pohjamiina ja miinoittaminen
kalle kulkevainen
näyttäisi laite olevan ison ontelokranaatin
tapainen, onko näin? Onko vielä tärkeäksi
luokiteltu asejärjestelmä?
Onko pohjamiinain asettaminen kokonaan jätetty
pioneerien toimeksi, kun varuspekkana perehdytettiin
vain telamiinan käyttöön?
Entä onko yleistynyt kerran telkkarissa esitelty
"miinapora" eli traktorin taakse asennettu pora,
jolla tehtiin vauhdikkaasti telamiinan kokoisia
reikiä tiehen?
Petri Sane
"kalle kulkevainen" <kkulke...@hotmail.com> wrote in message
news:80e73161.03090...@posting.google.com...
> Pohjamiinan läpileikkaus-kuvan perusteella
> näyttäisi laite olevan ison ontelokranaatin
> tapainen, onko näin? Onko vielä tärkeäksi
> luokiteltu asejärjestelmä?
>
> Onko pohjamiinain asettaminen kokonaan jätetty
> pioneerien toimeksi, kun varuspekkana perehdytettiin
> vain telamiinan käyttöön?
Kyllähän tuon asentaminen ihan tiedustelijoillekin opetettiin Auk:ssa kovana
ja taidettiinpa P-kaudellakin noita kaivaa maahan harjoitusversioina.
Kiva vehje oli, aivan tajuton pamahdus tuli ja sellainen 1,5X3X0,3m (kolme
2-5 cm levyä päällekkäin kymmenen sentin väleillä) metallilevy heitti
puolitoista volttia ja lensi 10 metrin päähän suohon.
Markus Jansson
> Kiva vehje oli, aivan tajuton pamahdus tuli ja sellainen 1,5X3X0,3m (kolme
> 2-5 cm levyä päällekkäin kymmenen sentin väleillä) metallilevy heitti
> puolitoista volttia ja lensi 10 metrin päähän suohon.
Apropoo, millainen mahtaa olla sen ontelopanoksen teho sinällään?
Tarkoitan, että okei, ehkä puhkaisee vaunun pohjan mutta mitä siitä
sitten? Ei se tarkoita että välttämättä osuisi mihinkään tärkeään ja
räjäyttäisi vaunun ammusvarastoa jne. Ja milloin pohjamiina laukeaa? Kun
vaunun etuosa on sen päällä? Kun keskiosa? Kun perä? Onko testattu
vaikutusta oikeisiin vaunuihin?
Itse pohdin, että paljonko mahtaisi ekstraa painaa sellainen pohjamiina,
jossa olisi vaikka 5 tai 9 ontelopanosta, jotka kaikki ampuisivat eri
kulmiin/suuntiin. Miina olisi laitettu laukeamaan noin vaunun
keskikohdassa, jolloin esim. 9 ontelopanosta tunkeutuisivat eri kulmissa
vaunuun sisälle, jolloin ainakin jokin niistä luultavasti osuisi
ammuksiin ja räjäyttäisi ne tai ainakin ne yhdessä korventaisivat vaunun
sisustan varsin epämiellyttäväksi.
Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
Okei, niiden kuskaamisessa ja käytössä on tiettyjä painosta johtuvia
ongelmia, mutta luulisi ainakin että olisi pirusti halvempaa ja
tehokkaampaa laittaa pohjamiinan sijasta yksi telamiina ja sen alle
4x20KG raivauspanosta. Siitä ei meinaan mikään vaunu tai raivain
selviäisi ehjänä. Yhdestä pohjamiinasta tai tellusta voi selvitä.
--
My computer security & privacy related homepage
http://www.markusjansson.net
Use HushTools or GnuPG/PGP to encrypt any email
before sending it to me to protect our privacy.
Matti Raustia
>
>Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
Epäilempä, että tuommoisen tönttöpalikan hinta on luokkaa 50 - 100 mummon
markkaa eli kv-kovapanosammuntojen alkaessa ei juuri mitään, vaikka
tilattaisiin saman tien sata.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Markus Jansson
> Epäilempä, että tuommoisen tönttöpalikan hinta on luokkaa 50 - 100 mummon
> markkaa eli kv-kovapanosammuntojen alkaessa ei juuri mitään, vaikka
> tilattaisiin saman tien sata.
Mielenkiintoista. Miksi näitä raivauspanoksia laitetaan sitten niin
hirvittävän "säästeliäästi" miinoitteisiin? En nyt muista tarkkaa määrää
per tietty miinoite (enkä tänne välttämättä postaisi vaikka
muistaisinkin), mutta todella vähäinen se oli. Miksei saman tien laiteta
jokaisen tellun alle 20KG vauhtia lisää ja vaikka joka 4. tellun alle
80KG vauhtia lisää. Miksi tyytyä vain ehkä tuhoamaan ketju kun voisi
tuhota koko vaunun. Puhumattakaan millainen moraalinen vaikutus tuolla
olisi rintaman molemmille puolille... ;)
Niin, sotatilanteessa tietysti on kuljetusongelmia jne. joten ei niitä
paukkuja voida ihan määrättömästi jakaa. Mutta sulutteet jne. tehdään
tiettyyn asteeseen saakka valmiiksi jo ennen kuin vihollinen on
lähimainkaan. Näin ollen suuri määrä noita tnt-paloja voisi myös heivata
paikalle siinä missä muutakin materiaalia.
Iipoillahan on ollut huonoja kokemuksia suurien räjähdemäärien kanssa.
Jotakin 100KG on riittänyt tuhoamaan Merkavan. Kevyempi T-80 vaunu voisi
kyllä sietää jopa paremmin alla tapahtuvaa räjähdystä, vaikea sanoa.
Mutta sanotaan nyt ainakin näin: Raivaajille ja telaketjuille tellu+20KG
olisi todella ikävä temppu ja jos joukossa olisi vielä pohjamiinoja sekä
tellu+80KG niin huhhuh... Eli siis...mitä haittaa siitä muka olisi että
laitetaan tnt:tä lisää (hinta siis ei ole haitta)?
M.S.
"Markus Jansson" <markus....@hushmail.com> kirjoitti
viestissä:bjain5$3qr$1...@bowmore.utu.fi...
> Petri Sane wrote:
> > Kiva vehje oli, aivan tajuton pamahdus tuli ja sellainen 1,5X3X0,3m
(kolme
> > 2-5 cm levyä päällekkäin kymmenen sentin väleillä) metallilevy heitti
> > puolitoista volttia ja lensi 10 metrin päähän suohon.
