihinnousun uhka ei ole uhka kenellek{{n, koska Suomelle j{{
>niin hehtaareja kuin aikaakin koota vastavoima. Mik{{n liittokunta ei
>l{hde leikkim{{n yhden tai muutaman tykkiveneen lippueella, koska tulos
>on maineen menetys niin kykyjen kuin moraalinkin osalta.
>
>Jos Suomessa taistellaan niin silloin taistellaan jo maailman
>herruudesta..., ei se ole mik{{n Panama/Grenada/Tshettsenia, mit{ on
>mukava k{yd{ ennen seuraavia vaaleja hengen kohottamiseksi
>{{nest{j{kunnassa.
(klip, klip)
Mik{li olen tulkinnut oikein, oman vastausartikkelisi aihe oli kiinteiden
linnakkeiden sotilaallinen merkitys, kun keskustellaan saarien luovuttamisesta
virkistysk{ytt||n. T{llaiseen hyvin rajattuun ja konkreettiseen kysymykseen
allekirjoittanut pyrki ottamaan omilla vaatimattomilla tiedon siruillaan ja
mielipiteill{{n kantaa. Mik{li tarkoituksesi onkin puida laajemmin Suomen
puolustettavissa olevia alueita ja puolustusmahdollisuuksia nykyisen
puolustusj{rjestelm{n ja mahdollisten uhkakuvien/poliittisten skenaarioiden
kannalta, kannattaisi ehk{ aloittaa uusi threadi.
Joka tapauksessa, koska allekirjoittaneella ei ole kiinnostusta osallistua
t{m{n threadin puitteissa laajempaan puolustuspoliittiseen keskusteluun,
olisin iloinen, jos Sin{ et lainaisi kirjoituksiani muualla kuin oman artikkelini
k{sittelem{ss{ asiayhteydess{ ("kiinte{n linnakkeen sotilaallinen merkitys").
Ko. aiheen k{sittelyss{ olen toki iloisesti mukana, jos minulta jotain annettavaa
l|ytyy.
Cheers, Timo
Tero Narinen
In article <52np15$v...@bambu.metla.fi>, timo.h...@metla.fi wrote:
>Heips,
>
>In article <52h6n6$j...@idefix.eunet.fi>, o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka
> Paloneva) says:
>
>>>sek{ luonnollisesti my|s a-tarvikkeilla (plus linnoitteilla plus
>>>linnoitusten naamiointi- ja harhautusratkaisuilla plus henkil|st|n
>>>taidolla etc. etc.).
>>
>>Asemat on jo kauan sitten tiedusteltu - satelliiteilla... Liikkuva rt on
>>liikkuvaa..., mutta kiinte{t.
>>
>>>>1) Vihollisella t{ytyy olla ilmatuki
>>>
>>>Jeps, ilmatorjunta onkin se heikoin kohta. Kuten edell{ mainitsin,
>>>tuossa vaikuttavat my|s linnoittaminen, harhauttaminen, maastouttaminen
>>>yms.
rannikkolinnakkeet noin vain posautetaan pois kartalta. Eikös ne sentään ole
rakennettu teräsbetonista. Risteilyohjukset/vastaavat kyllä silppuaa pehmeitä
rakenteita kuten tutkia, antenneja jne. mutta linnakkeen posauttaminen on niin
ja näin. En tunne linnakkeidemme rakennetta sen tarkemmin, mutta jos niitä
voidaan missään suhteessa verrata bunkkereihin niin niiden posauttaminen on
kaikkea muuta kuin yksinkertaista. USA:kin on vasta kehittyasteella näissä
penetration-ohjuksissa joilla tuhotaan bunkkereita/vastaavia pitkästä
matkasta. Näissähän ei tunnetusti riitä sinnepäin-osuminen vaan pitäisi saada
tarkkoja osumia. Jos nämä linnakkeemme ovat vain nimellisiä eli tykin
ympärille on kääritty lautahökkeli niin unohtakaa siinä tapauksessa koko
kirjoitukseni.
###Tero Narinen####################################################
###Skinnarilankatu 28 F 17###"BEWARE THE FURY OF A PATIENT MAN"####
###53850 Lappeenranta###################-John Dryden###############
###tero.n...@lut.fi#############################################
Ile
Tero Narinen wrote:
> Hmmm. Kertokaas nyt minullekin millä ohjuksella nuo
> rannikkolinnakkeet noin vain posautetaan pois kartalta. Eikös ne sentään ole
> rakennettu teräsbetonista. Risteilyohjukset/vastaavat kyllä silppuaa pehmeitä
> rakenteita kuten tutkia, antenneja jne. mutta linnakkeen posauttaminen on niin
> ja näin. En tunne linnakkeidemme rakennetta sen tarkemmin, mutta jos niitä
> voidaan missään suhteessa verrata bunkkereihin niin niiden posauttaminen on
> kaikkea muuta kuin yksinkertaista. USA:kin on vasta kehittyasteella näissä
> penetration-ohjuksissa joilla tuhotaan bunkkereita/vastaavia pitkästä
> matkasta. Näissähän ei tunnetusti riitä sinnepäin-osuminen vaan pitäisi saada
> tarkkoja osumia. Jos nämä linnakkeemme ovat vain nimellisiä eli tykin
> ympärille on kääritty lautahökkeli niin unohtakaa siinä tapauksessa koko
> kirjoitukseni.
Armeijassa meille kerrottiin,että monet tykkitornit kestävät esim.
lentopommin suoran osuman. Eikä ohjuksella tuhoaminen ole
mielestäni mitenkään helppoa, koska iskun täytyisi tulla lähes suoraan
ylhäältä. Jos ohjus ei osu juuri oikeaan kohtaan, vastassa on muutama
metri kalliota.
Ja vaikka tykit saataisiin tuhottua, linnakesaaren valtaaminen ei ole
niitä helpoimpia tehtäviä. Hyökkäävä osapuoli kärsii todella suuret
miestappiot.
Mitä helppoon kalliolla käkkimiseen tulee, niin kerran jouduimme
etsimään yhtä hukkaan mennyttä RT-rukkilaista. Löytyi poterosta
nukkumasta. :-)
tämmöisiä kirjoitteli Rannikkojääkärivänskä
------
Ilkka Nissinen
JMT 1 B 418 "Remember the days when sex was safe...
02150 Espoo ...and skydiving dangerous?"
90-4682418
------
Timo Herrala
Heips,
In article <52o268$8...@lut.fi>, tero.n...@lut.fi (Tero Narinen) says:
> Hmmm. Kertokaas nyt minullekin mill{ ohjuksella nuo
>rannikkolinnakkeet noin vain posautetaan pois kartalta. Eik|s ne sent{{n ole
>rakennettu ter{sbetonista.
Itse asiassa keskiverto linnakkeen perusrakenne koostuu tavallisesta
suomalaisesta peruskalliosta (=graniitti), johon on louhittu tarvittavat
luolat ja k{yt{v{t. Joitakin lis{rakenteita on saatettu valaa betonista
> Risteilyohjukset/vastaavat kyll{ silppuaa pehmeit{
>rakenteita kuten tutkia, antenneja jne. mutta linnakkeen posauttaminen on niin
>ja n{in. En tunne linnakkeidemme rakennetta sen tarkemmin, mutta jos niit{
>voidaan miss{{n suhteessa verrata bunkkereihin niin niiden posauttaminen on
>kaikkea muuta kuin yksinkertaista. USA:kin on vasta kehittyasteella n{iss{
>penetration-ohjuksissa joilla tuhotaan bunkkereita/vastaavia pitk{st{
>matkasta. N{iss{h{n ei tunnetusti riit{ sinnep{in-osuminen vaan pit{isi saada
>tarkkoja osumia.
Jeps, avainsanana onkin "tarkka osuma". Varsinainen tykkitorni tuskin
sellaista kest{isi. Aikaisemmin mainitsemillani harhautuksella ja naamioinnilla
pyrit{{n nimenomaan minimoimaan sellaisen riski itse taistelutilanteessa.
Pit{isin (IMHO) suurimpana riskin{ lentokoneesta ammuttavaa, laser-valaisulla
ohjattavaa ohjusta/pommia. Muita ehdotuksia?
Itse linnakkeen kest{vyyteen kyll{ luottaisin, mutta nuo n{kyvill{ olevat
vehkeet, tornit ml., vaarassa olisivat. Tykkitornien tuhoaminenhan veisi
linnakkeelta suurimman osan tehosta.
> Jos n{m{ linnakkeemme ovat vain nimellisi{ eli tykin
>ymp{rille on k{{ritty lautah|kkeli niin unohtakaa siin{ tapauksessa koko
>kirjoitukseni.
Cheers, Timo
Tero Narinen
In article <52qbo9$a...@bambu.metla.fi>, timo.h...@metla.fi wrote:
>Heips,
>
>In article <52o268$8...@lut.fi>, tero.n...@lut.fi (Tero Narinen) says:
>
>> Hmmm. Kertokaas nyt minullekin mill{ ohjuksella nuo
>>rannikkolinnakkeet noin vain posautetaan pois kartalta. Eik|s ne sent{{n ole
>>rakennettu ter{sbetonista.
>
>Itse asiassa keskiverto linnakkeen perusrakenne koostuu tavallisesta
>suomalaisesta peruskalliosta (=graniitti), johon on louhittu tarvittavat
>luolat ja k{yt{v{t. Joitakin lis{rakenteita on saatettu valaa betonista
>
>> Risteilyohjukset/vastaavat kyll{ silppuaa pehmeit{
>>rakenteita kuten tutkia, antenneja jne. mutta linnakkeen posauttaminen on niin
>
>>ja n{in. En tunne linnakkeidemme rakennetta sen tarkemmin, mutta jos niit{
>>voidaan miss{{n suhteessa verrata bunkkereihin niin niiden posauttaminen on
>>kaikkea muuta kuin yksinkertaista. USA:kin on vasta kehittyasteella n{iss{
>>penetration-ohjuksissa joilla tuhotaan bunkkereita/vastaavia pitk{st{
>>matkasta. N{iss{h{n ei tunnetusti riit{ sinnep{in-osuminen vaan pit{isi saada
>>tarkkoja osumia.
>
>Jeps, avainsanana onkin "tarkka osuma". Varsinainen tykkitorni tuskin
>sellaista kest{isi. Aikaisemmin mainitsemillani harhautuksella ja naamioinnilla
>pyrit{{n nimenomaan minimoimaan sellaisen riski itse taistelutilanteessa.
>
>Pit{isin (IMHO) suurimpana riskin{ lentokoneesta ammuttavaa, laser-valaisulla
>ohjattavaa ohjusta/pommia. Muita ehdotuksia?
laser/vastaavaan "täsmä"-tähtäykseen perustuvat ohjukset ovat
taistelukärjeltään turhan köykäisiä. Toki pienempikin ohjus ammuttuna
tuuletusluukusta sisään pilaa tykkimiesten päivän. Mitä pommeihin tulee niin
kyllähän toi homma varmaan hoituu 1000 kg:n LGB:llä eli laser-ohjatulla
pommilla, mutta noiden kantaman laskemiseen kilometreinä riittää kyllä yhden
käden sormet etenkin jos itäkalustosta puhutaan. Tämä siis korkealta
pudotettaessa. Matalalta tapahtuvaa pommitusta vastaan meillä on olemassa
useita hyvinkin halpoja ja runsaslukuisia vastakeinoja.
Odottelen edelleen että joku kertoo millä nuo rannikkolinnakkeet
muutetaan höyryksi 100 km:n päästä...
Pasi P Ahopelto
In article <324F79...@cc.hut.fi>, Ile <inis...@cc.hut.fi> wrote:
> Armeijassa meille kerrottiin,että monet tykkitornit kestävät esim.
>lentopommin suoran osuman. Eikä ohjuksella tuhoaminen ole
Riippuu lentopommista, vastaesimerkkeina voisi esittaa Irakilaiset
"pomminkestavat" lentokonesuojat ja Bagdadissa olleen vaestonsuojan.
Tuhoaminen tietysti vaatii suoran osuman...
Kuinka helposti tykkitornin ulkopuoliset osat, kuten maalinosoitus-
jarjestelmat ja tykin putki vaurioituvat ohjusiskussa?
> Ja vaikka tykit saataisiin tuhottua, linnakesaaren valtaaminen ei ole
>niitä helpoimpia tehtäviä. Hyökkäävä osapuoli kärsii todella suuret
>miestappiot.
<snip>
Miksi saari pitaisi vallata, jos sen aiheuttama uhka on poistettu, eli
tykit tuhottu?
Pasi.
Heikki Heinonen
ahop...@cc.helsinki.fi (Pasi P Ahopelto) sez:
>In article <324F79...@cc.hut.fi>, Ile <inis...@cc.hut.fi> wrote:
>> Armeijassa meille kerrottiin,että monet tykkitornit kestävät esim.
>>lentopommin suoran osuman. Eikä ohjuksella tuhoaminen ole
><snip>
>Riippuu lentopommista, vastaesimerkkeina voisi esittaa Irakilaiset
>"pomminkestavat" lentokonesuojat ja Bagdadissa olleen vaestonsuojan.
>Tuhoaminen tietysti vaatii suoran osuman...
Ne Bagdadin väestönsuojat oli muuten suomalaisten rakentamia.
Toivottavasti takuu oli umpeutunut. :)
>Pasi.
Heikki
********* qwe...@clinet.fi **********
******* rumallakin on tunteet *******
***************************************
Tuomas Haarala
Tero Narinen (tero.n...@lut.fi) wrote:
: tuuletusluukusta sisään pilaa tykkimiesten päivän. Mitä pommeihin tulee niin
: pommilla,
Tuli vain t{ss{ mieleen ett{ kuka hiivatti sinn{ l{htee
maalia valaisemaan?-) "Ivan, t{ss{ on valaisulaite. Uitte
tuohon suuntaan 30km ja rantaan noustuanne valaisette
laitteella l{himm{n tykkitornin. Aikaa 12 tuntia, saa
suorittaa." :-D
Ilmastahan tuo toki onnistuu, ilmatorjunta saattaa vain
aavistuksen verran h{irit{.
-Tuoppi-
Ile
Pasi P Ahopelto wrote:
>
> Riippuu lentopommista, vastaesimerkkeina voisi esittaa Irakilaiset
> "pomminkestavat" lentokonesuojat ja Bagdadissa olleen vaestonsuojan.
> Tuhoaminen tietysti vaatii suoran osuman...
Irakilaiset hävittäjälentäjät lensivät paljon koneitaan Iraniin.
Irakilaista jalkaväkeä antautui suurin joukoin. Ehkä meidän pitäisi
luopua Horneteista ja jalkaväestä, kun ei niistä kerran ollut hyötyä
Irakissakaan... Ai niin, eikä ne jenkkien täsmäpommit voi olla kovin
tarkkoja, Irakilaisethan kertoivat niiden osuneen enimmäkseen
siviilikohteisiin... Irak rules!
> Kuinka helposti tykkitornin ulkopuoliset osat, kuten maalinosoitus-
> jarjestelmat ja tykin putki vaurioituvat ohjusiskussa?
Muistaakseni niisä tykeissä ei paljon ollut ulkopuolisia osia muuta kuin
putki. En tiedä mutta luulen että putki vaurioituu kuitenkin aika
helposti _hyvästä osumasta_.
> > Ja vaikka tykit saataisiin tuhottua, linnakesaaren valtaaminen ei ole
> >niitä helpoimpia tehtäviä. Hyökkäävä osapuoli kärsii todella suuret
> >miestappiot.
> <snip>
>
> Miksi saari pitaisi vallata, jos sen aiheuttama uhka on poistettu, eli
> tykit tuhottu?
Sieltä saaresta on hyvä soitella sisämaahan ja kertoa omille joukoille
tärkeää tietoa vihollisen liikkeistä, vahvennuksista ym. Yleensäkin
tuntuu oudolta jättää selustaansa taistelukelpoisia vihollisjoukkoja.
