Herätemiinoja maavoimille?
Heikki Heinonen
Miinojen korvaaminen helikoptereilla on aika lennokas idea. Paljon
nokkelampaa olisi korvata tavanomaiset telamiinat ja niitä suojaavat
henkilömiinat herätemiinoilla.
Herätemiinan raivaamista voidaan vaikeuttaa sijoittamalla siihen
erilaisia sensoreita, ajastimia, koodeja ja vastaavia. Tämän kaltainen
teknologia on käytössä henkilöautojen varashälyttimissä.
Herätemiinoja valmistetaan muunmuassa Ruotsissa ja varmaan niitä saisi
myös Venäjältä, eikä kotimainen valmistuskaan liene mahdotonta.
Suomi voisi 'sitoutua' olemaan käyttämättä jalkamiinoja sillä ehdolla
että herätemiinoja on tarpeeksi, ja säilyttää vanhat miinat varastossa
kaiken varalta. Ja rahaakin säästyisi, ainakin jos herätemiinojen hintaa
verrataan helikoptereihin.
Helikopterit voidaan toki myös ostaa, mutta uusi tekosyy pitäisi keksiä.
--
Heikki
**************** qwe...@clinet.fi *****************
* "äänekäs pieru kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" *
***************************************************
Timo Herrala
In article <3228CC...@clinet.fi>, Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi> says:
>
>Miinojen korvaaminen helikoptereilla on aika lennokas idea. Paljon
>nokkelampaa olisi korvata tavanomaiset telamiinat ja niit{ suojaavat
>henkil|miinat her{temiinoilla.
Heips,
Olet hieman my|h{ss{ 8>)
Puolustusvoimilla on toki k{yt|ss{ her{tteill{ toimivia, kotimaisia panssari-
miinoja eli pohjamiinoja.
Muut saavat ottaa kantaa siihen, ovatko ne yht{{n vaikeammin raivattavia.
Saattaahan olla, ett{ ne vaatisivat samalla tavalla jalkav{kimiinoja
suojakseen.
Cheers, Timo
Arno Hahma
In article <50bdn3$g...@bambu.metla.fi>,
Timo Herrala <timo.h...@metla.fi> wrote:
>miinoja eli pohjamiinoja.
>Muut saavat ottaa kantaa siihen, ovatko ne yht{{n vaikeammin raivattavia.
Ovat ja eivät ole. Niissähän on kyllä raivaamista vaikeuttavia
mekanismeja, mutta samat mekanismit toisaalta helpottavat raivaamista
esim. FAE-pommilla.
Paras tapa käyttää herätemiinoja on käyttää niitä sekaisin perinteisten
"tyhmien" miinojen kanssa. Tavalliset miinat nimittäin eivät ole tietää
kseenkään esim. elektronisesta häirinnästä tai -raivaamisesta.
Toisaalta, herätemiinat ovat tehokkaampia, joten niiden olemassaolo
nostaa kynnystä raivaamiseen ja hidastaa sitä sekä vaatii lisä-
kalustoa.
>Saattaahan olla, ett{ ne vaatisivat samalla tavalla jalkav{kimiinoja
>suojakseen.
Siihenhän Suomessa jalkaväkimiinoja käytetäänkin: muiden miinojen
suojaamiseen. Niistä ei tehdä yksinään miinoitteita. Lankamiinaeste on
ainoa jalkaväkeä vastaan tehty miinoite, mutta siihenkin asennellaan
usein muutamia telamiinoja. Lankamiinaesteessä vaikutus tulee
putkimiinoista, polkumiinat ovat vain niiden suojaksi, lankamiinoja kun
on helppo raivata esim. saksien tai sivuleikkurin avulla.
ArNO
2
Osmo Ronkanen
In article <3228CC...@clinet.fi>,
Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi> wrote:
>Miinojen korvaaminen helikoptereilla on aika lennokas idea. Paljon
>henkilömiinat herätemiinoilla.
>
>Herätemiinan raivaamista voidaan vaikeuttaa sijoittamalla siihen
>erilaisia sensoreita, ajastimia, koodeja ja vastaavia. Tämän kaltainen
>teknologia on käytössä henkilöautojen varashälyttimissä.
>
>Herätemiinoja valmistetaan muunmuassa Ruotsissa ja varmaan niitä saisi
>myös Venäjältä, eikä kotimainen valmistuskaan liene mahdotonta.
>
>Suomi voisi 'sitoutua' olemaan käyttämättä jalkamiinoja sillä ehdolla
>että herätemiinoja on tarpeeksi, ja säilyttää vanhat miinat varastossa
>kaiken varalta. Ja rahaakin säästyisi, ainakin jos herätemiinojen hintaa
>verrataan helikoptereihin.
Jos miinat kielletään, ei ko. herätemiinojakaan voi käyttää.
Mitelestäni hyvä ehto miinoista luopumiselle olisi, että suurvallat
samanaikaisesti luopuisivat ydinaseista. On aivan älytöntä että
ydinasevallat kuten Britania vaativat pieniä maita luopumaan täysin
puolustuksellista aseista.
Äskettäin tuli TV:stä melko ala-arvoinen ohjelma miinoista ja muista
"kauheista" aseista. Siinä taas viljeltiin sitä myyttiä kuinka
nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
haavoja. Erittäin pahaksi aseeksi mainittiin Kalashnikov. Todisteeksi
esitettiin tapauksia joissa luoti oli osunut luuhun. Käsittääkseni
kuitenkin se raja, jossa kokovaippaluoti aiheuttaa laahan pysyvän
haavakanavan pehmytkudoksessa on noin 850 m/s, eli reilusti yli
Kalashnikovin luodin nopeuden, mutta alle esim. Ukkopekan luodin
lähtönopeuden. Lisäksi luuhun osuessaan kiväärin luotu aiheuttaa paljon
pahempaa jälkeä kuin rynnäkkökiväärin luoti. Onhan sillä energiaa melkein
tuplasti.
>
>Helikopterit voidaan toki myös ostaa, mutta uusi tekosyy pitäisi keksiä.
>
Tässä kai on lähinnä tarkoitus painostaa hallitusta olemaan
kannattamatta miinakieltoa.
Itse näen ko. kiellon kannattamisen lähes maanpetokseen verrattavana.
Poliitikko, joka sitä kannattaa ei todellakaan aseta Suomen etua
ensisijalle.
Osmo
Anton Puolakka
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
&
& Jos miinat kielletään, ei ko. herätemiinojakaan voi käyttää.
Hmm, ei kai kukaan, joka ymmärtää miinan ja jv-miinan eron,
ole väittänyt, että kaikki miinatyypit ollaan kieltämässä?
Jv-miinojen kielto ei estä käyttämästä ajoneuvoja vastaan
suunnattuja herätemiinoja. Toisaalta, eipä se estä käyttämästä
sirotemiinoitteena levitettäviä jv-herätemiinoja, mutta
tuomitsee pelin epäreiluksi, ikään kuin käyttäjä häviäisi :-)
Itse olisin mieluummin raivaamassa herätemiinoitetta kuin
tavallista miinoitetta, kunhan kyseessä eivät ole jv-miinat.
--
Should you_____________________________________Anton Puolakka, FM UG
remain immortal________________...@helsinki.fi
Timo Herrala
In article <50d5m9$d...@myntti.Helsinki.FI>, ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) says:
>Jos miinat kiellet{{n, ei ko. her{temiinojakaan voi k{ytt{{.
Heips,
Nyt ajettavalla kiellolla haluttaisiin poistaa nimenomaan
jalkav{kimiinat. Her{te- ja muidenkaan panssarimiinojen
asema ei muuttuisi.
Korjatkaa jos olen hakoteill{.
Cheers, Timo
Jyri
On 2 Sep 1996 11:41:37 +0300, Anton Puolakka made it known that:
: Hmm, ei kai kukaan, joka ymmärtää miinan ja jv-miinan eron,
: ole väittänyt, että kaikki miinatyypit ollaan kieltämässä?
Hmm, avaa mielenkiintoisia tulkintamahdollisuuksia. Entä jos laitetaan
20kg:n TNT-könttiin sakaralaukaisin? Auttaa varmasti ajoneuvoja vas-
taan siinä missä jalkaväkeäkin. Miten siis tarkkaan ottaen määrätään
mikä on jalkaväkimiina ja mikä muu miina? Laukaisemiseen tarvittava
voimako ratkaisee?
Mitenkäs käy putki- ja viuhkamiinojen?
----------------------------------------------------------------------
- 'Gott ist gestorben' -
- - Nietzsche -
- Jyri Jokinen 'Nietzsche ist gestorben' -
- csj...@uta.fi - Gott -
- http://www.uta.fi/~csjyjo 'Nietzsche ist Gott' -
- - gestorben -
----------------------------------------------------------------------
Anton Puolakka
In article <50dtvr$s...@sol.utu.fi>, Arno Hahma <ar...@sol.utu.fi> wrote:
&
& Siihenhän Suomessa jalkaväkimiinoja käytetäänkin: muiden miinojen
& suojaamiseen. Niistä ei tehdä yksinään miinoitteita. Lankamiinaeste on
& ainoa jalkaväkeä vastaan tehty miinoite,
On toinenkin jv:tä vastaan suunnattu miinaeste, jossa pääasiallinen
miinatyyppi on polkumiina, lisänä muutama putkimiina ja tellu.
Mika Jalava
>usein muutamia telamiinoja. Lankamiinaesteessä vaikutus tulee
>putkimiinoista, polkumiinat ovat vain niiden suojaksi, lankamiinoja kun
>on helppo raivata esim. saksien tai sivuleikkurin avulla.
No nehän pitäisi sitten suunnitella niin että sekä jännityksen
lisääminen että vähentäminen poksauttaisi latingin :-)
Mika
Pekka R{ty
>& Siihenhän Suomessa jalkaväkimiinoja käytetäänkin: muiden miinojen
>& suojaamiseen. Niistä ei tehdä yksinään miinoitteita. Lankamiinaeste on
>& ainoa jalkaväkeä vastaan tehty miinoite,
>
> On toinenkin jv:tä vastaan suunnattu miinaeste, jossa pääasiallinen
> miinatyyppi on polkumiina, lisänä muutama putkimiina ja tellu.
Lisataanpa Faktaa keskusteluun:
Vihollisen liikkeen estaminen toteutetaan laajemmin ilmaistuna
sulutteilla. Sulutteita on kahta tyyppia
-Hairintasulute
-Torjunta sulute
Erona lahinna miinamaara.
Sulute rakennetaan osista, joita ovat
-Havitteet (silta poikki)
-Murrosteet (kallio tielle, puut tielle)
-Telamiineste
-Pohjamiinaeste
-Putkimiinaeste
-Miinanauha
-Miinaryhma
Naista ainoastaan putkimiinaeste on varsinaisesti suunnattu
jalkavakea vastaan. Joskus 60 luvulla on ollut olemassa
polkumiineste, mutta torjunta-arvoltaan kyseenalaisena
poistettu kaytosta.
Alkuperaisessa artikkelissa lienee viitattu miinaryhmaan,
taman tyypillinen kaytto on vaikeuttaa jonkun maastonkohdan
vapaata kayttoa. Paamiina on tyypillisesti tellu tai pom, mutta
pienella miinamaaralla. Maastonkohta voi olla esim havitetyn sillan
penger, estetaan siltapanssarien kaytto mm savun suojassa.
Sulutteista laaditaan seloste. Seloste on vaiheittain
-Sulutteen suunnitelma
-Sulutteen seloste
-Raivausseloste
Mika naista on kyseessa ilmenee siita monennessako ruudussa
lomakkeella on rasti. Sulute ja sen osat merkitaan maastoon.
Nyt kaynnissa olevan kansainvalisen polemiikin johdosta ovat
suomalaiset sotilasasiantuntijat esittaneet kansainvaliseen
sopimukseen saadosta etta jalkavakimiinojen tulee sisaltaa
5 g rautaa vastaava metalliherate, siten etta raivaaminen
miinaharavaa kayttaen on mahdollista vaikka maastossa olisi
muutenkin metallia esim. epasuoran tulen jaljilta.
Sotilaamme eivat varsinaista miinakieltoa kannattaneet.
Miinoittamisen taktisen arvon pohdinnan jatan muille.
pr
Pekka R{ty
Lainaus:
>
>Äskettäin tuli TV:stä ... ohjelma ...
>... myyttiä kuinka ...
>nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
>haavoja.
Aseet ovat lienee tehokkaita, tata on lienee arvioitu paljonkin.
