Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
automaattiautot
1 view
Skip to first unread message
Ari Saastamoinen
Mar 22, 2018, 12:09:05 PM3/22/18
to
Nyt kun on uutisoitu siitä, että überin automaattiauto ajoi naisen
kuoliaaksi. Niin odottelin mielenkiinnolla raporttia siitä, että
millainen tilanne toi oli, ja miksi se automaatti feilas, ja oliko
tilanne sellainen, että ihminen olisi ehkä pärjännyt paremmin.
No nyt tuosta kolaritilanteesta on video, niin ensimmäinen mieleeni
tuleva asia tuosta oli se, että eikö ko. nainen ollut ikinä kuullut
heijastimista. Tosin ihan heijastimista riippumatta, kyllä lidarin
tuo olisi pitänyt havaita, ja automaatissa on ollut kyllä ihan selvä
bugi jossain.
https://tekniikanmaailma.fi/poliisi-julkaisi-videota-kuolonkolarista-jossa-itseohjautuva-uber-tormasi-jalankulkijaan-video-poikkeaa-aiemmasta-kuvauksesta/
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Asko
Mar 22, 2018, 1:00:29 PM3/22/18
to
On 22.3.2018 18:09, Ari Saastamoinen wrote:
> Nyt kun on uutisoitu siitä, että überin automaattiauto ajoi naisen
> kuoliaaksi. Niin odottelin mielenkiinnolla raporttia siitä, että
> millainen tilanne toi oli, ja miksi se automaatti feilas, ja oliko
> tilanne sellainen, että ihminen olisi ehkä pärjännyt paremmin.
Mä olin jostain kuulevinani, että kyseinen onnettomuus tapahtui
> Nyt kun on uutisoitu siitä, että überin automaattiauto ajoi naisen
> kuoliaaksi. Niin odottelin mielenkiinnolla raporttia siitä, että
> millainen tilanne toi oli, ja miksi se automaatti feilas, ja oliko
> tilanne sellainen, että ihminen olisi ehkä pärjännyt paremmin.
parkkihallissa siten että henkilö jäi puristuksiin auton ja seinän
väliin. Ilmeisesti olen nähnyt unta, kun tuo video näyttääkin
onnettomuuden pimeältä maantieltä.
> No nyt tuosta kolaritilanteesta on video, niin ensimmäinen mieleeni
> tuleva asia tuosta oli se, että eikö ko. nainen ollut ikinä kuullut
> heijastimista. Tosin ihan heijastimista riippumatta, kyllä lidarin
> tuo olisi pitänyt havaita, ja automaatissa on ollut kyllä ihan selvä
> bugi jossain.
Kenties Kanadassa niitä on myös, mutta ei juuri muualla?
Tuossa näkyy hyvin myös edellisessä säikeessä keskusteltu asia
(katuvalot eivät muuta yötä päiväksi). Vaikka on katuvalot molemmin
puolin tietä juuri ennen onnettomuuspaikkaa, niin katuvalojen jälkeen on
pimeämpää. Tässä tapauksessa näkeminen juuri tuohon onnettomuuspaikalle
olisi voinut olla jopa helpompaa säkkipimeällä, ilman katuvalojen
tuottamaa kontrastieroa. Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt
seurata tietä, eikä tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen
kolaria.
Minullekin on sattunut viime vuosien aikana pari kertaa tilanne, että 80
km/h maantie on kyllä valaistu, mutta juuri sen yhden viallisen
katuvalon kohdalla peura ylittää tietä. Mahtavatko olla niinkin fiksuja
elukoita, että jo kaukana pellolta lähestyessään tietoisesti valitsevat
sen pimeimmän ja suojaisimman reitin itselleen? Kyllä mä melko herkästi
pidän kaukovalot päällä "valaistullakin" tieosuudella, jos
vastaantulijoita ei ole.
-Asko
Asko
Mar 22, 2018, 1:07:58 PM3/22/18
to
On 22.3.2018 19:00, Asko wrote:
> Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
> tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.