Esim rannikkojääkärikomppania krh:nsa kanssa on varmaan aika ikävä
yllätys vihollisen muonalaivalle. Saarista on hyvä tehdä tiedusteluretkiä
ja sabotaasia.
Hyökkäävälle osapuolelle on tärkeää saada vallatuksi strategisesti
merkittäviä kohteita, joista voi taas jatkaa eteenpäin ja jotka ovat
helppoja puolustaa. Monien saarien maantieteellinen asema tekee niistä
uhan, eivät niinkään ne muutama hassu tykinputki.
------
Ilkka Nissinen
JMT 1 B 418 "Peace through maximum firepower"
02150 Espoo
90-4682418
------
Mika Jalava
In article <52s1du$h...@ousrvr3.oulu.fi>,
Tuomas Haarala <thaa...@tuomi.oulu.fi> wrote:
> Tuli vain t{ss{ mieleen ett{ kuka hiivatti sinn{ l{htee
> maalia valaisemaan?-) "Ivan, t{ss{ on valaisulaite. Uitte
> tuohon suuntaan 30km ja rantaan noustuanne valaisette
> laitteella l{himm{n tykkitornin. Aikaa 12 tuntia, saa
> suorittaa." :-D
Kuinka kaukaa valaisun voi tehdä? Jos maasta voi valaista kuussa
olevan peilin (no joo, onhan se säde jo vietävän iso sillä matkalla,
mutta nyt on kyse joka tapauksessa paljon lyhyemmistä matkoista), niin
kai jonkun tykkitornin voi aika monen kilometrin päästä valaista?
Mika
Tuomas Haarala
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
: Kuinka kaukaa valaisun voi tehdä? Jos maasta voi valaista kuussa
: olevan peilin (no joo, onhan se säde jo vietävän iso sillä matkalla,
: mutta nyt on kyse joka tapauksessa paljon lyhyemmistä matkoista), niin
: kai jonkun tykkitornin voi aika monen kilometrin päästä valaista?
Hm. Tykkitorni ei liene kellu keskell{ taivasta. :-)
En tarkemmin tied{ n{iden harmillisten partikkeleiden
ohjailuista, mutta itse veikkaisin valaisuna k{ytett{v{n
ilmasta tapahtuvaa osoittelua, laivasta k{sin tuo olisi
hieman riskaabelia puuhaa..
No, tiedon puuttessa en ala intt{m{{n, kertokoon joku tiet{v{mpi
LGB:st{ enemm{n jos viitsii.
-Tuoppi-
Mika Iisakkila
thaa...@tuomi.oulu.fi (Tuomas Haarala) writes:
> En tarkemmin tied{ n{iden harmillisten partikkeleiden
> ohjailuista, mutta itse veikkaisin valaisuna k{ytett{v{n
> ilmasta tapahtuvaa osoittelua, laivasta k{sin tuo olisi
> hieman riskaabelia puuhaa..
Ilmasta niitä kai enimmäkseen valaistaan, ei niissä lentokoneista
kuvatuissa videopätkissä huvikseen pidetä ristikkoa maalin päällä
mäjähdykseen asti. Vähemmän puhuttuja asioita Persianlahden sodasta
kuitenkin on, että käytännössä varsin paljon valaisua hoitivat maassa
käkkivät jalkamiehet (aihe ei oikein sovellu teknopropagandaan). Huono
sieltä koneesta on valaista, jos koko maalia ei näe -- irrotushetken
kyllä saa hoidettua sokkona vaikka GPS:n perusteella.
--
comfortably numb
Matti Raustia
Mika Iisakkila (iisa...@beta.hut.fi) wrote:
Ongelmana ilmasta tapahtuvassa maalinvalaisussa on lis{ksi, mik{li pommin
pudottaa ja valaisee sama kone, se, ett{ koneen pit{{ k{yt{nn|ss{ lent{{
korkealla ja hitaasti. Mink{{nlaisia v{ist|liikkeit{ ei my|sk{{n voi
valaisun aikana k{yt{nn|ss{ suorittaa, joten kone on t{ysin it:n armoilla.
--
Matti....@Oulu.Fi
Olli-Jukka Paloneva
In article <52np15$v...@bambu.metla.fi>, ther...@niini.metla.fi (Timo
>
>Mik{li olen tulkinnut oikein, oman vastausartikkelisi aihe oli
>kiinteiden linnakkeiden sotilaallinen merkitys, kun keskustellaan
>saarien luovuttamisesta virkistysk{ytt||n. T{llaiseen hyvin rajattuun ja
>konkreettiseen kysymykseen allekirjoittanut pyrki ottamaan omilla
>vaatimattomilla tiedon siruillaan ja mielipiteill{{n kantaa. Mik{li
>tarkoituksesi onkin puida laajemmin Suomen puolustettavissa olevia
>alueita ja puolustusmahdollisuuksia nykyisen puolustusj{rjestelm{n ja
>mahdollisten uhkakuvien/poliittisten skenaarioiden kannalta, kannattaisi
>ehk{ aloittaa uusi threadi.
Sotahistoria osoittaa (Suomenlinna, Suomen panssarilaivat, Maginot -linja
jne.), että isänmaallisessa hengessä saatetaan luoda rakenneratkaisuja,
jotka eivät vastaa enää aikaansa eli ovat liian pitkällä, että kukaan
vaarantaisi mainetta tokaisemalla:"Hei, miten tää asia, oikein on."
Mielestäni Helsingin saaret ovat turvassa helsinkiläisiltä ja aikanaan
muodostavat paremman luonnonsuojelualueen ELLEI sinne lasketa asukkaita.
Kiinnostaa vain tietää, missä oikein mennään - elämmehän nyt
parlamentarismin aikaa, ja mistäs sitä tietää postata
kansanedustajalleen, ellei tiedä turvallisuus- ja/tai talouspolitiikan
perusteita.
>Joka tapauksessa, koska allekirjoittaneella ei ole kiinnostusta
>osallistua t{m{n threadin puitteissa laajempaan puolustuspoliittiseen
>keskusteluun, olisin iloinen, jos Sin{ et lainaisi kirjoituksiani
>muualla kuin oman artikkelini k{sittelem{ss{ asiayhteydess{ ("kiinte{n
>linnakkeen sotilaallinen merkitys").
Myöhäistä :-) Sinunkin nimesi lienee jo isoveljien datapankissa - for
ever :-)
Ellei otsikoi kuin Riitta Uosukainen ja iltapäivälehdet, ei kukaan
vaivaudu keskustelemaan itse asiastakaan....
Miksi kukaan olisi kommentoinut tähän, jos otsikko olisi akateeminen
koskien kenttälinnoitusta ilma-alivoiman olosuhteissaa....?
>Ko. aiheen k{sittelyss{ olen toki iloisesti mukana, jos minulta jotain
>annettavaa l|ytyy.
Mitä ehdottaisit otsikoksi?
>
>Cheers, Timo
Pohjanmaan kautta....
Oo-Jii
Markus Strand
> Muistaakseni niisä tykeissä ei paljon ollut ulkopuolisia osia muuta kuin
> putki. En tiedä mutta luulen että putki vaurioituu kuitenkin aika
> helposti _hyvästä osumasta_.
Putket nyt ovat muutenkin kulutustavaraa, ja ainakin kriittisimmissä
paikoissa on varaputket valmiina. Vaihtoon menee hieman aikaa, mutta
ei ole todennäköistä, että kaikkiin liinnoituksen tykkeihin tulisi
hyvä osuma samaan aikaan.
t.MStr
Nurmi Timo
In article <52tr08$1...@ousrvr3.oulu.fi>,
Matti Raustia <th...@haapa.oulu.fi> wrote:
>
>Ongelmana ilmasta tapahtuvassa maalinvalaisussa on lis{ksi, mik{li pommin
>pudottaa ja valaisee sama kone, se, ett{ koneen pit{{ k{yt{nn|ss{ lent{{
>korkealla ja hitaasti. Mink{{nlaisia v{ist|liikkeit{ ei my|sk{{n voi
>valaisun aikana k{yt{nn|ss{ suorittaa, joten kone on t{ysin it:n armoilla.
Jos ei ole alue-it-ohjuksia kaytettavissa, niin yli kuuden
kilomertin korkeudesta saanee aika vapaasti valaista maalia.
Tieda sitten miten korkealta voi valaista.
Max.kantamat korkeussuunnassa (noin): Sergei 3, Oerlikon 4 ja
Crotale 6 kilsaa. Asian paremmin tuntevat korjannevat.
TN
>--
>Matti....@Oulu.Fi
Tero Narinen
In article <52tbar$4...@ousrvr3.oulu.fi>, thaa...@tuomi.oulu.fi (Tuomas Haarala) wrote:
>Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
>: Kuinka kaukaa valaisun voi tehdä? Jos maasta voi valaista kuussa
>: olevan peilin (no joo, onhan se säde jo vietävän iso sillä matkalla,
>: mutta nyt on kyse joka tapauksessa paljon lyhyemmistä matkoista), niin
>: kai jonkun tykkitornin voi aika monen kilometrin päästä valaista?
>
> Hm. Tykkitorni ei liene kellu keskell{ taivasta. :-)
> ohjailuista, mutta itse veikkaisin valaisuna k{ytett{v{n
> ilmasta tapahtuvaa osoittelua, laivasta k{sin tuo olisi
> hieman riskaabelia puuhaa..
>
> LGB:st{ enemm{n jos viitsii.
Maalinvalaisun kantamaa rajoittaa mm. maasto ja jos merestä puhutaan
niin maan pallonmuoto. Laserhan kulkee tunnetusti melko suoraan. Avaruudesta
tapahtuvaa maalinvalaisu rajoittaisi todennäköisesti ainakin sää. Jos haluat
valaista pienen kohteen niin et voi olla kovinkaan kaukana. Vaikka 20 km
tuntuu pitkältä matkalta niin nykyaikainen ilmatorjuntaohjus lentää tuota
matkaa noin 20 sekuntia ja maalia valaiseva kone joka lentää suoraa linjaa on
It-ohjukselle helppo maali. Persianlahdella brittiläiset Tornado-pommittajat
käyttivät sodan aluksi toista konetta (tyyppiä en muista) maalinvalaisuun,
mutta saivat laser-podeja käyttöön sodan kuluessa valaisivat sittemmin myös
itse maaleja. Jalkaväki teki toki paljon maalinvalaisua. Huhujen mukaan
Brittien SAS ja jenkkien Delta-yksiköiden sotilaat olivat Irakissa
valmistelemassa maalinvalaisua jo 2 vko ennen ilmasodan alkua.
Laser-ohjattujen aseiden käytölle on niiden rajoitetun kantaman vuoksi
rajoitteena se, että puolustajan ilmatorjunta pitää lamauttaa ennen
hyökkäystä. Koska pudottava kone ei voi väistellä ilmatorjuntaa on ilmasta
tapahtuva valaisua todellakin riskaabeliä touhua. Mitä jonkun esittämään
hauskaan Ivan-kommenttiin tulee niin tuollaista hommaa nuo erikoisjoukkojen
kaverit joutuvat tekemään. Venäjällä on lienee edelleen iso joukko asiaan
perehtyneitä Spetsnaz-sotilaita.
Prusi Timo
Varmasti mahdollinen vihollinen on jo rauhan aikan tiedustellut satelliiteilla tykkien sijainnit, mutta
ovatko saadut koordinaatit tarpeeksi tarkkoja? Nykyaikaisen tornikanuunan tuhoamiseen tarvitaan osuma
reilusti alle 10 metrin päähän tornista (lentokoneesta pudotettavalla pommilla, ohjuksista en tiedä).
Ja sitten tämä linnakkeiden posauttaminen ohjuksilla pois kartalta. Haluaisin nähdä ohjuksen jolla
posautetaan pois yli 10 metriä suomalaista peruskalliota.
Entä linnakkeiden valtaaminen maihinnousulla. Enpä haluaisi olla vihollinen joka siihen hommaan joutuu.
Kuvittelepa itse.
Ensinnäkin sinun pitäisi päästä rantaan. Ei hauskaa. Joudut tulemaan pienillä veneillä (karikkoiset ja
matalat vedet, väylät miinoitettu) joita it-tykit tulittavat suora-ammunnalla jo usean kilometrin
etäisyydeltä ja jos(/kun) pääset rannan tuntumaan alkaa kranaatinheittimien kranaatteja sataa niskaan.
No, pääsit rantaan. Edelleen kranaatinheittimistö syytää kranaatteja niskaasi ja lisäksi sinua tulitetaan
kone- ja rynnäkkökiväärein kiinteistä, betonista valetuista asemista. Puhumattakaan siitä että suurin osa
saaresta on miinoitettu juuri sinun varten. Ei kiva. Lisäksi ota huomioon, että sinä et saa ruoka-,
varuste- etkä ampumatarvikehuoltoa mistään.
Rannikkolinnakkeiden suurimpana uhkana pidän kuitenkin laserohjattuja pommeja/ohjuksia. Mutta entä
valaisu. Laivasta se ei oikein onnistu, siitä pitävät tykit kyllä huolen. Ilmasta se on erittäin vaikeaa.
Joten jäljelle jää maa. Joku Iivana siis päästetään veteen jostain horisontin takaa ja sukeltaa/ui
johonkin lähisaareen (ei mahdotonta, olen kuullut sukelluslaitteista joilla pystyy olemaan 5-10 tuntia
sukelluksissa ja kun Iivanalle annetaan jonkinlainen motorisoitu kulkuväline niin se on hyvinkin
mahdollista muttei kyllä helppoa). Hyvä, Iivana on siis päässyt linnakkeen lähellä olevalle
saarelle/luodolle. Hän pistää valaisulaitteen pystyyn ja alkaa suuntaamaan sitä. Mutta yllätys, yllätys.
Tykit onkin maastoutettu ja lisäksi linnakesaarelle on kylvetty valetykkejä. Joten jos linnakkeella oli
rauhan aikan 5 tykkiä, niin sodan aikana siellä näyttäisi olevan väh. 10 tykkiä (jos nyt parin-kolmen
kilometrin päästä edes pystyt erottamaan hyvin maastoutettua tykkiä). Siis ei olisi kovin helppoa
tämäkään.
Entäpä tykkien tehokkuus. Nykyaikainen tornikanuuna ei edes laukea, ellei se ole suunnattu +-1 piirun
tarkkuudella, eli 20 km etäisyydellä heitto olisi +-20 metriä tähtäyspisteestä. Toki sääolosuhteista ja
a-tarvikkeista johtuvat seikat lisäävät epätarkkuutta, mutta tarkka ase se silti on.
Että silleen. Ainakin minä uskon että ei vihollinen ainakaan meritse Suomeen helpolla tule ja kyllä
meikäläisen jotakin pitäisi tietää kun juuri äskettäin vietin 11 kuukautta useilla eri linnakeilla.
//Timo
Jarto Tarpio
Heikki Heinonen wrote:
> 60 tornikanuunan tuhoamiseen tarvitaan ohjusristeilijä Frunzen koko
> ohjuslasti. Jos joka toinen ohjus osuu ja tuhoaa kohteensa, 60x2=120
> ohjusta 5 miljoonaa kipale = 600 miljoonaa. Kallista.
Ja kaiken vaivannäön jälkeen Frunzea tervehtii moottoroidun
rannikkotykistön tarkka yhteislaukaus jostain metsän siimeksestä :)
Vakavasti puhuen meri on kriisin lähestyessä *täynnä* miinoja ja
RT pitää raivaajat niistä kaukana.
/robin
Timo Herrala
In article <52u2m8$2...@proffa.cc.tut.fi>, x...@proffa.cc.tut.fi (Nurmi Timo) says:
>>Ongelmana ilmasta tapahtuvassa maalinvalaisussa on lis{ksi, mik{li pommin
>>pudottaa ja valaisee sama kone, se, ett{ koneen pit{{ k{yt{nn|ss{ lent{{
>>korkealla ja hitaasti. Mink{{nlaisia v{ist|liikkeit{ ei my|sk{{n voi
>>valaisun aikana k{yt{nn|ss{ suorittaa, joten kone on t{ysin it:n armoilla.
