Kati puhuu asiaa (maitojuna)
Kiviniemi Teemu
myos hyvinkin motivoituneena armeijaan, mutta tulin pois sielta 8kk
palvelleena tykiston viestimiehena. Jarkyttaavaa, miten erilaiselta
armeijan synkka todellisuus eroaa keikista niista PV:n upeista
propagandafilmeista ja kenraali Enhroothin "suomalaista miesta johdetaan
edesta" - sankaritarinoista.
Koulutus on onnetonta, tylsaa ja tehotonta ja senpa vuoksi uskonkin, etta
"oikeassa sodassa" suomalaisia reservilaisia kuoleekin lajapain. Mutta
siksi kai meilla onkin niin suuri reservi, kuten taalla monet innokkaat
reservinupseerit ovat todistelleet. Kuten eras yliluutnatti aikanaan
oppitunnilla sanoi: "Jos joku US Armyn kaltainen ammattiarmeija
paattaisi vallata Suomen, niin taala ei pystyttaisi tekemaan mitaa." Tai
kuten eras RUK:n kouluttaja sanoi minulle, kun tiedustelin miksi kelaa
pitaa vetaa, kun on linkki- ja radioyhteydet, :" Jos esim. US. Army
laittaa hairintakoneen lentelemaan Suomen ilmatilaan niin taalla ei nay
edes televisio."
Joten pistaa miettimaan, riittaako nykyaan enaa Puolustustahto- niminen
superase siihen mihin se riitti 50 vuotta sitten? On nimittain sen verran
enemman lyijya ym. ilmassa kuin ennen. Vai meinaako joku urhea
pst-jaakari viela tuhota T-80:sen polttopullolla?
Koskapa tamanpaivan varusmieskoulutus on pelkkaa vittuilua ja paivien
laskemista 90%:lla siihen osallistuvista, niin mita jarkea siina on?
Suomen armeija on pedagogisesti viela jossa 30-luvulla. Perusvirheet on
ovat:
1) kaikki paukuttavat tasan samaa tahtia, halusi oppia tai ei.
2) onnistumisista ei palkita, vaan epaonnistumisista rangaistaan.
Siita, etta haluaa oppia tai tehda, ei saa mitaan palkintoa.
Joten kannattaa vaan roikkua mukana ja tehda mahdollisimman
vahan, koska lopputulous on kaille sama.
3) Nykyajan urbaani nuori ei ole enaa mikaan koira, jonka voi
opettaa juoksemaan ja noutamaan ja se tyytyy siihen. Annetut
tehtavat ja harjoitukset pitaisi pysty perustelemman P A L J O
N paremmin kuin nykyaan tehdaan. Ei mitaan: "Kaivakaa tuohon
kuoppa! Aikaa 30 minuuttia.", vaan "Kaivakaa tuohon kuoppa,
koska [todellinen ja JARKEVA syy]!"
4) Turhassa, varsinkin varusmies-esimiesten johtamassa
simputuksessa ei ole hevonvitun jarkea. Esim MITA MIELTA ON
TEHDA ILTAPUNKKIA!!!?????? Ja mita mielta on seisoa joka ilta
puolituntia vahvuuslaskennassa odottelemassa, etta
puolipatteria kay korjaassa marginaalisia virheitaan punkassaan,
joka KUITENKIN PERKELE HAJOITETAAN VAHVARIN JALKEEN. Pienia
asioita, jotka kuiten luovat SUURTA vastenmielisyytta armeijassa
ololle.
Armeija saisi ottaa kylmasti mallia koulumaailmasta. Paras houkutin on
lomat, lisaa KL:a, jos osoittaa yritysta ja nimenomaan YRITYSTA. Ei ole
mitaa jarkea siina, etta "kuntoisuusloma suunistuskilpailun kolmelle
parhaalle", koska ne menevan aina samoille tyypeille ja muiden into
yrittaa sen kuin laskee.
Mutta onneksi pakollisesta asevelvollisuudesta paastaan eroon
kymmenen vuoden sisaan, KUN Suomi liittyy NATO:n tai johonkin tulevaan
EU-armeijaan. Valmiusprikaati on oiva ja kannatettava esiaskel. Tama on
tieteysti suuri pettymys teille kaikille
tulispa-viela-joskus-talvisota-etta-paasis-nayttamaan-vaikka-en-mina-tata
julkisesti-uskallakaan-myontaa- reservinupseereille, kun kertausharjoitukset
loppuvat, mutta alkaa surko, kylla teillekin joku kodinturva organisaatio
perustetaan.
No eikohan se riita talta eraa. Tahdon kuitenkin lopuksi sanoa, etta
maanpuolustus on valttamaton asia, eika kyse ollut siita, vaan siita
miten se toteutetaan siten, etta siita on oikeastikin jotain hyotya ja
ettei se ole suurimmalle osalle pelkastaan yksi vitutuskokemus elamssa
lisaan.
Ja ajatelkaa, etta mina lukiossa ajattelin jopa kadettikoulua,
ziisus!
Teemu
Suontausta Panu
Kiviniemi Teemu <k15...@proffa.cc.tut.fi> wrote:
>Katin jutussa on aikalailla yhtymakohtia omaan ajatteluuni. Itse menin
>myos hyvinkin motivoituneena armeijaan, mutta tulin pois sielta 8kk
>palvelleena tykiston viestimiehena. Jarkyttaavaa, miten erilaiselta
>armeijan synkka todellisuus eroaa keikista niista PV:n upeista
>propagandafilmeista ja kenraali Enhroothin "suomalaista miesta johdetaan
>edesta" - sankaritarinoista.
Jep - "Vahvennetun jaakarijoukkueen hyokkays" video. :-)
On jo kiire kotiin, mutta tassa artikkelissa oli niin paljon yhtymakohtia
myos minun ajatuksiini etta on pakko kommentoida!
Itse olin _erittain_ motivoitunut menemaan armeijaan, ja oikeastaan
ainoa uravaihtoehto minulla lukioaikana oli kadettiupseerin ura. Lahes
kaikki toimintani tahtasikin siihen aikanaan, urheilu, sotahistorian
harrastus, sotilasteknologian seuraaminen ym. ym. Kaikista suurin vaikutin
oli se kunniavelka, jonka tunnen veteraaneja kohtaan, ja minka luulisin
olevan vahva vaikutin jokaisella meista, joka joskus pysahtyy
ajattelemaan asioita. (Tatakaan motiivia PV ei pystynyt kayttamaan
hyvakseen, YYA -sopimuksesta sen sijaan puhuttiin turpo-oppitunneilla
aivan tarpeeksi. Olin _todella_ pettynyt.) Sen lisaksi luin _kaiken_
vahankin PV aiheisen tiedon minka sain kasiini, kirjat, artikkelit ym.
Kuitenkin onnistuin saamaan niin vaaran kuvan etukateen, etten voi
uskoa!
Palvelin kuitenkin hyvin, vaikka P-kaudella 8kk vilahteli mielessa
useaan otteeseen. AuK:ssa olin ylivoimaisesti tulenjohto- ja viestilinjan
paras, koska jaksoin uskoa, etta "RUK:ssa touhu on toista". Eipa ollut,
kapparit olivat samanlaisia kuin muuallakin, koulutusperiaatteet samat
ym. ym.
Palvelin RUK:ssakin hyvin, mutta tassa vaiheessa urahaaveet olivat jo
vaihtuneet totaalisesti. Suomalaisen kapparin arkipaivaa nain sitten
kouluttajakokelaana RUK:ssa loppuajan, mika ei ollut mitenkaan mielta-
ylentavaa.
>Koskapa tamanpaivan varusmieskoulutus on pelkkaa vittuilua ja paivien
>laskemista 90%:lla siihen osallistuvista, niin mita jarkea siina on?
>Suomen armeija on pedagogisesti viela jossa 30-luvulla. Perusvirheet on
>ovat:
> 4) Turhassa, varsinkin varusmies-esimiesten johtamassa
> simputuksessa ei ole hevonvitun jarkea. Esim MITA MIELTA ON
Toinen vahva syy menna Reserviupseerikouluun oli se, etteivat pikkunilkit
paasisi enaa pompottamaan (ainakaan vm-sellaiset). Tappaa todella
motivaation miehista jarjestella hammasharjoja puoli 8 illalla tuvissa
samaan suuntaan. Silla ei ole sotilaskoulutuksen kanssa mitaan tekemista,
kuten ei suurimmalla osalla PV:n minun kohdalleni osuneesta touhusta
muutenkaan.
"Sotilaaksi kasvaminen", jota taalla ja kapparien puheissa viljellaan, ei va
mielestani vaadi sita 8kk velttoilua, siihen riittaisi hienosti vaikkapa
2kk "boot-camp" kahdella velvilla ja kunnon koulutuksella. No, eipa siina
kummia sotilastaitoja tarvita kun istutaan maataloustraktorin pera-
vaunussa karvalakki silmilla ja kiinalainen ak sylissa odottelemassa
etta koska napalmia & sirotemiinoja alkaa sataa. Ai niin, onhan meilla
tukena omat Sergeit ja "maailman paras" tykisto, jonka kantaman sisa-
puolella en haluaisi olla silloin kun tulenjohtajana on kaltaiseni
huippukoulutuksen saanut upseeri...
Mina olin mielestani melko hyvaa ainesta PV:lle, mutta ei se jarjestelma
onnistunut tekemaan minusta tehtaviinsa kyvykasta reservilaista. Uskon,
etta suurin osa reservistamme on viela huonommassa jamassa.
>No eikohan se riita talta eraa. Tahdon kuitenkin lopuksi sanoa, etta
>maanpuolustus on valttamaton asia, eika kyse ollut siita, vaan siita
>miten se toteutetaan siten, etta siita on oikeastikin jotain hyotya ja
>ettei se ole suurimmalle osalle pelkastaan yksi vitutuskokemus elamssa
>lisaan.
Sopimussotilaat, asevelvollisuus remonttiin ja kohti NATO jasenyytta,
mikali se sailyy tulevaisuudessa nykyisen kaltaisena jarjestona.
Pitipas vuodattaa, nyt taytyy jo juosta etta ehtii kauppaan!
:-)
t. Panu
--
/* Panu.Su...@cs.tut.fi -- http://www.cs.tut.fi/~erwin */
Olli-Jukka Paloneva
rjl...@cc.Helsinki.FI (Roope J Lehto) says:
>
>Mistakohan johtuu, etta miehistotason kayneet urputtavat armeijasta
>eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa,
>mitas muut?
Luulisin, etta vahiten valitettavaa on kirjureilla, vaikka ovatkin
ehka saaneet erikoisen vaapelin pomokseen seka VMTK-aktiiveilla,
joilla on ollut mahdollisuus nahda Suomenmaata kanervistoa laajemmin.
Nama marginaaliryhmat ovat niin pienia, etteivat nay.
AuK:n ja RuK:n kayneet ovat nahneet reaalimaailman rajoitteet
innostavan ja motivoivan oppimis- ja kasvattamisympariston luomiselle,
koska ovat itsekin joutuneet organiseeraamaan juttuja. Joskus tuli se
tunne, etta ilmeisesti kasvatuksen parhaiten omaksuneita,
motivoiduimpia tyyppeja viela 8 kuukauden jalkeenkin ovat pyytetta
ylenneet korpraalit ja kersantit. Monien alikessujen ja koksujen
toiminnassa on nimittain vasymista, kun ensimmaiset kaksi viikkoa
AuK:sta ja RuK:sta saapumisesta on kulunut.
Niissa yksikoissa, missa kokelaat todella pyritaan harjaannuttamaan
joukkueenjohtajiksi, on alikessujen ja kokelaiden johtamisjarjestelma
valmis konsepti ehka noin kolmen viikon - kuukauden kuluttua koksujen
saapumisesta.
Nyt kun kukkaiskoksut tulevat suoraan RuK:sta ilman AuK I:n nakokulmaa
voivat joutua nurkkaan kokeneempien alikessujen ja tottumattomien
yliluutnanttien valiin. Ehkapa silloin kommenttia alkaa tulla myos
reserviupseereilta.
Kaikkein mielenkiintoisinta olisi kuulla puolen vuoden paasta rouvien
vanrikkien kokemuksia kokelasajastaan ja herroista alikessuistaan...
Jos yksikossa ei ole perinteenakaan harjaannuttaa kokelaitaan, jos
alikessut eivat ole tasa-arvon kannattajia ja jos yksikko on
paallikosta johtuen loysakurinen, olisi todella mielenkiintoista
kuulla, millaista siella oli naiskoksulla.
Oo-Jii
>--
> Roope J. Lehto
> rjl...@kruuna.helsinki.fi
>
>Yleinen hälytysnumero Poliisin
hälytysnumero
> 112 10022
Jonne Siren
> 2) onnistumisista ei palkita, vaan epaonnistumisista rangaistaan.
> Siita, etta haluaa oppia tai tehda, ei saa mitaan palkintoa.
> Joten kannattaa vaan roikkua mukana ja tehda mahdollisimman
> vahan, koska lopputulous on kaille sama.
Jaa ei kehuta..nykyaan kehutaan ja liikaa, niin etta kehut karsii
inflaation... vaikka suoritus olisi totaalisesti kammennetty ja
hammennetty, kappari vetaa tekohymya ja kehuu tekopyhasti "hyva
suoritus..".. joillekin saattaa tehda teraa, mutta vahankin fiksummat
tyypit nakee lapitte... paljon enemman oisin ollu tyytyvainen kun olis
sanonu reilusti "perseesta taa juttu, ei tule toistumaan, kokelas!" mutta
vain nuoremmilla kappareilla oli siihen ns. kigulia...
> 4) Turhassa, varsinkin varusmies-esimiesten johtamassa
> simputuksessa ei ole hevonvitun jarkea. Esim MITA MIELTA ON
> TEHDA ILTAPUNKKIA!!!?????? Ja mita mielta on seisoa joka ilta
Simputus on termi, jonka jotkut mukavuudenhaluiset ovat liittaneet
KAIKKEEN epamukavaan toimintaan, myos ns. tst-koulutuksen ohessa tulevaan
liikuntaan... seuraus: kapparit joutuvat olla koko ajan varovaisia, ettei
vaan kukaan aidin kullanmussukka tunne olevansa simputettu ja tee
ilmoitusta...
> puolipatteria kay korjaassa marginaalisia virheitaan punkassaan,
> joka KUITENKIN PERKELE HAJOITETAAN VAHVARIN JALKEEN. Pienia
> asioita, jotka kuiten luovat SUURTA vastenmielisyytta armeijassa
Kassunysvays on asia erikseen, se on JARJETONTA... mutta katso edellinen
kommentti... olennaisen asian vahan epamukavammat muodot katsotaan
simputukseksi...
>tulispa-viela-joskus-talvisota-etta-paasis-nayttamaan-vaikka-en-mina-tata
>julkisesti-uskallakaan-myontaa- reservinupseereille, kun kertausharjoitukset
Myonnan, haluaisin kerran katsoa olisiko meikasta kigulia toteuttaan
oppejaan, mutta EI mielellaan Suomen maaperalla, suorastaan EI missaan
nimessa...ja sen kerran jalkeen olen varma, etta turha sotauhoilu
loppuisi ainakin meikan osalta.
-"A dreamer can reach anything, if somebody believes in him..."
Jonne Siren Electric Engineering Tampere Institute of Technology
Ristinarkuntie 19 C 29 33700 Tampere/Finland 940-505 3773
eej...@tit.fi http://www.tit.fi/~eejosi IRC: Milis
Jonne Siren
Roope J Lehto <rjl...@cc.Helsinki.FI> wrote:
>Mistakohan johtuu, etta miehistotason kayneet urputtavat armeijasta
>eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa, mitas
>muut?
Niin, RUKiin paattyy kaikenlaisia sotahulluja, fasisteja, natseja,
liipasinhulluja jne... jotka ei tajua urputtaa asioista kun saavat sita
mita haluavat...ja sitten kaikki viksut ja ajattelevat ihmiset jaavat
miehistotasolle viisaudessaan...
(huomioikaa erittain sarkastinen savy)
Jussi Saari
On 15 Jan 1996, Kiviniemi Teemu wrote:
> Koulutus on onnetonta, tylsaa ja tehotonta ja senpa vuoksi uskonkin, etta
> "oikeassa sodassa" suomalaisia reservilaisia kuoleekin lajapain. Mutta
> siksi kai meilla onkin niin suuri reservi, kuten taalla monet innokkaat
> reservinupseerit ovat todistelleet.
Tuskinpa Afganistanin tai Tsetsenian sissit paljon parempaa koulutusta
ovat saaneet, ja hyvin ovat tuntuneet parjaavan...
> Kuten eras yliluutnatti aikanaan oppitunnilla sanoi: "Jos joku US
> Armyn kaltainen ammattiarmeija paattaisi vallata Suomen, niin taala ei
> pystyttaisi tekemaan mitaa."
Tuo nyt kuuluu samaan sarjaan sellaisten silloin talloin kuuluvien
kommenttien kanssa joiden mukaan Mi-24:aa ei voi pudottaa Sergeilla tai
ylipaansa millaan Crotalea pienemmalla, tai Abramsia ei voi tuhota
nykyisilla pst-aseilla yms. Eli paskapuhetta toisin sanoen.
> Joten pistaa miettimaan, riittaako nykyaan enaa Puolustustahto- niminen
> superase siihen mihin se riitti 50 vuotta sitten? On nimittain sen verran
> enemman lyijya ym. ilmassa kuin ennen. Vai meinaako joku urhea
> pst-jaakari viela tuhota T-80:sen polttopullolla?
Jos lauma epamaaraisesti koulutettuja, aseistettuja ja johdettuja
tsetseenisisseja pystyy melko avoimessa maastossa taysin vihollisen
ilma-aseen armoilla ilman mitaan kelvollista ilmapuolustusta pistamaan
hanttiin Venajan armeijan parhaimmille yksikoille niin eikohan silloin
voisi olettaa meidan Puolustusvoimienkin pystyvan kohtuullisesti
suoriutumaan tehtavastaan... Varsinkin kun varustus ja koulutustaso ovat
kansainvalisesti vertailtunakin aivan toista luokkaa kuin Talvisodassa.
