Korohoroasiaa
lustig
krh-miesten kanssa, mutta en ole tullut kysyneeksi/kehdannut
kysyä miten sellaisen kaksoislaukauksen oikein onnistuu saa-
maan aikaiseksi.
Kevyellä krh:lla tulinopeus iskussa taisi olla 16 laukausta
minuutissa per putki, ja aselajiin vihkiytymätön voisi luulla,
ettei lataajan siinä tahdissa vielä pitäisi seota. Unohtaako
hän siis odottaa edellisen laukauksen lähtöä - jonka äänen
puuttumisen kuvittelisi iskeytyvän tajuntaan - vai unohtaako
hän jo ladanneensa edellisen kranaatin?
Entä mitä sitten tapahtuu: räjäyttääkö alimmaisen kranaatin
"kärki" ylimmäisen kranaatin "lähtöpanoksen", ja räjäyttääkö
se sitten - jos oikein huonosti käy - alimman kranaatin?
Millaisen nopeuden tai voiman kranaatin iskuri tarvitsee
virittyäkseen?
Miten yleistä on, että kranaatti jää putkeen "lähtöpanoksen"
toimimattomuuden takia?
Entä kirjallisuudessa kohtaamani tapaus: ryhmä saa käskyn
tuliasemanvaihdosta ja toimii niin nopeasti, että kranaatti
jää putkeen - ja lähtee kun heitintä kantava soturi laskee
sen alas?
Vielä tähän tuoreeseen tapaukseen palaten: onko teorioita
siitä, mitä "outo kumimainen aine" putkessa saattoi olla?
Lustig
PS Tapauksen uutisoinnin yhteydessä Hesari tiesi kertoa
varusmiehen näön menetykseen johtaneesta onnettomuudessa
marraskuussa 2000; en ollenkaan muista lukeneeni siitä,
eikä (netti-)Ruotuväestäkään löytynyt mitään - tunteeko
joku asiaa?
Toni Kantola
>Olen kyllä ollut tekemisissä/joutunut tekemisiin reippaiden
>krh-miesten kanssa, mutta en ole tullut kysyneeksi/kehdannut
>kysyä miten sellaisen kaksoislaukauksen oikein onnistuu saa-
>maan aikaiseksi.
Vahingossa. Lataajahan lataa vasta käskyn saatuaan.
Heittimen johtajan vastuulla on seurata lähteekö putkesta mitään.
Jos ei lähde, ei anneta lupaa ladata.
>
>Kevyellä krh:lla tulinopeus iskussa taisi olla 16 laukausta
>minuutissa per putki, ja aselajiin vihkiytymätön voisi luulla,
>ettei lataajan siinä tahdissa vielä pitäisi seota. Unohtaako
>hän siis odottaa edellisen laukauksen lähtöä - jonka äänen
>puuttumisen kuvittelisi iskeytyvän tajuntaan - vai unohtaako
>hän jo ladanneensa edellisen kranaatin?
Edelleen lataaja lataa vasta käskyn saatuaan.
>
>Entä mitä sitten tapahtuu: räjäyttääkö alimmaisen kranaatin
>"kärki" ylimmäisen kranaatin "lähtöpanoksen", ja räjäyttääkö
>se sitten - jos oikein huonosti käy - alimman kranaatin?
Jos oikein huonosti käy.
>Millaisen nopeuden tai voiman kranaatin iskuri tarvitsee
>virittyäkseen?
Enpäs nyt muista lukuja, mutta ei se ihan helposti virity.
>
>Miten yleistä on, että kranaatti jää putkeen "lähtöpanoksen"
>toimimattomuuden takia?
Henk. koht. olen todistanut yhden tapauksen, laukauksia on tullut jokunen
ammuttua. Sekä kevyellä, että raskaalla.
>
>Entä kirjallisuudessa kohtaamani tapaus: ryhmä saa käskyn
>tuliasemanvaihdosta ja toimii niin nopeasti, että kranaatti
>jää putkeen - ja lähtee kun heitintä kantava soturi laskee
>sen alas?
Kaikkihan on mahdollista, mutta erittäin epätodennäköinen tilanne.
>
>Vielä tähän tuoreeseen tapaukseen palaten: onko teorioita
>siitä, mitä "outo kumimainen aine" putkessa saattoi olla?
Enpä osaa sanoa, josko tuo tutkijalautakunta löytäisi siihen vastauksen.