>
>Jos ei ole alue-it-ohjuksia kaytettavissa, niin yli kuuden
>kilomertin korkeudesta saanee aika vapaasti valaista maalia.
>Tieda sitten miten korkealta voi valaista.
>Max.kantamat korkeussuunnassa (noin): Sergei 3, Oerlikon 4 ja
>Crotale 6 kilsaa. Asian paremmin tuntevat korjannevat.
Heips,
Jeps, eip{ tuo linnakkeiden it:n kantama taida kovin suuri olla.
Lis{ksi, uusimmilla valaisuvehkeill{ pystyy jo suorittamaan v{ist|j{kin
(kuinka tehokkaasti, en tied{) valaisun aikana (eli valaisuyksikk| on
vakautettu).
Cheers, Timo
Timo Herrala
Heips,
In article <530unh$i...@lut.fi>, tero.n...@lut.fi (Tero Narinen) says:
> Maalinvalaisun kantamaa rajoittaa mm. maasto ja jos merest{ puhutaan
>niin maan pallonmuoto. Laserhan kulkee tunnetusti melko suoraan. Avaruudesta
>tapahtuvaa maalinvalaisu rajoittaisi todenn{k|isesti ainakin s{{. Jos haluat
>valaista pienen kohteen niin et voi olla kovinkaan kaukana. Vaikka 20 km
>tuntuu pitk{lt{ matkalta niin nykyaikainen ilmatorjuntaohjus lent{{ tuota
>matkaa noin 20 sekuntia ja maalia valaiseva kone joka lent{{ suoraa linjaa on
>It-ohjukselle helppo maali.
Mist{ esim. rt:lle ja kaikille muille tarvitseville 20 km kantavia ohjuksia, siin{p{
kysymys. Uusimmilla valaisulaitteilla ei muuten tarvitse en{{ lent{{ suoraan (itse
valaisinyksikk| vakautettu).
>Persianlahdella brittil{iset Tornado-pommittajat
>k{yttiv{t sodan aluksi toista konetta (tyyppi{ en muista) maalinvalaisuun,
>mutta saivat laser-podeja k{ytt||n sodan kuluessa valaisivat sittemmin my|s
>itse maaleja.
Valaisussa k{ytettiin Buccaneereja, joiden matalalento-ominaisuudet olivat
omiaan riskaabelilla vihulaisalueella lentelyyn.
Cheers, Timo
Heikki Heinonen
Jarto Tarpio <ro...@cc.hut.fi> sez:
>Heikki Heinonen wrote:
>> 60 tornikanuunan tuhoamiseen tarvitaan ohjusristeilijä Frunzen koko
>> ohjuslasti. Jos joka toinen ohjus osuu ja tuhoaa kohteensa, 60x2=120
>> ohjusta 5 miljoonaa kipale = 600 miljoonaa. Kallista.
>Ja kaiken vaivannäön jälkeen Frunzea tervehtii moottoroidun
>rannikkotykistön tarkka yhteislaukaus jostain metsän siimeksestä :)
Jos mä olisin IIvana, ja haluaisin tuhota Helsingin edustan
linnakkeet, niin sehän onnistuisi muutamassa tunnissa. Ensin
ammuttaisiin muutama kymmenen huolellisesti tähdättyä Scudia, vaikkapa
Suursaarelta, joilla tuhottaisiin it-asemat ja viestiyhteydet. Heti
perään hyökättäisiin rannikkolinnakkeita vastaan
taisteluhelikoptereilla. Käsittääkseni mikä tahansa helikopterista
ammuttu panssarintorjunta-ase pystyy tuhoamaan paikallaan jököttävän
tornikanuunan.
>Vakavasti puhuen meri on kriisin lähestyessä *täynnä* miinoja ja
>RT pitää raivaajat niistä kaukana.
Jep. Yllätyshyökkäys voisi kuitenkin onnistua.
>/robin
Iiro Antti Kristian Jantunen
Heikki Heinonen (qwe...@clinet.fi) wrote:
: Jos mä olisin IIvana, ja haluaisin tuhota Helsingin edustan
: linnakkeet, niin sehän onnistuisi muutamassa tunnissa. Ensin
: ammuttaisiin muutama kymmenen huolellisesti tähdättyä Scudia, vaikkapa
: Suursaarelta, joilla tuhottaisiin it-asemat ja viestiyhteydet. Heti
: perään hyökättäisiin rannikkolinnakkeita vastaan
: taisteluhelikoptereilla. Käsittääkseni mikä tahansa helikopterista
: ammuttu panssarintorjunta-ase pystyy tuhoamaan paikallaan jököttävän
: tornikanuunan.
Ensiksikin, SCUD on Irakilaisten versio neukkuohjuksesta.
Toisekseen sen osumatarkkuus on noin kilsan luokkaa. Eli
ei niitä it-asemia ainakaan niillä tuhota.
--
------------------------------------------------------------
Iiro A K Jantunen-...@cc.hut.fi--0400576492--094682650
- "Kuusi miljoonaa Kalevalan lukijaa ei voi olla v{{r{ss{!"
------------------------------------------------------------
Tero Narinen
In article <53biv1$a...@nntp.hut.fi>, ijan...@cc.hut.fi (Iiro Antti Kristian Jantunen) wrote:
>Heikki Heinonen (qwe...@clinet.fi) wrote:
>: Jos mä olisin IIvana, ja haluaisin tuhota Helsingin edustan
>: linnakkeet, niin sehän onnistuisi muutamassa tunnissa. Ensin
>: ammuttaisiin muutama kymmenen huolellisesti tähdättyä Scudia, vaikkapa
>: Suursaarelta, joilla tuhottaisiin it-asemat ja viestiyhteydet. Heti
>: perään hyökättäisiin rannikkolinnakkeita vastaan
>: taisteluhelikoptereilla. Käsittääkseni mikä tahansa helikopterista
>: ammuttu panssarintorjunta-ase pystyy tuhoamaan paikallaan jököttävän
>: tornikanuunan.
>
>Ensiksikin, SCUD on Irakilaisten versio neukkuohjuksesta.
>Toisekseen sen osumatarkkuus on noin kilsan luokkaa. Eli
>ei niitä it-asemia ainakaan niillä tuhota.
linnoitettu ja naamioitu. Ottaen huomioon SCUD:in huonon tarkkuuden niin kyllä
minä veikkaisin että noita tarvitsee enemmän kuin muutaman kymmenen. Mitä
helikoptereihin tulee niin MI-24:n tähtäys/tulenjohto ei kyllä kykene
hyökkäämään pitkästä matkasta tai ainakaan IT-kantaman ulkopuolelta. Jos joku
olettaa pyyhkäisevänsä muutamalla ohjuksella IT:n ulos niin epäilen. Uusia
MI-28 ja Ka-50 koptereita vanjalla on varaa ostaa kuulemma 2-3 kpl vuodessa.
Muuten, eikös venäläisilläkin ole SCUD:ja, mutta irakilaisten SCUD:it tulivat
tunnetuiksi siitä, että niiden kantamaa oli pidennetty irakissa (kuuluisia
insinööritaidoistaan) ja tarkkuus oli ERITTÄIN pahasti kärsinyt (luokkaa
~10km). Ei sen puoleen ei noita vanjan ohjuksiakaan kuulemma voi täsmäaseiksi
kutsua. Eikös nämä SCUD/muut korkean lentoradan ohjukset ole strategisia
pikemminkin kuin taktisia aseita. Eikös SCUD:sta ole myös kemiallisten ja
ydinaseiden levitykseen tarkoitettuja malleja. Tämän SCUD:in
historiasta/malleista en voi täysin olla varma. Lähteeni ovat hiukan
epävarmoja, mutta eivät kuitenkaan täysin mutu-pohjaisia. :)
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518
In article <3256D1...@cc.hut.fi>, Jarto Tarpio <ro...@cc.hut.fi> writes:
> Heikki Heinonen wrote:
>
> Vakavasti puhuen meri on kriisin lähestyessä *täynnä* miinoja ja
> RT pitää raivaajat niistä kaukana.
Muuten; miten ne miinat sinne merelle saadaan, jos l{hestym{ss{ on
maihinnousuarmada? Luulisi, ett{ vihollinen tekee valmistelevaa ty|t{
ja upottaa kaikki miinanlaskijat jo ennalta.
Jos taas miinat lasketaan jo ennen kriisin k{rjistymist{, niin vastapuoli
pit{{ toimea provokaationa sek{ tekosyyn{ vihollisuuksien aloittamiseen.
Pitih{n NL:kin Suomen viimehetken varustautumista ennen "suurta
is{nmaallista sotaa" silkkana provokaationa, jota ei voinut j{tt{{
rankaisematta.
>
> /robin
T:Kari
Jussi Saari
On Mon, 7 Oct 1996, Heikki Heinonen wrote:
> Jarto Tarpio <ro...@cc.hut.fi> sez:
> >Heikki Heinonen wrote:
> >> 60 tornikanuunan tuhoamiseen tarvitaan ohjusristeilij=E4 Frunzen koko
> >> ohjuslasti. Jos joka toinen ohjus osuu ja tuhoaa kohteensa, 60x2=3D120
> >> ohjusta 5 miljoonaa kipale =3D 600 miljoonaa. Kallista.
> >Ja kaiken vaivann=E4=F6n j=E4lkeen Frunzea tervehtii moottoroidun=20
> >rannikkotykist=F6n tarkka yhteislaukaus jostain mets=E4n siimeksest=E4 :=
)
> Jos m=E4 olisin IIvana, ja haluaisin tuhota Helsingin edustan
> linnakkeet, niin seh=E4n onnistuisi muutamassa tunnissa. Ensin
> ammuttaisiin muutama kymmenen huolellisesti t=E4hd=E4tty=E4 Scudia, vaikk=
apa
> Suursaarelta, joilla tuhottaisiin it-asemat ja viestiyhteydet.
Scudia saa tosiaankin aika huolellisesti t=E4hd=E4t=E4 jos meinaa niill=E4=
=20
it-asemia tuhota, sill=E4 Scudin osumatarkkuus on sit=E4 luokkaa ett=E4=20
suurehko kaupunki on jotakuinkin pienin maali johon sill=E4 voi toivoa=20
osuvansa. Scudihan ei ole paljonkaan saksalaisten V-2:ta kehittyneempi=20
ase. Onhan ven=E4l=E4isill=E4 uudempiakin ohjuksia kuin Scudit, mutta ei=20
niill=E4k=E4=E4n kyll=E4 paljon it-asemia tuhota, ihan jo senkin takia ett=
=E4 it on=20
luultavasti jo vaihtoasemissa siin=E4 vaiheessa kun ohjukset saapuvat. Lis=
=E4ksi=20
nuo ohjukset ovat kallista tavaraa ja it=E4naapuri l=F6yt=E4nee niille pare=
mpaakin=20
k=E4ytt=F6=E4 kuin muutaman Sergein ja sodanaikaisen Boforsin silppuaminen.
> Heti
> per=E4=E4n hy=F6k=E4tt=E4isiin rannikkolinnakkeita vastaan
> taisteluhelikoptereilla. K=E4sitt=E4=E4kseni mik=E4 tahansa helikopterist=
a
> ammuttu panssarintorjunta-ase pystyy tuhoamaan paikallaan j=F6k=F6tt=E4v=
=E4n
> tornikanuunan.=20
Jos paikalla ei ole Horneteja tai aluetorjuntaohjuksia (ja=20
todenn=E4k=F6isesti ei ole) tst-hekot pystyisiv=E4t toimimaan aika rauhassa=
=20
it:n kantaman ulottumattomista ilmankin ohjusiskuja. (pst-ohjusten=20
kantamat luokkaa 5-8 km, 23-40mm it-tykkien 2-4 km.) My=F6s hankalimissa=20
paikoissa oleviin it-tykkeihin voisi tarvittaessa tuhlata ohjuksen tai=20
pari, ja ohjaamattomat raketitkin olisivat hyv=E4 vaihtoehto it:n=20
lamauttamiseen.
Todenn=E4k=F6isemmin kuin helikoptereita vihollinen kuitenkin k=E4ytt=E4i=
si=20
luultavasti Su-25:n kaltaisia rynn=E4kk=F6koneita ja niihin sopivia raskaam=
pia=20
rynn=E4kk=F6ohjuksia. Mahdollisesti muutamat koneet lamauttaisivat samalla=
=20
tai hiukan hy=F6kk=E4yst=E4 ennen ilmatorjuntaa esim. rakettirynn=E4k=F6ill=
=E4.=20
Toinen varteenotettava vaihtoehto olisi k=E4ytt=E4=E4 nopeampia koneita,=20
esim. Su-24, ja tulla korkeammalla (liian korkealla ammusit:lle)=20
ohjautuvien pommien kanssa.=20
=20
Ensimm=E4inen vaihtoehto olisi k=E4ytt=F6kelpoinen jos uhkana on=20
aluetorjuntaohjukset: Su-25:n kaltainen kone pystyisi kiertelem=E4=E4n=20
matalalla ja katoamaan riitt=E4v=E4n usein maaston tutkakatveisiin jotta=20
kaukaa olisi jokseenkin mahdotonta osua tutkaohjatulla ohjuksella. Lis=E4ks=
i=20
se kest=E4isi kohtuullisen hyvin mahdollisia ammusit:n osumia. Nopeasti ja=
=20
korkealla sopisi taas paremmin jos torjuntah=E4vitt=E4j=E4t ovat uhkana,=20
t=E4ll=F6in hy=F6kk=E4=E4v=E4t koneet olisi helpompi suojata saattoh=E4vitt=
=E4jill=E4 ja=20
Horneteille tulisi hoppu ehti=E4 paikalle ajoissa. (Torjuntah=E4vitt=E4jien=
ja=20
alueit:n l=F6ytyminen samalta alueelta olisi valitettavasti aika=20
ep=E4todenn=E4k=F6ist=E4 Suomen oloissa...)
N=E4in it-miehen mielipiteen=E4 sanoisinkin ett=E4 rt:n linnakkeet=20
tarvitsisivat ehdottomasti kohdetorjuntaluokan ohjuksia suojakseen jotta=20
niit=E4 voitaisiin kunnolla suojella vihollisen ilma-aseelta. (Jos min=E4=
=20
saisin p=E4=E4tt=E4=E4 niin it=E4naapurin velkoja voitaisiin kuitata lis=E4=
=E4=20
hankkimalla esim. jotain Tunguskan, Torin tai Pantsirin kaltaisia=20
j=E4rjestelmi=E4 jotka antaisivat melkoisesti lis=E4potkua rt:n=20
ilmatorjunnalle. Ja miksei samantien vaikka j=E4=E4k=E4riprikaateillekin...=
)=20
=20
(Rannikkoit:t=E4 paremmin tuntevat korjatkoon jos puhuin pahasti l=E4pi=
=E4=20
p=E4=E4h=E4ni...)
Jussi
Jussi Saari
On Mon, 7 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
> min=E4 veikkaisin ett=E4 noita tarvitsee enemm=E4n kuin muutaman kymmenen=
. Mit=E4=20
> helikoptereihin tulee niin MI-24:n t=E4ht=E4ys/tulenjohto ei kyll=E4 kyke=
ne=20
> hy=F6kk=E4=E4m=E4=E4n pitk=E4st=E4 matkasta tai ainakaan IT-kantaman ulko=
puolelta.=20
Rt:n ilmatorjunta k=E4sitt=E4=E4 tiet=E4=E4kseni 23, 30 ja 40mm tykkej=E4=
. Edes=20
Mi-24:lle ei tuottaisi vaikeuksia pysytell=E4 n=E4iden kantaman=20
ulottumattomissa. (Toinen asia on sitten se ett=E4 se heko ei=20
todenn=E4k=F6isesti huomaisi tykkej=E4 ennen kuin ne ampuvat... Puhumattaka=
an=20
siit=E4 ett=E4 taisteluhelikopteri tuskin olisi kovin todenn=E4k=F6inen val=
inta=20
linnaketta vastaan hy=F6k=E4tt=E4ess=E4.)