> Koskapa tamanpaivan varusmieskoulutus on pelkkaa vittuilua ja paivien
> laskemista 90%:lla siihen osallistuvista, niin mita jarkea siina on?
> Suomen armeija on pedagogisesti viela jossa 30-luvulla. Perusvirheet on
> ovat:
> 1) kaikki paukuttavat tasan samaa tahtia, halusi oppia tai ei.
> 2) onnistumisista ei palkita, vaan epaonnistumisista rangaistaan.
> Siita, etta haluaa oppia tai tehda, ei saa mitaan palkintoa.
> Joten kannattaa vaan roikkua mukana ja tehda mahdollisimman
> vahan, koska lopputulous on kaille sama.
> 3) Nykyajan urbaani nuori ei ole enaa mikaan koira, jonka voi
> opettaa juoksemaan ja noutamaan ja se tyytyy siihen. Annetut
> tehtavat ja harjoitukset pitaisi pysty perustelemman P A L J O
> N paremmin kuin nykyaan tehdaan. Ei mitaan: "Kaivakaa tuohon
> kuoppa! Aikaa 30 minuuttia.", vaan "Kaivakaa tuohon kuoppa,
> koska [todellinen ja JARKEVA syy]!"
> 4) Turhassa, varsinkin varusmies-esimiesten johtamassa
> simputuksessa ei ole hevonvitun jarkea. Esim MITA MIELTA ON
> TEHDA ILTAPUNKKIA!!!?????? Ja mita mielta on seisoa joka ilta
> puolituntia vahvuuslaskennassa odottelemassa, etta
> puolipatteria kay korjaassa marginaalisia virheitaan punkassaan,
> joka KUITENKIN PERKELE HAJOITETAAN VAHVARIN JALKEEN. Pienia
> asioita, jotka kuiten luovat SUURTA vastenmielisyytta armeijassa
> ololle.
Ala yleista. Jos omassa varuskunnassasi asiat olivat pain persetta
silloin kun sina siella palvelit ei se tarkoita sita etta sama olisi
vielakin totta kaikkien varuskuntien kohdalla. Omalta kohdaltani voin
sanoa etta mainitsemistasi neljasta kohdasta tunnistan ainostaan
ensimmaisen Varsinais-Suomen It-Rykmentista, jossa itse palvelin viime
vuonna. Kolmoskohtaan sanoisin lisaksi etta ainakin jossain maarin
armeijan koulutukseen vakisinkin sisaltyy ainakin jonkin verran
vahemman jarkevilta tuntuvien kaskyjen tottelua (ja niin ehka tuleekin olla,
kunhan ei menna liiallisuuksiin). Varsinkin opetustilanteissa pitaisi
mielestani kuitenkin aina pyrkia perustelemaan koulutuksen tarpeellisuus
koulutettaville.
> No eikohan se riita talta eraa. Tahdon kuitenkin lopuksi sanoa, etta
> maanpuolustus on valttamaton asia, eika kyse ollut siita, vaan siita
> miten se toteutetaan siten, etta siita on oikeastikin jotain hyotya ja
> ettei se ole suurimmalle osalle pelkastaan yksi vitutuskokemus elamssa
> lisaan.
Ala kuitenkaan tuomitse pelkastaan oman kokemuksesi perusteella koko
Puolustusvoimia. Itse sain (samoin kuin monet tuttavani)
varusmiespalveluksesta jokseenkin painvastaisia kokemuksia kuin sina, ja
voin sanoa etta kun ensimmainen kertauskutsu vuoden-parin paasta tipahtaa
luukusta ei luultavasti vituta patkaakaan, painvastoin.
Samuli Saarelma
>Koulutus on onnetonta, tylsaa ja tehotonta ja senpa vuoksi uskonkin, etta
>"oikeassa sodassa" suomalaisia reservilaisia kuoleekin lajapain.
Koulutus on tosiaan tehotonta, mutta en tuohon lajittain kuolemiseen ota
kantaa. Yleensa sodissa kuolee paljon ihmisia.
>Mutta
>siksi kai meilla onkin niin suuri reservi, kuten taalla monet innokkaat
>reservinupseerit ovat todistelleet. Kuten eras yliluutnatti aikanaan
>oppitunnilla sanoi: "Jos joku US Armyn kaltainen ammattiarmeija
>paattaisi vallata Suomen, niin taala ei pystyttaisi tekemaan mitaa."
Mita siita. Euroopasta tuskin loytyy kovinkaan montaa maata, ainakaan
Suomen kokoluokasta, jotka pystyisivat pistamaan US Armylle hanttiin, jos
se koko voimallaan hyokkaisi. Ei meidan armeijan ole tarkoituskaan parjata
yksin suurvaltaa vastaan. Sen sijaan Tshetshenian/Vietnamin/Afganistanin
tyylista hairitsevaa sissisotaa suurvaltaa vastaan taalla voitaisiin jatkaa
pitkaankin. Armeijamme pystyisi myos todennakoisesti aiheuttamaan aika paljon
tuhoa US Armyllekin, jos se yrittaisi kayttaa maatamme vain
valikulkureittina osana suurempia operaatiota esimerkiksi Venajaa vastaan.
>Tai
>kuten eras RUK:n kouluttaja sanoi minulle, kun tiedustelin miksi kelaa
>pitaa vetaa, kun on linkki- ja radioyhteydet, :" Jos esim. US. Army
>laittaa hairintakoneen lentelemaan Suomen ilmatilaan niin taalla ei nay
>edes televisio."
No, tuohon ei voi sanoa muuta kuin, etta siksi meilla ne piuhat
vedetaankin. Ei Suomen puolustustahto siihen murru, ettei televisio
nay. Tietaakseni aina, kun on mahdollista, valtetaan radioyhteyksien
kayttoa. Lisaksi ei niita hairintakoneita ihan kaikkialle suurvalloillakaan
riita.
>Joten pistaa miettimaan, riittaako nykyaan enaa Puolustustahto- niminen
>superase siihen mihin se riitti 50 vuotta sitten? On nimittain sen verran
>enemman lyijya ym. ilmassa kuin ennen. Vai meinaako joku urhea
>pst-jaakari viela tuhota T-80:sen polttopullolla?
Juuri puolustustahto- on se, missa armeijan koulutus kusee. Minulla ainakin
huonosti motivoitu koulutus laski selvasti puolustustahtoa inttiaikana.
T-80:t sen sijaan saadaan puhki samalla tavalla kuin Tshetsheniassa:
singoilla ja muilla pst-aseilla. Aseiden puutteesta (ainakaan jalkavaen
osalta) en ole kuullut kenenkaan valittavan.
>Koskapa tamanpaivan varusmieskoulutus on pelkkaa vittuilua ja paivien
>laskemista 90%:lla siihen osallistuvista, niin mita jarkea siina on?
Eipa juuri mitaan. Olen ollut kertaamassa kerran intin jalkeen ja huomasin
siella toimittavan aivan erilaisen kaytannon mukaisesti. Paivia ei
juurikaan ehtinyt laskea, eika vittuilua esiintynyt. Silti, tai ehka juuri
siksi, kaikki miehet tekivat parhaansa huonoista oloista ja unenpuutteesta
huolimatta. Vastaavaa en varusmiesaikana huomannut kertaakaan. Yleensa
kaikesta tekemisesta yritettiin paasta aina mahdollisimman vahalla.
>Suomen armeija on pedagogisesti viela jossa 30-luvulla. Perusvirheet on
>ovat:
> 1) kaikki paukuttavat tasan samaa tahtia, halusi oppia tai ei.
Tassa olen kanssasi aivan samaa mielta. Vahitellen kaikki siirtyvat
joukkoon 'ei halua oppia'.
> 2) onnistumisista ei palkita, vaan epaonnistumisista rangaistaan.
> Siita, etta haluaa oppia tai tehda, ei saa mitaan palkintoa.
> Joten kannattaa vaan roikkua mukana ja tehda mahdollisimman
> vahan, koska lopputulous on kaille sama.
Juuri niin. "Ei vaikuta kotiutumispaivamaaraan" -lausunta tuli liiankin
tutuksi inttiaikana. Parannusehdotuksena esitin jo aiemmin hyvin
menestyneiden paastamisen aiemmin pois.
> 3) Nykyajan urbaani nuori ei ole enaa mikaan koira, jonka voi
> opettaa juoksemaan ja noutamaan ja se tyytyy siihen. Annetut
> tehtavat ja harjoitukset pitaisi pysty perustelemman P A L J O
> N paremmin kuin nykyaan tehdaan. Ei mitaan: "Kaivakaa tuohon
> kuoppa! Aikaa 30 minuuttia.", vaan "Kaivakaa tuohon kuoppa,
> koska [todellinen ja JARKEVA syy]!"
Naita asioita (motivointia) opetetaan ainakin teoriassa RUK:ssa.
Valitettavan usein ne jaavat vain teorian asteelle. En usko, etta maaseudun
nuoretkaan yhtaan helpommin tottelevat perustelematonta kaskya kuin
kaupunkilaiset. Tassakin asiassa voisi ottaa kertausharjoituksista
mallia.
> 4) Turhassa, varsinkin varusmies-esimiesten johtamassa
> simputuksessa ei ole hevonvitun jarkea. Esim MITA MIELTA ON
> TEHDA ILTAPUNKKIA!!!??????
En taysin ymmarra, mista iltapunkista puhut, mutta tarkoitat varmaan
paivapeitteen viikkaamista. Siita on kuulemma nyt palvelukseen astuneen
saapumiseran myota luovuttu. Ei siina mitaan jarkea ollutkaan. Ei niissa
paivapunkkienkaan tekemisissa aina jarkea ollut. Muistelen, etta AUK:ssa
yhtena paivana tuvastamme rajaytettiin punkat seitseman kertaa. Jos ei
jatkuva vuoteen petaaminen sotimistaitojen oppimisen sijaan poista
viimeisiakin motivaation rippeita, niin mika sitten ?
> Ja mita mielta on seisoa joka ilta
> puolituntia vahvuuslaskennassa odottelemassa, etta
> puolipatteria kay korjaassa marginaalisia virheitaan punkassaan,
> joka KUITENKIN PERKELE HAJOITETAAN VAHVARIN JALKEEN. Pienia
> asioita, jotka kuiten luovat SUURTA vastenmielisyytta armeijassa
> ololle.
Olen tassakin kanssasi samaa mielta. Toinen ajantuhlaus tapahtuu
aamulla. Heratys on kuudelta ja palvelu alkaa 7.45. Kuinka monelta
miehelta menee siviilissa tunti 45 minuuttia aamutoimiin, vaikka joutuu
itse tekemaan aamupalansa ?
>Armeija saisi ottaa kylmasti mallia koulumaailmasta. Paras houkutin on
>lomat, lisaa KL:a, jos osoittaa yritysta ja nimenomaan YRITYSTA.
No, ei kouluissakaan anneta KL:ia yrittamisesta eika mistaan
muustakaan. Tarkoitan talla sita, etta ei nykyinen koululaitos ole mikaan
malliesimerkki ihmisten motivoinnista.
>Ei ole
>mitaa jarkea siina, etta "kuntoisuusloma suunistuskilpailun kolmelle
>parhaalle", koska ne menevan aina samoille tyypeille ja muiden into
>yrittaa sen kuin laskee.
Liikuntasuoritusten suosiminen on intissa aivan ylikorostettua muihin
taitoihin nahden, vaikka nykyaikaisessa motoroidussa armeijassa ei hyvasta
fyysisesta kunnosta ole niin suurta etua kuin entisaikaan. Muistelen
huippu-urheilijoiden saaneen runsaasti harjoitteluvapaita sun muita
etuisuksia, joista muut saivat vain unelmoida. Tosin kuntsareita jaettiin
kylla viestijoukoissa aika avokatisesti niille, jotka suorittivat
viestimiesluokkia = osasivat kayttaa viestilaitteita.
>Mutta onneksi pakollisesta asevelvollisuudesta paastaan eroon
>kymmenen vuoden sisaan, KUN Suomi liittyy NATO:n tai johonkin tulevaan
>EU-armeijaan. Valmiusprikaati on oiva ja kannatettava esiaskel. Tama on
>tieteysti suuri pettymys teille kaikille
>tulispa-viela-joskus-talvisota-etta-paasis-nayttamaan-vaikka-en-mina-tata
>julkisesti-uskallakaan-myontaa- reservinupseereille, kun kertausharjoitukset
>loppuvat, mutta alkaa surko, kylla teillekin joku kodinturva organisaatio
>perustetaan.
Olen kylla reservinupseeri, mutta en vastusta ammattimaisempaan armeijaan
siirtymista. Silloin kylla puolustusmenot tulevat nousemaan. Helpompaa
olisi keskittya varusmiesten motivointiin.
>No eikohan se riita talta eraa. Tahdon kuitenkin lopuksi sanoa, etta
>maanpuolustus on valttamaton asia, eika kyse ollut siita, vaan siita
>miten se toteutetaan siten, etta siita on oikeastikin jotain hyotya ja
>ettei se ole suurimmalle osalle pelkastaan yksi vitutuskokemus elamssa
>lisaan.
Totta. Jos asevelvollisuusarmeijassa paastaisiin turhasta vitutuksesta
eroon, niin luulen senkin olevan toimiva maanpuolustusmuoto. Ainakin se on
ammattiarmeijaa halvempi.
Samuli Saarelma
Pasi P Ahopelto
: Mistakohan johtuu, etta miehistotason kayneet urputtavat armeijasta
: eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa, mitas
: muut?
Miehistotasolta pitaa antaa vastakkainen esimerkki tahan ketjuun.
Itse menin armeijaan v*tuneena, mutta pk-kauden jalkeen motivaatio
lisaantyi huomattavasti ja laski oikeastaan vasta viimeisella viikolla.
Itse pidin taisteluharjoituksista, mutta kasarmitoimet, kuten sulkeiset
olivat lahinna vastenmielisia.
Se tosin pitaa todeta, etta itse asuin palveluspaikkakunnalla ja
asevelvollisuus ei aiheuttanut taloudellisia ongelmia, joten mitaan
"vakavaa" syyta v*kseen ei ollut.
Eli ainakin yksi tallainen tapaus loytyy ja ihan perustehtavista, eli
kk-mies;-)
Pasi.
Roope J Lehto
eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa, mitas
muut?
--
Samu Lehto
>
>rjl...@cc.Helsinki.FI (Roope J Lehto) writes:
>
>>Mistakohan johtuu, etta miehistotason kayneet urputtavat armeijasta
>>eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa, mitas
>>muut?
>Omat kokemukseni kun ovat kohtalaisen hyvät, kouluttajat olivat
>peruskoulutusjaksoa lukuunottamatta (jolloin olivat asiallisia,
>mutta vanhahtavia ja tiukkia) aika lailla alansa hallitsevia
>ja/tai urallaan eteneviä ihmisiä. Tosin jos takana on
>sikermä:
>
>Peruskoulutuskausi/jääkärikomppania/Kajaani/talvi
>AUK/sissi- ja tiedustelulinja/Kajaani/kesä
>SissiRUK/tiedustelulinja/Hamina/syksy
>Alokasjoukkueenjohtaja/jääkärikomppania/Kajaani/talvi
>Suojelu-upseerikurssi/Tikkakoski/talvi
>
Eli ei mikään ihme, jos jääkäri Tötterström joka on käynyt ainoastaan
periodin P-Kausi & muu/Jääkärikomppania/JPr/Kevät-Kesä-Syksy-Talvi, tun-
tee armeijan tylsäksi ja tapahtumäköyhäksi paikaksi. Itse juuri pidinkin
varusmiesaikaani todella motivoivana juuri sen vaihtelun vuoksi. Itsellä-
ni oli lähes samantyyppinen sikermä :
- P-kausi/1 JK/JPr/Kevät
- AUK/Kiv-linja/JPr/Kesä
- RUK/1 K/Hamina/Kesä-Syksy
- Alokaskouluttaja/2 K/JPr/Syksy
- Talousupseerikurssi/Hennala/Talvi
- Alokaskouluttaja/2 K/JPr/Talvi
Miska Vaara
>Mistakohan johtuu, etta miehistotason kayneet urputtavat armeijasta
>eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa, mitas
>muut?
Yksinkertaisesti:
- miehistötasolla väki on karsiutunut - vähemmän oma-aloitteiseen
suuntaan
- miehistötasolla näkökulma rajautuu aikalailla yksilön tasolle
- miehistötasolla ei vaihdeta esim. yksikköä, palveluspaikkaa
kuten ylempänä (AuK, RUK), vaikka erikoiskursseja onkin
- miehistötasolla vaativuus usein laskee fyysisesti ja henkisesti
peruskoulutuskauden jälkeen
- miehistötasolla vapaa-aikaa on enemmän kuin esim. RUK:ssa,
jossa puuhaa, rasitusta ja lukemista riittää
- miehistötasolle jäävät myös henkilöt, joita 11 kk tai eteneminen
ei kiinnosta
- jos koulutus menee virka-aikana käkkimiseksi ja metsäreissut
jäävät varojen puutteessa vähäisiksi, niin aika käy piiitkäksi
Tämä tietty ei poista sitä tietoa, että edelleen näyttää olevan
paikkoja, joissa pilkunviilaus on asiallista ja vaativaa koulutusta
tärkeämpää ja jossa esiintyy edelleen mielivaltaisuutta eikä
tervettä järkeä käytetä.
