sotilaspistooli
nicholas m?ki
luvattoman sotilaspistoolin hallussapidosta.
Mikä on sotilaspistooli? Onko sille virallista
määrittelyä suomessa? Onko olemassa erikseen
siviilipistoolin määritelmä?
Juha Makkonen
"nicholas m?ki" <nichol...@hotmail.com> wrote in message
news:afce5ed9.03102...@posting.google.com...
Eikös suomalaisten sotilaiden käyttämä pistooli ole 9-millinen FN, jolla ei
osu ladon seinään vaikka olisi sen sisällä... no ehkä osuisi, mutta ei se
silti mikään hyvä pistooli ole.
--
Juha Makkonen
Pekka Siltala
news:afce5ed9.03102...@posting.google.com...
> siviilipistoolin määritelmä?
Ennenvanhaan riitti, että jos pistoolissa oli kiinteät tähtäimet, niin kyseessä
oli sotilasase, johon ei lupia herunut.
Kopio ja jatkot s.h.aseet.
--
Peku
Harri
ei
> osu ladon seinään vaikka olisi sen sisällä... no ehkä osuisi, mutta ei se
> silti mikään hyvä pistooli ole.
Monien mielestä se taas on paras koskaan tehty 9mm pistooli. Ja vissiin myös
laajimmalle levinnein tai eniten käytetty sotilaspistooli maailmassa?
Itse en tietenkään osaa mitään kantaa asiaan ottaa sen kummemmin, kun sattuu
olemaan ainoa kokeilemani pistooli...
Pekka Siltala
"Harri" <cent...@luukku.com> wrote in message
news:bn8vid$mcn$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Monien mielestä se taas on paras koskaan tehty 9mm pistooli. Ja vissiin myös
John Browningin konstruktiolla on senverran ikää, että nykyaikaiset puoliksi
polymeerirunkoiset käsiaseet peittovat FNn helposti kaikkien ominaisuuksien
osalta. Esimerkiksi Waltherin (P99) tai Sig Sauerin (P228) tuotteet ovat tänä
päivänä käytetyimpiä viranomaisten keskuudessa. Toki hengen saa vekka vaikka
makarovilla tai muoviruokailuvälineillä kun oikein yrittää ;-)
> laajimmalle levinnein tai eniten käytetty sotilaspistooli maailmassa?
Onhan high-power toki klassikko, mutta Coltin Government malli 1911 lienee
levinnein vieläkin, ottaen huomioon siitä tehdyt lukemattomat kopiot jne. (ei
vähimpänä rapakon takana ajatus että .45 ACP on se ainoa oikea kaliberi).
--
Peku
Harri
käsiaseita olemassa. Mutta koska FN HP on edelleen niin laajalti käytössä ja
pelittää erinomaisen hyvin, niin kyllä sitä voisi parhaaksikin tituleerata
ihan hyvin.
> Onhan high-power toki klassikko, mutta Coltin Government malli 1911 lienee
> levinnein vieläkin, ottaen huomioon siitä tehdyt lukemattomat kopiot jne.
(ei
> vähimpänä rapakon takana ajatus että .45 ACP on se ainoa oikea kaliberi).
Vähän vaikea uskoa, kun tuo ei tietääkseni ole kovin suosittu kaliiberi
euroopassa ja FN HP:tä ovat ainenkin aikaisemmin käyttäneet vissiin kaikki
entiset brittien siirtomaatkin ja lisäksi vielä aika moni muukin euroopan
valtio.
Yama
"Pekka Siltala" <psilt@.ei.iki.na.spammia.fi.invalid> wrote in message
news:dITlb.500$CE4...@read3.inet.fi...
> "Harri" <cent...@luukku.com> wrote in message
> news:bn8vid$mcn$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Monien mielestä se taas on paras koskaan tehty 9mm pistooli. Ja vissiin
myös
>
> John Browningin konstruktiolla on senverran ikää, että nykyaikaiset
puoliksi
> polymeerirunkoiset käsiaseet peittovat FNn helposti kaikkien
ominaisuuksien
> osalta. Esimerkiksi Waltherin (P99) tai Sig Sauerin (P228) tuotteet ovat
tänä
> päivänä käytetyimpiä viranomaisten keskuudessa. Toki hengen saa vekka
vaikka
> makarovilla tai muoviruokailuvälineillä kun oikein yrittää ;-)
Loppujen lopuksi pistoolitekniikassa on tapahtunut hyvin vähän kehitystä
viimeisen n. 100 vuoden aikana. M1896 Mauser ei tappoteholtaan käytännön
tasolla jää paljoakaan jälkeen viimeisimmästä Berettasta tai
itävaltalaisesta muovi-ihmeestä, vaikka uudemmat pyssyt toki kaikilta
ominaisuuksiltaan parempia ovatkin.
> > laajimmalle levinnein tai eniten käytetty sotilaspistooli maailmassa?
>
> Onhan high-power toki klassikko, mutta Coltin Government malli 1911 lienee
> levinnein vieläkin, ottaen huomioon siitä tehdyt lukemattomat kopiot jne.
(ei
> vähimpänä rapakon takana ajatus että .45 ACP on se ainoa oikea kaliberi).
Enpä oikein usko, Ameriikan ulkopuolella "Koltti" on melko harvinainen peli
sotilaskäytössä ja itse asiassa alkuperäinen tuotantomäärä ei loppujen
lopuksi ollut kovinkaan suuri (onhan niitä toki tehty senkin jälkeen). Eri
versioissa ja lisäosissa mitattuna 1911 varmaan kyllä on kärjessä, rapakon
takana kun pistooli on kaiken Alfa ja Omega ja sitä ei voi näperrellä
liikaa. High-Powerin vaikutus pistoolikehitykseen lienee kuitenkin suurempi
kuin 1911:n. 45ACP on jäänyt marginaalikalipeeriksi.
Ei silti etteikö 1911 olisi hyvin merkittävä pistooli. Melkein kaikki muut
tuon ikäluokan aseet ovat siirtyneet historian lehdille. Tuskinpa kukaan
sotilas tai practical-ampuja edes harkitsisi aseekseen vaikkapa
Parabellumia...
otto
"Juha Makkonen" <juha.m...@pp3.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:CpSlb.249$CE4...@read3.inet.fi...
lähinnä siviilien ja vankien uhkailuun ja teloittamiseen. Taistelussa
pistoolista ei ole muuta kuin moraalista tukea. Elokuvissa asia on sitten
eri. Kivääri jumissa ja samurai syöksymässä kimppuun...........
RVL:n puolella oli ennen S&W ja nyt taitaa olla itävallan muovia.
Pekka Siltala
news:sZVlb.714$CE4...@read3.inet.fi...
> lähinnä siviilien ja vankien uhkailuun ja teloittamiseen. Taistelussa
Suomen armeija varmaan paljonkin terrorisoi siviilejä ja teloittaa vankeja kun nyt
tuli mieleen ..
--
Peku
otto
"Pekka Siltala" <psilt@.ei.iki.na.spammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:dVWlb.774$CE4...@read3.inet.fi...
jotenkin erityisen jaloja jos verrataan muihin armeijoihin. Sota kun on
tilanne jossa ihmisistä löytyy "outoja" piirteitä. Pistooli sodassa, no eipä
tule mieleen yhtään taistelua jossa pistoolilla olisi ollut jotain
merkitystä joten ei sen tarvitse olla mitään parasta laatua jos sitä nyt
edes tarvitsee olla.
(Ei nyt verrata mihinkään kehitysmaa-armeijaan.)
Tero P. Mustalahti
>>Tarkoitin noin yleensä. Enkä usko että suomalaiset olisivat sodassa
>
> jotenkin erityisen jaloja jos verrataan muihin armeijoihin. Sota kun on
> tilanne jossa ihmisistä löytyy "outoja" piirteitä. Pistooli sodassa, no eipä
> tule mieleen yhtään taistelua jossa pistoolilla olisi ollut jotain
> merkitystä joten ei sen tarvitse olla mitään parasta laatua jos sitä nyt
> edes tarvitsee olla.
Sotilaspistoolin pääkäyttötarkoitukset jalkaväessä alunperin:
1. Upseerin henkilökohtainen ase
2. Upseerin symbolinen arvovallan merkki (korvasi miekan muuta kuin
juhlatilanteissa).
3. Huoltohenkilöstön, tykkimiesten, lentäjien yms. itsepuolustusase
Sittemmin kohdat 1. ja 3. ovat aika pitkälle muuttuneet siten, että
taistelutilanteessa ko. henkilöt kantavat useimmiten joko
rynnäkkökivääriä tai joissain maissa konepistoolia.
Nykyisin pistoolin käyttötarkoitus on lähinnä kohta 2. ja lisäksi
joissakin maissa normaalit jalkaväkitaistelijatkin kantavat pistoolia
vara-aseena. Upseeri voi myös joissain tilanteissa joutua "rohkaisemaan"
omia sotilaita pistooli kädessä. Sotilaspistoolin on siis oltava
kevyehkö ja kätevä mutta ehdottomasti luotettava. Sen olisi oltava myös
riittävän tehokas, että sillä voisi olettaa pysäyttävänsä vihollisen
parilla laukauksella. Tämä rajaa aivan pienet ja heikot kaliiperit pois.
USA:ta lukuun ottamatta 9 mm Parabellumia on pidetty hyvänä
kompromissina. Jenkit taas laittavat muun maailman näkökulmasta
kohtuuttoman paljon painoa vaikeasti määriteltävälle "pysäytysteholle".
Selvää on joka tapauksessa, että sodan kulun kannalta pistooleilla nyt
ei varmasti voi olla mitää suurempaa merkitystä.
Tero P. Mustalahti
Antti Heikkila
>
> Sotilaspistoolin pääkäyttötarkoitukset jalkaväessä alunperin:
>
> 1. Upseerin henkilökohtainen ase
> 2. Upseerin symbolinen arvovallan merkki (korvasi miekan muuta kuin
> juhlatilanteissa).
> 3. Huoltohenkilöstön, tykkimiesten, lentäjien yms. itsepuolustusase
>
> Sittemmin kohdat 1. ja 3. ovat aika pitkälle muuttuneet siten, että
> taistelutilanteessa ko. henkilöt kantavat useimmiten joko
> rynnäkkökivääriä tai joissain maissa konepistoolia.
>
> Nykyisin pistoolin käyttötarkoitus on lähinnä kohta 2. ja lisäksi
> joissakin maissa normaalit jalkaväkitaistelijatkin kantavat pistoolia
> vara-aseena.
Suomessa panssarijoukot kuuluvat jalkaväkeen ja panssarimiehillä pistooli
on varsin yleinen henkilökohtainen ase. Se kun on liki ainoa ase joka
varmuudella tulee mukaan kun vaunusta lähdetään kiireellä. Tämän lisäksi
vaunukohtainen rk on yleinen, mutta se nimenomaan ei ole kenenkään
henk.koht ase. Lentäjillä se pistooli on myös edelleen yleisesti käytössä.
Jalkaväkitaistelijoista kai lähinnä kk-ampujat ja tarkka-ampujat ovat
niitä joille pistooli useimmiten kuuluu jos kuuluu kellekään, koska näillä
se varsinainen ase on huono lähietäisyydeltä käsivaralta käytettäväksi.
Sotilaspoliisi tietysti käyttää pistoolia siinä missä siviilipuolen
virkaveljensäkin.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Yama
"nicholas m?ki" <nichol...@hotmail.com> wrote in message
news:afce5ed9.03102...@posting.google.com...
Noniin, tämän päivän Iltasanomien mukaan kyseinen ase oli Parabellum,
ilmeisesti entinen armeijan ase. Termiä "sotilaspistooli" voidaan siis pitää
jossain määrin perusteltuna, onhan M91:kin profiloitunut Suomessa
"sotilaskivääriksi".
Oikeastaan ihmetyttää vain etteivät toimittajat kutsuneet asetta
"rynnäkköpistooliksi" :)
Risto Tammela
> Ei silti etteikö 1911 olisi hyvin merkittävä pistooli. Melkein kaikki muut
> tuon ikäluokan aseet ovat siirtyneet historian lehdille. Tuskinpa kukaan
> sotilas tai practical-ampuja edes harkitsisi aseekseen vaikkapa
> Parabellumia...
Paraan voi olla hiukan vaikeaa saadaa laajarunkoisuutta ja viritysosia :)
Practical-puolella 1911:t ovat luonnollisesti kaliberissa .40 S&W:n, joka
tosin on USA:ssa varsin suosittu poliisikaliberi. Kisa-1911:issa ei ole
välttämättä hirveästi samaa kuin siinä alkuperäisessä mallissa.
Jos puhutaan pistoolien
käytännöllisyydesta Rättikaalissa paras on production-luokka,
jossa aseen virittämiselle on asetettu tiukat rajat. Se tosin tunnetaan
liikanimellä "Glock Tour".
t:rike
Kari Korpi
>> Eikös suomalaisten sotilaiden käyttämä pistooli ole 9-millinen FN,
Tuo monien mielestä paras ysimillinen on Browning (tai FN) GP-35,
eli High Power, joka oli pitkään käytössä ilmavoimilla; suomalainen
P 80 on siitä kehitelty kaksitoiminen versio BDA-9 (HP on yksitoiminen)
joka ostettiin vielä kehitysvaiheessa. Jo 1980-luvulla pistooliin
jouduttiin tekemään muutoksia ja virityksiä kun ase ei toiminutkaan
odotetulla tavalla.
Olisivat odottaneet pari vuotta Glockia tai ostaneet Berettan.
Noissa pistoolitesteissä oli muuten mukana varmasti CZ-75 (tuli
kakkoseksi, kuulemma) ja ilmeisesti Beretta ja MAB-15.
-Stegu
--
"Bah weep graagnah wheep nini bong."
- The universal greeting
karpake
> > Mikä on sotilaspistooli? Onko sille virallista
> > määrittelyä suomessa? Onko olemassa erikseen
> > siviilipistoolin määritelmä?
>
> Noniin, tämän päivän Iltasanomien mukaan kyseinen ase oli Parabellum,
> ilmeisesti entinen armeijan ase. Termiä "sotilaspistooli" voidaan siis
pitää
> jossain määrin perusteltuna, onhan M91:kin profiloitunut Suomessa
> "sotilaskivääriksi".
>
> Oikeastaan ihmetyttää vain etteivät toimittajat kutsuneet asetta
> "rynnäkköpistooliksi" :)
>
Kannattaa lupia hakiessa hakea tarkkuuspistoolia, vaikka käytännössä ostaisi
samaa rautaa. Lähinnä olen huomannut sotilas-sanan vaikeuttavan asiointia
huomattavasti. Nimismies ei myöntänyt lupia reserviläiskivääriin (rk-92),
mutta myönti luvat 7,62x39 puoliautomaattiseen tarkkuuskivääriin ;-D.
Nimismiehen ilme oli hyvä kun vein raudan näytille.
Ameriikoissa senaatissa luokiteltiin takavuosina tarkkuusaseeksi sellainen,
jolla ammutaan poskelta ja tähdäten, kun taas sotilasaseeksi sellainen jolla
räiskitään lonkalta. Kiitos elokuvateollisuuden.
Yama
"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> wrote in message
news:bnajg3$16d5$1...@bowmore.utu.fi...
> parilla laukauksella. Tämä rajaa aivan pienet ja heikot kaliiperit pois.
> USA:ta lukuun ottamatta 9 mm Parabellumia on pidetty hyvänä
> kompromissina. Jenkit taas laittavat muun maailman näkökulmasta
> kohtuuttoman paljon painoa vaikeasti määriteltävälle "pysäytysteholle".
Amerikassa armeija on sentään viime vuosikymmeninä tullut järkiinsä ja
kivääri on 5.56 ja palveluspistooli 9mm. Joiltakin amerikkalaisilta
aseharrastajilta ja "eksperteiltä" tosin kuulee vieläkin sensuuntaisia
kommentteja että ainoa oikea pistooli on Colt 1911 ja ainoa kunnon kivääri
on Garand, ja nykyaikaiset tuhnupyssyt ovat hyödyttömiä leluja.
otto
"Yama" <yam...@SPAMyahoo.co.uk> kirjoitti viestissä
news:bnatu4$2m2$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Risto Tammela
> Noissa pistoolitesteissä oli muuten mukana varmasti CZ-75 (tuli
> kakkoseksi, kuulemma) ja ilmeisesti Beretta ja MAB-15.
Olen kuullut tästä ihan valinta lautakunnan jäseneltä. Mukana olivat
ainakin:
- S&W (54?)
- BDA
- Beretta
- CZ-75D
- Joku venäläinen pistooli.
Lautakunta oli tullut tulokseen, että aseeksi olisi valittava joko CZ tai
Beretta. Lautakunnan puheenjohtaja oli kuitenkin tiukka FN:n
mies ja päätti, että BDA:n kehitysversio valitaan. FN oli ollut surkea jo
testin "Fire-until-failure"-kokeessa ja uuden mallin heikkoudet olivat
olleet selvästi nähtävissä. Beretta ja Zetori olivat olleet selkeästi
parhaat.
Noista kahdesta valitsisin itse Zetorin. Noin perstuntumalta Zetori sopii
useamman ihmisen kouraan Berettaa paremmin ja on myös helpompi hallita.
t:rike
piiska
>
> 1. Upseerin henkilökohtainen ase
> 2. Upseerin symbolinen arvovallan merkki (korvasi miekan muuta kuin
> juhlatilanteissa).
