naissotilaat...ja britit...hahaha!
Markus Jansson
http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=182956
Eipä taida olla kovin kova tuo "ammattiarmeija" kun vaatimuksena on
> Britannian armeijassa alle 30-vuotiaiden sotilaiden on kyettävä
> kantamaan 20 kiloa varustuksia kiväärin lisäksi. Kahden kilometrin
> juoksulenkistä on selvittävä 15 minuutissa, ja toveria on pystyttävä
> kantamaan 50 metriä.
No joo. Jopa MINÄ kykenisin tuohon ja vaikka HETI vaikka kuntoni on
niin surkea että hengästyn portaissa...
Markus Jansson
----------------------------------------------------
My privacy related homepage and PGPkeys:
http://www.markusjansson.net
Pekka Siltala
news:1103_10...@bowmore.utu.fi...
> No joo. Jopa MINÄ kykenisin tuohon ja vaikka HETI vaikka kuntoni on
> niin surkea että hengästyn portaissa...
Mjoo, brittien panssarintorjuntamiehillä on tetsareissa kevytmiinat, ettei
painoa tule liikaa ;-)
Oikeasti, entisenä esimiehenäni oli Englantilainen kaveri, joka oli ollut
RAFin tiedusteluhommissa ennen BTlle siirtymistään. Tehtävät olivat
tiedusteluhommia, eli pääosissaan paperinpyöritystä (ja silppuamista). Kuri
NATOn tukikohdissa kuulemma oli hyvinkin striktiä, käytävillä lattioissa oli
viivat joiden välissä piti kävellä jne. Kaikenkaikkiaan sain kuvan, että
NATOn vehkeet ja toimintatavat olivat vanhanaikaisia (avaimet reikänauhoilla
jne.).
Eräs taannoinen opiskelijatoverini joka opetti minulle nyrkkeilyä taasen oli
Pietarista, palvellut kaksi vuottaan sikäläisissä spetsialnoe porukoissa,
mukaanlukien (surullisen)kuuluisissa vankikuljetuksissa. Siellä oli eri
meininki, porukka oikeasti hakkaa pulloja päähänsä kovettaakseen
mielenlaatuaan komennosta. Itsepuolustuskoulutus on realistista, jossa
leegoja saa hakea lattialta, jos tarkkaavaisuus herpaantuu.
Täyspakkausmarssit olivat kuulemma samanlaisia kuin suomessa, paitsi että
venäjällä ne tehdään kaasunaamarit päässä, syömäänkin aamulla mennään
juosten ja nasset päässä AK74sen kera. Ja harjoituksissa yli viuhuu kovia,
kuolemantapauksetkaan eivät ole pelkästään sikäläisiä tornilegendoja. Ja
simputukselta ei suojella, vemppapellet lähetetään hakemaan siperiasta
vauhtia jos ovat onnekkaita.
Tosipaikan tullen jos törmää tuohon reydoviki -porukkaan, niin positiivista
on lähinnä se, että se on nopeasti ohi.
--
Pekka
John Smith
kirjoituksestaan tuntuisi saavan sen käsityksen, että idän ihmemaan
pojat olisivat jotenkin keskimäärin kovaksikeitetympää väkeä kuin lännessä.
Kiistämätön tosiasia kuitenkin on se, että Venäjän asevoimat ovat
heikossa kunnossa länsimaisiin armeijoihin verrattuna. Tsetseenit
pyyhkivät lattiaa moisilla speziaalipojilla tälläkin hetkellä, joten se
niiden kavereiden kovuudesta tai heidän julmien koulutusmetodiensa
tehokkuuddesta!
Ei ole mikään oikea lähtökohta kouluttaa itsepuolustusta sillä
seurauksella, että leegot lentää. Koulutuksellinen tavoite saadaan
saavutettua muillakin keinoilla ja kun huomioidaan erityisesti se mitä
osaa aseeton taistelu näyttelee sotilastaidoissa yleensä. En halua
vähätellä aseettoman taistelukoulutuksen merkitystä, mutta kyllä
nykyaikainen sotilas on aika hampaaton ilman henkilökohtaista asettaan.
Se kaveri joka on ollut NATO-tukikohdassa joku Rear Echelon Mother
Fucker ei välttämättä tiedä mitään käytännön jalkaväkikoulutuksesta. On
muuten huomioitava, että NATO käsittää niin monenkirjavaa kädellistä
nykyään, että keskitasosta on vaikea antaa yleiskuvaa. Varsinkin
nykyisin kun jokainen pelle ja sen koira haluaa kuulua NATOon.
Pullon päähän hakkaaminen on kanssa koulutuksellisesta näkökulmasta aika
hupsua. Tosin asianomainen henkilö joka päätään pullolla hakkaa ei
paljoa entisestä enää hölmisty. Tietty reippaus ja kovuus koulutuksessa
on ihan jees, mutta olen vakaasti sitä mieltä että ehdoin tahdoin ei
tarvitse opetella miltä tuntuu olla väsynyt ja kylmissään. Väsymys,
kylmyys jne. inhimilliset olotilat ovat vain kovan koulutuksen
sivutuotteita. Kovalla koulutuksella pyritään valmentamaan
tosikoitokseen, mutta harjoitus on aina harjoitus eikä tositilanteessa
pärjäämisesta ole takeita, ennen kuin se päivä koittaa.
Pekka de Groot
wrote:
>On pakko kommentoida äskeisen kirjoittajan lausahduksiin. Hänen
>kirjoituksestaan tuntuisi saavan sen käsityksen, että idän ihmemaan
>pojat olisivat jotenkin keskimäärin kovaksikeitetympää väkeä kuin lännessä.
>
>Kiistämätön tosiasia kuitenkin on se, että Venäjän asevoimat ovat
>heikossa kunnossa länsimaisiin armeijoihin verrattuna. Tsetseenit
>pyyhkivät lattiaa moisilla speziaalipojilla tälläkin hetkellä, joten se
>niiden kavereiden kovuudesta tai heidän julmien koulutusmetodiensa
>tehokkuuddesta!
Kuinka suuri osa Tsetseniassa taistelevista joukoista on ns.
erikoisjoukkoja? Eikös siellä ole paljon ihan tavallisia varusmiehiä
ja sitten suunnilleen saman verran poliisijoukkoja (sisäministeriön
porukkaa)? Tämä ihan mutu-pohjalta, mutta olisi hauska tietää kuinka
suuri osa joukoista on erilaisia "erikoisjoukkoja".
>Ei ole mikään oikea lähtökohta kouluttaa itsepuolustusta sillä
>seurauksella, että leegot lentää. Koulutuksellinen tavoite saadaan
>saavutettua muillakin keinoilla ja kun huomioidaan erityisesti se mitä
>osaa aseeton taistelu näyttelee sotilastaidoissa yleensä. En halua
>vähätellä aseettoman taistelukoulutuksen merkitystä, mutta kyllä
>nykyaikainen sotilas on aika hampaaton ilman henkilökohtaista asettaan.
Olen täysin samaa mieltä. Koulutuksen ei tarvitse olla "darwinistinen"
karsintamenetelmä.
Näkikö kukaan BBC Primelta tulleita dokkareita brittisotilaiden
koulutuksesta? Toisessa niistä seurattiin naiskadettijoukkueen
koulutusta Sandringhamissa ja toisessa eri alokkaiden koulutusta,
ohjelmien nimiä en muista (joku Roses oli se kadettijuttu).
Ymmärrän, ettei kaikkea koulutusta näytetä ymmärrettävistä syistä,
mutta muutama asia pisti silmään; onneton suunnistustaito, onneton
ampumataito, kehno fyysinen kunto, vartioinnin järjestelyn puute
(sotilaat eivät tehneet mitään järjestelyjä vartiovuorojen
hoitamiseksi). Samoin ihmetytti se, että upseerikoulutus kestää vain
noin vuoden, ilmeisesti koulutus jatkuu jonkin verran
joukko-osastossa, mutta silti!
Cheers,
Pekka de G.
John Smith
sotamenestys ole ollut kovin kehuttavaa, vaikka on ollut itseään
erikoisiksi kutsuvia poikia mukana.
Kannattaa aina suhtautua epäilyksellä nimitykseeni erikoisjoukko (tai
valiojoukko). Nimitystä kun tunnutaan viljeltävän hyvin kirjavin perustein.
Tsetseniassa käytetään sotimiseen Venäjän Federaation Sisäministeriön ja
Hätätilaministeriön alaisia joukkoja muiden muassa. Sama koulutustausta
ja kalusto tuntuu pojilla olevan kuin varsinaisen Venäjän
Puolustuministeriön (ts. armeijan) poikien kanssa.
Moraali on viime aikoina ollut koetuksella uutislähteiden mukaan.
Palkkoja ei ole maksettu sovitulla tavalla ja upseerien ja miehistön
suhteet ovat olleet kireällä.
Tiedossa on myös että pojat ovat sotkeutuneet erilaisiin laittomuuksiin.
Siviiliväestöön kohdistuvien julmuuksien lisäksi armeijan kalustoa on
myyty ja vaihdettu rahaan, viinaan ja huumausaineisiin. Eli pojat ovat
myyneet aseita vihollisille, joita käytetään sitten omia aseveljiä vastaan.
Kaiken kukkuraksi venäläiset ovat onnistuneet vieraannuttamaan
paikalliset tsetseenisiviilit itseään vastaan, koskeivat he liiemmälti
viitsi erotella siviilikohteita sotilaallisista kohteista.
Suunnistustaidoista vielä. Sen puute tuntuu vaivaavan kaikkien maiden
armeijoja yhteisesti.
Ja upseerikoulutuksesta. Kestäähän se Suomen harmaassa kanssa vain
vuoden, josta siitäkään ei ole varsinaista upseerikoulutusta kuin noin
100 vrk.
Pertti Ström
wrote:
>Ja upseerikoulutuksesta. Kestäähän se Suomen harmaassa kanssa vain
>vuoden, josta siitäkään ei ole varsinaista upseerikoulutusta kuin noin
>100 vrk.
Suomessa upseerikoulutus kestää varusmiespalveluksen jälkeen 4 vuotta.
Reserviupseeriksi kouluttautuminen taas kestää 362 vrk.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
John Smith
upseerien koulutusaika on muiden maiden armeijoihin verrattuna kovin lyhyt.
Tässä täytyy muistaa se, että suurin osa upseereista ei ole vakinaisen
väen miehiä vaan reserviläisiä. Reserviläisarmeijahan meillä vielä
toistaiseksi on.
Koulutusajan lyhyys kompensoituu sillä, että koulutusaika käytetään
tehokkaasti hyväksi...
Pertti Ström
wrote:
>Reservin upseerit ovat upseereja kaikki tyyni.
Niin ovat. Silti kadettikoulun käynyt ammattiupseeri on eri asia.
John Smith
kapteeni, oli hänellä sitten x kertausharjoitusvuorokautta tai neljä
vuotta Kadista ja toiset neljä palvelusta takana. On turha tehdä asioita
liian monimutkaisiksi. Armeijassahan komentosuhteet ovat selkeät ja
hierarkiset.
Tämä keskustelu lähti nyt lähinnä liikkeelle siitä, että esimerkiksi
Britannian armeijassa upseerikoulutus kestää vuoden, mutta siellähän
kaikki ovat ammattilaisia. Eli lyhimmillään valmistut upseeriksi vuoden
koulutuksella, kun taas Suomessa siihen riittää 100 vuorokauden
mittainen RUK-kurssi. Ja se on kansainvälisesti vertailtuna lyhyt aika
kouluttaa upseeri miehiä johtamaan.
Pekka Siltala
news:3CA89DA5...@dot.com...
> Koulutusajan lyhyys kompensoituu sillä, että koulutusaika käytetään
> tehokkaasti hyväksi...
Vauhdilla odottamaan tyyliin firma vai ? USMCn koulutus taisi kestää 100
päivää vai miten se legenda meni, mutta niillehän ei opeteta kuin kaksi
asetta ja käsikranaatin käyttö. Suomen perusjääkäri on keskiverto
merijalkaväkiheppulin mielestä vähintäänkin ranger -tasoa, kun erilaisia
aseitakin on opetettu kuin niiden sealeille konsanaan ;-)
Siitä ei varmaankaan tarvitse sitten alkaa kiistelemään, etteikö MPOn
opistoupseerit tai kadettikoulun kaverit olisi pätevämpiä kuin RUKissa
varusmiesaikana pyörähtämässä käyneet. Tekeminen tuo luonnollisesti
rutiinia.
--
Pekka
Pekka Siltala
> mittainen RUK-kurssi. Ja se on kansainvälisesti vertailtuna lyhyt aika
> kouluttaa upseeri miehiä johtamaan.
Täytyy muistaa, että Suomessa miehistö on alusta loppuun kohtuullisen ehjänä
sodanajan kokoonpanossa. Samoin tuota uudistettiin tuossa -90 luvun alussa,
jolloin RUKin käyneille ilmeni muutos palvelustodistuksessa rivinä
'joukkueenjohtaja jne.'
Sotilasarvot taasen eivät keskenään ole välttämättä lainkaan
vertailukelpoisia. Legioonassa kymmenen vuotta palvellut le corporal on
korkea herra. Ja reservin vänrikistä tulee firmaan takaisin mennessään
kersantti (l. 'kesäkessu'.) Sodanaikanahan tuo on sitten toinen juttu.
--
Pekka
John Smith
Kyllä meidän Puolustusvoimiemme koulutusjärjestelmä kansainvälisen
vertailun kestää. Ainahan koulutuksessa on parantamisen varaa oli
tilanne mikä tahansa.
Suurin osa varusmiehistä on motivoitunutta porukkaa, mutta osalla
suhtautuminen on sellaista samanlaista kuin peruskoulun ruotsin
tunneilla. Kyllä varusmiepalvelukseen pitää osata suhtautua, mutta se on
kiistämätön tosiseikka, että huonosti motivoituneet levittävät pahaan
mieltään palvelustovereihinsa ja tämä ei ole hyvä asia.
Varusmiespalveluksen suorittaminen on jokaisen nuoren miehen
kansalaisvelvollisuus, joka on täytettävä. Ei sellainen peli vetele,
että kuvitellaan että kaikki tulee ilmaiseksi ja että kansalaisella on
pelkästään oikeuksia suhteessa valtioon.
Itse asiassa kansalaisella on enemmän velvollisuuksia toisia kansalaisia
ja valtiota kohtaan. Jokaisen täytyy maksaa veroja, halusi tätä tai ei.
Samoin jokaisella kansalaisella on perustuslaissamme kirjattu
velvollisuus puolustaa maaatamme. Tämä velvollisuus voidaan täyttää eri
tavoilla, mutta viime kädessä sen toteuttamistavasta määrätään
kansalaista sitovasti eli ei voi tehdä mitä huvittaa.
Mikäli meinaa kutsua itseään suomalaiseksi, on syytä kantaa kortensa
kekoon mahdollisuuksiensa mukaan. Sellaisia kavereita joita ei oikein
hommat kiinnosta, pitää ottaa tukevasti niskasta kiinni ja kehottaa
harkitsemaan uudelleen.
Lähtökohtaisesti homma tietysti perustuu siihen, että jokainen täyttää
kansalaisvelvollisuutensa vapaaehtoisesti ja innolla, mutta sellaiset
henkilöt, jotka eivät vapaaehtoisesti tätä tee, ovat vapaamatkustajia ja
heidät täytyy joko pakottaa täyttämään velvollisuutensa tai heitä täytyy
rankaista asiaankuuuluvalla tavalla.
Niilo Paasivirta
>tunneilla. Kyllä varusmiepalvelukseen pitää osata suhtautua, mutta se on
>kiistämätön tosiseikka, että huonosti motivoituneet levittävät pahaan
>mieltään palvelustovereihinsa ja tämä ei ole hyvä asia.
Ahaa, no se on sitten kiistämätöntä. Selvä.
>Varusmiespalveluksen suorittaminen on jokaisen nuoren miehen
>kansalaisvelvollisuus, joka on täytettävä. Ei sellainen peli vetele,
>että kuvitellaan että kaikki tulee ilmaiseksi ja että kansalaisella on
>pelkästään oikeuksia suhteessa valtioon.
[nips]
>henkilöt, jotka eivät vapaaehtoisesti tätä tee, ovat vapaamatkustajia ja
>heidät täytyy joko pakottaa täyttämään velvollisuutensa tai heitä täytyy
> rankaista asiaankuuuluvalla tavalla.
Etkö huomaa mitään ristiriitaa tässä? Nyt olet kuitenkin pakottamassa niitä
huonosti motivoituneita haittaamaan muidenkin koulutusta. Kiistämätön
tosiasiahan oli, että huonosti motivoituneilla on tällainen vaikutus.
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Ei hyödytä. Mene ajamaan partasi. Sitten lähdet miehinesi Mongoliaan. Siellä
on kuulemma levottomia barbaariheimoja..." - Asterix gallialainen
John Smith
Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Heikoin lenkki voidaan
poistaa...
Teille vaihtoehtotyypeille on olemassa siviilipalvelus, jotta voisitte
jatkaa öiseen aikaa kaatopaikalla kävelyä kansalaisvelvollisuuden sitä
häritsemättä.
Pekka Siltala
> henkilöt, jotka eivät vapaaehtoisesti tätä tee, ovat vapaamatkustajia ja
> heidät täytyy joko pakottaa täyttämään velvollisuutensa tai heitä täytyy
> rankaista asiaankuuuluvalla tavalla.
Heitänpä muutamia mielipiteitäni soppaan niitä enempiä viilailemati :
Mätä omena helposti tartuttaa homeensa muihinkin kapassa oleviin
omppuloihin. Suomessa on tällä hetkellä maailman korkein palvelusaste koko
ikäluokalla, Ruotsissakin vain noin puolet ikäluokasta suorittaa
asepalveluksen. Näkisin henkilökohtaisesti, että vaikka varusmiespalvelus
olisi täysin vapaaehtoista, IMHO 75-80 prosenttia ikäluokasta suorittaisi
sen silti. Maanpuolustustahto on kova.
Tällöin palveluksen sisältöä voitaisiin muokata enemmän teknisesti, ehkä
ikäluokat myös astuisivat palvelukseen hieman vanhempina - joka ei
välttämättä ole huono juttu - koska silloin porukka olisi jo henkisesti
kypsempää, ja mahdollisesti siviilielämässä opittuja taitoja (ammattia)
päästäisiin hyödyntämään palveluksessa täysipainoisesti. Valtio myös pääsisi
päämääräänsä nopeammin, tehokkaammin ja koulutuksessa jäisi ylimääräisiä
kommervenkkejä pois.
Koulutusta voitaisiin myös lyhentää siten, että osavastuu siirrettäisiin
reserviläisjärjestöille ja niille annettaisiin valtion rahaa ja varustusta
tehtävää varten (vrt. suojeluskuntatoiminta). Esimerkiksi miehistöllä 5 kk
inttiä, sen jälkeen yksi välivuosi, sitten kerran vuodessa 5 pv
reserviläisjärjestön harjoituksissa. Vähän ja usein on AFAIK parempi kuin
kerran ja pitkään - etenkin kun sillä pitäisi pärjätä teknistyvässä
maailmassa kymmenet vuodet nostoväkeen asti (ei minuakaan ole kertaakaan
kutsuttu kertaamaan, vaikka palvelin 3/93). Lisäksi reserviläisjärjestöjen
kyselyissä kertausharjoitushalukkuus on ollut erittäin suuri, eivätkä kaikki
halukkaat pääse mukaan.