Omat kokemukseni kun ovat kohtalaisen hyvät, kouluttajat olivat
peruskoulutusjaksoa lukuunottamatta (jolloin olivat asiallisia,
mutta vanhahtavia ja tiukkia) aika lailla alansa hallitsevia
ja/tai urallaan eteneviä ihmisiä. Tosin jos takana on
sikermä:
Peruskoulutuskausi/jääkärikomppania/Kajaani/talvi
AUK/sissi- ja tiedustelulinja/Kajaani/kesä
SissiRUK/tiedustelulinja/Hamina/syksy
Alokasjoukkueenjohtaja/jääkärikomppania/Kajaani/talvi
Suojelu-upseerikurssi/Tikkakoski/talvi
niin voi arvata, että puuhaa, omaksumista, vaihtelua,
juoksemista, metsässäolemista sun muuta vimpainta
on ollut 11 kk:ssa vähintäinkin riittävästi. Siihen
kun lisää muutaman kirjeenvaihtokaverin, pari kirjaa,
uimahallin Kajaanissa ja Vilniemen lenkin Haminassa,
alkaneen seurustelusuhteen sun muuta, niin pakopaikkoja
on sen verran, että palveluksessakin voi ajatella
jopa palvelusta ilman että tuntisi luonteensa pahasti
muuttuvan. Pahempaanhan se ei tietenkään olisi voinut
mennä... :-)
- m
Olli-Jukka Paloneva
says:
>Niin, RUKiin paattyy kaikenlaisia sotahulluja, fasisteja, natseja,
>liipasinhulluja jne... jotka ei tajua urputtaa asioista kun saavat
>sita mita haluavat...ja sitten kaikki viksut ja ajattelevat ihmiset
>jaavat miehistotasolle viisaudessaan...
Miten tahan ekosysteemiin asettuvat korpraalit ja kersantit miehiston
ja alikersanttikunnan erityistapauksina?
>(huomioikaa erittain sarkastinen savy)
huomatkaa naivistinen savy
>-"A dreamer can reach anything, if somebody believes in him..."
> Jonne Siren Electric Engineering Tampere Institute of Technology
> Ristinarkuntie 19 C 29 33700 Tampere/Finland 940-505 3773
> eej...@tit.fi http://www.tit.fi/~eejosi IRC: Milis
Oo-Jii
Jonne Siren
Olli-Jukka Paloneva <o...@personal.eunet.fi> wrote:
>In article <4dg36h$8...@newton.tit.fi>, eej...@tit.fi (Jonne Siren)
>says:
>
>Miten tahan ekosysteemiin asettuvat korpraalit ja kersantit miehiston
>ja alikersanttikunnan erityistapauksina?
Niin, alikessuthan ovat niitä onnettomia jotka ovat myös yrittäneet
RUKkiin mutta syystä tai toisesta eivät ole päässeet, ja kessuthan sitten
ovat luonnollisesti kateellisten ex-lajitoverien mukaan
"perseennuolijoita" ja korpit muuten vaan virtakintaita rivimiehiä...
Nämä ovat siis noita käsityksiä, mitkä ovat yleisiä, mutta kukaan ei
tunnu pahemmin vaan niitä ääneen huutelevan... täytyy myöntää, että oma
eräni I/93 oli varusmiesainekseltaan TODELLA surkeaa (en varmana olis
edellisessä tai seuraavassa päässy RUKiin) ja yhteishenkikin oli sitä
mitä oli... jos jollain sattu olemaan kessun jämät, se oli
"perseennuolija"... koksu joka halus hoitaa hommansa niin, ettei kapparit
tulis haukkuun, oli "sotahullu"... jääkäri, joka esitti rivakoita otteita
maastossa, oli "virtakinnas sotahullu"... alikessu, joka halusi hoitaa
hommansa auttaen koksua, oli "pahemman nakin välttelijä", sillä eihan
koksu hyvää kaveriaan nakittanu ikinä skeidanakkiin...
Samu Lehto
>
>Samuli Saarelma (sre...@snakemail.hut.fi) wrote:
>
>: Armeijan ohjekirjojen mukaan esimerkiksi sulkeiset parantavat fyysista kuntoa
>: kouluttavat vaistonvaraiseen kaskyjen tottelemiseen jne. Taytta roskaa. Kuntoa
>Minä.
>
>Varusmiespalvelussa ja armeijassa yleensäkin suurimmalle osalle asioita
>(mm. pinkkojen teko) on ihan järkevä syy. Ongelma on se, että kukaan ei
>koskaan kerro varusmiehille minkä takia jotain tehdään.
>
Minäkin ihmettelen, miksi pitää rutista niinkin vähäpätöisistä asioista,
kuin sulkeisista tai pinkkojen teosta. Toki ymmärrä, että jos äiti ei
aikoinaan opettanut lastaan mm. pitämään huoneensa siistinä, menemään
kouluun ajoissa, harjaamaan hampaansa, syömään aamiaisensa, sijaamaan vuo-
dettaan, jne - niin ei mikään ihme, jos samat perusasiat tuntuvat armei-
jassa vastenmielisiltä. Toki armeijassa saattaa olla joitakin negatiivi-
sia pointteja. Mutta mitä vikaa on esim. rättisulkeisissa? Joitakin se
*ituttaa armottomasti. Itse asennoidun siihen niin, että sama se mitä me
tehdään, koska palvelusaika loppuu vasta illalla ja samalla tulee selvi-
tettyä puutteet - eli ei tule ikäviä yllätyksiä.
SL
tjhama...@cc.helsinki.fi
> Luulisin, etta vahiten valitettavaa on kirjureilla, vaikka ovatkin
> ehka saaneet erikoisen vaapelin pomokseen seka VMTK-aktiiveilla,
Mjooh, KaartP:n VMTK:n TOS-asiamiehenä sanoisin, että hymy on herkässä:
TJ 47, jäljellä kaksi leiriä (4 ja 8 päivän), 30 km marssi ja kolme ginestä.
____________________________________________________________________________
TJ Hamalainen, I TorjJ/AutoK/KaartP
DECNET: HYLK::TJHAMALAINEN :----------------------------------
Internet: tjha...@cc.helsinki.fi : Kaarti antautuu muttei kuole!
Roope J Lehto
: Armeijan ohjekirjojen mukaan esimerkiksi sulkeiset parantavat fyysista kuntoa
: kouluttavat vaistonvaraiseen kaskyjen tottelemiseen jne. Taytta roskaa. Kuntoa
: parannettaisiin paremmin lenkkeilemalla, eika vaistonvarainen kaskyjen
: noudattaminen ole nykyaikaisessa sodankaynnissa niin oleellista kuin se oli
: joskus ensimmaisen maailmansodan rintamahyokkaysten aikana. Nykyisessa
: teknisessa sodassa tarvitaan omaan ajatteluun kykenevia sotilaita. Armeija ei
: voi vain myontaa, etta sulkeisten ainoa merkitys on upseerien suosimia
: paraateja varten kouluttaminen. Kuinka moni uskoo tarvitsevansa/ on tarvinnut
: kertauksissa sulkeiskomentoja ?
Minä.
Varusmiespalvelussa ja armeijassa yleensäkin suurimmalle osalle asioita
(mm. pinkkojen teko) on ihan järkevä syy. Ongelma on se, että kukaan ei
koskaan kerro varusmiehille minkä takia jotain tehdään.
--
Kauto Huopio
> >>Suosittelen ilmavoimia, jos haluaa tehdä inttiaikana jotain
> >>hyödyllistä. Samoin merivoimissa löytynee paljon mielenkiintoista
> >>tekemistä. Ilmavoimissa ehkä kuitenkin suhteessa enemmän. :)
> Rannikkotykistöstä muuten löytyy kaikki muut aselajit paitsi ei
> ilmavoimia...jos haluat todella monipuolisen koulutuksen --- niin tule
> silloin RANNIKKOTYKISTÖÖN.
Jou, RT ei olis kans pahempi homma, vaihtelevuutta
riittää. Tekniikasta pitäville löytyy taatusti mielenkiintoista
puuhastelua. Missäs RT:n RUK muuten on?
--Kauto
--
*********************** Kauto Huopio (Kauto....@lut.fi) ******************
*Mail: Kauto Huopio, Laserkatu 3 CD 363, FIN-53850 Lappeenranta, Finland *
*****************************************************************************
Samuli Saarelma
>Samuli Saarelma (sre...@snakemail.hut.fi) wrote:
>: Kuinka moni uskoo tarvitsevansa/ on tarvinnut
>: kertauksissa sulkeiskomentoja ?
>
>Minä.
Ja mihinköhän tarkoitukseen ? Ehkä harjoituksen lopussa, kun joukoille annetaan
palutetta harjoituksesta, voi miehet komentaa kolmiriviin, vaikka yhtä hyvin
palautteen voisi tietysti antaa sekaisin seisoville miehille. Upseereista on
tietysti hienoa nähdä suorissa suorissa riveissä seisovia miehiä.
>Varusmiespalvelussa ja armeijassa yleensäkin suurimmalle osalle asioita
>(mm. pinkkojen teko) on ihan järkevä syy. Ongelma on se, että kukaan ei
>koskaan kerro varusmiehille minkä takia jotain tehdään.
Kerropa minulle, mikä on pinkan teolle syy. Ymmärrän, ettei ole järkevää jättää
päiväpeittoa lojumaan pitkin tuvan lattiaa. Sen sijaan en ymmärrä, minkä takia
jokaisen ruuturivin täytyy olla viivasuora. Jos rivit eivät ole suorassa,
pinkka räjäytetään. Ainoa syy, minkä jälleen näen, on se, että upseereista
näyttää hienolta, kun tuvissa on päiväpeitteet hienosti pinkattuina jokaisen
punkan päädyssä. Juuri tällaisten mitättömien asioiden simputtaminen on se,
joka tuhoaa viimeisetkin motivaation rippeet. Onneksi viime viikolla
palvelukseen astuneiden varushenkilöiden ei tarvitse enää nipottaa pinkkojensa
kanssa.
Samuli Saarelma
Esa-Marko Puittinen
>>hyödyllistä. Samoin merivoimissa löytynee paljon mielenkiintoista
>>tekemistä. Ilmavoimissa ehkä kuitenkin suhteessa enemmän. :)
Rannikkotykistöstä muuten löytyy kaikki muut aselajit paitsi ei
ilmavoimia...jos haluat todella monipuolisen koulutuksen --- niin tule
silloin RANNIKKOTYKISTÖÖN.
T: rt-yksikön äiti
Veli-Jukka Saariokari
Samu Lehto <SSL...@SKPROG.PP.FI> wrote:
>
> Minäkin ihmettelen, miksi pitää rutista niinkin vähäpätöisistä asioista,
>kuin sulkeisista tai pinkkojen teosta. Toki ymmärrä, että jos äiti ei
>aikoinaan opettanut lastaan mm. pitämään huoneensa siistinä, menemään
>kouluun ajoissa, harjaamaan hampaansa, syömään aamiaisensa, sijaamaan vuo-
>dettaan, jne - niin ei mikään ihme, jos samat perusasiat tuntuvat armei-
>jassa vastenmielisiltä. Toki armeijassa saattaa olla joitakin negatiivi-
>sia pointteja. Mutta mitä vikaa on esim. rättisulkeisissa? Joitakin se
>*ituttaa armottomasti.
Alokasajan alussa on kassulla varmasti iltaohjelmaa, jonka
mielekkyydestä voi olla montaa mieltä. Jos alkaa *ituttaa, niin
on hyvä pohtia, että kummassa on vika, jos annettu käsky on älytön:
käskyn suorittajassa vai sen antajassa!
T VJS
Sampo Sakari Kuusi
: In article <4dg1j3$3...@idefix.eunet.fi>, o...@personal.eunet.fi (Olli-Jukka Paloneva) writes:
: > Luulisin, etta vahiten valitettavaa on kirjureilla, vaikka ovatkin
: > ehka saaneet erikoisen vaapelin pomokseen seka VMTK-aktiiveilla,
:
: Mjooh, KaartP:n VMTK:n TOS-asiamiehenä sanoisin, että hymy on herkässä:
: TJ 47, jäljellä kaksi leiriä (4 ja 8 päivän), 30 km marssi ja kolme ginestä.
Mutta miten on mahdollista etta VMTK-asiamies lahtee leirille tai perati
marssii? Itse muistan palvelusajastani (HelItR:n VMTK:n TOS-asiamies)
parhaiten tyopoytani 66-MHz tietokoneen (oli silloin kova sana ja edelleen
parempi kuin kotikoneeni), mukavan VML/VMTK-risteilyn, messuja, kokouksia
ym... siis kyllahan me VMTK:ssa toita tehtiin mutta ei juurikaan maastossa ;)
Anssi Kanninen
> (mm. pinkkojen teko) on ihan järkevä syy. Ongelma on se, että kukaan ei
> koskaan kerro varusmiehille minkä takia jotain tehdään.
Kyllä vaan meille IlmaVVK:ssa kerrottiin. Itse komppanianpäällikkö
ilmoitti, että jos sodassa tulee tasapeli niin pinkat ratkaisee.
:-)
--
-- Anssi.K...@hut.fi -- http://www.hut.fi/~ansi -- ansi@IRC -- BY --
Let each word I now write be a black arrow of death
sent straight to the hearts of all those who play false metal.
TTU
>
>Mistakohan johtuu, etta miehistotason kayneet urputtavat armeijasta
>eniten ja RUKin kayneet vahiten? Minulla on tasta parikin teoriaa, mitas
>muut?
Annahan tulla!
TTU
TTU
>
>Minä.
>Varusmiespalvelussa ja armeijassa yleensäkin suurimmalle osalle asioita
>(mm. pinkkojen teko) on ihan järkevä syy.
vittuilua. Jonossa pesuhuoneeseen juoksemiset, rattisulkeiset, puun
kiertamiset jonkun "hidastelijan pyynnosta", villakoirien ampumiset
rynkylla punkkien alta kaasunaamarit paassa, polyjen pyyhkimiset
santsarien tuvassa punkkien jalkojen alta ratilla, kumisaapas marssit
kesahelteella asfalttitiella.... kerronko lisaa, miksi olen taysin
kyrpiintynyt koko vitun inttiin! Puhumattakaan viinalta haisevista
intin hammaslaakareista, jotka osaavat vain poistaa kipean hampaan.
Nain vuosina 1980-81 VaaRPsto:ssa. Talla hetkella siella taitaa olla
komentajana silloinen ylil. L., jota aivan ansiosta kutsuttiin
natsi-Lukeksi.
>Ongelma on se, että kukaan ei
>koskaan kerro varusmiehille minkä takia jotain tehdään.
Joo, koetapa motivoida meikelainen noihin hommiin.
Samu Lehto
>Ja mihinköhän tarkoitukseen ? Ehkä harjoituksen lopussa, kun joukoille annetaan
>palutetta harjoituksesta, voi miehet komentaa kolmiriviin, vaikka yhtä hyvin
>palautteen voisi tietysti antaa sekaisin seisoville miehille. Upseereista on
>tietysti hienoa nähdä suorissa suorissa riveissä seisovia miehiä.
Siltä se ehkä tuntuu, mutta eikö ole johtajan kannalta helpompaa, että
miehet komennetaan esim. ruokailun alkaessa pihalle kolmijonoon, jotta
tiedettäisiin, että koko vahvuus on paikalla. Muutoinhan homma menisi
naurettavaksi ihmisten tullessa syömään milloin heitä huvittaa. Sinulle
se ehkä sopisi, mutta entäpä varuskunnan keittäjille.
Yleensä kertauksissa otetaan joukko heti alussa kokoon ja suoritetaan
muodollinen esittely harjoituksen johtajalle (+ muille) - näin jokaisel-
le tulee selväksi miksi he ovat kertauksiin joutuneet, kuka johtaa, kos-
ka syödään, jne...
Miksi siis tarvitsemme sulkeisia - jotta saisimme ison joukon olemaan
hiljaa & kuuntelemaan, kun jollakin on heille tärkeää kerrottavaa. Tai
jotta saisimme heidät olemaan yhdessä paikkaa yhdellä kertaa samanaikaises-
ti ilman vastaväitteitä. Jotta pystyisimme ohjaamaan heidät pisteestä A
pisteeseen B ilman, että puolet hukkuvat matkalla... Armeijassa, kun ei
myöskään missään muussa instituutiossa, jossa käsitellään suuria ihmisryh-
miä, toimi "jookos, pojat"-periaate, vaan massoihin täytyy soveltaa ehdot-
toman auktoriteetin periaatetta. Ei satapäistä joukkoa voi komentaa tyy-
liin "Mennäänkö nyt syömään, pojat, jookos? Eikö? Mutta kun siellä on
hhhhyvvväää ruokaa!".
Mika Iisakkila
>voi vain myontaa, etta sulkeisten ainoa merkitys on upseerien suosimia
>kertauksissa sulkeiskomentoja ?
Ei ole tarvinnut. Sen sijaan useissa yhteyksissä muuallakin kuin
armeijassa tulee selväksi, että moisen väkimäärän liikuttelu
järkevässä ajassa olisi täysin mahdotonta millään muulla
menetelmällä. Esimerkiksi porukan lonniessa ulos luentosalista,
elokuvateatterista ja tukkiessa kaikki kulkuväylät marketin ovissa on
useamman kerran tullut mieleen, että vittu kun tulis joku ja pistäis
tähän vähän järjestystä...
--
.sig me backwards
Esa-Marko Puittinen
> ziisus!
> Niin min{kin. Ja varmasti moni muu. Ajattelin pienen{ my|s
palomiehen
>ammattia, mutta kun opin k{sitteen raha, niin..
Niin minäkin ajattelin kadettikoulua, mutta kun kyvyt eivät riittäneet
niin menin Päällystöopistoon (nyk.Maanpuolustusopisto). Enkä vielä
tuolloin tuntenut käsitettä raha. MUTTA RAHASTA VIIS, en ole siitä
huolimatta katunut tämän ammatin valintaa (paitsi kaduttaa hiukan kun
poistivat tuon eläke-etuuden).
Hei, mutta missä muualla kuin armeijassa saa toimia maksimissaan 170
ihmisen johtajana siivojan peruspalkalla? Vastauksia odotellen...
Terv. Yksikön äitee
Kai M.J. Konka
>Koulutus on onnetonta, tylsaa ja tehotonta ja senpa vuoksi uskonkin, etta
>"oikeassa sodassa" suomalaisia reservilaisia kuoleekin lajapain.
K{sitt{{kseni normaalissa liikekannallepanossa porukka pikakertautetaan
ennen rintamalle l{ht|{. Tykist|n viestijoukot eiv{t kai tarvitse
kertausta, koska viestitekniikan kehittyess{ heit{ ei kannata kertauttaa
vaan panna hirvimiehiksi tulipatteristoja suojelemaan..? (mit{ vastaan??)
