Yksiköiden koot ja muita tyhmiä kys ymyksiä?
Kimmo Salokannel
Tervehdys kaikille =)
Onko olemassa jotain yleismaailmallista mallia miten armeijat
rakentuvat? Siis ryhmä, joukkue, komppania jne? Ja montako miestä niihin
yleensä kuuluu? Jos ei ole yleismaailmallista niin onko länsimaista?
Miten Suomessa?
Mitä tarkoittaa että divisioona/prikaati/rykmentti/mikätahansa on
sodanvahvuinen?
Jos on moottoroitu jalkaväkidivisioona niin onko siinä yhtä monta miestä
kun tavallisessa jalkaväkidivisioonassa? Tarkoittaako moottoroitu sitä
että divisioonalla on niin paljon ajoneuvoja että pystyy siirtämään
kaikki miehensä yhdellä kertaa?
Aloitetaan nyt noilla =)
--
Kimmo Salokannel
_____________________________________________________________________
I'm not a complete idiot, some parts are missing.
Kalle Rantanen
> Onko olemassa jotain yleismaailmallista mallia miten armeijat
> rakentuvat? Siis ryhmä, joukkue, komppania jne? Ja montako miestä niihin
> yleensä kuuluu? Jos ei ole yleismaailmallista niin onko länsimaista?
Yleismaailmallista ei ole, koot ja nimitykset vaihtelevat maan ja ajan
mukaan.
--
Kalle Rantanen <kara...@jippii.fi>
<http://www.sci.fi/~tomcat14/>
"There's a great woman behind every idiot."
- John Lennon
Pertti
"Kalle Rantanen" <kara...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:all04s$5jk$1...@juuri.cc.lut.fi...
> "Kimmo Salokannel" <kimmo.sa...@lut.fi> wrote in message
> > Onko olemassa jotain yleismaailmallista mallia miten armeijat
> > rakentuvat? Siis ryhmä, joukkue, komppania jne? Ja montako miestä niihin
> > yleensä kuuluu? Jos ei ole yleismaailmallista niin onko länsimaista?
>
> Yleismaailmallista ei ole, koot ja nimitykset vaihtelevat maan ja ajan
> mukaan.
Ja alan mukaan esim: viestiryhmän koko on eri kuin jonkun ohjusryhmän koko.
-Pertti
Kimmo Salokannel
Pertti wrote:
Oisko teillä antaa hyviä vinkkejä mistä tätä asiaa kannattas lähteä
selvittämään? Tämä ryhmä tuli ensimmäiseksi mieleeni..
Antti Heikkila
Follarit asetettu vain taktiikkaan.
On Tue, 10 Sep 2002, Kimmo Salokannel wrote:
> Onko olemassa jotain yleismaailmallista mallia miten armeijat
> rakentuvat? Siis ryhmä, joukkue, komppania jne? Ja montako miestä niihin
> yleensä kuuluu? Jos ei ole yleismaailmallista niin onko länsimaista?
> Miten Suomessa?
Komppaniasta eteenpäin mentäessä tulee vastaan pataljoona, rykmentti,
prikaati, divisioona, armeijakunta, armeija ja armeijaa ylempänä tasona
(jos on) on rintama tai armeijaryhmä tms. Laivastossa ja ilmavoimissa on
vastaavat, mutta erinimiset tasot. Hyvässä tietosanakirjassa nuo on
selitetty ylimalkaisella tasolla, eli se saattaa olla vastaus
kysymyksiisi. 'Lyhenteet ja taktiset merkit' voi olla myös
mielenkiintoista selailtavaa.
Näitä kaikkia ei välttämättä käytetä samassa kokoonpanossa,varsinkaan
rykmenttiä ja prikaatia.
Miesmäärät ovat sitten paljon vaihtelevampi juttu. Ryhmässä on kymmenkunta
tai vähän alle, ja joukkueessa yleensä kolme ryhmää. Kolmijakoa käytetään
paljon, tosin myös nelijako on mahdollinen. Komppaniaan ja sitä isompiin
muodostelmiin pitää lisätä vielä huoltojoukkoja, esikuntia, epäsuoraa
tulta (heitinkomppanioita, tykistörykmenttejä) jne. www.mil.fi:ssä on
esitetty kotimaisen jääkäriprikaaatin ja panssariprikaatin kokoonpano.
'Reservin johtaja'-kirjassa on yksityiskohtaisempi esitys Jääkäriprikaatin
kokoonpanosta. Niiden avulla kotimainen järjestelmä ehkä alkaa hahmottua.
>
> Mitä tarkoittaa että divisioona/prikaati/rykmentti/mikätahansa on
> sodanvahvuinen?
Sitä, että siinä on määrävahvuus miehiä ja aseita. Koulutusorganisaatio on
erilainen kuin sodanajan kokoonpano, ja yleensä paljon pienempi.
>
> Jos on moottoroitu jalkaväkidivisioona niin onko siinä yhtä monta miestä
> kun tavallisessa jalkaväkidivisioonassa?
Yleensä miesvahvuudet pienenevät, kun mennään mekanisoidumpiin
(moottoroitu=>mekanisoitu=>panssari) joukkoihin. Eli saattaa olla
vähemmän.
> Tarkoittaako moottoroitu sitä että divisioonalla on niin paljon
> ajoneuvoja että pystyy siirtämään kaikki miehensä yhdellä kertaa?
Sitä, ja yleensä myös sitä, että ainakin jalkaväki liikkuu
panssaroiduilla ajoneuvoilla (kuten Pasi, BTR, MT-LBV, M113).
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
D-Fens
>
> Tervehdys kaikille =)
>
> Onko olemassa jotain yleismaailmallista mallia miten armeijat
> rakentuvat? Siis ryhmä, joukkue, komppania jne? Ja montako miestä niihin
> yleensä kuuluu?
Sulle onkin jo tullut useita vastauksia. Laitan tähän vähän lisää
tarinaa asiasta. joitakin asioita onkin jo käsitelty mutta muutamat
lisäbitit tässä ei rasita luontoa ;)
Kirjoitan seuraavan ulkomuistista, joten pääsette huomauttelemaan
oikein urakalla.
Eli: yksiköt:
Taistelupari = kaksi miestä
Armeijan pienin mahdolinen yksikkö. Periaatteessa kukaan ei saisi
heilua taistelukentällä yksin. jos joku haavoittuu/kuolee niin pitää
olla joku siinä lähellä sitomassa/kantamassa pois/kertomassa asiasta.
taisteluparin sijainti/status pitää tietää _aina_.
Partio/Sektio = Neljä miestä
Tätäkin on käytetty. US Marines jakoi ryhmän ainakin korean sodan
aikana kolmeen neljän miehen "fire teamiin". Tämä on hyvin toimiva
jako, sillä jos yksi mies haavoittuu, niin sitä kantamaan tarvitaan
kuitenkin kaksi ja yksi suojaamaan/suunnistamaan.
Lisäksi tämä on sen kokoinen poppoo, jolla on toiveita pysyä jotenkin
koossa myös käytännön tilanteissa, esim. hyökkäyksessä yms.
Veteraanit ovat todenneet, että esim. taistelu murtokohdassa tapahtui
käytännössä pienten 2-5 miehen ryhmien toimesta, ei niinkään
ryhmänjohtajan kootusti johtamana.