>
> Apropoo, millainen mahtaa olla sen ontelopanoksen teho sinällään?
> Tarkoitan, että okei, ehkä puhkaisee vaunun pohjan mutta mitä siitä
> sitten? Ei se tarkoita että välttämättä osuisi mihinkään tärkeään ja
> räjäyttäisi vaunun ammusvarastoa jne. Ja milloin pohjamiina laukeaa? Kun
> vaunun etuosa on sen päällä? Kun keskiosa? Kun perä? Onko testattu
> vaikutusta oikeisiin vaunuihin?
>
> Itse pohdin, että paljonko mahtaisi ekstraa painaa sellainen pohjamiina,
> jossa olisi vaikka 5 tai 9 ontelopanosta, jotka kaikki ampuisivat eri
> kulmiin/suuntiin. Miina olisi laitettu laukeamaan noin vaunun
> keskikohdassa, jolloin esim. 9 ontelopanosta tunkeutuisivat eri kulmissa
> vaunuun sisälle, jolloin ainakin jokin niistä luultavasti osuisi
> ammuksiin ja räjäyttäisi ne tai ainakin ne yhdessä korventaisivat vaunun
> sisustan varsin epämiellyttäväksi.
>
No, pohjamiinan periaate ei ole perinteinen ontelolatauksen synnyttämä
suihku (millä pyritään maksimiläpäisyyn) vaan enemmänkin EFP (explosive
formed projectile) jossa tingitään läpäisystä pyrkimällä räjähdyksellä
muodostamaan nopea "plasmakimpale" suihkun sijasta. Läpäisyssä tuhovaikutus
on moninkertainen, mutta läpäisykyky on paljon vaatimattomampi. Kevyt ja
raskas kylkimiina perustuvat samaan EFP-periaatteeseen. Eron näkee
ontelokartion kulmasta, joka on EFP-latauksessa huomattavasti suurempi kuin
varsinaisessa ontelotaistelulatauksessa (esim. ohjukset, psv:n HEAT-ammukset
jne.)
T:MSi
Kari Korpi
news:bjalu3$500$1...@bowmore.utu.fi:
> Iipoillahan on ollut huonoja kokemuksia suurien räjähdemäärien kanssa.
> Jotakin 100KG on riittänyt tuhoamaan Merkavan. Kevyempi T-80 vaunu
> voisi kyllä sietää jopa paremmin alla tapahtuvaa räjähdystä, vaikea
> sanoa.
Kevyempi T-80 olisi voinut tuosta lentää katolleen. Merkava Mk.3
painaa taisteluvalmiina 65 tonnia, T-80 42,5 tonnia.
-Stegu
--
"Bah weep graagnah wheep nini bong."
- the Universal Greeting
Kari Korpi
> Apropoo, millainen mahtaa olla sen ontelopanoksen teho sinällään?
> Tarkoitan, että okei, ehkä puhkaisee vaunun pohjan mutta mitä siitä
> sitten? Ei se tarkoita että välttämättä osuisi mihinkään tärkeään ja
> räjäyttäisi vaunun ammusvarastoa jne. Ja milloin pohjamiina laukeaa?
> Kun vaunun etuosa on sen päällä? Kun keskiosa? Kun perä? Onko testattu
> vaikutusta oikeisiin vaunuihin?
Jos pohjamiina poksahtaa automaattilaturilla varustetun venäläis-
tankin keskellä, tuloksena on melko varmasti tornin ilmalento.
Laturin ammuskaruselli on rungon keskellä sen alaosassa. Etuosassa
taas istuu shafööri, eikä ihmisellekään tee hyvää ottaa se
räjähdyksen muovaama laaki istumalihaksiin, eli vaunu pysähtyy.
Lisäksi sieltä löytyy voimansiirto, tms. kriittinen kalustus,
eli jos ei lennä ilmaan, niin ainakin pysähtyy.
Sylvester DeNusso
> ongelmia, mutta luulisi ainakin että olisi pirusti halvempaa ja
> tehokkaampaa laittaa pohjamiinan sijasta yksi telamiina ja sen alle
> 4x20KG raivauspanosta.
Muuten hyvä mutta kaipaa tosiaan yhden rekan pelkästään miinoille ja
ainakin talvella voi olla melkonen homma kaivaa tarpeeksi isoja kuoppia
noille.
Eiköhän noita ole tarpeeksi varastossa. Luulen että TNT:n valmistaminen on
niin helppoa että niitä voidaan valmistaa kriisin lähestyessä suuri määrä
jo varastossa olevien lisäksi.
TTS
> Tarkoitan, että okei, ehkä puhkaisee vaunun pohjan mutta mitä siitä
> sitten? Ei se tarkoita että välttämättä osuisi mihinkään tärkeään ja
> räjäyttäisi vaunun ammusvarastoa jne.
Pohjamiinan 'suihkun' ei tarvi osua mihinkään ammusvarastoon. Ei vaunun
pysäyttämiseksi tarvita mitään 'kriittistä tappoa', joka näyttää hyvältä
elokuvassa. Vaunussa on aika paljon hajoavaa materiaalia, joista miehistö
taitaa olla herkintä hajoamaan. Vaunun pohjan läpäistessään suihku repii
mukaanaan sirpaleita, jotka hyvällä tuurilla kimmahtelevat vaunun
miehistötiloissa.
> Ja milloin pohjamiina laukeaa? Kun vaunun etuosa on sen päällä? Kun
keskiosa? Kun
> perä? Onko testattu vaikutusta oikeisiin vaunuihin?
Pohjamiinan laukeaminen riippuu olosuhteista, mm. kuinka hyvin miina on
asennettu ja kuinka kovaa vaunu kulkee. Magneettisensorin pitäisi taata se,
että miina varmasti lähtee silloin, kun vaunu on sen päällä.
> Itse pohdin, että paljonko mahtaisi ekstraa painaa sellainen pohjamiina,
> jossa olisi vaikka 5 tai 9 ontelopanosta, jotka kaikki ampuisivat eri
> kulmiin/suuntiin. Miina olisi laitettu laukeamaan noin vaunun
> keskikohdassa, jolloin esim. 9 ontelopanosta tunkeutuisivat eri kulmissa
> vaunuun sisälle, jolloin ainakin jokin niistä luultavasti osuisi
> ammuksiin ja räjäyttäisi ne tai ainakin ne yhdessä korventaisivat vaunun
> sisustan varsin epämiellyttäväksi.
