Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Tuima-luokan kohtalo?

220 views
Skip to first unread message

Tumppi

unread,
Jul 22, 2003, 8:13:40 AM7/22/03
to
Osaisiko joku viime aikoina laivastossa palvellut tai muuten asioiden
kanssa aktiivisemmin tekemisissä oleva valottaa uteliaalle, että mikä on
Tuima-luokan entisten ohjusveneiden, sittemmin miinaveneiden kohtalo ja
nykytila?
Käsittääkseni ainakin osa niistä on poistettu käytöstä ja Tuulihan
joutui jo luovuttamaan nimensäkin ilmatyynyalukselle. Neljähän noita
oli: Tuima, Tuuli, Tuisku ja Tyrsky.
Tiedot puolustusvoimien www-sivuilla ovat hieman epämääräisiä. Sivulla
http://www.mil.fi/joukot/merive/peru_numerotietoja.html kerrotaan kahden
Tuima-lkan veneen kuuluvan vahvuuteen, mutta toisaalta sivulla
http://www.mil.fi/joukot/merive/toim_kalusto.html niitä ei enää löydy.
Myöskään joukko-osastojen omilla sivuilla niitä ei enää mainita.
Ovatko nuo jo pistetty naulatehtaan raaka-aineiksi, vai vieläkö lepäävät
jossain Upinniemen tai Pansion poukamassa mahdollista (ja onneksi
epätodennäköistä) kriisikäyttöä odotellen?
Täytyy myöntää, että tuntuu jollain kummallisella tavalla hieman
haikealta, kun kalustoa, joka oli omana palvelusaikanani (90-luvun
puolivälissä) vielä aktiivikäytössä, poistetaan kovaa vauhtia. Täysin
ymmärrettäväähän se on toki, monet alukset kun olivat jo silloin
auttamatta vanhentuneita. Nythän ovat poistuneet silloisesta
alusvahvuudesta ainakin Turunmaa-lka, vartioveneet (Ruissalo-lka),
ilmeisesti Tuima-lka ja sekalainen määrä muita vähäpätöisempiä
apualuksia yms.
Samoin, jos joku tietää, miten kävi ohjuslautta Iskun, niin olisin
kiinnostunut. Iskuhan oli 70-luvun alussa rakennettu kotimainen
ohjusveneproto, jolle asennettiin samat Neuvostovalmisteiset ohjukset
kuin Tuima-lkassa oli aikanaan. Vielä omana palvelusaikanani liikkui
huhuja, että Iskulla olisi silloin ajeltu Pansion lähettyvillä, mutta en
kyllä koskaan onnistunut sitä näkemään.

Sinänsä kehityksen suunta on varmasti oikea ja on hyvä, että
ikääntynyttä aluskalustoa on pystytty modernisoimaan ja uusimaan.
Samalla on kuitenkin myös harmillista, että yhä harvempi varusmies
pääsee kokemaan laivapalveluksen, koska uudet alukset ovat yhä
teknisempiä ja käyttöä varusmiehille ei juurikaan niissä enää ole.
Samoin reserviläisten mahdollisuudet päästä kertausharjoituksiin
alusyksiköihin pienenevät entisestään.

-Tumppi

Tero P. Mustalahti

unread,
Jul 22, 2003, 9:43:19 AM7/22/03
to
Tumppi wrote:

> Iskuhan oli 70-luvun alussa rakennettu kotimainen
> ohjusveneproto, jolle asennettiin samat Neuvostovalmisteiset ohjukset
> kuin Tuima-lkassa oli aikanaan. Vielä omana palvelusaikanani liikkui
> huhuja, että Iskulla olisi silloin ajeltu Pansion lähettyvillä, mutta en
> kyllä koskaan onnistunut sitä näkemään.

Tuskin on enää vahvuuksissa, koska ainakin se ohjusjärjestelmä on täysin
vanhentunut nykykäsityksen mukaan. Vähän epäilen tuota huhuakin, että
edes 1990-luvun puolivälissä olisi enää sillä ajeltu.