>PS Tapauksen uutisoinnin yhteydessä Hesari tiesi kertoa
>varusmiehen näön menetykseen johtaneesta onnettomuudessa
>marraskuussa 2000; en ollenkaan muista lukeneeni siitä,
>eikä (netti-)Ruotuväestäkään löytynyt mitään - tunteeko
>joku asiaa?
Ei havaintoa.
--
TKa
Risto Tammela
> Kevyellä krh:lla tulinopeus iskussa taisi olla 16 laukausta
> minuutissa per putki, ja aselajiin vihkiytymätön voisi luulla,
> ettei lataajan siinä tahdissa vielä pitäisi seota. Unohtaako
> hän siis odottaa edellisen laukauksen lähtöä - jonka äänen
> puuttumisen kuvittelisi iskeytyvän tajuntaan - vai unohtaako
> hän jo ladanneensa edellisen kranaatin?
Eikös Rovajärvellä ollu 120mm:n heitin, jossa on laukaisunaru?
t:rike
Antti Heikkila
> >Entä mitä sitten tapahtuu: räjäyttääkö alimmaisen kranaatin
> >"kärki" ylimmäisen kranaatin "lähtöpanoksen", ja räjäyttääkö
> >se sitten - jos oikein huonosti käy - alimman kranaatin?
>
> Jos oikein huonosti käy.
>
> >Millaisen nopeuden tai voiman kranaatin iskuri tarvitsee
> >virittyäkseen?
>
> Enpäs nyt muista lukuja, mutta ei se ihan helposti virity.
Käsittääkseni uudempien krh:n kranaattien ja sytyttimien suunnittelussa on
vaadittu, että niiden pitäisi kestää kaksoislataus ilman kranaattien
räjähtämistä. Näinhän ilmeisesti kävi, ja aiheutuneet vammat tulivat
putken repeämisestä, ei kranaatin räjähtämisestä tuliasemassa.
Muistaakseni krh:n kranaatti vaatii virittyäkseen ensin lähtökiihdytyksen
ja sitten kääntymisen kärki alaspäin, joka estää laukeamisen kranaatin
noustessa lakikorkeuttaan kohti. Eli putkessa olevaan esteeseen osuva
kranaatti ei voisi virittyä. Sytyttimen hajoamisen seuraukset voivat
tietysti olla ongelmallisia.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
®
"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
news:Pine.OSF.4.30.011128...@tekno.helsinki.fi...
Muistikuvaa:
Uusissa kranaateissa käytettävä is72 sytytin vaatii virittyäkseen lähtö-
sysäyksen, jolloin sytytin, josta on poistettu varmistinsokka, virittyy.
Lähtösysäyksen jälkeen ilmanvastuksen aiheuttaman hidastuvuuden
takia "Frantin pala" (termi saattaa olla väärin kirjoitettu) siirtyy
sytyttimeen nähden etuasentoon ja mahdollistaa iskurin liikkeen
sytyttimeen nähden taaksepäin, eli nallia kohti.
Näinollen kranaatin ja sitä mukaa sytyttimen ei tarvitse olla
kärki alaspäin (=lakikorkeuden jälkeen) toimiakseen.
Valmistajan ilmoituksen mukaan ko. naamiovarmistin
toimii muutaman metrin ajan putkivaiheen jälkeen.
Kranaatti joka laukauksen jälkeen osuu esteeseen esim. 20 m
putken suusta räjähtää. Valmistaja testaa sytyttimiä ampumalla
niitä muistaakseni (jälleen) n. 2 metrin päässä putken suusta
oleviin lautaesteisiin, jolloin sytytin ei saa toimia.
-Kenny-
>
> --
> Antti Heikkilä
> www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
>
>
Mika Haalahti
lustig wrote:
Siitä "oudosta kumimaisesta aineesta" tulee heti mieleen purukumi.
Heimo Laukkanen
>
> Olen kyllä ollut tekemisissä/joutunut tekemisiin reippaiden
> krh-miesten kanssa, mutta en ole tullut kysyneeksi/kehdannut
> kysyä miten sellaisen kaksoislaukauksen oikein onnistuu saa-
> maan aikaiseksi.
>
> Kevyellä krh:lla tulinopeus iskussa taisi olla 16 laukausta
> minuutissa per putki, ja aselajiin vihkiytymätön voisi luulla,
> ettei lataajan siinä tahdissa vielä pitäisi seota. Unohtaako
> hän siis odottaa edellisen laukauksen lähtöä - jonka äänen
> puuttumisen kuvittelisi iskeytyvän tajuntaan - vai unohtaako
> hän jo ladanneensa edellisen kranaatin?