Nykyaikaisten rynnakkokivaarien aiheuttamien haavojen vakavuudesta
sen sijaan suurella yleisolla ei liene selvaa kasitysta. Kuitenkin
historiassa on nahty tarpeelliseksi kieltaa sodankaynnissa
rajahtavat, dum-dum ja puolivaippaluodit tarpeettomia karsimyksia
aiheuttavina. Luoti kun pirstoutuu niin paraneminen on vaikeaa
ja vaadittavat operaatiot laaketieteellisesti hankalia.
Lisaksi hommasta ei katsottu olevan sotilaallista hyotya.
Valitettavasti nykyaikaisten rynnakkokivaarien luodit ovat
kalibeeriltaan pienia 5.56 tai 5.45, luodin massat pienia ja
lahtonopeudet pienia. Lapaisyhan on verrannollinen liikemaaraan,
ja mutta energia kasvaa nopuden toiseen potenssiin.
Tulos: Haavaballistisesti pieni kevyt luoti aiheuttaa
samantyyppisen laajan ontelon kuin esim puolivaippa. Lisaksi
pieni ohutkuorinen luoti hajoaa lyhyilta ampumamatkoilta
herkasti.
Ongelma on lienee tiedostettu sotilaslaaketieteellisesti
Suomessakin, mutta ei lienee muuta muotoaan lahitulevaisuudessa.
Jatan ongelman ratkaisun muille, vaikka olenkin sita mielta
etta politiikan jatkaminen sotilaallisin keinoin on
vulgaaria.
pr.
Pekka Sallinen
Jyri (csj...@uta.fi) wrote:
: Hmm, avaa mielenkiintoisia tulkintamahdollisuuksia. Entä jos laitetaan
: 20kg:n TNT-könttiin sakaralaukaisin? Auttaa varmasti ajoneuvoja vas-
Ja melko varmasti ei synny rampautuneita eloonjaaneitakaan, vaikka
siihen astuisikin... Lahella seisojat ovatkin sitten eri juttu.
-- Pekka Sallinen peks...@kirjasto.kaarina.fi
-- Liisankatu 5 A 7 p. 940-5558866 / 921-2354554 (koti)
-- 20810 Turku http://koti.kolumbus.fi/~kauppa/
Anton Puolakka
In article <50h80r$i...@cc.tut.fi>, Jyri <csj...@uta.fi> wrote:
&
& Hmm, avaa mielenkiintoisia tulkintamahdollisuuksia. Entä jos laitetaan
& 20kg:n TNT-könttiin sakaralaukaisin?
Ooh, pioneerin märkä uni.
& taan siinä missä jalkaväkeäkin. Miten siis tarkkaan ottaen määrätään
& mikä on jalkaväkimiina ja mikä muu miina?
No joo, määrittelemällähän tuostakin selviää, joku auktoriteetti
sanoo missä menee raja. Eihän kaikki pahanmakuinen viina
Alkossakaan ole katkeroa.
& Mitenkäs käy putki- ja viuhkamiinojen?
Putkimiina on ja kevyt viuhkamiina taitaa olla enempi jv:tä
vastaan. Raskas viuhkamiina on ajoneuvoja vastaan, kuten myös
kylkimiinat, ne kai säilyisivät.
Ja koska sodan säännöt (tm) sanovat, että laskuvarjomiestä
ei saa ampua ilmasta, niin suunnataan sitten viuhkamiinat
taivaalle ja odotellaan. Sääntöjä ei rikota eikä keltainen
kortti nouse, kaikki ovat tyytyväisiä sotimiseensa. Joku
roti tappamisessakin.
--
Hajaannu!______________________________________Anton Puolakka, FM UG
__________________________________________anton.p...@helsinki.fi
Harri Viljanmaa
puol...@cc.helsinki.fi (Anton Puolakka) writes:
>In article <50h80r$i...@cc.tut.fi>, Jyri <csj...@uta.fi> wrote:
>&
>& Hmm, avaa mielenkiintoisia tulkintamahdollisuuksia. Entä jos laitetaan
>& 20kg:n TNT-könttiin sakaralaukaisin?
> Ooh, pioneerin märkä uni.
>& taan siinä missä jalkaväkeäkin. Miten siis tarkkaan ottaen määrätään
>& mikä on jalkaväkimiina ja mikä muu miina?
> No joo, määrittelemällähän tuostakin selviää, joku auktoriteetti
> sanoo missä menee raja. Eihän kaikki pahanmakuinen viina
> Alkossakaan ole katkeroa.
>& Mitenkäs käy putki- ja viuhkamiinojen?
> Putkimiina on ja kevyt viuhkamiina taitaa olla enempi jv:tä
> vastaan. Raskas viuhkamiina on ajoneuvoja vastaan, kuten myös
> kylkimiinat, ne kai säilyisivät.
Kehitett{k||n vaikka akustisesti hakeutuva, ontelopanoksella varustettu
hyppymiina psv:ja vastaan. Taitaa jenkeill{ sellaisia jo ollakin.
> Ja koska sodan säännöt (tm) sanovat, että laskuvarjomiestä
> ei saa ampua ilmasta, niin suunnataan sitten viuhkamiinat
> taivaalle ja odotellaan. Sääntöjä ei rikota eikä keltainen
> kortti nouse, kaikki ovat tyytyväisiä sotimiseensa. Joku
> roti tappamisessakin.
Juu, ja siviilikohteita ei sitten my|sk{{n pommiteta.
>--
> Hajaannu!______________________________________Anton Puolakka, FM UG
> __________________________________________anton.p...@helsinki.fi
HMV.
Anton Puolakka
In article <50jl1n$4...@ahti.hut.fi>, Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
&
& >lankamiinoja kun
& >on helppo raivata esim. saksien tai sivuleikkurin avulla.
&
& No nehän pitäisi sitten suunnitella niin että sekä jännityksen
& lisääminen että vähentäminen poksauttaisi latingin :-)
Ja sitten vapaaehtoisia purkamaan lankamiinoitetta?
Koska miinoite on pystyttävä purkamaan minimitappioin,
ei miinoja herkistetä (poikkeuksia tehdään tarvittaessa)
eikvätkä sytytysmekanismit ole erityisen monimutkaisia.
Lankamiinan lanka ei ole kireällä useista syistä
ts. jännityksen vähenemistä on vaikea havaita.
Osmo Ronkanen
In article <50m4d2$j...@vesuri.helsinki.fi>,
Anton Puolakka <puol...@cc.helsinki.fi> wrote:
>
> Ja koska sodan säännöt (tm) sanovat, että laskuvarjomiestä
> ei saa ampua ilmasta, niin suunnataan sitten viuhkamiinat
> taivaalle ja odotellaan. Sääntöjä ei rikota eikä keltainen
> kortti nouse, kaikki ovat tyytyväisiä sotimiseensa. Joku
> roti tappamisessakin.
>
Tuo sääntö koskee käsittääkseni vain alasammutusta koneesta
pelastautuvia, ei varsinaisia laskuvarjojoukkoja.
Osmo
Juha Leskel{
> Ja koska sodan säännöt (tm) sanovat, että laskuvarjomiestä
> ei saa ampua ilmasta, niin suunnataan sitten viuhkamiinat
Tulipa mieleen, etta varusmiehen tyokirjassa ainakin opetettiin oikea
ennakko laskuvarjolla laskeutuvaan sotilaaseen.
--
Juha Leskelä
Heikki Heinonen
Harri Viljanmaa wrote:
>
> Kehitett{k||n vaikka akustisesti hakeutuva, ontelopanoksella varustettu
> hyppymiina psv:ja vastaan. Taitaa jenkeill{ sellaisia jo ollakin.
>
Miten olisi akustinen herätemiina joka reagoi venäjänkieliseen
puheeseen?
Mika Jalava
In article <50mfl8$t...@vesuri.Helsinki.FI>,
Anton Puolakka <puol...@cc.helsinki.fi> wrote:
> Ja sitten vapaaehtoisia purkamaan lankamiinoitetta?
> Koska miinoite on pystyttävä purkamaan minimitappioin,
> ei miinoja herkistetä (poikkeuksia tehdään tarvittaessa)
> eikvätkä sytytysmekanismit ole erityisen monimutkaisia.
No ei se tietty käytännöllinen idea olekaan (siis sekä kiristämällä
että löysäämällä räjähtävä putkimiina). Mutta eikö miinoitteen
purkaminen voida hankalammissa tapauksissa hoitaa räjäyttämällä se?
> Lankamiinan lanka ei ole kireällä useista syistä
> ts. jännityksen vähenemistä on vaikea havaita.
No johan sellaisen virittäminen jossain pimeässä metsässä olisi
mahdottoman hankalaa ja vaarallista. Ja olisi sellainen varmaan paljon
kalliimpi rakentaakin. Jokunen harva tuon tyyppinen paukku tavallisten
joukossa voisi kyllä harmittaa miinoitteen raivaajaa oikein
kunnolla. Voisikohan sellaisen kohtuullisin kustannuksin kehittää
riittävän toimivaksi ja asentajalleen turvalliseksi?
Mika
Timo J. Rinne
Anton Puolakka <puol...@cc.helsinki.fi> wrote:
> Ja koska sodan säännöt (tm) sanovat, että laskuvarjomiestä
Ninkö sanovat? Maahanlaskujoukothan ovat puhtaasti hyökkäyksellinen
aselaji, jota vastaan pitäisi kyllä voida puolustautua vaikkapa sitten
ilmasta ampumalla. Eri asia sitten taas on jostain
lentokoneenraadosta heittoistuimella hyppäävät pilotit ja tähystäjät.
//Rinne
Jukka Vaijärvi
In article <322FD4...@clinet.fi> Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi> writes:
>From: Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi>
>Subject: Re: Herätemiinoja maavoimille?
>Date: Fri, 06 Sep 1996 00:34:58 -0700
>Harri Viljanmaa wrote:
>>
>> Kehitett{k||n vaikka akustisesti hakeutuva, ontelopanoksella varustettu
>> hyppymiina psv:ja vastaan. Taitaa jenkeill{ sellaisia jo ollakin.
>>
>Miten olisi akustinen herätemiina joka reagoi venäjänkieliseen
>puheeseen?
Tai mahorkan hajuun?
jukka.v...@stat.fi
---------------------------------------------------------------------------
"Tiedemiehet ovat yleisesti huolissaan siitä, että vanhemmat,
opettajat ja poliitikot eivät tiedä kuinka helposti perversiot
ovat saatavissa Internetissä." (Rita Strömmer, Iltalehti)
Timo Herrala
In article <mo4afv4...@pooh.tky.hut.fi>, t...@pooh.tky.hut.fi (Timo J. Rinne) says:
>Nink| sanovat? Maahanlaskujoukothan ovat puhtaasti hy|kk{yksellinen
>aselaji, jota vastaan pit{isi kyll{ voida puolustautua vaikkapa sitten
>ilmasta ampumalla. Eri asia sitten taas on jostain
>lentokoneenraadosta heittoistuimella hypp{{v{t pilotit ja t{hyst{j{t.
Jeps, ko. ampumiskielto koskee nimenomaan tuhoutuneesta koneesta
pelastautuvaa miehist|{.
Cheers, Timo
H. Väisänen
ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
> Tuo sääntö [ei saa ampua ilmasta] koskee käsittääkseni vain
> alasammutusta koneesta pelastautuvia,
Mutta saako ne ampua sen jälkeen, kun ne on laskeutuneet maahan?
Olli-Jukka Paloneva
In article <Vaijarvi.7...@stat.fi>, Vaij...@stat.fi (Jukka
>
>In article <322FD4...@clinet.fi> Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi>
writes:
>>From: Heikki Heinonen <qwe...@clinet.fi>
>>Subject: Re: Herätemiinoja maavoimille?
>>Date: Fri, 06 Sep 1996 00:34:58 -0700
>>Miten olisi akustinen herätemiina joka reagoi venäjänkieliseen
>>puheeseen?
>
>Tai mahorkan hajuun?
Tai ihonvärin pigmentteihin...
Oo-Jii
Tuomas Haarala
Jyri (csj...@uta.fi) wrote:
> Mitenkäs käy putki- ja viuhkamiinojen?
Hemmetti, meh{n voimme luopua ilomielin jv-miinojen k{yt|st{
ja _ansoittaa_ niinkuin ennenkin. :-)
>>Tuoppi
Arno Hahma
>>usein muutamia telamiinoja. Lankamiinaesteessä vaikutus tulee
>No nehän pitäisi sitten suunnitella niin että sekä jännityksen
>lisääminen että vähentäminen poksauttaisi latingin :-)
On niitä semmoisiakin olemassa. Mutta sitten miinat huomaa paljon
helpommin, kun langat ovat tiukalla ja soivat tuulessa. Lisäksi
kaksitoimiset sytyttimet ovat paljon kalliimpia kuin yksinkertaiset.