> Muuten, eik=F6s ven=E4l=E4isill=E4kin ole SCUD:ja, mutta irakilaisten SCU=
D:it tulivat=20
> tunnetuiksi siit=E4, ett=E4 niiden kantamaa oli pidennetty irakissa (kuul=
uisia=20
> insin=F6=F6ritaidoistaan) ja tarkkuus oli ERITT=C4IN pahasti k=E4rsinyt (=
luokkaa=20
> ~10km). Ei sen puoleen ei noita vanjan ohjuksiakaan kuulemma voi t=E4sm=
=E4aseiksi=20
> kutsua.=20
Ei se nyt ihan kymmenn kilometrin luokkaa tainnut edes irakilaisten=20
ohjusten tarkkuus sent=E4=E4n olla, mutta aika ep=E4tarkkoja kuitenkin.=20
Ven=E4l=E4isten uusimmat ohjukset (esim. Tochka, muistaakseni SS-21=20
NATO-kielell=E4) ovat kuitenkin t=E4sm=E4aseita sanan tiukimmassakin=20
merkityksess=E4. Ohjuksessa on tutkahakup=E4=E4 joka tunnistaa ilmeisesti=
=20
maastonmuodoista sen kohdan johon se on ohjelmoitu osumaan ja=20
ohjaussiivekkeet joilla se pystyy korjaamaan lentorataansa=20
loppuvaiheessa. Osumatarkkuus on 10-20 metrin luokkaa. Villeimm=E4t huhut=
=20
kertovat ett=E4 ohjukseen voisi jopa ohjelmoida v=E4ist=F6liikkeit=E4 lenno=
n=20
loppuvaiheeseen jotta ohjus olisi vaikeampi torjua. Ilmatorjunnalle=20
n=E4ist=E4k=E4=E4n tuskin kuitenkaan on suurta uhkaa, sill=E4 a) t=E4llaisi=
lle=20
kalliille hi-tech -aseille l=F6ytyy varmasti parempaakin k=E4ytt=F6=E4 ja b=
)=20
siin=E4 vaiheessa kun it:n asemat on tiedusteltu, tieto l=E4hetetty=20
ohjuspatterilla, ohjukset suunnattu, ammuttu ja tulossa=20
maalipisteisiins=E4, on it luultavasti jo muissa uusissa asemissa.
Jussi
Mika Jalava
>Ja sitten tämä linnakkeiden posauttaminen ohjuksilla pois kartalta. Haluaisin nähdä ohjuksen jolla
>posautetaan pois yli 10 metriä suomalaista peruskalliota.
Eikös noita ole varastot pullollaan? Riittävän
jämäkällä paukulla riittää 1 per saari tai
vähemmänkin. Saattaa siinä sivussa kyllä Helsinkikin
kärsiä.
Mika
Ilkka P Kokko
>Mist{ esim. rt:lle ja kaikille muille tarvitseville 20 km kantavia ohjuksia, siin{p{
>kysymys. Uusimmilla valaisulaitteilla ei muuten tarvitse en{{ lent{{ suoraan (itse
>valaisinyksikk| vakautettu).
Kuika pitkalle yltaa Helsingin ohjus-it?
Pystyyko se suojaamaan lahimpia linnakkeita?
Kai ilmavoimillekkin on salytetty Helsingin suojausta ja
lahimmat linnakkethan ovat melkolailla keskustassa (matkaa
alle 10km).
ik
--
Tero Narinen
varastot pullollaan. USA:n laivasto on varustamassa Tomcat:insä pommittajiksi,
koska niiden tehtävä on niin sanotusti hävinnyt. Raskaita/pitkän kantaman
ohjuksia käyttäviä pommikoneita ei ole enää jäljellä eikä taida olla
ohjuksiakaan suuria määriä. Ydinaseiden käyttö on sitten asia erikseen.
Tero Narinen
In article <Pine.HPP.3.91.961008...@hepo.cc.lut.fi>, Jussi Saari <sa...@hepo.cc.lut.fi> wrote:
Todennäköisemmin kuin helikoptereita vihollinen kuitenkin käyttäisi
luultavasti Su-25:n kaltaisia rynnäkkökoneita ja niihin sopivia raskaampia
rynnäkköohjuksia. Mahdollisesti muutamat koneet lamauttaisivat samalla
tai hiukan hyökkäystä ennen ilmatorjuntaa esim. rakettirynnäköillä.
Toinen varteenotettava vaihtoehto olisi käyttää nopeampia koneita,
esim. Su-24, ja tulla korkeammalla (liian korkealla ammusit:lle)
ohjautuvien pommien kanssa.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi käyttökelpoinen jos uhkana on
aluetorjuntaohjukset: Su-25:n kaltainen kone pystyisi kiertelemään
matalalla ja katoamaan riittävän usein maaston tutkakatveisiin jotta
kaukaa olisi jokseenkin mahdotonta osua tutkaohjatulla ohjuksella. Lisäksi
se kestäisi kohtuullisen hyvin mahdollisia ammusit:n osumia. Nopeasti ja
korkealla sopisi taas paremmin jos torjuntahävittäjät ovat uhkana,
tällöin hyökkäävät koneet olisi helpompi suojata saattohävittäjillä ja
Horneteille tulisi hoppu ehtiä paikalle ajoissa. (Torjuntahävittäjien ja
alueit:n löytyminen samalta alueelta olisi valitettavasti aika
epätodennäköistä Suomen oloissa...)
Näin it-miehen mielipiteenä sanoisinkin että rt:n linnakkeet
tarvitsisivat ehdottomasti kohdetorjuntaluokan ohjuksia suojakseen jotta
niitä voitaisiin kunnolla suojella vihollisen ilma-aseelta. (Jos minä
saisin päättää niin itänaapurin velkoja voitaisiin kuitata lisää
hankkimalla esim. jotain Tunguskan, Torin tai Pantsirin kaltaisia
järjestelmiä jotka antaisivat melkoisesti lisäpotkua rt:n
ilmatorjunnalle. Ja miksei samantien vaikka jääkäriprikaateillekin...)
SU-25 käytön ongelmana on pitkälti sama kuin helikoptereillakin.
Ohjuksilla on kantamaa mutta tulenjohdolla/tähtäyksellä ei. Venäläiset
pyrkivät saamaan käyttöön näitä oliko se nyt ranskalaisten kanssa yhteistyössä
kehitettyjä harjoitus/lähituki-koneita (JAK-xxx) joissa olisi hiukan
kehittyneempi tulenjohtojärjestelmä. SU-25:n tehokas alue taitaa rajoittua
kantamalle jolla Sergei pystyy kyllä mättämään takaisin. Maalin varmistaminen
ja tunnistus oli liittoumallekin ongelma Persianlahdella, sillä suurimman osan
liittouman tappioista kirjasi 23 mm:n it.
Tero Narinen
Hopsan meinasi mennä kikkailujeni takia Jussin jutut minun nimiini.
Skandiyhteensopimattomuuden takia heitin jussin jutut leikepöydälle ja
takaisin, mutta siitäkös näköjään soppa syntyi. Pahoittelen tapahtunutta.
Tero Narinen
>
>.. Mitä
>> helikoptereihin tulee niin MI-24:n tähtäys/tulenjohto ei kyllä kykene
>puolelta.=20
>
> Rt:n ilmatorjunta käsittääkseni 23, 30 ja 40mm tykkejä
>.. Edes Mi-24:lle ei tuottaisi vaikeuksia pysytellä näiden kantaman
>ulottumattomissa. (Toinen asia on sitten se että se heko ei
>todennäköisesti huomaisi tykkejä ennen kuin ne ampuvat... Puhumattakaan
>siitä että taisteluhelikopteri tuskin olisi kovin todennäköinen valinta
>linnaketta vastaan hyökättessä.)
Ongelmanahan näissä taisteluhelikoptereissa ei yleensä ole etäisyys
maaliin vaan se että etenkin vanhempien koptereiden täytyy mennä 2-3 km päähän
voidakseen tunnistaa/erottaa maalin riittävän tarkasti. Venäläisten uusi
Vikr-ohjushanherätti pelkoa länsipiireissä kunnes todettiin että se pystyy
hyödyntämään 10 km:n kantamastaan vain noin puolet johtuen alkeellisista
tulenjohtojärjestelmistä.
>> Muuten, eikös venäläisilläkin ole SCUD:ja, mutta irakilaisten SCUD:it tulivat
>> tunnetuiksi siitä, että niiden kantamaa oli pidennetty irakissa (kuuluisia
>> Ei sen puoleen ei noita vanjan ohjuksiakaan kuulemma voi täsmäaseiksi
>> kutsua.
>
> Ei se nyt ihan kymmenn kilometrin luokkaa tainnut edes irakilaisten
>Venäläisten uusimmat ohjukset (esim. Tochka, muistaakseni SS-21
>NATO-kielellä) ovat kuitenkin täsmäaseita sanan tiukimmassakin
>merkityksess. Ohjuksessa on tutkahakupää joka tunnistaa ilmeisesti
>maastonmuodoista sen kohdan johon se on ohjelmoitu osumaan ja
>kertovat ett=E4 ohjukseen voisi jopa ohjelmoida väistöliikkeitä lennon
>loppuvaiheeseen jotta ohjus olisi vaikeampi torjua. Ilmatorjunnalle
>kalliille hi-tech -aseille löytyy varmasti parempaakin käyttöä b)
>siinä vaiheessa kun it:n asemat on tiedusteltu, tieto lähetetty
>ohjuspatterilla, ohjukset suunnattu, ammuttu ja tulossa=20
Eivätkös raportit persianlahdelta kertoneet sodan jälkeen että
SCUD:eilta ei suinkaan suojanneet Patriot ohjukset vaan se että useimmat
SCUD:eista tippuivat harmittomasti aavikolle. Saivathan ne muutamia osumiakin
mutta onhan pysähtynyt kellokin oikeassa kahdesti vuorokaudessa. Onhan
vanjalla kunnon ohjuksiakin mutta tarkoitin nimenomaan heidän SCUD:ejaan. Se
että käytettäisiinkö niitä tälläiseen tarkoitukseen, tuskin, ovat tosiaankin
sen verran kalliita vimpaimia että tuskin niitä liikkuviin kohteisiin
tuhlattaisiin.
Tero Narinen
Ilmatorjuntaupseeri lehden mukaan. Siinä vähän lisää mietittävää hyökkäjälle.
Pääkaupunkia suojaanvan Hornetin AMRAAM taitaa kantaa kohtitulevia koneita
vastaan n. 50 km, joten siinä vaiheessa tuskin kukaan osaa sanoa onko Sukhoi
pommittamassa HV:n lentokenttää vaiko rannikkolinnakkeita.
Jarto Tarpio
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518 wrote:
> Muuten; miten ne miinat sinne merelle saadaan, jos l{hestym{ss{ on
> maihinnousuarmada? Luulisi, ett{ vihollinen tekee valmistelevaa ty|t{
> ja upottaa kaikki miinanlaskijat jo ennalta.
Maihinnousun valmistelut kestävät tarpeeksi kauan ja näkyvät sen
verran hyvissä ajoin että ne ehtii laskea. Jos taas vihollinen
lähtee ammuskelemaan miinanlaskijoita, ne aloittavat sodan ennen
kuin ovat itse edes valmiina.
> Jos taas miinat lasketaan jo ennen kriisin k{rjistymist{, niin
> vastapuoli pit{{ toimea provokaationa sek{ tekosyyn{ vihollisuuksien
> aloittamiseen.
Totta. Scenario on suunnilleen samaa kuin Peloista pahin-kirjassa,
jossa valmiusasteet nousivat aina vuorotellen "varmuuden vuoksi".
Kuitenkin miinat ovat puolustusaseita. Jos niiden laskeminen
tulkitaan provokaatioksi, niin vastapuoli jo on hyökkäämässä ja
etsii vain syytä. Ellei sitä tule, voivat järjestää uudet Mainilan
laukaukset tai sukellusveneen, jonka miehistö on raa'asti murhattu
Helsingin edustalla.
> T:Kari
/robin
Osmo Ronkanen
In article <1996Oct8.103024.1@tnclus>,
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518 <kka...@tnclus.tele.nokia.fi> wrote:
>In article <3256D1...@cc.hut.fi>, Jarto Tarpio <ro...@cc.hut.fi> writes:
>> Heikki Heinonen wrote:
>>
>> Vakavasti puhuen meri on kriisin lähestyessä *täynnä* miinoja ja
>> RT pitää raivaajat niistä kaukana.
>
>maihinnousuarmada? Luulisi, ett{ vihollinen tekee valmistelevaa ty|t{
>ja upottaa kaikki miinanlaskijat jo ennalta.
Tuskinpa.
>
>Jos taas miinat lasketaan jo ennen kriisin k{rjistymist{, niin vastapuoli
>pit{{ toimea provokaationa sek{ tekosyyn{ vihollisuuksien aloittamiseen.
>
Sana tekosyy jo kertoo sen että vihollinen olisi hyökännyt muutenkin. Ei
puolustautumuista voi lyöädä laimin siksi että se provosoisi. Esim.
mobilisointi ennen talvisotaa ei vaikuttanut mitenkään Neuvostoliiton
käyttäytymiseen.
>Pitih{n NL:kin Suomen viimehetken varustautumista ennen "suurta
>is{nmaallista sotaa" silkkana provokaationa, jota ei voinut j{tt{{
>rankaisematta.
Mitä tarkoitat?
Osmo
Heikki Heinonen
tero.n...@lut.fi (Tero Narinen) sez:
>In article <53biv1$a...@nntp.hut.fi>, ijan...@cc.hut.fi (Iiro Antti Kristian Jantunen) wrote:
>>Heikki Heinonen (qwe...@clinet.fi) wrote:
>>: Jos mä olisin IIvana, ja haluaisin tuhota Helsingin edustan
>>Ensiksikin, SCUD on Irakilaisten versio neukkuohjuksesta.
>>Toisekseen sen osumatarkkuus on noin kilsan luokkaa. Eli
>>ei niitä it-asemia ainakaan niillä tuhota.
> Allekirjoitan. Eikös nuo ilmatorjunta-asemat yleensä ole hajautettu ja
>linnoitettu ja naamioitu. Ottaen huomioon SCUD:in huonon tarkkuuden niin kyllä
>minä veikkaisin että noita tarvitsee enemmän kuin muutaman kymmenen.
It-asemat on tiedusteltu varmasti hyvin tarkkaan satelliiteista. Eikä
parin hehtaarin saarella juuri auta piiloutuminen tai naamioituminen,
jos niskaan tippuu 1000kg paukku. Lisäksi it-asemia ei tarvitse
kokonaan tuhota, vaan ainoastaan lamauttaa pariksi tunniksi, minkä
ilmahyökkäys kestää.
>Mitä
>helikoptereihin tulee niin MI-24:n tähtäys/tulenjohto ei kyllä kykene
>hyökkäämään pitkästä matkasta tai ainakaan IT-kantaman ulkopuolelta.
Jos ne aikoinaan suunniteltiin tuhoamaan liikkuvia panssarivaunuja
joita puolustettiin parhailla NATO:n it-aseilla, niin oletan että
niiden teho riittää paikallaan jököttäviin T-55:n torneihin ja niitä
puolustaviin pariin Sergeihin.
>Jos joku
>olettaa pyyhkäisevänsä muutamalla ohjuksella IT:n ulos niin epäilen. Uusia
>MI-28 ja Ka-50 koptereita vanjalla on varaa ostaa kuulemma 2-3 kpl vuodessa.
Eikös niitä MI-24:sia ole sijoitettu useita kymmeniä ihan Suomen rajan
pintaan? Johonkin Sallan - Ala-kurtin tienoille, muistaakseni.