Kuten jo sanottiin, ammuttiin raskaalla ja heittimen johtajan vastuulla
on seurata lähteekö kranaatti putkesta. Tarkempien tietojen puuttuessa
voidaan vain spekuloida.
Yksi tapa, jolla kaksoislataus voi tulla - on esimerkiksi ammuntojen
yllättävä keskeytyminen ja sen jälkeen jatkuminen. Kranaatti on ladattu,
kun yllättäen tulee SEIS-komento -- ja muutaman hetken päästä
jatkettaessa ei muistettukaan, missä mennään. Omana aikana skapparit
kuitenkin pitivät sen verran hyvin vahtia ja turvamääräyksistä pidettiin
huolta, ettei tuollaisia päässyt käymään.
Toinen tilanne voisi tapahtua tilanteessa, jossa ammutaan useampia
kranaatteja. Ensimmäinen kranaatti ei valu putken pohjalle saakka.
Heitinmiehistö ei huomaa, ettei kranaatti lähdekään - vaan lataa toisen
putkeen. Toinen kranaatti painaa ensimmäisen putken pohjalle saakka --
ja laukaisunarsuta vedettäessä boom. Kahden kranaatin yhteinen lähtö.
> Miten yleistä on, että kranaatti jää putkeen "lähtöpanoksen"
> toimimattomuuden takia?
Laukeamattomia tulee silloin tällöin. Omassa joukkueessani oli
varusmiespalveluksen aikana ammunnoissa yksi laukeamaton. Muut heittimet
jatkoivat ammuntaa sillä aikaa, kun vänrikin johdolla poistettiin
laukeamaton putkesta. Kompanjan toisesta joukkueesta en muista, että
olisiko siellä tullut laukeamattomia. Aika varmaa kamaahan nuo korohoron
ampumatarvikkeet tuntuivat olevan.
Sen verran noita laukeamattomia kuitenkin kai tapahtuu, että
laukeamattoman poistoa harjoiteltiin useita kertoja. Ja hyvä niin.
-huima
Matti
>on seurata lähteekö kranaatti putkesta. Tarkempien tietojen puuttuessa
>voidaan vain spekuloida.
Niin tietysti on jos puhutaan tästä pohjoisen onnettomuudesta.
>Laukeamattomia tulee silloin tällöin. Omassa joukkueessani oli
>varusmiespalveluksen aikana ammunnoissa yksi laukeamaton. Muut heittimet
>jatkoivat ammuntaa sillä aikaa, kun vänrikin johdolla poistettiin
>laukeamaton putkesta. Kompanjan toisesta joukkueesta en muista, että
>olisiko siellä tullut laukeamattomia. Aika varmaa kamaahan nuo korohoron
>ampumatarvikkeet tuntuivat olevan.
Ajatteleppa tosi toimia, silloin tuo virhe mahdollisuus kasvaa, muu
paukkuminen siinä vieressä voi käydä niin kovaksi että sen heittimen lähtö
yskää ei enää kuule kukaan siitä miehistöstä, ja kiire painaa päälle ja
korvissa soi kun pitäisi saadaa lisää ammuksia matkaan. Näin on ennen käynyt
paljon!
Matti
lustig
> Kuten jo sanottiin, ammuttiin raskaalla ja heittimen johtajan vastuulla
> on seurata lähteekö kranaatti putkesta. Tarkempien tietojen puuttuessa
> voidaan vain spekuloida.
Tiesin kyllä ammutun raskaalla, mutta en ollenkaan muistanut
sen tulinopeutta:-) Arvelin kylllä, että se on kuitenkin
(tuntuvastikin) pienempi kuin kevyellä (ja siten kaksois-
*lataus* - arvostan hienotunteista korjausta! - saattaisi
olla jälkimmäisellä useammin sattuva?).
> Toinen tilanne voisi tapahtua tilanteessa, jossa ammutaan useampia
> kranaatteja. Ensimmäinen kranaatti ei valu putken pohjalle saakka.
Ritsamiehen tyhmä kysymys n:o 27: miksi ei valu?
> Heitinmiehistö ei huomaa, ettei kranaatti lähdekään - vaan lataa toisen
> putkeen. Toinen kranaatti painaa ensimmäisen putken pohjalle saakka --
> ja laukaisunarusta vedettäessä boom. Kahden kranaatin yhteinen lähtö.