Ryhmä = useita taistelupareja tai sektioita
Ryhmiä on siis kaikenlaisia alkaen 4+1 ja loppuen 12+2. Nykyinen SA
jääkäriryhmä on 6+1. JV-ryhmä on 7+1. Talvisodassa ryhmä oli 9+1.
Joukkue = useita ryhmiä, joskus raskaampia tukiaseita.
16-55 miestä. Vastuualueen leveys 300-600m.
Vanhoissa piirrosmerkeissä ensimmäinen laatikko jossa on viiva.
Ilmaissee ensimmäistä upseerin johtamaa yksikköä.
Talvisodan aikainen jv-joukkue koostui neljästä ryhmästä - kahdesta
9+1 ryhmästä ja kahdesta 6+1 PK-ryhmästä. (Talvisodan historia 1
s.165) Jossain vaiheessa PK:t siirrettiin ryhmiin. Sittemmin esim.
Pataljoona-60:ssa oli kolme 7+1 ryhmää ja sinkopartio.
Venäläisillä oli -39-40 joukkueelle laitettu vielä kaksi nakua, eli
50mm pienoisheitintä.
Komppania = joukkueita, pieni huolto, esikunta ja nykyisin Kev.heittimiä.
vahvuus 120-190. Vastuualueen leveys 1-2 km.
Komppaniaa sanotaan perusyksiköksi. Nimi on sinänsä kuvaava, sotilaat
kun oppivat tuntemaan yleensä vain oman komppaniansa miehet.
Pataljoona = useita komppanioita + kohtuullinen huolto + Rs. heittimiä
Vahvuus 950-1200. Vastualueen leveys 3-6 km.
Pataljoonaa kutsutaan joukkoyksiköksi, sen koko on yleisesti noin 1000
miestä. Pataljoona on muuten ensimmäinen yksikkö jonka nokkamiestä
sanotaan komentajaksi. Komppanialla on päällikkö, joukkueilla ja
ryhmillä johtajat.
Tykistön patteristo on hierarkiassa samalla tasolla. kun puhutaan
tykistön suhteellisesta vahvuudesta, ilmaistaan se usein luvulla
patteristoja per pataljoona.
Rykmentti = divisioonaan osa, tukeutuu sen huoltoon ja tykistöön.
Vahvuus noin 3000-3800. Vastuualue 8-20 km.
useimmiten kolme pataljoonaa, esikunta, muutamia tykkejä ja huolto.
Talvisodan aikana ensimmäinen yksikkö josta löytyi kevyitä heittimiä...
Prikaati = itsenäinen yhtymä, jolla oma huolto, usein myös tykistö.
Vahvuus 5500-6500. Vastuualueen leveys 10-20 km.
Suomen armeijan perusyhtymä 60-luvulta lähtien. Useimmiten neljä
pataljoonaa.
Divisioona = rykmenttejä, huolto, tykistö. itsenäinen yhtymä.
Vanha perusyhtymä. Luovuttiin suomessa liian jäykkänä, meidän
oloissamme toimii paremmin prikaateista koostuvat armeijakunnat.
koko vaihtelee neuvostoliiton kaartin divisioonien 7500:sta joihinkin
jenkkien 24000 miehen ja neljän prikaatin möhköihin saakka.
keskimäärin kuitenkin 12-15 tuhatta. Vastuualue 20-60 km.
Armeijakunta = divisioonia tai prikaateja sekä erillisyksiköitä.
vahvuus 12 - 30 t. miestä. Vastuualue meillä nykyään 20-100 km.
Nykyisin meidän prikaatista seuraava yksikkö.
Armeija = armeijakuntia ja er. divisioonia
vrt. Kannaksen armeija, Karjalan armeija. 8.armeija
Rintama = Neuvostoliiton aikainen termi usean armeijan ryhmälle.
(niillä kun riitti armeijoita organisointiongelmaksi asti...)
Ja sitten armeijan yksiköiden organisointiperiaatteista.
Ensin nivaska perusasioita:
1. jos joku ase jaetaan liian pieniin yksiköihin, sen synergiaedut
menetetään. esim. ps.vaunu, tykistö ym.
2. yksiköt tarvitsevat silti orgaanista aseistusta. ryhmä tarvitsee
kk:n, komppania tarvitsee heittimet, pataljoona pst-aseet, prikaati
patteriston ym.
Käytettävä taistelutapa määrittää missä on tasapaino.
3. mitä pienempi yksikkö ja mitä lähempänä etulinjaa, sitä
"fyysisempää" on johtaminen. alimpien kokoonpanojen täytyy olla siis
hyvin selkeitä.
4. Pataljoonan komentaja on ensimmäinen jolla on oikeasti esikunta ja
vastaiskukykyinen yksikkö, jonka osilla voi harjoittaa taktiikkaa.
(komppanianpäällikön osa on usein toimia palopäällikön tapaan
etulinjassa karttalaukku heiluen)
Siispä nelijako alkakoon pataljoonasta. Alemmat yksiköt ovat
onnellisimpia kolmijakoon. organisaatio on selkeä: mää-yks-kaks.
Taistelun paineessa olevalle etulinjan johtajalle kakkosta seuraava
luku ei ole kolme vaan "monta".
Eli: Talvisodan aikainen vänrikki joutui siis johtamaan neljää ryhmää,
kun ylemmät johtajat saivat keittää kokoon maailmanluokan taktiikkaa
kolmella yksiköllä. usein vähemmällä.
Tähän tonttuiluun tuli muutos 60-luvulla, kun sodan opetukset
siirretiin joukkojen organisaatioon. Näin syntynyt Pataljoona-60
sisälsi neljä komppaniaa, joissa kolme joukkuetta joissa kolme 7+1
ryhmää. Ja uusi perusyhtymä Prikaati sisälsi nyt vastaavasti neljä
pataljoonaa, KT-rykmentin ja muut itsenäisen toiminnan vaatimat osat.
Tätä pyhää kolmi/nelijakoa muutettiin taas Prikaati-90:n kohdalla.
Jääkäriprikaatien pataljoonille laitettiin kolme komppaniaa, koska
katsottiin niiden toteuttavan nykypäivänä enemmänkin
taistelutekniikkaa kuin taktiikkaa.
Tästä tullaankin terminologiaan:
Taistelutekniikka = asia, jota suorittavat yksiköt komppaniaan asti
Taktiikka = pataljoonassa ja siitä ylöspäin tehtävät taistelua
koskevat päätökset.
Operaatiot = armeijakunnat ja siitä ylöspäin
Strategia = armeijan ja maan ylin johto.
Operaatioista kotimaisina esimerkkeinä mm. surullisen kuuluisa "Hölmön
tölväys", talvisodassa tehty vastaiskuoperaatio ja... jaa-a. Olisko
etenemisvaiheessa -41 ollut jotain taktisesta korkeampaa. Viisaat
kertokoot.
Strategia on taas vähän helpompi. Strategisia päätöksiä oli mm.
jatkosodan päätös pysäyttää eteneminen syvärille. Se liittyi mm.
maailmanpolitiikkaan. Muita ei nyt tule mieleen. Liittoutuneiden
maihinnousut oli luonteeltaan strategisia, ainakin sisilia ja normandia.
No, nämä termithän on tätä ye-upseerien ammattijargonia.