>Tai kuten eras RUK:n kouluttaja sanoi minulle, kun tiedustelin miksi kelaa
>pitaa vetaa, kun on linkki- ja radioyhteydet, :" Jos esim. US. Army
>laittaa hairintakoneen lentelemaan Suomen ilmatilaan niin taalla ei nay
>edes televisio."
No tuohan on nyt ns. itsest{{n selvyys.
>Joten pistaa miettimaan, riittaako nykyaan enaa Puolustustahto- niminen
>superase siihen mihin se riitti 50 vuotta sitten? On nimittain sen verran
>enemman lyijya ym. ilmassa kuin ennen.
V{itt{isin, ett{ lyijyn m{{r{ on pikemminkin v{hentynyt.
>Suomen armeija on pedagogisesti viela jossa 30-luvulla. Perusvirheet on
>ovat:
> 1) kaikki paukuttavat tasan samaa tahtia, halusi oppia tai ei.
...
>Armeija saisi ottaa kylmasti mallia koulumaailmasta.
Just joo. Peruskoulusta vai TTKKsta? Armeijassa on sent{{n se hyv{
puoli, ett{ edes osa sopeutumattomista l{hetet{{n pois.
Mainitsemaasi 1)-kohtaa ei armeijassa tarvitse kauaa kest{{, niist{
p{{see eroon ja parhaassa tapauksessa viel{ my|hemmin pompottamaankin.
Koulumaailmassa paukutetaan ihan samalla tavalla, mutta tehottomattomammin
ja kauemmin.
> 2) onnistumisista ei palkita, vaan epaonnistumisista rangaistaan.
> Siita, etta haluaa oppia tai tehda, ei saa mitaan palkintoa.
> Joten kannattaa vaan roikkua mukana ja tehda mahdollisimman
> vahan, koska lopputulous on kaille sama.
Esimerkkej{, esimerkkej{. Mist{ ja miss{ onnistumisista? K{skyjen
t{ytt{misest{?
> 4) Turhassa, varsinkin varusmies-esimiesten johtamassa
> simputuksessa ei ole hevonvitun jarkea. Esim MITA MIELTA ON
> TEHDA ILTAPUNKKIA!!!?????? Ja mita mielta on seisoa joka ilta
> puolituntia vahvuuslaskennassa odottelemassa, etta
> puolipatteria kay korjaassa marginaalisia virheitaan punkassaan,
> joka KUITENKIN PERKELE HAJOITETAAN VAHVARIN JALKEEN. Pienia
> asioita, jotka kuiten luovat SUURTA vastenmielisyytta armeijassa
> ololle.
Alokaskaudella ja varsinkin sen alussa kurin luominen ja kaapin paikan
n{ytt{minen on omasta mielest{ni perusteltua, koska sill{ saadaan joukko
toimimaan nopeasti ja tehokkaasti. Sit{ paitsi kovaankin kuriin tottuu
ja _kovasta_ kurista voidaan my|s tinki{. Asiattomuudet, esimerkiksi
jatkuva poistuttaminen ja punkkien r{j{yttely _ilman_perusteltua_syyt{_,
kun edellytykset tehokkaalle toiminnalle on luotu ovat ep{asiallista
toimintaa.
>Paras houkutin on lomat, lisaa KL:a, jos osoittaa yritysta ja
>nimenomaan YRITYSTA. Ei ole mitaa jarkea siina, etta "kuntoisuusloma
>suunistuskilpailun kolmelle parhaalle", koska ne menevan aina samoille
>tyypeille ja muiden into yrittaa sen kuin laskee.
Silloinhan joka jamppa v{itt{{ yritt{neens{ ja katsoo olleensa ainakin
kahden KL:n arvoinen. Ei toimi. Lomia on my|nnett{v{ jostakin todella
poikkeuksellisista ansioista. Tai sitten kaikille samat lomat. Tuo
suunnistuskilpailu-vertaus on varmasti ik{v{{ tosiasiaa monessa
varuskunnassa.
>Mutta onneksi pakollisesta asevelvollisuudesta paastaan eroon
>kymmenen vuoden sisaan, KUN Suomi liittyy NATO:n tai johonkin tulevaan
>EU-armeijaan. Valmiusprikaati on oiva ja kannatettava esiaskel.
Et kai kuvittele, ett{ joku Suomen NATO-j{senyys lopettaisi yleisen
asevelvollisuuden ja maasta polkaistaisiin saman tien n. 50-100 * 1000
miehen ammattiarmeijan? NATO-j{senyyden my|t{ meille olisi my|s muiden
maiden huolet. Eip{ sitten varmaan en{{ apinoitaisi Ru}tsia joka ikisess{
asiassa.
>Tama on tieteysti suuri pettymys teille kaikille reservinupseereille,
>kun kertausharjoitukset loppuvat, mutta alkaa surko, kylla teillekin
>joku kodinturva organisaatio perustetaan.
En tied{, pettyyk| sit{ kovinkaan moni, jos voi rauhassa menn{
Viking/Silja Linen terminaalille, ja j{tt{{ turkkilaiset rintamalle
lihamurekkeeksi..
Jaana A Antikainen
: Miksi siis tarvitsemme sulkeisia - jotta saisimme ison joukon olemaan
: hiljaa & kuuntelemaan, kun jollakin on heille tärkeää kerrottavaa. Tai
: jotta saisimme heidät olemaan yhdessä paikkaa yhdellä kertaa samanaikaises-
: ti ilman vastaväitteitä. Jotta pystyisimme ohjaamaan heidät pisteestä A
: pisteeseen B ilman, että puolet hukkuvat matkalla... Armeijassa, kun ei
: myöskään missään muussa instituutiossa, jossa käsitellään suuria ihmisryh-
: miä, toimi "jookos, pojat"-periaate, vaan massoihin täytyy soveltaa ehdot-
: toman auktoriteetin periaatetta. Ei satapäistä joukkoa voi komentaa tyy-
: liin "Mennäänkö nyt syömään, pojat, jookos? Eikö? Mutta kun siellä on
: hhhhyvvväää ruokaa!".
Ei, mutta voi komentaa tyyliin "Ruokaa saa kello 12-13." Jos ei joku ole
paikalla (ilman jotain järjellistä, etukäteen ilmoitettua syytä) niin
kärsiköön nälkää. Aikuisia ihmisiä kai ne armeijassakin olevat on?
--
Jaana Antikainen------------email: jant...@cc.helsinki.fi---
Iivisniemenkuja 4 F 70---------------------------------------
02260 Espoo----------------"My problem is that I have--------
FINLAND---------------------gone sane in an insane world."---
Viitanen Petri
: : toman auktoriteetin periaatetta. Ei satapäistä joukkoa voi komentaa tyy-
: : liin "Mennäänkö nyt syömään, pojat, jookos? Eikö? Mutta kun siellä on
: : hhhhyvvväää ruokaa!".
: Ei, mutta voi komentaa tyyliin "Ruokaa saa kello 12-13." Jos ei joku ole
: paikalla (ilman jotain järjellistä, etukäteen ilmoitettua syytä) niin
: kärsiköön nälkää. Aikuisia ihmisiä kai ne armeijassakin olevat on?
Tuokaan ei ole hyva ratkaisu, silla jos varuskunnassa on luokkaa
1500 - 2000 jamppaa ja sanotaan, etta 'menkaa syomaan joskus puo-
lenpaivan aikaan', niin kay kuitenkin niin, etta esim. jakolinjastot
ym. ruuhkautuvat pahasti. Haminassa kurssin 202 aikaan oli ruokai-
luun saapuminen porrastettu yksikoittain viiden minuutin valein,
ja jarjestely oli, ihme kylla, toimiva (paitsi aina kun KtPtri oli
myohassa :-| )
Myoskaan tuo 'jos ei ole paikalla niin karsikoon nalkaa' ei todel-
lakaan ole hyva ratkaisu, silla mitas tehdaan, jos ruokaa on laitet-
tu 2000 miehelle ja 1000 kay syomassa (tietysti lahiseudun sikalan-
omistajat riemuitsevat?). Resurssien tuhlausta, sanoisin.
---
pv
Mikko Hirvonen
: paikalla (ilman jotain järjellistä, etukäteen ilmoitettua syytä) niin
: kärsiköön nälkää. Aikuisia ihmisiä kai ne armeijassakin olevat on?
: --
: Jaana Antikainen------------email: jant...@cc.helsinki.fi---
Ei armeijassa ole aikuisia ihmisiä. Ruokailu kun on viikkoohjelmaan
merkittyä palvelusta, ja ruokailusta poisjääminen on valvelun
välttämistä eli rangaistavaa. Meillä kävi vääpeli muutaman kerran
laskemassa miehet ruokalan jonossa.
--
"Nykyään erilaiset virukset pääsevät helposti koneisiin verkko- ja
Internet -yhteyksien vuoksi. Torjunta ja suojaus on suunniteltava hyvissä
ajoin, ennenkuin virus on tuhonnut tiedostot ja koko koneen."
-Ruotuväki 33. vuosikerta N:o 13
--
Mikko Hirvonen ma...@stekt.oulu.fi
Rakentajantie 5 B 304 ma...@pc164146.oulu.fi
90570 OULU http://stekt.oulu.fi/~masse
P 981 - 556 1994 http://pc164146.oulu.fi/~masse
Samu Lehto
>Ei, mutta voi komentaa tyyliin "Ruokaa saa kello 12-13." Jos ei joku ole
>paikalla (ilman jotain järjellistä, etukäteen ilmoitettua syytä) niin
>kärsiköön nälkää. Aikuisia ihmisiä kai ne armeijassakin olevat on?
>
Ja mihin siitä päädyttäisiin? Puolet varusmiehistä kärsisi aliravitsemuk-
sesta. Miehet söisivät hhhyvän ja terveellisen aterian sijaan sotkussa pul-
laa ja kahvia. Ja sitten taas itkettäisiin, kun armeija ei pidä pojistaan
huolta.
Eikä muuten voida komentaa "Ruokaa saa kello 12-13" - sillä entäpä jos
koko prikaati päättää tulla syömään vaikkapa kello 12.34? Ruokalaan kun
ei mahdu koko poppoo yhdellä kertaa ja ovella tulisi hirveä härdellä jokai-
sen yrittäessä sisään ennen muita.
Ari Husa
Miten niin ei tulla? Eipäs yleistetä oman yksikön käytäntöjä koskemaan
koko laitosta.
Luru
Samuli Saarelma
>In article <srelma.8...@snakemail.hut.fi> sre...@lk-hp-19.hut.fi (Samuli Saarelma) writes:
>> Olen tassakin kanssasi samaa mielta. Toinen ajantuhlaus tapahtuu
>> aamulla. Heratys on kuudelta ja palvelu alkaa 7.45. Kuinka monelta
>> miehelta menee siviilissa tunti 45 minuuttia aamutoimiin, vaikka joutuu
>> itse tekemaan aamupalansa ?
>Minulta. Mikä ihme se aikaisinherääminen on kun se noin aiheuttaa
>närää?
Ei aikaisessa aamuher{tyksess{ sin{ns{ mit{{n vikaa ole. Vikaa on siin{,
ett{ aamulla k{ytet{{n aikaa odotteluun ja turhanp{iv{isiin muotoonmenon
harjoitteluihin. Eli, jos palvelu olisi merkitty alkavaksi seitsem{lt{,
niin kuudelta her{tys olisi ihan sopiva.
>Illalla voi hyvin mennä nukkumaan aiemmin. Asia on vaan niin,
>että nämä urbaanit nykynuoret ovat liian velttoja ja tottuneet saamaan
>tahtonsa läpi joka asiassa. Näitä juttuja lukemalla näyttää, että
>puolustusvoimiin haluttaisiin samankaltaisia "uudistuksia" kuin
>peruskouluunkin on väkisin ajettu.
Eik| sinun mielest{si puolustusvoimien pit{isi uudistua ollenkaan ? En
tied{ mit{ peruskoulussa on "uudistettu", mutta v{h{n aikaa sitten tehdyn
kyselyn mukaan suurin osa koululaisista ei viihdy koulussa. Sama p{tee
varmasti inttiin. Jos varushenkil|t eiv{t viihdy siell{, niin he eiv{t pyri
parhaaseensa. En tarkoita, ett{ raskasta koulutusta pit{isi v{hent{{
viihtyvyyden nimiss{, vaan kasarmilla noudatettavan simputuksen
v{hent{mist{. Simputuksella nimit{n t{ss{ turhaa j{rjest{ytymist{ moneen
kertaan k{yt{v{lle/pihalle, ohjattuja aamutoimia yms.
>Kyllä hyvä kunto on jääkärille iloinen asia. Henki säästyy ehkä pidempään
>ja muutenkin pysyy mukana muuttuvien tilanteiden tasalla. Nykyaikainen
>motorisoitu armeija muuten käyttää mm. sirpaleliivejä, oletkos koskaan
>kokeillut niiden painoa ylläsi?
En ole kokeillut. En v{itt{nytk{{n, ett{ hyv{st{ kunnosta ei olisi mit{{n
hy|ty{. Mutta niin on monesta muustakin asiasta.
>Minun käsitykseni mukaan Puolustusvoimat on kokenut valtaisia muutoksia
>viimeaikoina. Muutokset koulutustavoissa, määrärahoissa ja työpaikkojen
>säilyvyydessä, tms. eivät varmaankaan ole kovin positiivisesti vaikuttaneet
>kouluttajien motivaatioon. Lisäksi sitten vielä varusmieskouluttajien
>suurentunut vastuu koulutuksesta, miten kukaan voi kuvitella, että
>kuka tahansa hiukan alan koulutusta saanut olisi etevä kouluttaja, tai
>edes auttavasti osaisi kouluttaa muita ikätovereitaan, joiden motivaatio
>on monesti valmiiksi nollassa?
Mist{k|h{n se motivaatio sinne nollaan olisi mennyt. Jokin aika sitten
tehdyn tutkimuksen mukaan varusmiesten motivaatio laski yleens{
peruskoulutuskauden j{lkeen. Eli yleens{ miehill{ oli jonkin verran intoa
tullessaan inttiin, mutta motivaatio laski nopeasti peruskoulutuksen aikana
tai j{lkeen.
Itse huomasin ainakin seuraavaa. Olin hyvin motivoitunut koko
peruskoulutuskauden, koska olin p{{tt{nyt pyrki{ Auk:uun. Auk:ssa turha
simputtaminen laski koko ajan motivaatiota. Varsinkin jatkuva turhan p{iten
ravaaminen tuvan ja k{yt{v{n v{lill{ ja punkkien ainainen r{j{yttely otti
p{{h{n. Onneksi p{{sin RUK:uun, jossa tiukasta koulutustahdista
huolimatta simputtamista ei esiintynyt ja motivaatio s{ilyi melko
hyv{n{. Palatessani perusyksikk||n motivaatio l{hti j{lleen laskuun
toimettomuuden takia. Oman ik{ryhm{ni viestimiehist{, joiden
varusmiesjohtana olin, huomasi motivoinnin puutteen vieneen kaiken innon
viimeisten 5 kuukauden aikana.
>Tämä on muuten ongelma johon törmätään
>muillakin yhteiskunnan osa-aloilla, mutta ei läheskään yhtä voimakkaasti.
Mainitsemasi peruskoulun uudistukset t{ht{{v{t kai juuri t{m{n ongelman
torjumiseen.
>PS. Eniten minua intissä ärsyttivät nämä muutamat sluibailijat entee-enmee-
>meeite-teeite-tyypit. Heitä ei ollut kovin paljon, mutta he haalivat
>kyllä ympärilleen seuraajia. Sitten kun nämä ko. henkilöt sai erotettua
>porukasta (esimerkiksi leirialueen puuceita siivoamaan) niin homma yleensä
>alkoi toimia.
Minuakin n{m{ tyypit {rsyttiv{t valtavasti. Kuitenkaan nuoremmista
viestimiehist{ heit{ oli hyvin v{h{n. Sen sijaan vanhemmista viestimiehist{
heit{ oli enemmist|. Jotain oli siis mennyt pieleen viiden kuukauden
aikana. Kun jatkuvasti potkitaan p{{h{n, eik{ yritt{misest{ ole mit{{n
hy|ty{, niin kovin harva jaksaa pysy{ innostuneena 11 kuukautta.
Sen sijaan kertausharjoituksissa, joissa suunnilleen samanlainen aines oli
komennossani, raskaasta harjoituksesta huolimatta urputtamista esiintyi
huomattavasti v{hemm{n. Siell{ turhat k{ytt{ytymiss{{nn|t olikin unohdettu
ja keskityttiin toimintaan. En ymm{rr{ miksei vastaava voisi toimia
varushenkil|iden osalta.
Samuli Saarelma
Antti 'Kontti' Kontiainen
> Miten aamutoimien ohjaaminen t{t{ nopeuttaa ? Silloinhan kaikki menev{t yht{
> aikaan pesuhuoneeseen ja vessaan. Jos kaikki tekisiv{t aamutoimet omaan
> tahtiinsa, niin vessassa k{yt{isiin silloin, kun siell{ on tilaa. En muista
> omalta palvelusajaltani ainakaan, ett{ ohjaamattomissa aamutoimissa vessojen
> m{{r{n puute olisi mitenk{{n hidastanut toimintaa.
Hmm..JPr AUK:ssa 18 pönttöä 180 miestä kohden, joten keskimäärin varmaan
puolet haluaisi käydä aamupaskalla, joten jokaista pönttöä kohden on 5
miestä. Kun ne äidin kullannuput saapuvat inttiin ja saavat tehdä mitä
tahansa niin nehän ottaa sarjiksen mukaan ja lähtee vääntää paskaa... No
eipä siitä yksi mies alle 15 minuutin selviä, joten taas saatiin tunti ja
vartti kulumaan siihen että miehet saatiin käytettyä aamupaskalla. Mutta
mitäs tehdään perjantaisin kun ärtsopan vaikutuksesta jokainen mies on
aamulla paskalla? Eihän aamupaskan odotteluun 2,5 tuntia liikaa ole...
> pitkiä. Jos kuitenkin jokaiselle yksikölle on varattu oma ruokailuaika, niin
> mielestäni on aika sama menevätkö miehet sinne ruokalaan yhdessä muodossa, vai
> yksitellen omassa tahdissa sitä mukaa, kun ovat hoitaneet muut aamutoimet.