> Mika
ArNO
2
Osmo Ronkanen
In article <50kjla$3...@nntp.hut.fi>, Pekka R{ty <pr...@cc.hut.fi> wrote:
>Lainaus:
>>
>>Äskettäin tuli TV:stä ... ohjelma ...
>>... myyttiä kuinka ...
>>nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
>>haavoja.
>
>Aseet ovat lienee tehokkaita, tata on lienee arvioitu paljonkin.
>
>Nykyaikaisten rynnakkokivaarien aiheuttamien haavojen vakavuudesta
>sen sijaan suurella yleisolla ei liene selvaa kasitysta. Kuitenkin
>historiassa on nahty tarpeelliseksi kieltaa sodankaynnissa
>rajahtavat, dum-dum ja puolivaippaluodit tarpeettomia karsimyksia
>aiheuttavina. Luoti kun pirstoutuu niin paraneminen on vaikeaa
>ja vaadittavat operaatiot laaketieteellisesti hankalia.
>Lisaksi hommasta ei katsottu olevan sotilaallista hyotya.
>
>Valitettavasti nykyaikaisten rynnakkokivaarien luodit ovat
>kalibeeriltaan pienia 5.56 tai 5.45, luodin massat pienia ja
>lahtonopeudet pienia.
Pieniä?
>Lapaisyhan on verrannollinen liikemaaraan,
Mitä olet tämän keksinyt? Jos ninä juoksen 5 m/s tuntivauhdilla
sinyua päin liikemäärää on 125 kertaa enemmän kuin .223 luodilla. En
kuitenkaan usko meneväni sinun läpi. Läpäisyyn vaikuttaa huomattavasti
kappaleen koko ja muoto.
>ja mutta energia kasvaa nopuden toiseen potenssiin.
>Tulos: Haavaballistisesti pieni kevyt luoti aiheuttaa
>samantyyppisen laajan ontelon kuin esim puolivaippa. Lisaksi
>pieni ohutkuorinen luoti hajoaa lyhyilta ampumamatkoilta
>herkasti.
Väitätkö tosissasi, että 4 gramman kokovaippaluoti, jolla on energiaa n.
1700 joulea aiheuttaa samanlaisen vamman kuin yli 10 gramman
puolivaippaluoti, jonka energia on n. 3500 joulea?
Poistit sopivasti seuraavan virkkeen: "Erittäin pahaksi aseeksi
mainittiin Kalashnikov." 7.62x39 patruunan luoti ei missään nimessä
aiheuta pahempia haavoja, kuin normaali kiväärin luoti. Tosin kun
kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
Motnet armeiojat ovat huomanneet, että 5.56 millin luodilla ei ole samaa
pysäytystehoa kuin 7.62 millisellä ja siksi kiinnostusta onkin raskaimpiin,
n. 6-7 millin luoteihin.
Ko. ohjelmassa keskityttiin suurelta osalta luuhun osuneisiin luoteihin.
Ei ole mikään uusi asia, että luuhun osunut luoti aiheuttaa suuret
vauriot. Suomen kuvalehdessä oli vuonna 1919 juttu tästä. Siinä oli mm.
kuva kallosta, johon oli ammuttu lähietäisyydeltä kiväärillä. Ei ollut
mitään siistiä reikää, vaan näytti lähinnä siltä, että kallo olisi
räjähtänyt.
Perinteinen sotilaskivääri tehtiin käyettäväksi matkoille kilometriin
asti ja ylikin. Lähietäisyydeltä se tekee kamalaa jälkeä.
>
>Ongelma on lienee tiedostettu sotilaslaaketieteellisesti
>Suomessakin, mutta ei lienee muuta muotoaan lahitulevaisuudessa.
Jpo lääkärillä on tekemistä homman kanssa, luoti ei ilmeiseti ollutkaan
niin tehokas.
>
>Jatan ongelman ratkaisun muille, vaikka olenkin sita mielta
>etta politiikan jatkaminen sotilaallisin keinoin on
>vulgaaria.
>
>
>pr.
>
>
>
Osmo
Osmo Ronkanen
In article <s7sp8v6...@joyds1.joensuu.fi>,
Käsittääkseni saa, sillä lentäjät ovat aseistautuneita. Amerikkalaisilla
lentäjillä on jopa rynnäkkökivääri. Ei voi ajatella, että aseistautunut
sotilas olisi jotenkin koskematon.
Osmo
Roope J Lehto
Heikki Heinonen (qwe...@clinet.fi) wrote:
: Harri Viljanmaa wrote:
: >
: > Kehitett{k||n vaikka akustisesti hakeutuva, ontelopanoksella varustettu
: > hyppymiina psv:ja vastaan. Taitaa jenkeill{ sellaisia jo ollakin.
: Miten olisi akustinen herätemiina joka reagoi venäjänkieliseen
: puheeseen?
Huono vitsi.
--
Roope J. Lehto
rjl...@kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Anton Puolakka
Roope J Lehto <rjl...@cc.Helsinki.FI> wrote:
&
& : Miten olisi akustinen herätemiina joka reagoi venäjänkieliseen
& : puheeseen?
&
& Huono vitsi.
Huono siksi, että ehdotus on teknisesti vaikea toteuttaa?
Vai vieläkö jonkun mielestä ei sovi ääneen esittää, että
suurin sotilaallinen uhka on tuossa itärajan takana?
(ei, en uskalla sanoa Venäjä tai ryssä :-)
Anton Puolakka
In article <50ond6$n...@ahti.hut.fi>, Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
&
& No ei se tietty käytännöllinen idea olekaan (siis sekä kiristämällä
& että löysäämällä räjähtävä putkimiina). Mutta eikö miinoitteen
& purkaminen voida hankalammissa tapauksissa hoitaa räjäyttämällä se?
Toki. Juuri tästä syystä jv:tä vastaan suunnatuissa miinoitteissa
on panssarimiinoja. Muussa tapauksessa turvalliset urat olisi
helppo tehdä panssariajoneuvoilla.
& kunnolla. Voisikohan sellaisen kohtuullisin kustannuksin kehittää
& riittävän toimivaksi ja asentajalleen turvalliseksi?
Juu, mutta käyttäjiltä/asentajilta vaadittaisiin enemmän
osaamista. Ja sitähän varusmiehillä piisaa korkean
motivaation ansiosta :-)
Aarne Rantala
In article <50uunm$e...@myntti.Helsinki.FI>, ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
|> In article <50kjla$3...@nntp.hut.fi>, Pekka R{ty <pr...@cc.hut.fi> wrote:
|> >Lainaus:
|> >>
|> >>Äskettäin tuli TV:stä ... ohjelma ...
|> >>... myyttiä kuinka ...
|> >>nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
|> >>haavoja.
CLIP CLIP
|> Poistit sopivasti seuraavan virkkeen: "Erittäin pahaksi aseeksi
|> mainittiin Kalashnikov." 7.62x39 patruunan luoti ei missään nimessä
|> aiheuta pahempia haavoja, kuin normaali kiväärin luoti. Tosin kun
|> kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
|> vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
Tassa varmaan tarkoitettiin AK-74:aa ja sen 5,45x39 kaliberista patruunaa.
Vakioluodissa on aika tavanomainen vaippa, rautasydan, sen etupuolella jonkun
verran lyijya, ja karki on ontto. Karkipainoisuutensa (ja 5,56x45:een
verrattuna vaatimattoman nopeutensa) takia ei liene kohtuuttoman risu-
herkka, mutta 'isompaan kokkareeseen' (kuten ihminen) tormatessaan
deformoituu epasymmetrisesti, jatkaa matkaansa lahinna korkkiruuvimaista
rataa ja aiheuttaa vakavia vammoja. Afganistanin sissit kutsuivat
kuulemma patia myrkkyluodiksi (vaikkei siina mitaan myrkkya olekaan)
koska aika lievastikin haavoittuneet lahes aina kuolivat (no, ei heidan
laakintapuolessaankaan kehumista ollut ..). Punainen Risti & co.
lienevat harkinneet ko. luodin kohdalla vetoamista 'puolivaippaluoti-
kieltoon', mutta ilmeisesti arvioineet moisen turhaksi.
CLIP CLIP
|> Perinteinen sotilaskivääri tehtiin käyettäväksi matkoille kilometriin
|> asti ja ylikin. Lähietäisyydeltä se tekee kamalaa jälkeä.
Se mitoitettiin alunperin _hevosta_ vastaan, eli kaikkein kriittisimmaksi
kayttotilanteeksi nahtiin silloin (n. sata vuotta sitten) ratsuvaen
rynnakko, ja sen perusteella tehovaatimukseksi saatiin, etta ratsukko
on saatava pysahtymaan, osuttiin kumpaan komponenttiin hyvansa.
(Ilmankos ovat osoittautuneet erinomaisiksi hirviaseiksi ..)
Niinikaan tulinopeuden lisaamista patruunaa keventamalla ei viela osattu
arvostaa, koska savuton ruuti oli lahes uunituore keksinto.
Mustaruutipatia ampuvaan rynkkyyn ei oikeastaan tarvitsisi kehittaa
lippaan pikakiinnitysta, koska ase on kuitenpin purettava ja puhdistettava
joka lippaallisen jalkeen . . ;-)
--Aarne Rantala
Roope J Lehto
Anton Puolakka (puol...@cc.helsinki.fi) wrote:
: Huono siksi, että ehdotus on teknisesti vaikea toteuttaa?
: Vai vieläkö jonkun mielestä ei sovi ääneen esittää, että
: suurin sotilaallinen uhka on tuossa itärajan takana?
: (ei, en uskalla sanoa Venäjä tai ryssä :-)
Suurin kenties, vaan ei ainoa. Mutta lähinnä huono siksi, että
kurinalaiset sotilaat osaavat yleensä pitää turpansa kiinni
tarvittaessa. Ko. miina silpoisi siksi lähinnä siviiliväestöä.
Osmo Ronkanen
In article <510tat$b...@lilja.vtt.fi>,
Aarne Rantala <a...@hemuli.tte.vtt.fi> wrote:
>In article <50uunm$e...@myntti.Helsinki.FI>, ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
>|> In article <50kjla$3...@nntp.hut.fi>, Pekka R{ty <pr...@cc.hut.fi> wrote:
>|> >Lainaus:
>|> >>
>|> >>Äskettäin tuli TV:stä ... ohjelma ...
>|> >>... myyttiä kuinka ...
>|> >>nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
>|> >>haavoja.
>
>CLIP CLIP
>
>|> Poistit sopivasti seuraavan virkkeen: "Erittäin pahaksi aseeksi
>|> mainittiin Kalashnikov." 7.62x39 patruunan luoti ei missään nimessä
>|> aiheuta pahempia haavoja, kuin normaali kiväärin luoti. Tosin kun
>|> kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
>|> vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
>
>Tassa varmaan tarkoitettiin AK-74:aa ja sen 5,45x39 kaliberista patruunaa.
En saanut mistään sellaista käsitystä. Käsittäkseni kehitysmaissa
käytetään nimenomaan AK-47:ää ja AKM:ää, eikä tota AKM-74:ää.
>Vakioluodissa on aika tavanomainen vaippa, rautasydan, sen etupuolella jonkun
>verran lyijya, ja karki on ontto. Karkipainoisuutensa (ja 5,56x45:een
>verrattuna vaatimattoman nopeutensa) takia ei liene kohtuuttoman risu-
>herkka, mutta 'isompaan kokkareeseen' (kuten ihminen) tormatessaan
>deformoituu epasymmetrisesti, jatkaa matkaansa lahinna korkkiruuvimaista
>rataa ja aiheuttaa vakavia vammoja. Afganistanin sissit kutsuivat
>kuulemma patia myrkkyluodiksi (vaikkei siina mitaan myrkkya olekaan)
>koska aika lievastikin haavoittuneet lahes aina kuolivat (no, ei heidan
>laakintapuolessaankaan kehumista ollut ..). Punainen Risti & co.
>lienevat harkinneet ko. luodin kohdalla vetoamista 'puolivaippaluoti-
>kieltoon', mutta ilmeisesti arvioineet moisen turhaksi.
>
>CLIP CLIP
>
>|> Perinteinen sotilaskivääri tehtiin käyettäväksi matkoille kilometriin
>|> asti ja ylikin. Lähietäisyydeltä se tekee kamalaa jälkeä.