Ja myös vähän meidän sotatieteen diletanttienkin ;)
Antti Heikkila
> Partio/Sektio = Neljä miestä
Kotimaisessa kielenkäytössä puoliryhmä on ehkä yleisempi. Partio on aika
väljä käsite, ainakin tiedustelussa sitä on käytetty mistä tahansa
partiotiedustelua suorittavasta kokoonpanosta, miesmäärästä riippumatta.
> Pataljoona = useita komppanioita + kohtuullinen huolto + Rs. heittimiä
> Vahvuus 950-1200. Vastualueen leveys 3-6 km.
Tuo vahvuus on nykyaikaa ajateltaessa yläkanttiin, vaihteluväli voisi olla
500 - 1000 puhuttaessa jalkaväestä. Varsinkin puna-armeijan moottoroitu
jv-pataljoona on tuon alarajoilla tai jopa hieman alle.
> Rykmentti = divisioonaan osa, tukeutuu sen huoltoon ja tykistöön.
> Vahvuus noin 3000-3800. Vastuualue 8-20 km.
> useimmiten kolme pataljoonaa, esikunta, muutamia tykkejä ja huolto.
> Talvisodan aikana ensimmäinen yksikkö josta löytyi kevyitä heittimiä...
Itäblokissa 50-luvulta alkaen moottoroitu jalkaväkirykmentti on käsittänyt
3 panssarijalkaväkipataljoonaa ja tankkipataljoonan, ja sitä on käytetty
yhtymän tavoin, eli hierarkkisesti se kuuluu prikaatin tasolle (ja
divisioona on koottu suoraan rykmenteistä).
Amerikkalaiset tuntuvat nykyään suosivan systeemiä, jossa isommasta
yhtymästä otetaan pataljoonia ja muodostetaan niistä taistelujaotuksia
tilanteen mukaan, jolloin operatiivisella tasolla toimii esimerkiksi
jalkaväki- ja panssaripataljoonista muodostettu Battalion Task Force.
Brittien perinteen mukaan tiettyjen aselajien rykmentit ovat olleet
pataljoonan kokoisia (vanhastaan jalkaväkipataljoona ja ratsuväkirykmentti
olivat samankokoisia). Panssari-, pioneeri-, ja tykistörykmentit kuuluivat
tähän kastiin.
> Armeijakunta = divisioonia tai prikaateja sekä erillisyksiköitä.
> vahvuus 12 - 30 t. miestä. Vastuualue meillä nykyään 20-100 km.
> Nykyisin meidän prikaatista seuraava yksikkö.
Tämä väliporras voi myös puuttua kokonaan, puna-armeijassa
jalkaväkiarmeija ja panssariarmeija koostuivat 2 - 6 divisioonasta ja
olivat siten kooltaan lähempänä Naton armeijakuntia.
> Rintama = Neuvostoliiton aikainen termi usean armeijan ryhmälle.
> (niillä kun riitti armeijoita organisointiongelmaksi asti...)
Vastaava läntinen termi on armeijaryhmä (NORTHAG = Northern Army Group,
CENTAG = Central Army Group). Saksalaisilla oli myös armeijaryhmiä 2.
maailmansodassa.
> Siispä nelijako alkakoon pataljoonasta. Alemmat yksiköt ovat
> onnellisimpia kolmijakoon. organisaatio on selkeä: mää-yks-kaks.
> Taistelun paineessa olevalle etulinjan johtajalle kakkosta seuraava
> luku ei ole kolme vaan "monta".
Asian voi nähdä toisinkin: komppaniaa usein vahvistetaan
toisesta joukosta otetulla joukkueella (panssarijääkäreitä tankeilla,
jalkaväkeä pst:llä jne.). Kolme omaa ja yksi vahvistus tekee käytännössä
nelijaon, jota vielä jotenkin voi hallita.
> Tätä pyhää kolmi/nelijakoa muutettiin taas Prikaati-90:n kohdalla.
> Jääkäriprikaatien pataljoonille laitettiin kolme komppaniaa, koska
> katsottiin niiden toteuttavan nykypäivänä enemmänkin
> taistelutekniikkaa kuin taktiikkaa.
Toisaalta osalla jääkäriprikaateista on käytössään (ainakin toistaiseksi)
erillinen panssarivaunupataljoona, josta niitä vahvistuksia voidaan ottaa.
Niillä on siis 3+1 -jako, ei puhdas kolmijako.
>
> Tästä tullaankin terminologiaan:
> Taistelutekniikka = asia, jota suorittavat yksiköt komppaniaan asti
> Taktiikka = pataljoonassa ja siitä ylöspäin tehtävät taistelua
> koskevat päätökset.
> Operaatiot = armeijakunnat ja siitä ylöspäin
> Strategia = armeijan ja maan ylin johto.
Itse sanoisin taistelutekniikan olevan niitä kaavamaisesti opeteltuja
perustaistelumenetelmiä, joita joukkueenjohtajat osaavat unissaankin.
Tilanteesta riippuen komppania joko toteuttaa perustaistelumenetelmiä tai
pataljoonasta tehtävän saaneena sitä taktiikkaa. Itse se ei sitä
taktiikkaansa tosin suunnittele.
Operaatiivinen taso on minusta piirun alempana, siis prikaatien ja
divisioonien tasolla. Niillä on oma huolto ja aselajijoukot, eli keinot
toteuttaa itsenäisesti niitä tavoitteita, joita strategia niille sanelee.
Kaikissa armeijoissahan ei eroteta operatiivista ajattelua taktiikasta ja
strategiasta, toisissa taas (saksalainen salamasota-oppi) se on ollut
korostuneen tärkeää.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Kati Martinson
> Joukkue = useita ryhmiä, joskus raskaampia tukiaseita.
> 16-55 miestä. Vastuualueen leveys 300-600m.
> vahvuus 120-190. Vastuualueen leveys 1-2 km.
> Vahvuus 950-1200. Vastualueen leveys 3-6 km.
> Vahvuus noin 3000-3800. Vastuualue 8-20 km.
> Vahvuus 5500-6500. Vastuualueen leveys 10-20 km.
Hieno vastaus, kiitos minunkin puolestani :)
Mutta noista vastuualueista... tarkoittavatko nämä
rintamaleveyttä vai mitä? Nykyaikaista sotaahan käydään
toisin kuin toisessa maailmansodassa usein ilman rintamia.
Onko mahdollista hahmotella jotenkin minkalaisia tehtäviä
eri yksiköt voivat hoitaa? Esimerkiksi ake-taistelussa
vastuualueet voivat käsittääkseni olla pieniä... Siis
suomeksi: millaisen yksikön tarvitsen jos hoidettavana
on x-tehtävä?
---------------------------- Kati Martinson --------------------------------
One more cup of coffee...
------------------------ email: kat...@vip.fi -----------------------------
----------------------------------------------------------------------------
Pekka Siltala
news:3D80E7C...@dfens.com...
> Prikaati = itsenäinen yhtymä, jolla oma huolto, usein myös tykistö.
> Vahvuus 5500-6500. Vastuualueen leveys 10-20 km.
Huomattavaa, että jääkäriprikaati on tuonkokoinen, jalkaväkiprikaati tuplat
?