Markukselle pitää vielä sanoa, että jos katuvalot olisi verrattavissa
> Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
> tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.
päivänvaloon, niin tuo ihmiskuljettaja olisi tuolloin 4 - 5 sek ennen
kolaria tielle vilkaistessaan nähnyt lähestyvän jalankulkijan ja olisi
kyennyt ajoissa pysäyttämään. Tässä on siis erinomaisen hyvä esimerkki,
että katuvalot eivät tee yöstä päivää... eivät edes ajoradalla, saati
sitten ojan pohjalle tai metsän reunaan asti.
Lidar-tekniikan kantomatkaa ja erottelukykyä en tunne kovin hyvin. Se
ilmeisesti näkee tasan yhtä "hyvin" yöllä ja päivällä? Kova vesisade tai
lumisade luultavasti häiritsee Lidariakin?
-Asko
Mikko Saukkoriipi
Mar 23, 2018, 8:14:17 AM3/23/18
to
taajuuden laserpulsseja, voimakas auringonvalokaan tuskin voi olla niin
voimakasta että lasersäde peittyisi.
Sateet varmasti jossain mielessä häiritsevät LIDAR:ia, mutta oikein
toteutettuna se varmaan näkee niiden läpi. Miljoonista lasersäteistä
suuren osan luulisi pääsevän vesipisaroiden ja lumihiutaleiden ohi
osumaan kiinteisiin objekteihin.
Muutama viikko sitten uutisointiin kuin LIDAR:lla paikallettiin valtavan
maya-kaupungin rauniot Guatemalan sademetsästä. LIDAR pystyy näkemään
sademetsän puiden lehvästön läpi ja skannaamaan tarkasti maastonmuodot.
Exclusive: Laser Scans Reveal Maya "Megalopolis" Below Guatemalan Jungle
https://news.nationalgeographic.com/2018/02/maya-laser-lidar-guatemala-pacunam/
Ari Saastamoinen
Mar 23, 2018, 9:03:17 AM3/23/18
to
Mikko Saukkoriipi <et...@isojano.net> writes:
> Valoisuuserot tuskin haittaavat merkittƤvƤsti koska LIDAR kƤyttƤƤ
Just luin jostain tuon auto-onnettomuuden yhteydessä väitteen, että
voimakkaat valoisuden vaihtelut riittävän nopeasti kuulemma
häiritsisivät lidaria, ja se siis toimis pimeessä ja valoisassa, mutta
"välkkeessä" huonosti.
> Valoisuuserot tuskin haittaavat merkittƤvƤsti koska LIDAR kƤyttƤƤ
> tietyn taajuuden laserpulsseja, voimakas auringonvalokaan tuskin voi
> olla niin voimakasta ettƤ lasersƤde peittyisi.
Just luin jostain tuon auto-onnettomuuden yhteydessä väitteen, että
voimakkaat valoisuden vaihtelut riittävän nopeasti kuulemma
häiritsisivät lidaria, ja se siis toimis pimeessä ja valoisassa, mutta
"välkkeessä" huonosti.
Asko
Mar 23, 2018, 12:21:59 PM3/23/18
to
On 23.3.2018 15:03, Ari Saastamoinen wrote:
> Just luin jostain tuon auto-onnettomuuden yhteydessä väitteen, että
> voimakkaat valoisuden vaihtelut riittävän nopeasti kuulemma
> häiritsisivät lidaria, ja se siis toimis pimeessä ja valoisassa, mutta
> "välkkeessä" huonosti.
Siitäkin tulee aikanaan mielenkiintoista, kun pikkupojat tai terroristit
> Just luin jostain tuon auto-onnettomuuden yhteydessä väitteen, että
> voimakkaat valoisuden vaihtelut riittävän nopeasti kuulemma
> häiritsisivät lidaria, ja se siis toimis pimeessä ja valoisassa, mutta
> "välkkeessä" huonosti.
ryhtyvät moottoritien laidalta välkyttelemään laservaloja robottiautoja
kohti. Entäs jos ympärillä on näköetäisyydellä 10 muutakin
lidar-robotti-autoa, häiritseeköhän ne toinen toisiaankin?
-Asko
MStr
Mar 23, 2018, 12:57:13 PM3/23/18
to
On 23.3.2018 18:22, Asko wrote:
> Siitäkin tulee aikanaan mielenkiintoista, kun pikkupojat tai terroristit
> ryhtyvät moottoritien laidalta välkyttelemään laservaloja robottiautoja
> kohti. Entäs jos ympärillä on näköetäisyydellä 10 muutakin
> lidar-robotti-autoa, häiritseeköhän ne toinen toisiaankin?
Jos ne lidarit eivät ole ihan leluja niin eivät häiritse.
> Siitäkin tulee aikanaan mielenkiintoista, kun pikkupojat tai terroristit
> ryhtyvät moottoritien laidalta välkyttelemään laservaloja robottiautoja
> kohti. Entäs jos ympärillä on näköetäisyydellä 10 muutakin
> lidar-robotti-autoa, häiritseeköhän ne toinen toisiaankin?
Teollisuudessa noita käytetään paljon erilaisissa tilanteissa, vaikka
tunnistamaan kappaleita liukuhihnalla esimerkiksi kolmen laitteen ryhminä.
++MStr
MStr
Mar 23, 2018, 1:19:43 PM3/23/18
to
On 22.3.2018 19:08, Asko wrote:
> On 22.3.2018 19:00, Asko wrote:
>> Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
>> tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.
>
> Markukselle pitää vielä sanoa, että jos katuvalot olisi verrattavissa
> päivänvaloon, niin tuo ihmiskuljettaja olisi tuolloin 4 - 5 sek ennen
> kolaria tielle vilkaistessaan nähnyt lähestyvän jalankulkijan ja olisi
> kyennyt ajoissa pysäyttämään. Tässä on siis erinomaisen hyvä esimerkki,
> että katuvalot eivät tee yöstä päivää... eivät edes ajoradalla, saati
> sitten ojan pohjalle tai metsän reunaan asti.
Kannattaa miettiä näkemistä käytännössä. Sinne sivulle ei näe valoisaan
> On 22.3.2018 19:00, Asko wrote:
>> Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
>> tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.
>
> Markukselle pitää vielä sanoa, että jos katuvalot olisi verrattavissa
> päivänvaloon, niin tuo ihmiskuljettaja olisi tuolloin 4 - 5 sek ennen
> kolaria tielle vilkaistessaan nähnyt lähestyvän jalankulkijan ja olisi
> kyennyt ajoissa pysäyttämään. Tässä on siis erinomaisen hyvä esimerkki,
> että katuvalot eivät tee yöstä päivää... eivät edes ajoradalla, saati
> sitten ojan pohjalle tai metsän reunaan asti.
aikaan, koska sinne ei näe jos ei ihan erikseen katso jolloin ei katso
sinne minne on menossa, ja vähäinenkin este (puu, pensas, A-pilari)
estää näkemisen riittävän leveälle.
Pimeä ei muuta sitä tosiseikkaa, että nopeuden kasvaessa syntyy
"putkinäkö". Jos haluaa väistää sivusta tulevaa kohdetta niin myös
valoisaan aikaan pitää vähentää nopeutta.
Minkä kokoisen kohteen näet 5 sekuntia ennen kuin ohitat sen?
Kuinka pitkälle kyseinen kohde etenee 5 sekunnin aikana?
Kuinka leveä näkökenttäsi on 80km/h nopeudessa? Entä 100km/h?
Olikohan se TM joka tutki tuota aikoinaan ja näkökentän kapeneminen oli
muistaakseni luokkaa 15 astetta per 20km/h.
++MStr
Asko
Mar 23, 2018, 2:55:39 PM3/23/18
to
On 23.3.2018 19:19, MStr wrote:
> Minkä kokoisen kohteen näet 5 sekuntia ennen kuin ohitat sen?