>
>Se mitoitettiin alunperin _hevosta_ vastaan, eli kaikkein kriittisimmaksi
>kayttotilanteeksi nahtiin silloin (n. sata vuotta sitten) ratsuvaen
>rynnakko, ja sen perusteella tehovaatimukseksi saatiin, etta ratsukko
>on saatava pysahtymaan, osuttiin kumpaan komponenttiin hyvansa.
>(Ilmankos ovat osoittautuneet erinomaisiksi hirviaseiksi ..)
Käsittääkseni tarkoitus oli saada vakaa lentorata. Ratsuväkirynnäköt
allkoivat jo olla historiaa, kiitson Hiram Maximin. (Tosin venäläiset
käyttivät niitäö vielä toisessa maailmansodassa.)
>
>Niinikaan tulinopeuden lisaamista patruunaa keventamalla ei viela osattu
>arvostaa, koska savuton ruuti oli lahes uunituore keksinto.
Lisäksi, kun aseet olivat pulttilukkuisia, ei tulinopeus paljoa parane
patruunaa keventämällä. Vaikka puoliautomaattisia aseita kehitettiin jo
viime vuosisadan puolella, todella toimivan aseen kehittäminen kesti
30-luvulle asti.
>Mustaruutipatia ampuvaan rynkkyyn ei oikeastaan tarvitsisi kehittaa
>lippaan pikakiinnitysta, koska ase on kuitenpin purettava ja puhdistettava
>joka lippaallisen jalkeen . . ;-)
Eivätkö ekat maximit toimineet mustaruudilla?
Osmo
Mika Jalava
In article <510pau$c...@vesuri.Helsinki.FI>,
Anton Puolakka <puol...@cc.helsinki.fi> wrote:
> Juu, mutta käyttäjiltä/asentajilta vaadittaisiin enemmän
> osaamista. Ja sitähän varusmiehillä piisaa korkean
> motivaation ansiosta :-)
No luulisi motivaatiota herkästi poksahtavan miinan kanssa pulatessa
olevan.
Mika
Mika Jalava
In article <511lm4$2...@myntti.Helsinki.FI>,
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>Lisäksi, kun aseet olivat pulttilukkuisia, ei tulinopeus paljoa parane
>patruunaa keventämällä. Vaikka puoliautomaattisia aseita kehitettiin jo
>viime vuosisadan puolella, todella toimivan aseen kehittäminen kesti
>30-luvulle asti.
Puoliautomaattisia aseita toki oli jo paljon aiemmin, jopa erinomaisen
menestyksekkäitä, mutta puoli- tai täysautomaattisen _kiväärin_ (muun
kuin verraten raskastekoisen konesellaisen) kehittäminen otti vähän
enemmän aikaa. Vrt. Colt 1911, Parabellum, Mauser..
>Eivätkö ekat maximit toimineet mustaruudilla?
Ei kai? Gatlingit kyllä, mutta että Maximit? Kyllä ne ainakin aika
äkkiä sotkeentuisivat. Jopa kertalaukauspyssyt ovat aika nokisia jo
muutaman paukun jälkeen.
Mika
Mikko Pietil{
ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
>>Mutta saako ne ampua sen jälkeen, kun ne on laskeutuneet maahan?
>Käsittääkseni saa, sillä lentäjät ovat aseistautuneita. Amerikkalaisilla
>lentäjillä on jopa rynnäkkökivääri. Ei voi ajatella, että aseistautunut
>sotilas olisi jotenkin koskematon.
Tuo olikin mielenkiintoinen ja minulle taysin uusi tieto. Sinulla on
varmaan joku lahde tuolle jenkkilentajien rynkyn mukana pitamiselle?!
Kiinnostaisi kuulla lisaa; milla tavalla lentovarusteisiin on
rynnakkokivaari liitetty, miten se pysyy heittoistuinhypyssa mukana
jne...
Sinansa kylla koulutettu lentaja (varsinkin em. amerikkalainen) on
sotavankina, tiedustelun kuulusteltavana, panttivankina,
rauhanneuvotteluissa tms. sotatilanteisiin liittyvissa aktiviteeteissa
niin kovaa valuuttaa, etta ei sita kannata menna ilmasta varjon varasta
ammuskelemaan, jos on yhtaan mahdollisuuksia saada elavana kiinni.
MPi
--
Mikko Pietil{ Mikko....@hut.fi
Ko N http://www.hut.fi/~mpietil1/
tel.+358 - 0 - 468 3104
"Die Natur der Zeit ist Sorge"
Pekka R{ty
>|> >>Äskettäin tuli TV:stä ... ohjelma ...
>|> >>... myyttiä kuinka ...
>|> >>nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
>|> >>haavoja.
CLIP
>|> Tosin kun
>|> kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
>|> vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
>
>Tassa varmaan tarkoitettiin AK-74:aa ja sen 5,45x39 kaliberista patruunaa.
>Vakioluodissa on aika tavanomainen vaippa, rautasydan, sen etupuolella jonkun
>verran lyijya, ja karki on ontto. Karkipainoisuutensa...
CLIP
Ei, kysymyksessa on todella yleensa pienten ja nopeiden luotien
ominaisuus aiheuttaa kudoksessa haavakanava joka sisaanmenon jalkeen
laajenee golfpallon kokoiseksi ja ulostuloreika on edelleen
pieni. Tyypillinen patruuna 5.56 mm NATO. 5.45 * 39 aiheuttaa saman
mutta myos hieman eri mekanismeilla.
9 mm pistoolinpatruunan haavakanava on suora, ja 7.62*39 haavakanava
on myos suhteellisen siisti.
Kansainvalisten sopimusten tarkoituksenahan on todella vahentaa
tarpeettomia karsimyksia, mm puolivaippakieltohan perustuu
tahan. Siina mielessa nykyaikaisia patruunoja voi ihan
aiheellisestikin kritisoida, mita voi tehda on toinen juttu...
Laakaria ja laakintajoukkoja asia koskee siina yhteydessa etta
laakittaessa tamantyyppisen vamman saanutta on huomioitava
myos olemassaoleva tuhoutunut kudos (=madantyva) sisaanmenoaukon ja
ulostulon valissa.
Mita tasta asiasta opetetaan laakintakoulussa ?
pr
Juha Leskel{
> >Käsittääkseni saa, sillä lentäjät ovat aseistautuneita. Amerikkalaisilla
> >lentäjillä on jopa rynnäkkökivääri. Ei voi ajatella, että aseistautunut
> >sotilas olisi jotenkin koskematon.
>
> Tuo olikin mielenkiintoinen ja minulle taysin uusi tieto. Sinulla on
> varmaan joku lahde tuolle jenkkilentajien rynkyn mukana pitamiselle?!
> Kiinnostaisi kuulla lisaa; milla tavalla lentovarusteisiin on
> rynnakkokivaari liitetty, miten se pysyy heittoistuinhypyssa mukana
> jne...
Heittoistuin ei ole taytta tavaraa, vaan siihen on pakattu lentajan
pelastautumispakkaus. Siihen kuuluu vahan mallista riippuen tavaraa
kumiveneesta lahtien, joten kylla sinne rynkkykin saadaan mukaan.
--
Juha Leskelä
Kimmo Pyykko
In article <513vlj$g...@nntp.hut.fi> pr...@cc.hut.fi (Pekka R{ty) writes:
>
>Ei, kysymyksessa on todella yleensa pienten ja nopeiden luotien
>ominaisuus aiheuttaa kudoksessa haavakanava joka sisaanmenon jalkeen
>laajenee golfpallon kokoiseksi ja ulostuloreika on edelleen
>pieni. Tyypillinen patruuna 5.56 mm NATO. 5.45 * 39 aiheuttaa saman
>mutta myos hieman eri mekanismeilla.
>
>9 mm pistoolinpatruunan haavakanava on suora, ja 7.62*39 haavakanava
>on myos suhteellisen siisti.
>
>Kansainvalisten sopimusten tarkoituksenahan on todella vahentaa
>tarpeettomia karsimyksia, mm puolivaippakieltohan perustuu
>tahan. Siina mielessa nykyaikaisia patruunoja voi ihan
>aiheellisestikin kritisoida, mita voi tehda on toinen juttu...
>
>Laakaria ja laakintajoukkoja asia koskee siina yhteydessa etta
>laakittaessa tamantyyppisen vamman saanutta on huomioitava
>myos olemassaoleva tuhoutunut kudos (=madantyva) sisaanmenoaukon ja
>ulostulon valissa.
>
>Mita tasta asiasta opetetaan laakintakoulussa ?
No, pistänpä lusikkani taas tähän soppaan vaikka tästä soditaan tämän
tästä tälläkin palstalla.
Lääkintä-AUK:ssa opetettiin suurinpiirtein noin kuten yllä. Kalashnikovin
luoti omaa sen verran liike-energiaa, ja lentorataan eivät pienet esteet
vaikuta, että se menee läpi raajasta että heilahtaa ja osuessaan luuhunkin
muuttaa suuntaa. Deformoituminen on varsin pientä.
NATO-kaliiperin kevyet luodit osuttuaan raajaan ja kudokseen alkavat joko
pyöriä "poikittaissuunnassa" tai sitten se pirstoutuu. Tuo golf-pallon
kokoinen reikä kudoksessa on itse asiassa hieman alakanttiin arvioitu,
ulostuloaukkoja voi olla useampia mutta ovat kumminkin pienikokoisia.
Siispä lääkintämajurimme mielipide oli että NATO-kaliiperi on sodassa
vittumaisempi, koska haavat ovat vaikeampia ja johtavat infektioihin.
Joku tätä fleimaa kumminkin, koettakaa edes vähän pysyä asiassa...
//kimmo
Post-coital put-downs No.2:
Of course you made my toes curl - I still have my tights on!
Antti Kokkonen
On 10 Sep 1996, Kimmo Pyykko wrote:
CLIP
> >
> >9 mm pistoolinpatruunan haavakanava on suora, ja 7.62*39 haavakanava
> >on myos suhteellisen siisti.
CLIP
> >
> >Laakaria ja laakintajoukkoja asia koskee siina yhteydessa etta
> >laakittaessa tamantyyppisen vamman saanutta on huomioitava
> >myos olemassaoleva tuhoutunut kudos (=3Dmadantyva) sisaanmenoaukon ja=20
> >ulostulon valissa.
> >
> >Mita tasta asiasta opetetaan laakintakoulussa ?
>=20
> No, pist=E4np=E4 lusikkani taas t=E4h=E4n soppaan vaikka t=E4st=E4 sodita=
an t=E4m=E4n
> t=E4st=E4 t=E4ll=E4kin palstalla.
>=20
> L=E4=E4kint=E4-AUK:ssa opetettiin suurinpiirtein noin kuten yll=E4. Kalas=
hnikovin
> luoti omaa sen verran liike-energiaa, ja lentorataan eiv=E4t pienet estee=
t
> vaikuta, ett=E4 se menee l=E4pi raajasta ett=E4 heilahtaa ja osuessaan lu=
uhunkin
> muuttaa suuntaa. Deformoituminen on varsin pient=E4.
>=20
Puutunpas nyt sitten minakin _vajavaisilla_ tiedoillani keskusteluun, eli:
Laakinta-AUK:ssa opetettiin kylla muuten juuri nain, mutta kasittaakseni=20
7.62*39:n haavakanava on kaukana siistista, ainakin suopaan (vastaa=20
ilmeisesti melko hyvin ihmiskudosta) ammuttuna 150 metrin matkalta jalki=20
oli pahan nakoista. Ulostulo ja sisaanmeno aukot olivat kylla pienet=20
(<1cm), mutta siina valissa haavakanava aukeni 15-20 senttiseksi=20
onteloksi, joka varsinkin suuriin elimiin (maksat ja muut vastaavat=20
salat) osuneena aiheuttaa melko varman kuoleman tai ainakin sitoo=20
pitkaksi aikaa ko taistelijan ja suuren maaran laakinta henkilostoa.
9 millisen haavakanava tosiaankin on erittain sileareunainen ja=20
ymmartaakseni melko helppohoitoinen, sikali kun nyt ampumahaavat ikina=20
helppohoitoisia ovat.
> NATO-kaliiperin kevyet luodit osuttuaan raajaan ja kudokseen alkavat joko
> py=F6ri=E4 "poikittaissuunnassa" tai sitten se pirstoutuu. Tuo golf-pallo=
n
> kokoinen reik=E4 kudoksessa on itse asiassa hieman alakanttiin arvioitu,=
=20
> ulostuloaukkoja voi olla useampia mutta ovat kumminkin pienikokoisia.