--
Pekka
Osmo Ronkanen
> Tätäkin on käytetty. US Marines jakoi ryhmän ainakin korean sodan
> aikana kolmeen neljän miehen "fire teamiin". Tämä on hyvin toimiva
> jako, sillä jos yksi mies haavoittuu, niin sitä kantamaan tarvitaan
> kuitenkin kaksi ja yksi suojaamaan/suunnistamaan.
> Lisäksi tämä on sen kokoinen poppoo, jolla on toiveita pysyä jotenkin
> koossa myös käytännön tilanteissa, esim. hyökkäyksessä yms.
> Veteraanit ovat todenneet, että esim. taistelu murtokohdassa tapahtui
> käytännössä pienten 2-5 miehen ryhmien toimesta, ei niinkään
> ryhmänjohtajan kootusti johtamana.
Fire teamin eräs ida oli, että jokaisella fire teamilla oli oma
pikakivääri. Tämä oli se ase, jolla taistelu suurelta osin käytiin ja
se pidettiin aina toiminnassa.
> Ryhmä = useita taistelupareja tai sektioita
> Ryhmiä on siis kaikenlaisia alkaen 4+1 ja loppuen 12+2. Nykyinen SA
> jääkäriryhmä on 6+1. JV-ryhmä on 7+1. Talvisodassa ryhmä oli 9+1.
Talvisodassa kaksi ryhmää joukkueessa oli 1+9 ja kaksi 1+6.
Jälkimmäiset
olivat pikakivääriryhmiä. Jatkosodassa ryhmät oli 1+8 ja jokaisella
oli
PK, joskin sitten tuliannos puolitettiin.
> Joukkue = useita ryhmiä, joskus raskaampia tukiaseita.
> 16-55 miestä. Vastuualueen leveys 300-600m.
Toi on nykyään. Vielä ensimmäisessä maailmansodassa briteillä oli
ajatus
miehestä jaardia kohden.
> Vanhoissa piirrosmerkeissä ensimmäinen laatikko jossa on viiva.
> Ilmaissee ensimmäistä upseerin johtamaa yksikköä.
> Talvisodan aikainen jv-joukkue koostui neljästä ryhmästä - kahdesta
> 9+1 ryhmästä ja kahdesta 6+1 PK-ryhmästä. (Talvisodan historia 1
> s.165) Jossain vaiheessa PK:t siirrettiin ryhmiin.
Tämä tehtiin kesällä 1940. Siirryttiin ns. yhtenäisryhmään, jossa oli
sekä PK ja KP, joskin jälkimmäisiä ei vielä riittänyt kuin
varusmiehille.
> Sittemmin esim.
> Pataljoona-60:ssa oli kolme 7+1 ryhmää ja sinkopartio.
> Venäläisillä oli -39-40 joukkueelle laitettu vielä kaksi nakua, eli
> 50mm pienoisheitintä.
>
> Komppania = joukkueita, pieni huolto, esikunta ja nykyisin Kev.heittimiä.
> vahvuus 120-190. Vastuualueen leveys 1-2 km.
> Komppaniaa sanotaan perusyksiköksi. Nimi on sinänsä kuvaava, sotilaat
> kun oppivat tuntemaan yleensä vain oman komppaniansa miehet.
Komppanian vastine tyksitön puolella on patteri.
>> Rykmentti = divisioonaan osa, tukeutuu sen huoltoon ja tykistöön.
> Vahvuus noin 3000-3800. Vastuualue 8-20 km.
> useimmiten kolme pataljoonaa, esikunta, muutamia tykkejä ja huolto.
> Talvisodan aikana ensimmäinen yksikkö josta löytyi kevyitä heittimiä...
Toisaalta esim. briteillä rykmentti on taiainakin toisen maailmansodan
aikaan oli seremoniaalinen yksikkö, joka ei taistellut
missään yksikkönä, vaan sen pataljoonat olivat eri prikaateissa.
>
> Prikaati = itsenäinen yhtymä, jolla oma huolto, usein myös tykistö.
> Vahvuus 5500-6500. Vastuualueen leveys 10-20 km.
> Suomen armeijan perusyhtymä 60-luvulta lähtien. Useimmiten neljä
> pataljoonaa.
>
> Divisioona = rykmenttejä, huolto, tykistö. itsenäinen yhtymä.
> Vanha perusyhtymä. Luovuttiin suomessa liian jäykkänä, meidän
> oloissamme toimii paremmin prikaateista koostuvat armeijakunnat.
> koko vaihtelee neuvostoliiton kaartin divisioonien 7500:sta joihinkin
> jenkkien 24000 miehen ja neljän prikaatin möhköihin saakka.
> keskimäärin kuitenkin 12-15 tuhatta. Vastuualue 20-60 km.
>
> Armeijakunta = divisioonia tai prikaateja sekä erillisyksiköitä.
> vahvuus 12 - 30 t. miestä. Vastuualue meillä nykyään 20-100 km.
> Nykyisin meidän prikaatista seuraava yksikkö.
>
> Armeija = armeijakuntia ja er. divisioonia
> vrt. Kannaksen armeija, Karjalan armeija. 8.armeija
Armeija on karkeasti 100 tuhatta miestä.
>
> Rintama = Neuvostoliiton aikainen termi usean armeijan ryhmälle.
> (niillä kun riitti armeijoita organisointiongelmaksi asti...)
Kyllä tota käytettiin Suomessakin, asemasodan aikaan oli Kannaksen,
Aunuksen ja Maaselän rintamat. Hyökkäysvaiheessa oli Hangon rintama.
Täällä rintama tosin oli kooltaan lähinnä armeijakunnan ja armeijan
välissä.
Armeijaa suurempi yksilläö oli yleisesti armeijaryhmä, esim.
saksalaisilla
oli Barbarossassa kolme armeijaryhmää.
>
> Tätä pyhää kolmi/nelijakoa muutettiin taas Prikaati-90:n kohdalla.
> Jääkäriprikaatien pataljoonille laitettiin kolme komppaniaa, koska
> katsottiin niiden toteuttavan nykypäivänä enemmänkin
> taistelutekniikkaa kuin taktiikkaa.
Tai tosiasiassa määrärahat eivät riittäneet aseistamaan neljää
komppaniaa.
Prikaati 2005:ssä on samasta syystä siirrytty kokonaan kolmijakoon.
>
> Tästä tullaankin terminologiaan:
> Taistelutekniikka = asia, jota suorittavat yksiköt komppaniaan asti
> Taktiikka = pataljoonassa ja siitä ylöspäin tehtävät taistelua
> koskevat päätökset.
Nämä kaksi sekoitetaan usein ja puhutaan taktiikasta esim. siinä
perustuuko
ryhmän tulivoima kivääreihin vai konekivääriin.
> Operaatiot = armeijakunnat ja siitä ylöspäin
> Strategia = armeijan ja maan ylin johto.
>
> Operaatioista kotimaisina esimerkkeinä mm. surullisen kuuluisa "Hölmön
> tölväys", talvisodassa tehty vastaiskuoperaatio ja... jaa-a. Olisko
> etenemisvaiheessa -41 ollut jotain taktisesta korkeampaa. Viisaat
> kertokoot.
Eikö tossa esim. hyökkäyksien porrastaminen ollut operaatiotaitoa.