> 3. Huoltohenkilöstön, tykkimiesten, lentäjien yms. itsepuolustusase
Jäi se pääkäyttötarkoitus mainitsematta ja sehän on niskalaukaus
niskuroiville morteille. Lisäksi se on itsemurha-ase toivottamassa
tilanteessa, jota ainakin korkeampien upseereiden toivotaan käyttävän
tarpeen vaatiessa (mm. Hitlerin toive kenr Paulukselle v. 1942 Stalingradin
motin luhistuttua) Upseerin henkilökohtainen ase varsinaisessa taistelussa
pistooli ny tuskin on koskaan ollut, tosin monissa maissa upseeri ei itse
ota juurikaan osaa eturintaman rähinään. Suomessa on ollut poikkeava tapa
johtaa "miehiä edestä", mikä on johtanut suureen upseerihukkaan sodissamme.
> Sittemmin kohdat 1. ja 3. ovat aika pitkälle muuttuneet siten, että
> taistelutilanteessa ko. henkilöt kantavat useimmiten joko
> rynnäkkökivääriä tai joissain maissa konepistoolia.
Jos kantavat mitään.
> kompromissina. Jenkit taas laittavat muun maailman näkökulmasta
> kohtuuttoman paljon painoa vaikeasti määriteltävälle "pysäytysteholle".
Pysäytysteho ei ole ollenkana vaikeasti määriteltävä asia. Pannaan
poliisimiehet selvittämään mikä kaliiperi ja asetyyppi pysäyttää
ekstaasipöllyssä päälle karkaavan narkkarin tehokkaimmin ja se on siinä.
Tiettävästi BB-haulein ladattu haulikko on kaikkein tehokkain ja varmin,
mutta ei luonnollisesti ole kooltaan yhtä näppärä kuin pislari.
Kaliipereista 44 Magnum on kyllä varsin luotetettava HP-kudein. Jos ei sillä
narkoosimies pysähdy niin sinkoa pienemmällä ei sitten kannata edes yrittää.
> Selvää on joka tapauksessa, että sodan kulun kannalta pistooleilla nyt
> ei varmasti voi olla mitää suurempaa merkitystä.
Tuosta nyt ollaan yhtämieltä.
Pekka Siltala
news:Y3emb.789$zP5...@read3.inet.fi...
> Kaliipereista 44 Magnum on kyllä varsin luotetettava HP-kudein. Jos ei sillä
http://www.powernet.net/~eich1/sp.html
Reikäpäät muuten sotilaskäytössä taitavat olla kielletty (?), yksi mitä ei olla
lainkaan mainittu niin mielestäni asutuskeskustaistelussa pistoolilla voi olla ja
on käyttötarkoituksensa, toisin kuin näreessä käytävässä jv-kahinassa
etäisyyksille 50-300m.
--
Peku
PJK
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
news:Y3emb.789$zP5...@read3.inet.fi...
Blaa blaa blaa.
.44 ei käytännössä ole erityisen pysäyttävä, vaikka jokapaikkaan nenänsä
pistävä arvailija niin voisi luullakkin.
piiska
olla
> lainkaan mainittu niin mielestäni asutuskeskustaistelussa pistoolilla voi
olla ja
> on käyttötarkoituksensa, toisin kuin näreessä käytävässä jv-kahinassa
> etäisyyksille 50-300m.
Totta ovat, kerroinkin vain poliisikokeista. Suomessahan poliisi ei saa
ampua, mutta jenkeissä poliisilla on paljonkin kokemusta. Narkkari on
sinänsä hyvä kohde, että "pöllyssä" ollessaan se muistuttaa
taisteluhumalasta juopunutta sotilasta, ts. ei välttämättä pysähdy heti eka
kudista eikä tunne kipua. Reikäpäät ovat luonnollisesti sodassa kiellettyjä,
mutta siviilikäytössä niillä saa ampua ihmisiä (eikö olekin ihmeellistä? :-)
Toki HP:lle on olemassa hyvin toimivia vaihtoehtoja, jotka eivät ole
reikäpäitä mutta toimivat kuitenkin kuten reikäpäät ja täyttävät siten sodan
lakien tekniset kirjaimet.
piiska
> Blaa blaa blaa.
Kannattais opetella lainaamaan.
> .44 ei käytännössä ole erityisen pysäyttävä, vaikka jokapaikkaan nenänsä
> pistävä arvailija niin voisi luullakkin.
.44 en puhunutkaan mitään vaan 0.44 Magnumista.
otto
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti viestissä
news:xLemb.856$zP5...@read3.inet.fi...
> Mistä ihmeestä tämä luulo että narkomaani ei pysähdy normaaleilla
konsteilla.
Kipuaisti voi olla heikompi ja nupissa vauhtia(täysin riippuen aineesta,
toleranssista yms)
Mitään elokuvista tuttua mörköä, joka vaan tulee päälle vaikka on reikiä
kuin juustossa, ei ole.
Aivan samalla tavalla kuin muillakin niin myös narkomaanilla meno pysähtyy
kun hermorata tms. vaurioituu.
Jenkeissä kai joskus hehkutettiin Japanilaisista yms. idän kansoista että ne
ei muka tottele 9mm kutia.
taisivat vielä tamän luulon takia uusia pistoolinsa "järeimmiksi"
piiska
"otto" <vesa.a...@pp.inet.fi> skrev i meddelandet
news:%8fmb.885$zP5...@read3.inet.fi...
muusiksi niin semmoinen tepsii aina. Narkkariinkin.
> Kipuaisti voi olla heikompi ja nupissa vauhtia(täysin riippuen aineesta,
narkkariin.
> Mitään elokuvista tuttua mörköä, joka vaan tulee päälle vaikka on reikiä
kanssa joutunut vastakkain. Googletus varmaan auttaa.
> Aivan samalla tavalla kuin muillakin niin myös narkomaanilla meno pysähtyy
aivoihin. Mutta ei se niin helppoa ole heittolaukaus päähän.
> Jenkeissä kai joskus hehkutettiin Japanilaisista yms. idän kansoista että
ne
> ei muka tottele 9mm kutia.
> taisivat vielä tamän luulon takia uusia pistoolinsa "järeimmiksi"
>
>
Jos ihmettelitte outoa vastaustyyliäni, niin se oli kosto surkeasta tyylistä
vastata ja lainata.
otto
kanssa joutunut vastakkain. Googletus varmaan auttaa."
Ei tartte Googletella riittää kun loma loppuu.
aatu
> > Reikäpäät muuten sotilaskäytössä taitavat olla kielletty (?), yksi mitä ei
> olla
> > lainkaan mainittu niin mielestäni asutuskeskustaistelussa pistoolilla voi
> olla ja
> > on käyttötarkoituksensa, toisin kuin näreessä käytävässä jv-kahinassa
> > etäisyyksille 50-300m.
>
> Totta ovat, kerroinkin vain poliisikokeista. Suomessahan poliisi ei saa
> ampua, mutta jenkeissä poliisilla on paljonkin kokemusta. Narkkari on
> sinänsä hyvä kohde, että "pöllyssä" ollessaan se muistuttaa
> taisteluhumalasta juopunutta sotilasta, ts. ei välttämättä pysähdy heti eka
> kudista eikä tunne kipua. Reikäpäät ovat luonnollisesti sodassa kiellettyjä,
> mutta siviilikäytössä niillä saa ampua ihmisiä (eikö olekin ihmeellistä? :-)
>
Käsiase ammattikäytössä kirja valaisee suomen poliisin valintoja .
Suomessa ei haeta polisikäytöön kuin vähän vahinkoa aiheutavaa .
Valinta perusteet ovat aivan erit kuin muualla mailmassa patruunoiden
ja aseiden osalta.
Pekka Siltala
news:5a8ec109.03102...@posting.google.com...
> Valinta perusteet ovat aivan erit kuin muualla mailmassa patruunoiden
Aika jyrkästi lokeroitu. Toki esimerkiksi Suomen poliisi luopui haulikon käytöstä,
vaikkakin se on näppärä ovenavaaja (saranat veks), sillä esiintyy herkästi
parhaillakin patruunatyypeillä yliläpäisyä kerrostaloasuntojen pahviseinissä
afaik. Pistoolikaleissa tälläisiä mahdollisimman vähän läpäiseviä ovat mm.
glazerin pre-fragmented patruunat afaik.
--
Peku
Osmo Ronkanen
> Kipuaisti voi olla heikompi ja nupissa vauhtia(täysin riippuen aineesta,
> toleranssista yms)
> Mitään elokuvista tuttua mörköä, joka vaan tulee päälle vaikka on reikiä
> kuin juustossa, ei ole.
Tositilanteessa kuipuaistille voi tapahtua kummia vaikka ei olisi
missään pöllyssä. Kipu tulee usein vasta viiveellä. Tällä on ihan
evoluution kannalta merkitys: kipu ei saa lamauttaa ihmistä niin, että
hän sen takia häviää taistelun. Siksi ei kannata laskea sen varaan että
se ja se sattuu niin ja niin paljon. Tämä voi tapahtua myös vaikka ei
ole fyysistä kamppailua, kun Reagania ammuttiin, hän ei edes aluksi tiennyt
sitä. Sama oli käsittääkseni Bobrikovin kohdalla.
Käsittääkseni koko kekanismia mihin ns. pysäytys perustuu
ei oikein tunneta. Puheet keskushermostoon opsumisesta yms. voi aikalailla
jättää omaan arvoonsa. Se ei ole käsittääkseni kovin yleistä.
> Aivan samalla tavalla kuin muillakin niin myös narkomaanilla meno pysähtyy
> kun hermorata tms. vaurioituu.
> Jenkeissä kai joskus hehkutettiin Japanilaisista yms. idän kansoista että ne
> ei muka tottele 9mm kutia.
> taisivat vielä tamän luulon takia uusia pistoolinsa "järeimmiksi"
Noi aseet olivat .38 long colteja. Ne on energialtaan n. puolet 9 mm
Parabellumista. Lisäksi on vaikeaa vetää johtopäätöksiä yhdestä
tapauksesta.
Osmo
Matti Aaltonen
Ja blaa blaa.
Vikinä kaikkoaa taustalle kun nimimerkki "piiska" jämähtää viesteineen
filtteriin. Eipä ikävä tule.
Matti
otto
missään pöllyssä. Kipu tulee usein vasta viiveellä. Tällä on ihan
evoluution kannalta merkitys: kipu ei saa lamauttaa ihmistä niin, että
hän sen takia häviää taistelun. Siksi ei kannata laskea sen varaan että
se ja se sattuu niin ja niin paljon. Tämä voi tapahtua myös vaikka ei
ole fyysistä kamppailua, kun Reagania ammuttiin, hän ei edes aluksi tiennyt
sitä. Sama oli käsittääkseni Bobrikovin kohdalla."
Joo kyllä se totta on tuokin. Yleensä sattuu vähemmän jos ei tiedä mitä,
mikä ja miten pahasti on sattunut eikä näe vammaansa. Eräs takavuosien
suomalainen judoka otteli ottelun loppuun vaikka polvi oli murtunut. Siinä
oli adrenaliinillä osuutensa. Mutta esimerkiksi kumipuun oksa käytettynä
reisilihakseen pysäyttää koska jalka ei tottele käskyjä on ns. virta poikki.
Eräässä vanhassa suomalaisessa rikostapauksessa poika surmasi koko
perheensä. Vaani kotiin tulevaa isäänsä
kakskakkosen kanssa (saatto olla short en muista enää) ampu isäänsä päähän
lähietäisyydeltä ja luoti kimposi isänsä kallosta. Isänsä kääntyi ja kysyi
että mitä?. Vasta seuraavat laukaukset olivat kuolettavia. No ei aivan
tarkasti aiheeseen mutta kuitenkin. Ei tässä kyllä aiheessa olla muutenkaan.
Lähinnä tässä keskustelussa tökkää se että huumeiden käyttäjistä ja
narkomaaneista halutaan aina muodostaa sellainen "viholliskuva" joka täysin
epäinhimillistää heidät. Monesti kysytään "milloin narkomaani on
vaarallisimmillaan?"
vastaus:kännissä
PJK
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
Blaa blaa, lainasin koko bullshittisi.
Jos et osaa lukea, syytä äitiäsi, älä minua.
Mutta vakavasti ottaen; neljänelkun käytännön tilastoitu pysäytysteho ei ole
mitenkään erityinen esim. ysiin verrattuna. Ettei olisi näiden kiisteltyjen
tilastojen kärjessä edelleenkin 125 gr .357 mag ?
Oli miten oli, television perusteella todellisuuden päätelmänsä tekevät
henkilöt kuten "piiska" eivät tiedä, että kaliiperi tai luodin reikäpää ei
sinänsä tapa. Vaan osuma.
.22 lr on maailman tappavin kaliiperi, pl sota- tai siihen verrattavat
olosuhteet.
piiska
> Lähinnä tässä keskustelussa tökkää se että huumeiden käyttäjistä ja
> narkomaaneista halutaan aina muodostaa sellainen "viholliskuva" joka
täysin
> epäinhimillistää heidät. Monesti kysytään "milloin narkomaani on
> vaarallisimmillaan?"
Ettet vaan liioittelisi hieman?
piiska
käytöstä,
> vaikkakin se on näppärä ovenavaaja (saranat veks), sillä esiintyy herkästi
> parhaillakin patruunatyypeillä yliläpäisyä kerrostaloasuntojen
pahviseinissä
Siis mitä? Haulikon haulitko läpäisevät kerrostalojen betoniseinät?
Uskomaton väite. Eiköhän sitä paitsi nikkeli-kupari tai vastavaava
vaippainen 9 millinen kuti sentään enemmän läpäise kuin pieni pehmeä hauli.
piiska
> filtteriin. Eipä ikävä tule.
Minua ilahduttaa suuresti tieto, että pistit minut filtteriin niin ei
tarvitse kärsiä sinun surkeista kommenteistasi.
piiska
Ei se silloin mitään bullshittiä ole, jos sitä lainataan koko pituudeltaan.
Netiketin mukaan vain hyvät pätkät lainataan.
> Jos et osaa lukea, syytä äitiäsi, älä minua.
Meilläpäin kyllä on tarjolla kattavan koululaitoksen palvelutkin, jottei
tartte äidin varaan lukutaidon oppimista jättää. Teilläpäin ilmeisesti ei,
jos tuloksista päättelen?
> Mutta vakavasti ottaen; neljänelkun käytännön tilastoitu pysäytysteho ei
ole
> mitenkään erityinen esim. ysiin verrattuna. Ettei olisi näiden
kiisteltyjen
> tilastojen kärjessä edelleenkin 125 gr .357 mag ?
Jotta päästään tilastoista kiistelemään, niin on varmaankin paikallaan, että
täsmennät, mitä tilastoja tarkoitat.
> Oli miten oli, television perusteella todellisuuden päätelmänsä tekevät
> henkilöt kuten "piiska" eivät tiedä, että kaliiperi tai luodin reikäpää ei
> sinänsä tapa. Vaan osuma.
Oli miten oli, äidin kertoman bullshittin perusteella todellisuutensa
hahmottavat henkilöt kuten "PJK" eivät tiedä sitä, että ei edes osuma tapa
vaan kudosvaikutus. Siinä ratkaiseviä tekijöitä ovat sellaiset tekijät kuin
kaliiperi, osuman paikka, sekundäärikappaleet, luodin haavaballistiikka jne.
> .22 lr on maailman tappavin kaliiperi, pl sota- tai siihen verrattavat
> olosuhteet.
Kyllähän sellaisellakin on vahingossa henki pois saatu nippanappa, mutta
hei, sovitaan välienselvittely. Sinä saat käyttöösi kakskakkosen pluikun,
minä ammun takaisin nelinelosella magilla. Katotaan kumpi jää henkiin?
Pekka Siltala
> Siis mitä? Haulikon haulitko läpäisevät kerrostalojen betoniseinät?
Niin siis ne sisäseinät ovat usein ihan kipsi/lastulevyä. Kantavat rakenteet on
asia erikseen.
http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/frangible.htm
--
Peku
piiska
rakenteet on
> asia erikseen.
Niin tarkoitat huoneiston sisäpuolisia seinä tietysti. Huoneistojen välillä
seinät on yleensä betonia.
> http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/frangible.htm
Arvaapa vaan käyttääkö poliisi noita indoor kuteja? Haulikon haulit on
sitäpaitsi by definition noita kimpoamattomia ja ainahan voi valita
pienemmän haulikoon, jolloin kimpoilu/tunkeama entisestään heikkenee.
otto
"Pekka Siltala" <psilt@.ei.iki.na.spammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:o4smb.100$Z_...@read3.inet.fi...
mukana. Kerrostalon tapitettu ovi ei haulikolla kyllä herkästi aukea.
Ainakaan saranapuolelta. Vaikka oishan se komeeta :) Suomessakin pitäs saada
ovet aukeamaan sisälle päin. Vois etsivät tökätä ne auki olkapäällään :)
Jake
>>.22 lr on maailman tappavin kaliiperi, pl sota- tai siihen verrattavat
>>olosuhteet.
>
>
> Kyllähän sellaisellakin on vahingossa henki pois saatu nippanappa, mutta
> hei, sovitaan välienselvittely. Sinä saat käyttöösi kakskakkosen pluikun,
> minä ammun takaisin nelinelosella magilla. Katotaan kumpi jää henkiin?
>
Perustuu toi .22 lr:n tappavuus ilmeisesti siihen, että tekee pahaa
jälkeä sisuskaluille lähtiessään pyörimään sisuksissa ja yleensä ei
läpäise urhia vaan jää sisuskaluihin.