--
Pekka
Helsingin reserviläiset ry
John Smith
on mielestäni toiminut erittäin hyvin.
Epäilen, että järjestöjen mukaansaattamisella
saavutettaisiin lisähyötyä. Vastuu Suomen alueen puolustamisesta on
kuitenkin aina Puolustusvoimilla eikä millään muulla organisaatiolla.
Kertausharjoitusten määrää lisäämällä päästänee kuitenkin riittävän
hyviin tuloksiin.
Maanpuolustusjärjestöt tekevät omalla sarallaan merkittävää työtä ja
auttavat kansalaisten maanpuolustahdon ylläpidossa. Kokonaisvaltaisessa
maanpuolustuksessa on kuitenkin kysymys hyvin laajasta ja erittäin
vastuullisesta paketista, joka on hoidettava valtiossamme hyvin
keskitetyllä tavalla. Mikäli valtion budjetissa maanpuolustukseen
merkittyjä resursseja alettaisiin jakamaan valtion ja järjestöjen kesken
, saattaisi seurauksena olla ennestään heikkojen taloudellisten
voimavarojen tarpeeton kahtiajako, jonka seurauksena puolustuskykymme
saattaisi heiketä.
Jyri Korhonen
> Näkisin henkilökohtaisesti, että vaikka varusmiespalvelus olisi
> täysin vapaaehtoista, IMHO 75-80 prosenttia ikäluokasta suorittaisi
> sen silti. Maanpuolustustahto on kova.
En ole oikein varma tarkoitatko sitä, että haluaisit noin tapahtuvan,
vai sitä, että luulisit noin tapahtuvan. Jos kyse on jälkimmäisestä,
niin olet väärässä. Vertaa vaikka naisten varusmiespalveluksen lukuihin.
Jos vaihtoehdot olisivat varusmiespalvelus tai ei varusmiespalvelusta
ilman mitään sanktioita, niin suurin osa ikäluokasta keksisi kyllä
itselleen omasta mielestään järkevämpää tekemistä.
Pertti Ström
wrote:
>Joo joo, mutta mun pointti oli lähinnä se, että esimerkiksi kapteeni on
> kapteeni, oli hänellä sitten x kertausharjoitusvuorokautta tai neljä
>vuotta Kadista ja toiset neljä palvelusta takana.
Reservin kapteenilla ja kadettikoulun käyneellä kapteenilla on sodan
aikana aivan erilaiset tehtävät. Kadettikoulun käynyt kapteeni on
käsittääkseni jo yliluutnanttina sodan aikaisen pataljoonan komentaja,
kun reserviupseeri ei pääse noin korkeaan hommaan ikinä.
>On turha tehdä asioita
>liian monimutkaisiksi. Armeijassahan komentosuhteet ovat selkeät ja
>hierarkiset.
Teoriassa noin, mutta käytännössä sellaista päivää ei taideta heti
nähdä, että reserviläinen komentaa kantaupseereita. Kai sinäkin
ymmärrät, että ammattiupseerilla on ammattitaitoa sotimiseen aivan eri
tavalla kuin reserviläisellä - sotilasarvosta riippumatta.
Minä en reserviupseerikouluksen pohjalta lähtisi kantahenkilökunnalle
kovin paljoa pätemään - vaikka itsekin tietysti pidän RUK:a kovana
kouluna :)
Juuso Hyvärinen
Pekka Siltala wrote:
> Sotilasarvot taasen eivät keskenään ole välttämättä lainkaan
> vertailukelpoisia. Legioonassa kymmenen vuotta palvellut le corporal on
> korkea herra. Ja reservin vänrikistä tulee firmaan takaisin mennessään
> kersantti (l. 'kesäkessu'.) Sodanaikanahan tuo on sitten toinen juttu.
Menee pilkun viilaamiseksi, mutta eikös hänestä tässä tapauksessa tule
palvelusarvoltaan ylikersantti? Vielä 1980-luvulla oli niin, että jos
reserviupseerikurssin hyväksytysti suorittaneet (siis vänrikit) jäivät
varusmiespalveluksen jälkeen va. kouluttajiksi, heidän palvelusarvonsa oli
vänrikki (ns. kesävänskät). Reservin aliupseerikurssin hyväksytysti suorittaneet
(alikersantit tai kersantit) taas saivat kersantin palvelusarvon (ns. kesäkessu)
jäädessään va. kouluttajiksi. Molemmilla sanottiin olevan aivan käsittämätömän
heikko palkka, mutta "kesävänskät" taisivat saada kumminkin hieman enemmän
liksaa kuin "kesäkessut". Mahtaakohan nykysillä va. ylikersanteilla olla alempi
ja ylempi palkkaluokka pohjakoulutuksen mukaan?
Juuso Hyvärinen
Niilo Paasivirta
Onneksi sinulle, esimerkilliselle isänmaan puolustajalle, on tarjottu
mahdollisuus rohkeaan kirjoittamiseen sankarillisesti nimimerkin takaa.
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Oi Majonesius, meidän kylämme erikoisuus ei ole mikään ruoka. Se on sauna...
Nimittäin selkäsauna!" - Asterix lyö vetoa
Sirius
>
> on mielestäni toiminut erittäin hyvin.
Minun mielestä varusmieskoultuus toimii hyvin mutta reservin koulutus
PV:n toimesta on ollut jäissä jo yli 10 vuotta ja muutosta ei ole
näköpiirissä.
> Epäilen, että järjestöjen mukaansaattamisella
>
> saavutettaisiin lisähyötyä.
Ei minkä tahansa järjestön. Suomi tarvitsee Hemvärnetin-tyylisen
vapaaehtoistoimintaan perustuvan PV:n orgaanisen osan. Sellaista ei
vielä ole mutta PV:n komentajan puheista päätellen sellainen on
tulossa.
Vastuu Suomen alueen puolustamisesta on
> kuitenkin aina Puolustusvoimilla eikä millään muulla organisaatiolla.
Ruotsin Hemvärnet on sikäläisen armeijan osa ja käskysuhteessä sinne
päin. Eli se ei ole mikään itsenäinen organisaatio vaan sikäläisen
PV:n osa. Näin pitäisi olla Suomessakin.
> Kertausharjoitusten määrää lisäämällä päästänee kuitenkin riittävän
> hyviin tuloksiin.
Kun näkisi että kertausharjoituksia lisättäisiin. Ei taida tapahtua
tällä vuosikymmenellä kun pitää ostaa helikoptereita, tankkeja ja
muuta kalustoa. Määrarahoja ei ole nostettu riittävästi. Olisi toki
hyvä jos kertausharjoituksia pidettäisiin mutta eipä ole tullut
vastaan.
Mikäli valtion budjetissa maanpuolustukseen
> merkittyjä resursseja alettaisiin jakamaan valtion ja järjestöjen kesken
> , saattaisi seurauksena olla ennestään heikkojen taloudellisten
> voimavarojen tarpeeton kahtiajako, jonka seurauksena puolustuskykymme
> saattaisi heiketä.
Järjestöjen vahvuus on siinä että niissä toimijoille ei tarvitse
maksaa samaa palkkaa ja sivukuluja kuin PV:n vakihenkilökunnalle.
Yhden vakijampan palkkuluilla kertautetaan useita komppanioita
vuositasolla helposti. On aivan varmaa että PV ei tuhlaa rahojaan
turhuuksiin ja jos he haluaa hyödyntää vapaaehtoistyötä niin siihen on
varmasti myös taloudelliset perusteet.
Näyttää siltä että PV on ottamassa uuden asenteen ns.
kodinturvajoukkoihin ja niiden koulutukseen.
Sirius
Pekka Siltala
news:3CA9239D...@vsaoky.fi...
> Menee pilkun viilaamiseksi, mutta eikös hänestä tässä tapauksessa tule
> palvelusarvoltaan ylikersantti? Vielä 1980-luvulla oli niin, että jos
Näin saattaa nykypäivänä olla, minulla tuli vain mieleen puolustusvoimen
uudistus, jossa vääpeleistä tehtiin vänrikkejä, ja ylikers-sotilasmestari
välin ylennyksiä ei tehdä kuin reservissä. Nuo arvot tosin taitavat olla
voimassa edelleen myös värvätyille, joten olet oikeassa.
--
Pekka
Matti Aaltonen
> Ei minkä tahansa järjestön. Suomi tarvitsee Hemvärnetin-tyylisen
> vapaaehtoistoimintaan perustuvan PV:n orgaanisen osan. Sellaista ei
> vielä ole mutta PV:n komentajan puheista päätellen sellainen on
> tulossa.
-snip-
> Ruotsin Hemvärnet on sikäläisen armeijan osa ja käskysuhteessä sinne
> päin. Eli se ei ole mikään itsenäinen organisaatio vaan sikäläisen
> PV:n osa. Näin pitäisi olla Suomessakin.
-snip-
> Näyttää siltä että PV on ottamassa uuden asenteen ns.
> kodinturvajoukkoihin ja niiden koulutukseen.
Viikko sitten tulin takaisin Suomeen Norrbottenin rajajääkärien
järjestämästä viikon mittaisesta sissikoulutuksesta. Koulutuksen
hoitivat paikalliset aktiiviupseerit, materiaali oli armeijalta ja
osallistujat Hemvärnetistä ympäri Ruotsia. Suomen edustus koostui
aktiiviupseereista ja reserviläisistä. Länsinaapurin sotavalmiuden
mollaaminen loppui omalta osaltani kuin seinään. Ruotsi kopioi
suojeluskuntajärjestelmän Talvisodan jälkeen ja alkaa todellakin tuntua
siltä, että sitä ollaan vihdoinkin kotiuttamassa takaisin Suomeen.
Viime sotien aikana parhaiten koulutettu reservi oli nimenomaan
suojeluskunnan jäseniä eikä PV:n harvojen kertausten läpikäyneitä joten
se siitä niukkojen resurssien jakamisen riskeistä. Vanhojen
suojeluskuntien varoja on yhä tallessa ja koskemattomina huomattavia
määriä odottamassa toiminnan uudelleen aloittamista. Toistaiseksi
puuttuu ainoastaan poliittinen tahto arkailun ja historiaan liittyvän
loanheiton pelossa.
Matti
Jani Heimala
sotilasarvoon katsomatta, muuttui tuossa v 2000 alussa.
Jani
Roope Lehto
: "Juuso Hyvärinen" <juuso.h...@vsaoky.fi> wrote in message
Ja jos oikein pilkkua viilataan, ei värvättyjä enää ole, on
sotilasammattihenkilöitä.
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Roope Lehto
: Naissotilaat pois etulinjasta ja muuta
: http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=182956
: Eipä taida olla kovin kova tuo "ammattiarmeija" kun vaatimuksena on
:> Britannian armeijassa alle 30-vuotiaiden sotilaiden on kyettävä
:> kantamaan 20 kiloa varustuksia kiväärin lisäksi. Kahden kilometrin
:> juoksulenkistä on selvittävä 15 minuutissa, ja toveria on pystyttävä
:> kantamaan 50 metriä.
: No joo. Jopa MINÄ kykenisin tuohon ja vaikka HETI vaikka kuntoni on
: niin surkea että hengästyn portaissa...
Niin. Nuohan ovatkin siis kaikkien sotilaiden minimivaatimukset, eli ne
joihin jokaisen spadehessunkin tulee kyetä.
Etulinjan taistelujoukoilla on sitten kovemmat kriteerit.
Risto Tammela
> Reservin kapteenilla ja kadettikoulun käyneellä kapteenilla on sodan
> aikana aivan erilaiset tehtävät. Kadettikoulun käynyt kapteeni on
> käsittääkseni jo yliluutnanttina sodan aikaisen pataljoonan komentaja,
> kun reserviupseeri ei pääse noin korkeaan hommaan ikinä.
Minulla on taas päinvastaista tietoa: paikallispuolustuksen pataljoonaa
voi komentaa reservin upseeri.
t:rike
Juggi
> opistoupseerit tai kadettikoulun kaverit olisi pätevämpiä kuin RUKissa
> varusmiesaikana pyörähtämässä käyneet. Tekeminen tuo luonnollisesti
> rutiinia.
Taas aktiivina reserviläisenä toiminut reservin upseeri on varmastikin
pätevämpi mies kuin kadiksen käynyt mortteja röykyttänyt upseerismies. Itse
ainakin tiedän useamman reserviläisen, joka olisi varmasti intissä
tapaamiani pätevämpi hyvinkin monessa asiassa...
ehkä taas luulen, mutta...
T: Juggi
Pertti Ström
>Taas aktiivina reserviläisenä toiminut reservin upseeri on varmastikin
>pätevämpi mies kuin kadiksen käynyt mortteja röykyttänyt upseerismies.
Samoin moni kotonaan lääkärikirjoja lukenut on usein pätevämpi kuin
lääkäri ;-)
Kuka nuo huippupätevät ressut on kouluttanut? Ei kai vaan se kadiksen
käynyt upseerismies? Pitääkö ressut panna lentämään Hornetia, kun
pätevyys on upseereita parempi? Pitäisikö kentsut potkia ulos ja panna
pari reservin luutnanttia tilalle?
Minäkin olen käynyt RUK:n ja pidin kouluttajiani mm. siellä erittäin
pätevinä. Sen aikaa kun kantahenkilökunta ei kouluta varusmiehiä, he
osallistuvat kaiken maailman jatkokoulutuksiin, joten en kyllä
väheksyisi ammattimiesten pätevyttä - varsinkaan kun pohjalla on jopa
6 vuotta korkeakoulua ja vuosien kokemus.
>Itse
>ainakin tiedän useamman reserviläisen, joka olisi varmasti intissä
>tapaamiani pätevämpi hyvinkin monessa asiassa...
Liityvätkö nuo monet asiat sotimiseen? Minäkin tunnen esim. monta
lääkäriä, jotka ovat omalla alallaan upseereita ja opistoupseereita
pätevämpiä.
John Smith
perustamaan kodinturvajoukkoja Ruotsin sankarillisten sotakokemusten ja
SK:n historiallisten savuavien raunioiden varaan.
Kodinturvajoukkoja ei kerta kaikkiaan tarvita. Ne ovat vain
yli-innokkaiden reservin päällystön jäsenten hanke keksiä uusia muotoja
harjoittaa viikonloppusotilaan elämään.
Reservin kouluttaminen tapahtuu kertausharjoituksissa, joissa miehet
ovat kantahenkilökunnan valvonnassa ja täysin sotaväen normiston
alaisuudessa. Vakavasti otettavassa sotilaselämässä ei ole sijaa
harrastelijoille ja harrastelijamaisuudelle.
Suomen armeija on tälläkin hetkellä aivan liian kuriton ja
militiamainen, suorastaan kansanarmeijatyylinen, onneksi sentään
johtajia ei valita huutoäänestyksellä.
Kodinturvajoukkojen perustaminen olisi askel tälle turmiolliselle
militoiden perustamisen tielle, jossa jokainen yli-innokas
viikonloppusoturi voi polkaista kasaan oman lumppusakkinsa, jota sitten
kutsuttaisiin kodinturvajoukoksi.
Moraalin ylläpitäminen on jo nykyisin riittävän haasteellinen tehtävä
Puolustuvoimissa, jotta tarvittaisiin mitään kodinturvaajia pahentamaan
asiaa.
Sotilasjoukon erottaa rosvojoukosta lähtökohtaisesti vain se että se on
kurinalainen, johtajiaan totteleva ja oikean henkinen joukko, jolla on
yhteinen ylhäältä asetettu päämäärä ja fiksu johto. Mikäli nämä
edellytykset puuttuvat, niin kuin ne usein militioissa puuttuvat, on
kysymys mielestäni potentiaalisesti rosvojoukosta. Antakaa anteeksi,
mutta sotilaskurinpitoasioissa on syytä olla tiukempi kuin tavallisissa
siviilien rikosasioissa, muuten ei hyvä seuraa, kuten historia on meitä
opettanut.
Nyt kun vielä järjestöille annetaan kollektiivinen aseenkantolupa, niin
ne alkavat hamstraamaan kaikkea kummallista kalustoa, joka on
asiallisesti sotavarustetta. Silloin ollaan kyllä väärällä polulla ja
pahasti.
Puolustusvoimiin kaivataan lisää kovempaa kuria ja ryhtiä eikä mitään
ressujen yli-innokasta pelleilyä. Aktiiviset reserviläiset ovat ilman
muuta arvokas voimavara, mutta viikonloppusotilaan tulisi kuitenkin
jättää tärkeimmissä asioissa sotilasasiat ammattimiesten vastuulle, niin
kuin ne nyt ja aina ovat olleet. Maanpuolustus on siinä määrin otettava
vakavasti, että harrastelijoille ei siellä ole sijaa.
Uskonkin että Puolustusvoimien ylimmällä johdolla, maamme poliittisella
johdolla ja Eduskunnnalla ja sen puolustusvaliokunnalla on viisautta
nähdä nämä asiat oikeassa valossa ja hylätä moisten militioiden
perustamisehdotukset. Jos aktiviteetteja halutaan lisätä on mielestäni
ainoa valtion käytettävissä oleva keino lisätä kertausharjoituksia.
Reserviläisjärjestöt ovat tärkeitä mutta niiden tiedollisesti ja
resurssillisesti hennoille harteille ei voida sälyttää vastuuta Suomen
puolustamisesta. Res. järjestöt ovat innokkaille ressuille tärkeä
fiilistelyfoorumi ja siksi niiden tulee jäädäkin. Niiden on turha
havitella mitään tärkeämpiä asemia. Valtiovallan tulisikin näyttää
näille järjestöille missä on kaapin paikka.
Tango
"Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> kirjoitti viestissä
news:a8c4jc$hbh$2...@mordred.cc.jyu.fi...
Puhut vähän mutta asiaa! Pers.kohtaisesti kuulun tällaiseen "huru-ukko
pataljoonaan" ja meillä on komentajana ikämiesmajuri joka on Rukin käynyt
mutta ei kadista taikka muita sotakouluja.
-Tango
Tango
"John Smith" <john....@dot.com> kirjoitti viestissä
news:3CA8A6C0...@dot.com...
Mistäs tänne on näin asiallisia kirjoittajia löytynyt? Pieni varoituksen
sana lienee paikallaan, viimeksi kun kirjoitin jotakin tähän suuntaan
viittaavaa minut mollattiin militaristiseksi persereiäksi.
-Tango
John Smith
mielipiteitään. Koska minuakin on nimitetty militaristiksi niin monta
kertaa aiemminkin jo lukioajoista lähtien, niin en enää moisesta
arvostelusta hätkähdä.
Ei siinä mitään, sillä on arvostelussa se vinha peräkin, että olen
kaikesta sotilasasiohin liittyvästä sen verran enthusiasti, että
militaristin nimitys kyllä itse asiassa kuvaa minua varsin hyvin.
Mutta olen vakaasti sitä mieltä että meitä niin sanottuja
nojatuolimilitaristeja on yllättävän paljon ja tämän uutisryhmän
lukijoista suurin osa varmaan kuuluu samaan ryhmään minun kanssani. Sitä
paitsi meitä tarvitaan varsinkin nykyaikana, jolloin kaikki
velvollisuuksiin liittyvä on mennyt niin kummalliseksi mössöksi.
Aikaisempien sukupolvien aikana kaikki oli niin paljon yksinkertaisempaa
tässä suhteessa, kun velvollisuudet otettiin niin annettuina jo
äidinmaidossa. Nykyisin kaikkea velvollisuuksiin ja yhteisön
palvelemiseen liittyvää kaihdetaan kun individualistinen elämäntapa on
ymmärretty väärin. En kyllä millään tavoin haikaile aikaisempien
sukupolvien aikoja muussa kuin tässä velvollisuuksien suhteessa. Mutta
se on selvä että ryhtiä tarvitaan aina joka aikakaudella ja ryhdikkyyttä
on aina osattu ihailla yhteisössä kuin yhteisössä.
Juha Aaltonen
>Mistds tdnne on ndin asiallisia kirjoittajia lvytynyt? Pieni varoituksen
>sana lienee paikallaan, viimeksi kun kirjoitin jotakin tdhdn suuntaan
>viittaavaa minut mollattiin militaristiseksi persereidksi.
Niinko tehtiin? Todella epaasiallisen kaytoksen kohteeksi olet joutunut
sitten.
Ma kun ainakin itse vain olen peraankuuluttanut asiallisia kaytostapoja,
juuri niita, joissa toisia ei nimitella, ei persreiksi eika neideiksi (ellei
jalkimmaisen osalla kyse ole naimattomasta naisesta).
Mutta jaakoon tama keskustelu, kunne naytat missa sinut on mollattu tuolla
vaittamallasi epaasiallisella haukkumanimella.
Juha Aa.
Juha Aaltonen
>Varusmiespalveluksen suorittaminen on jokaisen nuoren miehen
>kansalaisvelvollisuus, joka on täytettävä. Ei sellainen peli vetele,
>että kuvitellaan että kaikki tulee ilmaiseksi ja että kansalaisella on
>pelkästään oikeuksia suhteessa valtioon.
Muuten olen samaa mielta, mutta korjataan tuosta viela yksi asiavirhe:
_asevelvollisuus_, ei varusmiespalvelus.
Toki makin toivon ja toimin niin, etta mahdollisimman moni tuon
kansalaisvelvollisuutensa hoitaa varusmiehena.
(Mainittakoon myos sellainen kaytannon oppi, etta rinta rottingilla
pauhaaminen ja siviilipalvelusmiesten mollaaminen ei vahenna sivareiden
maaraa mitenkaan. Se nostaa sivareiden maaraa, kun viela asiaa epailevat
leimaavat koko porukan isottelijoiksi.)
Juha Aa.
John Smith
määrään mitään vaikutusta.
En sitä paitsi jaa käsitystäsi siitä, että mielipiteet pitäisi jättää
esittämättä siksi, että se ei ole jostakin syystä suotavaa.
Tuo sinun diskurssin käymisen tapasi muistuttaa uhkaavasti sitä tapaa,
jolla julkista keskustelua käytiin Kekkoslovakian aikana.
Sivarien määrä on mikä on ja sivariksi ryhtyminen on täysin laillinen
tapa vapautua asepalveluksesta, olkoonkin että minun arvomaailmaani
sivariksi ryhtyminen ei hevillä sovi ja myönnän että minulla on suuria
vaikeuksia kunnioittaa miehiä jotka tämän tien valitsevat. Mutta se
onkin minun henkinen helvettini.
Minua kiinostaa lähinnä se, että Puolustusvoimat koostuvat
motivoituneista miehistä ja naisista, jotka täyttävät velvollisuuden
tunnosta ja palavasta halusta innolla sitä tehtävää, mikä heille on
asetettu ja vieläpä siten että joukko on kurinalaista ja upseerit ja muu
kantahenkilökunta mahdollisimman korkeatasoista porukkaa.
Kohottakaamme kolminkertainen eläköönhuuto isänmaallemme, Suomen armeija
lle ja sen ylipäälikölle!
Juha Aaltonen
>Minä kyllä lähden siitä, että tällä keskustelulla ei ole sivareiden
>määrään mitään vaikutusta.
Ihan realistista on sanoa, etta, juuri _talla_ keskustelulla siihen tuskin
on mitaan vaikutusta. Olen siis silla tasolla kanssasi samaa mielta. Asia on
kuitenkin minulle periaatteellisempi: keskustelulla yleensa on. Ja
kaydakseen keskustelua yleensa, sita pitaa kayda yksittaisina tapauksina.
Siis ihan sama juttu kuin yksittaisen miehen ratkaisulla ryhtya sivariksi ei
ole intille merkitysta, mutta joukolla on ja periaatteella on.
>En sitä paitsi jaa käsitystäsi siitä, että mielipiteet pitäisi jättää
>esittämättä siksi, että se ei ole jostakin syystä suotavaa.
Jos jokin asia ei ole suotavaa, se on syyta jattaa tekematta. Mielipiteen
esittaminen ei ole tassa mikaan erityistapaus. Ehka tarkoititkin sanoa, etta
se, mika minusta tekee jonkin tietyn mielipiteen esittamisen epasuotavaksi
jossain tietyssa tapauksessa, ei tee siita epasuotavaa sinun mielestasi?
Ma olen monta kertaa jattanyt esittamatta mielipiteeni hyvan kaytoksen
vuoksi, noin lahinna eteen tulevana esimerkkina.
>Tuo sinun diskurssin käymisen tapasi muistuttaa uhkaavasti sitä tapaa,
>jolla julkista keskustelua käytiin Kekkoslovakian aikana.
Tuo taas on jotain uuskielta, jota en voi ymmartaa. Miten diskurssia
kaydaan? Mita mahdat tarkoittaa diskurssilla? Tai Kekkoslovakialla?
Jata vihjailut tekematta, ja ilmaise itseasi suoremmin, niin pystyn
vastaamaan. Siis: _mika_ uhkaa _mita_ kirjoituksessani?
>Sivarien määrä on mikä on ja sivariksi ryhtyminen on täysin laillinen
>tapa vapautua asepalveluksesta, olkoonkin että minun arvomaailmaani
>sivariksi ryhtyminen ei hevillä sovi ja myönnän että minulla on suuria
>vaikeuksia kunnioittaa miehiä jotka tämän tien valitsevat. Mutta se
>onkin minun henkinen helvettini.
Aamen! Ja mina puolestani kunnioitan esimerkiksi sita, etta vaikka sivarius
on kaukana omista arvoistasi, ilmeisesti ainakin _yritat_ kunnioittaa. Ja
mika tarkeinta, hyvaksyt laillisen yhteiskuntajarjestyksen ja olet sita
valmis puolustamaan. (Ilmeisesti myos joiltakin sellaisilta osilta, joita et
itse hyvaksy, joka on minusta kaikkein merkittavin tapa toteuttaa
tasavaltalaisen demokraattisen yhteison periaatteita.)
>Kohottakaamme kolminkertainen eläköönhuuto isänmaallemme, Suomen armeija
>lle ja sen ylipäälikölle!
No, kohota sina. Mina kunnioitan sita omalla hiljaisuudellani ja teen tuon
rituaalin silloin, kun siihen on mun mielestani isompi syy, esim
itsenaisyyspaivana ja muissa sopivissa juhlatilaisuuksissa.
Juha Aa.
Pekka Siltala
> ne alkavat hamstraamaan kaikkea kummallista kalustoa, joka on
> asiallisesti sotavarustetta. Silloin ollaan kyllä väärällä polulla ja
> pahasti.
Samaa on kyllä valittanut vaimokin, kun nurkissa pyörii kaikkea ressupuvusta
sirpaleliiveihin ;-)
> Puolustusvoimiin kaivataan lisää kovempaa kuria ja ryhtiä eikä mitään
> ressujen yli-innokasta pelleilyä. Aktiiviset reserviläiset ovat ilman
IMHO, kovalla kurilla ja äkseerauksella ei voiteta ainuttakaan sotaa,
anteeksi vaan. Marssirivistöjen suoruus ei paljon korreloi, kun kylkimiinat
jymähtelevät, kookoo naputtaa ja haavoittuneet huutavat äitiä. Tämä oli vain
henkilökohtainen mielipiteeni.
Noin yleisesti, reserviläisjärjestöjen toimintaa voi käydä katsomassa
paikanpäällä, vilkaisemassa vaikka PAT/RYT toimintaa eikä muodostaa
mielikuviaan vääriin lähteisiin perustuen. Reserviläisjärjestöt (RES ja RUL
jne.) puhaltavat kuitenkin selkeästi yhteen hiileen Puolustusvoimien
tarkoitusperien kanssa, samojen päämäärien saavuttamiseksi.
Jos reserviläisjärjestöt halutaan täysin sivuuttaa puolustuksen
kehittämiskeskusteluissa IMHO, pitää kertausharjoituksiin saada rutkasti (l.
moninkertaisesti) lisää määrärahoja, mitä taas ei varmasti tule tapahtumaan.
--
Pekka
John Smith
mielipiteitä kiellettäisiin esittämästä, niin ajauduttaisiin juuri
sellaiseen suometteumiseen ja yhden mielipiteen politiikkaan josta juuri
Kekkoslovakian aikana oli kyse.
Pitäisikö sinun mielestäsi esimerkiksi Pohjois-Korean diktatuuria olla
kritisoimatta siksi, että se saattaisi ehkä pilata
diplomaattikekkereiden hillityn charmantin tunnelman?
Siinä huomiossa olet oikeassa, että yritän parhaani mukaan kunnioittaa
sivari-instituutiota juuri siksi, että se on laillisesti voimaansaatettu
laillisen yhteiskuntajärjestyksemme osa, enkä mistään muusta syystä.
Vaikeata se silti minulle on ollut. Samoin allekirjoitan sen lausumasi,
että juuri siksi sitä on kunnioitettava jollain tasolla, koska näin on
toimittava jos haluaa olla kunnon tasavaltalainen. Kunnon
tasavaltalaisella on myös oikeus muuttaa vallitsevia normeja oman
vakaumuksensa mukaisena. Minulle tietysti tämä merkitsisi
sivari-instituution poistamista.
Juha Aaltonen
>Mutta kai sä ymmärrät sen, että jos jonkun epäsuotavan pitämiä
>mielipiteitä kiellettäisiin esittämästä, niin ajauduttaisiin juuri
>sellaiseen suometteumiseen ja yhden mielipiteen politiikkaan josta juuri
> Kekkoslovakian aikana oli kyse.
Kekkoslovakia taitaa olla sulle tarkea kasite, kun sita toistat, mutta et
pyydettaessakaan maarittele? No, sellaisiahan kaikki pilkkakirvessanat
yleensa ovat, kuten vaikkapa militarismi ;) Niita on sitten kiva heilutella
eri yhteyksissa.
Mutta tosissaan, ma en voi ketaan kieltaa esittamasta mielipiteitaan aaneen.
Ma voin toki paheksua mielipiteita. Sita vartenhan niita ainakin itse
lausun, tuettavaksi, paheksuttavaksi, arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.
Ja sitten on viela se alatapaus, joka on muotoiltu eraassa sotaelokuvassa
vallan osuvasti: Mielipide on kuin persreika. Jokaisella on sellainen, mutta
ei sita silti tarvitse joka paikassa esitella.
Tallahan ei tarkoiteta ajatuspoliisin perustamista, vaan sita, etta ihan
kaikkea ei kannata ihan kaikkialla sanoa. Se on yksi tapa kunnioittaa muita.
Muiden kunnioittaminen taas on yhteisossa toimimisen perusedellytys.
>Pitäisikö sinun mielestäsi esimerkiksi Pohjois-Korean diktatuuria olla
>kritisoimatta siksi, että se saattaisi ehkä pilata
>diplomaattikekkereiden hillityn charmantin tunnelman?
Kylla ja ei. Tuo, minka tuossa esitat on nimeltaan ekstrapolointi, eli
sellainen varsin arsyttava ja keskustelun kannalta turha retorinen kuvio,
jossa otetaan toisen mielipide, kayristetaan se ankyrajyrkaksi ja esitetaan
uudelleen ikaan kuin toisen mielipiteen. Mun neuvoni kuuluu, etta kannattaa
valttaa noita. Niista yleensa saa aikaan asiallisen keskustelun sijaan
fleimisodan.
Jos ma olen diplomaattikekkereilla, ma ihan pommin varmasti koitan olla
loukkaamatta ihmisia. Sehan ei ole diplomaattisen toiminnan tarkoitus. Jos
mun siella pitaa tehda jotain esim Pohjois-Korean diktatuurin vinoutumien
oikomiseksi, on kylla ihan pommin varmaa, etta se ei toimi niin, etta menen
vittuilemaan Pohjois-Korean suurlahettilaalle.
Vertailukohta lahempaa: kun itsenaisyyspaivan aikaan pari (mun mielestani
vihjeetonta) mielenosoittajaa toimi ihan varmasti taydesta sydamestaan
oikein ja yritti ajaa asiaansa tukkimalla tien presidentin linnaan, he eivat
talla mielpiteensa ilmaisulla todellakaan saaneet tukea. Jopa mun, aika
liberaalin miehen, kanta kansalaistoimintaa ja aktivismia kohtaan jyrkkeni
rajusti.
Eli mielipiteen esittaminen missa tahansa miten tahansa ei ole suotavaa. Se
kannattaa, kuten aikuisilla ihmisilla tapana on, muotoilla... miten sen nyt
sanoisi... diplomaattiseksi.
Tasta esimerkkina: ma en kauheasti vaahtoaisi negatiivista sivareista, kun
tiedan, etta se ei asiaa muuta, saapa vain sivarit nakemaan mut
vastenmielisena.
Juha Aa.
tje...@utu.fi
wrote:
>Militaristiksi nimittely usein seuraa siitä, kun esittää omia vakaita
>mielipiteitään. Koska minuakin on nimitetty militaristiksi niin monta
>kertaa aiemminkin jo lukioajoista lähtien, niin en enää moisesta
>arvostelusta hätkähdä.
Lukioajoista? Kyllä se "nimittely" alkaa monessa tapauksessa heti kun
ko. sana löydetään sanakirjasta ;D Sitten on vielä näitä "militantti"
jne merkityksettömiä sanoja, joita muodikkaasti viljellään. Intissä
"vitun sotahullu", jota jostain kuului nauratti, siitä tuli mieleen
lähinnä Tuntemattoman Lehto (eikä "nimittely" siis vaivannut)
Tuukka
Riku Maenpaa
:Aikaisempien sukupolvien aikana kaikki oli niin paljon yksinkertaisempaa
:äidinmaidossa.
No jossakin Verdunissahan tämä ilmeni todella uljaasti ja kannatettavasti.
-- Riku Mäenpää riq(a)cc.tut.fi
Riku Maenpaa
:>Itse
:>ainakin tiedän useamman reserviläisen, joka olisi varmasti intissä
:>tapaamiani pätevämpi hyvinkin monessa asiassa...
Pertti Ström <pertt...@hotmail.com> wrote:
:Liityvätkö nuo monet asiat sotimiseen? Minäkin tunnen esim. monta
:lääkäriä, jotka ovat omalla alallaan upseereita ja opistoupseereita
:pätevämpiä.
Minä ainakin toivon, että kenttäsairaalaa pyörittää joku lääkäri :)
En tiedä, missä opiskellaan logistiikkaa, mutta olen aina pitänyt suurena
mysteerinä sitä, miten armeijan tarvitsemat hirvittävät kamamäärät saadaan
oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Luulen, että jonkin suurensuuren
kuljetusliikkeen logistiikkapäällikkö olisi himottu resurssi mihin
tahansa yhtymään.
Ko. yhtymää komentavan sotilasjohtajan hyvyyttä lienee sitten taas se,
kuinka hyvin hän osaa käyttää resurssejaan.
-- Riku Mäenpää riq(a)cc.tut.fi
Matti Aaltonen
John Smith wrote:
>
> Suomen puolustus ei millään tavalla parantuisi, jos tänne alettaisiin
> perustamaan kodinturvajoukkoja Ruotsin sankarillisten sotakokemusten ja
> SK:n historiallisten savuavien raunioiden varaan.
jne...jne...
Kas kas, mikä reaktio ja vielä rohkean nimettömänä pysyen. :)
Ruotsissa ja Suomessa toiminnan omin silmin nähneenä voin kertoa
Hemvärnetin systeemin olevan kaikkea muuta kuin harrastelijamaista. Jopa
siinä määrin, että maanpuolustusvastuuta ollaan yhä enemmän siirtämässä
kys. maan puolustusvoimien osana toimivan järjestön vastuulle.
Uutta Mäntsälän kapinaako pelkäät? Kannattaisi tarkistaa tietonsa ensin.
Matti
Matti Aaltonen
John Smith wrote:
> Minua kiinostaa lähinnä se, että Puolustusvoimat koostuvat
> motivoituneista miehistä ja naisista, jotka täyttävät velvollisuuden
> tunnosta ja palavasta halusta innolla sitä tehtävää, mikä heille on
> asetettu ja vieläpä siten että joukko on kurinalaista ja upseerit ja muu
> kantahenkilökunta mahdollisimman korkeatasoista porukkaa.
Jaa? Sodankäynti ammattilaisten harteille jotta itse saisi turvallisesti
käpertyä omaan nojatuolimilitantin ah niin auvoiseen olotilaan? Kirota
jälkeenpäin sotien aikana tehtyjä virheitä typerinä päätöksinä, koska
nykytietämyksen valossa kaikki on sotakirjoissa niin selvää? Pelata
jännittäviä strategiapelejä tietokoneella ja imarrella itseään
onnistuneista siirroista? Kokea uudelleen varusmiesajan sankariteot
kolpakon ja samanhenkisen nysverösakin seurassa muistellen miten hitsin
rankkaa oli kun syylinki hiersi ja oikein rakko tuli kantapäähän...
Tämä maa tarvitsee sitkeitä sissejä, joita verenmaku suussa ei liiemmin
haittaa. Motivoituneita reserviläisiä, jotka jaksavat kantaa reppua 20
km päivässä viitsien vielä sietää nälkää, janoa ja unenpuutetta. Miehiä,
jotka osaavat antaa käskyjä, ottaa vastaan käskyjä, ampua tarkasti,
huoltaa omaa asettaan ja kouluttaa heiveröisimmillä tiedoilla
varustettuja tovereitaan. Kaikki tämä pelkästä terveestä
isänmaanrakkaudesta, velvollisuudentunnosta ja jos ei muuten, niin
omalla kustannuksellaan.
> Kohottakaamme kolminkertainen eläköönhuuto isänmaallemme, Suomen
> armeijalle ja sen ylipäälikölle!
Kyllä maailmaan lässytystä mahtuu, mutta tekijöistä on aina pulaa.
Kukaan ei kaipaa läskejä vaatekaappikommandoja jotka koristelevat
asetakkiaan Suomen lipuilla, kurssiristeillä tai heraldisilla
vaakunoilla. Isänmaa? Pistä rensselit niskaan ja avaa ulko-ovi. Isänmaa
alkaa heti ruutukaava-alueen jälkeen.