Osmo
Juha Ilo
Komppanioilla on komento- ja huoltojoukkue. Jos nyt joku mielessään
perustelee että nämä osastot eivät osallistu fyysisesti taisteluun, voisin
sanoa että olette väärässä. Joukkue- ja komppaniatasolla nimenomaan
osallistuvat. Ja joukkueiden osalta voisi vielä mainita että ainakin
nykyisin komppanian tj-ryhmät ovat melkeinpä kiinteä osa kahta
kärkijoukkuetta ja osallistuvat taisteluun siinä missä muukin joukkue.
Muuten voisin alkuperäisen postauksen kirjoittajalle mainita, että netistä
löytyy jos jonkinnäköistä, avainsanana ehkä tehokkain on TO&E.
-Juha Ilo
Matti Raustia
>>
>> Rintama = Neuvostoliiton aikainen termi usean armeijan ryhmälle.
>> (niillä kun riitti armeijoita organisointiongelmaksi asti...)
>
>Kyllä tota käytettiin Suomessakin, asemasodan aikaan oli Kannaksen,
>Aunuksen ja Maaselän rintamat. Hyökkäysvaiheessa oli Hangon rintama.
>Täällä rintama tosin oli kooltaan lähinnä armeijakunnan ja armeijan
>välissä.
Rintamista kyllä puhuttiin, mutta ne eivät olleet rintamia siinä
merkityksessä kuin NL:ssa. Tarkoittanet varmaan sotatoimia esittävissä
kartoissa olevia Maa.R ja Aun.R.? Nuo lyhenteet tarkoittavat Aunuksen ryhmää
ja Maaselän ryhmää, joihin Karjalan Armeija jaettiin vuoden 1942 alussa.
Vuoteen 1944 asti oli myös Kannaksen ryhmä, joka sitten jaettiin kahteen
armeijakuntaan.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
JJP Saari
> > Joukkue = useita ryhmiä, joskus raskaampia tukiaseita.
> > 16-55 miestä. Vastuualueen leveys 300-600m.
> > Komppania = joukkueita, pieni huolto, esikunta ja nykyisin Kev.heittimiä.
> > vahvuus 120-190. Vastuualueen leveys 1-2 km.
> > Pataljoona = useita komppanioita + kohtuullinen huolto + Rs. heittimiä
> > Vahvuus 950-1200. Vastualueen leveys 3-6 km.
> > Rykmentti = divisioonaan osa, tukeutuu sen huoltoon ja tykistöön.
> > Vahvuus noin 3000-3800. Vastuualue 8-20 km.
> Mutta noista vastuualueista... tarkoittavatko nämä
> rintamaleveyttä vai mitä? Nykyaikaista sotaahan käydään
> toisin kuin toisessa maailmansodassa usein ilman rintamia.
> Onko mahdollista hahmotella jotenkin minkalaisia tehtäviä
> eri yksiköt voivat hoitaa? Esimerkiksi ake-taistelussa
> vastuualueet voivat käsittääkseni olla pieniä... Siis
> suomeksi: millaisen yksikön tarvitsen jos hoidettavana
> on x-tehtävä?
Nuo vastuualueet ovat käsittääkseni puolustusalueita, joille tuleva
vihollinen tulisi torjua. Ja vastuualueet saattavat olla
painopistesuunnassa n. puolet normaalia pienempiä.
Ake-taistelussa komppanian puolustusalue saattaisi olla n. 300-400m x
300-400m, jossa pidettävinä kohteina olisi esim. 2 vahvaa rakennusta.
Näin joukkueen vastuulle voisi tulla esim. toinen näistä taloista.
Perusajatuksena on ainakin ollut, että komppania pystyy torjumaan
pataljoonan hyökkäyksen tai vastaavasti pataljoonan hyökkää komppaniaa
kohti. Ja pataljoona torjuisi rykmentin jne. Joten rykmentin
hyökkäysalueen leveys olisi 4-7km, pataljoonan 2-3km ja komppanialla
leveys 400m, syvyys n. 200m. Rykmentillä ja pataljoonalla murtoalue
olisi n. puolet oman hyökkäysalueen leveydestä.
JJP Saari
Lassi Väätämöinen
> Monesta vastauksesta tuntuu unohtuneen se että joukkueilla on komentoryhmä.
> Komppanioilla on komento- ja huoltojoukkue.
Siis mitämitä...?! Itse saamani kiväärijoukkkueen johtajan koulutuksesta
huolimatta ei mieleeni palaa kiväärijoukkueen "komentoryhmää". Ok, sikäli
että onhan siellä Jjoht, Tja, Jvaraj, ja lähetti, mutta ei _tietääkseni_
mitään varsinaista komentoryhmää. Komentoryhmä taasen on osa komppanian
komentojoukkuetta?
-Lassi-
Juha Ilo
Lassi Väätämöinen <vaat...@tutor.cc.tut.fi> kirjoitti
viestissä:slrnao8onu....@tutor.cc.tut.fi...
> Siis mitämitä...?! Itse saamani kiväärijoukkkueen johtajan koulutuksesta
> huolimatta ei mieleeni palaa kiväärijoukkueen "komentoryhmää". Ok, sikäli
> että onhan siellä Jjoht, Tja, Jvaraj, ja lähetti, mutta ei _tietääkseni_
> mitään varsinaista komentoryhmää. Komentoryhmä taasen on osa
> komppanian komentojoukkuetta?
No Tja kulkee yleensä tjm:n, tj-au:n ja kahden viestimiehen poppoossa, että
eiköhän tuosta sakista jo yhteensä ryhmän saa? :)
Nyt en ookkaan varma että oliko sitä komentoryhmä-nimikettä käytössä ihan
virallisissa dokumenteissa, mutta kyllä joukkueen sisällä sitä nimeä
käytettiin ihan yleisesti ja kaikkien toimesta, myös kokelaiden.
-Juha Ilo
JJP Saari
> No Tja kulkee yleensä tjm:n, tj-au:n ja kahden viestimiehen poppoossa, että
> eiköhän tuosta sakista jo yhteensä ryhmän saa? :)
Juu, ja sitä on tavattu kutsua tulenjohtoryhmäksi, eikä
komentoryhmäksi ;)
Etenkään, kun ennen tj-ryhmä tuli "alistuksena" joukkueeseen.
Nyttemmin asia taitaa olla toinen, mutta tj-ryhmän kokokin on kai
pienentynyt.
> Nyt en ookkaan varma että oliko sitä komentoryhmä-nimikettä käytössä ihan
> virallisissa dokumenteissa, mutta kyllä joukkueen sisällä sitä nimeä
> käytettiin ihan yleisesti ja kaikkien toimesta, myös kokelaiden.
Ainakaan tiedustelupuolella ei ollut mitenkään tavatonta, että
varusmiehiä koulutettaessa joukkueiden komento-osista tehtiin
SA-vahvuuksia isompia (mikäli miehiä riitti), jolloin saatettiin puhua
komentoryhmästä, vaikkei sellaista SA-kokoonpanossa olisikaan. Siitä
saatiin joitain harjoitusteknisiä etuja. Voisi olla saman kyseessä
samantapainen ilmiö myös jääkäripuolella.
JJP Saari
Juha Ilo
viestissä:64e9a038.02091...@posting.google.com...
> "Juha Ilo" <juha...@mail.suomi.net> wrote in message
news:<am1sm4$1e1$1...@plaza.suomi.net>...