Onhan noilla huhun mukaan pikkupojat saaneet hirvenkin kaadettua! Oli
tosin vaatinut 11 osumaa ennen kuin hirvi oli kellistynyt!
otto
"Jake" <Jake_...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:3F9BE62D...@hotmail.com...
22lr on kaatanut karhunkin.
Muistan jostain lukeneeni että kirurgit pitävät pienarin kuulaa varsin
pirullisena. Särkee paljon ja voi löytyä mistä vaan.
PJK
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
> > Blaa blaa, lainasin koko bullshittisi.
>
> Ei se silloin mitään bullshittiä ole, jos sitä lainataan koko
pituudeltaan.
> Netiketin mukaan vain hyvät pätkät lainataan.
>
> > Jos et osaa lukea, syytä äitiäsi, älä minua.
>
> Meilläpäin kyllä on tarjolla kattavan koululaitoksen palvelutkin, jottei
> tartte äidin varaan lukutaidon oppimista jättää. Teilläpäin ilmeisesti ei,
> jos tuloksista päättelen?
>
> > Mutta vakavasti ottaen; neljänelkun käytännön tilastoitu pysäytysteho ei
> ole
> > mitenkään erityinen esim. ysiin verrattuna. Ettei olisi näiden
> kiisteltyjen
> > tilastojen kärjessä edelleenkin 125 gr .357 mag ?
>
> Jotta päästään tilastoista kiistelemään, niin on varmaankin paikallaan,
että
> täsmennät, mitä tilastoja tarkoitat.
>
Viittaamani kritisoitu tilasto on by Marshall & Sanow. Jos et sitä tunne/
ole kuullutkaan, paljastut jälleen satunnaiseksi spekulaattoriksi. Mutta ei
se mitään. Spekulointi on kivaa. (Lähes) täydellinen tietämättömyys antaa
tuon mahtipontisuutesi.
> > Oli miten oli, television perusteella todellisuuden päätelmänsä tekevät
> > henkilöt kuten "piiska" eivät tiedä, että kaliiperi tai luodin reikäpää
ei
> > sinänsä tapa. Vaan osuma.
>
> Oli miten oli, äidin kertoman bullshittin perusteella todellisuutensa
> hahmottavat henkilöt kuten "PJK" eivät tiedä sitä, että ei edes osuma tapa
> vaan kudosvaikutus. Siinä ratkaiseviä tekijöitä ovat sellaiset tekijät
kuin
> kaliiperi, osuman paikka, sekundäärikappaleet, luodin haavaballistiikka
jne.
>
Hahhah. Osumalla tarkoitan juuri osuman paikkaa. Oletpa viisas. Oikein
näsäviisas.
Huono osuma .44 magnumilla tappaa verenvuotoon esim. kahden tunnin päästä.
Ellei pääse hoitoon. CNS = keskushermosto-osuma millä tahansa aseella
pudottaa heti. Käytännön ampumatilanteista tehdyissä tilastoissa
"tehoistaaan huolimatta" .44 magnum EI ole erityisen hyvä "one shot
stopper".
Sen on nimittäin rekyylinsä takia liian hankala ampua nopeasti.
Lyhyet käsiaseet eivät muutenkaan ole niin tehokkaita, kun te televisiosta
"oppinne" ottaneet luulette.
> > .22 lr on maailman tappavin kaliiperi, pl sota- tai siihen verrattavat
> > olosuhteet.
>
> Kyllähän sellaisellakin on vahingossa henki pois saatu nippanappa, mutta
> hei, sovitaan välienselvittely. Sinä saat käyttöösi kakskakkosen pluikun,
> minä ammun takaisin nelinelosella magilla. Katotaan kumpi jää henkiin?
>
.22 ls on erittäin suosittu ns. märkien töiden työväline. Vaimennin piippuun
ja uhri saa suunnilleen kosketuslaukauksen vitaaliin paikkaan. Siinä
mielessä se on tappavin. Itsepuolustustilanteeseen valitsisin kuitenkin
mielummin esim. ysin.
Sinä tunnut olevan näissä asioissa siinä määrin newbie, että saattaisin
uskaltaa ottaakkin "matsin". On nimittäin aivan sama minkä kaliiperisella
aseella ampuu ohi...
Voin jatkaa keskustelua kanssasi, kun ensin perehtyt termiin "shot
placement". Etsi vaikka googlella.
Risto Tammela
> Käytännön ampumatilanteista tehdyissä tilastoissa
> "tehoistaaan huolimatta" .44 magnum EI ole erityisen hyvä "one shot
> stopper".
> Sen on nimittäin rekyylinsä takia liian hankala ampua nopeasti.
Kyllähän kaksi ysiä tekee vähintään saman kuin .50 action express.
Yleensäkään suurista pysäytystehoista höpöttäjillä ei ole mitään käsitystä
lyhyiden pyssyjen käyttämisestä. Pienempi kaliberi tarkoittaa
pienemmän rekyylin lisäksi suurempaa lipaskapasiteettia. 9mm:n on hyvä
kompromissi voiman, ammuttavuuden ja lipaskapasiteetin välillä.
Muita
merkittäviä kalibereja viranomaiskäytössä ovat sitten enää 9 ja 10mm:n,
.40 ja .45. .45 taitaa olla pikemminkin historiallinen jäänne kuin
oikeasti hyvä kaliberi. USA:ssa taitaa muuten suosituin
poliisipistooli olla .40:n Glock? Eivät kai ole keksineet, että .44
magnum on ehdottomasti paras.
t:rike
piiska
> poliisipistooli olla .40:n Glock? Eivät kai ole keksineet, että .44
> magnum on ehdottomasti paras.
Ensinnäkin, ehdottomasti parhaimmaiksi sitä ei ole kukaan väittänyt (paitsi
sinä juuri äsken). Toiseksi, johtuisko poliisipistoolin väljyyden valinta
myös siitä, mitä kaliiperia sattuu olemaan saatavana? Glockia en muista
nähneeni 44 Magnumina, sen sijaan 40 ja 45 ACP:tä kyllä saa. 44 Magnum on
enämpi klassinen revolveri väljyys, mutta toki sitä saa pistoolinakin,
esimerkiksi Desert Eagle on klassinen valmistaja. Poliisikäyttöön se ei
mielestäni silti olisi kyllä oikein sopiva. Suunniteltiin enempi
sotilasaseeksi alunperin. Desertiltä löytyy myös jämerämpää
narkkarinpysäyttäjää, 0.50 väljyydessä.
piiska
"PJK" <mym...@is.spammed.com> skrev i meddelandet
news:AbSmb.255$kw5...@reader1.news.jippii.net...
Ase"tietämyksesi" vaikuttaa olevan lähinnä Jerry Cottonista ja halvoista
agenttiromaaneista.
Viitannet varmaankin herroihin MARSHAL ja Sanow. Olen kuullut ja osaan jopa
kirjoittaa nimet oikein toisin kuin sinä, satunnainen pelleilijä. Marshal ja
Sanow ovat olleet sangen tuottoisia, mitähän opusta mahdetaan siteerata?
Kuten itsekin älyät epäillä lähteesi hyvyyttä, niin Marshal ja Sanow
sanomisia on kritisoitu. Löytyy niitä parempiakin tutkimuksia aiheesta. Jos
käyttädyt ihmisiksi, niin saatan jopa neuvoa aloittelijaa kun kerran aihe
tuntuu noin kovasti kiinnostavan.
> Hahhah. Osumalla tarkoitan juuri osuman paikkaa. Oletpa viisas. Oikein
> näsäviisas.
Hah hah. Oletpa näsäviisas. Aina ei osuma ole optimaalinen vaikka asialla
olisi Plinky Topperwein. Silloin tulee käyttöä pysäytysvoimalle. Ellei asia
olisi näin, niin Suomen armeija olisi varustettu .22 shortin
pienoispistooleilla, koska se on halvin tapa hoitaa homma.
> Huono osuma .44 magnumilla tappaa verenvuotoon esim. kahden tunnin päästä.
Sama päteen kehumaasi .357:aan.
> Ellei pääse hoitoon. CNS = keskushermosto-osuma millä tahansa aseella
> pudottaa heti. Käytännön ampumatilanteista tehdyissä tilastoissa
> "tehoistaaan huolimatta" .44 magnum EI ole erityisen hyvä "one shot
> stopper".
Nyt pyörrät jo sanomisiasi. Nyt myönnät, että nelinelonen on menestynyt
käytännön ampumatilanteista kerätyissä tilastoissa (et siis ollut niistä
selvillä alunperin? :-) Hahhhah. Siinä meillä asiantuntija oikein
korkeimmasta kaartista.
> Sen on nimittäin rekyylinsä takia liian hankala ampua nopeasti.
Hyvin surffattu hädän hetkellä. Toisaalta, sinähän kailotit osuman
tärkeyttä. Kehuit kakskakkosta parhaaksi tappokaliiperiksi. Kakskakkosen
tappavuus perustuu yksinomaan laserintarkkaan osumiseen. Millikin huti ja
kusessa olet. (Sinänsä, kun mennään tuolle linjalle, niin kakskakkonenkin on
liioittelua .177 AG riittää hyvin oikein sijoitettuna)
> Lyhyet käsiaseet eivät muutenkaan ole niin tehokkaita, kun te televisiosta
> "oppinne" ottaneet luulette.
En tiedä sinun oppilähteistä mutta minulla ei edes ole telkkua. Aika kuluu
muutenkin.
> .22 ls on erittäin suosittu ns. märkien töiden työväline. Vaimennin
piippuun
> ja uhri saa suunnilleen kosketuslaukauksen vitaaliin paikkaan. Siinä
> mielessä se on tappavin. Itsepuolustustilanteeseen valitsisin kuitenkin
> mielummin esim. ysin.
Heh heh. Kukas se onkaan telkkua katellut? Mikä on muuten tuo salaperäinen
"ls" kakskakkosen jälkeen? Ettet vaan olisi innostuksissasi sotkenut?
Sitäpaitsi, vain amatöörit aloittelijat jaksavat kirjoittaa
kaliiperimerkinnän .22. Pistettä ei juuri koskaan käytetä
akaliiperimerkinnöissä ainakaan englanninkielisissä jutuissa noissa
vakiintuneissa kaliipereissa. Mutta tuo "ls" ja vielä pienellä
kirjoitettuna? Tarkoittaako se "lapsus simplicus", typeryksen tekemä virhe?
Ettet vaan olisi tarkoittanut "22 LR", long rifle, joka on maailman yleisin
kaliiperi (mikä ei ole sama asia kuin maailman yleisin tappokaliiperi). Muut
vaihtoehdot kakskakkosen kanssa ovat L (long) ja S kuten short, lisäksi
löytyy Win Magnum.
Mutta ainoastaan telkkua kattoneet typerykset tai halpoja agenttikirjoja
ahmivat teinit uskovat, että kakskakkonen on muka joku agenttien valinta
tappohommiin. Ei ole. 22 on surkea valinta ja kelpuutetaan vain
poikkeustapauksissa. Esimeriksi päähän sillä on turha ampua muuten kuin vain
jos pääsee kontaktietäisyydelle. Jos taas niin lähelle pääsee, niin puukko
on parempi vaihtoehto osaajan käsissä. Jopa lähietäisyydellä voi käydä niin,
että 22 LR ei pysty läpäisemään kallonluita, joten se on huono valinta.
Mutta mitäpä minä sinua mahtailevaa typerystä näissä asioissa opastamaan.
Jos minua huvittaa, niin saatan myöhemmin kertoakin, miten ammattilaiset
oikeasti tuollaiset jutut hoitavat.
> Sinä tunnut olevan näissä asioissa siinä määrin newbie, että saattaisin
> uskaltaa ottaakkin "matsin". On nimittäin aivan sama minkä kaliiperisella
> aseella ampuu ohi...
Nöyränä miehenä myönnän, että aina voin oppia lisää. Todettakoon nyt
kuitenkin, että olen ampunut pistoolikaliipereilla 8 vuotiaasta lähtien ja
aikaisemmin myös kilpaa.
> Voin jatkaa keskustelua kanssasi, kun ensin perehtyt termiin "shot
> placement". Etsi vaikka googlella.
Perehdy sinä ensin termiin "Viiden tuuman rautanaula". Mietipä mitä eroa
sillä ja 22 LR:llä on tappavuudessa, jos sitä käytetään kuten ehdotit 22:lla
tappohommat hoidettavaksi.
Yama
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
> > 1. Upseerin henkilökohtainen ase
> > 2. Upseerin symbolinen arvovallan merkki (korvasi miekan muuta kuin
> > juhlatilanteissa).
> > 3. Huoltohenkilöstön, tykkimiesten, lentäjien yms. itsepuolustusase
>
> Jäi se pääkäyttötarkoitus mainitsematta ja sehän on niskalaukaus
> niskuroiville morteille. Lisäksi se on itsemurha-ase toivottamassa
> tilanteessa, jota ainakin korkeampien upseereiden toivotaan käyttävän
> tarpeen vaatiessa (mm. Hitlerin toive kenr Paulukselle v. 1942
Stalingradin
> motin luhistuttua) Upseerin henkilökohtainen ase varsinaisessa
taistelussa
> pistooli ny tuskin on koskaan ollut, tosin monissa maissa upseeri ei itse
> ota juurikaan osaa eturintaman rähinään. Suomessa on ollut poikkeava tapa
> johtaa "miehiä edestä", mikä on johtanut suureen upseerihukkaan
sodissamme.
Tapa ei ole ollenkaan poikkeava, tosin voi olla harvinaisempi niissä maissa
joissa esiintyi luokkaeroja upseerien ja miehistön välillä.
> > Sittemmin kohdat 1. ja 3. ovat aika pitkälle muuttuneet siten, että
> > taistelutilanteessa ko. henkilöt kantavat useimmiten joko
> > rynnäkkökivääriä tai joissain maissa konepistoolia.
>
> Jos kantavat mitään.
Suuressa ja mahtavassa US Armyssa kaikille ei riitä rynnäkkökivääriä tai
edes karbiinia. Siellä kuskit yms takalinjojen tyypit on usein aseistettu
pelkällä pistoolilla. Tarpeetonta sanoakaan että jollekin spadelle voi tulla
orpo olo kun huristelee fedayeenien väijytykseen pelkkä Beretta turvanaan.
Niinpä nämä ovat Irakissa usein aseistaneet itsensä natiiveilta
evakuoiduilla Kalashnikoveilla.
Suomessa pistooliin suhtaudutaan realistisen vähättelevästi ja niitä
annetaan vain niille jotka ehdottomasti eivät pysty kantamaan
rynnäkkökivääriä (jääkäriprikaatin varustukseen kuuluu muistaakseni noin 16
pistoolia). Suomessa ei vallitse "käsiasemystiikka" samalla tavalla kuin
anglosaksisissa maissa. Kun Kalashnikovia testattiin Suomessa ensimmäistä
kertaa, testiyksikön komentajan kommentti oli muistaakseni tyyliä "joka
jampalle nämä prikaatin komentajasta alkaen".
aatu
Hyvä että tuli selväksi .Olen aina ollut siinä käsityksessä että
"22" on helpompi ampua kuin "9mm" .Tämä näkyy parempana tarkuutena
mihin maallikko pystyy.Sillä kait se on vielä niin että "vain osumista
tulee pisteitä".
Risto Tammela
> Toiseksi, johtuisko poliisipistoolin väljyyden valinta
> myös siitä, mitä kaliiperia sattuu olemaan saatavana?
Nykyisillä asemarkkinoilla valmistajat valitsevat pistoolien kaliberit
sen mukaan mille on kysyntää. .44 mag ei tosin liene tarjoa mitään etua
10mm:n autoon verrattuna.
> Glockia en muista
> nähneeni 44 Magnumina, sen sijaan 40 ja 45 ACP:tä kyllä saa.
http://www.glock.com/pistols.htm
> 44 Magnum on
> enämpi klassinen revolveri väljyys, mutta toki sitä saa pistoolinakin,
> esimerkiksi Desert Eagle on klassinen valmistaja.
.44 magnumia on saanut pistoolina muiltakin valmistajilta. DE tosin
taitaa olla ainoa elossa oleva valmistaja.
> Poliisikäyttöön se ei
> mielestäni silti olisi kyllä oikein sopiva. Suunniteltiin enempi
> sotilasaseeksi alunperin. Desertiltä löytyy myös jämerämpää
> narkkarinpysäyttäjää, 0.50 väljyydessä.
DE sopii paremmin tarkkuusammuntaan, silhueteille ja metsästykseen. Katso
vaikka: http://www.zvis.com/dep/dephist.shtml
DE on itsepuolustuskäyttöön turhan iso ja painava rotisko, jossa on vielä
pieni lipaskapasiteetti. Israelilaisetkin käyttävät sotahommissa
Jerichoa, Sigiä ja Glockia.
t:rike
Tero P. Mustalahti
> Jäi se pääkäyttötarkoitus mainitsematta ja sehän on niskalaukaus
> niskuroiville morteille.
Mainitsin sen myöhemmin, tosin hieman vähemmän värikkäällä ilmaisulla,
sillä tuossakin mielessä päätarkoitus on toki uhkaaminen, ei se että
pistoolia oikeasti tarvitsisi käyttää omaan mieheen.