Ainakin JPr:ssä yksiköiden välinen porrastus on 5 minuuttia, joten jos
taas ne 180 miestä lähtee valumaan siten että ehtivät tuon viiden
minuutin sisään ne kaikki lähtee suunnilleen samaan aikaan.. Ja kun tietä
pitkin valuu 180 miestä bordellissa niin mitä muuta siinä tiellä voi
kulkea? Mutta ei hätää yksittäinen rattimatti on tyytyväinen kun 0,5km:n
matkaan kuluu 25 minuuttia kun edessä lönnii 4 eri yksikköä ja tiellä ei
voi ajaa. Joten jos kaikki kuitenkin menee sinne samaan aikaan, niin
miksi ei mennä muodossa jotta muutkin mahtuu liikkumaan?
> Ehkä kaikille toimenpiteille on jokin armeijan keksimä syy, mutta ei se
> tarkoita, etteikö samoja asioita voisi tehdä tehokkaammin.
Useat asiat voi tehokkaammin kuin intissä..Yksin, jopa Kaksin...Entäs
Sadan miehen kanssa? Entäpä 1000 tai 10 000?
>Jos kaikkia
>kasarmilla tapahtuvia idioottimaisuuksia perustellaan sillä, että ne
>parantavat
>yksikön kuria, niin uskon ennemminkin kurin huonontuvan. Huonosti
>perustellut
>ja tyhmiltä tuntuvat käskyt ja säännöt huonontavat varmasti johtajan
>auktoriteettiä.
On sitten taas johtajan asia käskeekö tyhmiltä tuntuvia asioita, mutta ei
kaikkea voi perustella rautalangasta vääntämällä. Jos mies ei tajua
joidenkin asioiden välttämättämyyttä niin pystyykö mies muunlaisenkaan
ajatteluun. Ehkä silloin on vain paras keskittyä siihen tottelemiseen.
--
Antti 'Kontti' Kontiainen, email:Antti.Ko...@Helsinki.fi
Homepage: http://www.partio.fi/~kontti
Samuli Saarelma
Esitinkin yll{ olevalla sit{, ett{ ruokalasta omin neuvoin tuleminen
toimii. Vahinko, jos jossain t{t{k{{n ei ole viel{ hoksattu. Tiet{{kseni
siit{ on yleisesti luovuttu siksi, ett{ ihmiset sy|v{t eri tahtia. Koko
yksik|t joutuivat odottamaan hitaampia.
Samuli Saarelma
Samu Lehto
>Varushenkilot ovat viela pentuja. Siksi toisekseen, ei ne kertausharjoi-
>tuksetkaan aina mitaan ruusuilla tanssimista ole kappareiden jutustelujen
>mukaan, varsinkaan kun kuvaan astuu mukaan alkoholi (siis kertausharjoi-
>tus-reservilaisilla). Onko tasta kenellakaan "legendoja"?
>
Itselleni kännisten paimentaminen kertauksissa (tms) on aikamoinen ky-
symys. Ei välttämättä niin, että en pystyisi heitä käsittelemään. Vitsi
on siinä, etten tiedä miten ongelmaan tulisi tehokkaimmin tarttua. Viinaa
tuntuu nimittäin löytyvän joka porukasta, oli se miten pieni tahansa.
Vaihtoehtoja
a) Ilmoittaa heti alussa, että jos jollakin on viinaa, niin antaa sitä
myös muille (minulle).
b) Latoo turpaan jokaista viinapullon tuonutta - kutsuu SPOLiisin ja ta-
kavarikoi pullot itselle.
c) Seuraa tilannetta sivusta ja puuttuu siihen vasta toisen kierroksen
jälkeen.
d) Ottaa jyrkän kieltävän asenteen viinaa kohtaan - jota muuten on käytän-
nössä mahdoton valvoa.
e) Tuo itse tarpeeksi viinaa, ettei sitten tarvitse kärsiä muista, koska
sammuu ensimmäisenä.
?
Jyrki Hoisko
: Eik| sinun mielest{si puolustusvoimien pit{isi uudistua ollenkaan ? En
: tied{ mit{ peruskoulussa on "uudistettu", mutta v{h{n aikaa sitten tehdyn
: kyselyn mukaan suurin osa koululaisista ei viihdy koulussa. Sama p{tee
: varmasti inttiin. Jos varushenkil|t eiv{t viihdy siell{, niin he eiv{t pyri
: parhaaseensa. En tarkoita, ett{ raskasta koulutusta pit{isi v{hent{{
: viihtyvyyden nimiss{, vaan kasarmilla noudatettavan simputuksen
: v{hent{mist{. Simputuksella nimit{n t{ss{ turhaa j{rjest{ytymist{ moneen
: kertaan k{yt{v{lle/pihalle, ohjattuja aamutoimia yms.
:
Niinpa niin... Simputus on sita, simputus on tata.. TAMA on simputusta,
TUO on simputusta, KAIKKI EPAMIELLYTTAVA on simputusta... Koita nyt
herran jumala joku raja simputuksellekin vetaa... Ohjatuilla aamu-
toimilla ei ole mitaan tekemista simputuksen kanssa. Jarjestymisen har-
joittelulla ei ole mitaan tekemista simputuksen kanssa.
Ennen sotia varusmiespalveluksensa suorittaneet joutuivat varmaan karsi-
maan helvetillista simputusta, mutta heissa olikin miesta puolustaa
tata maata ja sailyttaa sen itsenaisyys. Siina oli sinni jo kasvanut. Toi-
saalta elama oli kylla kovempaa muutenkin...
En kannata simputusta, siis sita, etta jotakuta yksiloa noyryyttamis-
mielessa hyppyytetaan muiden edessa. Ja rajansa sillakin, etta koko
joukkoa rankaistaan muutaman jastipaan edesottamuksista. Mutta kovia
kassuotteitakin taytyy olla, muuten elama menee siella ihan vituiksi.
Kassunysvayksellakin on muuten oma merkityksensa. Esim. pinkkojen
teosta sita oppi tavaksi olla tarkka kaikkien yksityiskohtien kanssa
jotka liittyivat inttiin; eika olla suurpiirteinen. Suurpiirteisyydesta
pinkka pitaa korjata, kun taas suurpiirteisyydella ja huolimattomuudella
tuotettuja palvelusvahinkoja onkin hankalampi sievasti enaan korjata.
(esim. rakapaat ja korva, kovapanosammunnat, mittaukset perseellaan jne.).
Tykistossa naihin yksityiskohtiin ja tarkkuuskysymyksiin kiinnitettiin
erityista huomiota (ainakin kajaanissa -93). Oikeaan asennoitumiseen
taytyy vahan patistaa (jo niitten heikompilahjaistenkin vuoksi).
Sita paitsi kaikkeen tottuun... Minusta "simputusta" on se, etta
joutuu lahes loppuelamansa tekemaan tyota 8-16, ja maksamaan puolet
palkasta valtiolle, kestamaan arsyttavaa pomoa, eukkoa ja mankuvia
kakaroita. Sitten viela kesa on lyhyt, ja talvellakin auto aina jaassa...
:)
: Itse huomasin ainakin seuraavaa. Olin hyvin motivoitunut koko
: peruskoulutuskauden, koska olin p{{tt{nyt pyrki{ Auk:uun. Auk:ssa turha
: simputtaminen laski koko ajan motivaatiota. Varsinkin jatkuva turhan p{iten
: ravaaminen tuvan ja k{yt{v{n v{lill{ ja punkkien ainainen r{j{yttely otti
: p{{h{n. Onneksi p{{sin RUK:uun, jossa tiukasta koulutustahdista
: huolimatta simputtamista ei esiintynyt ja motivaatio s{ilyi melko
: hyv{n{.
Kylla RUK:ssakin kassuotteiden puute aikaansai yleista kurittomuutta.
No siihenkin tuli kylla muutosta...
Palatessani perusyksikk||n motivaatio l{hti j{lleen laskuun
: toimettomuuden takia. Oman ik{ryhm{ni viestimiehist{, joiden
: varusmiesjohtana olin, huomasi motivoinnin puutteen vieneen kaiken innon
: viimeisten 5 kuukauden aikana.
Totta. Nykynuori vaatii enemman virikkeita, mutta yha pienemmilla
resursseilla se ei onnistu. Olisiko jo aika lopettaa saastotoimenpiteet?
: >PS. Eniten minua intissä ärsyttivät nämä muutamat sluibailijat entee-enmee-
: >meeite-teeite-tyypit. Heitä ei ollut kovin paljon, mutta he haalivat
: >kyllä ympärilleen seuraajia. Sitten kun nämä ko. henkilöt sai erotettua
: >porukasta (esimerkiksi leirialueen puuceita siivoamaan) niin homma yleensä
: >alkoi toimia.
Johtamistaidon leirilta muistan tapauksen, jossa varsin sarma kaveri alkoi
vetaan roolia "ohhoijaa, ei jaksais. ei nappaa", ja sai mukaansa "opetus-
lapsia", kunnes alyttiin, mika on homman juoni. Jai mieleen. Into on
tarttuvaa, mutta velttoilu viela tarttuvampaa.
: Minuakin n{m{ tyypit {rsyttiv{t valtavasti. Kuitenkaan nuoremmista
: viestimiehist{ heit{ oli hyvin v{h{n. Sen sijaan vanhemmista viestimiehist{
: heit{ oli enemmist|. Jotain oli siis mennyt pieleen viiden kuukauden
: aikana. Kun jatkuvasti potkitaan p{{h{n, eik{ yritt{misest{ ole mit{{n
: hy|ty{, niin kovin harva jaksaa pysy{ innostuneena 11 kuukautta.
: Sen sijaan kertausharjoituksissa, joissa suunnilleen samanlainen aines oli
: komennossani, raskaasta harjoituksesta huolimatta urputtamista esiintyi
: huomattavasti v{hemm{n. Siell{ turhat k{ytt{ytymiss{{nn|t olikin unohdettu
: ja keskityttiin toimintaan. En ymm{rr{ miksei vastaava voisi toimia
: varushenkil|iden osalta.
Varushenkilot ovat viela pentuja. Siksi toisekseen, ei ne kertausharjoi-
tuksetkaan aina mitaan ruusuilla tanssimista ole kappareiden jutustelujen
mukaan, varsinkaan kun kuvaan astuu mukaan alkoholi (siis kertausharjoi-
tus-reservilaisilla). Onko tasta kenellakaan "legendoja"?
: Samuli Saarelma
- Jyke
Juhana Räsänen
>Vaihtoehtoja
>...
f) Miesten kassit ja takinliepeet tarkastetaan heti bussista ulos
astuttua, ja siviilinyssäkät jäävät harjoituksen ajaksi varastoon.
En muuten löytänyt ainoatakaan lestiä koko patterista, eikä tarkas-
tuksesta pahemmin purnattu, mutta meillä oli motivaatio muutenkin
korkealla (kovapanosharjoitus).
Juhana
--
Pohjois-Karjalassa karvamatoja syövät eläimetkin ovat viisaampia
kuin Helsingin hipit ja beatnikit. -- M. Kajo
kalle pyoraniemi
>> koskaan kerro varusmiehille minkä takia jotain tehdään.
>
>ilmoitti, että jos sodassa tulee tasapeli niin pinkat ratkaisee.
>:-)
Niin ja sitten on termi ylioppiminen, eli suomeksi: kun opetat
jonkun yksinkertaisen asian, esim pinkan, riittävän hyvin
pysyy kohtalainen taso yllä koko kahdeksan kuukautta, eika sii-
hen tarvitse puuttua myohemmin.
kpyora
Ilkka Pirskanen
> Juhana....@hut.fi (Juhana Räsänen) wrote:
> >f) Miesten kassit ja takinliepeet tarkastetaan heti bussista ulos
> >astuttua, ja siviilinyssäkät jäävät harjoituksen ajaksi varastoon.
>
> tuntumassa, joten tarkastaminen harjoituksen alussa ei olisi estänyt
> hankkimasta juomia harjoituksen aikana. Jälleen puhun viestijoukoista, jotka
> piuhaa vetäessä ovat poissa johtajan valvonnasta.
Joo, olimme Samulin kanssa samassa harjoituksessa, eikä siellä olisi ollut hyötyä
kassien tarkistamisesta. Porukka oli sen verran paljon liikkeessä, meidänkin
komppania oli muutaman kymmenen neliökilometrin alueella. Kyllä sitä viinaa olisi
saanut haettua jos olisi halunnut.
Ei ehkä muutenkaan anna sellaista kuvaa, että porukkaan luotetaan, jos heti
ensimmäisenä aletaan syynäämään kasseja. Mieluummin luottaisin porukkaan, ja
sanoisin vaikka alkupuheessa tms., että viinaa ei ole tarkoitus käyttää. Eikä se
viina ainakaan tuossa harjoituksessa ollut mikään ongelma, itse kuulin vain
yhdestä tapauksesta meidän komppaniassa, ja sekin tapahtui sillä tavalla, että
siitä ei aiheutunut ongelmia muille. Saattoi olla että joillakin muillakin oli
viinaa mukana, mutta ilmeisesti sitä ei käytetty.
Ilkka
Jaana A Antikainen
: Jaana A Antikainen (jant...@cc.Helsinki.FI) wrote:
: : Ei, mutta voi komentaa tyyliin "Ruokaa saa kello 12-13." Jos ei joku ole
: : paikalla (ilman jotain järjellistä, etukäteen ilmoitettua syytä) niin
: : kärsiköön nälkää. Aikuisia ihmisiä kai ne armeijassakin olevat on?
: Tuokaan ei ole hyva ratkaisu, silla jos varuskunnassa on luokkaa
: 1500 - 2000 jamppaa ja sanotaan, etta 'menkaa syomaan joskus puo-
: lenpaivan aikaan', niin kay kuitenkin niin, etta esim. jakolinjastot
: ym. ruuhkautuvat pahasti. Haminassa kurssin 202 aikaan oli ruokai-
: luun saapuminen porrastettu yksikoittain viiden minuutin valein,
: ja jarjestely oli, ihme kylla, toimiva (paitsi aina kun KtPtri oli
: myohassa :-| )
Edellä oli kyse muutamasta sadasta hengestä. Mutta jos kerran väkeä on
tuhansia, annetaan niille sitten ryhmittäin ajat: "Jos haluatte ruokaa
olkaa paikalla kello 12.20."
: Myoskaan tuo 'jos ei ole paikalla niin karsikoon nalkaa' ei todel-
: lakaan ole hyva ratkaisu, silla mitas tehdaan, jos ruokaa on laitet-
: tu 2000 miehelle ja 1000 kay syomassa (tietysti lahiseudun sikalan-
: omistajat riemuitsevat?). Resurssien tuhlausta, sanoisin.
Miksi ihmeessä kukaan kärsisi nälkää? Eikös intissä nyt sen verran
toimintaa ole että nälkä tulee?
Jaana A Antikainen
: Ja mihin siitä päädyttäisiin? Puolet varusmiehistä kärsisi aliravitsemuk-
: sesta. Miehet söisivät hhhyvän ja terveellisen aterian sijaan sotkussa pul-
: laa ja kahvia. Ja sitten taas itkettäisiin, kun armeija ei pidä pojistaan
: huolta.
Ei armeijalla ole mitään velvollisuutta pitää huolta aikuisista
miehistä.
: Eikä muuten voida komentaa "Ruokaa saa kello 12-13" - sillä entäpä jos
: koko prikaati päättää tulla syömään vaikkapa kello 12.34? Ruokalaan kun
: ei mahdu koko poppoo yhdellä kertaa ja ovella tulisi hirveä härdellä jokai-
: sen yrittäessä sisään ennen muita.
Voi hyvä luoja. Ei ne sitten tosiaan taida olla aikuisia siellä. No
jospa siihen sitten pistäisi jonkun upseerismiehen siihen jonon viereen
katsomaan että pojat (ja tytöt kanssa) pysyisivät kiltisti jonossa?
Syödäänhän sitä tuhannen oppilaan kouluissakin puolessatoista tunnissa
ilman sulkeisia? Tai partioleirien keskuskeittiöillä ennen vanhaan?
Jaana A Antikainen
: Jaana A Antikainen wrote:
: > Ei, mutta voi komentaa tyyliin "Ruokaa saa kello 12-13." Jos ei joku ole
: > paikalla (ilman jotain järjellistä, etukäteen ilmoitettua syytä) niin
: > kärsiköön nälkää. Aikuisia ihmisiä kai ne armeijassakin olevat on?
: Ei voi tehdä niin. Ikävä kyllä on sanottava että ihmiset ovat
: yksinkertaisesti tyhmiä. Jos käsky on Ruokaa saa kello 12-13 se ei kerro
: missä syödään, miten syödään, millon pitää olla syötynä.
Voi hyvänen aika taas. No, käsketään sitten tyyliin: "Ruokaa saa kello
12 alkaen. Joka miehen pitää olla <paikassa X> kello 13. Ruokaa saa
<paikasta Y>. Jos joku ei osaa <paikkaan Y>, minä lähden sinne tästä
kello 11.50, silloin voi tulla minun kanssani yhtä matkaa." Ei
tuohonkaan vielä sulkeisia tarvita.
: Eli lopputulos:
: Ensimmäinen mies ilmoittaa 10.30: Mä lähden syömään! ja odottelee safkaa
: Viimeinen mies juoksee ruokalaan 12.59,59 hakee safkaa ja syö tunnin.
: Pari miestä kuupoilee pitkin metsiä etsien sitä ruokaa, yksi mies tappaa
: hirven ja rupee tekee siitä ruokaa itselleen. Valtaosa ihmisistä kävis
: tietenkin syömässä tuon tunnin aikana ja olis valmiita kello 13.00 mutta
: ei KAIKKI. Ketään ei voi jättää nälkään, koska se vois valittaa että
: häntä on simputettu.
Höpö höpö. Jos ruokaa ei jaeta kuin ilmoitettuna aikana, ne 10.30 ja
12.59 lähtijät oppivat kyllä varsin pian ettei silloin kannata lähteä -
varsinkin jos silloin on jotain muuta ohjelmaa josta poissaolo on
rangaistavaa.