>
> > No Tja kulkee yleensä tjm:n, tj-au:n ja kahden viestimiehen poppoossa,
että
> > eiköhän tuosta sakista jo yhteensä ryhmän saa? :)
>
> Juu, ja sitä on tavattu kutsua tulenjohtoryhmäksi, eikä
> komentoryhmäksi ;)
> Etenkään, kun ennen tj-ryhmä tuli "alistuksena" joukkueeseen.
> Nyttemmin asia taitaa olla toinen, mutta tj-ryhmän kokokin on kai
> pienentynyt.
Niin, jos lukee minun tekstini oikeen tarkkaan, voi ehkä ymmrtää että
tarkoitan tj-ryhmää ja joukkueen komento-osia yhteensä, en pelkkää
tj-ryhmää.
> Ainakaan tiedustelupuolella ei ollut mitenkään tavatonta, että
> varusmiehiä koulutettaessa joukkueiden komento-osista tehtiin
> SA-vahvuuksia isompia (mikäli miehiä riitti), jolloin saatettiin puhua
> komentoryhmästä, vaikkei sellaista SA-kokoonpanossa olisikaan. Siitä
> saatiin joitain harjoitusteknisiä etuja. Voisi olla saman kyseessä
> samantapainen ilmiö myös jääkäripuolella.
Saattaa kyllä olla. SA-hommista on vähän vaikea puhua mitään 100% varmaa kun
kukaan ei sellaisessa kokoonpanossa ole vielä ollut (tietääkseni?) sitten
vuoden 1945 jälkeen.
-Juha Ilo
Antti Heikkila
> SA-hommista on vähän vaikea puhua mitään 100% varmaa kun kukaan ei
> sellaisessa kokoonpanossa ole vielä ollut (tietääkseni?) sitten vuoden
> 1945 jälkeen.
Kertausharjoituksissa usein kootaan mahdollismman täydellinen SA-joukko.
Sellaisessa kokoonpanossa on palvellut hyvin moni vuoden 1945 jälkeen. :)
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> Toisaalta esim. briteillä rykmentti on taiainakin toisen maailmansodan
> aikaan oli seremoniaalinen yksikkö, joka ei taistellut
> missään yksikkönä, vaan sen pataljoonat olivat eri prikaateissa.
Briteillä rykmentti on tarkoittanut montaa asiaa. Se on ollut sekä tietyn
kokoinen taisteleva yksikkö, että koulutusorganisaation yksikkö. Tarkoitat
ilmeisesti tätä jälkimmäistä. Esimerkiksi The Queens Regiment oli
jalkaväen koulutusyksikkö, joka tuotti sen nimeä kantavia pataljoonia
(1st Queens, 2nd Queens) kenttäarmeijaan. Ihan niinkuin Panssariprikaati
tuottaa 1. PsPr:n ja 2. PsPr:n Suomessa, eikä ole itsessään taisteleva
prikaati.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Mikko Ylivakeri
> Sellaisessa kokoonpanossa on palvellut hyvin moni vuoden 1945 jälkeen. :)
Nykyään vaan tuppaavat nuo kertausharjoitukset olemaan kertautettavan
SA-yksikön 'rungon', eli upseeriston ja aliupseeriston kertausharjoituksia.
Miehistöä ei yleensä ole mukana ollut, vaan hommia harjoitellaan
johtajavoimin niin, että tosi paikan tullen johtajat kykenevät sitten itse
kouluttamaan miehistönsä. Säästöä, säästöä!
(On toki täydellä SA-kokoonpanollakin harjoiteltu, mm. jo varusmiesaikana.)
--
Mikko Ylivakeri
Jari Hämäläinen
> > Kertausharjoituksissa usein kootaan mahdollismman täydellinen
> > SA-joukko. Sellaisessa kokoonpanossa on palvellut hyvin moni
> > vuoden 1945 jälkeen. :)
>
> Nykyään vaan tuppaavat nuo kertausharjoitukset olemaan kertautettavan
> SA-yksikön 'rungon', eli upseeriston ja aliupseeriston
> kertausharjoituksia.
Välillä ongelmana on se että miehistötason väkeä ei vapaaehtoisiin
harjoituksiin saada. Upseereita ja aliupseereita sen sijaan pyörii
nurkissa haitaksi asti.
HÄmy
SWJL
Kyseinen keskuselu herätti suraavia kysymyksiä;
Että miten on/ oli esikuntien koko esimekiksi seuraavista muodostelmista;
Pataljoona, Rykmentti, Prikaati, Divisioona, Armeijakunta ja Armeija
tasoilla?
Onko esikuntien koko suuremmin muuttunu nyt ns. tietoyhteiskunnan
aikakaudella?
Entä Puna-armeijan esikunnat verrattunä länteen? ja onko esim. WWII
punakonen ja tämän päivän Venäjän asevoimien esikunnissa varteenotettavia
eroja? Miten esikunnat on suojattu esimerkiksi partisaani/
erikoisoperaatioiden joukkojen toimia vastaan? ja onko yleensä näiden
puollustukessa tapahtunut muutoksia sitten WWII?
-SWJL
Antti Heikkila
> > Kertausharjoituksissa usein kootaan mahdollismman täydellinen SA-joukko.
> > Sellaisessa kokoonpanossa on palvellut hyvin moni vuoden 1945 jälkeen. :)
>
> Nykyään vaan tuppaavat nuo kertausharjoitukset olemaan kertautettavan
> SA-yksikön 'rungon', eli upseeriston ja aliupseeriston kertausharjoituksia.
> Miehistöä ei yleensä ole mukana ollut, vaan hommia harjoitellaan
> johtajavoimin niin, että tosi paikan tullen johtajat kykenevät sitten itse
> kouluttamaan miehistönsä. Säästöä, säästöä!
Näitä 'runkohenkilöstön' kertauksia toki on, mutta kyllä niiden lisäksi
tehdään myös isoja kertausharjoituksia, joissa voi olla vaikkapa
kokonainen pataljoona paikalla. Niitä tosin usein edeltää sen rungon
valmisteleva harjoitus. Mielestäni molempia tarvitaan, myös sen
johtoportaan kannalta. On paljon opettavampaa johtaa oikeaa joukkoa kuin
paperilla olevaa organisaatiota.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Kimmo Salokannel
>Muuten voisin alkuperäisen postauksen kirjoittajalle mainita, että netistä
>löytyy jos jonkinnäköistä, avainsanana ehkä tehokkain on TO&E.
>
>
>
Kiitoksia vihjeestä! Kokeilen. Lueskelen toki netistäkin asiasta mutta
ongelmana on se että en pysty arvioimaan tiedon oikeellisuutta tai
yleistettävyyttä mitenkään. Kun taas täällä joku älähtää jos joku
kirjottaa ihan paskaa =)
Kun saan hieman peruskäsitystä asiasta niin pystyn itse helpommin
arvioimaan tiedon oikeellisuutta ja yleistettävyyttä.
Kimmo Salokannel
>> eri yksiköt voivat hoitaa? Esimerkiksi ake-taistelussa
>>
>>
Ake-taistelu? Mitä se tarkoittaa?
Backman
> Ake-taistelu? Mitä se tarkoittaa?
>
Asutuskeskus?