> Sinänsä kehityksen suunta on varmasti oikea ja on hyvä, että
> ikääntynyttä aluskalustoa on pystytty modernisoimaan ja uusimaan.
> Samalla on kuitenkin myös harmillista, että yhä harvempi varusmies
> pääsee kokemaan laivapalveluksen, koska uudet alukset ovat yhä
> teknisempiä ja käyttöä varusmiehille ei juurikaan niissä enää ole.
> Samoin reserviläisten mahdollisuudet päästä kertausharjoituksiin
> alusyksiköihin pienenevät entisestään.

Merivoimat muuttunee laivojen suhteen käytännössä täysin
ammattilaispohjaiseksi seuraavan 20 vuoden kuluessa. Jos varusmiehiä
halutaan pitää mukana, niin se tulee tapahtumaan keinotekoisesti ja
ilman todellista tarvetta. Tämä on teknistymisen edetessä aika lailla
väistämätöntä niin osaamisen suhteen kuin siinä mielessä, että uudemmat
alukset vaativat entistä pienemmät miehistöt. Myös rt muuttunee yhä
enemmän kantapeikkojen hommiksi sitä mukaan kuin kiinteitä linnakkeita
korvataan erilaisilla ohjuksilla, vaikka sillä puolella varmaan aika
paljon säilyy varusmiehiäkin ainakin niin kauan kuin liikkuva rt on
varustettu vedettävällä tykistöllä.


Tero P. Mustalahti

JV

unread,
Jul 22, 2003, 10:07:48 AM7/22/03
to

"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> wrote in message
news:bfjf1o$1rej$1...@bowmore.utu.fi...
Kyllähän siellä kannattaa pari kokkia pitää ilmaisena työvoimana.
-Jyrki


Tero P. Mustalahti

unread,
Jul 22, 2003, 10:07:27 AM7/22/03
to
JV wrote:

> Kyllähän siellä kannattaa pari kokkia pitää ilmaisena työvoimana.

Hmm, onko merivoimilla joku sellainen systeemi sovittuna, että se saa
kaikki soppamies-wannabet varusmiehistä päältä kokeiksi ;-)


Tero P. Mustalahti


Tumppi

unread,
Jul 22, 2003, 12:12:29 PM7/22/03
to

Eipä taida olla, tai ei ainakaan ennen ollut. Ainakin omasta
saapumiserästäni määrättiin laivakokeiksi sellaisiakin miehiä, jotka
hädin tuskin osasivat perunat keittää, eivätkä kaikki kokeiksi valitut
tiettävästi erityisemmin edes hinkuneet siihen hommaan. Noo, tekemällä
oppii ruokaakin laittamaan. Kyllä joukossa toki oli niitäkin, jotka
olivat keittiöhommia työkseen tehneet ja/tai saaneet alan koulutuksen.

-Tumppi


Matti Raustia

unread,
Jul 22, 2003, 12:04:36 PM7/22/03
to

Ohjusvene Helsingillä oli värvätty kersantti (vai oliko se ylik) pääkokkina
ja varusveijari apulaisena toissasyksynä. Eivät ilmeisesti luota pelkästään
varusmiehiin...

matti


--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle

Jani

unread,
Jul 22, 2003, 1:26:32 PM7/22/03
to

"Tumppi" <tuo...@mail.com> kirjoitti viestissä
news:bfj9pk$8i9$1...@nyytiset.pp.htv.fi...

> mikä on Tuima-luokan kohtalo

Valistunut arvaus: naulatehtaalla. Sinänsä Suomalaisen insinöörityön
mestarinäyte kun veneet muutettiin oston jälkeen suomalaiseen käyttöön
sopiviksi ja pysyivät ajokunnossa yli 20 vuotta. OSA II -luokan veneet
rakennettiin NL:n oppien mukaan lähes kertakäyttöisiksi, Suomessa ne
otettiin kuitenkin ihan normaaliin partiokäyttöön.