>=20
> Siisp=E4 l=E4=E4kint=E4majurimme mielipide oli ett=E4 NATO-kaliiperi on s=
odassa
> vittumaisempi, koska haavat ovat vaikeampia ja johtavat infektioihin.=20
=09Kuten myos meidan, paitsi etta maalaisjarjella ajatellen=20
tuollainen leppoisa kahdenkymmenen sentin onkalo sisuksissa lienee melko=20
vi**umainen...
> Joku t=E4t=E4 fleimaa kumminkin, koettakaa edes v=E4h=E4n pysy=E4=20
asiassa... >=20
=09Oliko riittavan asiallista? :-)
=20
> //kimmo
> Post-coital put-downs No.2:
> Of course you made my toes curl - I still have my tights on!
>=20
>=20
Osmo Ronkanen
In article <mpietil1....@snakemail.hut.fi>,
Mikko Pietil{ <mpie...@lk-hp-15.hut.fi> wrote:
>ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
>
>>>Mutta saako ne ampua sen jälkeen, kun ne on laskeutuneet maahan?
>
>>lentäjillä on jopa rynnäkkökivääri. Ei voi ajatella, että aseistautunut
>>sotilas olisi jotenkin koskematon.
>
>Tuo olikin mielenkiintoinen ja minulle taysin uusi tieto. Sinulla on
>varmaan joku lahde tuolle jenkkilentajien rynkyn mukana pitamiselle?!
Tämäö oli mainittu Timessä tai Newsweekissä silloin, kun eräs
jenkkilentäjä hyppäsi Bosniassa.
>Kiinnostaisi kuulla lisaa; milla tavalla lentovarusteisiin on
>rynnakkokivaari liitetty, miten se pysyy heittoistuinhypyssa mukana
>jne...
Rynnäkkökivääri ei ole henkilön mukana, vaan erityisessä
tavarapakkauksessa.
Osmo
Anton Puolakka
& > osaamista. Ja sitähän varusmiehillä piisaa korkean
& > motivaation ansiosta :-)
&
& No luulisi motivaatiota herkästi poksahtavan miinan kanssa pulatessa
& olevan.
Onko semmoinen keltainen koskaan mennyt ja räjähtänyt?
Tuomas Haarala
Antti Kokkonen (akok...@hepo.cc.lut.fi) wrote:
> Laakinta-AUK:ssa opetettiin kylla muuten juuri nain, mutta
> kasittaakseni 7.62*39:n haavakanava on kaukana siistista,
Min{kin sekoitan oman lusikkani soppaan, vailla mink{{nlaista
l{{kinn{llist{ koulutusta tai kokemusta asiasta, ihan yleisell{
tasolla:
Eik|s sit{ toista ammuttaessa yleens{ ole tarkoitus vahinkoa
tuottaa?-)
Vatsan tienoille paukautettaessa k{sitt{{kseni on v{lit|n
tulos yksi kappaletta tulevia ruumiita, t{ss{ vaiheessa
varsin {{nekk{{n{ ja siivottomana - omiaan aiheuttamaan
sekasortoa kohderyhm{ss{.
Ampumisen oikeutuksestahan ikuisia keskusteluja vailla
mink{{nlaista tulosta joko osapuolten "informaatio"virran
yksisuuntaisuuden tai itsep{isyyden vuoksi. Asiasta ei minun
kanssani kannata alkaa intt{m{{n, sill{ kantani on se (pakkohan
se nyt sitten on sanoa, ignore) ett{ jos iivana on sit{ kuulaa
suolistoonsa l{htenyt hakemaan, niin saakoon sen sitten,
luodin tyypist{/tuhovoimasta/energiasta/muovautumisesta
riippumatta.
-Tuoppi-
Panu Kolju
ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
>>|> >Lainaus:
>>|> >>
>>|> >>Äskettäin tuli TV:stä ... ohjelma ...
>>|> >>... myyttiä kuinka ...
>>|> >>nykyaikainen runnäkkökivääri on kamalan tehokas ase ja aiheuttaa vakavia
>>|> >>haavoja.
>>
>>CLIP CLIP
>>
>>|> Poistit sopivasti seuraavan virkkeen: "Erittäin pahaksi aseeksi
>>|> mainittiin Kalashnikov." 7.62x39 patruunan luoti ei missään nimessä
>>|> aiheuta pahempia haavoja, kuin normaali kiväärin luoti. Tosin kun
>>|> kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
>>|> vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
>>
>>Tassa varmaan tarkoitettiin AK-74:aa ja sen 5,45x39 kaliberista patruunaa.
>En saanut mistään sellaista käsitystä. Käsittäkseni kehitysmaissa
>käytetään nimenomaan AK-47:ää ja AKM:ää, eikä tota AKM-74:ää.
No, esim. Afrikan maissa heti AK(M)-47:jen jälkeen yleisin ase on kuitenkin
M16 ja sen eri variaatiot (lähinnä A1 nyttemmin myös A2), ja kaliperi
luonnollisesti .223/5,56x45. Venäläiset 5,45x39 patit ja aseet ovat suht'
harvinaisia aseita vielä toistaiseksi ko. sotatoimialueilla. 7,62x39 lienee
FMJ luodilla ammuttuna vähemmän "tuhoava" kuin venäläiset tai jenkkien
kaliperit, jo täälläkin mainituista syistä.
Luodin konstruktio kuitenkin vaikuttanee enemmän kaliperin tehoon yhdessä
aseen kierrenousun kanssa (luodin pyörimisnopeus) kuin itse kaliiperi vaikka
niinhän se on, että "kaikki vaikuttaa kaikkeen" ainakin tietyssä suhteessa...
Niinpä jos esim. 7,62x39 luodin kärkiosa tehtäisiin ontoksi kuten on monessa
esim. venäläisten 5,45x39 pateissa, niin tulokset olisivat todennäköisesti
ihan toiset verrattuna tavalliseen FMJ luotiin.
Panu
Mika Jalava
In article <Pine.HPP.3.91.960911...@hepo.cc.lut.fi>,
Antti Kokkonen <akok...@hepo.cc.lut.fi> wrote:
>Puutunpas nyt sitten minakin _vajavaisilla_ tiedoillani keskusteluun
Vielä pahempaa, minulla ei ihmisten paikkaamisesta ole muuta kokemusta
kuin tavalliset ensiapukurssit. Mutta noiden luotien vaikutuksesta
erilaisiin koemateriaaleihin ja eläimiin sentään vähän.
>Laakinta-AUK:ssa opetettiin kylla muuten juuri nain, mutta kasittaakseni=20
>7.62*39:n haavakanava on kaukana siistista, ainakin suopaan (vastaa=20
>ilmeisesti melko hyvin ihmiskudosta) ammuttuna 150 metrin matkalta jalki=20
>oli pahan nakoista. Ulostulo ja sisaanmeno aukot olivat kylla pienet=20
>(<1cm), mutta siina valissa haavakanava aukeni 15-20 senttiseksi=20
>onteloksi, joka varsinkin suuriin elimiin (maksat ja muut vastaavat=20
>salat) osuneena aiheuttaa melko varman kuoleman tai ainakin sitoo=20
>pitkaksi aikaa ko taistelijan ja suuren maaran laakinta henkilostoa.
Suopa on hauska koemateriaali, mutta siinä on se vika että tilapäinen
haavakanava jää pysyväksi. Eli jälki on rumempaa kuin joustavassa
(eikä pelkästään myötäävässä) materiaalissa kuten gelatiinissa tai
elävässä kudoksessa.
Miltei mikä tahansa reilusti ääntä nopeampi (ja sopivan mallisilla
jopa ääntä hitaampi) luoti aiheuttaa melko suuren tilapäisen
haavakanavan. Mutta jos nopeus ylittää äänennopeuden myös
ko. väliaineessa, tulos on aika paljon tuhoisampi. Väliaineeseen
syntyy terävä paineaalto, joka rikkoo joustavankin materiaalin
rakenteen.
Seuraavassa hieman verisiä yksityiskohtia, jättäkööt lukematta ne
jotka eivät moisia halua.
Otetaan nyt esimerkiksi 7.62x39:n laukaus jonkun variksen tai lokin
kokoiseen lintuun, jonka ruumis paksuudeltaan vastaa suunnilleen
ihmisen raajaa (luut toki poikkeavat merkittävästi): vaikka osuma
pöllyttää höyheniä melkoisesti, ovat sekä sisäänmeno- että
ulostuloaukot pienet ja siistit. "Ruumiinavauksessakaan" ei mitään
valtavia tuhoja ilmene, jonkin verran repeämiä reiän ympärillä. Toinen
esimerkki olkoon .22-250 Rem, vähän vauhdikkaampi mutta luodiltaan
vastaava kuin .223 Rem (eli tuo mainittu 5.56x45). Tuon kokoinen maali
käytännössä räjähtää jopa kokovaippaluodilla erityisesti
lähietäisyydeltä ammuttaessa. Oikeastaan mitään haavakanavaa ei jää
tutkittavaksi kuin enintään joku sentti sisäänmenopuolella.
>9 millisen haavakanava tosiaankin on erittain sileareunainen ja=20
>ymmartaakseni melko helppohoitoinen, sikali kun nyt ampumahaavat ikina=20
>helppohoitoisia ovat.
No comment, en ole koskaan ampunut mitään elävää
ysimillisellä. Koemateriaaleissa tulos on yksinkertaisesti reikä,
reikäpääluodeilla sisäänmenosta eteenpäin laajeneva mutta silti siisti
reikä.
>=09Kuten myos meidan, paitsi etta maalaisjarjella ajatellen=20
>tuollainen leppoisa kahdenkymmenen sentin onkalo sisuksissa lienee melko=20
>vi**umainen...
Mutta kun se todellakin on siellä vain silloin kun luoti juuri
lävistää sisukset. Kyllä elävä kudos aika paljon myötää ja palautuu,
esim. leikkauksissa tehdään suuria haavoja ja kudoksia venytetään
varsin paljon, mutta kyllä ne näyttävät
esim. ohitusleikkauspotilaatkin toipuvan aika hyvin.
>=09Oliko riittavan asiallista? :-)
Tottahan toki.
Mika
Kimmo Pyykko
In article <Pine.HPP.3.91.960911...@hepo.cc.lut.fi> Antti Kokkonen <akok...@hepo.cc.lut.fi> writes:
>
>Laakinta-AUK:ssa opetettiin kylla muuten juuri nain, mutta kasittaakseni=20
>7.62*39:n haavakanava on kaukana siistista, ainakin suopaan (vastaa=20
>ilmeisesti melko hyvin ihmiskudosta) ammuttuna 150 metrin matkalta jalki=20
>oli pahan nakoista. Ulostulo ja sisaanmeno aukot olivat kylla pienet=20
>(<1cm), mutta siina valissa haavakanava aukeni 15-20 senttiseksi=20
>onteloksi, joka varsinkin suuriin elimiin (maksat ja muut vastaavat=20
>salat) osuneena aiheuttaa melko varman kuoleman tai ainakin sitoo=20
>pitkaksi aikaa ko taistelijan ja suuren maaran laakinta henkilostoa.
Minä muistelin että tuo 7.62 ei kummikaan pirstoudu tai ala pyörimään
siellä haavassa, joten sen tekemä haava ja tuo "onkalo" ovat siistimpiä.
Jos nyt jolla kulla on muistiinpanot tuolta kurssilta tallessa, niin
voisi tuon varmistaa.
Enivei, muistan vain tuon majurin olleen sitä mieltä että haavoittamis-
mielessä ja siten enemmän miehiä sitovana tuo NATO-kaliiperi oli tehokkaampi.
7.62 menee helpommin kudoksesta läpi sellaisenaan ja luuhun osuessaankin
luoti pysyy suht hyvin koossa verrattuna pienempään (ja nopeampaan) luotiin.
Näin esim. ne majurin kuvissa esiintyneet tapaukset, joissa 7.62 oli mennyt
leuasta sisään ja tullut korvan paikkeilta ulos eivät olleet fataaleja, kun
taas NATO-luoti pirstoutuu ja aiheuttaa kovan paineen nousun kallon sisään ja
periaatteessa räjäyttää sen palasiksi.
//kimmo
"There's an art statement in whipped cream shooting out the ass of a
giraffe, isn't there?"
Roope J Lehto
Ihan mielenkiinnosta: mahtaako haavamekanismi muuttua, jos luoti joutuu
ensin lapaisemaan kevyet suojaliivit / lautaseinan / muuta vastaavaa?
Tomi T. Salo
> Niinikaan tulinopeuden lisaamista patruunaa keventamalla ei viela osattu
> arvostaa, koska savuton ruuti oli lahes uunituore keksinto.
Asiantuntijat huomio: miten se patruunan keventäminen siihen
tulinopeuteen oikein vaikuttaa? Maalaisjärjellä joo, mutta
kun esim. sergei ampuu 2*1000 ls/min ja pelkkä kranaatti
painaa jo lähemmäs 100 g, koko patruunasta puhumattakaan...
--
tts...@cc.hut.fi / Fear and Ignorance, Ignorance and Fear.
Osmo Ronkanen
In article <518ltm$j...@nntp.hut.fi>, Kimmo Pyykko <ki...@alpha.hut.fi> wrote:
>
>Näin esim. ne majurin kuvissa esiintyneet tapaukset, joissa 7.62 oli mennyt
>leuasta sisään ja tullut korvan paikkeilta ulos eivät olleet fataaleja, kun
>taas NATO-luoti pirstoutuu ja aiheuttaa kovan paineen nousun kallon sisään ja
>periaatteessa räjäyttää sen palasiksi.
>
Näissä olennaista on etäisyys. Näin voi hyvinkin käydä lähietäisyydeltä,
mutta esim. 200 metristä näin tuskin kävisi. Mutta tavallinen
kiväärinluoti aiheuttaisi aivan samanlaiset vauriot lähietäisyydeltä.
Osmo
Pekka Haussalo
Panu Kolju (ko...@cc.lut.fi) wrote:
: No, esim. Afrikan maissa heti AK(M)-47:jen jälkeen yleisin ase on kuitenkin
: M16 ja sen eri variaatiot (lähinnä A1 nyttemmin myös A2),...
Luulisi että FAL/.308 on vielä paljon käytössä niissä maissa jotka
perinteisesti ovat olleet lännen ruodussa. Ainakin Ruandassa niitä
taannoisten uutiskuvien mukaan oli ('Mitä? Eivätkö kaikki pahat pojat
käytäkään kalashnikovia?).
PH
Mikko Pietil{
ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes:
>Tämäö oli mainittu Timessä tai Newsweekissä silloin, kun eräs
>jenkkilentäjä hyppäsi Bosniassa.
>>Kiinnostaisi kuulla lisaa; milla tavalla lentovarusteisiin on
>>rynnakkokivaari liitetty, miten se pysyy heittoistuinhypyssa mukana
>>jne...
>Rynnäkkökivääri ei ole henkilön mukana, vaan erityisessä
>tavarapakkauksessa.
Ihmettelin tuota asiaa rec.aviation.militaryssa, ja sain vastaukseksi
tuohon rynnakkokivaariajatukseen sen olevan jonkun mielikuvituksen
tuotetta. Ainakin itse luotan enemman alla olevaan vastaukseen kuin
Timeen tai Newsweekiin tallaisessa asiassa.
Saamani vastaus antaa myos ymmartaa, etta kansainvalisten sopimusten
puolesta on OK, etta lentajat kantavat asetta. Varmaan on sitten myos OK
ammuskella hyppaavia lentajia ilmasta. Laskuvarjohyppaajiin
suhtautuminen tuskin kuitenkaan on vaikein lainopillinen valintatilanne,
johon sotatilanteessa voisi kuvitella joutuvansa.
MPi
--clip---clip--
USAF pilots and aircrew are issued a Beretta 9mm for combat sorties as
part of their survival gear (at least in ejection seat aircraft).
It is not unheard of to carry a personal weapon in place of the issue
weapon, but because this is not authorized by regulations, the pilot
should try to find out if the squadron commander will permit it or
officially ignore it. It implicates the law of war because of the danger
of the personal weapon being loaded with non-issued ammo, such as
dum-dums, that are outlawed by the Geneva Convention.
Several B-52 aircrew (myself included) carried our own handguns in place
of the S&W .38 we were issued during Desert Storm, because the .38s were
in such bad shape (old and not well-maintained). The supply system had
not yet gotten any Berettas to our unit before deployment, and we went
with 30+ year-old S&Ws with the sights falling off. The commander OK'd
the practice as long as we stored them in the armory and had them issued
to us before flight.
The survival vest has a holster sewn into the back to store the issued
weapon, and it will usually stay with you during ejection because it has a
flap to secure the gun in the holster.
The assault weapon idea is someone's fantasy. I don't know where you
would store it in the cockpit, much less take it with you during ejection.
Most of us felt the gun was there to make you feel better, but not of much
practical use. If you were going to be captured, it was more likely than
not you would be confronted with several heavily armed troops who would
laugh at your little popgun. Still, nobody wanted to take the chance that
it might come in handy, so everyone wanted to have the best weapon they
could carry.
Steve Ryan
Mikko Pietil{ (mpie...@lk-hp-15.hut.fi) wrote:
: Do USAF pilots carry a personal weapon when flying missions?
: I have heard and read about them often having their privately owned
: handguns with them, and also heard of those being a risk during
: ejections. Now I was told in a discussion in a Finnish local newsgroup,
: that USAF pilots are issued an assault rifle as a part of their flight
: equipment and found it hard to believe.
: There probably are people, who can tell me if the story about the rifles
: is true. I am also interested in hearing, how the gun would be made to
: stay with the pilot during an ejection from the aircraft.
: MPi
Mika Jalava
In article <m3zq2v7...@lanttu.tky.hut.fi>,
Tomi T. Salo <tts...@lanttu.tky.hut.fi> wrote:
> Asiantuntijat huomio: miten se patruunan keventäminen siihen
> tulinopeuteen oikein vaikuttaa? Maalaisjärjellä joo, mutta
> kun esim. sergei ampuu 2*1000 ls/min ja pelkkä kranaatti
> painaa jo lähemmäs 100 g, koko patruunasta puhumattakaan...
Kuinkas suurella tulinopeudella arvelisit yhden miehen ampuvan Sergein
paukkua käyttävällä aseella, jos se pitäisi tukea olkapäätä vasten?
Kyllä se _käytännölliseen_ tulinopeuteen
vaikuttaa. Esim. konepistooleilla voi ampua kohtuullisen tehokkaasti
vielä yli 1000 ls/min nopeuksilla, vaikka ase painaa ehkä vain pari
kiloa tai allekin. Rynnäkkökiväärin kokoisilla (muutaman kilon
painoisilla) ampuu ehkä käytännöllisesti jotain 500-800 ls/min
rk-patruunoita, mutta samaan tahtiin ei varmaankaan pysty ampumaan
pitkiä kiväärinpatruunoita ellei ase ole huomattavasti raskaampi (ja
mielellään jalustalla varustettu).
Kertatuliaseilla (eritoten itselataavilla) vaikutus on hyvin
selvä. Mitä pienempi rekyyli, sitä nopeammin ase on uudelleen
suunnattu maaliin laukauksen jälkeen. Tekniikka sinänsä ei vaikuta
siihen että pienempää paukkua ampuisi sen nopeammin kuin
isoakaan. Eikös ne 30-milliset lentokonetykitkin (moniputkiset) ammu
ties kuinka monta tuhatta paukkua minuutissa?
Mika
Jussi Saari
On 13 Sep 1996, Tomi T. Salo wrote:
> In article <510tat$b...@lilja.vtt.fi> a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne=20
> Rantala) writes:=20
> > Niinikaan tulinopeuden lisaamista patruunaa keventamalla ei viela osa=
ttu
> > arvostaa, koska savuton ruuti oli lahes uunituore keksinto.=20
> =09Asiantuntijat huomio: miten se patruunan kevent=E4minen siihen
> =09tulinopeuteen oikein vaikuttaa? Maalaisj=E4rjell=E4 joo, mutta
> =09kun esim. sergei ampuu 2*1000 ls/min ja pelkk=E4 kranaatti
> =09painaa jo l=E4hemm=E4s 100 g, koko patruunasta puhumattakaan...
Mik=E4=E4n alan asiantuntija en ole, mutta kuvittelisin ett=E4 Sergein=20
jumalattoman j=E4ykk=E4 palautinjousi saattaisi olla ainakin osasyyllinen=
=20
tulinopeuteen...
=09Jussi
Osmo Ronkanen
In article <51bbr2$f...@ahti.hut.fi>, Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
>
>Kertatuliaseilla (eritoten itselataavilla) vaikutus on hyvin
>selvä. Mitä pienempi rekyyli, sitä nopeammin ase on uudelleen
>suunnattu maaliin laukauksen jälkeen. Tekniikka sinänsä ei vaikuta
>siihen että pienempää paukkua ampuisi sen nopeammin kuin
>isoakaan. Eikös ne 30-milliset lentokonetykitkin (moniputkiset) ammu
>ties kuinka monta tuhatta paukkua minuutissa?
>
Hornetin 20 millisess tykissä on kaksi tulinopeutta: 4000 ja 6000
laukausta minuutissa.Kun patruunoita on n. 580, riittää se
hitaammallakin nopeudella vain alle 9 sekunnin tulitukseen.
Osmo
Tomi T. Salo
> Kuinkas suurella tulinopeudella arvelisit yhden miehen ampuvan Sergein
> paukkua käyttävällä aseella, jos se pitäisi tukea olkapäätä vasten?
No joo :-) En tullut ajatelleeksi että rekyyli olisi rajoittava
tekijä kiväärikaliiperisilla aseilla. Sergeillä rajoittava
tekijä olisi varmaan paino, painaahan putki+automaatti+täysi
lipas melkein 150 kiloa... :-)
Eräässä tämän viikon hesarissa oli muuten kuva Irakista,
jossa kurdeilla oli jokin tosi pieni yhden miehen istuttava/
veivattava yksipiippuinen sergei pienillä pyörillä... Mahtaa
olla tehokas jotain nykyaikaisia taistelukoneita vastaan :-\
> isoakaan. Eikös ne 30-milliset lentokonetykitkin (moniputkiset) ammu
> ties kuinka monta tuhatta paukkua minuutissa?
Ovatko ne lentokonetykitkin moniputkisia? Laivoihin
sijoitetut ohjustentorjuntatykit kyllä ovat, niitä
tuli nähtyä televisiossa Persianlahden kansainvälisten
kovapanosammuntojen yhteydessä... (Silloin ekalla
kerralla, nythän siellä on taas jotain revanssihenkeä...)
--
tts...@cc.hut.fi | Tomi T. Salo | http://www.hut.fi/~ttsalo
In the net, no one will believe you.
Kyosti Huhtala
Jussi Saari wrote:
> Mikään alan asiantuntija en ole, mutta kuvittelisin että Sergein
> jumalattoman jäykkä palautinjousi saattaisi olla ainakin osasyyllinen
> tulinopeuteen...
>
> Jussi
Vaan kun kevyt kk 54:ssä (siinä venäläisessä) on hirmu jäykkä
palautinjousi myös ainakin verrattuna kevyt kk 60:een (siihen
suomalaiseen) ja tämä suomalainen ampuu ~1000 ls/min ja venäläinen ~800
ls/min. Sergein palautinjousi lienee jäykkä, jotta se saisi rynkyn
patruunaa olennaisesti painavamman patruunan liikkeelle.
--
Kyösti
huh...@jyu.fi, http://www.stat.jyu.fi/~huhtala
Aarne Rantala
In article <m33f0kv...@lanttu.tky.hut.fi>, tts...@lanttu.tky.hut.fi (Tomi T. Salo) writes:
CLIP CLIP
|> Ovatko ne lentokonetykitkin moniputkisia? Laivoihin
|> sijoitetut ohjustentorjuntatykit kyllä ovat, niitä
|> tuli nähtyä televisiossa Persianlahden kansainvälisten
|> kovapanosammuntojen yhteydessä... (Silloin ekalla
|> kerralla, nythän siellä on taas jotain revanssihenkeä...)
Yleensa ovat nykymaailmanaikaan: pyoriva rumpu, jossa on 3 - 7
lukkopiippua, joista yhta laukaistaan, edellisen lukkoa avataan ja
seuraavan suljetaan ja lopuista joko vedetaan ammuttua hylsya pois tai
tyonnetaan uutta sisaan. Runkoon ei tarvita aukkoa kuin laukaistavan
piipun kohdalle, loppu voi olla rungon sisassa, joten ilmanvastus on
pieni. Koko hoitoa kaytetaan sahko(tms.)moottorilla, joten vaikka joku
pati ei laukeaisi niin toiminta ei kuitenkaan katkea. Tulinopeutta voi
saataa (tietyissa rajoissa) muutamalla moottorin pyorimisnopeutta.