--Backman
Mikko Ylivakeri
> tehdään myös isoja kertausharjoituksia, joissa voi olla vaikkapa
> kokonainen pataljoona paikalla. Niitä tosin usein edeltää sen rungon
> valmisteleva harjoitus. Mielestäni molempia tarvitaan, myös sen
> johtoportaan kannalta. On paljon opettavampaa johtaa oikeaa joukkoa kuin
> paperilla olevaa organisaatiota.
Juuh, on noita isoja sotaharjoituksiakin toki olemassa, joissa on varmasti
joukkueittain miehistöäkin mukana, mutta eikös ne ole yleensä sellaisia
yleisiä jonkun maanpuolustusalueen pääsotaharjoituksia, joissa harjoitellaan
vaan yleisesti esim. jääkäriprikaatin toimintaa?
Omaa SA-joukkoa (siis tuttuja, varusmiesaikaisia ystäviä) ei sellaisissa
pääsotaharjoituksissa pääse johtamaan, vaan joukkueet kootaan (luullakseni)
satunnaisista harjoitukseen ilmoittautuneista ja kutsutuista jampoista.
Itse olen ollut vain kaksi kertaa oman SA-yksikköni (komppanian)
kertausharjoituksissa, ja molemmilla kerroilla on paikalla ollut vain
upseerit ja aliupseerit. Noihin isompiin pääsotaharjoituksiin en ole kutsua
saanut, enkä sitten ole viitsinyt mukaan pääsyä viitsinyt ruinatakaan.
Siis, SA-joukon kertausharjoitukset ovat eri asia kuin maanpuolustusalueiden
pääsotaharjoitukset. SA-joukon harjoituksissa miehet ovat keskenään pääosin
varusmiesaikaisia tuttavia, jotka kertaavat 'aina' samassa kokoonpanossa.
Isoissa pääsotaharjoituksissakin voidaan toki harjoitella SA-kokoonpanoilla
(määrävahvuuksilla), muttei harjoituksien joukkueita muodosteta niistä
tietyistä, SA-joukkueeseen sijoitetuista miehistä, vaan nämä määrävahvuiset
joukkueet kootaan satunnaisesti harjoitukseen osallistujista.
Vai olenko ymmärtänyt väärin? Onko johonkin näistä Aava 2002
(tms) -tyyppisiin harjoituksiin kutsuttu nimenomaan kokonaisia
SA-sijoitettuja joukkueita (keskenään tuttuja miehiä)?
--
Mikko Ylivakeri
Kimmo Salokannel
>
> Tästä tullaankin terminologiaan:
> Taistelutekniikka = asia, jota suorittavat yksiköt komppaniaan asti
> Taktiikka = pataljoonassa ja siitä ylöspäin tehtävät taistelua
> koskevat päätökset.
> Operaatiot = armeijakunnat ja siitä ylöspäin
> Strategia = armeijan ja maan ylin johto.
>
> Operaatioista kotimaisina esimerkkeinä mm. surullisen kuuluisa "Hölmön
> tölväys", talvisodassa tehty vastaiskuoperaatio ja... jaa-a. Olisko
> etenemisvaiheessa -41 ollut jotain taktisesta korkeampaa. Viisaat
> kertokoot.
>
> Strategia on taas vähän helpompi. Strategisia päätöksiä oli mm.
> jatkosodan päätös pysäyttää eteneminen syvärille. Se liittyi mm.
> maailmanpolitiikkaan. Muita ei nyt tule mieleen. Liittoutuneiden
> maihinnousut oli luonteeltaan strategisia, ainakin sisilia ja normandia.
>
> No, nämä termithän on tätä ye-upseerien ammattijargonia.
> Ja myös vähän meidän sotatieteen diletanttienkin ;)
>
Tämäkin selvitti asiaa..
Vihjeitä mistä voisin lukea lisää taistelutekniikasta (aloitetaan
pohjalta =) tai hyviä hakusanoja aiheesta?
D-Fens
> Vihjeitä mistä voisin lukea lisää taistelutekniikasta (aloitetaan
> pohjalta =) tai hyviä hakusanoja aiheesta?
perustaistelumenetelmistä on ehkä parhaat lähteet:
Sotilaan käsikirja (2002?), myös vanhemmat painokset
Reservin johtaja (painos loppu)
JtO (jalkaväen taisteluohjesääntö)
Netistä löytyy:
http://www.mil.fi/reservilainen/index.html
ja sieltä ainakin ryhmänjohtajan opas, reserviläisjohtajan opas ja
sotilaan käsikirja.
sekä
ja sieltä taktiikan laitos -> julkaisusarjat
Muut lähteet ovat:
- Sotilasaikakauslehti, julkaisee tutkimuksia lyhennelminä.
- Tiede ja ase, laajempia artikkeleita melkein kaikesta puolustusalaan
liittyvästä.
Nämä löytyvät ainakin MPKK:n kirjastosta, siellä saa asioida ihan
normaalit ihmisetkin ;)
Jos asut muualla, niin yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista
löytää toisinaan jotain käyttökelpoista.
Puolustusvoimien julkaisuja saa tilata talousvarikolta. Osoitetta en
nyt muista.
Juha Ilo
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.OSF.4.30.020916...@tekno.helsinki.fi...
> On Sun, 15 Sep 2002, Juha Ilo wrote:
>
> > SA-hommista on vähän vaikea puhua mitään 100% varmaa kun kukaan ei
> > sellaisessa kokoonpanossa ole vielä ollut (tietääkseni?) sitten vuoden
> > 1945 jälkeen.
>
> Kertausharjoituksissa usein kootaan mahdollismman täydellinen SA-joukko.
> Sellaisessa kokoonpanossa on palvellut hyvin moni vuoden 1945 jälkeen. :)
<knitpicking>
Mutta eikös SA-kokoonpano tarkoita SodanAjan-kokoonpanoa? Kaikkialla
puhutaan SA-kokoonpanosta vaikka se ei itseasiassa ole sodanajan kokoonpano.
Ennemmin voisi puhua vaikka yksikön LKP-kokoonpanosta. Mutta sehän ei olisi
yhtä kätevää? ;D
</knitpicking>
-Juha Ilo
Antti Heikkila
> > Näitä 'runkohenkilöstön' kertauksia toki on, mutta kyllä niiden lisäksi
> > tehdään myös isoja kertausharjoituksia, joissa voi olla vaikkapa
> > kokonainen pataljoona paikalla. Niitä tosin usein edeltää sen rungon
> > valmisteleva harjoitus. Mielestäni molempia tarvitaan, myös sen
> > johtoportaan kannalta. On paljon opettavampaa johtaa oikeaa joukkoa kuin
> > paperilla olevaa organisaatiota.
>
> Juuh, on noita isoja sotaharjoituksiakin toki olemassa, joissa on varmasti
> joukkueittain miehistöäkin mukana, mutta eikös ne ole yleensä sellaisia
> yleisiä jonkun maanpuolustusalueen pääsotaharjoituksia, joissa harjoitellaan
> vaan yleisesti esim. jääkäriprikaatin toimintaa?