Kun Suomelle tarjoutui tilausuus ostaa 4 venettä edullisesti niin ne
läpikävivät aika mittavan remontin. Koneet uusittiin ja yksi kolmesta
56 -sylinterisestä tähtimoottorista jätettiin kokonaan pois, sekä
sisustus uusittiin kuulemma täysin.

Tuimista puuttui muutamia länsimaisia turhanpäiväisyyksiä, kuten esim
moottorien tyhjäkäynti. Veneen ohjastaminen laituriin olikin jokaisen
merikadetin painajainen :-) Upinniemen ja Pansion laitureista löytyykin
lovia jotka ovat syntyneet kun Tuimalla on tultu laituriin liian
jyrkässä kulmassa.

> Vielä omana palvelusaikanani liikkui huhuja, että Iskulla
> olisi silloin ajeltu Pansion lähettyvillä,

Ainakin 91-92 se oli kovassa ajossa koko purjehduskauden. Ohjuksia siinä
ei ollut enää kiinni, vaan se oli testiajossa, eli hinasi perässään mitä
erilaisimpia vimpaimia. Miehistönä oli muistaakseni kadetteja, pari
kapiaista ja kaksi varusmieskokkia.

> kyllä koskaan onnistunut sitä näkemään.

Aika hurja ilmestys kun sattui vastaan jossakin kapeammalla väylällä.
Koska alus oli varsinaisesti melkein tasapohjainen lautta, niin sen
peräaallot olivat suhteettoman suuret aluksen kokoon nähden. Tähystäjien
piti olla todella tarkkana mökkien suhteen, muuten peräaalto heitätti
rannalle veneet ja laiturit.

> on kuitenkin myös harmillista, että yhä harvempi varusmies
> pääsee kokemaan laivapalveluksen, koska uudet alukset ovat yhä

> teknisempiäja käyttöä varusmiehille ei juurikaan niissä enää ole.

Totta. Ainakin itselleni eli täydelliselle maakravulle laivapalvelus oli
ihan mukava elämys. Ja R -luokan paateilla varusmiehenä pääsi
merivahdissa tekemään muutakin kuin pyörittämään ruoria.

--
Jani Hanka

Tumppi

unread,
Jul 22, 2003, 2:41:49 PM7/22/03
to
Jani wrote:
> "Tumppi" <tuo...@mail.com> kirjoitti viestissä
> news:bfj9pk$8i9$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
>
>>mikä on Tuima-luokan kohtalo
>
>
> Valistunut arvaus: naulatehtaalla. Sinänsä Suomalaisen insinöörityön
> mestarinäyte kun veneet muutettiin oston jälkeen suomalaiseen käyttöön
> sopiviksi ja pysyivät ajokunnossa yli 20 vuotta. OSA II -luokan veneet
> rakennettiin NL:n oppien mukaan lähes kertakäyttöisiksi, Suomessa ne
> otettiin kuitenkin ihan normaaliin partiokäyttöön.
>

Naulatehtaallahan nuo luultavasti tosiaan jo ovat. Tai ainakin kaksi,
mikäli Tornin nettisivujen kalustoluettelo on ajan tasalla.
On totta, että Tuima-lkaa, eli alun perin OSA II:ta ei ollut taatusti
ajateltu niin pitkäaikaiseen käyttöön kuin mitä niitä Suomessa
käytettiin. Siinä mielessä ne kyllä palvelivat täällä kunnioitettavan
pitkään. Tiettävästi kaikissa muissa maissa, joissa OSA-II oli käytössä
ne poistettiin jo ennen Suomea.