Se boomin kuulumatta jääminen tuntuu - näin ulkopuolisesta -
liki käsittämättömältä; onko toiminta heittimellä todella
niin hektistä, että sekä lataaja että johtaja voi tehdä
saman inhimillisen virheen? (No ilmeisesti - ja tietenkin -
on, kun kerran näitä sattuu, mutta...)
Lisättäköön, että olin täydellisesti unohtanut, että raskaan
heittimen laukaisu tapahtuu laukaisunarulla! Mutta ei kai
sitä kevyellä käytetä, ainakaan pääsääntöisesti?
Lustig
Toni Kantola
>> Toinen tilanne voisi tapahtua tilanteessa, jossa ammutaan useampia
>> kranaatteja. Ensimmäinen kranaatti ei valu putken pohjalle saakka.
>
>Ritsamiehen tyhmä kysymys n:o 27: miksi ei valu?
A-tarvikkeiden huolimaton käsittely tms, jolloin putkeen menee
kranaatin lisäksi myös ylimääräistä roskaa tai jotain.
Siis esimerkiksi. Eihän näin pitäisi tapahtua, mutta...
>
>
>> Heitinmiehistö ei huomaa, ettei kranaatti lähdekään - vaan lataa toisen
>> putkeen. Toinen kranaatti painaa ensimmäisen putken pohjalle saakka --
>> ja laukaisunarusta vedettäessä boom. Kahden kranaatin yhteinen lähtö.
>
>Se boomin kuulumatta jääminen tuntuu - näin ulkopuolisesta -
>liki käsittämättömältä; onko toiminta heittimellä todella
>niin hektistä, että sekä lataaja että johtaja voi tehdä
>saman inhimillisen virheen? (No ilmeisesti - ja tietenkin -
>on, kun kerran näitä sattuu, mutta...)
Vastasitkin jo omaan kysymykseesi, ei tuollaista pitäisi tapahtua, mutta...
>
>Lisättäköön, että olin täydellisesti unohtanut, että raskaan
>heittimen laukaisu tapahtuu laukaisunarulla! Mutta ei kai
>sitä kevyellä käytetä, ainakaan pääsääntöisesti?
Kevyessä on kiinteä piikki putken pohjalla, eli ei kannata
pitää kättä putken suulla turhan kauaa.
--
TKa
Ville
Matti <bma...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:3c05...@news.vip.fi...
>
> Ajatteleppa tosi toimia, silloin tuo virhe mahdollisuus kasvaa, muu
> paukkuminen siinä vieressä voi käydä niin kovaksi että sen heittimen lähtö
> yskää ei enää kuule kukaan siitä miehistöstä, ja kiire painaa päälle ja
> korvissa soi kun pitäisi saadaa lisää ammuksia matkaan. Näin on ennen
käynyt
> paljon!
Pillin vihellyksen yhteydessä vaihdetaan myös raskaisiin heittimiin kiinteä
iskuri, joten murkula ei jää vahingossa putkeen.
--
Ville Ruotsalainen
Heimo Laukkanen
> > Toinen tilanne voisi tapahtua tilanteessa, jossa ammutaan useampia
> > kranaatteja. Ensimmäinen kranaatti ei valu putken pohjalle saakka.
>
> Ritsamiehen tyhmä kysymys n:o 27: miksi ei valu?
Syitä voi olla monia. Esimerkiksi jo mainittu lika / muut smäidät
putkessa tai kranaatissa. Raskaalla heittimellä ollessa kranaatin
valumisen putkeen kuulee hyvin ja välillä sitä oikein pelkäsi, että
valuuko se saatana nyt sinne pohjalle vai ei.
> Se boomin kuulumatta jääminen tuntuu - näin ulkopuolisesta -
> liki käsittämättömältä; onko toiminta heittimellä todella
> niin hektistä, että sekä lataaja että johtaja voi tehdä
> saman inhimillisen virheen? (No ilmeisesti - ja tietenkin -
> on, kun kerran näitä sattuu, mutta...)
Kiire, väsymys, stressi ja pauke ympärillä voivat saada aikaan sen. Ei
se mikään mahdottomuus ole.
Kun heittimillä aletaan ampumaan isompia tulimuodostelmia - eli
minuuttiin alkaa menemään 10 isoa 12 kilon murkulaa, niin siinä jytisee
siihen malliin ettei aina välttämättä huomaakaan jyrähdyksiä.
Eihän sitä pitäisi tapahtua, mutta...
-huima
Ville
Heimo Laukkanen <hu...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3C05FF88...@iki.fi...