Muitakin on. Täysiä sa-joukon komppanioita ja pataljoonia kertautetaan
pääsotaharjoitusten ulkopuolellakin. Se tosin on harvinaisempaa herkkua
kuin ne runkohenkilöstön kertaukset, ja tälläisten yleisyys vaihtelee eri
joukkojen välillä. Sellaisessakin harjoituksessa tietysti joudutaan
ottamaan 'vieraita' miehiä niiden tilalle, jotka eivät pääse paikalle,
mutta pääosin kokoonpano on se suunniteltu.
> Siis, SA-joukon kertausharjoitukset ovat eri asia kuin maanpuolustusalueiden
> pääsotaharjoitukset. SA-joukon harjoituksissa miehet ovat keskenään pääosin
> varusmiesaikaisia tuttavia, jotka kertaavat 'aina' samassa kokoonpanossa.
> Isoissa pääsotaharjoituksissakin voidaan toki harjoitella SA-kokoonpanoilla
> (määrävahvuuksilla), muttei harjoituksien joukkueita muodosteta niistä
> tietyistä, SA-joukkueeseen sijoitetuista miehistä, vaan nämä määrävahvuiset
> joukkueet kootaan satunnaisesti harjoitukseen osallistujista.
Eikös näissä pääsotaharjoituksissa ole suurelta osin varusmiehiä?
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Osmo Ronkanen
>
> perustaistelumenetelmistä on ehkä parhaat lähteet:
>
> Sotilaan käsikirja (2002?), myös vanhemmat painokset
> Reservin johtaja (painos loppu)
>
> JtO (jalkaväen taisteluohjesääntö)
Ton on joukkuetasolla syrjäyttänyt Joukkueen Opas.
Osmo
Antti Heikkila
> <knitpicking>
<nitpicking>
Oikea sanamuoto on nitpicking.
</nitpicking>
> Mutta eikös SA-kokoonpano tarkoita SodanAjan-kokoonpanoa? Kaikkialla
> puhutaan SA-kokoonpanosta vaikka se ei itseasiassa ole sodanajan kokoonpano.
> Ennemmin voisi puhua vaikka yksikön LKP-kokoonpanosta. Mutta sehän ei olisi
> yhtä kätevää? ;D
Mutta noilla kahdella ei taida olla paljoakaan eroa? Joukon perustamisen
päätteeksi (tämä tehdään tietyissä kertausharjoituksissa ja oikeassa
liikekannallepanossa) tehdään sotavalmiustarkastus, jossa katsotaan, että
miehiä ja kalustoa on oikeat määrät oikeassa paikassa oikealla tavalla
järjestettynä. Sotavalmiustarkastusta seuraavassa taisteluharjoituksessa
nimenomaan harjoitellaan siinä kokoonpanossa, jota sodan aikana tultaisiin
käyttämään.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Tuomo Aimonen
> Siispä nelijako alkakoon pataljoonasta.
Onko poikeasti niin, että jääkäri/jalkaväki pataljoonassa on neljä
Jääkäri/Jalkaväki komppaniaa? Olen aina elänyt varmana, että niitä olisi
kolme.
Antti Heikkila
> Vihjeitä mistä voisin lukea lisää taistelutekniikasta (aloitetaan
> pohjalta =) tai hyviä hakusanoja aiheesta?
Amerikkalaiset ohjesäännöt ovat melkein kaikki netissä, osoitteessa
www.adtdl.army.mil/atdls.htm
Sieltä löytyy ryhmän ja joukkueen oppaita ja muita ruohonjuuritason
tekniikoita selittäviä teoksia, jos haluaa vertailuksi läntisen
suurvalta-armeijan oppeja.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
riku
> Ja alan mukaan esim: viestiryhmän koko on eri kuin jonkun ohjusryhmän koko.
Niin ja tykkiryhmän koko riippuu tykin mallista.
riku
Teemu Sairanen
"Tuomo Aimonen" <tuomo....@helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:am9jnl$1cr$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Kranaatinheitinkomppania on tukeva tuliyksikkö. Lisäksi JP:ssä on
tulenjohto- ja viestipatteri, joka rakentaa viestiyhteydet ja sen
tulenjohtue, josta otetaan tulenjohtoryhmiä esim. Esikuntakomppanian
PSTOhjJ:lle ja käsittääkseni vaikka painopistealueen jääkärikomppaniaan.
Teemu Sairanen
"Juha Ilo" <juha...@mail.suomi.net> kirjoitti viestissä
news:alv9mu$eg7$1...@plaza.suomi.net...
> Monesta vastauksesta tuntuu unohtuneen se että joukkueilla on
komentoryhmä.
> Komppanioilla on komento- ja huoltojoukkue. Jos nyt joku mielessään
> perustelee että nämä osastot eivät osallistu fyysisesti taisteluun, voisin
> sanoa että olette väärässä. Joukkue- ja komppaniatasolla nimenomaan
> osallistuvat. Ja joukkueiden osalta voisi vielä mainita että ainakin
> nykyisin komppanian tj-ryhmät ovat melkeinpä kiinteä osa kahta
> kärkijoukkuetta ja osallistuvat taisteluun siinä missä muukin joukkue.
>
> löytyy jos jonkinnäköistä, avainsanana ehkä tehokkain on TO&E.
>
>
Tulenjohtue on jaettu siten että ensimmäinen ryhmä eli tulenjohtopäällikön
ryhmä on komppanian komentopaikalla ja pitävät yllä viestikeskusta.
Tarvittaessa tästä ryhmästä voidaan irrottaa miehiä esim. taistelupartioon
aka vastaanottopesäke.
2. ja 3. TjR on sitten alistettu joukkueisiin. Tulenjohtaja on
joukkueenjohtajan taistelijapari. Käytännössä siis he ovat koko ajan yhdessä
ja menevät samaan paikkaan, samaan aikaan. Tulenjohtoryhmän koostumus on
1+1+3. Jopa yksi tulenjohtoryhmä voidaan jakaa tj-partioihin mikäli
joukkueen taistelu vaatii tulenjohtovoiman lisäystä. Tässä tapauksessa
toiseen partioon menee tj-au, tjm ja vm. Tulenjohtajalle jää näin käyttöönsä
toinen viestimies eli oikeastaan kaikki tarvittava tulenjohtamista varten.
Risto Tammela
> Jopa yksi tulenjohtoryhmä voidaan jakaa tj-partioihin mikäli
> joukkueen taistelu vaatii tulenjohtovoiman lisäystä. Tässä tapauksessa
> toiseen partioon menee tj-au, tjm ja vm. Tulenjohtajalle jää näin käyttöönsä
> toinen viestimies eli oikeastaan kaikki tarvittava tulenjohtamista varten.
Joutuuko TJ tällöin turvautumaan lankayhteyteen, mikä ei ole oikein
taistelunkestävä ratkaisu?
t:rike
Sampo Mattila
> Omaa SA-joukkoa (siis tuttuja, varusmiesaikaisia ystäviä) ei
> sellaisissa pääsotaharjoituksissa pääse johtamaan, vaan joukkueet
> kootaan (luullakseni) satunnaisista harjoitukseen
> ilmoittautuneista ja kutsutuista jampoista.
Luulet väärin.
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Sampo Mattila
Kati Martinson <kat...@pinnie.vip.fi> wrote:
> Siis suomeksi: millaisen yksikön tarvitsen jos hoidettavana
> on x-tehtävä?
Tommoseen sanoisin että komppania. Vahvistettu. Ja tulta käytössä
AI-VAN sikana.
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu