Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Takakatve

6 views
Skip to first unread message

Asko

unread,
Apr 10, 2019, 11:48:24 AM4/10/19
to
Olen aina ollut sitä mieltä, että turvaväli on maantienopeuksissa
hengenvaarallisen pieni, jos takanani ajavan ajovalot katoavat
taustapeilistäni. Jo silloin kun välissämme lakkaa näkymästä yhtään
asfalttia, turvaväli tuntuu minusta epämiellyttävän pieneltä.

On ollut varmaan jo vuodenpäivät mielessä mitata autoni takakatve ja nyt
vihdoin sattui kohdalle sopivan rauhallinen ja tasainen parkkipaikka,
jossa sain mittauksen suoritettua.

Farmariautoni takana oleva asvaltti lakkaa näkymästä kun turvaväli
alittaa 12,1 m.

Takana tulevan auton ajovalojen korkeusasemasta riippuu milloin ne
katoavat tuonne takakatveeseen. Omassa autossani ajovalojen (etuvalot)
yläreuna on 78 cm korkeudella. Tästä laskien ne perskärpäsen ajovalot
katoavat näkyvistä, kun turvaväli alittaa 3,1 m.

80 km/h maantienopeudella tuo 12,1 m tarkoittaa 0,54 sek, eli kyllä se
on liian vähän, eikö?

Puolestaan tuo 3,1 m tarkoittaa 0,14 sek, joka on kyllä niin vähän, että
edellä ajavan ei tarvi muuta tehdä kuin nostaa jalka kaasulta, niin
vaaratilanne on jo valmis. Jos edelläajava jarruttaisi terävästi, niin
takana ajava ei ehdi jarruvalohavaintoa tulkita jarrutustarpeeksi, kun
jo rysähtää.

MOT.

-Asko

Asko

unread,
Apr 10, 2019, 11:50:34 AM4/10/19
to
On 10.4.2019 18:48, Asko wrote:
> On ollut varmaan jo vuodenpäivät mielessä mitata autoni takakatve ja nyt
> vihdoin sattui kohdalle sopivan rauhallinen ja tasainen parkkipaikka,
> jossa sain mittauksen suoritettua.


Tässä vielä mittaustulokset kuvitettuna:

https://ibb.co/nnzX5td

-Asko

JiiHoo

unread,
Apr 11, 2019, 2:19:18 AM4/11/19
to
After serious thinking Asko wrote :
On se tarkkaa touhua. Yksinkertaisesti takana oleva on liian lähellä,
jos ei pysty reagoimaan edellä ajavan äkkijarrutukseen.
Tolla perusteella lähes kaikki ajavat liian lähellä.

Takapäästä tuli tosin nyt se mieleen, että näinpä pari päivää sitten
edessäni jonkun kuorma-auton, missä sen päällä oli joku irrotettava
roskalava.
Mutta kuiteskin siinä ei olut mitään suojaa takana, että henkilöauto ei
voisi ajaa sen alle ja se roskalava niittaisi ikkunan kohdalta kaikki
sileäksi.

Oman muistikuvani mukaan tuollainen alleajosuoja on pitänyt olla
pakollinen jo vuosikymmeniä.

Näköjään jo 1971 asti ollut pakollinen.
https://autobild.fi/uutinen/tiesitko-etta-kuormaauton-alleajosuoja-ei-toimi--tormays-voi-olla-tuhoisa-6.182.118821.64dca1e5ed

Näköjään se tosin taitaa olla vain kosmetiikkaa, aika outoa että
tuollaisia määrätään, mutta ei määrätä että sen pitää kestää vaikka
1300 kiloisen henkilöauton törmäys 50 km/h vauhdissa.

--
Donald Trump Suomen presidentiksi!

Asko

unread,
Apr 12, 2019, 11:42:54 AM4/12/19
to
On 10.4.2019 18:48, Asko wrote:
> Puolestaan tuo 3,1 m tarkoittaa 0,14 sek, joka on kyllä niin vähän, että
> edellä ajavan ei tarvi muuta tehdä kuin nostaa jalka kaasulta, niin
> vaaratilanne on jo valmis.


Toinenkin laskuharjoitus...

Minä ajan 80 km/h ja perskärpänen seuraa perässä samalla nopeudella 3,1
m päässä. Jos nostan jalan kaasulta, mutta perskärpänen ei tee mitään,
niin milloin kolahtaa?