Kyllä mä tuon fillarin taluttajan olisin nähnyt, jos videolla nähdyssä
> Minkä kokoisen kohteen näet 5 sekuntia ennen kuin ohitat sen?
tilanteessa olisi päivän valo. Kyseessä oli suora tieosuus.
> Kuinka pitkälle kyseinen kohde etenee 5 sekunnin aikana?
tulossa ajoradalle, kenties pensaan tms. näkemäesteen takaa. Mutta jo
pari sekuntia myöhemmin se fillaristi olisi ollut nähtävissä
vastaantulijoiden kaistalla ja väistettävissä. Jos valoa olisi ollut
riittävästi ja kuljettajan silmät auki.
> Kuinka leveä näkökenttäsi on 80km/h nopeudessa? Entä 100km/h?
> Olikohan se TM joka tutki tuota aikoinaan ja näkökentän kapeneminen oli
> muistaakseni luokkaa 15 astetta per 20km/h.
näkökenttä kapenee, mutta ei siinä kuitenkaan muodostu mitään
ravihevoselle tarkoitettuja "silmälappuja", vaan se näkökentän
reuna-alue muuttuu vaan vähän sumeammaksi tai siirtyy aktiivisen
näkemisen alueelta ehkä enemmänkin alitajuisen näkemisen alueelle.
Jos tie säilyy yhtä kapeana, mutta rajoitus nousee 80 -> 100, niin kyllä
mä tiedostan että oma näkökenttäni jonkun verran "kapenee", eli ajaminen
vaatii enemmän keskittymistä ja maisemien ihailuun jää vähemmän aikaa.
Pelkän nopeuden kasvun lisäksi väittäisin, että tuohon vaikuttaa muutkin
olosuhteet. Jos rekka tulee mutkassa vastaan ja ajokaistani näyttää
kapealta, niin kyllä mun katse kohdistuu hyvin tiivisti siihen omalle
kaistalleni, enkä juuri muuta noteeraa. Rekan takana saa vaikka
lentokone pudota tielle, niin se saattaa jäädä minulta huomaamatta, kun
keskityn sen rekan kohtaamiseen. Mutta, samassa nopeudessa, suoralla
tieosuudella, ilman vastaantulijoita tai tiessä olevia kuoppia
varottavana, silmäni rentoutuvat ja ryhtyvät aktiivisemmin skannailemaan
myös niitä ojanpientareita tien molemmilla puolin.
Pimeällä joutuu enemmän keskittymään oikean ajolinjan ylläpitämiseen,
kun taas valoisaan aikaan näkee pikaisellakin vilkaisulla puoli
kilometriä eteenpäin, niin jää enemmän aikaa nähdä myös ojanpientareille.
-Asko
Lume Laipio
Mar 24, 2018, 3:57:51 AM3/24/18
to
"Asko"
> vauhdin myötä näkökenttä kapenee, mutta ei siinä kuitenkaan muodostu
> mitään ravihevoselle tarkoitettuja "silmälappuja", vaan se näkökentän
> reuna-alue muuttuu vaan vähän sumeammaksi tai siirtyy aktiivisen näkemisen
> alueelta ehkä enemmänkin alitajuisen näkemisen alueelle.
Tarkoitatko unia?
Kovin väsyneenä ei pitäisi ajaa ollenkaan, kaikkein vähiten
suurella nopeudella.
Asko
Mar 24, 2018, 7:24:55 AM3/24/18
to
On 24.3.2018 9:57, Lume Laipio wrote:
> Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?
Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
> Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?
auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.
Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.
Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään
on mahdollista ulos nähdä.
Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota. Mutta jos siellä
vilahtaa vaaleanpunainen elefantti, neonkeltainen kuumailmapallo, tms.
tavallisuudesta poikkeavaa, niin kyllä alitajunta herättelee aivoja
kohdistamaan aktiivisen näkemisen siihen suuntaan.
Mielestäni myös pellolla juokseva rusakko tai hirvi kuuluu noihin, jotka
alitajunta kyllä huomaa ja herättää kuljettajan katsomaan sinne päin.
Sen sijaan pellolla paikallaan seisova tai makaava eläin voi jäädä
kokonaan huomaamatta. Eläinten suojavärit ovat evoluution kehittämiä ja
niiden tarkoituskin on pitää eläin "näkymättömissä". Parhaimmat
suojaväritykset ovat niin hyviä, että suoraan kohti katsoessakaan et
huomaa eläintä, vaikka olisit jo päälle astumassa.
Kaupungissa tämä alitajuinen näkeminen tuottaa joskus hauskoja
tilanteita. Saatat ajaa jonkun rakennuksen ohi päivittäin vuosien ajan,
mutta et ole kiinnittänyt mitään huomiota sen rakennuksen julkisivuun.
Kunnes sitten eräänä päivänä siellä keinuu ikkunanpesijä tuulessa, tms.
tavallisuudesta poikkeavaa liikehdintää, joka saa sinut katsomaan
rakennusta kohti ja huomaamaan julkisivussa olevia yksityiskohtia
(koristepatsas, mainosteksti, tms.) joita et ole aiemmin huomannut.
-Asko
Lume Laipio
Mar 24, 2018, 9:16:52 AM3/24/18
to
"Asko"
Lume Laipio wrote:
>> Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?
> Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
> auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.
>
> Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
> asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
> olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.
> Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
> A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään on
> mahdollista ulos nähdä.
> Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
> pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
> normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota.
Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
>> Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?
> Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
> auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.
>
> Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
> asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
> olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.
> Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
> A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään on
> mahdollista ulos nähdä.
> Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
> pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
> normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota.
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
"Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."
Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.
P.V.
Mar 24, 2018, 9:58:24 AM3/24/18
to
"Lume Laipio" kirjoitti viestissä:p95j42$1i1l$1...@gioia.aioe.org...
Ei niinkään omituista höpötystä, mutta ehkä normaalin näköprosessin lievää
väärinymmärrystä. Itse käsittäisin näkökyvyn toiminnan nopeasti liikkuessa
toimivan siten, että sen "aktiivisen näkemisen alueen" sisältö tulee aivojen
"tietoisimpaan osaan" saakka varsinaisena kuvana. Ulkopuoliselta alueelta
aivoihin tulee jonkinlaisessa esikäsittelyssä vahvasti karsittua tietoa:
ensisijaisesti tieto siellä tapahtuvista nopeista liikkeistä (eräänlaisien
suuntavektorien tapaan), ja ehkä myös erittäin alhaisen resoluution kuvaa.
Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne oikeaa
termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä tiheämpään ja
tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei ole rajaton, tahdin
kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen ulkopuolelta tulee sitten
sellaista tietoa, jonka perusteella on tarkoitus havaita, milloin siellä on
jotain, mihin katse ehkä kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on
vaaleanpunainen elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti
vain on paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se
aiheuttaa ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja nopeammin
liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.
(En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
luettuun ja havaittuun.)
P.V.
väärinymmärrystä. Itse käsittäisin näkökyvyn toiminnan nopeasti liikkuessa
toimivan siten, että sen "aktiivisen näkemisen alueen" sisältö tulee aivojen
"tietoisimpaan osaan" saakka varsinaisena kuvana. Ulkopuoliselta alueelta
aivoihin tulee jonkinlaisessa esikäsittelyssä vahvasti karsittua tietoa:
ensisijaisesti tieto siellä tapahtuvista nopeista liikkeistä (eräänlaisien
suuntavektorien tapaan), ja ehkä myös erittäin alhaisen resoluution kuvaa.
Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne oikeaa
termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä tiheämpään ja
tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei ole rajaton, tahdin
kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen ulkopuolelta tulee sitten
sellaista tietoa, jonka perusteella on tarkoitus havaita, milloin siellä on
jotain, mihin katse ehkä kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on
vaaleanpunainen elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti
vain on paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se
aiheuttaa ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja nopeammin
liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.
(En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
luettuun ja havaittuun.)
P.V.
Lume Laipio
Mar 24, 2018, 11:06:45 AM3/24/18
to
"P.V."
> "Lume Laipio"
mitään tietoa normaalitilaisten aivojeni käsiteltäviksi kuviksi.
-Tai sitten olen vain niin maanläheisyyteen rajoittunut käytännön ihminen,
että aistini ovat jo niin turtuneet materiaaliseen maailmaan, että minulla
ole
ollut tuollaisia rajakokemuksiin viittaavia tilanteita.
Tuollainen ominaisuus olisi kieltämättä hyödyksi esimerkiksi korttipelissä,
kun näkisi vastapelaajan kortit jne.
MStr
Mar 25, 2018, 12:30:54 PM3/25/18
to
On 24.3.2018 13:24, Asko wrote:
> Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
> A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään
> on mahdollista ulos nähdä.
A-pilarien jälkeen on vielä peilit joista myös syntyy huomioita.
> Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
> A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään
> on mahdollista ulos nähdä.
Ääreisnäkö on todella huono huomaamaan valaisemattomia kohteita.
Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
tasaiseen palavat.
Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
vilkuilla?
> Mielestäni myös pellolla juokseva rusakko tai hirvi kuuluu noihin, jotka
> alitajunta kyllä huomaa ja herättää kuljettajan katsomaan sinne päin.
rusakko näkyy kovinkaan leveässä sektorissa satasen nopeudessa.
> Kaupungissa tämä alitajuinen näkeminen tuottaa joskus hauskoja
> tilanteita. Saatat ajaa jonkun rakennuksen ohi päivittäin vuosien ajan,
> mutta et ole kiinnittänyt mitään huomiota sen rakennuksen julkisivuun.
> Kunnes sitten eräänä päivänä siellä keinuu ikkunanpesijä tuulessa, tms.
> tavallisuudesta poikkeavaa liikehdintää, joka saa sinut katsomaan
> rakennusta kohti ja huomaamaan julkisivussa olevia yksityiskohtia
> (koristepatsas, mainosteksti, tms.) joita et ole aiemmin huomannut.
vaaleissa paidoissa, heittelee koripalloa keksenään. Jos oikeasti yrität
laskea vaaleiden syöttöjä toisilleen niin et huomaa gorillaa, vaikka
tiedät sen esiintyvän videossa.
Jos jatkuvasti etsit pusikossa lymyävää rusakkoa ajat edessä hidastavan
tai jopa tasavauhtia köröttelevän rekan perään.
Meillä on yleensä apukuskin kanssa työnjako, että kuski hoitaa
ajamaista, seuraa liikennettä ja liikennemerkkejä, ja apukuski seuraa
kaikkea muuta ja varoittaa esimerkiksi hirvieläimistä koska hänellä on
paljon enemmän kapasiteettia siihen kun ei tarvitse katsoa mittareita
tai peilejä.
Kaupungissa apukuski katselee rakennustelinelta roikkujia.
++MStr
MStr
Mar 25, 2018, 12:37:06 PM3/25/18
to
On 24.3.2018 15:16, Lume Laipio wrote:
> Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
>
> "Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
> näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
> Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."
>
> Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
> on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
> ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
> tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.
On olemassa mahdollisuus, että joku pystyy näkemään ääreisnäköalueella
> Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
>
> "Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
> näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
> Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."
>
> Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
> on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
> ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
> tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.
kaiken.
Minullakin oli lähisukulaisia joilta puuttui värinäkö kokonaan, jolloin
heidän näkökykynsä oli aivan poikkeuksellinen. Tarkkaa mustavalkonäköä
mahdollisesti paljon laajemmin kuin muilla tarkkaa näköä koska silmässä
todennäköisesti oli vain yhdentyyppisiä aistisoluja.
++MStr
Asko
Mar 25, 2018, 1:09:05 PM3/25/18
to
On 24.3.2018 15:58, P.V. wrote:
> Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne oikeaa
> termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä
> tiheämpään ja tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei
> ole rajaton, tahdin kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen
> ulkopuolelta tulee sitten sellaista tietoa, jonka perusteella on
> tarkoitus havaita, milloin siellä on jotain, mihin katse ehkä
> kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on vaaleanpunainen
> elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti vain on
> paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se aiheuttaa
> ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja nopeammin
> liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.