Jos nämä kopterit siirrettäisiin vaivihkaa Suursaarelle, niin
lentoaika Helsingin edustalle olisi vain 30 min. Siinä ei ehdittäisi
kutsua mitään hornetteja hätiin.
>Muuten, eikös venäläisilläkin ole SCUD:ja, mutta irakilaisten SCUD:it tulivat
>tunnetuiksi siitä, että niiden kantamaa oli pidennetty irakissa (kuuluisia
>insinööritaidoistaan) ja tarkkuus oli ERITTÄIN pahasti kärsinyt (luokkaa
>~10km). Ei sen puoleen ei noita vanjan ohjuksiakaan kuulemma voi täsmäaseiksi
>kutsua. Eikös nämä SCUD/muut korkean lentoradan ohjukset ole strategisia
>pikemminkin kuin taktisia aseita. Eikös SCUD:sta ole myös kemiallisten ja
>ydinaseiden levitykseen tarkoitettuja malleja. Tämän SCUD:in
>historiasta/malleista en voi täysin olla varma. Lähteeni ovat hiukan
>epävarmoja, mutta eivät kuitenkaan täysin mutu-pohjaisia. :)
No, jos mä täsmennän että Iivana ampuu RT:n niskaan _uusimpia_ lyhyen
kantaman ohjuksiaan. Niiden tarkkuus on varmasti riittävä.
Heikki Heinonen
ijan...@cc.hut.fi (Iiro Antti Kristian Jantunen) sez:
>Ensiksikin, SCUD on Irakilaisten versio neukkuohjuksesta.
US-armyn "Handbook on Soviet groud forces 1975" tuntee peräti 2
Scudia, eli Scud-A:n ja Scud-B:n. C:kin taitaa olla olemassa.
>Toisekseen sen osumatarkkuus on noin kilsan luokkaa. Eli
>ei niitä it-asemia ainakaan niillä tuhota.
No, mä käytin tota Scudia ikäänkuin yleisnimenä lyhyen matkan
ohjuksille. Uusimpien venäläisten ohjusten tarkkuus on varmasti
Jari Jokiniemi
Missähän ne Hornetit muuten ovat silloin, kun Helsingin yllä
taistellaan? Veikkaisin että jossain Kuopion pohjoispuolella.
--
Jari Jokiniemi, jari.jo...@tekla.fi, OH2MPO, OH3BU
Tekla Oy, Koronakatu 1, 02210 Espoo, 90-8879 474
Samu Lehto
In article <JJO.96Oc...@ds10.tekla.fi>, j...@tekla.fi (Jari Jokiniemi) says:
>
>Missähän ne Hornetit muuten ovat silloin, kun Helsingin yllä
>taistellaan? Veikkaisin että jossain Kuopion pohjoispuolella.
Veikkaan, että Suomen Ilmavoimien toiminta tositilanteessa jää yhteen
kamikaze-iskuun.
Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
vastaan.
Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
Mielestäni IT-suoja ja suojautuminen ylipäätänsä, sekä liikkuvuus ovat
Suomen Armeijan pahimpia puutteita tänäpäivänä.
Nykypäivän sodankäynnissä ei enää päde vanha asemasota-malli. Vaikka
PV on silti yrittänyt kehittää alueellisen puolustuksen doktriinia, niin
minusta se ei ole riittävää. Mitä hittoa me teemme traktoreilla varuste-
tuilla jv-prikaateilla. Niiden tulivoima maataistelussa on ehkä riittävä,
mutta niiden it-suoja ja liikkuvuus aiheuttavat sen, että vihollinen pys-
tyy kiertämään, tuhoamaan ne ennen kuin ne edes saavuttavat ryhmitysalueen-
sa. Noh, toivottavasti PV:llä on piilo hihassa ja LKP:ssa takavarikoidaan
kaikki suuryritysten panssaroidut mersut ja muu käypä kalusto :)
Oletuksena tietenkin, että hyökkäys tulee itärajan takaa...
SL
Matti Raustia
Samu Lehto (SSL...@SKProg.pp.fi) wrote:
: Mielestäni IT-suoja ja suojautuminen ylipäätänsä, sekä liikkuvuus ovat
: Suomen Armeijan pahimpia puutteita tänäpäivänä.
: Nykypäivän sodankäynnissä ei enää päde vanha asemasota-malli. Vaikka
: PV on silti yrittänyt kehittää alueellisen puolustuksen doktriinia, niin
: minusta se ei ole riittävää. Mitä hittoa me teemme traktoreilla varuste-
: tuilla jv-prikaateilla. Niiden tulivoima maataistelussa on ehkä riittävä,
: mutta niiden it-suoja ja liikkuvuus aiheuttavat sen, että vihollinen pys-
: tyy kiertämään, tuhoamaan ne ennen kuin ne edes saavuttavat ryhmitysalueen-
: sa. Noh, toivottavasti PV:llä on piilo hihassa ja LKP:ssa takavarikoidaan
: kaikki suuryritysten panssaroidut mersut ja muu käypä kalusto :)
: Oletuksena tietenkin, että hyökkäys tulee itärajan takaa...
JV-prikaateilla lienee k{ytt|tarkoitus se, ett{ kun se prikaati on kerran
ryhmitetty puolustukseen johonkin, se kaivautuu ja kaivautuu ja
kaivautuu..
--
Matti....@Oulu.Fi
Mika Jalava
> Jollet tarkoita ydinohjuksia niin eipä taida olla vanjalla ohjuksia
>varastot pullollaan.
No niitä tietenkin. Ei kai juuri muulla konstilla saa linnoitettuihin
asemiin kovin suurta aluevaikutusta. Paitsi yksi vaihtoehto:
mitenkähän FAE vaikuttaisi esim. tornikanuunoihin?
Se on tietenkin eri asia käyttäisikö kukaan tuohon tarkoitukseen
ydinaseita. Riippuisi tietenkin paljolti sodan laajuudesta ja siitä,
kuinka suuri todellinen tarve linnoitusten (ja Helsingin) valtaukseen
olisi. Mutta mikäli FAE tehoaisi jotenkin rannikkolinnakkeisiin tai
joihinkin niille välttämättömiin oheisvimpaimiin, niin käyttökynnys ei
varmaankaan olisi kovin korkea.
Miten pieniä ydinaseita muuten nykyään suurvalloilla on? Voisi
kuvitella että aivan pienen taktisen ydinlatauksen käyttö olisi
jonkinlaisessa sotatilanteessa jopa niin puolusteltavaa, ettei siitä
väkisin seuraisi mitään maailmanlaajuista ydinsotaa. Esimerkiksi jos
suhteellisen pienellä miehityksellä pyörivien rannikkolinnakkeiden
räjäyttäminen taivaan tuuliin olisi mahdollista ilman että lähimpiin
siviilikohteisiin aiheutettaisiin vakavaa vahinkoa, voisi olla että
siitä selviäisi "pelkällä" poliittisella myrskyllä ilman "sen toisen"
suurvallan sotilaallisia operaatioita.
Mika
Tero Narinen
In article <53eqbc$a...@crawler.dlc.fi>, qwe...@clinet.fi (Heikki Heinonen)
wrote:
>>Mitä
>>helikoptereihin tulee niin MI-24:n tähtäys/tulenjohto ei kyllä kykene
>>hyökkäämään pitkästä matkasta tai ainakaan IT-kantaman ulkopuolelta.
>
>Jos ne aikoinaan suunniteltiin tuhoamaan liikkuvia panssarivaunuja
>joita puolustettiin parhailla NATO:n it-aseilla, niin oletan että
>niiden teho riittää paikallaan jököttäviin T-55:n torneihin ja niitä
>puolustaviin pariin Sergeihin.
auttamatta vanhentunut (onneksi). Venäjän armeijan johtokin on sen havainnut.
Hehän itkevät ääneen saadakseen nykyaikaisempia koptereita.
>>Jos joku
>>olettaa pyyhkäisevänsä muutamalla ohjuksella IT:n ulos niin epäilen. Uusia
>>MI-28 ja Ka-50 koptereita vanjalla on varaa ostaa kuulemma 2-3 kpl vuodessa.
>
>Eikös niitä MI-24:sia ole sijoitettu useita kymmeniä ihan Suomen rajan
>pintaan? Johonkin Sallan - Ala-kurtin tienoille, muistaakseni.
kopteria vertaa esim. Apacheen niin siinä vaiheessa on tehty jo iso virhe.
Hind on alunperin (muistaakseni) jalkaväen tukemisen tarkoitettu ja
aseistuksena yleensä raketteja. Sitä ei kannata missään oloissa verrata
Apacheen, Havoc:iin, Hokum:iin tai Rooivalk:iin. Hind on kyllä nykymittapuun
mukaan lelu noihin verrattuna. Puhumattakaan siitä, että tähän päivään asti
moinen hyökkäys hekoilla ei ole kuulunut vanjan helikopterien
käyttökohteisiin.
>Jos nämä kopterit siirrettäisiin vaivihkaa Suursaarelle, niin
>lentoaika Helsingin edustalle olisi vain 30 min. Siinä ei ehdittäisi
>kutsua mitään hornetteja hätiin.
tullen aika liukkaasti. Hana pohjassa jos ajaa 30 min. niin on kyllä jo
kaukana helsingin eteläpuolella.
>>Muuten, eikös venäläisilläkin ole SCUD:ja, mutta irakilaisten SCUD:it tulivat
>>tunnetuiksi siitä, että niiden kantamaa oli pidennetty irakissa (kuuluisia
>>insinööritaidoistaan) ja tarkkuus oli ERITTÄIN pahasti kärsinyt (luokkaa
>>~10km). Ei sen puoleen ei noita vanjan ohjuksiakaan kuulemma voi täsmäaseiksi
>>kutsua. Eikös nämä SCUD/muut korkean lentoradan ohjukset ole strategisia
>>pikemminkin kuin taktisia aseita. Eikös SCUD:sta ole myös kemiallisten ja
>>ydinaseiden levitykseen tarkoitettuja malleja. Tämän SCUD:in
>>historiasta/malleista en voi täysin olla varma. Lähteeni ovat hiukan
>>epävarmoja, mutta eivät kuitenkaan täysin mutu-pohjaisia. :)
>
>No, jos mä täsmennän että Iivana ampuu RT:n niskaan _uusimpia_ lyhyen
>kantaman ohjuksiaan. Niiden tarkkuus on varmasti riittävä.
>
huippunykyaikaisia täsmä aseita niin voimme muutenkin heittää hanskat tiskiin
odottaa kuolemaa...
'''Tero Narinen''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
'''Skinnarilankatu 28 F 17'''"BEWARE THE FURY OF A PATIENT MAN"''''
'''53850 Lappeenranta'''''''''''''''''''-John Dryden'''''''''''''''
'''tero.n...@lut.fi'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
'''p.05-4517579''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
'''http://www.lut.fi/~tnarinen'''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Tero Narinen
In article <53g69a$9...@idefix.eunet.fi>, SSL...@SKProg.pp.fi (Samu Lehto) wrote:
>In article <JJO.96Oc...@ds10.tekla.fi>, j...@tekla.fi (Jari Jokiniemi)
> says:
>>
>>Missähän ne Hornetit muuten ovat silloin, kun Helsingin yllä
>>taistellaan? Veikkaisin että jossain Kuopion pohjoispuolella.
>
> Veikkaan, että Suomen Ilmavoimien toiminta tositilanteessa jää yhteen
>kamikaze-iskuun.
> Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
>vastaan.
> Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
>
>Suomen Armeijan pahimpia puutteita tänäpäivänä.
> Nykypäivän sodankäynnissä ei enää päde vanha asemasota-malli. Vaikka
>PV on silti yrittänyt kehittää alueellisen puolustuksen doktriinia, niin
>minusta se ei ole riittävää. Mitä hittoa me teemme traktoreilla varuste-
>tuilla jv-prikaateilla. Niiden tulivoima maataistelussa on ehkä riittävä,
>mutta niiden it-suoja ja liikkuvuus aiheuttavat sen, että vihollinen pys-
>tyy kiertämään, tuhoamaan ne ennen kuin ne edes saavuttavat ryhmitysalueen-
>sa. Noh, toivottavasti PV:llä on piilo hihassa ja LKP:ssa takavarikoidaan
>kaikki suuryritysten panssaroidut mersut ja muu käypä kalusto :)
> Oletuksena tietenkin, että hyökkäys tulee itärajan takaa...
jotain voi saada aikaiseksi. Onhan noissa ilmasta-ilmaan tulivoimaa enemmän
kuin normaalisti jenkkien lentotukialuksella. Irakiin meitä on nykypäivänä
turha verrata. Meidän lentäjien koulutustaso ja valintakriteerit ovat hiukan
eri tasoa kuin mitä irakilla oli/on. Ja niin on muuten
nykypäivänä/tulevaisuudessa koneetkin...
Tero Narinen
sijoitettu raha on mennyt hukkaan. Jos saman verran olisi laitettu normaalien
tuotantoon olisi "tulivoimaa" huomattavasti helpompi käyttää. Ydinaseiden
käyttö on aina poliittinen päätös. Useimmat poliitikot pitävät niiden käytöstä
koituvaa hintaa turhan korkeana. Otetaampa esimerkkinä jugoslavian
sotarikokset. Tuhansia kuoli. Mutta siitä vasta älämölö olisi noussut jos
näistä 50 olisi kuollut tacnukeen jollain saarella.
Jaakko A Weuro
On Tue, 8 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
> In article <53d73g$7...@ahti.hut.fi>, mja...@ahti.hut.fi (Mika Jalava) wrote:
> >In article <5317iq$4...@cc.tut.fi>, Prusi Timo <p15...@proffa.cc.tut.fi> wrote:
> >
> >>Ja sitten tämä linnakkeiden posauttaminen ohjuksilla pois kartalta. Haluaisin
> > nähdä ohjuksen jolla
> >>posautetaan pois yli 10 metriä suomalaista peruskalliota.
> >
> >Eikös noita ole varastot pullollaan? Riittävän
> >jämäkällä paukulla riittää 1 per saari tai
> >vähemmänkin. Saattaa siinä sivussa kyllä Helsinkikin
> >kärsiä.
> Jollet tarkoita ydinohjuksia niin eipä taida olla vanjalla ohjuksia
> varastot pullollaan. USA:n laivasto on varustamassa Tomcat:insä pommittajiksi,
> koska niiden tehtävä on niin sanotusti hävinnyt. Raskaita/pitkän kantaman
> ohjuksia käyttäviä pommikoneita ei ole enää jäljellä eikä taida olla
> ohjuksiakaan suuria määriä.
Eikos Tomcatien hyllytys johdu pikemminkin siit{, ett{ ne alkavat
olla jo hiukan vanhentuneita...jenkeillahan olisi tarkoitus korvata
Tomcatit Horneteilla...vai olenko nyt ymm{rt{nyt aivan vaarin?
Jaakko WWW
KARI KAUTTO puh. 511 29973, VALIMO 10/518
>>Pitih{n NL:kin Suomen viimehetken varustautumista ennen "suurta
>>is{nmaallista sotaa" silkkana provokaationa, jota ei voinut j{tt{{
>>rankaisematta.
>
> Mitä tarkoitat?
Sit{, ett{ kun Suomessa oltiin j{tetty puolustus hunnigolle jo
pitk{{n ja viimein huomattiin, ett{ ilmapiiri kiristyy Euroopassa.
No sitten tuli suomalaisille hirve{ h{t{ saada enemm{n ja uudempia
aseita maahan. Sen kyll{ ven{l{iset huomasivat ja k{yttiv{t sit{
propagandassaan. Osoittivat siten, ett{ suomalaiset haluavat sotaa,
kun sill{ tavalla aseita haalivat. Siit{ "johtop{{t|ksen{" keksiv{t,
ett{ hy|k{t{{n ensin ennenkuin nuo natsit p{{sev{t {iti-ven{j{lle.