> Lisäksi se on itsemurha-ase toivottamassa
> tilanteessa, jota ainakin korkeampien upseereiden toivotaan käyttävän
> tarpeen vaatiessa (mm. Hitlerin toive kenr Paulukselle v. 1942 Stalingradin
> motin luhistuttua)
Tyypillisesti diktatuureissa ja militaristisissa hallinnoissa,
esimerkkinä juuri Natsi-Saksa, Stalinin ajan NL ja Japani (jossa suurin
osa upseerien itsemurhista tehtiin 2. ms aikana kuitenkin tuliaseilla -
vain perinnetietoisimmat yrittivät miekalla). Demokratioissa
korkeampikin upseeri voi aivan hyvin antautua tilanteen niin vaatiessa,
eikä Natsi-Saksassakaan varsinkaan puolueesta riippumaton kenraalikunta
suhtautunut mitenkään kovin myötämielisesti ajatukseen
kunniaitsemurhasta noin yleisessä mielessä. Preussilaiseen perinteeseen
upseerin itsemurha kuuluisi vain siinä tapauksessa, että upseeri
vangittuna voisi paljastaa kidutettuna tärkeitä tietoja viholliselle.
Esimerkiksi Pauluksen tapauksessahan näin ei ollut.
> Upseerin henkilökohtainen ase varsinaisessa taistelussa
> pistooli ny tuskin on koskaan ollut, tosin monissa maissa upseeri ei itse
> ota juurikaan osaa eturintaman rähinään.
Ihan normaalia edestä johtaminen oli ensimmäisessä maailmansodassa
joukkueenjohtajille ja aika pitkälle myös komppanianpäälliköille. Heidän
aseenaan taisi melkein kaikissa maissa olla virallisesti pistooli.
Muistan nähneeni tilaston, että joukkueenjohtajien odotettavissa oleva
elinikä oli ainakin joissakin armeijoissa pienempi kuin rivimiesten,
koska tarkka- ja konekivääriampujat tunnistivat heidät helposti
pistoolin heiluttelusta.
> Suomessa on ollut poikkeava tapa
> johtaa "miehiä edestä", mikä on johtanut suureen upseerihukkaan sodissamme.
Samanlainen tapa on ollut monissa muissakin armeijoissa. Esimerkiksi
joukkueenjohtaja ei käytännössä edes voi johtaa miehiä takaa missään
järkevässä mielessä. Komppanianpäälliköiden kohdalla on vähän enemmän
pelivaraa, mutta esim. saksalaiseen perinteeseen on kuulunut heidänkin
olemisensa varsin edessä.
>>Sittemmin kohdat 1. ja 3. ovat aika pitkälle muuttuneet siten, että
>>taistelutilanteessa ko. henkilöt kantavat useimmiten joko
>>rynnäkkökivääriä tai joissain maissa konepistoolia.
>
> Jos kantavat mitään.
Aika harvinaista lienee jättää heidät kokonaan aseettomiksi.
> Pysäytysteho ei ole ollenkana vaikeasti määriteltävä asia. Pannaan
> poliisimiehet selvittämään mikä kaliiperi ja asetyyppi pysäyttää
> ekstaasipöllyssä päälle karkaavan narkkarin tehokkaimmin ja se on siinä.
Mielenkiitoista, että valitsit ekstaasin. PCP olisi paljon tehokkaampi
analgeetti ja klassiset tapaukset USA:sta keskittyvätkin pääosin sen
ympärille. Tämä kertonee omaa kieltään siitä, miten helposti
pysäytysteho oikeasti on määriteltävissä. Toki siitä voidaan laatia
erilaisia tilastoja, mutta ottavatko ne huomioon esim. aseen
käsiteltävyyden ja käytettävissä olevien patruunoiden määrän? Lisäksi
sotilaskäytössä on se erikoispiirre, että pistoolin käyttäjä on usein
jopa keskivertopoliisimiestä huonommin koulutettu pistoolin käsittelyyn.
Tero P. Mustalahti
PJK
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
> Viitannet varmaankin herroihin MARSHAL ja Sanow. Olen kuullut ja osaan
jopa
> kirjoittaa nimet oikein toisin kuin sinä, satunnainen pelleilijä. Marshal
ja
> Sanow ovat olleet sangen tuottoisia, mitähän opusta mahdetaan siteerata?
> Kuten itsekin älyät epäillä lähteesi hyvyyttä, niin Marshal ja Sanow
> sanomisia on kritisoitu. Löytyy niitä parempiakin tutkimuksia aiheesta.
Jos
> käyttädyt ihmisiksi, niin saatan jopa neuvoa aloittelijaa kun kerran aihe
> tuntuu noin kovasti kiinnostavan.
>
Kun sanottava loppuu, alkaa pilkunnussinta.
> > Hahhah. Osumalla tarkoitan juuri osuman paikkaa. Oletpa viisas. Oikein
> > näsäviisas.
>
> Hah hah. Oletpa näsäviisas. Aina ei osuma ole optimaalinen vaikka asialla
> olisi Plinky Topperwein. Silloin tulee käyttöä pysäytysvoimalle. Ellei
asia
> olisi näin, niin Suomen armeija olisi varustettu .22 shortin
> pienoispistooleilla, koska se on halvin tapa hoitaa homma.
>
Ennemmin osuman .22 shortilla, kuin ohilaukaus .44 magilla. Siitähän tässä
puhutaan.
> > Huono osuma .44 magnumilla tappaa verenvuotoon esim. kahden tunnin
päästä.
>
> Sama päteen kehumaasi .357:aan.
>
Kyllä, paitsi että .357 magnum on tilastollisesti parempi one-shot-stopper,
what ever that means in real life.
> > Ellei pääse hoitoon. CNS = keskushermosto-osuma millä tahansa aseella
> > pudottaa heti. Käytännön ampumatilanteista tehdyissä tilastoissa
> > "tehoistaaan huolimatta" .44 magnum EI ole erityisen hyvä "one shot
> > stopper".
>
> Nyt pyörrät jo sanomisiasi. Nyt myönnät, että nelinelonen on menestynyt
> käytännön ampumatilanteista kerätyissä tilastoissa (et siis ollut niistä
> selvillä alunperin? :-) Hahhhah. Siinä meillä asiantuntija oikein
> korkeimmasta kaartista.
>
Et osaa lukea, ilmeisesti vähäinen yleissivistys ?
> > Sen on nimittäin rekyylinsä takia liian hankala ampua nopeasti.
>
> Hyvin surffattu hädän hetkellä. Toisaalta, sinähän kailotit osuman
> tärkeyttä. Kehuit kakskakkosta parhaaksi tappokaliiperiksi. Kakskakkosen
> tappavuus perustuu yksinomaan laserintarkkaan osumiseen. Millikin huti ja
> kusessa olet. (Sinänsä, kun mennään tuolle linjalle, niin kakskakkonenkin
on
> liioittelua .177 AG riittää hyvin oikein sijoitettuna)
>
Kakskakkosella tapetaan eniten siksi, että niitä on esim. jenkkilässä
kadulla valtava määrä. Ihan vain jengiläisten taskuissa.
> > Lyhyet käsiaseet eivät muutenkaan ole niin tehokkaita, kun te
televisiosta
> > "oppinne" ottaneet luulette.
>
> En tiedä sinun oppilähteistä mutta minulla ei edes ole telkkua. Aika kuluu
> muutenkin.
>
Niin tuntuu kuluvan, paskanjauhannassa.
> > .22 ls on erittäin suosittu ns. märkien töiden työväline. Vaimennin
> piippuun
> > ja uhri saa suunnilleen kosketuslaukauksen vitaaliin paikkaan. Siinä
> > mielessä se on tappavin. Itsepuolustustilanteeseen valitsisin kuitenkin
> > mielummin esim. ysin.
>
> Heh heh. Kukas se onkaan telkkua katellut? Mikä on muuten tuo salaperäinen
> "ls" kakskakkosen jälkeen? Ettet vaan olisi innostuksissasi sotkenut?
> Sitäpaitsi, vain amatöörit aloittelijat jaksavat kirjoittaa
> kaliiperimerkinnän .22. Pistettä ei juuri koskaan käytetä
> akaliiperimerkinnöissä ainakaan englanninkielisissä jutuissa noissa
> vakiintuneissa kaliipereissa. Mutta tuo "ls" ja vielä pienellä
> kirjoitettuna? Tarkoittaako se "lapsus simplicus", typeryksen tekemä
virhe?
> Ettet vaan olisi tarkoittanut "22 LR", long rifle, joka on maailman
yleisin
> kaliiperi (mikä ei ole sama asia kuin maailman yleisin tappokaliiperi).
Muut
> vaihtoehdot kakskakkosen kanssa ovat L (long) ja S kuten short, lisäksi
> löytyy Win Magnum.
>
Lr:stä oli puhe. Sinulla ei ole tässä keskustelussa muuta annettavaa, kuin
kirjoitusvirheiden korjaaminen. Osansa kullakin.
En jaksa saivarrella juuri kirjoittamistasi virheistä. En jaksa.
> Mutta ainoastaan telkkua kattoneet typerykset tai halpoja agenttikirjoja
> ahmivat teinit uskovat, että kakskakkonen on muka joku agenttien valinta
> tappohommiin. Ei ole.
Agenttikirjat olet selvästi lukenut sinä. Lärrillä tapetaan kadulla.
22 on surkea valinta ja kelpuutetaan vain
> poikkeustapauksissa. Esimeriksi päähän sillä on turha ampua muuten kuin
vain
> jos pääsee kontaktietäisyydelle. Jos taas niin lähelle pääsee, niin puukko
> on parempi vaihtoehto osaajan käsissä. Jopa lähietäisyydellä voi käydä
niin,
> että 22 LR ei pysty läpäisemään kallonluita, joten se on huono valinta.
Kyllä sitä käytetään ammattilaiskäytössäkin. Ei läpäise ainakaan sinun
paksua kalloasi. Viisto osuma .44 magnumillakin kimpoaa, myös tavallisesta
kallosta.
> Mutta mitäpä minä sinua mahtailevaa typerystä näissä asioissa opastamaan.
> Jos minua huvittaa, niin saatan myöhemmin kertoakin, miten ammattilaiset
> oikeasti tuollaiset jutut hoitavat.
>
Selvä ammattilainen, palkka-murhaaja, jolla .44 magnum !
> > Sinä tunnut olevan näissä asioissa siinä määrin newbie, että saattaisin
> > uskaltaa ottaakkin "matsin". On nimittäin aivan sama minkä
kaliiperisella
> > aseella ampuu ohi...
>
> Nöyränä miehenä myönnän, että aina voin oppia lisää. Todettakoon nyt
> kuitenkin, että olen ampunut pistoolikaliipereilla 8 vuotiaasta lähtien ja
> aikaisemmin myös kilpaa.
>
Ilmeisesti ikävuodet 2 - 8 ?
> > Voin jatkaa keskustelua kanssasi, kun ensin perehtyt termiin "shot
> > placement". Etsi vaikka googlella.
>
> Perehdy sinä ensin termiin "Viiden tuuman rautanaula". Mietipä mitä eroa
> sillä ja 22 LR:llä on tappavuudessa, jos sitä käytetään kuten ehdotit
22:lla
> tappohommat hoidettavaksi.
>
Sanoisin loppukaneetiksi, että ; mitäpä tässä jauhamaan paskaa palkkamurhia
8 -vuotiaasta asti .44 magnumilla keskushermosto-osumia ampumalla tehneen
kanssa.
piiska
> Hyvä että tuli selväksi .Olen aina ollut siinä käsityksessä että
> "22" on helpompi ampua kuin "9mm" .Tämä näkyy parempana tarkuutena
> mihin maallikko pystyy.Sillä kait se on vielä niin että "vain osumista
> tulee pisteitä".
Marginaalisesti helpompaa, jos sitäkään. Sen verran olen molemmilla
mainitsemillasi väljyyksillä peltiukkoja kaatanut ja pahvinkuvatuksia
puhkonut, että voin sanoa, että harjoitellut heittää 2 ysimillisen reikää
säteeltään viiden sentin ympyrän sisään sekunnin murto-osissa (tuosta nk.
combat-ammunnoissa, esim. practicalissa tai vaikkapa kotoisessa
"sissiammunnassa" on kysymys). Jos kuvitellaan että osumaympyrän keskipiste
on oma nenäsi, niin kumman kaliiperin kudit ottaisit mieluummin vastaan? :-)
Käy joskus katsomassa tuommoisia combat-ammuntoja, on varsin näyttävää
viihdettä ja yllätyt varmasti siitä vauhdista, millä nopeimmat pistää
kuolettavia osumia pahviukkelirivistöihin.
piiska
> puhutaan.
Varsin kuppainen trollausyritys sinulta, sanoisin.
> Kyllä, paitsi että .357 magnum on tilastollisesti parempi
one-shot-stopper,
Trollaus vaan jatkuu. Pysätyskyky ei muuten ole sama kuin tappokyky.
Patruuna- ja merkkikohtaiset erot ovat merkitsevämpiä kuin kaliiperin
vaihtumisella voidaan saavuttaa.
> > > Ellei pääse hoitoon. CNS = keskushermosto-osuma millä tahansa aseella
> > > pudottaa heti. Käytännön ampumatilanteista tehdyissä tilastoissa
Joo, ammupa 22 Shortilla niitä hermo-osumiasi (CNS osuma tarkoittaa osumaa
esim. aivoihin). Ongelma vaan on, miten saat sen kudin ensin craniumin
sisäpuolelle, jotta se voisi vaikuttaa niihin hermoihin :-)
> Kakskakkosella tapetaan eniten siksi, että niitä on esim. jenkkilässä
> kadulla valtava määrä. Ihan vain jengiläisten taskuissa.
Urbaanilegendaa. Puukolla tapetaan enemmän ja silti kukaan ei ole
esittämässä sotilaspistoolia korvattavaksi puukolla. Paitsi tietysti sinä,
trollien trolli.
> Niin tuntuu kuluvan, paskanjauhannassa.
Se on kyllä totta, että trollia ei pitäisi ruveta ruokkimaan. Täytyypä
lopettaa.
> Lr:stä oli puhe. Sinulla ei ole tässä keskustelussa muuta annettavaa, kuin
> kirjoitusvirheiden korjaaminen. Osansa kullakin.
> En jaksa saivarrella juuri kirjoittamistasi virheistä. En jaksa.
Huvittavaa, että suurena aseasiantuntijana esiintyvä trolli ei osaa
kirjoittaa edes kaliiperimerkintöjä oikein.
> paksua kalloasi. Viisto osuma .44 magnumillakin kimpoaa, myös tavallisesta
> kallosta.
Surkea trollaus, mutta kommentoimpa huvikseni, koska joku ei välttämättä
tajua: silti nelinelonen iskee sitä kalloa kovempaa ennenkuin muuttaa
suuntaansa ja voi viedä jopa tajun hetkeksi. Ainakin lamaannuttaa kohdetta
ja antaa ampujalle edun.
No niin, eiköhän tämä riitä tältä erää pelletrollin kanssa leikkiessä.
Seuraaviin oksennuksiisi en enää vastaa.
piiska
> joukkueenjohtajille ja aika pitkälle myös komppanianpäälliköille. Heidän
> aseenaan taisi melkein kaikissa maissa olla virallisesti pistooli.
En tiedä kenen joukkoja tarkoitat, mutta jos lukee ranskalaisten rivimiesten
taistelukuvauksia 1. maailmansodasta, niin siellä upseerit lähinnä juo
takarintaman parakissa viinaa ja käy välillä laskemassa miehet ja
komentamassa niitä uuteen aaltoon kohti sakujen kk:ta.
> järkevässä mielessä. Komppanianpäälliköiden kohdalla on vähän enemmän
> pelivaraa, mutta esim. saksalaiseen perinteeseen on kuulunut heidänkin
> olemisensa varsin edessä.
Niin, ehkä sakuilla oli toisin?
> Mielenkiitoista, että valitsit ekstaasin. PCP olisi paljon tehokkaampi
> analgeetti ja klassiset tapaukset USA:sta keskittyvätkin pääosin sen
> ympärille. Tämä kertonee omaa kieltään siitä, miten helposti
Meni noi mömmöt sekaisin, kun en ole mikään narkkari :-) PCP:hän se on
"enkelipölyä" eikä ekstacy. Kiitos korjauksesta, halusin viitata nimenomaan
enkelipöllyssä toikkaroineiden pysäytysyrityksissä karttuneisiin
kokemuksiin.
> erilaisia tilastoja, mutta ottavatko ne huomioon esim. aseen
> käsiteltävyyden ja käytettävissä olevien patruunoiden määrän? Lisäksi
> sotilaskäytössä on se erikoispiirre, että pistoolin käyttäjä on usein
> jopa keskivertopoliisimiestä huonommin koulutettu pistoolin käsittelyyn.
Toki, mikään ei ole täydellistä. Se mikä tilastoista voidaan kyllä päätellä,
niin "järeämpi on parempi". Sen keskiverto poliisimies näyttää tietävän
muutenkin. Eivät millään 22 LR pyssyillä tosiaan lähde liikenteeseen missään
tilanteessa.
Vertailun vuoksi, parhaan 22 LR patruunan (tilastoissa esiintyy ainoastaan
CCI Stinger, tehtiin USAFin "itsepuolustuslataukseksi") yhden osuman
pysäytysteho on jossain 30-40% paikkeilla. Järeämmät kaliiperit, 357 ja 44
Magnum lataukset saavat hieman patruunamerkistä riippuen noin 70-80% tehot.