Pohjamiina toimii muistaakseni tärinä- ja magneettiherätteellä - molempien
ehtojen pitää täyttyä. Ei tuollaista vekotinta kannata tehdä liian
monimutkaiseksi, joten ei ole mahdollista tehdä miinaa sellaiseksi, että
räjähtäisi varmasti 'keskellä vaunua'. Pohjamiina on sellaisenaan hiton hyvä
kapistus, eikä sitä välttämättä kannata lähteä modifioimaan. Tuollainen
'moniontelopanosmiina' olisi inhoittava raahata, hankala haudata (alkaisi
oikeasti olla kooltaan vittumainen) jne jne.
Just not worth the trouble.
> Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
Pah, kun en tuota tenttua päivittäin käytä, niin en muista.
> Okei, niiden kuskaamisessa ja käytössä on tiettyjä painosta johtuvia
> ongelmia, mutta luulisi ainakin että olisi pirusti halvempaa ja
> tehokkaampaa laittaa pohjamiinan sijasta yksi telamiina ja sen alle
> 4x20KG raivauspanosta. Siitä ei meinaan mikään vaunu tai raivain
> selviäisi ehjänä. Yhdestä pohjamiinasta tai tellusta voi selvitä.
Miinoja yleensä käytetään miinoitteissa, ns. monta miinaa maassa ;). Kuka
hitto runttaa ympäriinsä miljoonaa kiloa tenttua - ei me pioneerit ainakaan,
ei sillä kalustolla mitä meille annetaan käyttöön.
Pohjamiina - varsinkin uudempi - on veikeä peli moneen käyttöön. Tuo
ohjelmoitavuus on hiton hieno ominaisuus.
http://www.mil.fi/kalustoesittely/00074.html
--
TTS
Pertti Ström
<markus....@hushmail.com> wrote:
>Onko testattu
>vaikutusta oikeisiin vaunuihin?
Mitä luulet, asetehtaat rakentavat aseita, joita ei testata?
>Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
>Okei, niiden kuskaamisessa ja käytössä on tiettyjä painosta johtuvia
>ongelmia, mutta luulisi ainakin että olisi pirusti halvempaa ja
>tehokkaampaa laittaa pohjamiinan sijasta yksi telamiina ja sen alle
>4x20KG raivauspanosta. Siitä ei meinaan mikään vaunu tai raivain
>selviäisi ehjänä. Yhdestä pohjamiinasta tai tellusta voi selvitä.
Räjähtävä telamiina estää panssarivaunun käytön aivan riittävän
tehokkaasti. On paljon tehokkaampaa kylvää 10 kg miinoja
yhdeksänkertainen määrä kuin 90 kg miinoja esittämälläsi tavalla.
Olennaista on käyttää monenlaisia miinoja samanaikaisesti. Silloin
niiden raivaaminen on hankalaa. Pohjamiinoja eri asetuksilla,
telamiinoja, sakaramiinoja ja pari telamiinaa hävityspanoksilla
varustettuna ja raivaaminen on mahdollisimman hankalaa.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Mikko Lehtikanto
: Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
: Okei, niiden kuskaamisessa ja käytössä on tiettyjä painosta johtuvia
: ongelmia, mutta luulisi ainakin että olisi pirusti halvempaa ja
: tehokkaampaa laittaa pohjamiinan sijasta yksi telamiina ja sen alle
: 4x20KG raivauspanosta. Siitä ei meinaan mikään vaunu tai raivain
: selviäisi ehjänä. Yhdestä pohjamiinasta tai tellusta voi selvitä.
Miinoitteessa miinojen tulee olla tarpeeksi heikkotehoisia
ja etäällä toisistaan, jotta miinoitteen muut miinat
eivät räjähtäisi. Liian tiheä ja voimakastehoinen miinoite
raivaisi itse itsensä ensimmäisen miinan räjähtäessä.
Siitä olisi sitten vihollisen mukava ajella kun koko
miinakenttä räjähtäisi yhtenä suurena pamauksena ilmaan.
Pohjamiinoja voi luultavasti laittaa tiheämmin kuin,
telamiinoja. koska räjähdys on pohjamiinassa suunnattu,
kun taas telamiinassa räjähdys suuntautuu joka puolelle.
--
Mikko Lehtikanto
Galw
<p_s...@hotmail.com.REMOVE> wrote:
>Räjähtävä telamiina estää panssarivaunun käytön aivan riittävän
>tehokkaasti. On paljon tehokkaampaa kylvää 10 kg miinoja
>yhdeksänkertainen määrä kuin 90 kg miinoja esittämälläsi tavalla.
Saksalaiset kehittivät toisessa maailmansodassa tuohon näppärän
ratkaisun, miina muotoiltiin suorakulmaiset laatikon muotoiseksi
20x20x120cm. Tuollaisia saattoi laittaa maahan nopeasti koneistetusti,
ja 120cm leveys teki telan miinaan osumisen varmemmaksi, jolloin
miinoja ei tarvinnut uralla laittaa niin tiheään. Tuollaiseen lootaan
mahtui räjähdettäkin riittävästi vaunun tuhoon saakka.
Tuukka
Sylvester DeNusso
news:n4sjlv4gq9bnns3ns...@4ax.com:
> Räjähtävä telamiina estää panssarivaunun käytön aivan riittävän
> tehokkaasti.
Tela ja vähän isompi rikkokin on korjattavissa joten panssari on vähän ajan
kuluttua jälleen etulinjassa.
Galw
wrote:
Yleensä pitäisi miinakenttien olla tulella katettuja taikka ainakin
singoilla tavoiteltavissa, mutta kaipa jossain hidastemiinoituksissa
noita korjattavaksi meneviä vaunujakin syntyy.
Tuukka
Matti Raustia
>Matti Raustia wrote:
>> Epäilempä, että tuommoisen tönttöpalikan hinta on luokkaa 50 - 100 mummon
>> markkaa eli kv-kovapanosammuntojen alkaessa ei juuri mitään, vaikka
>> tilattaisiin saman tien sata.