> Kun Suomelle tarjoutui tilausuus ostaa 4 venettä edullisesti niin ne
> läpikävivät aika mittavan remontin. Koneet uusittiin ja yksi kolmesta
> 56 -sylinterisestä tähtimoottorista jätettiin kokonaan pois, sekä
> sisustus uusittiin kuulemma täysin.
>

En ole Tuima-lkalla palvellut, mutta olen tähän saakka ollut siinä
uskossa, että kahdesta (tietääkseni Tuima ja Tuuli) oli otettu se kolmas
kone pois, mutta kahdessa muussa olisi ollut kolme konetta jäljellä,
kuten alkuperäisissäkin ja siten huippunopeus myös n. 10 solmua suurempi.

> Tuimista puuttui muutamia länsimaisia turhanpäiväisyyksiä, kuten esim
> moottorien tyhjäkäynti. Veneen ohjastaminen laituriin olikin jokaisen
> merikadetin painajainen :-) Upinniemen ja Pansion laitureista löytyykin
> lovia jotka ovat syntyneet kun Tuimalla on tultu laituriin liian
> jyrkässä kulmassa.
>

Juu, tuon kuulin itsekin aikanaan Tuima-lkalla palvelevilta kavereilta.
Kertoivat myös metelin olleen melkoisen ajon aikana.


>>Vielä omana palvelusaikanani liikkui huhuja, että Iskulla
>>olisi silloin ajeltu Pansion lähettyvillä,
>
>
> Ainakin 91-92 se oli kovassa ajossa koko purjehduskauden. Ohjuksia siinä
> ei ollut enää kiinni, vaan se oli testiajossa, eli hinasi perässään mitä
> erilaisimpia vimpaimia. Miehistönä oli muistaakseni kadetteja, pari
> kapiaista ja kaksi varusmieskokkia.
>
>

> Aika hurja ilmestys kun sattui vastaan jossakin kapeammalla väylällä.
> Koska alus oli varsinaisesti melkein tasapohjainen lautta, niin sen
> peräaallot olivat suhteettoman suuret aluksen kokoon nähden. Tähystäjien
> piti olla todella tarkkana mökkien suhteen, muuten peräaalto heitätti
> rannalle veneet ja laiturit.
>
>

Samankaltaisia kertomuksia kuulin silloin 90-luvun puolivälin tienoilla
niiltä, jotka olivat Iskun vesillä nähneet. Kuulemma tosiaan
eriskummallinen näky kokonaisuudessaan. Itse en ole nähnyt siitä tosiaan
kuin muutaman kuvan ja pienoismallin.

-Tumppi


Tero P. Mustalahti

unread,
Jul 23, 2003, 3:37:58 AM7/23/03
to
Tumppi wrote:

> Tiettävästi kaikissa muissa maissa, joissa OSA-II oli käytössä
> ne poistettiin jo ennen Suomea.

Onhan noita ainakin muodollisesti vahvuuksissa entisissä NL:n
liittolaisimaissa Euroopan ulkopuolella, samoin kuin Osa-I -veneitä ja
niiden kiinalaisia kopioita. Eri asia on sitten, ovatko ne oikeasti
vielä käyttökunnossa.


Tero P. Mustalahti

Yama

unread,
Jul 24, 2003, 5:43:16 AM7/24/03
to

"Tumppi" <tuo...@mail.com> kirjoitti
viestissä:bfk0hd$c17$1...@nyytiset.pp.htv.fi...

> Naulatehtaallahan nuo luultavasti tosiaan jo ovat. Tai ainakin kaksi,
> mikäli Tornin nettisivujen kalustoluettelo on ajan tasalla.
> On totta, että Tuima-lkaa, eli alun perin OSA II:ta ei ollut taatusti
> ajateltu niin pitkäaikaiseen käyttöön kuin mitä niitä Suomessa
> käytettiin. Siinä mielessä ne kyllä palvelivat täällä kunnioitettavan
> pitkään. Tiettävästi kaikissa muissa maissa, joissa OSA-II oli käytössä
> ne poistettiin jo ennen Suomea.