Oletan, että autoni hidastuu 80 -> 70 km/h vaikkapa 3 - 4 sekunnissa.
Sen jälkeen ilmanvastus kevenee, niin 70 -> 60 km/h hidastuminen kestää
jopa 5 - 6 sek. Laskennan helpottamiseksi otetaan keskihidastuvuudeksi
5 sek per 10 km/h, eli 0,5555555 m/s2.

Jos oikein laskin, niin puskurit kolahtaa yhteen 3,34 sek päästä.
Jos siis on tapana ajella pitkiäkin matkoja 3 metrin turvavälillä, niin
siinä ei paljon kannata navigaattoria tai radiota räpeltää.

t = sqrt(2s/a)

-Asko

Timo Neuvonen

unread,
May 20, 2019, 12:59:39 PM5/20/19
to
> Takapäästä tuli tosin nyt se mieleen, että näinpä pari päivää sitten
> edessäni jonkun kuorma-auton, missä sen päällä oli joku irrotettava
> roskalava.
> Mutta kuiteskin siinä ei olut mitään suojaa takana, että henkilöauto ei
> voisi ajaa sen alle ja se roskalava niittaisi ikkunan kohdalta kaikki
> sileäksi.

Osta Vette tai Lambo, ne mahtuvat hyvin sinne lavan alle.. ;-)

> Oman muistikuvani mukaan tuollainen alleajosuoja on pitänyt olla
> pakollinen jo vuosikymmeniä.
>
> Näköjään jo 1971 asti ollut pakollinen.

Edellä taisi olla taikasana "irrotettava". Muutoin tarkat vaatimukset
alleajosuojista käytännössä katoavat vaihtolava-autoissa. Joku roskalava tms
on sekin tietysti hurja kun osuu kohdalle, mutta minusta pelottavimmalta
näyttää takareunastaan vielä ohennettu kuljetuslavetti. Vaihtolavalaitteiden
päällä siinä voi helposti olla perässä alla pari metriä tyhjää tilaa, ja
ohut "veitsenteräreuna" osuu sopivasti pakettiautokuskin kaulan
korkeudelle... ymmärrän hommaan liittyvän teknisen ongelman, mutta moni
turhempikin ongelma on saatu saatu ratkaistua määräämällä pakottavat
säännöt.

Toinen itseäni joskus mietityttänyt kummallisuus on, että avolavalla saa
kuljettaa kivilouhetta mikä tekee pahaa jälkeä esim. auton kaatuessa, mutta
umpinaisessa kuormatilassa sitomattomana kuljetettavasta
vessapaperikuormasta tulee sakot.

--
TiN


JiiHoo

unread,
May 20, 2019, 1:47:23 PM5/20/19
to
Timo Neuvonen used his keyboard to write :
> Edellä taisi olla taikasana "irrotettava". Muutoin tarkat vaatimukset
> alleajosuojista käytännössä katoavat vaihtolava-autoissa

Mutta ovathan ne muutenkin ilmeisesti lähinnä kosmeettisia, jos autossa
on vähänkin nopeutta.

--
Ääripersu

Asko

unread,
May 26, 2019, 1:19:24 PM5/26/19
to
On 20.5.2019 19:59, Timo Neuvonen wrote:
> Toinen itseäni joskus mietityttänyt kummallisuus on, että avolavalla saa
> kuljettaa kivilouhetta mikä tekee pahaa jälkeä esim. auton kaatuessa,
> mutta umpinaisessa kuormatilassa sitomattomana kuljetettavasta
> vessapaperikuormasta tulee sakot.

Kuorma-auton kaatuessa, on siinä suuret mahdollisuudet syntyä pahaa
jälkeä, jos raskas ajoneuvo kaatuu vastaantulijoiden kaistalle
vilkkaalla tiellä. Toki, lastin laatu ja sidonta voi vielä entisestään
pahentaa seurauksia, mutta isoin murheenkryyni tuollaisessa tilanteessa
on ehkä kuitenkin itse kaatuminen eikä lasti.

No toisaalta, Konginkankaalla juurikin se lasti aiheutti isommat tuhot,
kuin mitä pelkästä "nokkakolarista" olisi ehkä tullut.