>
>Mielenkiintoista. Miksi näitä raivauspanoksia laitetaan sitten niin
>hirvittävän "säästeliäästi" miinoitteisiin? En nyt muista tarkkaa määrää
>per tietty miinoite (enkä tänne välttämättä postaisi vaikka
>muistaisinkin), mutta todella vähäinen se oli. Miksei saman tien laiteta
>jokaisen tellun alle 20KG vauhtia lisää ja vaikka joka 4. tellun alle
>80KG vauhtia lisää. Miksi tyytyä vain ehkä tuhoamaan ketju kun voisi
>tuhota koko vaunun. Puhumattakaan millainen moraalinen vaikutus tuolla
>olisi rintaman molemmille puolille... ;)
Suurin syy lienee se, että sille hävärille pitää kaivaa aivan jumalaton
monttu sinne tellun alle. Koneella miinoitettaessa monttu syntyy tietysti
nopeasti, mutta kaivappa lapiolla monttu metsätiehen häväriä varten. Toinen
syy voi olla se, että se telamiina+hävityspanos räjäyttää lähtiessään
muitakin miinoja ympäriltään. Kolmanneksi, miinoitteitahan pyritään aina
valvomaan pst-tulella joten jo liikuntakyvytön tankki on puoli voittoa.
Kuljetusaspekti lienee täysin merkityksetön, sillä eihän niitä kaikkia
tarvitse kerralla kuljettaa. Kuorma-autoja saa lisäksi siviilistä niin
paljon kuin tarvitaan.
Jyri Hakola
> olisi todella ikävä temppu ja jos joukossa olisi vielä pohjamiinoja sekä
> tellu+80KG niin huhhuh... Eli siis...mitä haittaa siitä muka olisi että
> laitetaan tnt:tä lisää (hinta siis ei ole haitta)?
Ei varmasti mitään haittaa teknisesti mutta melkoinen logistinen
helvetti kaiken muun materiaalinhallinnan ja huollon lisärasitteeksi. 80
kiloa tenttua kun painaa tuon 80 kiloa jolloin jo 12 miinan pieneen
miinoitteeseen tarvittaisiin tuolla laskennalla pyöreästi tonnin edestä
tavaraa..
Jyri Hakola
> Kuljetusaspekti lienee täysin merkityksetön, sillä eihän niitä kaikkia
> tarvitse kerralla kuljettaa. Kuorma-autoja saa lisäksi siviilistä niin
> paljon kuin tarvitaan.
Jotenkin mieleen tulee vanha sanonta jonka mukaan amatöörit puhuvat
taktiikasta ja ammattilaiset logistiikasta. Kannattaa muistaa ettei
niitä kuorma-autoja ole ensinnäkään tässä maassakaan määräänsä enempää
ja että kuljetuskalustoa tarvitaan kaiken muunkin huollon
pyörittämiseen. A-tarvikkeet, ruokahuolto, polttoaine yms. Harvassa
ovat olleet historiassa ne armeijat joilla on ollut
kuljetuskapasiteetista ylitarjontaa.
Pertti Ström
<jyri....@HotelUniformTango.FoxtrotIndia.invalid> wrote:
>Ei varmasti mitään haittaa teknisesti mutta melkoinen logistinen
>helvetti kaiken muun materiaalinhallinnan ja huollon lisärasitteeksi. 80
> kiloa tenttua kun painaa tuon 80 kiloa jolloin jo 12 miinan pieneen
>miinoitteeseen tarvittaisiin tuolla laskennalla pyöreästi tonnin edestä
>tavaraa..
Kyllä jääkärijoukkue kantaa tonnin varamiinoitteen mukanaan tuosta
vain ;-)
Muutenkin sellainen joka on nähnyt/kuullut/tuntenut tärähdyksen kun
telamiina räjähtää ei enää epäile telamiinan kykyä pysäyttää
panssarivaunua.
Matti Raustia
Suomessa näytti olleen 68 145 kuorma-autoa, 241 125 pakettiautoa, 331 803
traktoria ja 604 521 perävaunua vuonna 2001. Vuonna 1944 oli 9364
kuorma-autoa ja 740 pakettiautoa. Jonkinmoinen lisäys kuljetuskapasiteetissa
on näköjään tapahtunut, mutta silti meillä vieläkin ajatellaan, että sodassa
jääkärit joukkojen perustamisen jälkeen nostavat reput selkään ja lähtevät
kävellen rintamalle. En minäkään Markuksen ideaa 80 kg:n tönttöpaukuilla
toteutetusta varamiinoitteesta ymmärrä, mutta en usko, etteikö sitä tnt:tä
saataisi kuljetettua riittävästi joukoille, vaikka sitä käytettäisiinkin
enemmän.
Antti Heikkila
>
>
> No, pohjamiinan periaate ei ole perinteinen ontelolatauksen synnyttämä
> suihku (millä pyritään maksimiläpäisyyn) vaan enemmänkin EFP (explosive
> formed projectile) jossa tingitään läpäisystä pyrkimällä räjähdyksellä
> muodostamaan nopea "plasmakimpale" suihkun sijasta. Läpäisyssä tuhovaikutus
^^^^^^^^^^^^^^^^
No jopas. Eikös plasma ole ionisoitunutta kaasua (joka ei esiinny
kimpaleina) ja sen lämpötilat melkoisen kovia? Tuollaisessa
loivakulmaisessa (tai maljamaisessa) ontelopanoksen kartiossa ei tosiaan
synny kapeaa ja nopeaa kärkisuihkua erotuksena hitaammasta jälkisuihkusta,
vaan koko suihku (tai projektiili) on hidas verrattuna ontelokranaattiin
ja pysyy yhdessä kauemmin. Tällä on se ilmeinen etu, että kylkimiina
toimii paljon kauempaa ja isommalla etäisyysalueella kuin ontelokranaatti,
jolle oikea räjäytysetäisyys on hyvin tärkeä.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Antti Heikkila
> Itse pohdin, että paljonko mahtaisi ekstraa painaa sellainen pohjamiina,
> jossa olisi vaikka 5 tai 9 ontelopanosta, jotka kaikki ampuisivat eri
> kulmiin/suuntiin.
Kaksi ongelmaa:
Tajuton koko, jota voit arvioida sillä, että siinä pitää sitten olla 5-9
toisistaan erillistä kartiota. Liian pieniä ei kannata tehdä, koska niillä
ei ole vaikutusta. Käytännössä se paketti on niiden erillisten
pohjamiinojen kokoinen.