T: Velttoihin besserwissereihin jo ammoin kyllästynyt
Matti
Sirius
> mysteerinä sitä, miten armeijan tarvitsemat hirvittävät kamamäärät saadaan
> oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Luulen, että jonkin suurensuuren
> kuljetusliikkeen logistiikkapäällikkö olisi himottu resurssi mihin
> tahansa yhtymään.
Eiköhän se homma mene silleen että kenraalitason huolto&logistiikka
suunnitellaan PV:n toimesta ja sen toteuttaa osin kantahenkilökunta ja
käytännön tasolla on sitten myös logistiikkaväkeä reservistä. On
kuitenkin niinkin että nykyaikainen yhteiskunta ei voi luovuttaa
kaikkia logistiikkakavereita PV:lle edes kriisiaikana koska siviilien
ruoka-, energia-, vesi- ja lääkintahuolto pitää myös toimia.
Sirius
John Smith
jäsenet ja toimiva johto on osa-aikaisia sotilaita. Sellainen on
vastuutonta ja se saattaa jopa yhteiskuntapoliittisesti vaarallista.
Kysymys on haudanvakavista asioista eikä niitä voida hoitaa
järjestömäisesti ja vapaaehtoispohjalta. Maanpuolustukseen liittyvä
innostus on pidettävä aisoissa siinä määrin, että innokkaille
reserviläisille löytyy joku muu kanava kuin puolisotilaallinen
viikonloppusotilaan elämä. Voit kysyä keneltä tahansa ammattisotilaalta
mitä he ovat mieltä moisista viikonloppusotilaista.
Ali K. Kiuaskoski
> Tämä keskustelu lähti nyt lähinnä liikkeelle siitä, että esimerkiksi
> Britannian armeijassa upseerikoulutus kestää vuoden, mutta siellähän
> kaikki ovat ammattilaisia. Eli lyhimmillään valmistut upseeriksi vuoden
> koulutuksella, kun taas Suomessa siihen riittää 100 vuorokauden
> mittainen RUK-kurssi. Ja se on kansainvälisesti vertailtuna lyhyt aika
> kouluttaa upseeri miehiä johtamaan.
Väärin mänj. Sen "100 vrk:n kurssin" jälkeen ollaan vasta kokelaita, ei
upseereja. Upseerina oloa harjoitellaan sitten tapauksesta riippuen useampi
kuukausi, paikoin jopa puolisen vuotta. Sen jälkeen seuraa upseeriksi
ylennys - jos seuraa. Ei se mikään automaatti ole, upseeriksi epäkelvot
yksilöt jätetään ylentämättä ja näin on tapahtunutkin.
Mainitsemassasi "Britanniassa" upseeriksi pääse kuka vain kurssille päässyt
ja sen läpikahlannut. Mitään käytännön osuutta ei ole, ei myöskään kokemusta
miehistössä palvelemisesta. Käytännössä upseeriaines otetaan suoraan kadulta
eikä Suomen mallin tapaista joukkojen yhteenhitsautumista tai empatiankykyä
juurikaan kehity. Siksi "Britanniassa" upseeriksi voi päästä kuka tahansa
onnekas kusipää - ja käytännössä pääseekin.
Ali K. Kiuaskoski
"Pekka Siltala" <ps...@nicx.fi> wrote in message
news:a8a86a$8sn$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Sotilasarvot taasen eivät keskenään ole välttämättä lainkaan
> vertailukelpoisia. Legioonassa kymmenen vuotta palvellut le corporal on
> korkea herra. Ja reservin vänrikistä tulee firmaan takaisin mennessään
> kersantti (l. 'kesäkessu'.) Sodanaikanahan tuo on sitten toinen juttu.
Ei tule reservin västäräkistä kessua. Kesäkessu-nimike on ihan eri juttu,
kesävänskä on oikeampi nimike tässä yhteydessä.
Vänskä on vänskä kadettikoulua odotellessaankin. Muistaakseni meni niin,
että ellei västäräkki hakenut kadettikouluun, niin sitten oli edessä
toimiupseeriura ja kersun natsatkin jossain vaihessa. Elikkä tuo nimike
kesävänskä siitä kadiksen kesän yli odottelusta.
Ali K. Kiuaskoski
> ikäluokalla, Ruotsissakin vain noin puolet ikäluokasta suorittaa
> asepalveluksen. Näkisin henkilökohtaisesti, että vaikka varusmiespalvelus
Kun ei kerran kukaan muu näytä oikovan: Jälleen eräs "faktana" esitetty
väite Ruotsista, joka ei pidä paikkaansa.
Ikäluokasta kutsutaan Ruotsissa vain noin puolet nykyisellään.
Asevelvollisuuteen kelpuutetaan (huom. siis kelpuutetaan) vain 20-25%
kustakin ikäluokasta.
> olisi täysin vapaaehtoista, IMHO 75-80 prosenttia ikäluokasta suorittaisi
> sen silti. Maanpuolustustahto on kova.
Tahto ja uho voi olla kova, mutta kyky on eri asia. Kyllähän noita öriseviä
suomalaisia kaljamahaisia penkkiurheiluärjyjä on jokainen nähnyt varmasti
tarpeeksi. Kova on uho ja jokainen örisijä on olevinaan Mikan veroinen
formulakuski tai kilpahiihtäjä. Vaan kuinka moni järkevä ihminen ottaa
tosissaan junttien uhon?
60-vuoden takainen armeija sentään saattoi luottaa siihen, että junttienkin
fyysinen kunto oli kova, koska äijät olivat metsätöissä ym. karaistuneita.
Nykyään maataan vaan sohvalla ja syödään sipsejä. Muutenkin ollaan totuttu
hemmetin mukavuudenhaluiseen elämäään. Veikkaan, että 80% Suomen
SA-vahvuuksista juoksee kilpaa kotiin sodan ensimmäisellä viikolla, kun
huomaavat, että ei sotiminen olekaan *kivaa* vaan helvetin vittumaista ja
rasittavaa.
Pirjo Ervola
Olet aika totinen torven soittaja.
Reservisti (Jääk) Ervola Juha Tuomas Kristian
Ali K. Kiuaskoski
> jäsenet ja toimiva johto on osa-aikaisia sotilaita. Sellainen on
> vastuutonta ja se saattaa jopa yhteiskuntapoliittisesti vaarallista.
Ei Ruotsin armeijaa olla mihinkään lakkauttamassa.
> Kysymys on haudanvakavista asioista eikä niitä voida hoitaa
> järjestömäisesti ja vapaaehtoispohjalta. Maanpuolustukseen liittyvä
> innostus on pidettävä aisoissa siinä määrin, että innokkaille
> reserviläisille löytyy joku muu kanava kuin puolisotilaallinen
> viikonloppusotilaan elämä. Voit kysyä keneltä tahansa ammattisotilaalta
> mitä he ovat mieltä moisista viikonloppusotilaista.
>
Hmm, mitähän tuohon sanoisi? Eikö koko kansanarmeijan idea edellytä
nimenomaan "vapaaehtoispohjaa" ja "innokkaita reserviläisiä"? Käytännössä
nykyään Suomessakin asepalvelus on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoista.
Täten en voi vetää muuta johtopäätöstä, kuin että reservit Suomessakin
perustuvat yksilön vapaaehtoisuuteen? Lisäksi, väkisin armeijaan otettu
sotamies on sangen epäluotettava epeli. En sellaisen varaan liikoja laskisi.
Joten miksi se Ruotsin mallin mukainen Hemvärnet niin kauhean vaarallinen on
Suomen puolutuskyvyn kannalta, en ymmärrä?
Ali K. Kiuaskoski
"Riku Maenpaa" <rick....@eudoramail.com> wrote in message
news:a8db0v$8j3$2...@news.cc.tut.fi...
> En tiedä, missä opiskellaan logistiikkaa, mutta olen aina pitänyt suurena
> mysteerinä sitä, miten armeijan tarvitsemat hirvittävät kamamäärät saadaan
> oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Luulen, että jonkin suurensuuren
> kuljetusliikkeen logistiikkapäällikkö olisi himottu resurssi mihin
> tahansa yhtymään.
Tuskinpa sentään. Armeijan kuljetuksethan ovat hyvin yksinkertaisia. Sinne
rintaman suuntaan viedään vain a-tarvikkeita, postia ja ruokaa, takaisinpäin
tulee lomalaisia ja ruumisarkkuja. Rintamalla ei ole tehtaita tms, joten
siellä ei synnytetä mitään uutta toisin kuin teollisuudessa.
Armeijan kuljetuksissa on lisäksi eräs erityinen piirre, jota
siviilipuolella ei ole: kaikki kuljetukset ovat joko kiireellisiä tai
helvetin kiirellisiä. Kustannuksista ei tarvitse välittää ja työvoimaa on
käytettävissä liki määrättömästi (puhun siis sodan ajasta). Yksityispuolella
voi toki olla kiirekin välillä, mutta se ei saisi maksaa mitään. Siten
armeijan logistiikkahommissa ei tarvita läheskään samaa taituruutta.
Juha Veijalainen
> Naissotilaat pois etulinjasta ja muuta
> http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=182956
>
> Eipä taida olla kovin kova tuo "ammattiarmeija" kun vaatimuksena on
>> Britannian armeijassa alle 30-vuotiaiden sotilaiden on kyettävä
>> kantamaan 20 kiloa varustuksia kiväärin lisäksi. Kahden kilometrin
>> juoksulenkistä on selvittävä 15 minuutissa, ja toveria on pystyttävä
>> kantamaan 50 metriä.
>
> No joo. Jopa MINÄ kykenisin tuohon ja vaikka HETI vaikka kuntoni on
> niin surkea että hengästyn portaissa...
Oli ihan pakko kysyä täsmennystä toisaalla ja 'Aina Luotettava Internet'
(tm) vastasi seuraavaa Britanniasta:
"Once in a regular unit, they have a Basic Physical Fitness Assesment twice
a
year (BPFA) with the following areas:
Sit ups (2 minutes best effort) minimum pass mark around 50
Press Ups (as above) minimum pass mark around 45
1.5 (2.4 km) mile run (best effort) maximum time limit 10 minutes 30 secs.
Females have slightly less to do and more time for the run.
All figures are approximate, as times and requirements vary dependant on
age/sex.
We also have a Basic Combat Fitness Test (BCFT) again twice yearly.
This is an 8 Mile (12.9 km) March within 1 hr 45 Mins, including a Casualty
Carry over 90 meters. Weight carried varies from 25kg for Infantry to 15kg
for Supporting Troops.
Remember tough, these are Basic requirements."
Yritänpä tehdä yhteenvedon:
- vatsalihasverryytyksia (sit-up) vähintään 50 / 2 minuuttia
- etunojapunnerruksia 45 / 2 minuuttia
- juostava vähintään 2,5 km 10 min 30 sek ajassa
- ja naisille sitten "hiukka vähemmän"
Taistelukelpoisuustesti
- noin 13 km marssi, kestää 1 tunti 45 min. Kannettavaa pitää olla 25 kg
jalkaväellä ja 15 kg tukijoukoilla. Marssin kuluessa kannettava kaveria 90
metrin verran.
Olivat ilmeisesti myös aivan minimivaatimukset.
> Markus Jansson
--
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland
http://www.iki.fi/juhave/ (PGP key available)
(Mielipiteet omiani - Opinions personal, facts suspect)
Panu Mantylahti
> Tuskinpa sentään. Armeijan kuljetuksethan ovat hyvin yksinkertaisia.
Ja höpön löpön. Kuljetukset ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia,
kunhan asiaa vähän ajattelee. Lues vaikka tämä ensihätään:
www.globalsecurity.org/military/library/report/1990/PPJ.htm
Ensinnäkin, kalustoa on aina liian vähän. Sodanajan tilanteessa jokainen
Tauno Valon sorarekkakin lunastetaan käyttöön, mutta niistä ei taatusti
riitä kenttäarmeijan käyttöön. Lisäksi viholinen tekee parhaansa
hävittääkseen huoltokuljetuksia tykistö/ilmatoiminnalla ja
erikoisjoukoilla. Erityisesti motorisoitujen joukkojen toimintakyky
romahtaa, jos linjoille ei saada riittävästi löpöä ja varaosia.
Toisekseen, myös kuljetuskalustoa pitää sekä huoltaa että ruokkia, ja
varsinkin tästä viimeksimainitusta on kriisiaikana takuulla pulaa.
Pitäähän niille Paseille ja Leopardeillekin saada polttoainetta.
Kolmannekseen, oikean kaman on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Logistiikka käsittää paljon muutakin kuin kuorma-autojen liikuttelua
paikasta toiseen. Olisihan se kiva, jos katkeamaton autojono toisi
tarvikkeita rintamalle joka pesäkkeen viereen, mutta se nyt ei vain satu
olemaan mahdollista.
Tvällärinä olen itse manaillut useampaan kertaan A-tarvikkeitten
tehokkaan jakamisen hankaluutta. Inttiaikoina Rovajärvellä hässäkästä
sai aika hyvän kuvan, kun piti huolehtia heitinkomppanian ammuksista.
Oli siinä savottaa, usko pois.
-P
--
Thou shalt not follow the Null Pointer,
for at its end Madness and Chaos lie.
Pertti Ström
wrote:
>> Sotilasarvot taasen eivät keskenään ole välttämättä lainkaan
>> vertailukelpoisia. Legioonassa kymmenen vuotta palvellut le corporal on
>> korkea herra. Ja reservin vänrikistä tulee firmaan takaisin mennessään
>> kersantti (l. 'kesäkessu'.) Sodanaikanahan tuo on sitten toinen juttu.
>Ei tule reservin västäräkistä kessua. Kesäkessu-nimike on ihan eri juttu,
>kesävänskä on oikeampi nimike tässä yhteydessä.
Reservin vänrikistä tulee palvelusarvoltaan ylikersantti, jos hän
menee ns. kesäduuniin inttiin. Ennen vanhaan he palvelivat vastaavassa
tilanteessa vänrikin arvossa.
t: nimim. Kavereita on ollut kesävänskinä. Tiedän termin aivan
tarkkaan.
>Elikkä tuo nimike
>kesävänskä siitä kadiksen kesän yli odottelusta.
?? Eieieieiei.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Pertti Ström
wrote:
>Armeijan kuljetuksethan ovat hyvin yksinkertaisia.
Bwhahahaaa. On helppo vähätellä sellasita, josta ei ymmärrä mitään.
Logistiikka ratkaisee sotia.
...old quote that "amateurs talk about military strategy but generals
discuss logistics"
"Bottom line: Good logistics is military power"
http://www1.profnet.com/profnet_home/bubriefs-179.html
John Smith
ylentämiselle. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä on
reserviupseerikoulutuksen kesto. Kokelaana perusyksikössä olo ei ole
enää samassa mielessä koulutusta ja opettelua, vaan käytännön toimintaa.
Britanniassa taas koulutus kestää ajallisesti pidempään ja käytännön
jakso jatkuu niin kauan kuin upseeri palvelee.
Ammattiarmeijalla ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalla armeijalla
on tässä suhteessa perustavanlaatuisia eroja, jotka tekevät vertailun
vaikeaksi.
Miten muuten voit väittää että Britanniassa ei ole käytännön osuutta?
Käytännön osuushan alkaa asiallisesti upseerikurssin päätyttyä.
Mitä taas tulee kokemukseen miehistössä palvelemisesta, en ole aivan
varma mikä arvo tälle on annettava. Britannian asevoimissa ero upseerien
ja miehistön välillä on jyrkempi kuin meillä. Upseerit ovat kuitenkin
asianomaisessa sotilasopetuslaitoksessa opiskellessaan todennäköisesti
ainakin aluksi aika mortin asemassa ja kouluttajat / vanhempi kurssi
pomottaa heitä, joten joutuvat hekin hyppyytettäviksi, ennen kuin he
pääsevät hyppyyttämään toisia.
Mistäs sitten Suomessa muuten upseeriaines otetaan ellei koko ao.
ikäluokasta. Ei Britanniassakaan upseeriksi kuka tahansa kadunmies pääse.
Mitä tulee joukon yhteenhitsautumiseen ja empatiakykyyn, niin väitteesi
ovat aika raflaavia ja käytännön näyttöä kaivattaisiin tässä kohtaa
enemmän, ennen kuin teet noin yleistäviä havaintoja.
John Smith
uskoa *edes osittain*.
Armeijamme johto koostuisi sodan aikana ammattilaisista ja sitä
tarkoitin, kun sanoin, että on olemassa tietty raja, jossa reservin
upseeri ei kelpaa vaan tehtävään tarvitaan ammattilainen.
Suomessa ollaan oltu aina liian innoissaan kaikesta siitä mitä Ruotsissa
on käyttöön otettu. Ja heti halutaan ottaa isoveljeltä mallia. Ihan niin
kuin emme kykenisi tekemään ratkaisuja omista lähtökohdistamme käsin
vaan meissä on vielä sen verran valtiona itseluottamuksen puutetta, että
haluamme kopioida muualta vaikka omassa olisi parempi.
Sitä paitsi ruotsalaisista en sodankäynnin taidossa menisi paljon oppia
ottamaan. Kyllä Suomen Puolustusvoimilla on enemmän lihasmuistissa, kun
on sentään tosissaan kahinoitukin viimeisen vuosisadan aikana.
Toisin kuin Ruotsissa, jossa sotakokemusta on viimeksi purjelaivojen
ajalta. Me olemme sotilaallisissa asioissa osoittaneet selvästi
tulevamme toimeen ilman Ruotsin apua ja vastaamaan omasta
puolustuksestamme omintatakeisine ratkaisuinemme, jotka ovat suomalaisen
näköisiä ratkaisuja ja ennen kaikkea meidän omat
turvallisuusnäkökohtamme huomioon ottavia, jotka huomio, huomio ovat
täysin erilaisia kuin Ruotsilla.
Suomen puolustus on toiminut ilman kodinturvaa. Miksi sellainen yhtäkkia
tarvittaisiin eli mikä on se legitiimi turvallisuuspolittiinen tarve,
jota täyttämään näitä tarvittaisiin?
Sen, mitä aiheesta olen Reserviläisestä ja HRUPin Reservin Sanomista
lukenut, niin en tälläistä tarvetta havainnut vaan perustamistarpeet
vaikuttivat keksityiltä.
Tälläistä ei-toivottavaa aktiivisuutta tapahtuu kyllä
valtionhallinnossakin, viitaten vaan Sisäasiainministeriön
täydennyspoliisihankkeeseen, joka löytiin läpi ihan kummilla perusteilla.
Mika Rantanen
> SA-vahvuuksista juoksee kilpaa kotiin sodan ensimmäisellä viikolla, kun
> huomaavat, että ei sotiminen olekaan *kivaa* vaan helvetin vittumaista ja
> rasittavaa.
Sitten kun saadaan vihollinenkin tajuamaan vihollinen tuo, ei ole
turvallisuusongelmaa.
- Mika Rantanen
Pertti Ström
wrote:
>Britanniassa taas koulutus kestää ajallisesti pidempään ja käytännön
>jakso jatkuu niin kauan kuin upseeri palvelee.
Niin, Suomessakin ammattiupseeri on "käytännön jaksolla" koko ikänsä.