Koitin etsiä Youtubesta, että miltä näyttää sorarekan kaatuminen
maantienopeudessa tai mitä tapahtuu soralastille nokkakolarissa. En
löytänyt.

PS. Samalla löytyi tämmöinenkin hyvä muistutus siitä, ettei kannata
pyrkiä motarin vasemmalta kaistalta poistumisrampille kovin jyrkillä
ohjausliikkeillä usean kaistan yli kerralla, vaan mielummin alkaa
suunnitella niitä kaistanvaihtoja hyvissä ajoin, yksi kaista kerrallaan
ja riittävän loivilla ohjausliikkeillä:

https://youtu.be/D-cm4fKxxRU?t=41

-Asko

Juhani Varemo

unread,
May 27, 2019, 4:27:29 PM5/27/19
to
Asko wrote:


>> Toinen itseäni joskus mietityttänyt kummallisuus on, että avolavalla saa
>> kuljettaa kivilouhetta mikä tekee pahaa jälkeä esim. auton kaatuessa,
>> mutta umpinaisessa kuormatilassa sitomattomana kuljetettavasta
>> vessapaperikuormasta tulee sakot.

Se taitaa vähän riippua siitä mistä roikkuu. Yleensä kai kaatumiset ovat
verrattain hitaassa vauhdissa tapahtuvia (tien reuna sortuu tms) eikä se
maa-aineskuorma siitä kovin paljoa sivulle leviä. Luulen että korkeampi
pölliauto murskaa kaatuessaan sivulleen yhtä kauas alleen vaikka puut
pysyisivät paikoillaan ja sidottuna lastitilassa. Ja ainakin toiselle
autolle hiekka- tai maavyöry on vähemmän tuhoisa kuin vaikka saman painoinen
betonielementti tai kone tai muu kiinteä yhtenäinen kuorma. Toki pellit
menevät ruttuun mutta ei se sorakasa samalla lailla mankeloi.

Jalankuljeksijan tai 2-pyöräisen tapauksessa molemmat lienevät pahoja.

Vessapaperiin en ota kantaa, lienee lainsäätäjällä yksinkertaisin tavoite:
kuorma sidotaan jos se on kohtuudella mahdollista. Sorakuorman tapauksessa
se on vähän hankalaa ellei sitten kehitetä umpikannella varustettuja lavoja.

Ja ison nokkakolarin tapauksessa mikään sidonta ei kokonaan auta.
Hyvin karkea esimerkki: kuormaa 30 000 kg, vauhtia 22 m/s (80 km/h) ja
pysäytetään tämä massa puolessa sekunnissa. Voimaa tarvitaan noin
1 320 000 N eli kansanomaisemmin 132 tonnin painoa vastaava voima.
Ei kovin moni sidontalaite sitä pysäytä kun siellä alla runkokin menee
solmuun ja hajoilee. Lisäksi pysähtymisaika voi olla lyhyempikin,
neljäsosasekunti tuplaa voimat tuohon nähden...

Suurin uhka tuollainen kolari on raskaan ajoneuvon kuljettajalle itselleen,
meinaan kuorma jyrää ohjaamon takaseinästä läpi jos sen tukkiauton päin
kalliota tai muuta vastaavaa ajaa. Vessapaperi- tai styroxlevylasti on
varmasti armollisempi.



> Koitin etsiä Youtubesta, että miltä näyttää sorarekan kaatuminen
> maantienopeudessa tai mitä tapahtuu soralastille nokkakolarissa. En
> löytänyt.

Kaatuessa lasti leviää osin sivulle ja jos vauhtia on mainittavasti niin osa
jatkaa matkaa, arviolta reilun autonmitan verran. Paljon riippuu siitä
pysyykö auto liikkeen pituussuntaan vai kääntyykäö jotenkin päin myös
poikittain.

Nokkakolarissa jos lavan saranat ja etuseinä kestävät niin jonkinlainen osa
(ehkä kolmasosa) eteen pakkautuvasta lastista jatkaa matkaa tupsahtaen
ohjaamon sivuilta ja yli. Jos taas joku autossa pettää niin sitten tapahtuu
jotain huimempaa. Mulla on jossain kaverin lähettämä kuva kotinurkiltaan
jossa hiekottamassa ollut sora-auto oli törmännyt johonkin esteeseen kippi
hieman ylhäällä . Iskun seurauksena lava oli ilmeisesti vääntynyt kieroon ja
sivulle ja murtanut saranansa ja päätynyt lopulta samalle kaistalle
ylösalaisin ja kuormaa oli vähän siellä ja täällä; suurin osa taisi
kuitenkin olla siellä lavan alla. Vaikutti kuitenkin siltä että se leviävä
kuorma ei olisi ainakaan toiselle autoilijalle hengenvaaraa aiheuttanut
ellei olisi itse lavaan törmännyt tai jäänyt peräti alle.