> Kun heittimillä aletaan ampumaan isompia tulimuodostelmia - eli
> minuuttiin alkaa menemään 10 isoa 12 kilon murkulaa, niin siinä jytisee
> siihen malliin ettei aina välttämättä huomaakaan jyrähdyksiä.
>
Nyt on pakko myöntää, etten muista, ketkä kaksi niissä jaloissa ovat kiinni,
mutta luulisi heidän huomaavan. Lisäksi heittimen johtajan luulisi tietävän,
mitä heittimellä tapahtuu. Ammuttaessa yksittäisiä kertoja, pitää myös
joukkueenjohtajan, laskijan, tupsin sekä rauhan aikana valvojien tietää
putkien tilanne.
--
Ville Ruotsalainen
Pertti Ström
>Nyt on pakko myöntää, etten muista, ketkä kaksi niissä jaloissa ovat kiinni,
>mutta luulisi heidän huomaavan. Lisäksi heittimen johtajan luulisi tietävän,
>mitä heittimellä tapahtuu. Ammuttaessa yksittäisiä kertoja, pitää myös
>joukkueenjohtajan, laskijan, tupsin sekä rauhan aikana valvojien tietää
>putkien tilanne.
Päivän Hesarissa tutkintalautakunnan puheenjohtaja kertoo
aloittaneensa leiriammunnoissa heitinkouluttajana vuonna -82 lähtien,
eikä muista vastaavaa tapahtuneen.
Ihmiset tekevät virheitä, eikä niitä saa kaikkia kitkettyä pois vaikka
tekisi mitä.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Juhani Kaukoranta
>
>Tiesin kyllä ammutun raskaalla, mutta en ollenkaan muistanut
>sen tulinopeutta:-) Arvelin kylllä, että se on kuitenkin
>(tuntuvastikin) pienempi kuin kevyellä (ja siten kaksois-
>*lataus* - arvostan hienotunteista korjausta! - saattaisi
>olla jälkimmäisellä useammin sattuva?).
Raskaalla pannaan putkeen, jonka jälkeen heittimenjohtaja laukaisee
narusta. Jos jostain syystä ei ammutakaan, saattaa kranaatti jäädä
putkeen. Tämä on raskaan kaksoislatauksen lähtökuvio. Törkeä
huolimattomuus tietenkin on pääasiallinen syy.
Kevyellä ladotaan tavaraa putkeen, josta kranaatti lähtee heti kun on
valunut pohjalle. Pitää olla tosi nopea että ehtii panna toisen ennen
aiemman lähtöä.
Itse olin krh-komppaniassa, ammuttiin paljon sekä kovilla että
harjoituskranaateilla. Kyllähän täysi isku kevyellä krh:lla on
melkoista menoa ja meininkiä, kun krnaattia menee putkeen 18 kpl
minuutissa, samalla suunnataan ja tasataan kun levitetään
ampuma-alueelle.
Kerran kävi niin, ettei kevyellä haksi lähtenytkään. Ohjersäännön
mukaisesti ravisteltiin ja otettiin lopulta varovaisesti ulos.
---
Juhani Kaukoranta, Raahen lukio, http://www.raahe.fi/~sya/juhani.html
Author of Eksoottiset matkat: http://www.raahe.fi/~sya/matkat/
Johelin
"Ville" <j...@juu.com> kirjoitti viestissä:9u50a5$sg3$1...@juuri.cc.lut.fi...
>
> Heimo Laukkanen <hu...@iki.fi> kirjoitti
> viestissä:3C05FF88...@iki.fi...
> > Kun heittimillä aletaan ampumaan isompia tulimuodostelmia - eli
> > minuuttiin alkaa menemään 10 isoa 12 kilon murkulaa, niin siinä jytisee
> > siihen malliin ettei aina välttämättä huomaakaan jyrähdyksiä.
> >
>
> Nyt on pakko myöntää, etten muista, ketkä kaksi niissä jaloissa ovat
kiinni,
Suuntaaja on vasemmalla puolella ja lataaja oikealla. Loput ukoista
heittimen takana. Murkulan liukuessa alaspäin kaksikko kyyristyy painaen
etujalkoja maahan päin. Muutaman laukauksen jälkeen pysyivät käsituntuman
perusteella itsestäänkin paikallaan.
Raskaalla lataustahti on mielestäni huomattavasti hitaampi eikä ruuhkaa
putken suulle synny samalla tavalla kuin kevyellä. Suu on vajaassa parissa
metrissä. Keskivertoukolla alkaa olla tekemistä nopeissa ja tarkoissa
suorituksissa.