Yleisin lienee havittajissa kaytettava 20 mm Vulcan, ja raskain on
A-10:n 30 mm GAU-8 (7-piippuinen tykki, tulinopeus max 6000 ls/s,
patruunassa on DU-luoti ja se on pitempi kuin monissa helikoptereissa
kaytetty 30 mm).
--Aarne Rantala
Ossi Turpeinen
Kyosti Huhtala (huh...@jyu.fi) wrote:
Oletetaan, etta kyseessa on siis kaksi kaasutoimista, vyosyottoista sarjatuli-
asetta, jotka ampuvat samaa patruunaa. Laukaisu kummassakin tapahtuu
avoimelta lukolta ilman erillista iskuvasaraa.
Peraytymisliikkeen nopeuteen vaikuttanevat:
-Kaasukanavan sijoitus: Mita korkeampi paine piipussa on luodin ohittaessa
kaasukanavan, sita nopeammin luisti peraytyy. Mita taaempana kanava on,
sita korkeampi on painekin. Jos piippu jatkuu kanavan jalkeen pitkaan,
kiihdyttaa se luistia entisestaan. (muistaakseni kk/62:n kaasukanava on
melko takana vrt esim rk/62:een)
-Kaasukanavan koko: Iso reika paastaa enemman kaasua mannalle. Joissakin
konekivaareissa on saadettava kaasukanava, jos ase on likainen tai kaytetaan
heikkotehoisempia patruunoita, voidaan kayttaa isompaa reikaa. Talloin lataus-
liike voimistuu.
-Kaasukammion mitat: Mita pidempi kaasukammio on ennen kuin kaasut paasevat
pihalle, sita kauemmin kaasut ehtivat kiihdyttaa luistia.
-Liikkuvien osien massa: Kevyet liikkuvat liukkaammin.
-Lukitustapa?
-Latausliikkeen pituus: "Turhaa liiketta?" Minkalaiseen esteeseen liikkuvat
pysahtyvat? Esim Ultimaxissa liikkuvat eivat "kolahda" rungon takaseinaan
ollenkaan, vaan palautinjousi kuolettaa peraantymisliikkeen jo matkalla.
Tasta on seurauksena pehmea ja helposti hallittava rekyyli.
-Vyonsiirtojarjestelma?
-Kitkapinnat?
-Auringon pilkut?
-Telekinesia?
Luulisi, etta jaykan jousen peraantymisvastus saataisiin helposti kumottua
kaasujarjestelman saadolla. Talloin jaykka jousi palauttaa lukon myos
nopeammin => suurempi tulinopeus.
Pitaa myos muistaa, etta patruunapesan lukitus ei saa aueta ennen kuin
pesapaine on laskenut turvalliselle tasolle.
Kaasukayttoinen ase on periaatteessa yksinkertainen, mutta sen suunnitteluun
kulunee melkoisesti aikaa ja tupakkia verrattuna esim. massasulkuiseen.
Massasulkuisessahan tulinopeutta saadellan lahinna lukon massalla ja
palautinjousen jaykkyydella. Kevyt lukko ja jaykka jousi => suuri tulinopeus,
raskas lukko ja loysa jousi => pieni tulinopeus. Vai mita sanotte?
Oliko tuossa nyt mitaan jarkea?
Ossi Turpeinen
k98...@vitech.fi
Mika Jalava
In article <519ut2$9...@oravannahka.Helsinki.FI>,
Roope J Lehto <rjl...@cc.Helsinki.FI> wrote:
>Ihan mielenkiinnosta: mahtaako haavamekanismi muuttua, jos luoti joutuu
>ensin lapaisemaan kevyet suojaliivit / lautaseinan / muuta vastaavaa?
Heh, taas keksit tekemistä seuraavalle ratareissulle... Pitääpä
kokeilla. Liivejä nyt ei ole varaa hankkia tuhottaviksi mutta lautaa
kyllä.
Arvailua sitten seuraavaksi. Jos luoti läpäisee ensin jotain
suhteellisen pienen vastuksen aiheuttavaa (lautaseinän, risukkoa tms.)
niin se hyvin todennäköisesti alkaa pyöriä muutenkin kuin
pituusakselin suunnassa. Tällöin se voi jo osuessaan olla poikittain,
mikä aiheuttanee sen, että haavasta tulee lyhyt mutta laaja (energia
siirtyy nopeasti kohteeseen). Läpäisy kohteessa jää heikoksi.
Suojaliivit ainakin mikäli merkittävästi hidastavat kyseessä olevan
kaliiperin luotia todennäköisesti lähinnä pienentävät osumaenergiaa
varsinaisessa kohteessa. Tällä voi olla merkitystä, jos nopeus laskee
juuri jonkin kriittisen rajan alle. Toisaalta luoti voi alkaa pyöriä
aiemmin kuin pelkkään kudokseen osuessaan, jolloin vamma
laajenee. Sillä ei ei kyllä ole vapaata lentomatkaa liivien jälkeen,
joten enpä osaa sanoa lisääkö liivien läpäisy pyörimisherkkyyttä,
luultavasti kyllä jo siksikin että luoti deformoituu jonkin verran
läpäisyn aikana. Jos luoti pirstoutuu liivien läpäisyn aikana tai heti
sen jälkeen, voi tuloksena olla hankala monen sirpaleen aiheuttama
haava.
Ja sitten ihan pelkkää kuulopuhetta (edellinenkin lähinnä arvailua, en
todellakaan ole kokeillut liivien läpi ampumista, lautojen ja
risujenkin läpi on tullut ammuttua vain pahvitauluja ja niissä on
usein ollut poikittaisia osumia). Kevyet kevlar-suojaliivit ilman
erityisiä lisälevyjä eivät paljon auta pienikaliiperisia nopeita
luoteja vastaan. On kuulemma ammuttu useammista liiveistä kerralla
läpi mm. .223:lla ja .22-250:llä.
Mika
Roope J Lehto
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
: Ja sitten ihan pelkkää kuulopuhetta (edellinenkin lähinnä arvailua, en
: todellakaan ole kokeillut liivien läpi ampumista, lautojen ja
: risujenkin läpi on tullut ammuttua vain pahvitauluja ja niissä on
: usein ollut poikittaisia osumia). Kevyet kevlar-suojaliivit ilman
: erityisiä lisälevyjä eivät paljon auta pienikaliiperisia nopeita
: luoteja vastaan. On kuulemma ammuttu useammista liiveistä kerralla
: läpi mm. .223:lla ja .22-250:llä.
Sehan on selva, kevyet liivit on tarkoitettu pistoolikaliiperiten
luotien pysayttamiseen. Eivat ne mitaan kivaarin osumia kesta.
Aarne Rantala
In article <51p5qn$6...@ed4.vitech.fi>, k98...@vitech.fi (Ossi Turpeinen) writes:
Ansiokas kaasutoimisten kasittely jatetty pois . .
|> Massasulkuisessahan tulinopeutta saadellan lahinna lukon massalla ja
|> palautinjousen jaykkyydella. Kevyt lukko ja jaykka jousi => suuri tulinopeus,
|> raskas lukko ja loysa jousi => pieni tulinopeus. Vai mita sanotte?
Muutamassa massasulkuisessa (lienee kayttokelpoinen myos muissa ?)
on kaytetty jonkinlaista 'viivastajaa' pitamassa lukkoa hetki takana
ennenkuin se paastetaan palautumaan eteen:
Tsekkilaisen Scorpionin lukko jaa peraydyttyaan pidakkeeseen kiinni,
mutta samalla kahvassa oleva jousitettu paino isketaan liikkeelle.
Aikanaan jousi palauttaa sen, jolloin se iskee pidakkeen irti ja
paastaa lukon eteen (*). (Muistaakseni ?) Etela-afrikkalaisessa IDW:ssa
(vahan Ukkomauserin nakoinen, mutta painava - 3 kg) on muuten vastaava
mekanismi, mutta pidaketta ohjataan sahkoisesti, joten tulinopeus
on melko vapaasti saadettavissa - en tieda miten kay kun patteri
tyhjenee (hyvassa lykyssa ase muuttuu puolimaatiksi, huonossa tulinopeus
nousee 'luonnolliseen' 1300 ls/min eli sarjan viimeinen pati lajahtaa
operaattorin omaan otsaan ..).
Kummassakin tapauksessa siis yritettiin hillita tulinopeutta, ja
siten parantaa (pienikokoisen) aseen hallittavuutta lisaamatta
aseen massaa raskaalla lukolla.
(*) Toiminta saattoi olla viela yhta tai kahta vaihetta monimutkaisempi
(katsokoon Ezell'ista keta kiinnostaa) mutta eikohan perusperiaate
tuostakin selvinnyt.
--Aarne Rantala
Aarne Rantala
In article <HMR.96Se...@mono.cs.tut.fi>, h...@mono.cs.tut.fi (Heiko M. Romu (Grrr...)) writes:
|>
|> In article <51mmbd$8...@lilja.vtt.fi> a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne Rantala) writes:
|>
|> > pieni. Koko hoitoa kaytetaan sahko(tms.)moottorilla, joten vaikka joku
|> > pati ei laukeaisi niin toiminta ei kuitenkaan katkea. Tulinopeutta voi
|>
|> ns. jälkisytytys patruunan lähtiessä ketjussa. Todennäköisesti tähän
|> on jotenkin varauduttu, vai lähdetäänkö siitä että todennäköisyys on
|> niin pieni ettei kannata? Luulisi 30-millisen räjähdyksen jossakin A-10:n
|> sisätiloissa haittaavan menoa oleellisesti, mutta..?
No ei siita ainakaan hyotya ole . .
Ajopanoksen palaminen patruunapesan (ja piipun) ulkopuolella on vahan
tylsa juttu - onneksi kylla paineen laskeminen heti kranaatin irrottua
hillinnee jonkin verran. Kyseessa ei kuitenkaan (yleensa) ole mikaan
detonaatio, joten ylimaaraisten paineiden ohjaaminen ulos auttaa
melkoisesti.
Itse kranaatissa on yleensa sellainen sytytin, ettei se laukea, jollei
sita ole ensin voimakkaasti kiihdytetty (oikeaan suuntaan) ja samalla
pyoritetty varsin kovasti. Suurimmaksi osaksi umpi-DU:ta olevan
panssariammuksen sytytyspanos ei ole kovin hienon sytyttimen takana,
mutta ei sen tehokaan niin suuri ole.
Siis vaarallinen, mutta ei valttamatta kohtalokas juttu.
--Aarne Rantala
Aarne Rantala
In article <51p5qn$6...@ed4.vitech.fi>, k98...@vitech.fi (Ossi Turpeinen) writes:
Ansiokas kaasutoimisten kasittely jatetty pois . .
|> Massasulkuisessahan tulinopeutta saadellan lahinna lukon massalla ja
|> palautinjousen jaykkyydella. Kevyt lukko ja jaykka jousi => suuri tulinopeus,
|> raskas lukko ja loysa jousi => pieni tulinopeus. Vai mita sanotte?
Muutamassa massasulkuisessa (lienee kayttokelpoinen myos muissa ?)
on kaytetty jonkinlaista 'viivastajaa' pitamassa lukkoa hetki takana
ennenkuin se paastetaan palautumaan eteen:
Tsekkilaisen Scorpionin lukko jaa peraydyttyaan pidakkeeseen kiinni,
mutta samalla kahvassa oleva jousitettu paino isketaan liikkeelle.
Aikanaan jousi palauttaa sen, jolloin se iskee pidakkeen irti ja
paastaa lukon eteen. Englantilaisessa Bushman IDW:ssa (vahan
Ukkomauserin nakoinen, mutta painava - 2.9 kg) on muuten vastaava
mekanismi, mutta pidaketta ohjataan sahkoisesti, joten tulinopeus
on melko vapaasti saadettavissa - en tieda miten kay kun patteri
tyhjenee (hyvassa lykyssa ase muuttuu puolimaatiksi, huonossa tulinopeus
nousee 'luonnolliseen' 1400 ls/min eli sarjan viimeinen pati lajahtaa
operaattorin omaan otsaan ..).
Kummassakin tapauksessa siis yritettiin hillita tulinopeutta, ja
siten parantaa (pienikokoisen) aseen hallittavuutta lisaamatta
aseen massaa raskaalla lukolla.
--Aarne Rantala
Heiko M. Romu (Grrr...)