Vaikea sitä on arvata mitä kaikkea törmäyksessä voi tapahtua. Kuulin tässä
vanhan mutta tosijutun rahtarista joka nukkui rattiin ja ajoi päin
louhikkoa. Auto meni täysin romuksi. Ohjaamo oli ihmeen kaupalla jäänyt yhä
suurinpiirtein ehjäksi paikalleen, tosin väärin päin alkuperäiseen nähden
... ja kuski selvisi vakavalla sairaalareissulla. Kukaan ei osannut selittää
minkälainen lento siinä oli käynyt jotta lopputulos olisi mahdollinen.
Tapahtuma on kymmenien vuosien takaa että kaluston rakennekin lienee ollut
silloin erilainen kuin nykyään.

On mulla jossain myös kuva jossa avoimessa rautatievaunussa oleva
sepelikuorma on 'sidottu' muutamalla yli vedetyllä liinalla... huumorilla
tietty.

Muutenkin nuo sitomisleikit ovat aika hankalia. Esimerkkejä on laivojen
ahtaamisestakin jossa insinöörit ovat innokkaasti suunnitelleet ja laskeneet
tapoja, telineitä ja kiinnikkeitä mm. rautatievaunujen kiinnittämiseen. Ja
sitten kunnon myrskyllä koko lasti on kuitenkin siirtynyt, irronnut ja
murjonut kaiken alleen ja hyvä ettei ole laiva tykkänään uponnut. Liuta 60
tonnisia pyörillä olevia vaunuja on aika ikävä moukari kun ne alkavat omia
aikojaan rullailla ja liukua keinunnan mukaan seinästä seinään :-// Jos ne
liikkeelle pääsevät niin niitä ei pitele mikään eikä kukaan.

Asko

unread,
May 28, 2019, 11:07:23 AM5/28/19
to
On 27.5.2019 23:27, Juhani Varemo wrote:
> Liuta 60
> tonnisia pyörillä olevia vaunuja on aika ikävä moukari kun ne alkavat omia
> aikojaan rullailla ja liukua keinunnan mukaan seinästä seinään :-// Jos ne
> liikkeelle pääsevät niin niitä ei pitele mikään eikä kukaan.

Myös joku 5 - 10 kerrosta merikontteja päällekkäin pinottuna on melko
hurja näky, kun laivan kallistus lähentelee 40 astetta. Siinä täytyy kai
laittaa kevyimmät kontit ulkolaidoille, jotta painopiste pysyy edes
jotenkuten laskennallisen tukipinnan sisäpuolella.

Ja joskus noidenkin sidonnat pettävät:

https://secure.i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/03410/Shipping_vessel_in_3410829b.jpg

-Asko

JiiHoo

unread,
May 28, 2019, 1:14:48 PM5/28/19
to
Asko wrote :
Aika käsittämättömiä virheitä sitä tapahtuu lentokoneidenkin
lastauksessa.
Yhdessä lentoturmassa tiputtivat koneen, kun lastaajat eivät olleet
saaneet kontteja mahtumaan ruumaan lastaussuunnitelman mukaan ja olivat
muistaakseni omin päin sitten järjestelleet kontit niin, että saivat
ruuman täyteen. Siinä vaan meni samalla koneen painopiste ihan
viturallee.

Sitten armeijan rahtikone tipahti, kun niiden kiinnitystapa oli niin
huono, että se ei kestänyt rasitusta ja lasti pääsi liikkumaan
nousussa.

--
Joku Keke sanoi venttiilissä:
"Nykypäivän mediassa sisältöä ei ole valmiiksi tarjolla, vaan ajatus
on, että median käyttäjät tuottavat sisällön itse: nyyseihin pitää itse
kirjoittaa jutut, nettilehtien uutiset pitää itse kommentoida,
telkkaohjelmiin pitää mennä johonkin tosi-tv-juttuun jne. jne."
0 new messages