> mutta luulisi heidän huomaavan. Lisäksi heittimen johtajan luulisi
tietävän,
> mitä heittimellä tapahtuu. Ammuttaessa yksittäisiä kertoja, pitää myös
> joukkueenjohtajan, laskijan, tupsin sekä rauhan aikana valvojien tietää
> putkien tilanne.
>
Murkulan lähtö on siinä määrin meluisa ja valoisa, että sitä on vaikea olla
huomaamatta. Tämä oli kai se poikkeustapaus.
Heikki Heinonen
>
>"Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
>news:Pine.OSF.4.30.011128...@tekno.helsinki.fi...
>Muistikuvaa:
>Uusissa kranaateissa käytettävä is72 sytytin vaatii virittyäkseen lähtö-
>sysäyksen, jolloin sytytin, josta on poistettu varmistinsokka, virittyy.
>Lähtösysäyksen jälkeen ilmanvastuksen aiheuttaman hidastuvuuden
>takia "Frantin pala" (termi saattaa olla väärin kirjoitettu) siirtyy
>sytyttimeen nähden etuasentoon ja mahdollistaa iskurin liikkeen
>sytyttimeen nähden taaksepäin, eli nallia kohti.
>Näinollen kranaatin ja sitä mukaa sytyttimen ei tarvitse olla
>kärki alaspäin (=lakikorkeuden jälkeen) toimiakseen.
>Valmistajan ilmoituksen mukaan ko. naamiovarmistin
>toimii muutaman metrin ajan putkivaiheen jälkeen.
>Kranaatti joka laukauksen jälkeen osuu esteeseen esim. 20 m
>putken suusta räjähtää. Valmistaja testaa sytyttimiä ampumalla
>niitä muistaakseni (jälleen) n. 2 metrin päässä putken suusta
>oleviin lautaesteisiin, jolloin sytytin ei saa toimia.
Mä yritän selittää tän mekaanisen sytyttimen toiminnan jos jotain kiinnostaa.
Piirtäkää kuva jos ei muuten selviä.
Eli perinteisessä mekaanisessa sytyttimessä on kaksoisvarmistus joka auetakseen
vaatii ensin kiihtyvyyden ja sitten hidastuvuuden, tai itseasiassa pelkkä
kiihtyvyyden loppuminen riittää.
Sytyttimen pohjassa on herätepanos ja nalli. Sytyttimen runkoon on porattu
reikä, eli iskurin putki, jonka sisällä kulkee iskuri jonka kärki ei ihan
kosketa nalliin. Iskurin liike on estetty varmistimella. Varmistimena toimii
kaksi laakerinkuulaa. Rungossa on poraukset ja iskurin varressa jyrsinnät joihin
kuulat sopivat niin että iskuri ei pääse liikkumaan.
Kuulia pitää paikallaan holkki, joka liikkuu iskurin putken ympärillä jousen
kuormittamana. Jousi työntää holkkia eteenpäin. Jos holkki siirtyisi eteen, se
ei enää peittäisi iskurin varmistinkuulia. Holkin edessä on kuitenkin toiset
varmistinkuulat jotka estävät holkkia siirtymästä kokonaan eteen.
Nyt kun kranaatti lähtee putkesta, kiihtyvyys lyö holkin jousineen taakse.
Holkin varmistinkuulat siirtyvät myös taakse ja putoavat niille jyrsityyn uraan.
Kun kiihtyvyys on ohi, holkin jousi työntää holkin täysin eteen, siis edemmäksi
kuin äsken koska varmistinkuulat eivät ole enää tiellä. Nyt holkki on niin
edessä että se ei enää peitä iskurin varmistinkuulia.
Sytyttimen kärjessä on peltinen suojahattu jonka sisällä on iskurin toinen pää.
Kun sytyttiman kärki osuu johonkin esteeseen alkaa tämä este työntää iskuria
kohti nallia. Iskurin varressa oleva jyrsintä on sopivasti kartiokas niin että
se työntää varmistinkuulat sivuille holkin enää estämättä, koska holkki on sen
jousen voimasta siirtynyt pois tieltä. Sitten iskurin kärki osuu nalliin ja
pamahtaa.