Alkuper{inen ajatukseni oli kysy{, ett{ mit{ takeita meill{ on siit{,
ett{ seuraavalla(?) kerralla v{litt|m{t valmistelut ehdit{{n tehd{
ajoissa. Nyky{{nh{n paasataan sit{ kuinka ei synny varsinaista sotaa,
vaan vain erikoisjoukkojen "rajoitettuja operaatioita" (esim. nopea
isku Helsinkiin, jonka j{lkeen Suomi on polvillaan).
Onko kuviteltavissa tilanne, ett{ Ven{j{ pit{{ laajat sotaharjoitukset
jossain Suomenlahden pohjukassa ja vakuuttaa niiden olevan vain
puolustukselliset? Siin{ vaiheessa Suomessa ollaan (toivottavasti)
varpaillaan, mutta tuskin tehd{{n viel{ mit{{n konkreettista.
Sitten n{m{ sotaharjoitukset eiv{t lopukaan, vaan ylitt{v{t nopeasti
rajan ja yritt{v{t saada t{rke{t alueet vallattua ja muita sitten
moukaroida toimintakyvytt|miksi.
Jos siis tulevista yhteenotoista tulee nopeita ja rajuja, kuten olen
lukenut v{itett{v{n, niin n{ink| se k{visi? Onko jokin toinen skenaario
todenn{k|isempi tai uskottavampi?
> Osmo
T:Kari
Jussi Saari
On Tue, 8 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
> Ongelmanahan n=E4iss=E4 taisteluhelikoptereissa ei yleens=E4 ole =
et=E4isyys=20
> maaliin vaan se ett=E4 etenkin vanhempien koptereiden t=E4ytyy menn=E4 2-=
3 km p=E4=E4h=E4n
> voidakseen tunnistaa/erottaa maalin riitt=E4v=E4n tarkasti.
2-3km taitaa kuitenkin olla hiukan alakanttiin oleva arvio. Esimerkiksi=
=20
uusimman Ilmatorjunnan vuosikirjan arvio Mi-24:n laitteiden mahdollistamast=
a=20
maksimiet=E4isyydest=E4 on ep=E4m=E4=E4r=E4iset "alle 5km", jolla ymm=E4rt=
=E4isin=20
tarkoitettavan hiukan enemm=E4n kuin 2-3 kilometri=E4. Joka tapauksessa 2-3=
=20
km matkakin olisi kuitenkin Sergeille aika paljon; jos AUK I:n ajoilta=20
oikein muistan niin 2.2km taisi Sergein olla normaali tulenavauset=E4isyys.=
=20
No, oli miten oli, ei sill=E4 kuitenkaan rt:n linnakkeiden suojaamisen=20
kannalta paljon merkityst=E4 taida olla, sill=E4 helikopteri taitaa sittenk=
in=20
olla aika ep=E4todenn=E4k=F6inen vaihtoehto siihen teht=E4v=E4=E4n k=E4ytet=
t=E4v=E4ksi.
> Ven=E4l=E4isten uusi=20
> Vikr-ohjushanher=E4tti pelkoa l=E4nsipiireiss=E4 kunnes todettiin ett=E4 =
se pystyy=20
> hy=F6dynt=E4m=E4=E4n 10 km:n kantamastaan vain noin puolet johtuen alkeel=
lisista=20
> tulenjohtoj=E4rjestelmist=E4.
En sano ettei voisi pit=E4=E4 paikkaansa, mutta kuulostaa aika yll=E4tt=
=E4v=E4lt=E4=20
kun ottaa huomioon ett=E4 Su-25T:ss=E4 on kuitenkin muistaakseni aika=20
monipuoliset laitteet. TV-kamera, valonvahvistin, l=E4mp=F6kamera ja=20
siipiripustimeen kiinitett=E4v=E4 tutkas=E4ili=F6 eiv=E4t oikein vastaa min=
un=20
k=E4sityst=E4ni alkeellisesta tulenjohtoj=E4rjestelm=E4st=E4...
=20
Jussi
Jussi Saari
On Tue, 8 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
> SU-25 k=E4yt=F6n ongelmana on pitk=E4lti sama kuin helikoptereill=
akin.=20
> Ohjuksilla on kantamaa mutta tulenjohdolla/t=E4ht=E4yksell=E4 ei.
Uskaltaisin kuitenkin ep=E4ill=E4 Su-25:n j=E4rjestelmien kantamaksi=20
reilustikin yli kahta-kolmea kilometri=E4, ihan jo siit=E4kin syyst=E4 ett=
=E4=20
muuten Kh-25/29 -tyypisten rynn=E4kk=F6ohjusten kanssa joudutaan menem=E4=
=E4n=20
aika l=E4helle itse aseen minimikantamaa. Lis=E4ksi pit=E4=E4 muistaa ett=
=E4=20
rt:n tornikanuunoita tuhottaessa on syyt=E4 olettaa ett=E4 lent=E4j=E4 tiet=
=E4=E4=20
tarkalleen miss=E4 ne sijaitsevat eik=E4 niit=E4 n=E4in olle tarvitse=20
t=E4hystysj=E4rjestelmill=E4 varsinaisesti etsi=E4 vaan suunnataan j=E4rjes=
telm=E4t=20
tiedettyyn paikkaan, katsotaan miss=E4 se itse torni on, lukitaan ohjus ja=
=20
laukaistaan. Luulisi onnistuvan viidest=E4 kilometrist=E4 (v=E4hint=E4=E4n)=
=20
suuremmitta vaikeuksitta.
> Ven=E4l=E4iset=20
> pyrkiv=E4t saamaan k=E4ytt=F6=F6n n=E4it=E4 oliko se nyt ranskalaisten ka=
nssa yhteisty=F6ss=E4=20
> kehitettyj=E4 harjoitus/l=E4hituki-koneita (JAK-xxx) joissa olisi hiukan=
=20
> kehittyneempi tulenjohtoj=E4rjestelm=E4.=20
Ei tuosta koneesta kyll=E4 Su-25:n korvaajaa saa tekem=E4ll=E4k=E4=E4n,=
=20
panssaroimaton ja hidas kone ei kertakaikkiaan sovellu l=E4hitulitukeen=20
v=E4h=E4nk=E4=E4n kunnollisella ilmatorjunnalla varustettua vihollista vast=
aan,=20
olkoon sitten kuinka hienot ranskalaiset elektroniikat tahansa.=20
> SU-25:n tehokas alue taitaa rajoittua=20
> kantamalle jolla Sergei pystyy kyll=E4 m=E4tt=E4m=E4=E4n takaisin. Maalin=
varmistaminen=20
> ja tunnistus oli liittoumallekin ongelma Persianlahdella, sill=E4=20
> suurimman osan liittouman tappioista kirjasi 23 mm:n it.
Jotain kuutta-seitsem=E4=E4 kilometri=E4 muistaisin mainitun jossakin=20
tyypilliseksi Maverickin laukaisuet=E4isyydeksi... Ongelmana oli=20
k=E4sitt=E4=E4kseni enemm=E4nkin maalin tunnistuksen vaikeus (tuolta et=E4i=
syydelt=E4=20
ei pystynyt l=E4mp=F6kamerasta kunnolla varmistaan oliko kuuma piste=20
aavikolla kenties T-72, auringon l=E4mmitt=E4m=E4 iso kivi, vai l=E4j=E4 ir=
akilaisten=20
polttamia autonrenkaita..) kuin ammusit:n kantaman ulottuville tuleminen.=
=20
Uskallan hiukan ep=E4ill=E4 tuotakin arviota ett=E4 suurin osa pudotuksis=
ta=20
olisi tullut 23mm:n kalustolla. Ei nyt ole mit=E4=E4n l=E4hteit=E4 t=E4ss=
=E4 mist=E4=20
voisi tarkkoja lukuja siteerata, mutta ep=E4ilisin ett=E4 yli puolet=20
pudotuksista irakilaiset taisivat saada ohjuksilla. (Sen muistan varmaksi=
=20
ett=E4 olkap=E4=E4ohjukset pudottivat 12 konetta.) Edes ammusit:n pudotuksi=
sta=20
en oikein usko vedett=E4v=E4n 23mm:n tykin osuutta kovin suureksi, sill=E4=
=20
liittouman koneet eiv=E4t paljon alle kahdessa kilometrissa viihtyneet ja=
=20
jos silloin t=E4ll=F6in sy=F6ksypommituksen tms. yhteydess=E4 pikaisesti al=
empana=20
k=E4v=E4isiv=E4tkin, niin ei siin=E4 ajassa Sergeill=E4 kuitenkaan viel=E4 =
konetta=20
pudoteta.
> Hopsan meinasi menn=E4 kikkailujeni takia Jussin jutut minun nimi=
ini.=20
> Skandiyhteensopimattomuuden takia heitin jussin jutut leikep=F6yd=E4lle j=
a=20
> takaisin, mutta siit=E4k=F6s n=E4k=F6j=E4=E4n soppa syntyi. Pahoittelen t=
apahtunutta.
???
Kyll=E4 minun p=E4=E4tteell=E4ni kaikki ainakin n=E4kyi ihan kunnolla ilm=
an=20
mit=E4=E4n sotkuja...
Jussi
Jussi Saari
On Wed, 9 Oct 1996, Heikki Heinonen wrote:
> It-asemat on tiedusteltu varmasti hyvin tarkkaan satelliiteista.
Jos rannikkoilmatorjunta yht=E4=E4n samalla tavalla toimii kuin=20
j=E4=E4k=E4riprikaatin it niin tykit vaihtelevat asemia sen verran usein et=
t=E4=20
esim. satelliittitiedustlun voi unohtaa. Samaten jos tiedustelukone tai=20
-lennokki on lent=E4nyt l=E4helt=E4 niin silloin ainakin takuulla vaihdetaa=
n=20
asemia. (Ja j=E4tet=E4=E4n paljastuneisiin asemiin valeasemat.)
> jos niskaan tippuu 1000kg paukku. Lis=E4ksi it-asemia ei tarvitse
> kokonaan tuhota, vaan ainoastaan lamauttaa pariksi tunniksi, mink=E4
> ilmahy=F6kk=E4ys kest=E4=E4.
Todenn=E4k=F6isimmin ven=E4l=E4iset yritt=E4isiv=E4t lamauttaa it:t=E4 si=
ten ett=E4=20
kaikki koneet eiv=E4t hy=F6kk=E4=E4 kerralla, vaan silloin kun osa koneista=
=20
hy=F6kk=E4=E4 itse kohteisiin muut kiertelev=E4t l=E4hist=F6ll=E4 tarkkaile=
massa=20
ymp=E4rist=F6=E4 valmiina hy=F6kk=E4=E4m=E4=E4n it-asemiin jos hy=F6kk=E4=
=E4vi=E4 koneita aletaan=20
jostakin tulittaa.
=20
> >Mit=E4=20
> >helikoptereihin tulee niin MI-24:n t=E4ht=E4ys/tulenjohto ei kyll=E4 kyk=
ene=20
> >hy=F6kk=E4=E4m=E4=E4n pitk=E4st=E4 matkasta tai ainakaan IT-kantaman ulk=
opuolelta.=20
> Jos ne aikoinaan suunniteltiin tuhoamaan liikkuvia panssarivaunuja
> joita puolustettiin parhailla NATO:n it-aseilla, niin oletan ett=E4
> niiden teho riitt=E4=E4 paikallaan j=F6k=F6tt=E4viin T-55:n torneihin ja =
niit=E4
> puolustaviin pariin Sergeihin.
Luultavasti riitt=E4isi. Mutta rynn=E4kk=F6kone soveltuisi silti teht=E4v=
=E4=E4n=20
paljon paremmin ja olisi vaikeampi torjua (p=E4=E4sisi nopeammin paikalle,=
=20
pystyisi helpommin toimimaan it:n kantaman ulottumattomista, ja p=E4=E4sisi=
=20
nopeammin karkuun).=20
=20
> No, jos m=E4 t=E4smenn=E4n ett=E4 Iivana ampuu RT:n niskaan _uusimpia_ ly=
hyen
> kantaman ohjuksiaan. Niiden tarkkuus on varmasti riitt=E4v=E4.
Jos ven=E4l=E4iset aikovat k=E4ytt=E4=E4 uusimpia lyhyen kantaman ohjuksi=
aan rt:n=20
lamauttamisen yhteydess=E4 niin yksinkertaisempaa lienee tuhota niill=E4 it=
se=20
tornikanuunat (jotka ovat ja pysyv=E4t siin=E4 mihin ne on rakennettu, tois=
in=20
kuin it-tykit).
Jussi
Tero Narinen
In article <Pine.HPP.3.91.961010...@hepo.cc.lut.fi>, Jussi Saari <sa...@hepo.cc.lut.fi> writes:
|> On Tue, 8 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
|> kannalta paljon merkitystä taida olla, sillä helikopteri taitaa sittenkin
|> olla aika epätodennäköiinen vaihtoehto siihen tehtävään käytettäväksi
Tästä olen kyllä samaa mieltä.
|> En sano ettei voisi pitää paikkaansa, mutta kuulostaa aika yllättävältä
|> kun ottaa huomioon että Su-25T:ssä on kuitenkin muistaakseni aika
|> monipuoliset laitteet. TV-kamera, valonvahvistin, lämpökamera ja
|> siipiripustimeen kiinitettävät tutkasäiliöt eivät oikein vastaa minun
|> käsitystäni alkeellisesta tulenjohtojärjestelmästä...
Onkos tämä SU-25T miten uusi malli. Vanjallahan on hienouksia mm.
SU-37, Ka-50 joissa ominaisuuksia riittää, mutta käytössä niitä ei laajemmassa
mitassa vielä ole.
Mitä 23 mm:een tulee niin Persianlahdella liitouman tappioista tuli
noin puolet AAA:lla (yli 30), tälle löysin vahvistuksen. Muistan jossain nähneeni
listan, jossa olisi tarkempi erittely, mutten sitä tähän hätään löytänyt. Siitä
minulla ei ole tietoa olisi kyseessä ajoneuvoihin sijoitettu vai hinattava, mutta
23:n osuus yllämainitusta luvusta oli yllättävän suuri...
--
Matti Raustia
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
: Miten pieniä ydinaseita muuten nykyään suurvalloilla on? Voisi
: kuvitella että aivan pienen taktisen ydinlatauksen käyttö olisi
: jonkinlaisessa sotatilanteessa jopa niin puolusteltavaa, ettei siitä
: väkisin seuraisi mitään maailmanlaajuista ydinsotaa. Esimerkiksi jos
Pienist{ ydilatauksista puheen ollen: Suomessakin k{yt|ss{ olevalla
kentt{tykeill{ 152H55 ja 152K89 voidaan ampua 0,4kt:n latauksia.
--
Matti....@Oulu.Fi
Jaakko A Weuro
On 10 Oct 1996, Osmo Ronkanen wrote:
> In article <53g69a$9...@idefix.eunet.fi>,
> Samu Lehto <SSL...@SKProg.pp.fi> wrote:
> >In article <JJO.96Oc...@ds10.tekla.fi>, j...@tekla.fi (Jari Jokiniemi) says:
> >>
> >>Missähän ne Hornetit muuten ovat silloin, kun Helsingin yllä
> >>taistellaan? Veikkaisin että jossain Kuopion pohjoispuolella.
> >
> > Veikkaan, että Suomen Ilmavoimien toiminta tositilanteessa jää yhteen
> >kamikaze-iskuun.
> > Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
> >vastaan.
> > Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
>
> Horneteissa ratkaisevaa onkin laatu eikä määrä. Noi vertaukset Irakiin
> voidaan työtää suoraan perseeseen. Irakin tapa käyttää hävittäjiä
> sodassa on lentää ne piiloon naapurimaihin.
>
> Osmo
>
No eipä Irakilla juurikaan olisi ollut koneistaan hyötyä
sen jälkeen kun kiitoradat, tutkat yms. kalusto oli pommitettu
ns. tuhannen pillun päreiksi...