: Armeijassa on koko Suomen kansankirjo. Tyly tosiasia on että osa niistä
: ihmisistä on tyhmiä. Ellei käskyt ole yksinkertaisia, selkeitä,
: toteuttamiskelpoisia ja lyhyitä ne ei mene jakeluun. Lisäksi kaikki
: pitää olla hyvin johdettua koska muuten tuohon ruokailuun sun esittämällä
: periaattella menisi se 10.30 -> 14.00 välinen aika. Kun hyvin johdettuna
: maastoruokailussa ei mene aikaa kuin 30 minuuttia.
Ei menisi kello 10.30-14 jos kello 10.30-11.45 ja kello 13.15-14
tapahtuisi jotain muuta jossa pitäisi olla läsnä, ja jos ruokaa todella
jaettaisiin vain tietty aika (tässä tarvittaisiin sitä kuria). Jos joku
todella on niin tyhmä ettei opi parissa viikossa sitä että kannattaa
olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan tai on nälkäinen ja saa lisäksi
rangaistuksia myöhästymisestä, niin se kaveri on kyllä niin tyhmä ettei
siitä ole Suomen puolustukselle muuta kuin haittaa missään tapauksessa.
Samu Lehto
>
>Antti 'Kontti' Kontiainen (Antti.Ko...@Helsinki.fi) wrote:
>: Jaana A Antikainen wrote:
>
>Voi hyvänen aika taas. No, käsketään sitten tyyliin: "Ruokaa saa kello
>12 alkaen. Joka miehen pitää olla <paikassa X> kello 13. Ruokaa saa
><paikasta Y>. Jos joku ei osaa <paikkaan Y>, minä lähden sinne tästä
>kello 11.50, silloin voi tulla minun kanssani yhtä matkaa." Ei
>tuohonkaan vielä sulkeisia tarvita.
Ok...mene armeijaan - hankkiudu kokelaaksi tai alikersantiksi - johda sa-
tapäistä laumaa omaan vapaamieliseen tyyliisi ja ihmettele miksi se ei
toimi, vaikka yliopistolla kaikki meneekin niin jouhevasti - omasta mie-
lestäsi. Sinä itse ehkä osaat olla leipäjonossa oikeaan aikaan. Mutta
osaavatko kaikki muut? Entä jos olet itse vastuussa siitä, että he myös
syövät - varsinkin jos ilmoitettu ruokailu on ainoa mahdollisuus saada
einestä. Jos vaihtoehtoina ei olekaan siviilielämän iloja, eli ravintolaa
tai mäkkäriä.
SL
Samu Lehto
>
>Samu Lehto (SSL...@SKPROG.PP.FI) wrote:
>: Ja mihin siitä päädyttäisiin? Puolet varusmiehistä kärsisi aliravitsemuk-
>: sesta. Miehet söisivät hhhyvän ja terveellisen aterian sijaan sotkussa pul-
>: laa ja kahvia. Ja sitten taas itkettäisiin, kun armeija ei pidä pojistaan
>: huolta.
>
>Ei armeijalla ole mitään velvollisuutta pitää huolta aikuisista
>miehistä.
Tulee ihan paha mieli. Tarkoitatko, että armeija, joka raahaa varusmie-
het pariksi viikoksi metsään tst-leirille, ei ole velvollinen ruokkimaan
eikä majoittamaan hoidokkejaan? Pitäiskö olettaa, että jokainen pystyy
tilaamaan pizzan lähimmästä putingsta - joka päivä? Tai että jokainen
kantaisi mukanaan kahden viikon eväitä? Tai pitäisikö olettaa, että jokai-
nen varusmies pystyy itse hankkimaan elintarvikkeensa koko varusmiesaika-
naan? Tätäkö hait takaa?
>
>: Eikä muuten voida komentaa "Ruokaa saa kello 12-13" - sillä entäpä jos
>: koko prikaati päättää tulla syömään vaikkapa kello 12.34? Ruokalaan kun
>: ei mahdu koko poppoo yhdellä kertaa ja ovella tulisi hirveä härdellä jokai-
>: sen yrittäessä sisään ennen muita.
>
>Voi hyvä luoja. Ei ne sitten tosiaan taida olla aikuisia siellä. No
>jospa siihen sitten pistäisi jonkun upseerismiehen siihen jonon viereen
>katsomaan että pojat (ja tytöt kanssa) pysyisivät kiltisti jonossa?
>Syödäänhän sitä tuhannen oppilaan kouluissakin puolessatoista tunnissa
>ilman sulkeisia? Tai partioleirien keskuskeittiöillä ennen vanhaan?
Kun koulumaailma ja partio ovat ihan eri planeetalta kuin armeija. Ihan
totta! Kokeile vaikka - mene armeijaan. Nimittäin esimerrkikoulussasi to-
dennäköisesti niistä tuhannesta ihmisestä osa ei viitsi syödä lainkaan,
osa syö lähimmällä snagarilla, osa tuo omat eväänsä ja osa ei ole viitsi-
nyt tulla kouluun lainkaan.
Puolitoista tuntia? Pitäneekö selventää, miksi kasarmeilla ruokailuajat
ovat porrastettuja ja miehet viedään syömään komppanioittain, eikä missään
vapaassa muodossa, jotta jokainen yksikkö selviytyy n. puolen tunnin ku-
luttua takaisin palvelukseen.
Yritä jo uskoa, ettei siviilimaailmaa voi verrata armeijaan. Armeijasta
kun puuttuu ne kaikki mukavuudet, jotka tekevät elämästämme niin auvoisen.
Lisäksi armeijassa todellakin on edustettuna koko suomen kansa sen älykkyy-
dessään, jolloin on parasta, ettei anneta individualistien sooloilla ja
sekoittaa heikoimpien mahdollisuuksia, vaan johdetaan koko porukkaa lau-
mana, jolloin ainakin kaikki saavat samat perusoikeudet (ruuan, ym).
SL
Roope J Lehto
: mielessa hyppyytetaan muiden edessa. Ja rajansa sillakin, etta koko
: joukkoa rankaistaan muutaman jastipaan edesottamuksista.
Sille on kylla ihan selkeat perustelut. Jos sodassa yksi kammaa, voivat
kaikki kuolla. Niinpa ryhman jasenet pitaa opettaa ottamaan vastuuta
koko ryhmasta.
Olli-Jukka Paloneva
>
>
>: mielessa hyppyytetaan muiden edessa. Ja rajansa sillakin, etta koko
>: joukkoa rankaistaan muutaman jastipaan edesottamuksista.
>
>Sille on kylla ihan selkeat perustelut. Jos sodassa yksi kammaa,
>voivat kaikki kuolla. Niinpa ryhman jasenet pitaa opettaa ottamaan
>vastuuta koko ryhmasta.
Ja Jeesus kuoli ristilla kaikkien syntien vuoksi....
Tama kristinuskon suuri mysteeri tuntuu patevan ihan kaytannossakin.
Sita, mita satamasosiologi, partiopoika ja vesilintu tuumasivat,
tosi-on toimi, maksaa koko kansa....
>--
> Roope J. Lehto
> rjl...@kruuna.helsinki.fi
>
>Yleinen hälytysnumero Poliisin
hälytysnumero
> 112 10022
Oo-Jii
PS. Vastuun satamasosiologin valinnasta kantanee Apu-lehti
kalle pyoraniemi
>käsky voisi toimia. Kuitenkin näissäkin tapauksissa jokin selväsanainen käsky
>toimisi yhtä hyvin, vaikka sitä ei olisikaan opittu vaistomaiseksi. Suurimmalle
>osalle sulkeisissa opittavia käskyjä ei kuitenkaan ole muuta käyttöä kuin
>turhanpäiväiset paraatit.
Kysehan on oppimisesta. Ilmeisesti diplomiinsinorin koulutus voidaan
aloittaa suoraan tietokoneistettujen keskusten algoritmeista...
Eli sulkeiset ovat oleellinen osa sotilaskoulutusta. Ne luovat perustan,
jota ilman koulutuksen toteuttaminen olisi todella hankalaa. Vahan
niinkuin matematiikka ja fysiikka koulussa luovat perustan insinoori-
tieteille. Useimmat varusmiesjohtajat ovat melko kokemattomia kouluttajia.
Reservin ohtajat joka tapauksessa luovat kriisiaikana itse joukkonsa
taidot. Silloin ei ole kantahenkilokuntaa tarkastamaan jokaista
joukkueen harjoitusta.
kpyora
PS. Jatkosodan alla useiden joukkojen koulutus ennen taisteluun
lahtoa sisalsi paljon sulkeista. Se oli yksin kertaisin tapa
viilata joukko nopeasti yhteen.
Samuli Saarelma
>Samuli Saarelma (sre...@snakemail.hut.fi) wrote:
>: Siis vasemmalle hyökkäyksen lähtötarve huomataan vasta silloin kuin ollaan jo
>: aukosta menty. Yleensä hyökkäykset kyllä tietääkseni suunnitellaan
>: etukäteen.
>Jos vain jokainen suunnitelma toteutuisikin täydellisesti...
>Sillä aikaa kun niitä suunnitelmia tehdään, saattaa vihollinenkin tehdä
>jotain. Ties vaikka vaihtaisi asemiaan. Ja tuskin tulevat kertomaan että
>älkää hyökätkö tuonne, me olemmekin nyt täällä.
Siis tapaus menee alla määrittelemääni yllätyshyökkäyksen kategoriaan.
>: Ainoastaan, jos vihulainen avaakin yllättäen tulen vasemmalta voisi tällainen
>: tarve tulla kysymykseen. Siinäkin tapauksessa parempi on komentaa jotain
>: tyyliin:"Vihollinen vasemmalla, Tulta!" (En ole saanut jalkaväen koulutusta,
>: joten en tiedä täsmällisiä komentoja). Joka tapauksessa joka mies kyllä äkkää
>: kääntyä vasemmalle tuollaisen käskyn saatuaan.
>Minä olen kyllä vähän eri mieltä. Kun luodit viuhuvat ilmassa, sitä
>saattaa kummasti unohtaa mitä piti tehdä, ellei se asia sitten ole
>yliopittu kunnolla.
Juuri niin. Kunhan toiminta yllätyshyökkäyksen sattuessa on yliopittu kunnolla.
Ei sulkeisjärjestyksen mukainen vasemmalle kääntyminen (käännytään vasemman ja
oikean päkiän varassa 90 astetta ja sitten siirretään oikea jalka vasemman
viereen) auta tilanteessa mitään. Siinä vaiheessa, kun kääntyminen on saatu
suoritettua loppuun, vihollisen tulitus on jo kaatanut puolet joukkueesta. Sen
sijaan, jos miehet ovat ylioppineet, mitä tehdä, kun vihollinen alkaa tulittaa
vasemmalta (ampuvat takaisin ja heittäytyvät maahan), he voivat jopa selvitä
hengissä.
>: Jos joka mies alkaa tehdä
>: sulkeisjärjestyksen mukaista käännöstä vasempaan päin, niin puolet joukkueesta
>: on jo teurastettu uusien käskyjen tullessa.
>Varmasti, jos sitä ei ole etukäteen harjoiteltu.
Miten sen harjoittelu parantaisi tilannetta ? Jos kyseinen liike (kääntyminen
vasemmalle sulkeisjärjestyksen mukaisesti) ei ole oikea toiminta, niin ei se
siitä miksikään muutu, vaikka kuinka sitä harjoittelisi.
>: >Ja "MAAHAN!" on joskus tarpeellinen komento, en tosin muista esiintyyko
>: >se SulkO:ssa.
>: Tuskin esiintyy, koska en ainakaan itse siihen törmännyt kertaakaan
>: sulkeisissa.
>Sehän ei vielä todista mitään. Vaikka minä en koskaan törmännyt
>sulkeisissa käskyyn "Jalalle vie!", niin silti se SulkO:ssa on...
Jalalle vie -komentoa ei käytetä enää, koska se on kiväärin kanssa tehtävä
liike. Sen sijaan, jos maahan-komento olisi SulkO:ssa, voisi sen tehdä hyvin
missä vaan ja millä varustuksella tahansa. Tähän kinaan voisi varmaan joku
SulkO:n omistaja varmaan antaa vastauksen.
>: Suurimmalle osalle sulkeisissa opittavia käskyjä ei kuitenkaan ole
>: muuta käyttöä kuin turhanpäiväiset paraatit.
>
>Paraatitko turhia?
Suurimmaksi osaksi kyllä. Onhan se varmaan monen mielestä hienon näköistä, kun
miehet marssivat suorissa riveissä. Valitettavasti sotia ei ratkaista paraatien
avulla. Hyvä esimerkki on rakas itänaapurimme. Se järjesti toisen maailmansodan
päättymisen 50-vuotispäivän kunniaksi valtavan paraatin, jonka vuoksi olivat
miehet varmasti treenanneet valtavasti. Saman armeijan menestys Tshetsheniassa
on ollut aivan ala-arvoista. Yksi tärkeä tekijä on ollut joukkojen huono
koulutustaso. Jos siellä olisi keskitytty marssimisen sijasta kaupunkisodan
harjoitteluun, olisi tulos ollut parempi.
Samuli Saarelma
Vesa Halme
>In article <4ei67f$v...@nntp.hut.fi>, Samuli Saarelma <sre...@snakemail.hut.fi> writes:
>>
>> Jalalle vie -komentoa ei käytetä enää, koska se on kiväärin kanssa tehtävä
>> liike.
>Jalalle vie -komentoa käytetään muuten edelleen paraateissa, jos mukana
>on kadetteja tms. joilla on miekat.
Itse muistelen, että jalalle vie -komento kuuluu lipunkantajille, jotka tätä
ennen kannattavat lippuja edessään - muistaakseni jossakin pienessä telineessä.
Vesa Halme
war...@vmhalme.pp.fi
http://personal.eunet.fi/pp/vmhalme
Miska Vaara
>Eli sulkeiset ovat oleellinen osa sotilaskoulutusta. Ne luovat perustan,
>jota ilman koulutuksen toteuttaminen olisi todella hankalaa.
Itse asiassa myös maastossa tapahtuu määrämuotoista liikkumista
melko lailla, avojonot, -rivit, rynnäköt yms. Sfnet-gallup:
sujuisivatko nämä paremmin nykyisellä systeemillä tai siten,
että sulkeiset korvattaisiin paraatikuvioiden osalta maasto-
harjoittelulla? ;-)
- m
Jaana A Antikainen
: Ok...mene armeijaan - hankkiudu kokelaaksi tai alikersantiksi - johda sa-
: tapäistä laumaa omaan vapaamieliseen tyyliisi ja ihmettele miksi se ei
: toimi, vaikka yliopistolla kaikki meneekin niin jouhevasti - omasta mie-
: lestäsi. Sinä itse ehkä osaat olla leipäjonossa oikeaan aikaan. Mutta
: osaavatko kaikki muut? Entä jos olet itse vastuussa siitä, että he myös
: syövät - varsinkin jos ilmoitettu ruokailu on ainoa mahdollisuus saada
: einestä. Jos vaihtoehtoina ei olekaan siviilielämän iloja, eli ravintolaa
: tai mäkkäriä.
Mielestäni se aliupseeri (joksi *en* aio ruveta) on vastuussa siitä
että kaikilla on mahdollisuus päästä syömään (ja ruuan tarjoamisesta on
sitten vastuussa joku muu). Jokainen varusmies on sitten itse vastuussa
siitä että käyttää sen mahdollisuuden hyväkseen - tai vastaavasti
vastuussa siitä että jättää sen käyttämättä. Tai näin asian pitäisi
olla.
Jaana A Antikainen
: In article <4e882r$6...@oravannahka.Helsinki.FI>, jant...@cc.Helsinki.FI (Jaana A Antikainen) says:
: >
: >Samu Lehto (SSL...@SKPROG.PP.FI) wrote:
: >: Ja mihin siitä päädyttäisiin? Puolet varusmiehistä kärsisi aliravitsemuk-
: >: sesta. Miehet söisivät hhhyvän ja terveellisen aterian sijaan sotkussa pul-
: >: laa ja kahvia. Ja sitten taas itkettäisiin, kun armeija ei pidä pojistaan
: >: huolta.
: >
: >Ei armeijalla ole mitään velvollisuutta pitää huolta aikuisista
: >miehistä.
: Tulee ihan paha mieli. Tarkoitatko, että armeija, joka raahaa varusmie-
: het pariksi viikoksi metsään tst-leirille, ei ole velvollinen ruokkimaan
: eikä majoittamaan hoidokkejaan?
Voi hyvä luoja... Armeija on tietty velvollinen tarjoamaan ruokaa ja
majoitteen. Mielestäni päällystöllä ei kuitenkaan ole mitään
velvollisuutta vahtia että varusväki syö sitä tarjottua ruokaa ja nukkuu
niissä teltoissa. Jos ei joku itse tajua moista tehdä niin ei taida
kuulua armeijaan se kaveri.
Olli-Jukka Paloneva
>:olet itse vastuussa siitä, että he myös syövät - varsinkin jos
>:ilmoitettu ruokailu on ainoa mahdollisuus saada einestä. Jos
>:vaihtoehtoina ei olekaan siviilielämän iloja, eli ravintolaa tai
>:mäkkäriä.
>
>Mielestäni se aliupseeri (joksi *en* aio ruveta) on vastuussa siitä
>että kaikilla on mahdollisuus päästä syömään (ja ruuan tarjoamisesta
>on sitten vastuussa joku muu). Jokainen varusmies on sitten itse
>vastuussa siitä että käyttää sen mahdollisuuden hyväkseen - tai
>vastaavasti vastuussa siitä että jättää sen käyttämättä. Tai näin
>asian pitäisi olla.
Kasarmioloissa tullaan ruokailuun, koska se on palvelusta, mutta
kukin syo, minka syo. Ennen koulussa oli ala-asteella tiukempaa :-)
Maastossa taas ei ole individualismiin mahdollisuutta, koska tehtava
voi edellyttaa, etta tiettyyn kellonaikaan kaikki ovat marssivalmiita
syoneina. Jos tassa lipsutaan, menee homma sekaisin ja
ravinnonpuutteesta ym. voi aiheutua turhia vasymisia ym. Lisaksi
parempaan ruokailuun ei monella (kuin ehka minulla, jolla on suuri
toimintatontti autonkuljettajineen periaatteessa) ole mahdollisuutta.