Tuon holkin tarkoitus on estää sytytintä aktivoitumasta putkivaiheessa. Holkin
edestakaiseen liikkeeseen menee joku sekunnin murto-osa, ja siinä ajassa
kranaatti ehtii lentää muutaman kymmenen metriä. Jos kranaatti osuisi johonkin
esteeseen heti putkivaiheen jälkeen, holkki olisi vasta palaamassa eteen ja
iskurin varmistinkuulat eivät pääsisi siirtymään sivuille ja sytytin ei toimisi.
Ali K. Kiuaskoski
"Heikki Heinonen" <qwe...@clinet.fi.i.eat.spam.4.breakfast> wrote in message
news:3c0a40d9.7602474@news...
> Tuon holkin tarkoitus on estää sytytintä aktivoitumasta putkivaiheessa.
Holkin
> edestakaiseen liikkeeseen menee joku sekunnin murto-osa, ja siinä ajassa
> kranaatti ehtii lentää muutaman kymmenen metriä. Jos kranaatti osuisi
johonkin
> esteeseen heti putkivaiheen jälkeen, holkki olisi vasta palaamassa eteen
ja
> iskurin varmistinkuulat eivät pääsisi siirtymään sivuille ja sytytin ei
toimisi.
Itseasiassa nykyaikaisessa kranussa on paljon muitakin varmistimia kuten
lentoratavarmistin. Kranaatti kykenee laukeamaan vasta kun sen ballistinen
rata on muuttunut laskevaksi. (Ei koske tietenkään it-kranaatteja.)
Dex
heittimellä lataajana tulitukiryhmän kanssa, niin pääsimmepä
kokeilemaan ensimmäisinä varusmiehinä Vammaksen uutta compact heitintä
joita on valmistettu tähän mennessä vain kaksi koekappaletta.
Heittimeen käy normaalit kevyen 81mm murkulat ja heitin painaa
yhteensä vain jokunen reilut kakskytä kiloa. Heittimeen kuuluu kolme
rinkkaa, yhteen murkulat räjäyttimineen, toiseen tuki ja putki, jotka
ovat kiinni toisissaan koko ajan ja yhteen vielä vastin joka on tuskin
normaalia ruokalautasta isompi. Mutta heittimessä ei mitään muita
hyviä puolia olekkaan kun sen keveys ja se että putkesta säädetään
koro joka näkyy suoraan etäisyytenä 0,1 ja 2 panoksella. No ammuimme
sitten paivän aikana reilut sata kranaattia kunnes yhdessä vaiheessa
murkulan lähdettyä suuntaimesta pamahti kollimaattori irti, eli tämä
suorakaiteen oloinen systeemi jonka läpi suunnataan lähti irti
paikoiltaan. Suuntaimen vaihdettuamme ammuimme pari kertaa lisää
kunnes taas juuri samaan aikaan kun peruspanos räjähti putkessa ja
kranaatti lähti matkaan, niin tuki irtosi putkesta jota ei todellakaan
pitäisi päästä käymään, varsinkin kun tuki ja putki ovat suunniteltu
pysymään kiinni toisissaan. Putki jäi osoittamaan miltei suoraan
ylöspäin. Onneksi murkulan lähtönopeus on niin suuri että se ei
vaikuttanut oikeastaan mitenkään kranaatin lentorataan ja se putosi
maalialueelle. Mutta ilmasuojaan juostessa pilkahti vaan mieleen että
kaikkea sitä meillä tavallisilla varusmiehillä kokeillaankaan.
No, Vammaksella on vielä paljon paranneltavaan kyseisen heittimen
suhteen, niin huonot arvostelut se sai skappareilta ja meiltä.
Ville
Dex <dex...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:b538689c.01120...@posting.google.com...
> Tuli vaan tässä mieleen kun itsekin tuli oltua tuolla Rovalla kevyellä
> heittimellä lataajana tulitukiryhmän kanssa, niin pääsimmepä
> kokeilemaan ensimmäisinä varusmiehinä Vammaksen uutta compact heitintä
> joita on valmistettu tähän mennessä vain kaksi koekappaletta.
Onko tämä joku uusi, paranneltu malli siitä, jota -98 testailtiin? Vai sama
vehje?
--
Ville Ruotsalainen
Dex
> Onko tämä joku uusi, paranneltu malli siitä, jota -98 testailtiin? Vai sama
> vehje?
Taitaapa olla ihan uusi malli kun oli ihan "nolla -versio"
riku
> Ajatteleppa tosi toimia, silloin tuo virhe mahdollisuus kasvaa, muu
> paukkuminen siinä vieressä voi käydä niin kovaksi että sen heittimen lähtö
> yskää ei enää kuule kukaan siitä miehistöstä, ja kiire painaa päälle ja
> korvissa soi kun pitäisi saadaa lisää ammuksia matkaan. Näin on ennen käynyt
> paljon!