>Ammattiarmeijalla ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalla armeijalla
>on tässä suhteessa perustavanlaatuisia eroja, jotka tekevät vertailun
>vaikeaksi.
Toisaalta ero syntyy sinä, että Suomessa reserviupseerin koulutus
kestää tuon 362 vrk, kun ammattiupseerit opiskelevat enemmän - ja
harjoittelevat töissä lisää.
Brittiläiset ammattiupseerit opiskelevat muuten paljon yli vuoden.
Armeijassa lähes kaikilla on yliopistotutkinto ennen varsinaisen
sotilaskoulutuksen alkamista. Se on osa koulutusta. Suomessa MPKK
antaa myös tuon yleissivistän osuuden.
"About 90% of potential Officers joining today are graduates - but
opportunities also exist for high-calibre individuals without a
degree."
http://www.armyofficer.co.uk/eligibility.asp
Sitten briteillä tietysti on kaikenlaista jatko-opiskelua uran
edetessä.
Pekka Koski
>Suomessa ollaan oltu aina liian innoissaan kaikesta siitä mitä Ruotsissa
>on käyttöön otettu. Ja heti halutaan ottaa isoveljeltä mallia.
(klip)
>Suomen puolustus on toiminut ilman kodinturvaa.
Faktat kuntoon: Talvisodan jälkeen Ruotsi kopsasi Suojeluskunta-
konseptin, sillä oli selvästi havaittavissa Suojeluskuntajärjestön
vaikutus Suomen puolustautumiskykyyn -39-40.
Eli ylle lainaamani väitteesi ovat virheellisiä, molemmat.
Juha Aaltonen
>Brittiläiset ammattiupseerit opiskelevat muuten paljon yli vuoden.
>Armeijassa lähes kaikilla on yliopistotutkinto ennen varsinaisen
>sotilaskoulutuksen alkamista. Se on osa koulutusta. Suomessa MPKK
>antaa myös tuon yleissivistän osuuden.
Pystytko muuten yhtakkia loytamaan, kuinka moni suomalainen upseeri on
koulutuksen alkaessa ylioppilas?
(Ja vertailukelpoiseen tulokseen liittyy tietysti vahan vaikeuksia, eli keta
suomalaisia voi verrata brittiupseereihin, vainko vanhoja kadettiupseereita?
Enta vanhat opistoupseerit? Enta uudessa koulutusjarjestelmassa, kaikkiko,
vai pitaisiko upseerin perustutkintoon hyvaksytyt pudottaa pois? Eli
suomeksi sanoen, en tieda, mita kaikkea kasite 'upseeri' brittiarmeijassa
kattaa)
Juha Aa.
Juha Aaltonen
>Suomessa ollaan oltu aina liian innoissaan kaikesta siitä mitä Ruotsissa
>on käyttöön otettu. Ja heti halutaan ottaa isoveljeltä mallia. Ihan niin
>kuin emme kykenisi tekemään ratkaisuja omista lähtökohdistamme käsin
>vaan meissä on vielä sen verran valtiona itseluottamuksen puutetta, että
>haluamme kopioida muualta vaikka omassa olisi parempi.
Noo, vahan ehka kannattaa hakea historiallista nakemysta tahan: Hemvarnetin
seka idea, jarjestaminen etta toiminta, on kopioitu Suomesta. Varsinkin se
lahtokohta on jopa aaneen lausutusti suojeluskunnista sotien jalkeen
kopsittu.
Juha Aa.
Pertti Ström
wrote:
>Pystytko muuten yhtakkia loytamaan, kuinka moni suomalainen upseeri on
>koulutuksen alkaessa ylioppilas?
Valitettavasti en. Arvelisin että vanhassa järjestelmässä lähes
kaikki. Yleensähän korkeakouluihin on ollut on joku esim. 5 %:n
kiintiö ei-ylioppilaille; en tiedä oliko Kadettikouluun sellaista.
Toisaalta Kadettikouluun on voinut päästä MPO:n kautta, jolloin ei
tarvinnut olla ylioppilas.
>(Ja vertailukelpoiseen tulokseen liittyy tietysti vahan vaikeuksia, eli keta
>suomalaisia voi verrata brittiupseereihin, vainko vanhoja kadettiupseereita?
>Enta vanhat opistoupseerit? Enta uudessa koulutusjarjestelmassa, kaikkiko,
>vai pitaisiko upseerin perustutkintoon hyvaksytyt pudottaa pois? Eli
>suomeksi sanoen, en tieda, mita kaikkea kasite 'upseeri' brittiarmeijassa
>kattaa)
Minusta kadettiupseerit ovat tehtäviensä perusteella vertailukelpoisia
brittiupseerien kanssa. Uudessa koulutusjärjestelmässä tämä tarkoittaa
kandeja ja maistereita. Opistoupseerit ja reserviupseerin
jatkotutkinnon suorittaneet vastaavat tehtäviensä puolesta lähinnä
ulkomaiden aliupseereita ja erilaisia spesialisteja.
John Smith
käytetty ja hyvin ollaan tultu toimeen ilmankin jo yli 50 vuotta.
Suojekuskunta oli aikoinaan sellainen puolisotilaallinen yksikkö ja
sellaisen perustaminen uudelleen vaan militarisoisi yhteiskuntaa
tarpeettomasti ilman että siitä olisi *mitään* validia hyötyä Suomen
puolustukselle.
Edelleenkään ei ole esitetty tässä keskustelussa muuta kuin se että
kodinturvaa tarvitaan, mutta sanaakaan ei ole sanottu miksi. Yleensä kun
jotain uutta ollaan perustamassa niin olisi asiallista esittää
perusteita. Nyt niitä ei ole esitetty.
Suojeluskunnatko ne olisivat muuten se tärkein syy Talvisodan
torjuntavoittoon. Itse en ainakaan tähän usko. Muut tekijät olivat
ratkaisevampia.
John Smith
John Smith
keskimäärin suomalaisten miesten fyysistä kuntoa. Kuntoaan voi jokainen
ylläpitää urheilemalla ja vastuu kunnon ylläpitämisestä on jokaisella
Suomen miehellä itsellään. Armeija, peruskoulukoululaitos ja muut
julkiset instituutiot voivat kyllä tukea tätä kehitystä ja hyvä niin.
Ampumataidon ylläpitäminen onnistuu jo nytkin varusmiespalveluksen
aikana, kertauksissa ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla,
ampumaseuroissa, urheiluseuroissa, metsästysseuroissa ja omaehtoisesti.
Mutta suorastaan röyhkeää on väittää, että perusteena kodinturvan
perustamiselle olisi kunnon ylläpitäminen tai ampumataidon ylläpito.
Perusteeksi kelpaa ainoastaan *sotilaallinen peruste*, koska
sotilaallisesta yksiköstä on kyse. Sotilaallisella perusteella en
tarkoita tässä mitään mieskohtaisen koulutuksen nyansseihin liittyvää,
vaan strategisen tason juttuja. Armeijan tehtävänä on estää sota ja
sodan sytyttyä voittaa se.
Sen ainoan tehtävän minkä kodinturvalla olen ymmärtänyt on asianomaisen
joukon miesten kotialueen puolustaminen ryhmittymällä sen kotiseudun
maastonkohtiin jne. Mutta nyt täytyy muistaa, että tämä asia on jo
hoidettu isoissa suunnitelmissa ns. aluejoukoilla. Liikekannallepanossa
joukkoja perustetaan yleis- ja aluejoukkoihin. Yleisjoukot ovat se
nyrkki jolla käydään ratkaisutaistelut. Aluejoukot taas ryhmittyvät
määrätyille sotilasaluilleen ja ovat siellä vaikka vihollinen rynnisi
yli, tällöin käytäisiin vihollisen selustassa sissisotaa. Miksi siis
tarvittaisiin kodinturvaa kun meillä on jo aluejoukot, jotka on
miehitetty jo nykyisessä systeemisssä miehillä jotka tuntevat
mahdolliset ryhmittymismaastonsa, koska he asuvat ao. maantieteellisellä
alueella.
Kodinturvajoukkojen perustaminen ei myöskään olisi järkevää, koska tällä
hetkellä Puolustusvoimat keskittyvät vahvasti ns. NATO-kelpoisten
valmiusyhtymien varustamiseen modernisointiin. Näillä turvattaisiin mm.
kenraalien pahan unen aihe numero ykköseksi noussut strateginen isku.
Alueellista puolustusta ei olla ajamassa alas ainakaan sillä tavalla
kuin reserviläisjärjestöjen nojatuolikenraalit väittävät. Jokaiselle
Suomen neliökilometrille on kyllä määrätty puolustava joukko. Jos se
jossain korvessa missä ei asu ihmisiä eikä ole infraa, niin totta kai
sinne laitetaan vähemmän taistelijoita tätä aluetta puolustamaan.
Perustelut siis ontuvat perustavanlaatuisella tavalla. Kodinturvan
perustaminen on siinäkin mielessä haitallinen aloite, että sen jälkeen
puolustukseen ennestäänkin heikot taloudelliset resurssit jakautuisivat
sen ja armeijan kesken. Heikkojen resurssien tapauksessa ne täytyy
keskittää ydinalueille eikä jakauttaa.
Kyllä perusteita on aina helppo keksiä ihan mille tahansa kuppikunnalle,
mutta en itse ole kuullut kenenkään upseerin julkisuudessa esittävän
kodinturvan perustamista tukevia lausuntoja.
Sirius
> keskimäärin suomalaisten miesten fyysistä kuntoa. Kuntoaan voi jokainen
> ylläpitää urheilemalla ja vastuu kunnon ylläpitämisestä on jokaisella
> Suomen miehellä itsellään.
Totta sinänsä. Toisaalta taas vapaaehtoisjoukkojen vuosittaiset
kuntotestit jotka pitäisi läpäistä että saa pysyä sijoitettuna
pitäisivät kuntoilumotivaatiota yllä.
> Ampumataidon ylläpitäminen onnistuu jo nytkin varusmiespalveluksen
> aikana, kertauksissa
Missä kertauksissa ? Tyypillisessä kertauksessa ei ammuta joko yhtään
tai sitten 10 lks koelaukaukset ja sitten 10 lks kilpasarja. Tämä
kerran vuosikymmenessä ei pidä yllä kenenkään mitään taitoja.
ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla,
> ampumaseuroissa, urheiluseuroissa, metsästysseuroissa ja omaehtoisesti.
Totta. Monella ressulla vaan ei ole varaa/halua ostaa 1500 Euron Sako
92S:ää kotiin eikä luvansaantikaan aina ole läpihuutojuttu.
>
> Mutta suorastaan röyhkeää on väittää, että perusteena kodinturvan
> perustamiselle olisi kunnon ylläpitäminen tai ampumataidon ylläpito.
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.
> Perusteeksi kelpaa ainoastaan *sotilaallinen peruste*, koska
> sotilaallisesta yksiköstä on kyse. Sotilaallisella perusteella en
> tarkoita tässä mitään mieskohtaisen koulutuksen nyansseihin liittyvää,
> vaan strategisen tason juttuja. Armeijan tehtävänä on estää sota ja
> sodan sytyttyä voittaa se.
Sota voitetaan mm. ampumalla vihollisia ja se onnistuu parhaiten jos
niihin osuu.
> Sen ainoan tehtävän minkä kodinturvalla olen ymmärtänyt on asianomaisen
> joukon miesten kotialueen puolustaminen ryhmittymällä sen kotiseudun
> maastonkohtiin jne. Mutta nyt täytyy muistaa, että tämä asia on jo
> hoidettu isoissa suunnitelmissa ns. aluejoukoilla.
Paperilla näin. Aluejoukkoja ei treenata oikeastaan koskaan. Eli
paperilla ne on olemassa mutta niiden toimintakyky on aika heikko
ensimmäiset pari viikkoa eli nykyaikaisen sodan koko ratkaisevan alun
ajan.
Liikekannallepanossa
> joukkoja perustetaan yleis- ja aluejoukkoihin. Yleisjoukot ovat se
> nyrkki jolla käydään ratkaisutaistelut. Aluejoukot taas ryhmittyvät
> määrätyille sotilasaluilleen ja ovat siellä vaikka vihollinen rynnisi
> yli, tällöin käytäisiin vihollisen selustassa sissisotaa. Miksi siis
> tarvittaisiin kodinturvaa kun meillä on jo aluejoukot, jotka on
> miehitetty jo nykyisessä systeemisssä miehillä jotka tuntevat
> mahdolliset ryhmittymismaastonsa, koska he asuvat ao. maantieteellisellä
> alueella.
Mm. PVn komentaja on sitä mieltä että korkeammassa valmiudessa olevat
kodinturvajoukot olisivat hyödyllisiä koska ne voivat suojata
varsinaisten aluejoukkojen perustamista.
> Kodinturvajoukkojen perustaminen ei myöskään olisi järkevää, koska tällä
> hetkellä Puolustusvoimat keskittyvät vahvasti ns. NATO-kelpoisten
> valmiusyhtymien varustamiseen modernisointiin. Näillä turvattaisiin mm.
> kenraalien pahan unen aihe numero ykköseksi noussut strateginen isku.
Kodintruvajoukot joilla on esim. 8 tunnin valmius omalla toimaluellaan
rauhan aikana ja nostetun valmiuden aikana esim. 2 tunnin valmisu ovat
paras PV:n vaihtoehto ns. strategisen iskun hidastamiseen ja
estämiseen kriittisten ensimmäisen parin päivän ajan.
> Alueellista puolustusta ei olla ajamassa alas ainakaan sillä tavalla
> kuin reserviläisjärjestöjen nojatuolikenraalit väittävät.
No ainakin niiden aluejoukkojen kertaukset on jätetty pitämättä jo yli
10 vuoden ajan.
> Perustelut siis ontuvat perustavanlaatuisella tavalla. Kodinturvan
> perustaminen on siinäkin mielessä haitallinen aloite, että sen jälkeen
> puolustukseen ennestäänkin heikot taloudelliset resurssit jakautuisivat
> sen ja armeijan kesken. Heikkojen resurssien tapauksessa ne täytyy
> keskittää ydinalueille eikä jakauttaa.
Kodinturvajoukot olisivat osa armeijaa eikä mikään käenpoika joka
veisi resursseja eikä tarjoaisi mitään vastinetta.
>
> Kyllä perusteita on aina helppo keksiä ihan mille tahansa kuppikunnalle,
> mutta en itse ole kuullut kenenkään upseerin julkisuudessa esittävän
> kodinturvan perustamista tukevia lausuntoja.
Kannattaa varmaan kertoa tämä PV:n komentajalle joka itse on
ilmoittanut että kodinturvajoukkotyyppisiä asioita tullaan kehittämään
voimallisesti lähivuosina. Eihän neljän tähden kenraali mitään voi
mistään tietää, eihän.
Kyse on kustannuksista ja vapaaehtoiset joukot ja niiden traanimen
maksaa murto-osan ns. oikean kertauksen kuluista.
Sirius
John Smith
validi peruste sotilaallisen organisaation perustamiselle.
(--)
> Tyypillisessä kertauksessa ei ammuta joko yhtään
> tai sitten 10 lks koelaukaukset ja sitten 10 lks kilpasarja. Tämä
> kerran vuosikymmenessä ei pidä yllä kenenkään mitään taitoja.
Eipäs puhuta vastoin parempaa tietoa.
Asia on nimenomaan niin, että kertausharjoituksissa on aina ammunnat
yleensä heti alussa.
Jos näin ei ole, niin on kyllä kysymyksessä harvinainen poikkeus.
> Monella ressulla vaan ei ole varaa/halua ostaa 1500 Euron Sako
> 92S:ää kotiin eikä luvansaantikaan aina ole läpihuutojuttu.
Monella ressulla ei ole myöskään varaa ostaa APILASta tai
merimaaliohjuksia jollei ole optioäveriäs, semminkin ettei hän
sellaisiin pääse käsiksi laillisesti muualla kuin PV:n sponsoroimassa
toiminnassa. Ei ole perusteltua, että reserviläiset alkaisivat
hamstraamaan SA-varusteita, etenkään aseita.
> Aluejoukkoja ei treenata oikeastaan koskaan. Eli
> paperilla ne on olemassa mutta niiden toimintakyky on aika heikko
> ensimmäiset pari viikkoa eli nykyaikaisen sodan koko ratkaisevan alun
> ajan.
Tässä puhut jälleen vastoin parempaa tietoasi. Aluejoukoille
järjestetään kyllä kertauksia, koska tunnen kavereita jotka ovat
saaneet sissikoulutuksen ja heidät on sijoitettu aluejoukkoihin
ja he ovat käyneet vähintäänkin yhtä usein kertaamassa kuin
yleisjoukkoihin sijoitetut tuttuni.
Samoin et voi tehdä joukon toimintakyvystä kovin pitkälle
meneviä päätelmiä noin yleisluonteisesti. Toimintakyvyssä
voi olla suuriakin eroja jopa joukkoyksiköiden sisällä monista
syistä johtuen (logistiikka, miesten erilainen tausta jne., jne.)
> > kodinturvajoukot olisivat hyödyllisiä koska ne voivat suojata
> varsinaisten aluejoukkojen perustamista.
Tämä sama etu voidaan saavuttaa perustamalla suojajoukkoja tai käyttämällä varusmiehiä, vaihtoehtoja
on monia. Strategisen iskun tapauksessa kodinturvajoukot eivät ole sen paremmassa valmiudessa
vaan punkassa mamman vieressä, niin kuin muutkin reservit. Korkeaan valmiuteen pystytään
nykyisillä aluejoukoilla tarvittaessa.
> No ainakin niiden aluejoukkojen kertaukset on jätetty pitämättä jo yli
> 10 vuoden ajan.
Huomautin sinulle jo yllä tästä virheellisestä tiedosta. Aluejoukkoja kertautetaan
ja on kertautettu huomattavasti useammin kuin väität. Älä usko kaikkea
propagandaa, mitä reservin kenraalit syöttää.
> Kodinturvajoukot olisivat osa armeijaa eikä mikään käenpoika joka
> veisi resursseja eikä tarjoaisi mitään vastinetta.
Kyllä uuden joukon perustaminen vie aina ylimääräisiä resursseja jo pelkästään
siitä syystä, että uudenlaisen toiminnan käyntiinsaattaminen vie resursseja.
>
>>Kyllä perusteita on aina helppo keksiä ihan mille tahansa kuppikunnalle,
>>mutta en itse ole kuullut kenenkään upseerin julkisuudessa esittävän
>>kodinturvan perustamista tukevia lausuntoja.
>>
>
> Kannattaa varmaan kertoa tämä PV:n komentajalle joka itse on
> ilmoittanut että kodinturvajoukkotyyppisiä asioita tullaan kehittämään
> voimallisesti lähivuosina. Eihän neljän tähden kenraali mitään voi
> mistään tietää, eihän.
Kehittämään niin, mutta mihin suuntaan. Todennäköistä on että tulevaisuudessa
tehtävät ratkaisut ovat jotain aivan muuta kuin mitä reserviläisjärjestöt
ovat esittäneet ja huomioivat paremmin yhteiskunnan kokonaishyödyn versus
viikonloppusotilaan mielihyvän aste.
> Kyse on kustannuksista ja vapaaehtoiset joukot ja niiden traanimen
> maksaa murto-osan ns. oikean kertauksen kuluista.