Armeijassa on tilanteen paalla ollessa hyvin tarkkaa, ettei paase
mitaan "toisten kustannuksella" olevaa herraluokkaa muodostumaan
(erikoismiehet, autonkuljettajat jne.), koska se synnyttaa pahaa
verta.
Tasa-arvon eli sen etta kaikilla on tehtavan suorittamiseen nahden
periaatteessa yhta v*tt*maista sailyttamiseen pitaa kiinnittaa eri-
tyista huomiota. Tosin kaikki Richard Gereksi iltalomilla pyrkivat
kokelaatkaan eivat tata sisaistaneet AuK I:lla eivatka RuK:ssa. Sen
sijaan joillain vararyhmyreilla oli taju hankittu kentalla.
>--
>Jaana Antikainen------------email: jant...@cc.helsinki.fi---
>Iivisniemenkuja 4 F 70---------------------------------------
>02260 Espoo----------------"My problem is that I have--------
>FINLAND---------------------gone sane in an insane world."---
Oo-Jii
Kyosti Huhtala
: > Jalalle vie -komentoa ei käytetä enää, koska se on kiväärin kanssa tehtävä
: > liike. Sen sijaan, jos maahan-komento olisi SulkO:ssa, voisi sen tehdä hyvin
: > missä vaan ja millä varustuksella tahansa. Tähän kinaan voisi varmaan joku
: > SulkO:n omistaja varmaan antaa vastauksen.
: >
: Jalalle vie -komentoa käytetään muuten edelleen paraateissa, jos mukana
: on kadetteja tms. joilla on miekat.
Kalpea muistikuvani kertoo, että ao. komennolla myös kevyt heitin ja
raskas heitin, ajopyörästöllään tietysti, lasketaan alas.
Vastaavan vaikutuksen omaa komento "kalusto alas".
Kyösti
--
huh...@jyu.fi
Roope J Lehto
: Voi hyvä luoja... Armeija on tietty velvollinen tarjoamaan ruokaa ja
: majoitteen. Mielestäni päällystöllä ei kuitenkaan ole mitään
: velvollisuutta vahtia että varusväki syö sitä tarjottua ruokaa ja nukkuu
: niissä teltoissa. Jos ei joku itse tajua moista tehdä niin ei taida
: kuulua armeijaan se kaveri.
Kylla vaan kuuluu, ja vielapa lakisaateisesti.
Samu Lehto
>Miten sen harjoittelu parantaisi tilannetta ? Jos kyseinen liike (kääntyminen
>vasemmalle sulkeisjärjestyksen mukaisesti) ei ole oikea toiminta, niin ei se
>siitä miksikään muutu, vaikka kuinka sitä harjoittelisi.
Ei ehkä, mutta ainakin joka mies oppii löytämään vasemman ja oikean. Osal-
lahan on aina alokasaikana hankaluuksia itsensä paikallistamisessa, mutta
nämä puutteethan korjautuvat säännöllisten sulkeisten ansiosta :)
Samu Lehto
>Mielestäni se aliupseeri (joksi *en* aio ruveta) on vastuussa siitä
>että kaikilla on mahdollisuus päästä syömään (ja ruuan tarjoamisesta on
>sitten vastuussa joku muu). Jokainen varusmies on sitten itse vastuussa
>siitä että käyttää sen mahdollisuuden hyväkseen - tai vastaavasti
>vastuussa siitä että jättää sen käyttämättä. Tai näin asian pitäisi
>olla.
>
Nähtävästi emme pääsä yhteisymmärrykseen. Olen nyt tässä yrittänyt
nalkuttaa sitä, että armeija ei ole mikään individualistilaitos, jossa hen-
kilö saa itse päättää tekemisistään. Armeijaa ja siviilimaailmaa ei voi
verrata keskenään - perustelusi kun soveltuvat lähinnä siviilimaailmaan,
jossa toki jokaiselle tulee suoda vapaus tehdä ruokatunnillaan mitä par-
haaksi näkee. Armeijassa homma ei toimi, koska se on sisäoppilaitos ja
kaikki tekemisesi vaikuttavat jollain tavoin ryhmäsi toimintaan. Esim. jos
olet juuri nyt, viikon mittaisen krh-leirin alkaessa, päättänyt aloittaa
kuukauden kestävän dieetti ja itu-paaston, niin kenen on vika jos nälkä-
houreissasi säädät heittimen päin helvettiä ja sen seurauksena murkulat
putoavat omien kavereittesi niskaan. Vastuu on tietysti ensisijaisesti si-
nun, mutta myös johtajiesi, jotka eivät olleet huomanneet heikkoa tilaasi.
Sitten elävä esimerkki : Jos siviilissä liukastut jalkakäytävältä ja jäät
auton alle niin kenen on vika? Aivan oikein - sinun! Mutta entä jos armei-
jassa liukastut tankin vieressä ja sen telat jyräävät reisiesi yli niin
kuka on vastuussa? Väärin! Et sinä itse vaan kouluttajasi (ei urbaania
legendaa vaan Parolassa tapahtunutta).
SL
Olli-Jukka Paloneva
says:
> Nähtävästi emme pääsä yhteisymmärrykseen. Olen nyt tässä yrittänyt
>nalkuttaa sitä, että armeija ei ole mikään individualistilaitos, jossa
>henkilö saa itse päättää tekemisistään. Armeijaa ja siviilimaailmaa ei
>voi verrata keskenään - perustelusi kun soveltuvat lähinnä
>siviilimaailmaan,
>
>Sitten elävä esimerkki : Jos siviilissä liukastut jalkakäytävältä ja jäät
>auton alle niin kenen on vika? Aivan oikein - sinun! Mutta entä jos
>armeijassa liukastut tankin vieressä ja sen telat jyräävät reisiesi yli
>niin kuka on vastuussa? Väärin! Et sinä itse vaan kouluttajasi (ei
>urbaania legendaa vaan Parolassa tapahtunutta).
Oliko mainittu henkilo muodossa vai kaskyn velvoittamana siirtymassa
johonkin?
>SL
Oo-Jii
PS. Muodossa marssiva henkilo ei muistaakseni ole vastuussa siita,
mihin han tieliikennelain mukaan olisi, jos pystyisi vapaasti
maaraamaan sen miten ja mihin liikkuu, mika onkin loogista.
PS2. Olisi ajatuksellisesti helpointa verrata armeijaa vankilaan.
Silloin siviileille tulisi ymmarretyksi KASKYNALAISUUS.
PS3. Kun sotimisesta tuli puolustamista, sosiaalitantoista
puolustuspoliitikkoja niin hommasta meni savun, kuran, lian,
veren ja paskanmaku, ts. alikersantti Lahtista mukaellen
"tappamisen meininki". Nain ollen armeijaymparistoa verrataan
siviilimaailman poikkemana... implisiittisesti.
Samu Lehto
>
>In article <4eq459$l...@idefix.eunet.fi>, SSL...@SKProg.pp.fi (Samu Lehto)
>says:
>>Sitten elävä esimerkki : Jos siviilissä liukastut jalkakäytävältä ja jäät
>>auton alle niin kenen on vika? Aivan oikein - sinun! Mutta entä jos
>>armeijassa liukastut tankin vieressä ja sen telat jyräävät reisiesi yli
>>niin kuka on vastuussa? Väärin! Et sinä itse vaan kouluttajasi (ei
>>urbaania legendaa vaan Parolassa tapahtunutta).
>
>Oliko mainittu henkilo muodossa vai kaskyn velvoittamana siirtymassa
>johonkin?
Does it make a difference? Mies oli siirtymässä annetun käskyn mukaises-
ti. Sama vaikka räjäyttäisi päänsä rynkyllä ampumaradalla, niin vastuun
oletetaan ensisijaisesti olevan miehen esimiehellä. Sama kun autonkuljet-
taja kuskaa yömyöhään kännisiä kapiaisia varuskuntaan ja ajaa matkalla o-
jaan, niin vastuu on esimiesten. Sehän se varusmiespalveluksessa onkin
niin auvoista - jos noudatat vain annettua käskyä ja se johtaakin pahemman-
laatuiseen töppiin, niin sinua ei voida syyttää mistään. Toista se on si-
viilissä. Jos osastopäällikkösi käskee sinua hakemaan ruokatunnilla pullon
jaffaa kioskilta, niin ei hän ei ole vastuussa jos matkalla sitten jäät
auton alle ja kualet.
SL
Samu Lehto
>
>Samu Lehto (SSL...@SKProg.pp.fi) wrote:
>ruokaa ja kuka menee sinne milloinkin... Valvotaanko jokaisen
>varusmiehen ruokailua silloin kun ruokailuun siirrytään ohjatusti?
Njoo...tiettävästi nykyään varusmiehet saavat hakea & syödä ruokansa o-
maan tahtiin - eli ei niin jäykkää kuin ennen, mutta...
>
>: Sitten elävä esimerkki : Jos siviilissä liukastut jalkakäytävältä ja jäät
>
>Depends... Jos kouluttajat ovat ohjanneet väen kulkemaan liian läheltä
>tankkia, vika on tietty kouluttajien... Jos taas kouluttajat ovat
>sanoneet että menkääs tonne talon nurkalle ja varusmies omatoimisesti
>oikaisee liian läheltä sitä tankkia, se on kyllä varusmiehen vika...
Oikein...SYY on varusmiehen, mutta VASTUU on kouluttajan.
kalle pyoraniemi
>velvollisuutta vahtia että varusväki syö sitä tarjottua ruokaa ja nukkuu
>niissä teltoissa. Jos ei joku itse tajua moista tehdä niin ei taida
>kuulua armeijaan se kaveri.
Kylla se paallysto on velvollinen katsomaan alaistensa hyvinvoinnin
peraan. Niin ovat kaikki luvanneet jo sotilasvalassaankin.
Valvonta on erittain tarkeaa silloin, kun miehet ovat vasyneita.
Mikali valvonta ei pelaa, ja huoltoa seka lepoa jarjesteta
voi kylmalla ilmalla tulla jopa ruumiita.
Tervetuloa tutustumaan, naisten hakuaika paattyy juuri.
Kpyora
PS Joukon suoritus kyky on suoraan verrannollinen sen
huoltotilanteeseen
Jaana A Antikainen
: In article <4etife$q...@oravannahka.Helsinki.FI>, jant...@cc.Helsinki.FI (Jaana A Antikainen) says:
: > Sami Lehto:
: >: Sitten elävä esimerkki : Jos siviilissä liukastut jalkakäytävältä ja jäät
: >
: >Depends... Jos kouluttajat ovat ohjanneet väen kulkemaan liian läheltä
: >tankkia, vika on tietty kouluttajien... Jos taas kouluttajat ovat
: >sanoneet että menkääs tonne talon nurkalle ja varusmies omatoimisesti
: >oikaisee liian läheltä sitä tankkia, se on kyllä varusmiehen vika...
: Oikein...SYY on varusmiehen, mutta VASTUU on kouluttajan.
Älä saivartele. Tarkoitin tietysi että *minun mielestäni* (minkä
hienosti deletoit pois viestini lopusta) vastuunkin pitäisi
jälkimmäisessä tapauksessa olla varusmiehen. Sen vastuu kenen syy, eikö?
En toki väitä että armeija välttämättä toimisi näin - siitä minulla ei
valitettavasti ole tietoa - mutta tässähän onkin koko ajan ollut kyse
siitä miten *pitäisi* toimia, eikö?
TTU
>
> Juha Leskelä
"ALOKAS LESKELA! LESKELA HUUDETTU...MIESHAN HEILUU KUN HULLUN MULKKU
HUORAN PERSEESSA! PYSYKAA ALOILLANNE PERRRRRRRRKELE...TAYTYYKO TUO MIES
NUSSIA UUDESTAAN.....
TAAAAAKKSE PSTU!!!!!!!!!!!!"
____ ____
/ \---/ \
(__/\O/ \O/\__)
___\\ _ //___
(__/ \__)
__| o |__
(____\___/____)
Ja kivaa on hei.
TTU
PS. Em. teksti on suoraan minulle huudetusta "koulutus"tilanteesta, nimi
vaan oli TTU.
Samuli Saarelma
>Joillakin näyttää olevan hillitön hinku todistaa sulkeisten tarpeettomuutta
>sillä, ettei sulkeisjärjestyskomentoja ja likkeitä voi sellaisinaan
>käyttää taistelussa. Kuvitellaan että opiskelu voidaan aloittaa huipulta
>ja unohtaa perusteet. Miksi ihmeessä ensin opetellaan konttaamaan, kun
>ei sitä taitoa kovinkaan usein aikuisiässä tarvitse? Joku joka muistaa
>voisi luetella sen litanian joka oli tuvan seinällä. Siinä puhuttiin
>sulkeisten tarkoituksesta ja päämääristä. Eiköhän siellä puhuttu jotain
>tyyliin: sulkeisten tarkoitus on opettaa yksilö toimimaan joukon osana ja
>vaistonvaraiseen tottelemiseen. Taisi siellä jotain olla kurista,
>täsmällisyydestä ja liikunnastakin. Kyllä sukeisjärestysharjoitukset ovat
>järkeviä ja hyödyllisiä jos halutaan kouluttaa toimiva, osaava ja
>ennenkaikkea ääriolosuhteisiin kurinalainen tiimityöskentelyyn tottunut
>joukko, eikä vain kuusi miestä jotka omien tuntemustensa ja vaistojensa
>turvin yrittävät tehdä parhaansa.
Nuo luettelemasi kuri,vaistonvaraisuus ja liikunta ovat SulkO:ssa
mainittu. Kaikki ovat varmasti jossain m{{rin hy|dyllisi{ ominaisuuksia
sotajoukolle. Olenkin kritisoinut niiden opetustapaa, sulkeisia.
Aloitetaan vaistonavaisuudesta. Sulkeisissa oppii (tai ainakin on tarkoitus
oppia) vaiistonvaraisesti tottelemaan tiettyj{ k{skyj{. Et varmasti opi
vaistonvaraisesti sy|ksym{{n k{skett{ess{, jos opettelet, kuinka ase
heilautetaan olalta. T{ll{ tarkoitan, ettei ole jotain sellaista asiaa kuin
yleisesti k{skyjen vaistonvaraista noudattamista. Joko alat mietti{ mit{
k{skettiin tai suoritat k{sky{ jo viimeisten sanojen aikana.
Kurista kirjoitinkin aiemmin. Jos varusmiehet k{ytt{v{t aikansa aikansa
sodank{ynnin kannalta turhanp{iv{isyyksilt{ tuntuvien sulkeisten
jankkaamiseen viikosta toiseen koko palveluaikansa sen sijaan, ett{
oppisivat asioita, joista he itsekin ymm{rt{v{t olevan hy|ty{ sodassa,
heid{n luottamus esimiehiin laskee. Samalla huononee kurikin. T{st{ voin
kertoa esimerkinkin. Palatessani kokelaana perusyksikk||n p{{sin/jouduin
oman ik{ryhm{ni varusmiesesimieheksi. Porukka oli yleisesti ottaen melko
hajonnutta, eik{ tilannetta ainakaan auttanut osastonjohtajan pit{m{t
"motivaatiosulkeiset". Niit{ pidettiin silloin t{ll|in
perjantai-iltap{iv{ll{ ennen lomille l{ht|{. Ainakin omalla kohdallani
kunnioitus muuten mukavaa ylilutia kohtaan laski juuri n{iden sulkeisten
takia. Veikkaan, ett{ sama p{ti viel{ huonommin motivoituneiden
viestimiesten kohdalla. Ainakaan yleinen kuri ei n{iden sulkeisten takia
muuttunut mihink{{n.
Liikunta. On varmasti parempia tapoja parantaa varusmiesten fyysist{ kuntoa
kuin opetella paraatiman||verej{. Lis{ksi tiet{{kseni armeijan olisi
tarkoitus saada varusmiehet innostumaan liikunnasta niin, ett{ he
jatkaisivat sit{ reserviss{kin. Sulkeisten tyylist{ liikuntaa varmaan aika
harva haluaisi jatkaa intin j{lkeen.
Vaikka hyv{ksyisinkin ideasi yll{olevien asioiden perusteiden
kouluttamisesta sulkeisten avulla, niin mink{ ihmeen takia niit{ pit{{
pit{{ koko palvelusajan ? Luulisi jo, ett{ kymmenen kuukauden koulutuksen
j{lkeen voitaisiin menn{ jo hieman pitemm{lle kuin vanhojen
sulkeisliikkeiden kertaamiseen.
Ja lopuksi tiimity|st{. Nyt viimeaikoina on monilla ty|paikoilla alettu
k{ytt{{ tiimity|skentelyn keinoja tuloksen parantamiseen. Jokainen auttaa
jokaista, koska tiedet{{n n{in lopputuloksen olevan parempi. Ainakin
lehtijuttujen perusteella ty|n tuottavuus on noussut selv{sti.
Tiet{{kseni mink{{nn{k|isi{ sulkeisia ei ole ihmisille tarvinnut pit{{
ennen kuin he ovat oppineet puhaltamaan yhteen hiileen.
Samuli Saarelma
Pekka Pussinen
Samuli Saarelma (sre...@lk-hp-9.hut.fi) kirjoitteli:
: Aloitetaan vaistonavaisuudesta. Sulkeisissa oppii (tai ainakin on tarkoitus
: oppia) vaiistonvaraisesti tottelemaan tiettyj{ k{skyj{. Et varmasti opi
Henk. koht. mielipiteen{ sanoisin, ett{ sulkeisissa oppii tottelemaan
kohtuu hyvin tietylt{ suunnalta tietyll{ {{nell{ tulevia k{skyj{.