Sotilaskaliiperit tyyppia 223 ovat sitten jo aivan omaa luokkaansa, 95-100%
osuman saaneista lamaantuu.
Reader
"piiska" <piiska...@kuin.tuhat.volttia> wrote in message
news:7bgnb.1158$0b...@read3.inet.fi...
Aika värikäs keskustelu. .44 magnum ei ole mikään suosikki puolustusaseena
hankalan ammuttavuutensa takia.
Ei taida minkään maan LEO:t käyttää sitä ?
Mihinkäs sitä muuten käytetäänkään, paitsi pullisteluun, sorry Piiska ?
Taitavat jenkkilässä metsästää eläimiä ? Ja siluettiin. Ei taida olla
ipsauksessa suosittu ?
Pienemmissäkin kaliipereissa on riittävästi tehoa pudottamaan hyvällä
osumalla. Kuten tuossa keskustelussa on monta kertaa todettukin; huonolla
osumalla ei ole niin paljoa väliäkään. Jos kaveri on puukon kanssa viiden
metrin päässä, on parempi ampua heti se keskushermosto-osuma, oli kädessä
sitten kakskakkonen tai neljänelonen. Isokaan kaliiperi ei ole mikään
autuaaksi tekevä.
Tero P. Mustalahti
>>järkevässä mielessä. Komppanianpäälliköiden kohdalla on vähän enemmän
>>pelivaraa, mutta esim. saksalaiseen perinteeseen on kuulunut heidänkin
>>olemisensa varsin edessä.
>
>
> Niin, ehkä sakuilla oli toisin?
Upseerien ryyppääminen taustalla voi olla aika monitulkintainen juttu.
Ehkäpä ryyppyjuhlissa olivatkin vain komppanianpäälliköt ja ylemmät?
Joka tapauksessa myös briteillä ainakin joukkueenjohtajat osallistuivat
johtamiseen edestä eikä ollut mahdotonta, että myös
komppanianpäälliköiltä odotettiin sitä ainakin tärkeämpien hyökkäysten
yhteydessä.
> Meni noi mömmöt sekaisin, kun en ole mikään narkkari :-) PCP:hän se on
> "enkelipölyä" eikä ekstacy. Kiitos korjauksesta, halusin viitata nimenomaan
> enkelipöllyssä toikkaroineiden pysäytysyrityksissä karttuneisiin
> kokemuksiin.
Toisaalta PCP:n kipua poistava vaikutus on paljon suurempi mihin
adrenaliini ja endorfiini tai edes miedommat huumeet pystyvät. Niinpä
PCP-hörhöt edustavat ainakin sotilaskäytön kannalta hyvin
epätodennäköistä pahinta mahdollista tapausta. PCP:tä nauttinut kun ei
todennäköisesti pysty mihinkään suunnitelmalliseen toimintaan. Edes
khatia pureskelleet somalit eivät olleet puoliksikaan niin pöllyssä kuin
PCP-matkalla oleva henkilö.
> Vertailun vuoksi, parhaan 22 LR patruunan (tilastoissa esiintyy ainoastaan
> CCI Stinger, tehtiin USAFin "itsepuolustuslataukseksi") yhden osuman
> pysäytysteho on jossain 30-40% paikkeilla. Järeämmät kaliiperit, 357 ja 44
> Magnum lataukset saavat hieman patruunamerkistä riippuen noin 70-80% tehot.
> Sotilaskaliiperit tyyppia 223 ovat sitten jo aivan omaa luokkaansa, 95-100%
> osuman saaneista lamaantuu.
Tällä perusteella FN:n kehittämä 5.7x28 pitäisi olla aika kova sana,
sehän on suunniteltu samalla periaatteella kuin 5.56x45. Eipä tuo P90
tai 5-7 silti ole mitään suurta innostusta herättänyt, vaikka P90 kai
ehdolla viralliseksi NATO-joukkojen itsepuolustaseeksi 9 mm pistoolien
ja konepistoolien tilalle kai vielä onkin.
Tero P. Mustalahti
piiska
> hankalan ammuttavuutensa takia.
> Ei taida minkään maan LEO:t käyttää sitä ?
Ei taida mutta siitähän ei ollut edes puhe. 44 Mag oli vain sivumaininta,
mutta tietysti trolli jumitti jankkaamaan siitä ja näköjään kun yksi
lopettaa, niin toinen trolli yrittää aloittaa.
>
> Mihinkäs sitä muuten käytetäänkään, paitsi pullisteluun, sorry Piiska ?
> Taitavat jenkkilässä metsästää eläimiä ? Ja siluettiin. Ei taida olla
> ipsauksessa suosittu ?
Heikko trollaus. Jos kyseisestä kaliiperista kiinnostaa keskustella, niin
siirry vaikka harrastus.aseisiin. Jatketaan täällä keskustelua alkup.
aiheesta.
> Pienemmissäkin kaliipereissa on riittävästi tehoa pudottamaan hyvällä
> osumalla. Kuten tuossa keskustelussa on monta kertaa todettukin; huonolla
> osumalla ei ole niin paljoa väliäkään. Jos kaveri on puukon kanssa viiden
Hyvä osuma pistoolilla päälle rynnistävään on pitkälti teoriaa. Ota
huomioon, että useimpien sotilaspistoolin käyttäjien ampumataito pistoolilla
on vähän sitä sun tätä. Tällöin krouvimpi kaliiperi kompensoi vähemmän
täydellistä osumaa.
> metrin päässä, on parempi ampua heti se keskushermosto-osuma, oli kädessä
> sitten kakskakkonen tai neljänelonen. Isokaan kaliiperi ei ole mikään
> autuaaksi tekevä.
Jos noin on, niin muutetaan rynkkyjemme kaliiperiksi 22 LR (vaiko 22 L? :-)
ja taas säästyy rahaa valtavasti. Myös ammuskuormat kasvavat muutenkin
ylirasitetussa sodan ajan logistiikassamme huomattavasti.
piiska
> adrenaliini ja endorfiini tai edes miedommat huumeet pystyvät. Niinpä
> PCP-hörhöt edustavat ainakin sotilaskäytön kannalta hyvin
> epätodennäköistä pahinta mahdollista tapausta. PCP:tä nauttinut kun ei
Haavaballistisia tehoja arvioitaessa PCP kelpaa varsin mainiosti. Lienee
turvallista olettaa, että se mikä tepsii PCP-pöhnässä toimivaan, tepsii myös
taisteluhumalan juovuttamalle. Älä muuten aliarvioi kehon omien endorfiinien
puuduttavaa tehoa. Eihän PCP mikään ihmevaikuttaja ole, se vain aktivoi (tai
deaktivoi) samat reseptorit mitkä keho pystyy halutessaan itsekin
lamaannuttamaan omilla aineillaan.
Se miten järkevään toimintaan PCP:tä nauttinut pystyy on sivuseikka, kun
arvioidaan pysäytystehoa. Riittää, kun havaitaan (järjettömänkin) toiminnan
päättyneen, tällöin tiedetään latauksen toimivan.
> Tällä perusteella FN:n kehittämä 5.7x28 pitäisi olla aika kova sana,
> sehän on suunniteltu samalla periaatteella kuin 5.56x45. Eipä tuo P90
> tai 5-7 silti ole mitään suurta innostusta herättänyt, vaikka P90 kai
> ehdolla viralliseksi NATO-joukkojen itsepuolustaseeksi 9 mm pistoolien
> ja konepistoolien tilalle kai vielä onkin.
Ei vaan taida löytyä "koeammuntatilastoja" PCP-pöllyissä oleviin noille
kaliipereille? :-) Tietysti poliisi- ja sotilasaseiden latausten
suunnittelulähtökohdat ovat ehkä hieman erilaiset? Poliisilatauksen (ei
ainakaan piirustuslaudalla) ei pitäisi tappaa, mutta sen sijaan lamaannuttaa
tehokkaasti (osin ristiriitaisia vaatimuksia). Sotilaslatauksen sen sijaan
pitäisi tappaa (ehkä sopivan kitumisen jälkeen, mikä sitoo
ensisidontajoukkoja).
Reader
"piiska" <piiska...@kuin.tuhat.volttia> wrote in message
> > Aika värikäs keskustelu. .44 magnum ei ole mikään suosikki
puolustusaseena
> > hankalan ammuttavuutensa takia.
> > Ei taida minkään maan LEO:t käyttää sitä ?
>
> Ei taida mutta siitähän ei ollut edes puhe. 44 Mag oli vain sivumaininta,
> mutta tietysti trolli jumitti jankkaamaan siitä ja näköjään kun yksi
> lopettaa, niin toinen trolli yrittää aloittaa.
>
Jaa, että trolli ? Sinä olet tässä hehkuttanut neljänelosen autuutta !
> >
> > Mihinkäs sitä muuten käytetäänkään, paitsi pullisteluun, sorry Piiska ?
> > Taitavat jenkkilässä metsästää eläimiä ? Ja siluettiin. Ei taida olla
> > ipsauksessa suosittu ?
>
> Heikko trollaus. Jos kyseisestä kaliiperista kiinnostaa keskustella, niin
> siirry vaikka harrastus.aseisiin. Jatketaan täällä keskustelua alkup.
> aiheesta.
>
> > Pienemmissäkin kaliipereissa on riittävästi tehoa pudottamaan hyvällä
> > osumalla. Kuten tuossa keskustelussa on monta kertaa todettukin;
huonolla
> > osumalla ei ole niin paljoa väliäkään. Jos kaveri on puukon kanssa
viiden
>
> Hyvä osuma pistoolilla päälle rynnistävään on pitkälti teoriaa. Ota
> huomioon, että useimpien sotilaspistoolin käyttäjien ampumataito
pistoolilla
> on vähän sitä sun tätä. Tällöin krouvimpi kaliiperi kompensoi vähemmän
> täydellistä osumaa.
>
Joo. Sotilaskäytössä tehon ja ammuttavuudeltaan/kapasiteeltiltaan on
huomattu olevan 9 X 19.
Sillä menee kaverista läpi. Jos osuu hengenpaikkaan, pudotus on varma. Jos
ei, uhri kuolee ehken verenvuotoon joskus myöhemmin.
Ysillä ampuu nopeammin monta (vaikka sitten huonoa) osumaa. Neljänelkku on
rekyylinsä takia hankala ampua. Myös lipaskapasiteetti on rajallinen.
Vähemmän neljänelkkuja on pisloina.
Ei neljänelkkukaan ole mikään ihmease. Ei todellakaan. Pistoolien /
revolverien paukkujen lähtönopeus on kertakaikkiaan liian pieni tekemään
massiivista "permanent cavityä" eli pysyvää haavakanavaa. Ilman osumaa
hengenpaikkaan ei kaveri putoa. Reijän koko ei sinänsä merkkaa mitään;
esimerkkinä 5.56 * 45 NATOn haavakanava.
Metsästävät jenkkilässä karhuja neljänelosella. Arvaa tarvitaanko hyvä osuma
? Toisaalta karhun käytyä päälle on niitä pudotettu ysilläkin. Arvaa onko
oliko hyvä osuma ?
> > metrin päässä, on parempi ampua heti se keskushermosto-osuma, oli
kädessä
> > sitten kakskakkonen tai neljänelonen. Isokaan kaliiperi ei ole mikään
> > autuaaksi tekevä.
>
> Jos noin on, niin muutetaan rynkkyjemme kaliiperiksi 22 LR (vaiko 22 L?
:-)
> ja taas säästyy rahaa valtavasti. Myös ammuskuormat kasvavat muutenkin
> ylirasitetussa sodan ajan logistiikassamme huomattavasti.
>
Heh ! Kakskakkosen kantomatka on hiukka rajoitettu. Taitaa olla
nato-määritys letaalille teholle 70 J. Täyttäisi sen sinänsä ...
Logistiikka menisi uusiksi, ysi on jo valittu pislankudiksi (hyvä niin !).
aatu
Kyllä pystymetsästä otettu kaveri osuu paremmin varmasti "22" kuin
"9mm"
Ainoat asiat mitkä tiedän pistooli ammunasta on se kuinka helppoa on
ampua ohi maalin ja kuinka paljon harjoitelua varmasti osuminen
vaatii.
Kyllä tulos 92-pistetä(pistooli tauluun) on aivan eri tasoa ammutanko
se "22"Beretalla vai "9mm"HP:llä.
Nuo 5cm osumat ei onnistu harjoittelematta.Practica ammunta vaati
harjoitelua
tosisaan ja laukaus määrät on sellaisia ettei "tavallinen aseen
käyttäjä niitä ammu"
Meillä otetaan "kundit" vastaan haulikon kanssa ,eikä leikitä Tex
Wileriä
piiska
> huomattu olevan 9 X 19.
> Sillä menee kaverista läpi. Jos osuu hengenpaikkaan, pudotus on varma. Jos
> ei, uhri kuolee ehken verenvuotoon joskus myöhemmin.
> Ysillä ampuu nopeammin monta (vaikka sitten huonoa) osumaa. Neljänelkku on
> rekyylinsä takia hankala ampua. Myös lipaskapasiteetti on rajallinen.
> Vähemmän neljänelkkuja on pisloina.
>
> Ei neljänelkkukaan ole mikään ihmease. Ei todellakaan. Pistoolien /
> revolverien paukkujen lähtönopeus on kertakaikkiaan liian pieni tekemään
> massiivista "permanent cavityä" eli pysyvää haavakanavaa. Ilman osumaa
> hengenpaikkaan ei kaveri putoa. Reijän koko ei sinänsä merkkaa mitään;
> esimerkkinä 5.56 * 45 NATOn haavakanava.
Et taida löytää oikeaa foorumia kaliiperikeskustelullesi. Autan vähän ja
asetan follarit.
> Metsästävät jenkkilässä karhuja neljänelosella. Arvaa tarvitaanko hyvä
osuma
> ? Toisaalta karhun käytyä päälle on niitä pudotettu ysilläkin. Arvaa onko
> oliko hyvä osuma ?
Ehkäpä haluatkin keskustella metsästyksestä? Sitä varten on
sfnet.harrastus.metsastys. Sinne vaan kertoilemaan karhunkaatojuttuja
ysimillisellä!
> Heh ! Kakskakkosen kantomatka on hiukka rajoitettu. Taitaa olla
Kas kun huomasit. Itse tosin kyseistä kaliiperia ehdotit.
piiska
> "9mm"
Sitten varmaan meillä on seuraavan sotilaspistoolimme kaliiperi selvillä.
> Ainoat asiat mitkä tiedän pistooli ammunasta on se kuinka helppoa on
> ampua ohi maalin ja kuinka paljon harjoitelua varmasti osuminen
> vaatii.
Tuossa oli ensimmäinen järkevä lause sinulta aiheeseen.
> Nuo 5cm osumat ei onnistu harjoittelematta.Practica ammunta vaati
> harjoitelua
Eihän kukaan sellaista väittänytkään. Käskin käydä vaan katsomassa, elämys
sinänsä nähdä, kun joku osaa homman hyvin.
Tero P. Mustalahti
> Haavaballistisia tehoja arvioitaessa PCP kelpaa varsin mainiosti. Lienee
> turvallista olettaa, että se mikä tepsii PCP-pöhnässä toimivaan, tepsii myös
> taisteluhumalan juovuttamalle. Älä muuten aliarvioi kehon omien endorfiinien
> puuduttavaa tehoa. Eihän PCP mikään ihmevaikuttaja ole, se vain aktivoi (tai
> deaktivoi) samat reseptorit mitkä keho pystyy halutessaan itsekin
> lamaannuttamaan omilla aineillaan.
PCP on alunperin anestesialääkkeeksi kehitetty. On se siinä mielessä
"ihmeaine" kuten LSD:kin, ettei millään kehon itse tuottamilla aineille
ole läheskään samanlaisia vaikutuksia - suurina määrinä nekin ovat toki
toksisia kuten kaikki yhdisteet, mutta vaikutus ei enää tehostu. PCP mm.
voi aiheuttaa niin voimakkaan dissosiaation, ettei sellaista tavata edes
vakavilla skitsofreniatapauksilla. Samaten LSD:n aiheuttaman
hallusinaatiot ovat usein jopa "voimakkaampia" kuin harhaisten
henkilöiden kokemat aistiharhat (ko. henkilöiden omien sanojen mukaan).
Kyllä tällaiset synteettiset aineet ovat voimakkaampia kuin kehon omat
aineet, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Päinvastoin kuin sanoit,
ulkopuolelta tuoduilla aineilla voi olla myös sellaisia vaikutuksia,
joita kehon normaaleille eritteillä ei ole laisinkaan.
> Se miten järkevään toimintaan PCP:tä nauttinut pystyy on sivuseikka, kun
> arvioidaan pysäytystehoa. Riittää, kun havaitaan (järjettömänkin) toiminnan
> päättyneen, tällöin tiedetään latauksen toimivan.
Joo, mutta kyse oli sotilaskäytön kannalta tärkeistä seikoista. Vaikka
PCP-huuruisen henkilön pysäyttäminen vaatisi .357 tai 10 mm luodin, niin
se ei tarkoita vielä sitä, että vain kehon omissa aineissa olevan tai
korkeintaan pienen annoksena amfetamiinia saaneen henkilön henkilön
pysäyttäminen vaatisi niitä missään tilastollisesti merkittävässä
osuudessa tapauksista. Tällainen henkilö kun on sotilaskäytön kannalta
se todennäköisin "pysäytettävä".