Maahan haudattavan panoksen kannattaa toimia ylöspäin eikä paljon muissa
kulmissa ensinkään, koska vinottain maan läpi porautuminen ei tee hyvää
sille suihkulle. Laita ne viisi pohjamiinaa eri kohtiin uraa niin saat
todennäköisesti paremman vaikutuksen kuin yhdellä 'sixpackillä'.
>
> Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
Niitä telluja taidetaan vieläkin tehdä vanhojen lentopommien täytteistä,
joten materiaalissa maksaa lähinnä vain varastointi. Uusiotuotankokin on
kohtuullisen halpaa, tolueeni, typpihappo ja rikkihappo ovat aika
peruskamaa teollisuuskemikaalien joukossa eikä itse prosessi ole erityisen
vaikea tai kallis. TNT on myös helppoa muokattavaa koska sitä voi valaa.
> Okei, niiden kuskaamisessa ja käytössä on tiettyjä painosta johtuvia
> ongelmia, mutta luulisi ainakin että olisi pirusti halvempaa ja
> tehokkaampaa laittaa pohjamiinan sijasta yksi telamiina ja sen alle
> 4x20KG raivauspanosta. Siitä ei meinaan mikään vaunu tai raivain
> selviäisi ehjänä. Yhdestä pohjamiinasta tai tellusta voi selvitä.
Siksi osaan telluista tehdäänkin lisäpanostus yhdellä 20 kg
jumppakuutiolla tai kahdella telamiinalla, mielellään kuljetuksessa
vaurioituneilla johin ei voi asentaa sytytintä. Enempää kuin 30 kg yhteen
miinasijaan ei kannata laittaa, hyöty ei enää vastaa panostusta.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Galw
<ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>
>Niitä telluja taidetaan vieläkin tehdä vanhojen lentopommien täytteistä,
>joten materiaalissa maksaa lähinnä vain varastointi. Uusiotuotankokin on
>kohtuullisen halpaa, tolueeni, typpihappo ja rikkihappo ovat aika
>peruskamaa teollisuuskemikaalien joukossa eikä itse prosessi ole erityisen
>vaikea tai kallis. TNT on myös helppoa muokattavaa koska sitä voi valaa.
Mutta minkä ihmeen takia kotimaisessa tellussa on reikä vaan yhdelle
sytyttimelle? Eikös noissa ole tavan mukaan 2 reikää (esim.
panssarimiina 43), joissakin jopa 4, jolloin saa ansoitukset yms
tehtyä paljon helpommin.
Samaten ihmetyttää ettei käytössä ole (tällä hetkellä)
tehdasvalmisteista kasapanosta, joita pioneerit joutuvat sitten
sahalla rakentelemaan tellusta kun kriisi alkaa vai kuinka?
Kasapanokselle on nykyäänkin paljon käyttöä, vaikka sillä ei vaunuja
enää tuhotakaan. Astutuskeskuksissa ja linnoitteissa kasapanos tuhoaa
ja raivaa esteet ja viholliset paljon paremmin kuin käsikranaatit.
Noitahan oli kohtuullisen helppo valmistaakin, valetaan pari kiloa
tenttua sopivaan muotoon, kiinnitetään kahva, ja tehdään reikä
räjäyttimelle ja veto/aikasytyttimelle.
Tuukka
Tero P. Mustalahti
> Kevyempi T-80 olisi voinut tuosta lentää katolleen. Merkava Mk.3
> painaa taisteluvalmiina 65 tonnia, T-80 42,5 tonnia.
Oletkos varma, että 65 tonnia on metrijärjestelmän tonneja? Useimmat
lähteet imoittavat massaksi 61 000 kg ja 4 000 kg klappi on aika iso
jopa tst-vaunulle, vaikka tietysti tuo "taisteluvalmiina" voi kattaa
sen. 65 lyhyttä imperiaalista tonnia on n. 59 000 kg, joka on aika
lähellä tuota 61 000 kg:aa. Valitettavasti kaikki lähteet eivät vaivaudu
kertomaan mitä tonnia ne käyttävät ja varsinkin jossain vaiheessa USA:n
kautta kiertäneet luvut ovat usein lyhyissä tonneissa, vaikka
esiintyisivätkin ei-amerikkaisella lähteessä...
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
> Kuljetusaspekti lienee täysin merkityksetön, sillä eihän niitä kaikkia
> tarvitse kerralla kuljettaa. Kuorma-autoja saa lisäksi siviilistä niin
> paljon kuin tarvitaan.
Melko runsaasti kyllä, mutta ei sentään määrättömästi, koska
siviilipuolen toiminta vaatii tänä päivänä käytännössä aika runsaasti
kuljetuskalustoa jopa "minimitilassa". Niinpä on ihan kuvittelua, että
kaikkia Suomen kuorma-autoja otettaisiin armeijan käyttöön
kriisiaikanakaan. Onneksi niitä tietysti on nykyisin paljon, joten
kaikkai ei tarvitakaan.
Tero P. Mustalahti
Antti Heikkila
>
> Mutta minkä ihmeen takia kotimaisessa tellussa on reikä vaan yhdelle
> sytyttimelle? Eikös noissa ole tavan mukaan 2 reikää (esim.
> panssarimiina 43), joissakin jopa 4, jolloin saa ansoitukset yms
> tehtyä paljon helpommin.
Ansoituksen saa tehtyä kyllä ilman erillistä sytyttimen aukkoa. Esim.
kantokahvasta, tai miksei pohjaan ruuvatulla puuruuvilla. Lasikuitukuoreen
ja saippuaa koostumukseltaan muistuttavaan tenttuun luulisi uppoavan ja
pitävän sen verran, että ansalanka tekee tehtävänsä.
> Samaten ihmetyttää ettei käytössä ole (tällä hetkellä)
> tehdasvalmisteista kasapanosta, joita pioneerit joutuvat sitten
> sahalla rakentelemaan tellusta kun kriisi alkaa vai kuinka?
No ei välttämättä telluista. Jäte-tnt:tä saa 200 gramman pusseissa
tulenkuvaustarkoituksiin (ja varmaan isommissakin muuta käyttöä varten),
pari sellaista käsikranaatin ympärille ilmastointiteipillä kiinnitettynä
olisi varmaan kenttäoloissa helpoin toteuttaa ja vielä melko
heitettäväkin. Viime sotien aikana yleinen kasapanoshan syntyi
varsikäsikranaatin ympärille.
Ehkä kasapanoksen käyttötarve koulutuksessa on niin vähäistä, että niitä
ei ole ollut tarvis vakioida. Kovassa tilanteessa niitä varmaan
tehtäisiin jos tarvittaisiin.