Lähinnä se säästö, mikä syntyy on se, että reserviläispalkkaa ei tarvitse
maksaa. On myös huomioitava se, että vapaaehtoisissa joukoissa on aina ongelmana
se, että porukka tulee ja menee miten huvittaa ja tärkeään harjoitukseen
ei saada välttämättä tarpeeksi porukkaa.
Mitä taas tulee oikeisiin kertausharjoituksiin, niin nehän ovat pakollisia, eikä
innostuksen puutteesta kärsivä viikonloppusotilas voi jäädä niistä pois jos
viikonloppuna tulee lätkää tai formuloita tai sää ei ole tarpeeksi lämmin tai jos
MPY:ltä vastaostetut M91-maiharit hiertävät jalassa.
Janne Blomqvist
>> Ampumataidon ylläpitäminen onnistuu jo nytkin varusmiespalveluksen
>> aikana, kertauksissa
>
> Missä kertauksissa ? Tyypillisessä kertauksessa ei ammuta joko yhtään
> tai sitten 10 lks koelaukaukset ja sitten 10 lks kilpasarja. Tämä kerran
> vuosikymmenessä ei pidä yllä kenenkään mitään taitoja.
>
>
Niinpä. Hyväksi ampujaksi kehitytään yllättäen ampumalla. Ja paljon. Ei
siihen mitkään kertausharjoitukset riitä alkuunkaan. Tosin ei ainakaan
minun varusmiesaikanakaan loppujen lopuksi kovin paljon ammuttu.
> ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla,
>> ampumaseuroissa, urheiluseuroissa, metsästysseuroissa ja omaehtoisesti.
>
> Totta. Monella ressulla vaan ei ole varaa/halua ostaa 1500 Euron Sako
> 92S:ää kotiin eikä luvansaantikaan aina ole läpihuutojuttu.
No onneksihan ampumataidon kehittäminen ja ylläpito onnistuu yhtä hyvin
ilmakiväärillä. Ehkä ei nyt sellaisella lelulla joka läytyy paikallisesta
supermarketista, mutta kyllä jo muutaman sadan euron hintaisella pelillä
voi ihan hyvin treenata. Niissäkin on yleensä samantyyppiset tähtäimet kun
rk:ssa. Ja a-tarvikkeet on tosi halpoja ja ampua voi vaikka omalla
takapihalla. Toinen asia sitten on jos nojatuolikommandon ego ei kestä
ampua aseella josta ei lähde kova paukku ja joka ei ole edes
sotilaskiväärin näköinen.
Miten muuten on sen rk95:sen laita? Valmistushan lopetettiin jo pari
vuotta sitten kun PV osti niitä kiinalaisia rynkkyjä. Mutta mitä tapahtui
kun Beretta osti Sakon? Berettaa ei varmaan kiinnostanut rk:ta lainkaan,
kun sillä on jo ennestään oma rynkky. Eli ostiko samassa kaupassa
PV/Patria/joku muu rk:n valmistusoikeudet ja koneet vai onko se
lopullisesti haudattu?
>> Mutta suorastaan röyhkeää on väittää, että perusteena kodinturvan
>> perustamiselle olisi kunnon ylläpitäminen tai ampumataidon ylläpito.
>
> Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.
>
>
Kansalaisten huono kunto on ongelma johon lukuisat viranomaiset Suomessa
ja ulkomailla ovat etsineet ratkaisua. Ja niin kauan kun meilla on
asevelvollisuusarmeija niin sotilaitten kunto ja kansalaisten kunto on
joksenkin sama asia. En minä eikä ilmeisesti kukaan muukaan tiedä mitään
patenttiratkaisua tähän mutta tuskin se nyt ainakaan
kodinturvajoukkojen/suojeluskuntien yms. perustamisella onnistu.
Kansalaisille pakollinen aamulenkki ja jumppa rikesakon uhalla? ;-)
Ali K. Kiuaskoski
"Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> wrote in message
news:bbpoau8nr1ba9e10l...@4ax.com...
> Reservin vänrikistä tulee palvelusarvoltaan ylikersantti, jos hän
> menee ns. kesäduuniin inttiin. Ennen vanhaan he palvelivat vastaavassa
> tilanteessa vänrikin arvossa.
Saattaa ollakin nykyään noin. Ei ollut kuitenkaan ennen. Nykyäänhään ei ole
enää oikein armeijaakaan (tai ainakaan asevelvollisuutta), joten jakelevat
varmaan natsatkin miten sattuu.
Ali K. Kiuaskoski
> RUK kestää noin sata vuorokautta ja sen käyminen on edellytys upseeriksi
> ylentämiselle. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä on
Edellytys kyllä, vaan ei mikään takuu ylentämisestä. Jos kokelasaikana ei
edisty riittävästi, niin vänskän natsat jää saamatta. Sitäkin on tapahtunut,
varsinkin niille, jotka luulevat laillasi RUK:n jälkeen olevansa "valmiita"
upseereita.
> reserviupseerikoulutuksen kesto. Kokelaana perusyksikössä olo ei ole
> enää samassa mielessä koulutusta ja opettelua, vaan käytännön toimintaa.
Väärin, et näköjään tiedä asiasta mitään (ts. et ole res. ups tai ollut
kokelas). Upseerikokelas on nimenomaan KOKELAS, aspirantti. Mieti nimen
sisältöä, se on erittäin kuvaava. Kokelaana perusyksikössä nimenomaan
opetellaan taitoja edelleen lisää, pitkälti käytännön tasolla, mutta
ammattiupseerien johdolla. Ainakin minä asian ymmärsin ja käytin ajanjakson
nimenomaan opiskeluna. (Tulin myös aikanaan ylennetyksi upseeriksi kiittävin
arvosteluin perusyksikköni päällikön toimesta)
> Mitä taas tulee kokemukseen miehistössä palvelemisesta, en ole aivan
> varma mikä arvo tälle on annettava. Britannian asevoimissa ero upseerien
> ja miehistön välillä on jyrkempi kuin meillä. Upseerit ovat kuitenkin
Britannian armeija heijastaa vanhaa epäoikeudenmukaista luokkayhteiskuntaa,
joka jo varsinaisesta siviilielämästä alkaa Englannissakin hiljalleen
vissiin jo häipymään.
> Mistäs sitten Suomessa muuten upseeriaines otetaan ellei koko ao.
> ikäluokasta. Ei Britanniassakaan upseeriksi kuka tahansa kadunmies pääse.
Britanniassa upseeriksi pääsee (pääsi) yläluokan edustajat, ts. eivät
kaikkein sopivimmat. Tosin kun armeijahommista on tuo hohto vähän
viimeaikoina jo hävinnyt, joutuvat ottamaan enemmän rahvastakin
upseerikursseille. Suomessa sen sijaan pääsee nimenomaan upseeriksi
taustasta riippumatta. Suomessa on suurempi todennäköisyys, että upseereina
on enemmän päteviä kuin sopivia.
> Mitä tulee joukon yhteenhitsautumiseen ja empatiakykyyn, niin väitteesi
> ovat aika raflaavia ja käytännön näyttöä kaivattaisiin tässä kohtaa
> enemmän, ennen kuin teet noin yleistäviä havaintoja.
Käytännön näyttöä saat menemällä miehistöksi Britannian armeijaan :) No,
onhan noista kirjojakin ym. Jokatapauksessa, Britanniassa kun on tuo
luokkayhteiskuntajärjestelmä, niin se jo kehdosta lähtien kasvattaa
yläluokan jäsenet käsittelemään alempiarvoista porukkaa vähemmän
mairittelevalla tavalla. Tämä pätee varsinkin ylimpiin upseereihin, mortit
saa Englannissa sikaa ihan kunnolla :)
Ali K. Kiuaskoski
"Juha Aaltonen" <aalt...@ariane.sgic.fi> wrote in message
news:a8jnd0$sqo$1...@ariane.sgic.fi...
> Noo, vahan ehka kannattaa hakea historiallista nakemysta tahan:
Hemvarnetin
> seka idea, jarjestaminen etta toiminta, on kopioitu Suomesta. Varsinkin se
> lahtokohta on jopa aaneen lausutusti suojeluskunnista sotien jalkeen
> kopsittu.
Mikä on muuten Suomen "hemvärnetin" nykytila? :) Ruotsalaisilla ei näytä
olevan estoja kopsata hyvät ideat Suomesta, jos tarvis vaatii. Miten on
suomalaisilla?
Tosin en ole aivan varma tuosta, onko Hemvärnet tosiaan muka ideana
Suomesta? Noinhan täällä väitetään, mutta onko kukaan tarkistanut väitteen
todenperäisyyttä?
Sen ainakin tiedän, että pohjoismaissa on hyvin vahvat ja vanhat perinteet
tuolle vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Tanskassa ja Norjassa on
hemvärnetin tapaisia organisaatioita ja Lotta Svärdin esikuvana taisi olla
ruotsalainen vastaava liikehdintä?
Pertti Ström
wrote:
>> Reservin vänrikistä tulee palvelusarvoltaan ylikersantti, jos hän
>> menee ns. kesäduuniin inttiin. Ennen vanhaan he palvelivat vastaavassa
>> tilanteessa vänrikin arvossa.
>Saattaa ollakin nykyään noin. Ei ollut kuitenkaan ennen. Nykyäänhään ei ole
>enää oikein armeijaakaan (tai ainakaan asevelvollisuutta), joten jakelevat
>varmaan natsatkin miten sattuu.
Nyt kesäduunissa on ylikersantteja, ennen oli vänrikkejä (ja
kersantteja, jos ei ollut reserviupseeri vaan AuK:n käynyt).
Ali K. Kiuaskoski
> Suomessa ollaan oltu aina liian innoissaan kaikesta siitä mitä Ruotsissa
> on käyttöön otettu. Ja heti halutaan ottaa isoveljeltä mallia. Ihan niin
Valitettavasti minun on heti todettava, että puhut mitä suurinta hölynpölyä.
Jos tuo väite pitäisi paikkaansa, niin Suomi olisi välttänyt kuluneen
viimeisen 80 vuoden aikana 3 sotaa. Valitettavasti Suomi laiminlöi
varustelun 1930-luvulla päinvastoin kuin Ruotsi. Siksi Stalin uskalsi
hyökätä Suomen kimppuun, mutta Hitler ei Ruotsin. Siksi Ruotsi ei halunnut
puolustusliittoa sodan alla, koska kukapa sitä täysin puolustuksensa
laiminlyöneen kanssa haluaa kimppaan lähteä resursseja hajoittamaan ja
ajautumaan kohti sotaa.
> Sitä paitsi ruotsalaisista en sodankäynnin taidossa menisi paljon oppia
> ottamaan. Kyllä Suomen Puolustusvoimilla on enemmän lihasmuistissa, kun
> on sentään tosissaan kahinoitukin viimeisen vuosisadan aikana.
Ruotsalaisten sodankäyntitaito on niin ylivertainen, että maa ei ole sotiin
joutunut 200 vuoteen. Hakkaa mielestäni Suomen sähläilyvoimien saavutukset
vuosina 1939-1945 ylivoimaisesti. Suomihan menetti maata ja joutui kolmeen
sotaan täysin tarpeettomasti. Sodat olisivat jääneet lyhyemmiksi tai ehkä
jopa vältetty kokonaan, mikäli Suomi olisi huolehtinut iskukyvystään kuten
Ruotsi teki 1930-1940. Mahdollisesti Ruotsi olisi ehkä suostunut jopa
puolustusliittoon em. ajanjaksona, jolloin sodat olisi melko varmasti
vältetty kokonaan.
> Toisin kuin Ruotsissa, jossa sotakokemusta on viimeksi purjelaivojen
> ajalta. Me olemme sotilaallisissa asioissa osoittaneet selvästi
> tulevamme toimeen ilman Ruotsin apua ja vastaamaan omasta
> puolustuksestamme omintatakeisine ratkaisuinemme, jotka ovat suomalaisen
> näköisiä ratkaisuja ja ennen kaikkea meidän omat
> turvallisuusnäkökohtamme huomioon ottavia, jotka huomio, huomio ovat
> täysin erilaisia kuin Ruotsilla.
Suomi on sotilaallisissa asioissa osoittanut lähinnä venymiskykyä.
Konflikteja ei ole kyetty välttämään, mutta kun tilanne on muuttunut oikein
kriittiseksi, niin suurin uhrauksin on tosiaan onnistuttu pelastamaan
jotakin. Saavutushan se on toki sekin. Mieluummin kuitenkin näkisin, että
maan puolustusta olisi hoidettu enemmän Ruotsin opein, ts. puolustuskyky
pidetty niin vahvana ja uskottavan tappavana että kukaan ei tule edes
kokeilemaan.
> Suomen puolustus on toiminut ilman kodinturvaa. Miksi sellainen yhtäkkia
> tarvittaisiin eli mikä on se legitiimi turvallisuuspolittiinen tarve,
> jota täyttämään näitä tarvittaisiin?
No, täällä kyllä kehutaan, että tuo kodinturvan idea olisi nimenomaan
suomalainen :) Ainakin viime sotien edellä, nuo kunnian vuodet joita niin
kovasti hehkuttelet, olivat nimenomaan kodinturvatyön (ts. suojeluskuntien)
kunnian vuosia.
> Sen, mitä aiheesta olen Reserviläisestä ja HRUPin Reservin Sanomista
> lukenut, niin en tälläistä tarvetta havainnut vaan perustamistarpeet
> vaikuttivat keksityiltä.
Kuten koko suojeluskunta-aate :)
> Tälläistä ei-toivottavaa aktiivisuutta tapahtuu kyllä
> valtionhallinnossakin, viitaten vaan Sisäasiainministeriön
> täydennyspoliisihankkeeseen, joka löytiin läpi ihan kummilla perusteilla.
Kauankohan muuten Suomen puolustuskyky perustuu vanhoilla torjuntavoitoilla
kerskumiseen todellinen iskukyky laiminlyöden? Joku muukin sen kyllä hoksaa
aikanaan enkä vain minä.
Ali K. Kiuaskoski
> Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa ei moista järjestelmää ole
> käytetty ja hyvin ollaan tultu toimeen ilmankin jo yli 50 vuotta.
Tosin NL: persettä vähän nuoleskellen, mutta kukapa finlandisierungin
aikakautta muistelisi :)
> Suojekuskunta oli aikoinaan sellainen puolisotilaallinen yksikkö ja
> sellaisen perustaminen uudelleen vaan militarisoisi yhteiskuntaa
> tarpeettomasti ilman että siitä olisi *mitään* validia hyötyä Suomen
> puolustukselle.
Ruotsi on täynnänsä em. puolisotilaallisia yksiköitä ja enpä ole väittämääsi
yhteiskunnan militarisoitumista havainnut.
> Edelleenkään ei ole esitetty tässä keskustelussa muuta kuin se että
> kodinturvaa tarvitaan, mutta sanaakaan ei ole sanottu miksi. Yleensä kun
Miksi sitä armeijaakaan yleensä ylläpidetään? Perusteletko miksi... :)
> Suojeluskunnatko ne olisivat muuten se tärkein syy Talvisodan
> torjuntavoittoon. Itse en ainakaan tähän usko. Muut tekijät olivat
> ratkaisevampia.
Oliko hyvä säkä eräs niistä? Luotat ilmeisesti hyvään tuuriin jatkossakin?
:)
Pertti Ström
wrote:
>Edellytys kyllä, vaan ei mikään takuu ylentämisestä. Jos kokelasaikana ei
>edisty riittävästi, niin vänskän natsat jää saamatta. Sitäkin on tapahtunut,
>varsinkin niille, jotka luulevat laillasi RUK:n jälkeen olevansa "valmiita"
>upseereita.
Jos kokelas on vain laiska ja oppimaton, hänen ylennyksensä ei jää
tulematta. Sen sijaan rötöstely voi estää ylennyksen.
Minä tiedän yhden tapauksen: kaveri näytti kokelaana (kännissä)
persettä prikaatin komentajalle. Vänrikin jämät jäivät saamatta.
Kaveri on vieläkin reservin kokelas.
>(Tulin myös aikanaan ylennetyksi upseeriksi kiittävin
>arvosteluin perusyksikköni päällikön toimesta)
Sinut ylensi tasavallan presidentti. Päällikkö antoi arvostelut.
Ali K. Kiuaskoski
> Monella ressulla ei ole myöskään varaa ostaa APILASta tai
> merimaaliohjuksia jollei ole optioäveriäs, semminkin ettei hän
> sellaisiin pääse käsiksi laillisesti muualla kuin PV:n sponsoroimassa
> toiminnassa. Ei ole perusteltua, että reserviläiset alkaisivat
> hamstraamaan SA-varusteita, etenkään aseita.
Kun nyt on tiedossa kertausharjoitusten vähäinen määrä, erityistesti
aluejoukoille (joihin kai itsekin kuulun?), niin olipa hauskaa kun otit
esiin nuo APILAS-singot ym. SA-releet. Väitit ampumataitoa ylläpidettävän
luontevasti vaikkapa ampumaseuroissa. Kertoisitko siis, arvon nimimerkki
John Smith, mikä ampumaseura Suomessa järjestää kovapanosharjoituksia
APILAS-singolla, jotta pääsen ampumataitoani senkin suhteen kokeilemaan?
Toisekseen, et näytä ymmärtävän kodinturvan roolia alkuunkaan. Kuten tuossa
aiemmin jo todettiin, ovat ns. aluejoukot melkoista rapasakkia varsinkin
sodan kriittisinä alkupäivinä. Huonosti harjoitelleita, huonossa
järjestyksessä ja jopa huonosti varusteltuja (vasta matkalla varusvarastolle
:)
Hemvärnetin idea on, että kyseessä on yhteenhitsattu joukko, joka
harjoittelee jatkuvasti yhdessä. Siellä joukkueenjohtaja Bengt tuntee joka
miehen, joka joukossa on. Kyvyt mukaanlukien. On harjoiteltu ammuntoja
yhdessä lukuisia kertoja. On hiottu paikallispuolustussuunnitelmaa
tuntikausia yhdessä. Löytyy rynkkymiehiä valmiissa tst-pakkauksessa parin
tunnin varoitusajalla maastonkohtia ottamaan ja tärkeitä kohteita
suojaamaan. Esim. perustamiskeskusten, varusvarastojen ym. suojaus onnistuu
luontevasti. Sitä on myös harjoiteltu. Useita kertoja. On katsottu poteroa
ja ampumasuunnitelmaa valmiiksi. Tiet saadaan sulutettua nopeasti. Katsopa
vaikkapa Itä-Norrbottenin tiestön reunoja seuraavan kerran aluella
ajellessasi, niin huomaat, että paikalle on jopa raahattu valmiiksi
sulutusmateriaaliakin. Samanlaista valmistautumista olen havainnut
reissuillani Skånessa, Tukholmassa ym. Jämtlannissa tiedän pari ilmiselvää
sodanajan mahdollista lentokenttääkin - ainakin varustelu viittaisi siihen.
> Tässä puhut jälleen vastoin parempaa tietoasi. Aluejoukoille
> järjestetään kyllä kertauksia, koska tunnen kavereita jotka ovat
> saaneet sissikoulutuksen ja heidät on sijoitettu aluejoukkoihin
> ja he ovat käyneet vähintäänkin yhtä usein kertaamassa kuin
> yleisjoukkoihin sijoitetut tuttuni.