> Ei vaan taida löytyä "koeammuntatilastoja" PCP-pöllyissä oleviin noille
> kaliipereille? :-) Tietysti poliisi- ja sotilasaseiden latausten
> suunnittelulähtökohdat ovat ehkä hieman erilaiset?
Nyt olet asian ytimessä. PCP-pöllyinen vastustaja ei ole sotilaskäytössä
oleellinen tekijä. Korkeintaan täytyy ottaa mietojen huumeiden ja
piristeiden kuten khatin, kannabiksen, alkoholin ja amfetamiinin
vaikutus huomioon. Hieman niitä nauttinut henkilö kun voi vielä toimia
organisoituneesti ja ne ovat suhteellisen yleisiä.
Tero P. Mustalahti
Pentti Hirvonen
news:%8fmb.885$zP5...@read3.inet.fi...
>
> Mistä ihmeestä tämä luulo että narkomaani ei pysähdy normaaleilla
> konsteilla.
> Kipuaisti voi olla heikompi ja nupissa vauhtia(täysin riippuen aineesta,
> toleranssista yms)
> Mitään elokuvista tuttua mörköä, joka vaan tulee päälle vaikka on reikiä
> kuin juustossa, ei ole.
On sitä kaivettu äijää varttitonnisen villisikakarjun alta vaikka possulla
on keuhkoissa kolme 9.3m rihlakuulaa ja yksi haulikon täyteinen. Ei osunut
keskushermostoon niin päälle tuli. Juoksee se sikakin "kuolleena" 30m.
Vieläpä ilman tajusteita.
P.
piiska
> aineet, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Päinvastoin kuin sanoit,
> ulkopuolelta tuoduilla aineilla voi olla myös sellaisia vaikutuksia,
> joita kehon normaaleille eritteillä ei ole laisinkaan.
Reseptoreillahan noi pelaa, ei ne aineet mitään itse aiheuta. Elimistön omat
aineet stimuloi niitä samoja reseptoreita. Määrien nousemiseen samoiksi
tarvitaan tietysti poikkeukselliset olosuhteet. Siinä suhteessa elimistön
omat aineet ovat turvallisempia, että ne poistuvat nopeammin ja omaavat
vähemmän sivuvaikutuksia. Osa PCP:n lisävaikutuksista lieneekin juuri
sivuvaikutuksia, koska elimistö ei synteettistä reseptorivaikuttajaa saa
poistettua yhtä tehokkaasti kuin omiaan.
> se ei tarkoita vielä sitä, että vain kehon omissa aineissa olevan tai
> korkeintaan pienen annoksena amfetamiinia saaneen henkilön henkilön
Taas aliarvoidaan kehon omia kivunsalpaajia, jotka ovat niitä kaikista
tehokkaimpia.
> Nyt olet asian ytimessä. PCP-pöllyinen vastustaja ei ole sotilaskäytössä
> oleellinen tekijä. Korkeintaan täytyy ottaa mietojen huumeiden ja
Mielestäni on. Voimakkaassa taisteluhumalassa oleva vastaa kivun
sietokyvyltään PCP-tapausta. Toimintakyvyllä ei sinänsä merkitystä, koska
PCP-tapaus on pelkkä torso haavaballistiikan kannalta.
> piristeiden kuten khatin, kannabiksen, alkoholin ja amfetamiinin
> vaikutus huomioon. Hieman niitä nauttinut henkilö kun voi vielä toimia
> organisoituneesti ja ne ovat suhteellisen yleisiä.
Toistan: Organisoitunut toiminta ei haavaballististen ominaisuuksien
arvioinnin kannalta ole merkitsevää. Sotilaspaukkuja kehitellään ampumalla
standardisoituun gelatiinimöykkyyn. Voisitko kertoa, mitä organisoidun
toiminnan muotoja on tavattu gelatiinimöhkäleillä ja miten se vaikuttaa
luodin toimintaan kohteessa? :-)
Pekka Siltala
news:7Junb.128$4h...@reader1.news.jippii.net...
> keskushermostoon niin päälle tuli. Juoksee se sikakin "kuolleena" 30m.
Keskushermosto imo on väärä termi. Hermosto jakaantuu ensinkin kahteen osaan,
autonomiseen (sympaattinen ja parasympaattinen) ja somaattiseen. Luoti
selkäytimeen tai aivoihin ei välttämättä tapa, mutta suurella todennäköisyydellä
johtaa vähintäänkin elinikäiseen vakavaan vammautumiseen. Noin neljännes (25%)
yhdysvalloissa tapahtuvista nuorten henkilöiden neliraajahalvauksista kait johtuu
ampuma-aseiden tuottamista vammoista (googlella löytänee kun etsiskelee 'spinal
cord injury').
--
Peku
PJK
"Pentti Hirvonen" <ro...@hotmail.kom> wrote in message
news:7Junb.128$4h...@reader1.news.jippii.net...
Olisitte pyytäneet "piiskan" ampumaan dirty harry -tyyliin .44 magnumilla,
niin sika olisi lennähtähtänyt kuolleena takaviistoon, kuten elokuvissa.
aatu
> > Kyllä pystymetsästä otettu kaveri osuu paremmin varmasti "22" kuin
> > "9mm"
>
> Sitten varmaan meillä on seuraavan sotilaspistoolimme kaliiperi selvillä.
>
> > Ainoat asiat mitkä tiedän pistooli ammunasta on se kuinka helppoa on
> > ampua ohi maalin ja kuinka paljon harjoitelua varmasti osuminen
> > vaatii.
>
> Tuossa oli ensimmäinen järkevä lause sinulta aiheeseen.
Olenko arvostellut sinun tekstejäsi tai järkeäsi, miksi sinä teet niin?
Nämä järkeen liityvät keskustelut kuuluvat käsitääkseni tuonne lääkäripalstalle.
PJK
"piiska" <piiska.läpsähtää@löysästi> wrote in message
news:7bgnb.1158$0b...@read3.inet.fi...
> > Ennemmin osuman .22 shortilla, kuin ohilaukaus .44 magilla. Siitähän
tässä
> > puhutaan.
>
> Varsin kuppainen trollausyritys sinulta, sanoisin.
>
Sinähän tässä trollaat, tuo on fakta, jota et tunnu ymmärtävän.
> > Kyllä, paitsi että .357 magnum on tilastollisesti parempi
> one-shot-stopper,
>
> Trollaus vaan jatkuu. Pysätyskyky ei muuten ole sama kuin tappokyky.
> Patruuna- ja merkkikohtaiset erot ovat merkitsevämpiä kuin kaliiperin
> vaihtumisella voidaan saavuttaa.
>
Sotilaspistoolin kyseessä ollessa kohteen lamauttaminen lienee se mitä
halutaan. Piiska tulee ja ampuu vähän sinne päin magnumilla ja juoksee
kolmeksi tunniksi karkuun odottamaan vaikutusta ? Herää pahvi.
> > Kakskakkosella tapetaan eniten siksi, että niitä on esim. jenkkilässä
> > kadulla valtava määrä. Ihan vain jengiläisten taskuissa.
>
> Urbaanilegendaa. Puukolla tapetaan enemmän ja silti kukaan ei ole
> esittämässä sotilaspistoolia korvattavaksi puukolla. Paitsi tietysti sinä,
> trollien trolli.
>
Ja autolla vielä enemmän. Et oikein seuraa keskustelua. Ampuma-aseista tässä
oli kyse. Mutta jos et osu hyvin .44 magnumillasi puukolla päällekäyvää,
ehtii tämä slaissittaa sinua kuolettavasti. Se tapahtuu sekunnissa. Ei auta,
että kaveri kuolee verenvuotoon joskus myöhemmin, niin sinäkin.
> > Niin tuntuu kuluvan, paskanjauhannassa.
>
> Se on kyllä totta, että trollia ei pitäisi ruveta ruokkimaan. Täytyypä
> lopettaa.
>
Et keksi edes bullshittijuttujasi enempää ?
> > Lr:stä oli puhe. Sinulla ei ole tässä keskustelussa muuta annettavaa,
kuin
> > kirjoitusvirheiden korjaaminen. Osansa kullakin.
> > En jaksa saivarrella juuri kirjoittamistasi virheistä. En jaksa.
>
> Huvittavaa, että suurena aseasiantuntijana esiintyvä trolli ei osaa
> kirjoittaa edes kaliiperimerkintöjä oikein.
>
En ole mikään asiantuntija. Ymmärrän kuitenkin perusteet, mitä sinä et tunnu
tekevän, magnum-kiihkoinesi.
Teen kaikenlaisia virheitä koko ajan. Et sinäkään osaa kirjoittaa
kaliiperimerkintöjä oikein. Tarkista vaikka. Kuten todettua, sinulla on
ollut annettavaa tähän keskusteluun lähinnä kirjoitusvirheiden korjaamisen
yms. saivartelun muodossa.
> > paksua kalloasi. Viisto osuma .44 magnumillakin kimpoaa, myös
tavallisesta
> > kallosta.
>
> Surkea trollaus, mutta kommentoimpa huvikseni, koska joku ei välttämättä
> tajua: silti nelinelonen iskee sitä kalloa kovempaa ennenkuin muuttaa
> suuntaansa ja voi viedä jopa tajun hetkeksi. Ainakin lamaannuttaa kohdetta
> ja antaa ampujalle edun.
>
Kyllä iskee reilusti kovemmin, ei siitä päästä mihinkään. Pointti on
edelleen shot placement. 44 magnum ei ole automaattisen tappava, ilman hyvää
osumaa, piste. Kun taas joku korkkipyssy hyvällä osumalla on.
> No niin, eiköhän tämä riitä tältä erää pelletrollin kanssa leikkiessä.
> Seuraaviin oksennuksiisi en enää vastaa.
>
Joo, mene vaan vinkumaan peiton alle ja laita kaikenhetitappava .44
magnumisi tyynyn alle.
Ottu
"Pekka Siltala" <psilt@.ei.iki.na.spammia.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:qmxnb.515$Xn1...@read3.inet.fi...
Enempää asiaa pohtimatta, tässä yhteydessä on vain parasympaattinen ja
sympaattinen. Somaattinen vaikuttaa noihin samoin kuin esim. RR:n lasku eli
ainoastaan aktivoi nuo ensin mainitut.
-Ottu-
otto
"Pekka Siltala" <psilt@.ei.iki.na.spammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> Jakautuu se kyllä keskus- ja ääreishermostoonkin. Keskushermostoa on aivot
ja selkäydin.
Ääreishermosto jakautuu autonomiseenhermostoon,( jakautuu sympaattiseen ja
parasympaattiseen)tuntohermostoon ja liikehermostoon. Somaattistahan se
kaikki on(eli kehoon kuuluvaa)
Sympaattisen ja parasympaattisen eron muistaa siitä että sympaattinen
sydäntä sytkäyttää ja parasympaattinen paskattaa.
Elokuvissa sankareiden huoli esim. käsivarteen saadusta osumasta on lähinnä
verenvuoto ja lievää irvistelyä aikaansaapa kipu. Todellisuudessa usein
tälläinen käsi roikkuu kuin makarooni eikä välttämättä koskaan
(hoidoillakaan) palaudu täysin toimivaksi. Kun tuossa aiemmin kirjoitin
osumasta hermostoon lamauttavana niin en kyllä tarkoittanut osumaa
keskushermostoon.(Jossa osuma selkäytimeen halvauttaa sitä pahemmin mitä
ylemmäs osuu ja kun oikein ylös osuu niin tappaa)
Esim iskiashermo, jonka useimmat tietävät, osaa olla oikein kipeä ollessaan
puristuksessa.
Tehokkaalla kipulääkkeellä yleensä pystyy jotenkin liikkumaan. Kun
iskiashermo vaurioituu pahemmin ei liikkumista siihen jalkaan palauta mikään
kemiallinen aine. Kusi ja paska valuu housuun ja siinä sätkii.(ja taas
riippuen vaurion kohdasta)
Juha Makkonen
"Yama" <yam...@SPAMyahoo.co.uk> wrote in message
news:bnhh0p$pao$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> rynnäkkökivääriä (jääkäriprikaatin varustukseen kuuluu muistaakseni noin
16
> pistoolia). Suomessa ei vallitse "käsiasemystiikka" samalla tavalla kuin
Toisaalta sotilaspoliisikomppaniassa on yhtä paljon pistooleita kuin
rynnäkkökivääreitä ja ihmisiäkin...
--
Juha Makkonen
piiska
"PJK" <mym...@is.spammed.com> oksensi:
> > > Ennemmin osuman .22 shortilla, kuin ohilaukaus .44 magilla. Siitähän
>
Siis faktasi on, että 44 magilla ampuu aina ohi kun sen sijaan 22 shortilla
osuu varmasti? No joo, hajoo pahvi trolliisi.
> oli kyse. Mutta jos et osu hyvin .44 magnumillasi puukolla päällekäyvää,
> ehtii tämä slaissittaa sinua kuolettavasti. Se tapahtuu sekunnissa. Ei
auta,
> että kaveri kuolee verenvuotoon joskus myöhemmin, niin sinäkin.
Vaikea väittää vastaan mutta miten tuo liittyy kaliiperikeskusteluun? 44
Magilla on varaa virheisiin toisin kuin 22 shortilla. Voi aloittaa
ampumisen kauempaa ja ei-aivan-täydellinen-osuma pysäyttää maalin. 22
shortilla joutuu odottamaan aivan kontaktietäisyydelle ja tällöin
puukkomieskin pääsee toimimaan. Mutta ethän sinä tämmöisistä mitään käsitä,
kun todellisuutesi hahmottuu tv:n halpojen x-filesien varaan.
> > Huvittavaa, että suurena aseasiantuntijana esiintyvä trolli ei osaa
> > kirjoittaa edes kaliiperimerkintöjä oikein.
> >
> En ole mikään asiantuntija. Ymmärrän kuitenkin perusteet, mitä sinä et
tunnu
> tekevän, magnum-kiihkoinesi.
Ahaa. Katsotaanpa mitä olet kirjoittanut:
".22 lr on maailman tappavin kaliiperi, pl sota- tai siihen verrattavat
olosuhteet."
"Sinä tunnut olevan näissä asioissa siinä määrin newbie, että saattaisin
uskaltaa ottaakkin "matsin". On nimittäin aivan sama minkä kaliiperisella
aseella ampuu ohi..."
"Voin jatkaa keskustelua kanssasi, kun ensin perehtyt termiin "shot
placement"."
Melko pöyhkeä tyyli pelkät perusteet osaavalle aloittelijalle :-)
> Teen kaikenlaisia virheitä koko ajan.
Kuten esimerkiksi mitä?
>Et sinäkään osaa kirjoittaa kaliiperimerkintöjä oikein. Tarkista vaikka.
Ei maksa vaivaa tarkastaa oikein olevaa. Etköhän sinä olisi trollin
innokkuudella puuttunut kaikkiin mahdollisiin virheisiin. En minä sentään
kirjoittele jostain ".22 ls" kaliiperista, jota ei ole olemassakaan, toisin
kuin eräät :-)
>Kuten todettua, sinulla on
> ollut annettavaa tähän keskusteluun lähinnä kirjoitusvirheiden korjaamisen
> yms. saivartelun muodossa.
Sekin enemmän kuin sinulla. Sinä tuotat vain heikkoja trollauksia ja
kirjoitusvirheitä.
> Kyllä iskee reilusti kovemmin, ei siitä päästä mihinkään. Pointti on
> edelleen shot placement. 44 magnum ei ole automaattisen tappava, ilman
hyvää
> osumaa, piste. Kun taas joku korkkipyssy hyvällä osumalla on.
Näinhän se on, korkkipyssyllä osuu aina, 44 magilla tai vaikkapa 357:lla ei
koskaan.
> Joo, mene vaan vinkumaan peiton alle ja laita kaikenhetitappava .44
> magnumisi tyynyn alle.
Kenelläköhän se magnum kuume oikein on?
Mikko K
news:CpSlb.249$CE4...@read3.inet.fi...
>
> Eikös suomalaisten sotilaiden käyttämä pistooli ole 9-millinen FN, jolla
ei
> osu ladon seinään vaikka olisi sen sisällä... no ehkä osuisi, mutta ei se
> silti mikään hyvä pistooli ole.
Kyllä sillä ainakin tauluun osuu 25m päästä. Munoin kun intissä olin niin
ammuskeltiin kerran 4*10 kudin sarja. Meikäläiset (varusmiehet) sai
pistekeskiarvoksi joku 25 pointsia (taulun pienin numero oli 3 :-), mutta
eräs skappari pisteli 98 pointsia jokaiseen sarjaan.
Mikko
Lukija
"Mikko K" <mia...@mbnet.fi> wrote in message
news:bnmh6g$2qs4$1...@bowmore.utu.fi...
Näinhän se menee; kovempirekyylisellä aseella on hankalampi osua.
Onhan tämän säikeen toisessä osassa debatti .44:n käyttämisestä
itsepuolustukseen. Tehokas ase, mutta harva osuisi, edes ladon seinään
nopeassa ammunnassa ; )
Jahe
>
> > Kakskakkosella tapetaan eniten siksi, että niitä on esim. jenkkilässä
> > kadulla valtava määrä. Ihan vain jengiläisten taskuissa.
>
> Urbaanilegendaa. Puukolla tapetaan enemmän ja silti kukaan ei ole
> esittämässä sotilaspistoolia korvattavaksi puukolla.