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
suopiru
"Galw" <tje...@utu.fi> kirjoitti viestissä
news:vkaolv4iisf6qd37d...@4ax.com...snip
.
> Samaten ihmetyttää ettei käytössä ole (tällä hetkellä)
> tehdasvalmisteista kasapanosta, joita pioneerit joutuvat sitten
> sahalla rakentelemaan tellusta kun kriisi alkaa vai kuinka?
> Kasapanokselle on nykyäänkin paljon käyttöä, vaikka sillä ei vaunuja
> enää tuhotakaan. Astutuskeskuksissa ja linnoitteissa kasapanos tuhoaa
> ja raivaa esteet ja viholliset paljon paremmin kuin käsikranaatit.
> Noitahan oli kohtuullisen helppo valmistaakin, valetaan pari kiloa
> tenttua sopivaan muotoon, kiinnitetään kahva, ja tehdään reikä
> räjäyttimelle ja veto/aikasytyttimelle.
>
> Tuukka
>
(Anteeksi tyhmyyteni, olen tykkimies) eikös kevyttä kertasinkoa l. kessiä
(jonka tulevaa poismenoa vahvuudesta surraan naapurikeskustelussa) ole
tarkoitettu/sovellu käytettäväksi samanlaisiin kohteisiin mihin ennen
vanhaan heiteltiin kasapanoksia. Ja saa toimitettua paukun perille hieman
kauempaa.
Sisätiloissa on tietysti eri homma; taitaa kasapanos olla aika rankka paukku
esim. 70-80 -luvulla rakennetuissa lähiötaloissa.
Asento - Lepo = Lepoasento
Tero P. Mustalahti
> (Anteeksi tyhmyyteni, olen tykkimies) eikös kevyttä kertasinkoa l. kessiä
> (jonka tulevaa poismenoa vahvuudesta surraan naapurikeskustelussa) ole
> tarkoitettu/sovellu käytettäväksi samanlaisiin kohteisiin mihin ennen
> vanhaan heiteltiin kasapanoksia. Ja saa toimitettua paukun perille hieman
> kauempaa.
Kasapanoksia nyt käytettiin vähän joka tarkoitukseen, mm.
kevytrakenteisten korsujen ja panssarivaunujen tuhoamiseen, mihin
tarkoituksiin kessikin soveltuu, tosin tst-vaunun tuhoaminen kessillä
vaatii poikkeuksellisen edullisia asemia ja onnea.
Historiallisesti kessi korvasi kevyen singon (55 S 55), joka taas
korvasi panssarinyrkit, joten vuoden 1944 alkupuolelle täytyy mennä,
että kasapanos oli tärkein lähi-pst-ase. Silloinkin oli käytössä myös
tehdasvalmisteiset pst-käsikranaatit, mutta ne eivät koskaan korvanneet
kasapanosta kokonaan. Niinpä nykyisinkin ajatellaan joissakin
tilanteissa kesseisstä saattavan tulla niin paljon pulaa, että
kasapanoksia tarvittaisiin "täyttämään vaje". Kasapanos on tosin
varsikäsikranaateista luopumisen jälkeen menettänyt jonkin verran
tenhoaan, laudanpätkä tai vastaava alustana kun on aika paljon
kömpelömpi ja hankalempi toimittaa heittämällä.
Tero P. Mustalahti
Janne Inkinen
: No jopas. Eikös plasma ole ionisoitunutta kaasua (joka ei esiinny
: kimpaleina) ja sen lämpötilat melkoisen kovia?
On. Suunnilleen 1 %:n ionisaatioaste antaa lähes täydellisen
sähkönjohtavuuden ja siten sellainen aine on täysipainoista plasmaa.
Siihen tarvitaan noin 100 000 - 1 000 000 K:n lämpötila. Jostakin
ihmeellisestä syystä vähemmän asiantuntevissa sotilastekniikan
teksteissä törmää aika usein plasmaan, vaikka syytä ei olisi.
Janne Inkinen
--
"I think the burden is on those people who think he didn't have
weapons of mass destruction to tell the world where they are."
- Ari Fleischer
Jyri Hakola
> Suomessa näytti olleen 68 145 kuorma-autoa, 241 125 pakettiautoa, 331 803
> traktoria ja 604 521 perävaunua vuonna 2001. Vuonna 1944 oli 9364
> kuorma-autoa ja 740 pakettiautoa.
Tuota kuormakalustoa tarvitaan myös kaikkeen muuhun sodanajan
logistiikkaan, a-tarvikekuljetuksiin, polttoainehuoltoon, ruokahuoltoon,
varaosakuljetuksiin, kotirintaman huoltokuljetuksiin yms toimiin.
Liikuteltavaa tavaraa on jo muutenkin kaikenlaista alkaen soppatonkasta
päätyen elementtipoteron betonirakenteisiin ja siltä väliltä. Kuinka
paljon esimerkiksi 20 asteen pakkasella telttamajoitettu armeija
kuluttaa vuorokaudessa pelkkää polttopuuta ?
Ja vuonna 1944 oli rivissä kohtuullisen monta hevosta noiden
moottoriratkaisujen lisäksi. Pakettiauton kantokyky on tietenkin
hevoskärryä suurempi mutta kaikissa tapauksissa, kuten esimerkiksi
potilasevakuoinneissa tai etulinjan ruokahuollossa ei oleellista ole
kantokyky vaan kappalemäärä.
Ei paljoa hyödytä jos yhdelle komppanialle saadaan kuskattua täydellä
lastilla 500 hengen vanikat vaan jokaiselle komppanialle on pakko hoitaa
omat kuljetuksensa. (tuo siis karkeana vertauskuvana eikä 1:1 esimerkkinä)
Ja logistiikkaa huomioitaessa ei pelkkä kuljetuskalusto ole kaikki
kaikessa vaan oikea materiaali on saatava oikeaan paikkaan oikealla
ajanhetkellä jolloin ylimitoitettu tentunrahtaus alkaa kuormittamaan jo
ennestään kriisitilanteessa helisemässä olevaa kuljetusten suunnittelua,
tentturekat tulevat osaltaan tukkimaan mitä todennäköisimmin
ylikuormituksessa toimivia sodanajan logistiikkahubeja joiden kautta
materiaalia ohjataan rintamalle, jokainen ylimääräinen rekka vaatii
kuljettajan joka voisi rahdata rintamalle ehkä todellisuudessa
tarpeellisempaa materiaalia sekä polttoainetta joka on pois muilta
kuljetuksilta.