Inttiä käymättömänä en tiedä juurikaan Suomen tutkapuolesta,
mutta luulisi,että ryssillä riittää arsenaalia muuttamaan
ne rautaromuksi...
Saattaa olla lentäjillä hieman orpo olo jos ne joutuu tappelemaan
pelkästään oman tutkansa varassa. Suurhyökkäyksen sattuessa niillä
(Horneteilla) olisi varmaan täysi työ pitää itsensä hengissä, saati
sitten estää ryssien pommareita.
Mutu-pohjalta,
Jaakko WWW
Antti 'Kontti' Kontiainen
Samu Lehto wrote:
> Veikkaan, että Suomen Ilmavoimien toiminta tositilanteessa jää yhteen
> kamikaze-iskuun.
> Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
> vastaan.
> Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
Jos oletetaan vihollisen tulevan idästä, ei Suomella koskaan
ole varaa edes taistella ilmaherruudesta. Siksi oli järkevä ostaa
F/A-18 (Huomaa A) Hornetteja... Koska ilmavoimat eivät voi valloittaa
Suomea, ainoastaan tukea maavoimia. Samasta syystä itse näkisin Hornet-
tejen tärkeimmäksi tehtäväksi tukea maavoimia rynnäköillä ja taktisilla
iskuilla.. Katsellessani Suomen tiestöä, niin väitän että jokainen
Suomen Hornet voidaan sijoittaa erilliseen tukikohtaan. Lentokone suojan
rakentaminen ja naamiointi tuskin kestää hirveän kauaa.. Joten jos jo-
kainen kone on hajautettu ympäri Suomea, on niiden tuhoaminen kentälle
pikkusen hankalampaa, ja Hornet ei ilmassa ole aivan huono kone.
Lisäksi pitää huomioida koulutuksen taso. Tämän päivän Helsingin Sanomat
kertoivat miten joissakin yksiköissä venäjällä lentäjät saavat vain 30
lentotuntia VUODESSA... Miten hyviä lentäjiä siten kehittyy???
Itse en ole menettänyt uskoani ilmavoimiin, kyllä ne hetken meitä palve-
levat... Mutta minähän olenkin vain tyhmä sissi alikessu....
Kontti
--
Antti 'Kontti' Kontiainen, email:Antti.Ko...@Helsinki.fi
Homepage: http://www.partio.fi/~kontti
Jaakko A Weuro
On Thu, 10 Oct 1996, Antti 'Kontti' Kontiainen wrote:
> Samu Lehto wrote:
>
> > Veikkaan, että Suomen Ilmavoimien toiminta tositilanteessa jää yhteen
> > kamikaze-iskuun.
> > Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
> > vastaan.
> > Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
>
> Jos oletetaan vihollisen tulevan idästä, ei Suomella koskaan
> ole varaa edes taistella ilmaherruudesta. Siksi oli järkevä ostaa
> F/A-18 (Huomaa A) Hornetteja... Koska ilmavoimat eivät voi valloittaa
> Suomea, ainoastaan tukea maavoimia. Samasta syystä itse näkisin Hornet-
> tejen tärkeimmäksi tehtäväksi tukea maavoimia rynnäköillä ja taktisilla
> iskuilla..
Tyhm{ kysymys:
Mitenk|h{n n{m{ iskut toteutetaan, jos vanjalla ilmaherruus...
eik|s se tarkoita sit{, ett{ ne m{{r{{ silloin meiningin yl{ilmoissa?
Mutu pohjalta,
Jaakko WWW
Osmo Ronkanen
In article <53g69a$9...@idefix.eunet.fi>,
Samu Lehto <SSL...@SKProg.pp.fi> wrote:
>In article <JJO.96Oc...@ds10.tekla.fi>, j...@tekla.fi (Jari Jokiniemi) says:
>>
>>Missähän ne Hornetit muuten ovat silloin, kun Helsingin yllä
>>taistellaan? Veikkaisin että jossain Kuopion pohjoispuolella.
>
>kamikaze-iskuun.
> Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
>vastaan.
> Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
Horneteissa ratkaisevaa onkin laatu eikä määrä. Noi vertaukset Irakiin
Osmo Ronkanen
In article <325CDD...@helsinki.fi>,
Antti 'Kontti' Kontiainen <Antti.Ko...@Helsinki.FI> wrote:
>Samu Lehto wrote:
>
>> Veikkaan, että Suomen Ilmavoimien toiminta tositilanteessa jää yhteen
>> kamikaze-iskuun.
>> Mitä hyötyä oli Irakin paristasadasta hävittäjästä USA:n 2000 konetta
>> vastaan.
>> Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
>
>ole varaa edes taistella ilmaherruudesta. Siksi oli järkevä ostaa
>F/A-18 (Huomaa A) Hornetteja... Koska ilmavoimat eivät voi valloittaa
>Suomea, ainoastaan tukea maavoimia. Samasta syystä itse näkisin Hornet-
>tejen tärkeimmäksi tehtäväksi tukea maavoimia rynnäköillä ja taktisilla
>iskuilla..
Horneteihin nimenomaan ei hankita rynnäköintiaseistusta. Tällä ei tee
mitään, jos vihollisella on ilmaherruus. Hornetien tarkoitus on
nimenomaan estää vihollista saamasta ilmaherruutta. Pitää muistaa että
Venäjä tuskin hyökkää Suomeen koko kalustollaan. Sodan syttyessä sillä
on liuultavasti tärkeimpiäkin kohteita. Suomen puolustusvoimia ei
kertakaikkaan ole mitoitettu torjumaan Venäjän täysimittaista
strategista hyökkäystä. Lisäksi Horneteja voidaan käyttää ottamaan
ilmaherruus paikallisesti. Tällä tavoi syntyvään aukkoon armaija
haluaisi taisteluhelikoptereita.
Osmo
Koivum{ki Tero
Tero Narinen (tnar...@lut.fi) wrote:
: Mitä 23 mm:een tulee niin Persianlahdella liitouman tappioista tuli
: noin puolet AAA:lla (yli 30), tälle löysin vahvistuksen. Muistan jossain nähneeni
: listan, jossa olisi tarkempi erittely, mutten sitä tähän hätään löytänyt. Siitä
: minulla ei ole tietoa olisi kyseessä ajoneuvoihin sijoitettu vai hinattava, mutta
: 23:n osuus yllämainitusta luvusta oli yllättävän suuri...
Olisikohan tuo Sergeijuttu tullut siitä, että tietääkseni Brittien
Tornadoille aiheutti Irakin ammus-it sen verran tappioita, että
rynnäköistä lentokenttiä vastaan luovuttiin. Ja pääkalustona oli Sergei.
Tosin suurin osa kentistä ehti vaurioitua pahoin. Tämä ei tosin ole mitään
eksaktia faktaa, eikä lukemassani tekstissä mainittu mitään lukuja, mutta
idea oli suunnilleen tämä. Korjatkoot viisaammat.
Tero K.
Jussi Saari
On 10 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
> |> En sano ettei voisi pit=E4=E4 paikkaansa, mutta kuulostaa aika yll=
=E4tt=E4v=E4lt=E4
> |> kun ottaa huomioon ett=E4 Su-25T:ss=E4 on kuitenkin muistaakseni aika
> |> monipuoliset laitteet. TV-kamera, valonvahvistin, l=E4mp=F6kamera ja
> |> siipiripustimeen kiinitett=E4v=E4t tutkas=E4ili=F6t eiv=E4t oikein vas=
taa minun
> |> k=E4sityst=E4ni alkeellisesta tulenjohtoj=E4rjestelm=E4st=E4...
> =09Onkos t=E4m=E4 SU-25T miten uusi malli. Vanjallahan on hienouksia mm.
> SU-37, Ka-50 joissa ominaisuuksia riitt=E4=E4, mutta k=E4yt=F6ss=E4 niit=
=E4 ei laajemmassa
> mitassa viel=E4 ole.
Su-25T (tai Su-34 tai Su-39 tai mika sen nykyinen nimitys talla=20
viikolla nyt sitten onkaan...) on Su-25:n kaksipaikkaisen harjoitusversion=
=20
pohjalta kehitetty yksipaikkainen kone. Parannuksia on lahinna=20
elektroniikassa ja aseistuksessa. Kone on ollut sarjatuotannossa jo pari=20
vuotta, mutta ilmeisesti rahapulasta johtuen tuotanto on takellellut ja=20
vasta n.50 konetta on ilmeisesti saatu kayttoon. Kone on kuitenkin=20
toistaiseksi ainoa vahankaan merkittavassa maarin kayttoon saatu kone=20
joka pystyisi kayttamaan mainitsemaasi Vikhr-ohjusta. (Ka-50:ia ei=20
tietaakseni ole kaytossa sitakaan vertaa...)
=20
> =09Mit=E4 23 mm:een tulee niin Persianlahdella liitouman tappioista tuli
> noin puolet AAA:lla (yli 30), t=E4lle l=F6ysin vahvistuksen. Muistan=20
> jossain n=E4hneeni listan, jossa olisi tarkempi erittely, mutten sit=E4=
=20
> t=E4h=E4n h=E4t=E4=E4n l=F6yt=E4nyt.
Itse puolestani loysin yhdelta www-sivulta (webcom.com/~amraam) listan=20
jonka mukaan 40:sta menetetysta koneesta (helikoptereita ei ole tassa=20
muuten mukana) 11 pudotti ammusilmatorjunta, 24 it-ohjukset ja yhden=20
pudotti MiG-25. Lisaksi oli nelja menetysta joiden aiheuttajista ei ollut=
=20
varmuutta. (En kylla mene vannomaan etta tama lahde olisi sen=20
oikeellisempi kuin sinun lahteesi... Mutta mielenkiintoista silti havaita=
=20
miten erilaista tietoa samasta aiheesta tuntuu nakojaan liikkuvan...)
> Siit=E4
> minulla ei ole tietoa olisi kyseess=E4 ajoneuvoihin sijoitettu vai=20
> hinattava, mutta 23:n osuus yll=E4mainitusta luvusta oli yll=E4tt=E4v=E4n=
suuri...
Itse en ole mitaan lukuja nahnyt, ihan vaan mutu-tuntumalta arvelin=20
etta 57-100mm aseilla olisi pudotettu enemman koneita kuin suht.=20
lyhytkantamaisilla 23-millisilla. Samaten mutu-tuntumalta arvelisin etta=20
23 mm aseista ZSU-23-4 -it-panssarivaunut tutkaohjattuine tykkeineen=20
olisivat osuneet nopeissa maalitilanteissa (muunlaisia tuskin paljon oli=20
kun liittouman koneet eivat ilmeisesti 23:n kantaman alapuolella=20
pitempaan juuri viihtyneet) huomattavasti perinteista kasin suunnattavaa=20
Sergeita paremmin. Mutta mitaan faktatietoa tama ei siis ole ja saatan=20
hyvin olla vaarassakin.
=09Jussi
Ossi Mantylahti
>Noh, toivottavasti PV:llä on piilo hihassa ja LKP:ssa takavarikoidaan
>kaikki suuryritysten panssaroidut mersut ja muu käypä kalusto :)
Korjatkaa nyt jos olen väärässä, mutta eivätkös maastoautot saaneet
aikanaan verohelpotuksia sillä perusteella, että SA-tilanteessa jokainen
maastokelpoinen kärry alistetaan puolustuvoimille.
Fab
--
#include <disclaimer.h> /* My opinions are my own */
Olli-Jukka Paloneva
In article <msg57020.thr-...@online.tietokone.fi>,
>
>>Noh, toivottavasti PV:llä on piilo hihassa ja LKP:ssa takavarikoidaan
>>kaikki suuryritysten panssaroidut mersut ja muu käypä kalusto :)
>
>Korjatkaa nyt jos olen väärässä, mutta eivätkös maastoautot saaneet
>aikanaan verohelpotuksia sillä perusteella, että SA-tilanteessa jokainen
>maastokelpoinen kärry alistetaan puolustuvoimille.
Kyllä, mutta sitten ihmiset ostivat herrasmiesmaastureita ja todettiin,
ettei veronkiertoa voida isänmaallisuudenkaan nimissä sallia....
Armeijassa tosin voi saada hyviä pakko-otettavia Mersuja, Volvoja,
Volkswageneita ja maastomoottoripyöriä....
>Fab
Oo-Jii
Tero Narinen
In article <Pine.HPP.3.91.961014...@hepo.cc.lut.fi>, Jussi Saari <sa...@hepo.cc.lut.fi> wrote:
>On Wed, 9 Oct 1996, Jaakko A Weuro wrote:
>
>> =09Eikos Tomcatien hyllytys johdu pikemminkin siit{, ett{ ne alkavat=20
>> =09olla jo hiukan vanhentuneita...jenkeillahan olisi tarkoitus korvata
>> =09Tomcatit Horneteilla...vai olenko nyt ymm{rt{nyt aivan vaarin?=20
>
> Käsittääkseni Tomcatien poistamiseen käytöstä on lähinnä
>kaksi syytä, toinen se että ne eivät ole enää välttämättömiä (NL:n massiivinen
>ohjusisku tukialusosastoa vastaan ei enää kuulu uhkakuviin), toinen se
>että vanhoina ja isoina koneina ne ovat hankalia ja kalliita käyttää
>(vaativat paljon huoltoa, paljon polttoainetta, paljon tilaa
>tukialuksella) verrattuina pienempiin ja uudempiin Horneteihin.
Tomcat poistuu käytöstä kyllä, mutteivat aivan vielä.
LANTIRN-varustetut Tomcatit palvelevat laivasto-osastoissa parasta aikaa.
F-14B ja F-14D pysynevät laivuekäytössä aina 2000-luvulle saakka.
Tulevaisuuden tukialuskoneina jenkeillä lienee F-18E/F ja JSF.
Tero Narinen
In article <Pine.SOL.3.91.961009...@kruuna.Helsinki.FI>, Jaakko A Weuro <we...@cc.helsinki.fi> wrote:
>
>
>On Tue, 8 Oct 1996, Tero Narinen wrote:
>
>> In article <53d73g$7...@ahti.hut.fi>, mja...@ahti.hut.fi (Mika Jalava) wrote:
>> >In article <5317iq$4...@cc.tut.fi>, Prusi Timo <p15...@proffa.cc.tut.fi>
> wrote:
>> >
>> >>Ja sitten tämä linnakkeiden posauttaminen ohjuksilla pois kartalta.
> Haluaisin
>> > nähdä ohjuksen jolla
>> >>posautetaan pois yli 10 metriä suomalaista peruskalliota.
>> >
>> >Eikös noita ole varastot pullollaan? Riittävän
>> >jämäkällä paukulla riittää 1 per saari tai
>> >vähemmänkin. Saattaa siinä sivussa kyllä Helsinkikin
>> >kärsiä.
>> Jollet tarkoita ydinohjuksia niin eipä taida olla vanjalla ohjuksia
>> varastot pullollaan. USA:n laivasto on varustamassa Tomcat:insä
> pommittajiksi,
>> koska niiden tehtävä on niin sanotusti hävinnyt. Raskaita/pitkän kantaman
>> ohjuksia käyttäviä pommikoneita ei ole enää jäljellä eikä taida olla
>> ohjuksiakaan suuria määriä.
>
>
Taidat kyllä olla hiukan aikaasi edellä. Tulevaisuudessa on tarkoitus
tehdä F-18 E/F:stä pääkone jenkkien tukialuksilla. F-18 E/F on kuitenkin vielä
prototyppiasteella ja ei siis ole tulossa laajenpaan käyttöön ihan vielä. A-6
Intruderit ovat parhaillaan viimeisillä purjehduksillaan ja poistuvat pian
käytöstä (2-3 kk kuluttua?). Tähän väliin jää tyhjiö (A-6 -->F-18E), joka
tilapäisesti täytetään F-14 koneilla. Uudemmilla koneilla varustetut F-14B ja
F-14D kykenevät kuljettamaan kohtuullisen ketterästi mukavankokoisen
pommikuorman ja LANTIRN-podilla varustettuna taitaa täsmäaseiden käyttökin
onnistua. Jos parin vuoden sisään tulisi joku isompi konflikti jossain päin
maailmaa, niin näkisimme kyllä F-14:n pöllyttämässä mutaa. Kyllähän F-14
poistuu käytöstä ajastaan, mutta lieneekö ennen vuotta 2000. Tuskin.