Ei ehkä kakskakkosella, mutta jenkeissä murhista n. 60% tapahtuu
ampuma-aseella. Ja veitsillä n.15%
Enpä lähtisi jengiläisenä teilaamaan toisen jengin jäsentä pelkkä veitsi
apuna... Suuressa merentakaisessa maassa varastetaan vuosittain noin 500000
asetta. Ilman 3 pisteen vihjeitäkin voi arvata keille ne päätyvät
Toisin kuin Suomessa, missä tiukempi asepolitiikka edistää veitsen käyttöä
murha-aseena. Suomessa suurin osa henkirikoksista tehdään veitsellä... ja
tietty kännissä, yllätys, yllätys.
T JH
Backman
shortilla
> osuu varmasti? No joo, hajoo pahvi trolliisi.
Kumpi on parempi leivän leikkaamisen; skalpelli vai vannesaha...
--Backman
piiska
Kerro lisää. Millä tavalla se rekyyli vaikuttaa eka laukauksen osumiseen
yhtään mitään? Muutenhan esim. 400 H&H Magilla ei osuisi edes norsuun
leijonasta puhumattakaan. Päinvastoin, stydimmälle lataukselle tehty ase
painaa yleensä enemmän, jolloin se on myös vakaampi tähdätä. Voi vaatia
tietty miehen kättä pitelemään sitä asetta, mutta ei tässä missään aiemmin
määritelty, että me keskustellaankin käsiaseista lihasrappeumatautia
sairastaville.
> itsepuolustukseen. Tehokas ase, mutta harva osuisi, edes ladon seinään
> nopeassa ammunnassa ; )
Yksi hyvä osuma riittää ja se tähtääminen on ihan yhtä helppoa/vaikeaa oli
väljyys mikä tahansa.
Tero P. Mustalahti
> Reseptoreillahan noi pelaa, ei ne aineet mitään itse aiheuta.
Eivätkö tosiaan? Vaikuttavatko esimerkiksi myrkyt sinusta vain
reseptoreihin? Ja joka tapauksessa kehon ulkopuoliset aineet saattavat
laukaista aivan erityyppisiä vaikutuksia kuin kehon omat aineet
_siinäkin_ tapauksessa, että ne vaikuttavat vain reseptorien kautta.
Biokemiallisella tasolla kyse saattaa olla reseptorin täydellisestä
blokkautumisesta tai toisessa päässä esim. suuresta konformaation
muutoksesta, joka johtaa elimistön omia signaalinvälittäjiä
tehokkaampaan signalointiin.
>>se ei tarkoita vielä sitä, että vain kehon omissa aineissa olevan tai
>>korkeintaan pienen annoksena amfetamiinia saaneen henkilön henkilön
>
> Taas aliarvoidaan kehon omia kivunsalpaajia, jotka ovat niitä kaikista
> tehokkaimpia.
Tämä perustuu mihin? Kyllä elimistö kieltämättä tuottaa aika tehokkaita
kivunsalpaajia, mutta esim. ns. taisteluhumala on nykytiedon mukaan
osittain hermoston sähköiseenkin toimintaan liittyvä ilmiö - eräänlainen
järjestelmän saturoituminen - eikä pelkästään sisäeritteiden
aihauttamaa analgesiaa.
> Mielestäni on. Voimakkaassa taisteluhumalassa oleva vastaa kivun
> sietokyvyltään PCP-tapausta.
Mitäs todisteita tästä on? Kyllä taisteluhumala kieltämättä parantaa
kivunsietoa, mutta tuskin sitä on kovinkaan tieteellisesti vertailtu
PCP:n vaikutuksiin. Metodologiset ongelmat ovat aikamoiset. PCP:n
vaikutuksen alaisena olevien henkilöiden tekemisten perusteella voisin
silti stetson-menetelmällä väittää, ettei ihan vastaavaan ole kehon
omilla keinoilla päästy tai ainakaan en ole sellaisesta kuullut.
> Toistan: Organisoitunut toiminta ei haavaballististen ominaisuuksien
> arvioinnin kannalta ole merkitsevää. Sotilaspaukkuja kehitellään ampumalla
> standardisoituun gelatiinimöykkyyn. Voisitko kertoa, mitä organisoidun
> toiminnan muotoja on tavattu gelatiinimöhkäleillä ja miten se vaikuttaa
> luodin toimintaan kohteessa? :-)
Se on olennaista siinä mielessä, että PCP-pöllyinen henkilö on pahin
mahdollinen tapaus, jota vastaava on taistelutilanteessa
epätodennäköinen. Ei siis ole sotilaskäytössä _tarpeellista_ suunnitella
asetta pysäyttämään PCP:n vaikutuksen alla olevaa henkilöä, jos aseen
muut ominaisuudet sen takia kärsisivät. Rynnäkkökiväärien kohdalla näin
ei ole, mutta pistoolien kohdalla on ainakin jossain määrin.
Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava aseen käyttötarkoitus
kokonaisuutena, ei pelkästään teho. Näinhän tehdään muiden kuin
käsiaseidenkin kohdalla: ei sisseille anneta 120 kg painavaa
pst-ohjusjärjestelmää, vaikka se olisikin selvästi tehokkaampi
vihollisen vaunuja vastaan kuin 20 kg painoinen järjestelmä.
Tero P. Mustalahti
piiska
> reseptoreihin? Ja joka tapauksessa kehon ulkopuoliset aineet saattavat
Ai me puhuttiinkin nyt myrkyistä :-)
Eri aineilla on eri vaikutukset, tietty, Tero.
> Tämä perustuu mihin? Kyllä elimistö kieltämättä tuottaa aika tehokkaita
> kivunsalpaajia, mutta esim. ns. taisteluhumala on nykytiedon mukaan
> osittain hermoston sähköiseenkin toimintaan liittyvä ilmiö - eräänlainen
> järjestelmän saturoituminen - eikä pelkästään sisäeritteiden
> aihauttamaa analgesiaa.
Sama se on mikä se mekanismi on. Taisteluhumalassa tehdyistä väkevistä
teoista huomattavastikin haavoittuneena on niin paljon dokumentoituja
tapauksia, että on kummallista miten Mustalahti pyrkii vähättelemään sitä ja
vertaamaan esimerkiksi hashiksen poltteluun (joka ei North Staten kiskomista
juuri kummempaa ole).
> Mitäs todisteita tästä on? Kyllä taisteluhumala kieltämättä parantaa
> kivunsietoa, mutta tuskin sitä on kovinkaan tieteellisesti vertailtu
> PCP:n vaikutuksiin. Metodologiset ongelmat ovat aikamoiset. PCP:n
Ei mitään muuta kuin kokemusperäistä aineistoa. Asiaa on luonnolisesti
mahdoton laboratoriossa mallintaa.
> vaikutuksen alaisena olevien henkilöiden tekemisten perusteella voisin
> silti stetson-menetelmällä väittää, ettei ihan vastaavaan ole kehon
> omilla keinoilla päästy tai ainakaan en ole sellaisesta kuullut.
Kyseessä olisi joka tapauksessa epäeettinen tutkimus, koska kehon
stimuloiminen taisteluhumalaan tarkoittaisi todellisen kuolemanvaaran
aiheuttamista koehenkilölle. Lisäksi ihmiset reagoivat eri tavoin ja tilaan
vaikuttaa myös koehenkilön psyykkinen viretila ja motivaatio.
> epätodennäköinen. Ei siis ole sotilaskäytössä _tarpeellista_ suunnitella
> asetta pysäyttämään PCP:n vaikutuksen alla olevaa henkilöä, jos aseen
> muut ominaisuudet sen takia kärsisivät. Rynnäkkökiväärien kohdalla näin
> ei ole, mutta pistoolien kohdalla on ainakin jossain määrin.
Nyt mennään jo toiseen aiheeseen eikä tuo liity keskusteluun enää suoraan.
Mitä suunnittellaan ja mitä kompromisseja tehdään. Tieto siitä, mikä on
paras mahdollinen latinkin on tarpeellinen, ennenkuin voidaan ruveta
kompromissamaan. Siten kokemusperäinen tieto, jota on kerätty
poliisioperaatioissa, on arvokasta ja sitä on käytettykin latauksia
suunnittellessa. Aivan kuten autoteollisuus on käyttänyt kuolleita
jäädytettyjä vainajia törmäystesteissä, vaikka jäätynyt vainaja Renaultin
penkillä on varmasti pahin mahdollinen testattava :-)
> Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava aseen käyttötarkoitus
> kokonaisuutena, ei pelkästään teho. Näinhän tehdään muiden kuin
> käsiaseidenkin kohdalla: ei sisseille anneta 120 kg painavaa
> pst-ohjusjärjestelmää, vaikka se olisikin selvästi tehokkaampi
> vihollisen vaunuja vastaan kuin 20 kg painoinen järjestelmä.
Aivan, mutta tuohan ei enää liity tähän aiheeseen.
Lukija
"piiska" <kiuas...@kummittelee.taas> wrote in message
news:6TJnb.34$Sy...@read3.inet.fi...
> > Näinhän se menee; kovempirekyylisellä aseella on hankalampi osua.
>
> Kerro lisää. Millä tavalla se rekyyli vaikuttaa eka laukauksen osumiseen
> yhtään mitään? Muutenhan esim. 400 H&H Magilla ei osuisi edes norsuun
> leijonasta puhumattakaan. Päinvastoin, stydimmälle lataukselle tehty ase
> painaa yleensä enemmän, jolloin se on myös vakaampi tähdätä. Voi vaatia
> tietty miehen kättä pitelemään sitä asetta, mutta ei tässä missään aiemmin
> määritelty, että me keskustellaankin käsiaseista lihasrappeumatautia
> sairastaville.
>
Lihasrappeumatauti ! Hehe. Paukkupelkohan sen tekee. Tuttu juttu, myös
staattisessa ammunnassa.
Paino vakauttaa kyllä, mutta myös hidastaa nopeaa ammuntaa.
En sotkisi pitkiä aseita lyhyistä käytäviin keskusteluihin. Tätikään ei
taida olla setä, piiskasta en kyllä tiedä ; ) Just kidding.
> > itsepuolustukseen. Tehokas ase, mutta harva osuisi, edes ladon seinään
> > nopeassa ammunnassa ; )
>
> Yksi hyvä osuma riittää ja se tähtääminen on ihan yhtä helppoa/vaikeaa oli
> väljyys mikä tahansa.
>
Näin on, yksi hyvä osuma riittää lähes aseella kuin aseella. Kaikilla ei
kuitenkaan _käytännössä_ saada samanlaista osuntaa. Jos saataisiin, olisi
.500 S&W arvatenkin paras tilastollinen pysäyttäjä ; ) Tilastoissa
joulemäärä ei korreloi .357 magnumin joulemäärien jälkeen juuri mitenkään
pysäytyskykyyn. Näin ainakin silmäilemällä tuntuisi olevan.
Olen kyllä nähnyt siluettiampujien (taisi olla piiitkäpiippuinen .44 mag)
lähes yliluonnolliselta tuntuvia suoriuksia. Tähtäysaika oli pitkä, mutta
osunta on kyllä hienoa. Ei liity sinänsä tähän mitenkään, halusin vain
todeta, että kyllä osaava henkilö VOI osua kovarekyyliselläkin lyhyellä
käsiaseella, jos on aikaa tähdätä. Tuo suoritus oli puolimaaten. Tuntui
hieman, öh nololta mennä sitten ampumaan 25 metrin päässä olevaa helvetin
isoa taulua... Onneksi osui edes mustaan.
Practical -ammunta antaa myös hieman esimakua, mitä tulee "dynaamiseen
ammuntaan". Minäkin uskaltaisin ampua karhua, jos se suostuisi olemaan
minuutin paikoillaan ; )
Juha Henrik Pitkänen
> Olen kuullut tästä ihan valinta lautakunnan jäseneltä. Mukana olivat
> ainakin:
> - S&W (54?)
> - BDA
> - Beretta
> - CZ-75D
> - Joku venäläinen pistooli.
> Lautakunta oli tullut tulokseen, että aseeksi olisi valittava joko CZ tai
> Beretta. Lautakunnan puheenjohtaja oli kuitenkin tiukka FN:n
> mies ja päätti, että BDA:n kehitysversio valitaan. FN oli ollut surkea jo
> testin "Fire-until-failure"-kokeessa ja uuden mallin heikkoudet olivat
> olleet selvästi nähtävissä. Beretta ja Zetori olivat olleet selkeästi
> parhaat.
> Noista kahdesta valitsisin itse Zetorin. Noin perstuntumalta Zetori sopii
> useamman ihmisen kouraan Berettaa paremmin ja on myös helpompi hallita.
Minkä lisäksi mainitsisin CZ:n eduksi paremman varmistinratkaisun. Onhan
Berettan (ja muka CZ-kopio NZ:n) varmistin sikäli turvallinen, että se
lukitsee suoraan iskuripiikin, mutta varmistin on ko. aseissa liian ylhäällä
ja ennen kaikkea heikkoutena on se, että varmistus purkaa virityksen. Minusta
CZ:n varmistin on paremmin sijoitettu (aseen rungossa, ei luistissa ylhäällä)
ja aseen voi ladata, virittää ja varmistaa ja kun kotelosta vetäisee, niin
ensimmäinen laukauskin lähtee kevyemmin (ja tarkemmin) iskuvasara takana.
- JHP
rze...@luukku.com
@read3.inet.fi:
> Ei ehkä kakskakkosella, mutta jenkeissä murhista n. 60% tapahtuu
> ampuma-aseella. Ja veitsillä n.15%
> Enpä lähtisi jengiläisenä teilaamaan toisen jengin jäsentä pelkkä veitsi
> apuna... Suuressa merentakaisessa maassa varastetaan vuosittain noin 500000
> asetta. Ilman 3 pisteen vihjeitäkin voi arvata keille ne päätyvät
>
> Toisin kuin Suomessa, missä tiukempi asepolitiikka edistää veitsen käyttöä
> murha-aseena. Suomessa suurin osa henkirikoksista tehdään veitsellä... ja
> tietty kännissä, yllätys, yllätys.
Suhteutettuna väkilukuun Suomessa on yllättävän paljon aseita:
http://www.gunweek.com/2003/un0720.html
"Finland has the highest per capita rate of official firearm ownership in
the EU at 39 per 100 people, largely due to the Scandinavian country’s
hunting tradition. But France and Germany aren’t far behind at 30 guns per
100 population. France has more legal handguns than Denmark, Great Britain,
the Czech Republic and Poland combined."
"The country with the second-highest gun ownership is Yemen, with between
33 and 50 firearms per 100 people, followed by Finland. The 15 countries of
the EU have an estimated 84 million firearms. Of that, 67 million (80%) are
in civilian hands. With a total EU population of 375 million people, this
amounts to 17.4 guns for every 100 people."
Ehkä se puukko sattuu kännipäissä käteen nopeammin kuin kivääri, joka ehkä
pitäisi kaiken lisäksi vielä ladata.
Seppo
Risto Tammela
> Minkä lisäksi mainitsisin CZ:n eduksi paremman varmistinratkaisun. Onhan
> Berettan (ja muka CZ-kopio NZ:n) varmistin sikäli turvallinen, että se
> lukitsee suoraan iskuripiikin, mutta varmistin on ko. aseissa liian ylhäällä
> ja ennen kaikkea heikkoutena on se, että varmistus purkaa virityksen. Minusta
> CZ:n varmistin on paremmin sijoitettu (aseen rungossa, ei luistissa ylhäällä)
> ja aseen voi ladata, virittää ja varmistaa ja kun kotelosta vetäisee, niin
> ensimmäinen laukauskin lähtee kevyemmin (ja tarkemmin) iskuvasara takana.
Testeissä oli mukana Zetorin D-versio, joka on varustettu
vireenvapauttimella (de-cocker). Itse en pitäisi viritettyä ja
varmistettua B-Zetoria vaunuhaalarin taskussa.
Yleisestihän palveluspistooleissa
vireenvapauttimet ovat varsinaisia varmistinvipuja suositumpi ratkaisu.
Glock on tietysti oma lukunsa, mutta sen kantaminen vireessä vaatii jo
kunnollisen kotelon.
t:rike
Sylvester DeNusso
news:3f9fc41e$0$13811$1b6a...@news.songnet.fi:
>> käyttöä murha-aseena. Suomessa suurin osa henkirikoksista tehdään
>> veitsellä... ja tietty kännissä, yllätys, yllätys.
> Suhteutettuna väkilukuun Suomessa on yllättävän paljon aseita:
>
> ehkä pitäisi kaiken lisäksi vielä ladata.
Pistooli on niin pieni että se kulkee mukavasti mukana. Haulikko tai
kivääri pitää joko asiastatehden hakea. Semmoista ei kanniskella varmuuden
vuoksi vaikka kuuluisit minkälaiseen jengiin (laittomat pyssyt eri asia,
mutta nythän puhutaan laillisista metsästysaseista).
piiska
> staattisessa ammunnassa.
Aivan totta, paukkupeeloaloittelijoilla ei toimi _mikään_ ase, kaliiperista
riippumatta. Mutta käsittääkseni keskustelimme aseiden eroista, emme
ampujien eroista.
> Paino vakauttaa kyllä, mutta myös hidastaa nopeaa ammuntaa.
Yksi kuti riittää.
> En sotkisi pitkiä aseita lyhyistä käytäviin keskusteluihin. Tätikään ei
> taida olla setä, piiskasta en kyllä tiedä ; ) Just kidding.
Kunhan mainitsin vain. Kuten muuten mainitsin vain ohimennen 44 Magnumin
sitä mitenkään miksikään mainostamatta ja siitähän sota repesi. Kaikki
magnum kuumetta sairastavat trollit tyyppi PJK hyökkäsivät heti esiin.