> Jonkinmoinen lisäys kuljetuskapasiteetissa
> on näköjään tapahtunut, mutta silti meillä vieläkin ajatellaan, että sodassa
> jääkärit joukkojen perustamisen jälkeen nostavat reput selkään ja lähtevät
> kävellen rintamalle.
Tai sitten ajatellaan että kun ne tavarat ilmestyvät kaupankin hyllylle
"automaattisesti" niin kai ne sitten rintamallekkin tupsahtavat kun vain
tuosta noin lainataan paria autoa ;-)
Galw
<jyri....@HotelUniformTango.FoxtrotIndia.invalid> wrote:
> Kuinka
>paljon esimerkiksi 20 asteen pakkasella telttamajoitettu armeija
>kuluttaa vuorokaudessa pelkkää polttopuuta ?
Toki puuta on metsät täynnä, ja tykistö toimittaa määrämittaista
tavaraa kaiken aikaa, mutta kaipa tuota joudutaan kuljettamaankin.
>
>Ja vuonna 1944 oli rivissä kohtuullisen monta hevosta noiden
>moottoriratkaisujen lisäksi. Pakettiauton kantokyky on tietenkin
>hevoskärryä suurempi mutta kaikissa tapauksissa, kuten esimerkiksi
>potilasevakuoinneissa tai etulinjan ruokahuollossa ei oleellista ole
>kantokyky vaan kappalemäärä.
Juuh, ja hummat kulkee sellaisessa maastossa johon nasullakaan ei ole
asiaa.
Tuukka
Jyri Hakola
> Juuh, ja hummat kulkee sellaisessa maastossa johon nasullakaan ei ole
> asiaa.
Ja toisinpäin. Ainakaan en itse lähtisi suolla ratsastamaan nasun
perässä ;-)
Matti Raustia
>Matti Raustia wrote:
>
>Tuota kuormakalustoa tarvitaan myös kaikkeen muuhun sodanajan
>logistiikkaan, a-tarvikekuljetuksiin, polttoainehuoltoon, ruokahuoltoon,
>varaosakuljetuksiin, kotirintaman huoltokuljetuksiin yms toimiin.
>Liikuteltavaa tavaraa on jo muutenkin kaikenlaista alkaen soppatonkasta
>päätyen elementtipoteron betonirakenteisiin ja siltä väliltä. Kuinka
>paljon esimerkiksi 20 asteen pakkasella telttamajoitettu armeija
>kuluttaa vuorokaudessa pelkkää polttopuuta ?
Totta kai tavaraa on paljon kuljetettavana. Mutta mitenkäs se tähän liittyy?
>Ja vuonna 1944 oli rivissä kohtuullisen monta hevosta noiden
>moottoriratkaisujen lisäksi. Pakettiauton kantokyky on tietenkin
>hevoskärryä suurempi mutta kaikissa tapauksissa, kuten esimerkiksi
>potilasevakuoinneissa tai etulinjan ruokahuollossa ei oleellista ole
>kantokyky vaan kappalemäärä.
No parillasadallatuhannella pakulla saa jo jonkun haavoittuneenkin
evakuoitua. Yhdellä pakulla hoitaa jo komppanian taloushuollon kuljetukset
nätisti pl. polttopuut ja talousvesi.
>Ei paljoa hyödytä jos yhdelle komppanialle saadaan kuskattua täydellä
>lastilla 500 hengen vanikat vaan jokaiselle komppanialle on pakko hoitaa
>omat kuljetuksensa. (tuo siis karkeana vertauskuvana eikä 1:1 esimerkkinä)
Suomessa huolto toimii noutoperiaatteella eli esim kt-patteriston
kuorma-autoryhmät noutavat patteristonsa a-tarvikkeet kenttätykistöryhmän
ampumatarvikejakopaikalta ja KTR täydentää a-tarvikkeensa armeijakunnan
ampumatarvikekenttävarastosta. Noutoperiaate mahdollistaa sen, että samaan
kuormaan voidaan tarvittaessa ottaa monen eri huollon alan tarvikkeita.
>Ja logistiikkaa huomioitaessa ei pelkkä kuljetuskalusto ole kaikki
>kaikessa vaan oikea materiaali on saatava oikeaan paikkaan oikealla
>ajanhetkellä jolloin ylimitoitettu tentunrahtaus alkaa kuormittamaan jo
>ennestään kriisitilanteessa helisemässä olevaa kuljetusten suunnittelua,
>tentturekat tulevat osaltaan tukkimaan mitä todennäköisimmin
>ylikuormituksessa toimivia sodanajan logistiikkahubeja joiden kautta
>materiaalia ohjataan rintamalle, jokainen ylimääräinen rekka vaatii
>kuljettajan joka voisi rahdata rintamalle ehkä todellisuudessa
>tarpeellisempaa materiaalia sekä polttoainetta joka on pois muilta
>kuljetuksilta.
Mitenkäs sitten tehdään, jos vihollisen toiminnan takia meneekin enemmän
kuin 1 tuliannos päivässä ;-? Totta kai huolto pitää suunnitella sen mukaan,
kuinka paljon tavaraa pitää kuskata, mutta kuljetusvälineiden puute ei
todennäköisesti ole syy siihen, miksei suomalainen telamiina paina 80
kg/kappale...
>
>> Jonkinmoinen lisäys kuljetuskapasiteetissa
>> on näköjään tapahtunut, mutta silti meillä vieläkin ajatellaan, että sodassa
>> jääkärit joukkojen perustamisen jälkeen nostavat reput selkään ja lähtevät
>> kävellen rintamalle.