Yleensä tähän yhtälöön lisätään vielä väsymys!
riku
riku
> Törkeä huolimattomuus tietenkin on pääasiallinen syy.
Väittäisin kuitenkin, että väsymys on suurin syy. Muutaman
vuorokauden käytännössä valvottuaan tekee kummallisia
asioita! :>
riku
tje...@utu.fi
wrote:
Ja kun varusmiehistä on kyse, niin "napan katoaminen" ja aamujen
vähyys/paljous vaikuttavat paljon, joka vuosi saa lukea lehdestä kun
kotiutuneet/pian kotiutumassa olleet nuoret miehet kuolevat ties missä
onnettomuuksissa. Auto lienee aika monessa mukana, mutta ihan harvassa
ne hukkumiset tai loukkaantuminen palveluksessakaan eivät ole.
Tuukka
tango
"Toni Kantola" <t...@kungens.kemi.fi> kirjoitti
viestissä:slrna0blt...@kungens.kemi.fi...
> In article <b584be96.01112...@posting.google.com>, lustig
wrote:
> >Heimo Laukkanen <hu...@iki.fi> wrote in message
news:<3C051BC4...@iki.fi>...
> >
> 8<----------klip---------->8
> >> Toinen tilanne voisi tapahtua tilanteessa, jossa ammutaan useampia
> >> kranaatteja. Ensimmäinen kranaatti ei valu putken pohjalle saakka.
> >
> >Ritsamiehen tyhmä kysymys n:o 27: miksi ei valu?
>
> A-tarvikkeiden huolimaton käsittely tms, jolloin putkeen menee
> kranaatin lisäksi myös ylimääräistä roskaa tai jotain.
> Siis esimerkiksi. Eihän näin pitäisi tapahtua, mutta...
Yleisin syy putkijumiin taitaa olla se että lataaja käsittelee kranuja
hanskat kädessä jolloin hanska kiilaa putken ja kranun tiivistepinnan
väliin. Tätä ei tietysti tapahdu jos tuliaseman valvoja on tehtäviensä
tasalla ja huutaa kuin hinaaja jos näkee jonkun tiputtelevan kranuja putkeen
hanskat kädessä.
-tango
tango
Apusuuntaaja ja lataaja.
-tango
Arto Ojala
> Yleisin syy putkijumiin taitaa olla se että lataaja käsittelee kranuja
> hanskat kädessä jolloin hanska kiilaa putken ja kranun tiivistepinnan
> väliin. Tätä ei tietysti tapahdu jos tuliaseman valvoja on tehtäviensä
> tasalla ja huutaa kuin hinaaja jos näkee jonkun tiputtelevan kranuja putkeen
> hanskat kädessä.
>
kymmenen asteen pakkasessa? Korohoromiähillä
on varmaan konstit, jottei käret jääry?
Jäksteri -89 PohPr
tango
"Arto Ojala" <arto....@adfin.fi> kirjoitti
viestissä:X8v78.9354$zZ5.1...@news.kpnqwest.fi...
Jäksteri -89 PohPr
Ei ollut ainakaan -85 vuonna mitään muuta konstia kuin pitää käsiä putken
juuressa, se kun oli toiminnan aikana edes pikkasen lämmin. Tulitauon aikana
pystyi pitämään käsiä työjarruissa mutta kun laskijalta kuului
"tulikomentoja" niin kintaat pois ja murkulat käteen.
Korppi -85 UudPr
Akai
> Ööö, ne taitaa olla aikas kylmiä ne kranut, parin-
> kymmenen asteen pakkasessa? Korohoromiähillä
> on varmaan konstit, jottei käret jääry?
>
> Jäksteri -89 PohPr
>
> Ei ollut ainakaan -85 vuonna mitään muuta konstia kuin pitää käsiä putken
> juuressa, se kun oli toiminnan aikana edes pikkasen lämmin. Tulitauon
aikana
> pystyi pitämään käsiä työjarruissa mutta kun laskijalta kuului
> "tulikomentoja" niin kintaat pois ja murkulat käteen.
>
> Korppi -85 UudPr
>
suhteen, jolloin 20 asteen pakkasessa kevyellä heittimellä toimivalta
lataajalta saattoi lähteä iho käsistä, jos joutui pitämään kranaattia
tarpeeksi kauan käsissä.
Vänrikki Väätäinen, II/00