> kuitenkaan _käytännössä_ saada samanlaista osuntaa. Jos saataisiin, olisi
> .500 S&W arvatenkin paras tilastollinen pysäyttäjä ; ) Tilastoissa
> joulemäärä ei korreloi .357 magnumin joulemäärien jälkeen juuri mitenkään
> pysäytyskykyyn. Näin ainakin silmäilemällä tuntuisi olevan.
Joulemäärä ei valitettavasti kerro pysäytyskyvystä suoraan mitään. Kuten
aiemmin kirjoitin, esim. 357:n menestystä tilastoissa voi selittää yksi
onnistunut yleisesti (poliisivoimissa) käytössä oleva paukku.
> ammuntaan". Minäkin uskaltaisin ampua karhua, jos se suostuisi olemaan
> minuutin paikoillaan ; )
Sinähän varsinainen "slowhand" olet. Mulle riittäis 1-2 sekuntia :-)
TVJ
> Toki HP:lle on olemassa hyvin toimivia vaihtoehtoja, jotka eivät ole
> reikäpäitä mutta toimivat kuitenkin kuten reikäpäät ja täyttävät siten
sodan
> lakien tekniset kirjaimet.
>
Ei lakiteksti kiellä varsinaisesti reikäpäitä vaan yleisesti räjähtävät,
laajenevat ja muuten ylimääräistä vahinkoa tuottavat luodit.
-Tuomas
Lukija
"piiska" <kiuas...@kummittelee.taas> wrote in message
> > Lihasrappeumatauti ! Hehe. Paukkupelkohan sen tekee. Tuttu juttu, myös
> > staattisessa ammunnassa.
>
> Aivan totta, paukkupeeloaloittelijoilla ei toimi _mikään_ ase,
kaliiperista
> riippumatta. Mutta käsittääkseni keskustelimme aseiden eroista, emme
> ampujien eroista.
>
Kyllähän neljänelkussa tehoa on ! Ei sitä kukaan kiistä. Tilastojen valossa
siitä vain ei ole MITÄÄN hyötyä.
Mistähän se johtuu ?
> > Paino vakauttaa kyllä, mutta myös hidastaa nopeaa ammuntaa.
>
> Yksi kuti riittää.
>
> > En sotkisi pitkiä aseita lyhyistä käytäviin keskusteluihin. Tätikään ei
> > taida olla setä, piiskasta en kyllä tiedä ; ) Just kidding.
>
> Kunhan mainitsin vain. Kuten muuten mainitsin vain ohimennen 44 Magnumin
> sitä mitenkään miksikään mainostamatta ja siitähän sota repesi. Kaikki
> magnum kuumetta sairastavat trollit tyyppi PJK hyökkäsivät heti esiin.
>
> > kuitenkaan _käytännössä_ saada samanlaista osuntaa. Jos saataisiin,
olisi
> > .500 S&W arvatenkin paras tilastollinen pysäyttäjä ; ) Tilastoissa
> > joulemäärä ei korreloi .357 magnumin joulemäärien jälkeen juuri
mitenkään
> > pysäytyskykyyn. Näin ainakin silmäilemällä tuntuisi olevan.
>
> Joulemäärä ei valitettavasti kerro pysäytyskyvystä suoraan mitään. Kuten
> aiemmin kirjoitin, esim. 357:n menestystä tilastoissa voi selittää yksi
> onnistunut yleisesti (poliisivoimissa) käytössä oleva paukku.
>
357 ei taida olla niinkään yleinen, kuin .357:sta ammutut kuumat .38
spessut. Esim. ns. FBI -load. Näin olen ymmärtänyt.
> > ammuntaan". Minäkin uskaltaisin ampua karhua, jos se suostuisi olemaan
> > minuutin paikoillaan ; )
>
> Sinähän varsinainen "slowhand" olet. Mulle riittäis 1-2 sekuntia :-)
>
Sinä olet kyllä sitten nopea ampumaan tarkasti ! Jos osuma käsiaseella ei
olisi aivan kohdallaan (esim. 44 magilla) olisi nalle noin 50 km/h
velositeetilla "kysymässä kuulumisia". Siinä pääsisi äkkiä tutustumaan
suolistukseen. Näkökulma olisi tiskin toisella puolella ...
Osuma ratkaisee, kuten tässäkin itsepuolustus-tilanteessa karhua vastaan;
http://lyhytlinkki.net/?3y5i4yl3
Koko url:
http://www.google.fi/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&frame=right&rnum=11&
thl=1182590797,1182587802,1182589030,1183123374,1182909356,1182590261,118258
9364,1182910002,1182907396,1182587565,1182909990,1183883732&seekm=ajrrtf%24k
7u%241%40grapevine.wam.umd.edu#link13
rze...@luukku.com
192.89.123.233:
> Pistooli on niin pieni että se kulkee mukavasti mukana. Haulikko tai
> kivääri pitää joko asiastatehden hakea. Semmoista ei kanniskella varmuuden
> vuoksi vaikka kuuluisit minkälaiseen jengiin (laittomat pyssyt eri asia,
> mutta nythän puhutaan laillisista metsästysaseista).
Joo. Ei Suomessa yleensä kuljeskella edes pistooli mukana. Jos jossain
kapakan edustalla on ammuskeltu ase on yleensä käyty hakemassa kotoa.
Aseenkantolupaa käsiaseelle ei tietääkseni Suomessa edes saa helposti,
ja metsästyksen harrastajat taitavat olla sieltä vastuuntuntoisemmasta
päästä.
Seppo
Lukija
<rze...@luukku.com> wrote in message
news:3fa0ca8d$0$16834$1b6a...@news.songnet.fi...
Hmm. onko tavallisen mattimeikäläisen jotenkin hankala liittyä paikalliseen
RES- tai ampumaseuraan ?
Sen jälkeen hyväksyttävän käyttötarkoituksen ja soveltuvan käyttöpaikan
vaatimukset täyttyvät.
Suomessa on HELPPOa hankkia pistooli.
Tero P. Mustalahti
> Suomessa on HELPPOa hankkia pistooli.
Riippuu kai siitä, mihin verrataan. Helppoa verrattuna useimpiin muihin
EU-maihin (esim. Britanniassa siviilien on kai nykyisin käytännössä
mahdotonta saada lupaa pistooliin), melko vaikeaa verrattuna useimpiin
USA:n osavaltioihin. Minusta suomalainen linja on meidän kulttuurissamme
suhteellisen toimiva, mistä todistanee sekin, että meillä ei tehdä
kovin paljoa henkirikoksia tuliaseilla, vaikka niitä muuten
valitettavasti tehdäänkin eurooppalaisittain paljon.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
> Sinä olet kyllä sitten nopea ampumaan tarkasti ! Jos osuma käsiaseella ei
> olisi aivan kohdallaan (esim. 44 magilla) olisi nalle noin 50 km/h
> velositeetilla "kysymässä kuulumisia".
Tästä tulikin mieleeni, kuinka nykyisin satunnainen kirjoittelija Osmo
Ronkanen aikoinaan ansiokkaasti korjasi minua siitä, että suomen
kielessä "käsiase" on mikä tahansa kannettavissa oleva tuliase, jota ei
lasketa tykiksi. Esim. raskaat konekiväärit kuten Maxim ovat
periaatteessa käsiaseita. 20 mm Lahti pst-kivääri eli "norsupyssy" on
siis sekin suomessa käsiase. Räjähtävällä luodilla se kellistäisi norsun
lisäksi varmaan /Tyrannosaurus rexinkin/ suhteellisen helposti ;-)
> Osuma ratkaisee, kuten tässäkin itsepuolustus-tilanteessa karhua vastaan;
> http://lyhytlinkki.net/?3y5i4yl3
Ratkaiseehan se. Minusta tässä keskutelussa on kuitenkin turhaan
sotkettu toisiinsa yksityishenkilöiden itsepuolustus, poliisikäyttö ja
sotilaskäyttö, vaikka näiden kaikkien vaatimukset ovat aika selvästi
erilaiset. Sama ase ei välttämättä ole optimaalinen kaikessa kolmessa
käyttötarkoituksessa.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
>>Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava aseen käyttötarkoitus
>>kokonaisuutena, ei pelkästään teho. Näinhän tehdään muiden kuin
>>käsiaseidenkin kohdalla: ei sisseille anneta 120 kg painavaa
>>pst-ohjusjärjestelmää, vaikka se olisikin selvästi tehokkaampi
>>vihollisen vaunuja vastaan kuin 20 kg painoinen järjestelmä.
>
>
> Aivan, mutta tuohan ei enää liity tähän aiheeseen.
Eikö? Minusta kyseessä olivat nimenomaan sotilaspistoolit ja se,
millainen on hyvä sotilaspistooli. Pysäytystehosta keskusteleminen
kuuluu niihin vain yhtenä aiheena ja sen lisäksi pitää ottaa huomioon
muitakin sotilaskäytön erikoispiirteitä.
Tero P. Mustalahti
Risto Tammela
> Hmm. onko tavallisen mattimeikäläisen jotenkin hankala liittyä paikalliseen
> RES- tai ampumaseuraan ?
> Sen jälkeen hyväksyttävän käyttötarkoituksen ja soveltuvan käyttöpaikan
> vaatimukset täyttyvät.
Pelkkä jäsenyys ei riitä, jos haluaa rata-asetta kummempaa vermettä.
Tietysti tilanne vaihtelee paikkakunnittain, mutta esim. Jyväskylässä
vakinaista
aseenhallussapitolupaa itselataaville Practical- tai SRA-kelpoisille
aseille ei
saa ellet ole turvallisen ampujan statuksella jommassa kummassa lajissa.
Määräaikaisen luvan saamisen perusteeksi taas riittää kurssille meneminen.
> Suomessa on HELPPOa hankkia pistooli.
Huomattavasti vaikeampaa se on kuin pienoispistoolin tai vaikka
hirvikiväärin hankkiminen laillisesti. Tietysti on se paljon helpompaa
kuin vaikka Iso-Britanniassa.
t:rike
rze...@luukku.com
> Hmm. onko tavallisen mattimeikäläisen jotenkin hankala liittyä paikalliseen
> RES- tai ampumaseuraan ?
Ei kai, jos löytyy suosittelija. En tiedä pääseekö minkään ampumaseuran
jäseneksi ilman suositusta, ja haluaako yksikään ampumaseura jäsenekseen
ketään, jonka tasapainoisuutta ei ole ensin tarkistettu. Tulee mieleen
parin vuoden takaa nämä ns. ampumaklubit tms. joissa kuka tahansa sai
kävellä sisään, ja alkaa räiskiä. En nyt muista mikä oli sen naisen nimi,
joka pani matalaksi pari sivullista, ja yritti sen jälkeen lentää
USA:han kuvittelemansa FBI-agenttimiehensä luokse. Ei taida onnistua enää,
vai onko tällaisia klubeja vielä olemassa.
Seppo
Tero P. Mustalahti
> En nyt muista mikä oli sen naisen nimi,
> joka pani matalaksi pari sivullista, ja yritti sen jälkeen lentää
> USA:han kuvittelemansa FBI-agenttimiehensä luokse. Ei taida onnistua enää,
> vai onko tällaisia klubeja vielä olemassa.
Avoimet sisäampumaradat ovat melkein kaikki menneet konkkaan, koska
ihmiset eivät uskaltaneet wnää ko. tapauksen jälkeen käydä niissä.
Täällä Turussa ei taida toimia enää ainuttakaan, pääkaupunkiseudulla
jokin taisi selvitä hengissä?
Tero P. Mustalahti
Lukija
<rze...@luukku.com> wrote in message
news:3fa0e815$0$24340$1b6a...@news.songnet.fi...
> "Lukija" <noto...@mail.com> wrote in news:wp4ob.82$gJ3...@read3.inet.fi:
>
> > Hmm. onko tavallisen mattimeikäläisen jotenkin hankala liittyä
paikalliseen
> > RES- tai ampumaseuraan ?
>
> Ei kai, jos löytyy suosittelija. En tiedä pääseekö minkään ampumaseuran
> jäseneksi ilman suositusta, ja haluaako yksikään ampumaseura jäsenekseen
Kyllä pääsee kaikkien, kun vähän notkuu riveissä mukana.
> ketään, jonka tasapainoisuutta ei ole ensin tarkistettu. Tulee mieleen
Hohhoijjaa. Ei ole yhdenkään seuran riveissä tiettävästi yhtäkään
psykologia. Puhumattakaan mistään sen kummemmasta "tasapainoisuuden"
analysoimisesta. Jäsenmaksu ja erityisesti härski liittymismaksu on ainoa,
mikä kiinnostaa seuroja. Miten "tasapainoisuuden" mittaaminen voitaisiinkaan
sälyttää vapaaehtoisvoimin toimivalle seuralle ?
En tarkoita tällä sitä, että seurat toimisivat väärin, tai asiassa olisi
jotain "mätää". Mutta suomessa pienois- ja isopistoolin (revolverin) saa
laillisesti kuka tahansa. Paikkakunnasta riippuen itselataaviin
keskisytytteisiin tarvitaan eri asioita, vaikkei saisi. Joillakin
(pienemmillä) paikkakunnilla riittää nuhteeton tausta. Jotkut (kaupunkien
sheriffit) vaativat IPSC turvallinen ampujan "tutkinnon" tai SRA -kortin.
Keskisytytteisen revolverin, esim. 357 magnumin saa kuka tahansa, jolla on
paikka ampua (seura, RES -jäsenyys).
Mielestäni on siis kohtuullista sanoa, että suomessa ampuma-aseen saa
helposti. (Itseltä löytyy erilaisia tutkintoja, itselataavia ja magnumeita
; )
Itse olen huolestunut enemmän ajo-oikeuden omaavien tasapainoisuudesta.
rze...@luukku.com
> Hohhoijjaa. Ei ole yhdenkään seuran riveissä tiettävästi yhtäkään
> psykologia. Puhumattakaan mistään sen kummemmasta "tasapainoisuuden"
No ei siinä kummoinen "psykologi" tarvitse olla, kun asennevammat tulee
esiin. Eikä siellä heti anneta asetta kouraan. Aika hyvin tämä systeemi
Suomessa näyttää toimivan, kun noita sekopäisiä ampumatapauksia on niin
harvoin.
> Itse olen huolestunut enemmän ajo-oikeuden omaavien tasapainoisuudesta.
Hmmnjooh...
http://www.rannikkoseudunsanomat.fi/2002/lokakuu/181002/apaakirj.htm
Kunhan nyt edes olisi enemmän määrärahoja liikennevalvontaan. No joo,
tämä on jo vahvasti off-topic.
Seppo
Risto Tammela
> En tarkoita tällä sitä, että seurat toimisivat väärin, tai asiassa olisi
> jotain "mätää". Mutta suomessa pienois- ja isopistoolin (revolverin) saa
> laillisesti kuka tahansa.
Ei nyt sentään kuka tahansa. Rikosrekisteri estää lupien saannin.
> Paikkakunnasta riippuen itselataaviin
> keskisytytteisiin tarvitaan eri asioita, vaikkei saisi. Joillakin
> (pienemmillä) paikkakunnilla riittää nuhteeton tausta. Jotkut (kaupunkien
> sheriffit) vaativat IPSC turvallinen ampujan "tutkinnon" tai SRA -kortin.
> Keskisytytteisen revolverin, esim. 357 magnumin saa kuka tahansa, jolla on
> paikka ampua (seura, RES -jäsenyys).
Viimeisimmän Ase- ja arpajaisviraston tulkinnan mukaan revolveri on
kuitenkin yhtä "paha"? Sinällään ihan ymmärrettävää, koska revolverit
tuntuvat olevan peelomagneetteja. Oikeita käyttötarkoituksia
isoreikäiselle revolverille ovat kai lähinnä silhuetti- ja
practical-ammunta.
> Mielestäni on siis kohtuullista sanoa, että suomessa ampuma-aseen saa
> helposti. (Itseltä löytyy erilaisia tutkintoja, itselataavia ja magnumeita
> ; )
Aseen saa helposti, jos sille löytyy käyttötarkoitus ja omistajalla ei ole
rikosrekistiä. Joillain paikkakunnilla ei olla tosin niin tarkkoja
ensimmäisestä.
t:rike
Juha Henrik Pitkänen
> Testeissä oli mukana Zetorin D-versio, joka on varustettu
> vireenvapauttimella (de-cocker). Itse en pitäisi viritettyä ja
> varmistettua B-Zetoria vaunuhaalarin taskussa.
> Yleisestihän palveluspistooleissa
> vireenvapauttimet ovat varsinaisia varmistinvipuja suositumpi ratkaisu.
Joo, no vaunumiehenä taskussa kantaminen tulee sinulla tietysti kyseeseen.
En itsekään kantaisia asetta koko ajan viritettynä (tai edes patruuna
pesässä), mutta kun tilanne alkaa vaikuttaa uhkaavalta, on helppo vain
vetää patruuna pesään (tai jos on jo niin hana taakse) aseen ollessa
vielä varmistettuna kotelossa. Jos sitten tulee pikatilanne, missä
pistooliaan tarvitsee, on se laukaisuvalmis heti vedettäessä.
> Glock on tietysti oma lukunsa, mutta sen kantaminen vireessä vaatii jo
> kunnollisen kotelon.
Niinpä... Glock-fanit väittävät aseessa olevan 3(!) varmistinta, itse
en ole löytänyt yhtäkään...
- JHP