>
> (En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
> luettuun ja havaittuun.)
Olet ainoa joka tunnut ymmärtäneen pointtini. Ei minullakaan ole
> Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne oikeaa
> termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä
> tiheämpään ja tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei
> ole rajaton, tahdin kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen
> ulkopuolelta tulee sitten sellaista tietoa, jonka perusteella on
> tarkoitus havaita, milloin siellä on jotain, mihin katse ehkä
> kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on vaaleanpunainen
> elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti vain on
> paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se aiheuttaa
> ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja nopeammin
> liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.
>
> (En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
> luettuun ja havaittuun.)
lähteitä ja se "alitajuinen näkeminen" oli ihan lennossa keksimäni
termi. Hyvä, että joku kuitenkin ymmärsi mitä tarkoitan.
-Asko
Asko
Mar 25, 2018, 1:16:01 PM3/25/18
to
On 24.3.2018 15:16, Lume Laipio wrote:
> Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
Missä niin on osoitettu? Kyllä se fysiinen näkökenttä pysyy vauhdista
> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
riippumatta siinä 180 asteen tietämillä. Mutta vauhdin kasvaessa,
"aktiivisen katselun sektori" kapenee. Jo kävellessäkin sitä keskittyy
enemmän katsomaan suoraan eteensä, kuin sivuilla olevia maisemia.
Mopoillessa 40 km/h näkökenttä kapenee ja suuntautuu kauemmas eteen,
vaikka A-pilareitakaan ei ole häiritsemässä. Autoillessa 120 km/h
näkökenttä on jo niin kapea, että ojiakaan ei juuri tule seurattua,
mutta jossain 200 - 500 m "suoraan" edessä pellolla juoksevan hirven
saattaa huomata, jos valoa riittää, eikä ajoradalla ole mitään erityistä
seurattavaa.
-Asko
Asko
Mar 25, 2018, 1:22:13 PM3/25/18
to
On 24.3.2018 15:16, Lume Laipio wrote:
> Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
Missä niin on osoitettu? Kyllä se fyysinen näkökenttä pysyy vauhdista
> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
riippumatta siinä 180 asteen tietämillä. Mutta vauhdin kasvaessa,
"aktiivisen katselun sektori" kapenee. Jo kävellessäkin sitä keskittyy
enemmän katsomaan suoraan eteensä, kuin sivuilla olevia maisemia.
Mopoillessa 40 km/h näkökenttä kapenee ja suuntautuu kauemmas eteen,
vaikka A-pilareitakaan ei ole häiritsemässä. Autoillessa 120 km/h
näkökenttä on jo niin kapea, että ojiakaan ei juuri tule seurattua,
mutta jossain 200 - 500 m "suoraan" edessä pellolla juoksevan hirven
saattaa tuurilla huomata, jos valoa riittää, eikä ajoradalla ole mitään
"aktiivisen katselun sektori" kapenee. Jo kävellessäkin sitä keskittyy
enemmän katsomaan suoraan eteensä, kuin sivuilla olevia maisemia.
Mopoillessa 40 km/h näkökenttä kapenee ja suuntautuu kauemmas eteen,
vaikka A-pilareitakaan ei ole häiritsemässä. Autoillessa 120 km/h
näkökenttä on jo niin kapea, että ojiakaan ei juuri tule seurattua,
mutta jossain 200 - 500 m "suoraan" edessä pellolla juoksevan hirven
erityistä seurattavaa.
Selän takaa kirkkaasti paistava aurinko parantaa kontrastia ja muodostaa
varjoja, jolloin se juokseva hirvi voi näyttäytyä todellisuutta
isompana, kun varjonsa liikkuu myös - tällöin hirvi on huomattavasti
helpompi havaita kuin pilvisellä säällä.