Eli ei koskaan? (tai vain yhden kerran?) Mitä muuten luulet, mikä on
valmiusasteen ero, kun verrataan kerran 20 vuodessa 10 päivää kertautettua
ressua Itä-Norrbottenilaiseen hemvärnetiläiseen, joka kertaa keskimäärin 10
työpäivää vuodessa ja siihen päälle vapaaehtoistyö viikonloppuisin ja
iltaisin? Riippuu tietysti hemvärnetiläisen toimenkuvasta, mutta ainakin
nämä itänorrbottenin miehet näyttävät nimenomaan keskittyvän siihen, mitä
heiltä odotetaan: vihulaisen viivyttämiseen ja häirintään ja tärkeiden
kohteiden suojaamiseen. Kaverit treenaa sitä koko ajan. Ovat varmaan
kattoneet sopivat kolot räjähteillekin silloista ym. Minulla taas ei ole
hajuakaan, miltä sodanaikana käyttööni annettava miesporukka näyttää ja
mihin se kykenee. Tehtävistä nyt puhumattakaan, vaikka ne todennäköisesti
ovat hyvin samantyyppisiä kuin tuossa rajantakana naapureilla.
Jos minä saisin valita, niin kyllä minä mieluummin olisin naapurin hemvärnet
joukoissa treenaamassa kuin tässä ressurääsyläisporukassa, joka ei treenaa
koskaan saati sitten omaa edes kunnon kamppeita. (Ei tulisi muuten edes
kielellisesti ongelmia, suomeahan nuo näyttävät pirut puhuvan :)
Kun pilliin puhalletaan, niin alkaa varmaan helvetinmoinen briiffaus
meikäläiselle mitä _pitäisi_ olla harjoitellut ja tietää. Naapurissa sen
sijaan ollan varmaan jo tukevasti asemissa, kaikki sulut valmisteltuina,
miinoitukset valmiina ja räjähteet paikoillaan kun minä vasta opettelen
miesteni nimiä. (ampumataidosta ja muista kyvyistä en sitten mitään
tiedäkään)
Matti Raustia
>
>"John Smith" <john....@dot.com> wrote in message
>news:3CAC7A32...@dot.com...
>> Suomessa ollaan oltu aina liian innoissaan kaikesta siitä mitä Ruotsissa
>> on käyttöön otettu. Ja heti halutaan ottaa isoveljeltä mallia. Ihan niin
>
>Valitettavasti minun on heti todettava, että puhut mitä suurinta hölynpölyä.
>Jos tuo väite pitäisi paikkaansa, niin Suomi olisi välttänyt kuluneen
>viimeisen 80 vuoden aikana 3 sotaa. Valitettavasti Suomi laiminlöi
>varustelun 1930-luvulla päinvastoin kuin Ruotsi. Siksi Stalin uskalsi
>hyökätä Suomen kimppuun, mutta Hitler ei Ruotsin. Siksi Ruotsi ei halunnut
>puolustusliittoa sodan alla, koska kukapa sitä täysin puolustuksensa
>laiminlyöneen kanssa haluaa kimppaan lähteä resursseja hajoittamaan ja
>ajautumaan kohti sotaa.
Höpö-höpö. Ruotsi nimenomaan laiminlöi puolustuksensa maailmansotien
välisenä aikana. I ms:n jälkeen siellä suoritettiin suuri aseistariisunta
yleiseurooppalaisen ikuiseen rauhaan uskomisen hengessä. Itse asiassa Suomi
oli syksyllä 1939 parhaiten varustautunut pohjoismaa. Tätä taustaa vasten
huomataankin, että puheet Ruotsin raukkamaisesta Suomen pulaan jättämisestä
ovat perättömiä: Resursseihinsa nähden Ruotsi auttoi Suomea talvisodan
aikana merkittävästi. Onkin mielenkiintoista spekuloida, olisiko SUomi
auttanut Ruotsia suhteessa yhtä merkittävästi, jos esim. Saksa olisi
hyökännyt 1939 Ruotsiin. Ruotsihan aloitti merkittävän varustautumisen vasta
syksyllä 1939 kun Saksa oli hyökännyt Puolaan ja jatkoi varustautumistaan
1990-luvulle asti.
Ruotsi ei halunnut ryhtyä puolustusliittoon siksi, että se pelkäsi
Neuvostoliiton reaktiota, ei suinkaan siksi että se olisi katsonut Suomen
olevan riittämättömästi varustautunut.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Ali K. Kiuaskoski
"Janne Blomqvist" <jo...@jt11-228-2.tky.hut.fi> wrote in message
news:a8p6dc$glk$1...@nntp.hut.fi...
> joksenkin sama asia. En minä eikä ilmeisesti kukaan muukaan tiedä mitään
> patenttiratkaisua tähän mutta tuskin se nyt ainakaan
> kodinturvajoukkojen/suojeluskuntien yms. perustamisella onnistu.
Kodinturvajoukot eivät ongelmaa ratkaise, mutta antavat työkalun hallita
sitä. Nimittäin, nythän on sellainen ongelma, että aluejoukoissa on mitä
tahansa rapasakkia ja näiden pitäisi siis vastata alun kriittisinä tunteina
puolustuksesta!
Jos katsotaan kt-joukkoja miten niitä käytetään Ruotsissa, niin siellä
porukan päällikkö tietää jokaisen miehensä kunnon ja asekuntoisuuden jo
etukäteen. Asiaa kyetään kontrolloimaan ja tiedetään, että
ensivalmiusjoukkoissa on enimmäkseen jokseenkin asekuntoista porukkaa, eikä
läpileikkaus kansakunnan huonosta kunnosta.
Ero on huomattava, tuossa rajantakana joukkueenjohtaja saa käyttöönsä
aluepuolustukseen porukan, joka on harjoitellut ampumista vuodessa (olikohan
se 1000 kutia vähintään?) ja muutoinkin ovat parempikuntoisia.
Ilmakiväärillä harjoittelu on tietysti hyvä asia, mutta ei täysin korvaa
sitä, että kaapissasi on aina valmiina sotilasase. Koetapa harjoitella
ilmakiväärilläsi vaikkapa aseen purkamista pimeässä. Ei onnistu.
Minä saan todennäköisesti komentooni porukan, jossa on pari kohtuullisen
hyväkuntoista ja sotilastaitoista. Sitten on keskikuntoista autoilijaa
paljon ja lopuksi pari oikein ylilihavaa astmaatikkoa. Siinä sitä on hyvä
lähteä sotimaan, varsinkaan kun en tiedä ketkä näistä miehistä osuu
mihinkään edes haulikolla.
Ali K. Kiuaskoski
"Mika Rantanen" <ash...@saunalahti.fi.invalid.remove> wrote in message
news:a8i3ki$3p6$1...@tron.sci.fi...
> Sitten kun saadaan vihollinenkin tajuamaan vihollinen tuo, ei ole
> turvallisuusongelmaa.
Ongelmana on tietysti se, että Suomessa eletään keskellä amerikkalaista
laiskaa pulleaa hyvinvointia, joissa ollaan äärimmäisen itsekeskeisiä.
Mahdollinen vihollinen kerää voimansa "taleban-leireistä" epäinhimillisistä
oloista ja antaa tarkoituksen näiden nuorukaisten elämälle. Sana
"taleban-leiri" pitää ymmärtää tässä yhteydessä vain vertauskuvalliseksi.
Mahdollisia "taleban-leirejä" on esimerkiksi Pietarin viemäriverkostoissa,
Romanian lastenkodeissa jne. Sieltä kurjuudesta kun nuorukainen temmataan ja
annetaan päälle asetakki, niin sellainen sotaurho kestää melkein mitä vaan.
Elintasosoturit sen sijaan tykkää, että rintamalla on ikävää kun ei ole edes
nintendoa. :)
Ali K. Kiuaskoski
> Jos kokelas on vain laiska ja oppimaton, hänen ylennyksensä ei jää
> tulematta. Sen sijaan rötöstely voi estää ylennyksen.
Olet oikeassa, että rima voisi olla hieman korkeammalla.
Ali K. Kiuaskoski
"Matti Raustia" <matti....@ee.oulu.fi> wrote in message
news:a8rvu2$plf$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> Höpö-höpö. Ruotsi nimenomaan laiminlöi puolustuksensa maailmansotien
> välisenä aikana. I ms:n jälkeen siellä suoritettiin suuri aseistariisunta
> yleiseurooppalaisen ikuiseen rauhaan uskomisen hengessä. Itse asiassa
Suomi
> oli syksyllä 1939 parhaiten varustautunut pohjoismaa. Tätä taustaa vasten
Mihinkähän lähteeseen tuokin väittämä perustuu?
> ovat perättömiä: Resursseihinsa nähden Ruotsi auttoi Suomea talvisodan
> aikana merkittävästi. Onkin mielenkiintoista spekuloida, olisiko SUomi
Pitää kyllä paikkaansa, salli jopa vapaaehtoisten värväämisen ja tuki sitä
avoimesti (muka puolueeton maa:)
> auttanut Ruotsia suhteessa yhtä merkittävästi, jos esim. Saksa olisi
> hyökännyt 1939 Ruotsiin. Ruotsihan aloitti merkittävän varustautumisen
vasta
Historiallisten dokumenttien mukaan Hitler punnitsi myös Ruotsiin
hyökkäämistä ja arvioi sen koituvan liian kalliiksi. Kun Ruotsi suostui
muutamiin myönnytyksiin mm. rautamalmin, muutamien metallurgisten
komponenttien ja joukkojen läpikuljetuksen suhteen, putosi Hitlerin
suunnitelmilta loppukin kantavuus pois. Ruotsin myönnytyksiä voi tietysti
arvostella, mutta suomalaisten ei kannata siihen ainakaan ryhtyä. Suomi meni
saksalaisten hännystelyssä nimittäin niin pitkälle, että soti jopa
aseveljenä sen rinnalla. Siksi ulkomailla vieläkin Suomi ja Suomen armeija
rinnastetaan Hitlerin kaveriksi ja ruotsalaisia kaikki pitävät vain
puolueettomina. Juuri noin pitää asiaa hoitaakin kuin mitä ruotsalaiset
valtiolaivaa kipparoivat. Sopivasti myötäillen mutta ei kuitenkaan sortua
perseennuolentaan ja tarpeettomaan veljeilyyn. Jotkut ovat piruilleet ja
väittäneet Ruotsin säästyneen muka "heimoveljeyden" vuoksi, mutta tätä
vastaan puhuu Tanskan ja Norjan miehitys. Samaa germaanikansaahan toki
tanskalaisten ja norjalaisetkin olivat, mutta varsinkin norjalaiset
muistelevat miehityksen aikaa raskain mielin. Heimoveljien kohtelu ei ollut
kai kovin mukavaa.
> Ruotsi ei halunnut ryhtyä puolustusliittoon siksi, että se pelkäsi
> Neuvostoliiton reaktiota, ei suinkaan siksi että se olisi katsonut Suomen
> olevan riittämättömästi varustautunut.
Asiaa voi tietysti selitellä miten vain, mutta tosiasia oli, että Ruotsi
tiesi Suomen ajautuvan väistämättämästi sotaan NL:n kanssa Suomen
taitamattoman politiikan ja huonon puolustuksen vuoksi. Tästä on ollut viime
aikoina kirjoitusta vaikka kuinka. Ruotsi ei halunnut liittyä todennäköisen
luuserin kanssa liittoon, joka olisi ajanut sen väistämättömään sotaan. Asia
olisi ollut luonnollisesti toinen, mikäli Ruotsi olisi arvioinut Suomella
olevan todellista puolustuskykyä. Talvisodan ihme oli juuri ihme sen vuoksi,
että kansainvälinen sotilasasiantuntemus ei arvioinut Suomella olevan
juurikaan kykyä puolustaa itseään. Venäläisten karkeat virheet, Stalinin
armottomat puhdistukset upseeristossa, vanhentunut taktiikka ja suomalaisten
taitava maaston ja ilmasto-olosuhteiden hyödyntäminen tasottivat kortteja
aikatavalla. Kuten huomaat, on tuossa yhtälössä monta sattumaa, jotka eivät
välttämättä toistu tulevissa kahakoissa. Joten talvisodan ihme saattoi olla
ainutkertainen.
Ali K. Kiuaskoski
"Panu Mantylahti" <mant...@cs.Helsinki.FI.invalid> wrote in message
news:a8hddt$h7o$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Ali K. Kiuaskoski <e...@lue.postia> wrote:
>
> Ja höpön löpön. Kuljetukset ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia,
> kunhan asiaa vähän ajattelee. Lues vaikka tämä ensihätään:
Kyllä ne logistisesta näkökulmasta ovat, siitähän tässä oli kyse.
> Ensinnäkin, kalustoa on aina liian vähän. Sodanajan tilanteessa jokainen
> Tauno Valon sorarekkakin lunastetaan käyttöön, mutta niistä ei taatusti
> riitä kenttäarmeijan käyttöön. Lisäksi viholinen tekee parhaansa
> hävittääkseen huoltokuljetuksia tykistö/ilmatoiminnalla ja
> erikoisjoukoilla. Erityisesti motorisoitujen joukkojen toimintakyky
> romahtaa, jos linjoille ei saada riittävästi löpöä ja varaosia.
> Toisekseen, myös kuljetuskalustoa pitää sekä huoltaa että ruokkia, ja
> varsinkin tästä viimeksimainitusta on kriisiaikana takuulla pulaa.
> Pitäähän niille Paseille ja Leopardeillekin saada polttoainetta.
Allekirjoitan nuo kaikki, mutta kun tässä väitettiin siviilipuolen
kuljetuspäällikkönä pätevöidyttävän armeijan kuljetuksiin, niin kerropa
minkä firman kuljetuspäällikkönä pätevöityy kaikkeen tuohon
edellämainittuun? Mikä kuljetusfirma Suomessa on vaikkapa valitellut
löpöpulaa viimeaikoina? Tai sitä, että osa kuormureista on tuhoutunut
äkillisessä ilmahyökkäyksessä?)
Ali K. Kiuaskoski
> On Wed, 3 Apr 2002 22:48:15 +0200, "Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia>
> wrote:
>
> >Armeijan kuljetuksethan ovat hyvin yksinkertaisia.
>
> Logistiikka ratkaisee sotia.
Ks. vastaukseni yllä, siteerasit minua ajatusyhteydestä irtirepaisten.
Sylvester DeNusso
news:a8s15p$25n$1...@green.tninet.se...
> Ongelmana on tietysti se, että Suomessa eletään keskellä
amerikkalaista
> laiskaa pulleaa hyvinvointia
Ei eletä. Olemme melkein kehitysmaa, sillä Yhdysvalloissa BKT / henkilö
on noin 40% korkeampi.
Ali K. Kiuaskoski
"Sylvester DeNusso" <den...@hotmail.pois.com> wrote in message
news:a8s1nm$r5k$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> Ei eletä. Olemme melkein kehitysmaa, sillä Yhdysvalloissa BKT / henkilö
> on noin 40% korkeampi.
>
Totta, mutta Amerikassa hyvinvointi ei ole yhtä tasaisesti jaettua kuin
meillä. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka monta prosenttia tuosta
Amerikan isosta BKT:stä menee muutaman superrikkaan taskuun. Meillähän ei
ole yhtään rikasta edes Forbesin listalla (toisin kuin Ruotsissa).
Ali K. Kiuaskoski
> Nyt kesäduunissa on ylikersantteja, ennen oli vänrikkejä (ja
> kersantteja, jos ei ollut reserviupseeri vaan AuK:n käynyt).
Onko siellä edes duunissa tai palvelemassa kukaan? Lomillahan nuo näyttää
olevan yhtämittaa.
Matti Raustia
>
>"Matti Raustia" <matti....@ee.oulu.fi> wrote in message
>news:a8rvu2$plf$1...@ousrvr3.oulu.fi...
>> Höpö-höpö. Ruotsi nimenomaan laiminlöi puolustuksensa maailmansotien
>> välisenä aikana. I ms:n jälkeen siellä suoritettiin suuri aseistariisunta
>> yleiseurooppalaisen ikuiseen rauhaan uskomisen hengessä. Itse asiassa
>Suomi
>> oli syksyllä 1939 parhaiten varustautunut pohjoismaa. Tätä taustaa vasten
>
>Mihinkähän lähteeseen tuokin väittämä perustuu?
Esimerkiksi siihen, että Suomessa varusmiespalveluksen pituus oli ennen
sotia vähintään vuoden luokkaa, kun taas Ruotsissa se oli 140 päivää. 25 %
palvelukelpoisista varusmiehistä jätettiin kouluttamatta. Hemvärnet
perustettiin vasta 29. toukokuuta 1940.
Talvisodan aikana Suomessa oli kolmas osa Ruotsin ilmavoimien hävittäjistä
eli huimat 12 Gloster Gladiatoria kun Suomen ilmavoimien hävittäjävahvuus
oli luokkaa 50 hävittäjää. http://www.sci.fi./~fta/f19-1.htm
Ruotsi ei voinut myydä kovinkaan merkittävästi tykistöä Suomeen, sillä sen
aseteollisuus oli sidottu oman armeijan varustamiseen. Tästä kerrotaan lähes
kaikissa Talvisodan aikana tehtyjä puolustustarvikehankintoja käsittelevissä
kirjoissa ja asiaa tukee myös se, että jos Ruotsi olisi todella ollut niin
hyvin varustautunut kuin esität, niin miksei se myynyt enempää aseita
Suomelle?
Ruotsin puolustuksen vahvuudesta ja sen kehittymisestä on lyhyesti kerrottu
mm. Ruotsin puolustusvoimien nettisivuilla osoitteessa
http://www2.mil.se/historia/english/20th.html
Ali K. Kiuaskoski
> >Mihinkähän lähteeseen tuokin väittämä perustuu?
>
> Esimerkiksi siihen, että Suomessa varusmiespalveluksen pituus oli ennen
> sotia vähintään vuoden luokkaa, kun taas Ruotsissa se oli 140 päivää. 25 %
> palvelukelpoisista varusmiehistä jätettiin kouluttamatta. Hemvärnet
> perustettiin vasta 29. toukokuuta 1940.
Sittenhän tuolla järkeilymallilla Sveitsissä on todella onneton armeija :)
Oli sekä 2. maailmansodan aikoihin että nyt.
> Talvisodan aikana Suomessa oli kolmas osa Ruotsin ilmavoimien hävittäjistä
> eli huimat 12 Gloster Gladiatoria kun Suomen ilmavoimien hävittäjävahvuus
> oli luokkaa 50 hävittäjää. http://www.sci.fi./~fta/f19-1.htm
Ilmavoimien vahvuutta arvoitaessa on ehkä järkevämpää lähteä liikkeelle
vaikkapa seuraavasta sivustosta
http://www.flygvapnet.mil.se/fvjubileum/article.php?id=2368 kuin
vapaaehtoislaivueen F19 historiaa käsittelevästä sivustosta. Ilmavoimat ei
kuitenkaan ole sama kuin ilmapuolustus ja Ruotsi vahvensi puolustustaan
varsin määrätietoisesti koko ajan. 1950-luvulla Ruotsin ilmavoimat
taisivatkin sitten olla jo 3. vahvimmat maailmassa?