>
>Tai sitten ajatellaan että kun ne tavarat ilmestyvät kaupankin hyllylle
>"automaattisesti" niin kai ne sitten rintamallekkin tupsahtavat kun vain
>tuosta noin lainataan paria autoa ;-)
Heh. Tehdäämpä pieni laskutoimitus. Oletetaan, että prikaati kuluttaa
vuorokaudessa 1000 telamiina m/Janssonia, painoltaan 80 kg/kappale. Siis
yhteensä 80 000 kiloa. KtOpas III -kirjasta voimme lukea, että 155 mm
kanuunapatteriston (12 putkea) tuliannos (720 ls) painaa 63 tonnia ja sen
kuljettamiseen tarvitaan 10 kuorma-autoa. Nyt kanuunapatteriston
tuliannoksen "tiheys" on selvästi pienempi kuin prikaatin telamiina-annoksen
m/Jansson; tämä johtuu mm. paljon tyhjää tilaa sisältävistä
pakkauslaatikoista sekä suuresta määrästä kevyttä ruutia. Ei varmastikaan
ole aivan heikko rahi-arvio, että tuo 1000 megapommia mahtuu esim 11 tai 12
kuorma-autoon; siis neljään kuorma-autolliseen per pataljoona (jos
oletetaan, että yksi on oppikirjamaisesti reservissä) Prikaatin saati sitten
armeijakunnan huolto ei varmasti tukehdu noihin miinojen kuskaukseen; sen
sijaan kenttätykistön a-tarvikkeiden kohdalla tilanne voi olla toinen. Sitä
en kiellä, etteikö 80 kg telamiinan tekeminen ole älyvapaa idea, mutta
kuljetuksien kannalta asia lienee melko lailla merkityksetön.
Juhani Jalonen
Galw wrote:
>
> Mutta minkä ihmeen takia kotimaisessa tellussa on reikä vaan yhdelle
> sytyttimelle? Eikös noissa ole tavan mukaan 2 reikää (esim.
Et ole tainnut käsitellä kovaa telamiinaa? Siinä on kyljessä
yksi porapatruuna ansoittamista yms. varten.
-juhani jalonen-
PS. Turha laittaa nalleja tms. telamiinaan kiinni, valettu trotyyli
ei räjähdä pelkällä nallilla vaan vaatii hieman tehokkaamman
aloitepanoksen.
M.S.
"Janne Inkinen" <jink...@pcu.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:bjhvu1$cq5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Se on luultavasti tullut ensinnä mieleen. EFP-"suihkusta" puhutaan aika
yleisesti plasmana. Ei kai ole löytynyt oikein hyvää termiä.
Re edelliseenkin vastaukseen: "Nopealla" en nyt halunnut verrata tavalliseen
ontelosuihkuun
T:M.Si
Sami
Viime aikoina miinasuojatut ajoneuvot ovat lisääntyneet, siis
sellaiset jotka kestävät n. 10 kg TNT;tä sisältävän miinan. Joten onko
mitenkään mahdollista muokata tellua tehokkaammaksi, ilman että paino
kasvaa liikaa.
Niin ja vielä se että itse miinaa ei tarvitsisi erityisemmin muuttaa,
koska kustannukset kasvaisivat hillittömästi.
Itse ajattelin sellaista, että lisätään miinan päälle kuori joka
sisältää muutamia isoja (D>10mm) teräskuulia tai jopa jotakin kovempaa
materiaalia olevia sirpaleita. Oletan että tälläinen kuula ei paljon
välittäisi esim, vedellä täytetyistä renkaista, joka vie pelkkään
räjähdykseen perustuvasta miinasta huomattavan osan sen tehosta.
Janne Inkinen
: Se on luultavasti tullut ensinnä mieleen. EFP-"suihkusta" puhutaan aika
: yleisesti plasmana. Ei kai ole löytynyt oikein hyvää termiä.
Miksi se ei voin voisi olla "metallisuihku", "jet", joka liittyy
kaikkiin tuollaisiin ammuksiin? Plasmaa se ei ainakaan ole, mutta
toisaalta kovin moni ei välttämättä tiedä mitä plasma oikeasti on
fysiikassa.
Timo Hirvi
>
> Miksi se ei voin voisi olla "metallisuihku", "jet", joka liittyy
> kaikkiin tuollaisiin ammuksiin? Plasmaa se ei ainakaan ole, mutta
> toisaalta kovin moni ei välttämättä tiedä mitä plasma oikeasti on
> fysiikassa.
Tai lääketieteessä :).
--
Timo Hirvi
Heikki Heinonen
"Janne Inkinen" <jink...@pcu.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> M.S. <sard...@surfeu.fi> wrote:
> > Miksi se ei voin voisi olla "metallisuihku", "jet", joka liittyy
> kaikkiin tuollaisiin ammuksiin? Plasmaa se ei ainakaan ole, mutta
> toisaalta kovin moni ei välttämättä tiedä mitä plasma oikeasti on
> fysiikassa.
Eikös se ole nimeltään iskumassa? Ja nopeutta aika hurjasti eli 3-4000 m/s.
aatu
> M.S. <sard...@surfeu.fi> wrote:
>
> : Se on luultavasti tullut ensinnä mieleen. EFP-"suihkusta" puhutaan aika
> : yleisesti plasmana. Ei kai ole löytynyt oikein hyvää termiä.
>
> Miksi se ei voin voisi olla "metallisuihku", "jet", joka liittyy
> kaikkiin tuollaisiin ammuksiin? Plasmaa se ei ainakaan ole, mutta
> toisaalta kovin moni ei välttämättä tiedä mitä plasma oikeasti on
> fysiikassa.
>
>
> Janne Inkinen
Kun kyseesä on metalli (joka sisältää seosaineita,ei puhdas)puhutaan
jähmeästä liuoksesta. (metalli ei ole vielä juoksevassa muodossa)
Aku Lindström
Näin ainakin PionAUK:in kouluttajat valehtelivat...
eli n. 4 senttiä/kilo olisi tentun hinta..
"Matti Raustia" <matti....@ee.oulu.fi> wrote in message
news:bjajse$suu$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> On Fri, 05 Sep 2003 20:54:34 +0300 Markus Jansson wrote:
> >
> >Niin, ja osaako muuten joku sanoa paljonko tnt-palikka (20KG) maksaa?
>
> Epäilempä, että tuommoisen tönttöpalikan hinta on luokkaa 50 - 100 mummon
> markkaa eli kv-kovapanosammuntojen alkaessa ei juuri mitään, vaikka
> tilattaisiin saman tien sata.
>
Sirius
> Telamiinan TNT-osan valaminen maksaa n. 40 senttiä
> Näin ainakin PionAUK:in kouluttajat valehtelivat...
>
> eli n. 4 senttiä/kilo olisi tentun hinta..
Jos se hinta olikin se valamistyön palkkakustannus :-)
Joskus 1990-luvulla väittivät että tenttu maksaa about markan kilo
PV:lle. Nykyrahassa se olisi 16-17 senttiä/kilo. Aika halpaa joka
tapauksessa.
Sirius