On niitä maailmalla vielä melko paljonkin (ja OSA-ykkösiäkin on muutama).
Eivät ne ihan niin lyhytikäisiä sentään ole, vaativat vaan jatkuvaa
huoltoa. Suomessa ne pidettiin merivoimien valmiusyksikössä.

> > Kun Suomelle tarjoutui tilausuus ostaa 4 venettä edullisesti niin ne
> > läpikävivät aika mittavan remontin. Koneet uusittiin ja yksi kolmesta
> > 56 -sylinterisestä tähtimoottorista jätettiin kokonaan pois, sekä
> > sisustus uusittiin kuulemma täysin.
>
> En ole Tuima-lkalla palvellut, mutta olen tähän saakka ollut siinä
> uskossa, että kahdesta (tietääkseni Tuima ja Tuuli) oli otettu se kolmas
> kone pois, mutta kahdessa muussa olisi ollut kolme konetta jäljellä,
> kuten alkuperäisissäkin ja siten huippunopeus myös n. 10 solmua
suurempi.

Tuimasta ja Tuulesta poistettiin keskikone ja -potkuriakseli samalla kun
ne modifioitiin miinanlaskijoiksi. Tyrskyyn ja Tuiskuun tehtiin kevyempi
modifikaatio ja niihin jäi 3 konetta. Nämä kaksi on poistettu, ja makaavat
kai satamassa reservissä/riisuttuna ellei ole jo romutettu. Tuima ja Tuuli
lienevät vielä listoilla, mutta tuskin enää kauaa ellei ole jo poistettu.

> > Ainakin 91-92 se oli kovassa ajossa koko purjehduskauden. Ohjuksia
siinä
> > ei ollut enää kiinni, vaan se oli testiajossa, eli hinasi perässään
mitä
> > erilaisimpia vimpaimia. Miehistönä oli muistaakseni kadetteja, pari
> > kapiaista ja kaksi varusmieskokkia.

Ainakin Jane's listaa sen vielä testialuksena (trials craft) ja sen mukaan
aluksesta voidaan tehdä myös miinanlaskija. Ohjuksia siinä ei ole ollut
sitten 80-luvun.

Vaan tietääkö joku onko kevyt nopea vartiovene Hurja vielä listoilla?
Siitähän piti aikoinaan tulla Nuoli-luokan korvaaja mutta tilaus jätettiin
tekemättä.


Mika

unread,
Jul 26, 2003, 7:40:50 AM7/26/03
to

"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> wrote in message news:bfjf1o$1rej$1...@bowmore.utu.fi...
> Tumppi wrote:
>
> > Iskuhan oli 70-luvun alussa rakennettu kotimainen
> > ohjusveneproto, jolle asennettiin samat Neuvostovalmisteiset ohjukset
> > kuin Tuima-lkassa oli aikanaan. Vielä omana palvelusaikanani liikkui
> > huhuja, että Iskulla olisi silloin ajeltu Pansion lähettyvillä, mutta en
> > kyllä koskaan onnistunut sitä näkemään.
>
> Tuskin on enää vahvuuksissa, koska ainakin se ohjusjärjestelmä on täysin
> vanhentunut nykykäsityksen mukaan. Vähän epäilen tuota huhuakin, että
> edes 1990-luvun puolivälissä olisi enää sillä ajeltu.

Isku ajaa vielä tänäänkin ja samannimisenä. Ohjukset poistettiin yli 10 vuotta sitten.

Tumppi

unread,
Jul 26, 2003, 8:59:16 AM7/26/03
to

Mika näköjään myös tiesi kertoa, että Isku olisi tosiaan vielä ajossa.
Hurjan kohtalo kiinnostaisi minuakin. Ainakaan Suomen Sotilaan netistä
löytyvän näytenumeron ( www.suomensotilas.fi/naytenumero/20_23.pdf )
listasta Hurjaa ei löydy. Lista on saatu Merivoimien esikunnasta
keväällä 2002, joten sen perusteella näyttäisi, että Hurja on joutunut
alusten hautausmaalle.


0 new messages