Jussi Saari
On Wed, 9 Oct 1996, Jaakko A Weuro wrote:
> =09Eikos Tomcatien hyllytys johdu pikemminkin siit{, ett{ ne alkavat=20
> =09olla jo hiukan vanhentuneita...jenkeillahan olisi tarkoitus korvata
> =09Tomcatit Horneteilla...vai olenko nyt ymm{rt{nyt aivan vaarin?=20
K=E4sitt=E4=E4kseni Tomcatien poistamiseen k=E4yt=F6st=E4 on l=E4hinn=E4 =
kaksi syyt=E4,=20
toinen se ett=E4 ne eiv=E4t ole en=E4=E4 v=E4ltt=E4m=E4tt=F6mi=E4 (NL:n mas=
iivinen=20
ohjusisku tukialusosastoa vastaan ei en=E4=E4 kuulu uhkakuviin), toinen se=
=20
ett=E4 vanhoina ja isoina koneina ne ovat hankalia ja kalliita k=E4ytt=E4=
=E4=20
(vaativat paljon huoltoa, paljon polttoainetta, paljon tilaa=20
tukialuksella) verrattuina pienempiin ja uudempiin Horneteihin.=20
Jussi
Kyosti Huhtala
Osmo Ronkanen wrote:
> Horneteihin nimenomaan ei hankita rynnäköintiaseistusta. Tällä ei tee
> mitään, jos vihollisella on ilmaherruus. Hornetien tarkoitus on
> nimenomaan estää vihollista saamasta ilmaherruutta. Pitää muistaa että
> Venäjä tuskin hyökkää Suomeen koko kalustollaan. Sodan syttyessä sillä
> on liuultavasti tärkeimpiäkin kohteita. Suomen puolustusvoimia ei
> kertakaikkaan ole mitoitettu torjumaan Venäjän täysimittaista
> strategista hyökkäystä. Lisäksi Horneteja voidaan käyttää ottamaan
> ilmaherruus paikallisesti. Tällä tavoi syntyvään aukkoon armaija
> haluaisi taisteluhelikoptereita.
>
> Osmo
60 Hornetilla ei tueta hekojen käyttöä, vaan yhtä hekoa varten tarvitaan
ehkä pari Hornettia. Vaikutukseen hekoja taas tarvittaisiin noin 100,
joten Hornet-vajaus on 140. Kaiken lisäksi 100 hekoa vie 200-300
lentäjää. Herätkää jo, ei Suomella ole varaa hekoihin.
--
Kyösti
huh...@jyu.fi, http://www.stat.jyu.fi/~huhtala
Mikko J Särelä
Antti 'Kontti' Kontiainen (Antti.Ko...@Helsinki.FI) wrote:
: Jos oletetaan vihollisen tulevan idästä, ei Suomella koskaan
: ole varaa edes taistella ilmaherruudesta. Siksi oli järkevä ostaa
: F/A-18 (Huomaa A) Hornetteja... Koska ilmavoimat eivät voi valloittaa
: Suomea, ainoastaan tukea maavoimia. Samasta syystä itse näkisin Hornet-
: tejen tärkeimmäksi tehtäväksi tukea maavoimia rynnäköillä ja taktisilla
: iskuilla..
Eiköhän tuo maavoimien rynnäköiden tukeminen yhä edelleen ole tykistön ja
Krh:n tehtävä. Ne kun soveltuvat siihen paremmin. Horneteilla riittää kyllä
puuhaa vihollisen koneiden toiminnan häiritsemisessä.
Mikko
LaskAU
Juhana Räsänen
h...@mono.cs.tut.fi (Heiko M. Romu (Grrr...)) writes:
> Reservikoneita toki tarvittaisiin; en usko, että ilmavoimien kalustovääpeliä
> yhtään harmittaisi, vaikka koneita olisi luolat pullollaan. Mutta ilmassa
> niitä ei voi kauhean montaa olla yhtä aikaa. Lentoliikennettä ohjaavat
> sanovat, että viisikymmentäkin nopeaa konetta Etelä-Suomen yllä on melkoinen
> hässäkkä ja jos määrät kasvavat satoihin, tulee todella ongelmia.
Harjoituksen puutetta. (Kuulin jostain jne. että) Israelin ilmavoimilla
on satoja koneita ja ne saadaan maan ilmatilaan vaikka kaikki kerralla.
Eipä taida olla juuri Etelä-Suomea suurempi tila pyörittää koneita...
No, lennätyssysteemit lienevät siellä hieman hiotummat olosuhteiden
pakosta.
Juhana
Heiko M. Romu (Grrr...)
In article <53g69a$9...@idefix.eunet.fi> SSL...@SKProg.pp.fi (Samu Lehto) writes:
> Suomi ei _todellakaan_ tarvitse 60 Hornetia - tarvitaan vähintään 600.
Reservikoneita toki tarvittaisiin; en usko, että ilmavoimien kalustovääpeliä
yhtään harmittaisi, vaikka koneita olisi luolat pullollaan. Mutta ilmassa
niitä ei voi kauhean montaa olla yhtä aikaa. Lentoliikennettä ohjaavat
sanovat, että viisikymmentäkin nopeaa konetta Etelä-Suomen yllä on melkoinen
hässäkkä ja jos määrät kasvavat satoihin, tulee todella ongelmia.
Persianlahdellakin, jossa lento_suoritteiden_ määrä oli hirmuinen, ei yhtä
tehtävää suorittaneessa kokoonpanossa ollut kuin kymmeniä koneita.
HMR
Olli-Jukka Paloneva
In article <32633D...@jyu.fi>, Kyosti Huhtala <huh...@jyu.fi> says:
>
>60 Hornetilla ei tueta hekojen käyttöä, vaan yhtä hekoa varten tarvitaan
>ehkä pari Hornettia. Vaikutukseen hekoja taas tarvittaisiin noin 100,
>joten Hornet-vajaus on 140. Kaiken lisäksi 100 hekoa vie 200-300
>lentäjää. Herätkää jo, ei Suomella ole varaa hekoihin.
Mutta mitä sillä 6 mrd:lla sitten oikein tehtäisiin? Perustettaisiinko
verkosto kaupallisia edustustoja?
>--
>Kyösti
>huh...@jyu.fi, http://www.stat.jyu.fi/~huhtala
Oo-Jii
Pekka R{ty
Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
> Tero Narinen <tero.n...@lut.fi> wrote:
>
>> Jollet tarkoita ydinohjuksia niin eipä taida olla vanjalla ohjuksia
>>varastot pullollaan.
>Miten pieniä ydinaseita muuten nykyään suurvalloilla on? Voisi
>kuvitella että aivan pienen taktisen ydinlatauksen käyttö olisi
>jonkinlaisessa sotatilanteessa jopa niin puolusteltavaa, ettei siitä
>väkisin seuraisi mitään maailmanlaajuista ydinsotaa. Esimerkiksi jos
>suhteellisen pienellä miehityksellä pyörivien rannikkolinnakkeiden
>räjäyttäminen taivaan tuuliin olisi mahdollista ilman että lähimpiin
>siviilikohteisiin aiheutettaisiin vakavaa vahinkoa, voisi olla että
>siitä selviäisi "pelkällä" poliittisella myrskyllä ilman "sen toisen"
>suurvallan sotilaallisia operaatioita.
Ettei tarvitsisi spekuloida tallakin aiheella:
Maanalainen bunkkeri tms rakenne on aika hyvin suojattu joukkotuho-
aseeksi tarkoitetun ydinaseen tuhovaikutuksilta
1) G/n-Sateilyn lapaiseman maakerroksen on suuri, kuvun pienempi,
samaten siis sateilyn vaimennus.
Vaimennuskerroin metrin maan alla olevalle bunkkerille on
on 0.002-0.004, 10 cm terasta vaimentaa noin 0.1 kertoimella.
Kuvussa siis sateilee, bunkkerissa ei. Sateilyn biologiset
vaikutukset ovat hitaita. (akuutin sat.sair. hitaita siis).
600 rad tappaa 90-100 % 1-6 viikon kuluessa. Latentti aika
n 1 vko.
Suoran sateilyn esimerkkiarvoja
1 kt 160 m 30 000 rem => bunkkeri 90 rem
10 kt 464 m 100 000 rem => bunkkeri 300 rem, kupu 10 000 rem.
10 kt 770 m 10 000 rem => bunkkeri 30 rem, kupu 1000 rem
100 kt 1280 m 10 000 rem
100 kt 830 m 100 000 rem
jne.
Kantalinnoitetun aseman suojauskyky on lienee kuitenkin parempi
kuin simppeli "metri maan alla" rakenteen. Onko ?
2) Lamposateilyn "karvennys" tai "flash-burn" vaikutus on jopa
rajahdyksesta katsottuna "varjossa" vahempi, saati sitten maakella-
rissa, tai kantalinnoitteessa.
Syttyneet tulipalot ovat huomioitava aspekti.
3) Panssarin tarkoitus on suojata paine-iskulta. Ihmiset ja talot
hajoavat paljon pienella paineilla kuin teraskupu. Suojaa kohtuul-
lisen tehokkaasti.
Terasbetoninen, maahan haudattu 20 cm paksu betonibunkkeri
jonka halkaisijaksi on ympyrana maaritelty 6 m saa
vakavia vauroita 220-280 psi ylipaineiskusta, tai vauroita
(halkeilua yms) 100-220 psi iskusta. (rt-kupu kestavampi ?)
Esimerkkeja paineiskuista:
1 kt 80 m 200 psi (max overpressure)
10 kt 180 m 200 psi
100 kt 380 m 200 psi
1 Mt 800 m 200 psi
Edelleen kantalinnoite ....
4) Maan shokki-isku aiheutta vaurioita jos kyseessa on pintarajaytys.
Vaurioetaisyys on verrannollinen pommin aiheuttaman kraaterin
kokoon. Esim Pienehko ja hyvin suunniteltu rakenne karsii vakavat
vauriot (romahtaa) jos se on 1.25 kraaterin halkaisijaa
nollapisteesta, tai kevyet vauriot (halkeilua) 2.5 kraaterin
halkaisijaa nollapisteesta.
Esimerkkeja pintarajaytys kraatereista graniittiin:
1 kilotonni Kraateri d = 32 m
10 kT d = 80 m
100 kT d = 128 m
Kohdat 1-4 => Ydinase ei nayta olevan aivan helppo keino "siivota"
kantalinnoitteet rannikolta.
Edllisia tietoja epailevat voivat referoida julkaisua
"the effects of nuclear weapons", 1977, Gladdstone & Dolan,
US Goverment printing office.
P.R.
P.S. Edelleen olen sita mielta etta ydinsota on tapahtumana
kohtuullisen paska juttu.
Mika Jalava
>Maanalainen bunkkeri tms rakenne on aika hyvin suojattu joukkotuho-
>aseeksi tarkoitetun ydinaseen tuhovaikutuksilta
Säteilyn osalta vaikutukset todellakin ovat liian hitaita ja
linnoitteet varmaan suojaavat hyvin. Mutta kuinkahan hyvin tykit ja
niiden oheistarvikkeet kestävät painetta ja lämpöä? Minkä verran
rannikkotykistössä lienee optiikaa, huonosti suojattuja mekaanisia
välineitä, viestiyhteyksiä yms. jotka ovat ydinräjähdyksen
mahdollisesti vaurioitettavissa? Onko kaikki varusteet
kantalinnoitetuissa asemissa suojattu niin hyvin että ne selviävät
toimintakunnossa, vaikka isku olisi sellainen että _kaikki_ esillä
oleva (siis ei kunnolla panssaroitu tai maan alle kaivettu) tuhoutuu?
Linnoittamaton kenttätykistö kun on sitä luokkaa että parhaimmillaan
sen saisi muutamalla haulikon laukauksella aika hankalaan
tilanteeseen...
Mika
Pekka R{ty
In article <54olc3$7...@kruuna.Helsinki.FI>,
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>>>>Jollet tarkoita ydinohjuksia niin eipä taida olla vanjalla ohjuksia
>>>>varastot pullollaan.
1) Kysymys A
>>>Miten pieniä ydinaseita muuten nykyään suurvalloilla on?
2) Kysymys B
>>>Voisi
>>>kuvitella että aivan pienen taktisen ydinlatauksen käyttö olisi
>>>jonkinlaisessa sotatilanteessa jopa niin puolusteltavaa, ettei siitä
>>>väkisin seuraisi mitään maailmanlaajuista ydinsotaa. Esimerkiksi jos
>>>suhteellisen pienellä miehityksellä pyörivien rannikkolinnakkeiden
>>>räjäyttäminen taivaan tuuliin olisi mahdollista ilman että lähimpiin
>>>siviilikohteisiin aiheutettaisiin vakavaa vahinkoa, voisi olla että
>>>siitä selviäisi "pelkällä" poliittisella myrskyllä ilman "sen toisen"
>>>suurvallan sotilaallisia operaatioita.
3) Kohta C
>Tällainen linnoite tuhitaanluonnollisesti
>pintaräjäytyksenä. 10 kt:n rähähteellä riittää mainiosti n. 100 metrin
>tarkkuus.
4) Kohta D
No niin,
viitaten kohtaan A on hyva muistaa etta useat asejarjestelmat on
suunniteltu kahtaiskayttoisiksi, eli seka konventionaalisiksi
etta ydinaseisiksi. Tunnetuin lienee amerikkalainen Tomahawk
risteilyohjus.
Venajan itameren laivaston kahtaiskayttoaseita on ollut 84-128
taktista ydinasetta "The military balancen mukaan", nama sijoi-
tettuna risteilyohjuksiin. Aseita siis on.
Tasapuolisuuden nimissa todettakoon etta on niita "niilla toi-
sillakin".
Kummankin puolesta todettakoon etta ovat ilmoittaneet etteivat
pida y-aseita aluksilla normaalioloissa. Ilmoitukset Itar-TASS
1993, Nato - rooma 1991.
Miten pienia ydinaseet voivat olla ? Kirjallisuudessa puhutaan
1 kT rajahteista. (Vastasiko B ?).
Jos Suomen rannikkopuolustus raivattaisiin kohta D:n tyyppisella
hyvin moneen kohtaan kohdistetulla pinta-rajaytys ydin sota-
toimella, herattaisi se mahdollisesti enemmankin huomiota
kuin kohdan C arvio. Ainakin y-saasteen leviaminen vallitsevien
tuulien suuntaan olisi laajamittaista, johtuen tietysti
suuresta maarasta pinta-rajaytyksia.
Asiaan liittyy tietenkin myos doktriini rajoitun ydinsodan
mahdollisuudesta ja mielekkyydesta. Toisaalta on myos olemassa
sitoumuksia ydinaseiden kayttamattomyydesta niita omaamattomia
vastaan. Lisaksi on myos sitoumuksia ensikaytosta pidattymisesta.
Hyva huomio on myos havaita etta Itameren alue ei ole ydinaseiden
suhteen painopiste-alue. MM. venajan Strategiset ohjusjoukot
sijaitsevat muilla alueilla. (pohjoinen laivasto n. 600 kpl,
maasijoitus n 1300 kpl ja jentokonesijoitteisia n. 1600 kpl).
(edelleen, muistakaa se tasapuolisuus ...)
Sita ovatko aserajoitussopimukset vaikuttaneet naihin maariin
voisi joku toinen valaista ?
Praty
P.S. Clausevits: "Sota on politiikan jatkamista ..."
P.S.S. Ydinsota on huonoa politiikkaa... (Praty)