Kun tottuu siihen, ett{ jos tulee kova komento (esim. t{m{naamuinen
"Taakse --- VILKAISE!") niin sen toteuttaa vaistomaisesti - ainakin
puolet teki. Ja samalla opitaan se, ett{ k{skyj{ ensin totellaan
ja sitten ajatellaan - nimim. eilen melkein auton alle taaksepoistunut
Ja sitten: sulkeisia tarvitaan harjoittamaan mm. sujuvaa paraati-
k{ytt{ytymist{ - armeijan py|ritt{minen _ei_ ole ilmaista ja
n{ytt{vill{ juhlatilaisuuksilla saadaan massat "tukemaan" ideana
asiaa. [idit ja vaimot katselevat mielell{{n "mied{n pikku pojan"
marssimista rivist|ss{ komean musiikin soidessa - unohtaen ett{
seuraavana y|n{ kaksi pient{ ja kuuluvaa sanaa saavat saman
henkil|n rynnim{{n 15 minuuttiin ulos kovat piipussa vartioimaan
henkens{ kaupalla sit{ mit{ k{sket{{n..
: heilautetaan olalta. T{ll{ tarkoitan, ettei ole jotain sellaista asiaa kuin
: yleisesti k{skyjen vaistonvaraista noudattamista. Joko alat mietti{ mit{
: k{skettiin tai suoritat k{sky{ jo viimeisten sanojen aikana.
Reaktionopeuden olemassaoloa tuskin kiist{t ?? Ja mielest{si
reaktionopeutta ei voida kehitt{{ kaikkiin tilanteisiin, vaan
esim. jos ihminen on nopea reaktiotesti (nelj{ valoa) niin h{n
ei todenn{k|isesti ole ripe{ k{rp{sen tappamisessa p|yd{lt{ ??
: jatkaisivat sit{ reserviss{kin. Sulkeisten tyylist{ liikuntaa varmaan aika
: harva haluaisi jatkaa intin j{lkeen.
Mielest{ni taaksepoistuminen on paljon mukavampaa kuin juosta
ymp{riins{ smurffeissa.
- --
Pekka Pussinen Pekka.P...@oulu.fi
http://stekt.oulu.fi/~pussinen/
-----BEGIN PGP SIGNATURE-----
Version: 2.6.2
iQBVAgUBMRjPTnKvbcCOYcaxAQEfrQIAzCCQdjZe6Ki39ytzfQxma/RcQ4O5uv2Y
Gf7ry5bjBt1dcY3lCVmgWR63Yzzz3xJ1kh0KnItJFt5S4a703E74hA==
=VL/N
-----END PGP SIGNATURE-----
Kari Marttanen
: Kurista kirjoitinkin aiemmin. Jos varusmiehet k{ytt{v{t aikansa aikansa
: sodank{ynnin kannalta turhanp{iv{isyyksilt{ tuntuvien sulkeisten
: jankkaamiseen viikosta toiseen koko palveluaikansa sen sijaan, ett{
: oppisivat asioita, joista he itsekin ymm{rt{v{t olevan hy|ty{ sodassa,
: heid{n luottamus esimiehiin laskee. Samalla huononee kurikin. T{st{ voin
: kertoa esimerkinkin. Palatessani kokelaana perusyksikk||n p{{sin/jouduin
: oman ik{ryhm{ni varusmiesesimieheksi. Porukka oli yleisesti ottaen melko
: hajonnutta, eik{ tilannetta ainakaan auttanut osastonjohtajan pit{m{t
: "motivaatiosulkeiset". Niit{ pidettiin silloin t{ll|in
: perjantai-iltap{iv{ll{ ennen lomille l{ht|{. Ainakin omalla kohdallani
: kunnioitus muuten mukavaa ylilutia kohtaan laski juuri n{iden sulkeisten
: takia. Veikkaan, ett{ sama p{ti viel{ huonommin motivoituneiden
: viestimiesten kohdalla. Ainakaan yleinen kuri ei n{iden sulkeisten takia
: muuttunut mihink{{n.
Eiköhän se ole idea että vaikka käsketään kuinka ilmanaikuista tahansa
niin totellaan. Eihän hommista tulisi mitään jos käskyjä noudatettaisiin
valikoiden.
Sodankylässä eräänä aamuna oltiin ryhmitetty aamupalalle lähtöön kun
joku joukkueestamme ei pystynyt jostain syystä olla nauramatta
ja kokelas käski kiertämään juosten valopylvään joka nyt ei ollut edes
100 metrin päässä eikä luntakaan ollut yön aikana satanut kuin 30 cm
Kierrettiin se pylväs 4 kertaa ja joka kerran jälkeen naurua kuului
vain enemmän, enkä huomannut kenenkään joukkueessa olleen suivaantuneen.
Tapauksesta juteltiin myöhemmin ja vahvistui se käsitys joka minäkin olin
saanut että henki oli malliin: "Nyt näytetään tuolle kokelaalle"
Kokelaan ilmeestä päätellen hänen tarkoituksensa ei mennyt perille
eli "jos yksi kämmeltää niin kaikki kärsii"
Luultavasti jos tuo tapaus olisi sattunut jonain toisena ei-otollisena
ajankohtana niin joukkue olisi voinut kokea sen toisinkin.
Eikä tuo ollut ainoa vastaava tapaus.
Kama
Jaana A Antikainen
: Eiköhän se ole idea että vaikka käsketään kuinka ilmanaikuista tahansa
: niin totellaan. Eihän hommista tulisi mitään jos käskyjä noudatettaisiin
: valikoiden.
Armeijan lienee pakko toimia tuolta pohjalta. Minun pointtini
aikaisemmin olikin, että kannattaisi vähän ajatella mitä käskee, jotta
väki olisi *motivoitunutta* tottelemaan niitä toivottavasti harvoin
tulevia järjettömiltä kuulostavia käskyjä - kun tietäisivät että käskijä
todennäköisesti tietää mitä puhuu. Jos jatkuvasti teetetään
älyttmömyyksiä, ja kaikki tietävät niiden olevan älyttömyyksiä, niin
kuinka todennäköistä on että edes suurin osa pitäisi älyttömältä
kuulostavaa mutta järkevää käskyä "todennäköisesti järkevänä"?
Juha Leskel{
> Aloitetaan vaistonavaisuudesta. Sulkeisissa oppii (tai ainakin on tarkoitus
> oppia) vaiistonvaraisesti tottelemaan tiettyj{ k{skyj{. Et varmasti opi
Ei vain tiettyjä, vaan kaikkia.
> vaistonvaraisesti sy|ksym{{n k{skett{ess{, jos opettelet, kuinka ase
> heilautetaan olalta. T{ll{ tarkoitan, ettei ole jotain sellaista asiaa kuin
> yleisesti k{skyjen vaistonvaraista noudattamista. Joko alat mietti{ mit{
> k{skettiin tai suoritat k{sky{ jo viimeisten sanojen aikana.
Mielestäni on olemassa sellainen asia kuin yleinen käskyjen vaistonvarainen
noudattaminen. Tarkoitan tällä sitä, että kun esimies taistelussa huutaa
että hyppää/maahan/väistä/alas/seis/tms., niin mies tottelee välittömästi,
koska esimies niin käskee, eikä suinkaan siksi, että em. komennot olisi
edeltäkäsin harjoiteltu, tai ne löytyisivät SulkO:sta taikka Taistelijan
Oppaasta.
> Vaikka hyv{ksyisinkin ideasi yll{olevien asioiden perusteiden
> kouluttamisesta sulkeisten avulla, niin mink{ ihmeen takia niit{ pit{{
> pit{{ koko palvelusajan ? Luulisi jo, ett{ kymmenen kuukauden koulutuksen
> j{lkeen voitaisiin menn{ jo hieman pitemm{lle kuin vanhojen
> sulkeisliikkeiden kertaamiseen.
Ei kertaus ole koskaan pahasta, sanoo vanha kansakin. On aivan turhaa
väittää, että varusmiehet olisivat esimerkiksi peruskoulutuskauden
jälkeen täydellisiä sotilaita sulkeisjärjestyksen osalta. Tämä ei
tietenkään ole tarkoituskaan, mutta sulkeiset luovat perustan mm.
suurempien joukkojen liikuttelemiseen hallitusti. Samaten sulkeisissa
opitut _perusteet_ siirtyvät _automaattisesti_ myöskin taistelukoulutukseen.
Ei toiminnan räväkkyys ja täsmällisyys itsestään luonnistu pullaan ja
kokikseen tottuneelta kaupunkilaisnuorelta, tähän sulkeiset valmentavat
mainiosti.
> Ja lopuksi tiimity|st{. Nyt viimeaikoina on monilla ty|paikoilla alettu
> k{ytt{{ tiimity|skentelyn keinoja tuloksen parantamiseen. Jokainen auttaa
> jokaista, koska tiedet{{n n{in lopputuloksen olevan parempi. Ainakin
> lehtijuttujen perusteella ty|n tuottavuus on noussut selv{sti.
> Tiet{{kseni mink{{nn{k|isi{ sulkeisia ei ole ihmisille tarvinnut pit{{
> ennen kuin he ovat oppineet puhaltamaan yhteen hiileen.
Työpaikat ovat hiukan eri asia, eikä siviilipuolen asioita tulisikaan
suoraan verrata intin hommiin. Tästä aiheesta olen muuten ollut luennollakin:
Yrityksen kriisijohtaminen, puhujina mm. kenraali Matti Kopra ja valmentaja
Rauno Korpi. Luennolla keskusteltiin juuri lähinnä aiheesta mitä jääkiekko-
valmennus tai sotilaskoulutus voi tarjota teollisuudelle nimenomaan
kriisitilanteita varten. Yleensä todettiin, että kaikkien kriisitilanteet
poikkeavat aika paljon toisistaan, mutta yhteisiäkin tekijöitä löytyy.
Suoraan ei kaikkia oppeja voi siirtää näiden kolmen välillä, mutta
teollisuudenkin kriisiajan johtaminen on hyvin lähellä näitä kahta muuta.
Kriisiajan johtaminen vaatii mahdollisimman selkeitä, yksinkertaisia, jopa
kaavamaisia johtamis- sekä toiminta malleja ja -tapoja. On huomattava, että
siinä missä teollisuuden ja yrityselämän johtaminen on pääasiassa
normaalioloissa tapahtuvaa, jääkiekon ehkä siinä välissä, niin sotilasjohta-
minen tapahtuu pääasiassa juuri kriisitilanteissa, taikka kriisioloihin
valmistavassa harjoituksessa. Vielä on otettava huomioon se tosiasia, että
kriisiajan sotilasjohtajat ja sotilaat ovat pääasiassa reserviläisiä,
eivätkä siis sotilasalan ammattilaisia, joten heihin sovellettavat
johtamis- ja toimintamallit ovat pakostakin kaavamaisia ja mahdollisimman
yksiselitteisiä.
--
Juha Leskelä
Jonne Siren
Juha Leskel{ <ju...@lenkkari.cs.tut.fi> wrote:
>> Monilta lähtee huulilta "pullamössö" ja muita arvosteluja,
>> "ei ennen noin ollut, minäkin tein paremmin, vaikka silloin
>> oli jo ilmassa tämä nykyinen alamäki". Millä eväillä vai
>> ovatko sanat vain tyhjiä? Sirenin Jonnen ei tarvitse
>> vastata, hänhän on tällä palstalla monesti osoittanut
>> olleensa ryhmän paras taistelija (vaikka asemansa puolesta
>> hänen olisi pitänyt osoittaa pätevyytensä joukkueenjohtamisessa).
En laheskaan paras taistelija, mutta ainakin se jolla oli aina asenne
kunnossa ja joka ei sortunu itkemiseen..ja helevetti, surkee
suunnistustaitoni oli legenda...ja olin myos joukkueenjohtaja, vaikka
viihdyin parhaiten tiedrj-hommiin...
-"A dreamer can reach anything, if somebody believes in him..."
Jonne Siren Electrical Engineering Tampere Institute of Technology
Ristinarkuntie 19 C 29 33700 Tampere/Finland 940-505 3773
eej...@tit.fi http://www.tit.fi/~eejosi IRC: Milis
Juha Leskel{
Ihan ensialkuun, artikkelissani johon Anton Puolakka vastasi puolustin lähinnä
sulkeisten tarpeellisuutta, joten en oikein ymmärrä tätä liekitystä.
> Juha Leskel{ <ju...@lenkkari.cs.tut.fi> wrote:
> &
> & Ei toiminnan räväkkyys ja täsmällisyys itsestään luonnistu pullaan ja
> & kokikseen tottuneelta kaupunkilaisnuorelta, tähän sulkeiset valmentavat
> & mainiosti.
>
> Mikä itse olet? Taistelija- ja selviytyjäluonne ensimmäisestä
> hengenvedostasi alkaen? Maalaispeto, joka elää vaivatta
> viikon metsässä lähes olemattomin varustein?
Väitinkö minä itse olevani jotain muuta? Ihanko tahallaan ärsytät?
Voin sanoa, että minä myös olen pullaan ja kokikseen tottunut kaupunkilainen,
tosin myös maalla olen osan elämästäni asunut. Ei onnistunut minultakaan
singahtelu luonnostaan.
> Monilta lähtee huulilta "pullamössö" ja muita arvosteluja,
> "ei ennen noin ollut, minäkin tein paremmin, vaikka silloin
> oli jo ilmassa tämä nykyinen alamäki". Millä eväillä vai
> ovatko sanat vain tyhjiä? Sirenin Jonnen ei tarvitse
> vastata, hänhän on tällä palstalla monesti osoittanut
> olleensa ryhmän paras taistelija (vaikka asemansa puolesta
> hänen olisi pitänyt osoittaa pätevyytensä joukkueenjohtamisessa).
En myöskään verrannut vanhoihin hyviin aikoihin, enkä väittänyt tehneeni
paremmin. Minä en tiedä kovinkaan paljon siitä, miten hommat nykysin
intissä tehdään, puolustinpahan vain sulkeisten tarpeellisuutta.
> Kyllä vuonna -89 asiat olivat paremmin ja aines vielä
> huippuluokkaa...
Joojoo, vuonna 89 minäkin inttiin menin ja aines ei ollut mitenkään
huippuluokkaa, olipahan vaan jonkinlainen otos suomalaisia nuoria miehiä.
> PS. epäsosiaalisimmat käivänät tulivat muuten periferiasta,
> ts. paikkaa luovuttamassa he olisivat olleet aivan
> viimeisimpiä vapaaehtoisia.
Tuota en kyllä purematta niele. En tosin osaa senkummemin perustella
puolesta taikka vastaan.
Tarkoitukseni ei tosiaankaan ollut väittää, että parina viimevuotena homma
on mennyt käteen ja eihän siellä intissä enään mitään järkevää tehdä.
semmoset väitteet jätän vaikka sitten Sirenin Jonnelle. Sen kyllä vahvasti
allekirjoitan, että intissä eräät kaupungissa koko ikänsä asuneet ja
maaseutua vain auton taikka muun kulkuneuvon ikkunasta katselleet olivat
vaikeuksissa. Riulla käynti oli yksi suuria ongelmia aiheuttavista
asioista, mutta oli niitä muitakin.
PS. Nykynuorisolla tarkoitan tätä ns. vapaan kasvatuksen saanutta ikäluokkaa,
tai sitä nuorempia (vieläkö puhutaan vapaasta kasvatuksesta?). Kai tämä
pullamössösukupolvi on inttiä käynyt jo kymmeniä vuosia. En tosin voi
väittää että ennen sitäkään asiat olisivat olleet "paremmin", nykyään
vaan on tapana valittaa ja jos ei muuta keksi niin valittaa. Asioita
ollaan tekevinään, koska kenelläkään ei ole ollut tarvetta tosissaan
ponnistella esimerkiksi ruoan eteen. Väitän että kuriin tottuminen
oli helpompaa niille, jotka sattuivat syntymään sotien jälkeen ja vieläpä
"periferiaan". Ei ollut helppoa asutustilallisen elämä. Tästä aiheesta
keskustelua kannattanee jatkaa jossain aivan muualla, jos jollakin
vielä kiinnostaa.
//jussa
--
Juha Leskelä
Anton Puolakka
& > hengenvedostasi alkaen? Maalaispeto, joka elää vaivatta
& > viikon metsässä lähes olemattomin varustein?
&
& Väitinkö minä itse olevani jotain muuta? Ihanko tahallaan ärsytät?
& Voin sanoa, että minä myös olen pullaan ja kokikseen tottunut kaupunkilainen,
& tosin myös maalla olen osan elämästäni asunut. Ei onnistunut minultakaan
& singahtelu luonnostaan.
En näe ainuttakaan syytä miksi kolajuomat, pulla tai kaupunkilaisuus
vaikuttaisi singahteluun. Omat muistot armeijasta eivät myöskään
anna mitään tukea tälle arviolle. Mutta jos jotain perusteita
on, niin kyllähän minä niitä ilokseni katselen.
&
& > Monilta lähtee huulilta "pullamössö" ja muita arvosteluja,
*******
&
& En myöskään verrannut vanhoihin hyviin aikoihin, enkä väittänyt tehneeni
Et verrannut, mutta pullamössöistä osasit puhua. Määrittele
"pullamössösukupolvi", niin jatketaan sitten keskustelua.
Arvelen jo etukäteen, että tuon termin käyttö ei ainakaan
paranna keskustelun tasoa jo uskonpa sen jopa vähentävän
sitä. Pullamössö(sukupolvi) on taikasana, jolla sohitaan
sokeasti johonkin omituiseen ja tuntemattomaan, ja vain siksi,
että se on jostain opittu. Siis kysyn vielä kerran,
mikä on tuo pullamössösukupolvi ja keitä siihen kuuluu?
Tyypillisiä piirteitä ko. sukupolven edustajille?
& > PS. epäsosiaalisimmat käivänät tulivat muuten periferiasta,
& > ts. paikkaa luovuttamassa he olisivat olleet aivan
& > viimeisimpiä vapaaehtoisia.
&
& Tuota en kyllä purematta niele. En tosin osaa senkummemin perustella
& puolesta taikka vastaan.
Jep. Mutuahan se, meillä molemmilla.
& "periferiaan". Ei ollut helppoa asutustilallisen elämä. Tästä aiheesta
Tervetuloa lähiöihin seuraamaan helppoa ja kadehdittavaa elämää.
--
Kunnon rautaröörillä______________________________Anton Puolakka, FM PA
lyö koko maailman ällikällä__________________anton.p...@helsinki.fi