In article <50ond6$n...@ahti.hut.fi> mja...@ahti.hut.fi (Mika Jalava) writes:
> No ei se tietty käytännöllinen idea olekaan (siis sekä kiristämällä
> että löysäämällä räjähtävä putkimiina). Mutta eikö miinoitteen
Hmm... jokainen pioneeri tekee tuollaisen tavallisestakin miinasta,
kumilankaa on aina mukana. Enpa muista, onko tuollainen virallisesti
sallittua, mutta ainakin suluteselosteeseen pitaa merkita "spesiaalit"
ratkaisut. Sota-aikana tehtiin _aika_ mielikuvituksellisia ansoitteita..
HMR
Heiko M. Romu (Grrr...)
In article <51mmbd$8...@lilja.vtt.fi> a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne Rantala) writes:
> pieni. Koko hoitoa kaytetaan sahko(tms.)moottorilla, joten vaikka joku
> pati ei laukeaisi niin toiminta ei kuitenkaan katkea. Tulinopeutta voi
Jeps. Vaan olisi mielenkiintoista tietää, millaisia ongelmia aiheuttaa
ns. jälkisytytys patruunan lähtiessä ketjussa. Todennäköisesti tähän
on jotenkin varauduttu, vai lähdetäänkö siitä että todennäköisyys on
niin pieni ettei kannata? Luulisi 30-millisen räjähdyksen jossakin A-10:n
sisätiloissa haittaavan menoa oleellisesti, mutta..?
HMR
Aarne Rantala
In article <51tr80$q...@lilja.vtt.fi>, a...@hemuli.tte.vtt.fi (Aarne Rantala) writes:
|> .. Suurimmaksi osaksi umpi-DU:ta olevan
|> panssariammuksen sytytyspanos ei ole kovin hienon sytyttimen takana,
|> mutta ei sen tehokaan niin suuri ole.
Eh - ei pitaisi kirjoitella liian hataisesti - siis DU ei pyroforisena
mitaan sytytyspanoksia tarvitse, mutta wolframiluodin peraoasassa tapaa
olla jotain 'kipinoivaa', etta polttoaine/rikkoituneista hylsyista
valunut ruuti/mika tahansa muu palava kohteen sisalla saadaan syttymaan.
--Aarne Rantala
Ossi Turpeinen
Aarne Rantala (a...@hemuli.tte.vtt.fi) wrote:
: Muutamassa massasulkuisessa (lienee kayttokelpoinen myos muissa ?)
: on kaytetty jonkinlaista 'viivastajaa' pitamassa lukkoa hetki takana
: ennenkuin se paastetaan palautumaan eteen:
: Tsekkilaisen Scorpionin lukko jaa peraydyttyaan pidakkeeseen kiinni,
: mutta samalla kahvassa oleva jousitettu paino isketaan liikkeelle.
: Aikanaan jousi palauttaa sen, jolloin se iskee pidakkeen irti ja
: paastaa lukon eteen. Englantilaisessa Bushman IDW:ssa (vahan
: Ukkomauserin nakoinen, mutta painava - 2.9 kg) on muuten vastaava
: mekanismi, mutta pidaketta ohjataan sahkoisesti, joten tulinopeus
: on melko vapaasti saadettavissa - en tieda miten kay kun patteri
: tyhjenee (hyvassa lykyssa ase muuttuu puolimaatiksi, huonossa tulinopeus
: nousee 'luonnolliseen' 1400 ls/min eli sarjan viimeinen pati lajahtaa
: operaattorin omaan otsaan ..).
: Kummassakin tapauksessa siis yritettiin hillita tulinopeutta, ja
: siten parantaa (pienikokoisen) aseen hallittavuutta lisaamatta
: aseen massaa raskaalla lukolla.
: --Aarne Rantala
Olet oikeassa. Massasulkuun liitetaan usein erilaisia hidastus-
jarjestelmia tulinopeuden laskemiseksi. Erikseen ovat rulla-
(H&K/CETME) tai kaasuhidasteiset (H&K, Steyr) massasulut,
joissa hidastusta kaytetaan estamaan lukon aukeaminen korkea-
paineisena.
Turhaa kikkailua...
Olihan jo Suomi-konepistoolin ja Lahti-Saloranta-pikakivaarin
prototyypeissa saadettava ilmajarru. Eika tarvittu pattereita.
OT
Osmo Ronkanen
In article <52ae0h$9...@ed4.vitech.fi>, Ossi Turpeinen <k98...@vitech.fi> wrote:
>: Tsekkilaisen Scorpionin lukko jaa peraydyttyaan pidakkeeseen kiinni,
>: mutta samalla kahvassa oleva jousitettu paino isketaan liikkeelle.
>: Aikanaan jousi palauttaa sen, jolloin se iskee pidakkeen irti ja
>: paastaa lukon eteen. Englantilaisessa Bushman IDW:ssa (vahan
>: Ukkomauserin nakoinen, mutta painava - 2.9 kg) on muuten vastaava
>: mekanismi, mutta pidaketta ohjataan sahkoisesti, joten tulinopeus
>: on melko vapaasti saadettavissa - en tieda miten kay kun patteri
>: tyhjenee (hyvassa lykyssa ase muuttuu puolimaatiksi, huonossa tulinopeus
>: nousee 'luonnolliseen' 1400 ls/min eli sarjan viimeinen pati lajahtaa
>: operaattorin omaan otsaan ..).
>
>: Kummassakin tapauksessa siis yritettiin hillita tulinopeutta, ja
>: siten parantaa (pienikokoisen) aseen hallittavuutta lisaamatta
>: aseen massaa raskaalla lukolla.
>
>
>: --Aarne Rantala
>
>Turhaa kikkailua...
>Olihan jo Suomi-konepistoolin ja Lahti-Saloranta-pikakivaarin
>prototyypeissa saadettava ilmajarru. Eika tarvittu pattereita.
>
Bushmanin ideana on käsittääkseni, että tulinopeus säädetään
elektronisesti (automaattisesti) vastaamaan aseen ominaistaajuutta,
jolloin siitä tulee erityisen vakaa.
Osmo
vha...@cc.helsinki.fi
In article <50uunm$e...@myntti.helsinki.fi>,
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>Poistit sopivasti seuraavan virkkeen: "Erittäin pahaksi aseeksi
>mainittiin Kalashnikov." 7.62x39 patruunan luoti ei missään nimessä
>aiheuta pahempia haavoja, kuin normaali kiväärin luoti. Tosin kun
>kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
>vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
Itse päivystäessäni komppaniaa varuskunnan päivystäjää ammuttiin
naapurikomppaniassa suomalaisella rynkyllä perseeseen, ei kuitenkaan
luuhun.
Lihaa kuulemma leikattiin aimo kimpale pois vaikka luoti meni siististi
läpi.. ilmeisesti energiaa riittää ainakin lähietäisyydeltä.
VesA
Osmo Ronkanen
In article <52ka5v$e...@alca.helsinki.fi>, <Vesa....@Helsinki.FI> wrote:
>In article <50uunm$e...@myntti.helsinki.fi>,
>Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>
>>Poistit sopivasti seuraavan virkkeen: "Erittäin pahaksi aseeksi
>>mainittiin Kalashnikov." 7.62x39 patruunan luoti ei missään nimessä
>>aiheuta pahempia haavoja, kuin normaali kiväärin luoti. Tosin kun
>>kuvattiin luotien teknistä puolta ja sitä, miksi ne ovat niin
>>vaarallisia, puhuttiin 5.56 millisistä.
>
>Itse päivystäessäni komppaniaa varuskunnan päivystäjää ammuttiin
>naapurikomppaniassa suomalaisella rynkyllä perseeseen, ei kuitenkaan
>luuhun.
>
Noin vain ammuttiin perseeseen. Ei meillä sentään tollaista tehty.
>Lihaa kuulemma leikattiin aimo kimpale pois vaikka luoti meni siististi
>läpi.. ilmeisesti energiaa riittää ainakin lähietäisyydeltä.
>
>VesA
Osmo
vha...@cc.helsinki.fi
In article <52lojb$n...@kruuna.helsinki.fi>,
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>>Itse päivystäessäni komppaniaa varuskunnan päivystäjää ammuttiin
>>naapurikomppaniassa suomalaisella rynkyllä perseeseen, ei kuitenkaan
>>luuhun.
>>
>
>Noin vain ammuttiin perseeseen. Ei meillä sentään tollaista tehty.
No silloin kauan sitten ase oli henkilökohtainen varuste jota pidettiin
kaapissa ja paukkuja sai ampumaradalta tarpeen mukaan.
Ammuttiin niillä muutakin kuin luutnantteja, mutta ei sentään elollista.
Tapauksen jälkeen käytäville tuli telineet aika pikana ja ampumaradallakin
alettiin vähän vahtia niitä a-tarvikkeita.
VesA
Mika Jalava
In article <52tiif$5...@ed4.vitech.fi>, Ossi Turpeinen <k98...@vitech.fi> wrote:
>Kyllahan 7,62x39:ssa energiaa riittaa ainakin verrattuna 5.56x45:een.
>Vai minkahan takia 7.62x39:lla saa ampua peuraa, mutta .223 on lahinna
>lintupyssy?
Liikemäärä, ei energia. Ei 7.62x39:n energia ole mitenkään mahdottoman
paljon isompi kuin .223:n (latauksesta riippuen .223 voi olla jopa
tehokkaampi energialla mitattuna), mutta liikemäärä on. Ei mulla tässä
mitään taulukoita ole, mutta esim.
3.6 g luoti 950 m/s nopeudella -> E0 = 1625 J, I = 3.42 kgm/s
3.2 g luoti 1050 m/s nopeudella -> E0 = 1764 J, I = 3.36 kgm/s
8 g luoti 720 m/s nopeudella -> E0 = 2074 J, I = 5.76 kgm/s
Nuo paino- ja nopeusarvot ovat ihan hatusta, mutta melko lähellä
mainittujen kaliiperien tietoja. Ero liikemäärässä (yksiköt kgm/s) on
huomattavan paljon suurempi kuin liike-energiassa. Jos laitetaan
3.2-grammaiseen luotiin vauhtia niin paljon, että saadaan energiaksi
sama kuin 8-grammaisessa 7.62-millisessä, tullaan tulokseen:
3.2 g luoti 1139 m/s nopeudella -> E0 = 2074 J, I = 3.64 kgm/s
Eli mitä raskaammalla luodilla tietty energiamäärä saavutetaan
(jolloin tietenkin nopeus jää alhaisemmaksi), sitä suurempi on
liikemäärä. Energian ja liikemäärän merkityksestä maaliballistisissa
ominaisuuksissa kinastellaan loputtomiin, joten arviot noiden lukujen
merkityksestä jätän tekemättä. Sen verran voin sanoa että mieluummin
ampuisin isoa eläintä luodilla, jolla on riittävästi molempia :-)
Mika
Ossi Turpeinen
vha...@cc.helsinki.fi wrote:
: Itse päivystäessäni komppaniaa varuskunnan päivystäjää ammuttiin
: naapurikomppaniassa suomalaisella rynkyllä perseeseen, ei kuitenkaan
: luuhun.
rankkaa...
: Lihaa kuulemma leikattiin aimo kimpale pois vaikka luoti meni siististi
: läpi.. ilmeisesti energiaa riittää ainakin lähietäisyydeltä.
Kyllahan 7,62x39:ssa energiaa riittaa ainakin verrattuna 5.56x45:een.
Vai minkahan takia 7.62x39:lla saa ampua peuraa, mutta .223 on lahinna
lintupyssy?
No, molemmat lienevat ihan riittavia kaksijalkaiseen riistaan...
Ossi Turpeinen
Osmo Ronkanen
>
>: Itse päivystäessäni komppaniaa varuskunnan päivystäjää ammuttiin
>: naapurikomppaniassa suomalaisella rynkyllä perseeseen, ei kuitenkaan
>: luuhun.
>
>rankkaa...
>
>: Lihaa kuulemma leikattiin aimo kimpale pois vaikka luoti meni siististi
>: läpi.. ilmeisesti energiaa riittää ainakin lähietäisyydeltä.
>
>Kyllahan 7,62x39:ssa energiaa riittaa ainakin verrattuna 5.56x45:een.
>Vai minkahan takia 7.62x39:lla saa ampua peuraa, mutta .223 on lahinna
>lintupyssy?
Eikö peura vaadi vähintään 8 gramman luodin ja E100 >= 1700J.
Käsittääkseni 7.62x39 jää normaalilatauksilla hieman alle ton 1700J
(n.1500-1600J). Hieman stydimmällä lataukella homma voisi onnistua.
Kyllähän salametsästäjät Afrikassa kaatavat Kalashnikovilla norsuja ja
sarvikuonojakin.
>
>No, molemmat lienevat ihan riittavia kaksijalkaiseen riistaan...
>
>
>Ossi Turpeinen
>
Osmo