> Ruotsi ei voinut myydä kovinkaan merkittävästi tykistöä Suomeen, sillä sen
> aseteollisuus oli sidottu oman armeijan varustamiseen. Tästä kerrotaan
lähes
Mikä todistaa mistä? Heikkoudestako?
> kaikissa Talvisodan aikana tehtyjä puolustustarvikehankintoja
käsittelevissä
> kirjoissa ja asiaa tukee myös se, että jos Ruotsi olisi todella ollut niin
> hyvin varustautunut kuin esität, niin miksei se myynyt enempää aseita
> Suomelle?
Ensin on tapana pitää omat joukot varusteissa eikä kaupitella niitä muille,
varsinkin kun Ruotsin 1936 aloitettu varustautuminen oli kuitenkin KESKEN.
Ei Saksakaan myynyt Suomelle aseita talvisodan aikana. Onko Saksan armeijaa
siis pidettävä sen perusteella heikkona?
Ruotsi kuitenkin tuki myös aseellisesti Suomea ENITEN maailmassa talvisodan
aikana. Englannista tuli lähinnä teetä ja sympatiaa, Ranskasta pari
hävittäjän romua.
> Ruotsin puolustuksen vahvuudesta ja sen kehittymisestä on lyhyesti
kerrottu
> mm. Ruotsin puolustusvoimien nettisivuilla osoitteessa
> http://www2.mil.se/historia/english/20th.html
Ihmettelen, oletko itse lukenut sitä? Lainaan pari kappaletta viittamastasi
lähteestä:
"International unrest in the 1930s led to a Swedish Government decision on
re-armament in 1936. The four flying corps of the Airforce were regrouped
into air wings and increased in number to seven. A wartime Supreme Commander
of the Armed Forces was appointed and a Joint Staff was formed. Senior
command was joint for all three services. During the crises of 1938-1939 in
Europe, the armed forces budget was increased substantially to enable
re-armament. When World War II broke out in 1939, the Defence Resolution of
1936 had not yet been completed. During the prolonged winter war of 1940, it
was decided to re-arm all the armed forces. German attacks and the invasions
of Denmark and Norway accelerated Sweden's re-armament programme. In 1941, a
survey among the armed forces led to basic training of conscripts being
extended to a minimum of 12 months, apart from refresher training. The
Supreme Commander now had overall command in peacetime as well as when at
war."
En ymmärrä miten tuosta tekstistä täysjärkinen saa sen kuvan, että Ruotsi
oli muka heikko ja varustautumaton? 1936 ja sen jälkeen varustelussa oli
täysi höyry päällä, TOISIN kuin eräällä Suomi-nimisellä valtiolla, joka
nukkui Ruususen unta aina alkuvuoteen 1939 asti.
Älä unohda, että Ruotsissa oli 1936 merkittävästi omaa teollista
kapasiteettia, jolla saatiin kunnon aseita aikaiseksi kotimaisinkin voimin.
JTV
"Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia> wrote in message
news:a8rv12$rlj$1...@green.tninet.se...
>
> "John Smith" <john....@dot.com> wrote in message
> news:3CAC7A32...@dot.com...
> > Suomessa ollaan oltu aina liian innoissaan kaikesta siitä mitä Ruotsissa
> > on käyttöön otettu. Ja heti halutaan ottaa isoveljeltä mallia. Ihan niin
>
> Valitettavasti minun on heti todettava, että puhut mitä suurinta
hölynpölyä.
> Jos tuo väite pitäisi paikkaansa, niin Suomi olisi välttänyt kuluneen
> viimeisen 80 vuoden aikana 3 sotaa. Valitettavasti Suomi laiminlöi
> varustelun 1930-luvulla päinvastoin kuin Ruotsi. Siksi Stalin uskalsi
> hyökätä Suomen kimppuun, mutta Hitler ei Ruotsin. Siksi Ruotsi ei halunnut
> puolustusliittoa sodan alla, koska kukapa sitä täysin puolustuksensa
> laiminlyöneen kanssa haluaa kimppaan lähteä resursseja hajoittamaan ja
> ajautumaan kohti sotaa.
Itseasiassa Ruotsi oli laiminlyönyt oman varustautumisensa koko 30-luvun
jokseenkin yhtä pahasti kuin Suomikin (suurin osa Euroopan valtioista oli).
Olivat mm. laskeneet asevoimiensa miesvahvuutta, heidän ilmavoimansa olivat
ihan yhtä huonolla tolalla kuin Suomessakin jne. Ilmatorjunnalla ja pst:llä
oli pulaa aseista jne...
Todennäköisin syyt sen takana ettei Saksa hyökännyt Ruotsiin olivat
linjoilla: Saivat samat tuotteet ja raaka-aineet kaupankäynnilläkin, ei
tarvinnut kuluttaa joukkoja Ruotsin valtaamiseen ja jollain korkeilla
natsipampuilla (mm. Göring jonka vaimo oli ruotsalainen) oli
ruotsalaissympatioita. Ruotsi alkoi varustautua vasta talvisodan aikana ja
todellinen hätä sille varustautumisessa tuli vasta sen jälkeen saksalaiset
miehittivät Tanskan ja Norjan.
> > Sitä paitsi ruotsalaisista en sodankäynnin taidossa menisi paljon oppia
> > ottamaan. Kyllä Suomen Puolustusvoimilla on enemmän lihasmuistissa, kun
> > on sentään tosissaan kahinoitukin viimeisen vuosisadan aikana.
>
> Ruotsalaisten sodankäyntitaito on niin ylivertainen, että maa ei ole
sotiin
> joutunut 200 vuoteen. Hakkaa mielestäni Suomen sähläilyvoimien saavutukset
> vuosina 1939-1945 ylivoimaisesti. Suomihan menetti maata ja joutui kolmeen
> sotaan täysin tarpeettomasti. Sodat olisivat jääneet lyhyemmiksi tai ehkä
> jopa vältetty kokonaan, mikäli Suomi olisi huolehtinut iskukyvystään kuten
> Ruotsi teki 1930-1940. Mahdollisesti Ruotsi olisi ehkä suostunut jopa
> puolustusliittoon em. ajanjaksona, jolloin sodat olisi melko varmasti
> vältetty kokonaan.
Sijainti vaikuttaa. Saksalaiset tahtoivat mm. Norjan rannikon laivastonsa
käyttöön ja itänaapurillakin oli aivoitustensa takana vaikuttavana tekijänä
myös Leningrad:in sijainti. Ruotsi oli sopivasti sellaisella paikalla ettei
sen valtaamiseen sinänsä ollut kummallakaan puolella mitään pakollista
syytä. Kun neukuille Ruotsi ei ollut sinänsä merkittävä ja saksalaiset
halusivat sieltä lähinnä metalleja (varsinkin rautaa ja teräksiä) sekä
niistä tehtyjä tuotteita (kuuten kuulalaakereita) ei heillä ollut
välttämätöntä syytä hyökätä. Suomen kohdalla toista maailmansotaa oli aika
lailla mahdoton välttää, sijaintimme kiinnosti sekä Saksalaisia että
varsinkin itänaapureita. Suurin ansio siitä ettei Ruotsin tarvinnut
osallistua toiseen maailmansotaan menee hyvälle tuurille ja tehokkaalle
diplomatialle.
> Suomi on sotilaallisissa asioissa osoittanut lähinnä venymiskykyä.
> Konflikteja ei ole kyetty välttämään, mutta kun tilanne on muuttunut
oikein
> kriittiseksi, niin suurin uhrauksin on tosiaan onnistuttu pelastamaan
> jotakin. Saavutushan se on toki sekin. Mieluummin kuitenkin näkisin, että
> maan puolustusta olisi hoidettu enemmän Ruotsin opein, ts. puolustuskyky
> pidetty niin vahvana ja uskottavan tappavana että kukaan ei tule edes
> kokeilemaan.
Ruotsin puolustus on ollut varsin hyvässä (varsinkin varusteiden suhteen)
kunnossa noin 40-luvun puolivälistä lähtien (varustautuivat hyvin sodan
aikana ja sen jälkeen ovat pitäneet tilanteen melko hyvällä tasolla - viime
aikaiset supistukset ovat pienentäneet joukkoja mutta toisaalta nyt modernia
kalustoa on paljon). Ruotsi onkin keksittänyt puolustusvoimavarojaan yhä
enemmän kriisinhallintaan ulkomailla - oman valtion puolustaminen on heille
pienempi prioriteetti kun nyt ei enää ole uhkaavia valtioita turhan lähellä
(Venäjäkin on Ruotsin näkökulmasta nyt peräytynyt Suomenlahden perukkaan ja
paljon heikompi kuin NL aikaisemmin). Suomen tapauksessa taas Venäjä voi
pysyä pitkän ikärajan takana potentiaalisena sotilaallisena uhkatekijänä
vielä kauan aikaa.
Oma mielipiteeni asiasta on että vapaaehtoiset kodinturvajoukot olisivat
hyvä lisä muille joukoille. Ne eivät maksaisi juuri mitään ylläpitää ja
voisivat olla hyödyksi erityisesti mobilisoinnin yhteydessä ja muunkin
tyyppisten kriisien sattuessa. Jo se miten alhaisella tasolla kertauksen jo
kauan olleet olisi pätevä syy kannustaa tehokkaan vapaaehtoisia
kertausharjoituksia ja kertauskoulutusta järjestävän valtakunnallisen
organisaation luomiseen - kodinturvajoukot olisivat juuri sellaiset.
Monipuolisuus on sodankäynnissä aina hyväksi - ei kannata laittaa kaikkia
munia samaan koriin. Esim strategisen iskun torjunnassa ei haittaisi jos
suojattavalla alueella olisi myös paikkakuntalaisia kodinturvajoukkoja, eikä
koko kuvio olisi pelkästään paikalle siirrettävien joukkojen varassa
(varsinkin kun joukot ovat yleensä siirron aikana varsin haavoittuvaisia).
JTV
Ali K. Kiuaskoski
"JTV" <jtvalia...@hotmail.com> wrote in message
news:a8s67o$nhv$1...@lilja.vtt.fi...
> Itseasiassa Ruotsi oli laiminlyönyt oman varustautumisensa koko 30-luvun
> jokseenkin yhtä pahasti kuin Suomikin (suurin osa Euroopan valtioista
oli).
Ei pidä paikkansa. Rupesivat parantamaan 1930-luvun alussa valmiutta ja 1936
lähtien tapahtui täyskäännös. Vertaa Suomeen.
> Olivat mm. laskeneet asevoimiensa miesvahvuutta, heidän ilmavoimansa
olivat
> ihan yhtä huonolla tolalla kuin Suomessakin jne. Ilmatorjunnalla ja
pst:llä
> oli pulaa aseista jne...
Jos Suomella olisi ollut edes Ruotsin aseet talvisodassa, niin ei olisi
ollut juuri hätäpäivää.
> Todennäköisin syyt sen takana ettei Saksa hyökännyt Ruotsiin olivat
> linjoilla: Saivat samat tuotteet ja raaka-aineet kaupankäynnilläkin, ei
> tarvinnut kuluttaa joukkoja Ruotsin valtaamiseen ja jollain korkeilla
> natsipampuilla (mm. Göring jonka vaimo oli ruotsalainen) oli
> ruotsalaissympatioita. Ruotsi alkoi varustautua vasta talvisodan aikana ja
> todellinen hätä sille varustautumisessa tuli vasta sen jälkeen saksalaiset
> miehittivät Tanskan ja Norjan.
Todennäköisin syy selviää kyllä parhaiten Hitlerin esikunnan sodanaikaisista
päiväkirjoista ym. suunnitelmista. Ruotsiin jätettiin hyökkäämättä koska se
olisi tullut liian kalliiksi. Ei siinä Göringin ruotsalaisvaimot paljoa
painaneet, olihan saksalaisillakin suomalaishuoria Lapissa eikä se
sotatoimiin 1945 vaikuttanut :)
> varsinkin itänaapureita. Suurin ansio siitä ettei Ruotsin tarvinnut
> osallistua toiseen maailmansotaan menee hyvälle tuurille ja tehokkaalle
> diplomatialle.
No sovitaan sitten niin. Etelä-Suomessahan on hirvittävä tarve selittää
kaikki Ruotsin osaaminen ym. pelkäksi moukan tuuriksi. Kai se on jotain
pikkuveli-kompleksia sitten tai joitain muuta.
> paljon heikompi kuin NL aikaisemmin). Suomen tapauksessa taas Venäjä voi
> pysyä pitkän ikärajan takana potentiaalisena sotilaallisena uhkatekijänä
> vielä kauan aikaa.
NL on kuitenkin Kaliningradissa läsnä ja äkkiähän siitä nykykalustolla
ajelee vaikkapa Kalmarin rantaan maihinnousua tekemään. Tai Lapissa ajaa
läpi. Lisäksi on muitakin puolustustehtäviä kuin vain venäläisten kuviteltu
massahyökkäys. Esimerkiksi amerikkalaisten alueloukkaukset risteilyohjuksin
pitää pystyä uskottavasti torjumaan jottei joudu vaikeuksiin venäläisten
kanssa.
> Monipuolisuus on sodankäynnissä aina hyväksi - ei kannata laittaa kaikkia
> munia samaan koriin. Esim strategisen iskun torjunnassa ei haittaisi jos
> suojattavalla alueella olisi myös paikkakuntalaisia kodinturvajoukkoja,
eikä
> koko kuvio olisi pelkästään paikalle siirrettävien joukkojen varassa
> (varsinkin kun joukot ovat yleensä siirron aikana varsin haavoittuvaisia).
Kodinturvajoukkoja ei ole mitään syytä käsittää minään erillisenä porukkana.
Aivan yhtä hyvinhän se voi olla perustettavien aluejoukkojen se nopeimmin
mobilisoitava ja terävin kärki. Myöhemmin täydennättävät liitettäköön
kodinturvaprikaateihin aluepuolustuksen jatkoksi. Ei Ruotsin
hemvärnet-joukot tosiaankaan ole mikään kylkipahka armeijan kyljessä vaan
koulutus- ja mobilisointitapa osalle sodanajan joukoista.
Tango
"Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:9tv2bu8bruflhedla...@4ax.com...
> On Mon, 8 Apr 2002 13:15:36 +0200, "Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia>
> wrote:
>
> >Edellytys kyllä, vaan ei mikään takuu ylentämisestä. Jos kokelasaikana ei
> >edisty riittävästi, niin vänskän natsat jää saamatta. Sitäkin on
tapahtunut,
> >varsinkin niille, jotka luulevat laillasi RUK:n jälkeen olevansa
"valmiita"
> >upseereita.
>
> Jos kokelas on vain laiska ja oppimaton, hänen ylennyksensä ei jää
> tulematta. Sen sijaan rötöstely voi estää ylennyksen.
>
> Minä tiedän yhden tapauksen: kaveri näytti kokelaana (kännissä)
> persettä prikaatin komentajalle. Vänrikin jämät jäivät saamatta.
> Kaveri on vieläkin reservin kokelas.
>
äärettömän näppärää eikä saanut vänskän nappeja mutta hänestä tuli selkeästi
res. alik.
-Tango
Mikko Ylivakeri
> persettä prikaatin komentajalle. Vänrikin jämät jäivät saamatta.
> Kaveri on vieläkin reservin kokelas.
Jos keskeyttää intin upseerioppilaana, kotiutuu korpraalina.
Jos keskeyttää intin upseerikokelaana, kotiutuu alikersanttina.
Miten voi olla mahdollista kotiutua upseerikokelaana?
--
Mikko Ylivakeri
Sampo Mattila
> On Tue, 2 Apr 2002 17:06:12 +0300, "Juggi" <ju...@surfeu.fi> wrote:
>
>>Taas aktiivina reserviläisenä toiminut reservin upseeri on varmastikin
>>pätevämpi mies kuin kadiksen käynyt mortteja röykyttänyt upseerismies.
>
> Kuka nuo huippupätevät ressut on kouluttanut? Ei kai vaan se kadiksen
> käynyt upseerismies?
Haminaan toki valikoituu kouluttajaksi upseereiden parhaimmisto.
Siksi toisekseen (varsinkin)kun upseerin uran (taloudellinenkin)
houkuttelevuus on mitä on, niin mitenkään varmuudella ei upseeri ole
aina ja kaikkialla parempi/pätevämpi joukon johtaja kuin satunnainen
res.ups. (enkä väitä huom. että asia olisi aina toisinkaanpäin)
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
Sampo Mattila
> Minun mielestä varusmieskoultuus toimii hyvin mutta reservin koulutus
> PV:n toimesta on ollut jäissä jo yli 10 vuotta ja muutosta ei ole
> näköpiirissä.
Kyllä tuo minun mielestä on muuttunut melkoisesti, ja positiiviseen
suuntaan, nyt pari vuotta sitten.
> Ei minkä tahansa järjestön. Suomi tarvitsee Hemvärnetin-tyylisen
> vapaaehtoistoimintaan perustuvan PV:n orgaanisen osan. Sellaista ei
> vielä ole mutta PV:n komentajan puheista päätellen sellainen on
> tulossa.
Minusta tämä PV:n ja mpkry:n yhteistyö on toiminut jo jonkinaikaa
ihan kiitettävästi: Siis sotilasläänistä tulee kehoitus osallistua
sille ja tälle kurssille ja kurssille on näillä läänin kehoitteen
saaneilla etusija. Tuossa kun kurssitukseen ei riitä pelkästään oma
hinku vaan pitää olla tykövetoa myös firman taholta. Toisaalta ei
ketään hyppäytetä turhanpäiten vastentahtoa kertaamassa.
Niin ja hyvä tapa on mielestäni tämä(kin uusi?) PV:n metku että
ensin kutsutaan vapaaehtoiseen kertaukseen jossa selitetään että
olis tämmöinen ja tämmöinen mahdollisuus. Kiinostaako? Ja vasta kun
sanoo että joo, niin kolahtaa kertauskäskyt postilaatikkoon.
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
Riku Maenpaa
:Jos keskeyttää intin upseerioppilaana, kotiutuu korpraalina.
:Jos keskeyttää intin upseerikokelaana, kotiutuu alikersanttina.
En tiedä suuntaan tai toiseen, mutta mikä ihmeen logiikka tuossa on? Jos
keskeyttää intin - ja joutuu siviilipalvelukseen tai saa vapautuksen -
niin siltikö säilyttää jonkin sotilasarvon?
Toteutuuko tässä mystinen alentaminen?
-- Riku Mäenpää riq(a)cc.tut.fi
Ali K. Kiuaskoski
"Mikko Ylivakeri" <if.t...@irekavilY.okkiM> wrote in message
news:a8scrb$d3d$1...@news.cc.tut.fi...
> Miten voi olla mahdollista kotiutua upseerikokelaana?
Ei sen pitäisi olla mahdollista vaan mistä näistä nykyajan armeijan
hössötyksistä enää 80-luvun ressukka tietää. Olisihan se tosin paljon
nöyryyttävämpää kotiutua res uo:na kuin res alik merkinnällä sotilaspassissa
:) Idea on melko hyvä ;)