Myös puhtaan valkoista taustaa vasten harmaanruskea hirvi on helpompi
havaita, kuin savista kynnöspeltoa vasten. Tuollainen trolli ehkä on
tästäkin eri mieltä?
-Asko
Asko
Mar 25, 2018, 1:32:50 PM3/25/18
to
On 25.3.2018 19:30, MStr wrote:
> Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
> tasaiseen palavat.
> Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
> alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
> vilkuilla?
Vaikka tuijotan suoraan eteen, niin kyllä oikein säädetyt peilit
> Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
> tasaiseen palavat.
> Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
> alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
> vilkuilla?
tarjoilevat minulle informaatiota sinivilkuista, vaikka en aktiivisesti
peileihin katsoisikaan.
Myös takanani jo 10 minuuttia roikkunut henkilöauto onnistuu joskus
"yllättämään" minut, siten että hän on jo lähes rinnallani menossa ohi,
kun alitajuntani herättelee minua, että sivupeilissä näkyy nyt jotain
muuta kuin hetki sitten. Jos ohitusmerkki kaukovaloilla olisi
voimissaan, niin alitajuntani herättäisi minut jo siinä vaiheessa kun
valo vilahtaa keskipeilissä. Toisaalta, ei ne ohitukset yleensä aiheuta
minulle mitään toimenpiteitä, niin mulle on ihan yksi lysti, vaikkei
ohitusmerkkiä kaukovaloilla enää annetakaan. Mutta sekin on vaan
erinomainen esimerkki ärsykkeestä, jonka alitajuinen näkökenttä huomaa,
vaikka aktiivinen näkökenttä on juuri sillä sekunnilla kohdistettu muualle.
Kun "sivusilmällä" tai "alitajuisesti" huomaan jotain vilahtavan
peilissä, niin katson sitä peiliä tarkemmin vasta sen _jälkeen_. Toki
katselen ihan aktiivisestikin niitä peilejä silloin tällöin
(rauhallisella maantiellä kenties vain kerran 5-20 sekuntiin).
Vilkuilujen välissä tilanne voi joskus muuttua oleellisestikin, kuten
noista kahdesta yllä olevasta esimerkistä huomaat?
-Asko
Lume Laipio
Mar 25, 2018, 2:11:58 PM3/25/18
to
"Asko"
Lume Laipio wrote:
>> Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
>> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
>> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
>> Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
>> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
>> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
> Myös puhtaan valkoista taustaa vasten harmaanruskea hirvi on helpompi
> havaita, kuin savista kynnöspeltoa vasten. Tuollainen trolli ehkä on
> tästäkin eri mieltä?
No jos ei se ole trollaamista, että väittää näkevänsä jotakin
> havaita, kuin savista kynnöspeltoa vasten. Tuollainen trolli ehkä on
> tästäkin eri mieltä?
näkökenttänsä ulkopuolelta, niin se on uustermillä sanottuna
minun puolestani vaikka askoilua.
MStr
Mar 26, 2018, 3:09:53 AM3/26/18
to
On 25.3.2018 20:32, Asko wrote:
> On 25.3.2018 19:30, MStr wrote:
>> Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
>> tasaiseen palavat.
>> Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
>> alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
>> vilkuilla?
>
> Vaikka tuijotan suoraan eteen, niin kyllä oikein säädetyt peilit
> tarjoilevat minulle informaatiota sinivilkuista, vaikka en aktiivisesti
> peileihin katsoisikaan.
Mutta antaako ne peilit sinulle informaatiota valottomista kohteista
> On 25.3.2018 19:30, MStr wrote:
>> Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
>> tasaiseen palavat.
>> Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
>> alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
>> vilkuilla?
>
> Vaikka tuijotan suoraan eteen, niin kyllä oikein säädetyt peilit
> tarjoilevat minulle informaatiota sinivilkuista, vaikka en aktiivisesti
> peileihin katsoisikaan.
takanasi? Eli näetkö sen hirven joka odotti, että menet ensin ja sitten
ylittää tien? Ei sitä hirveä tarvitse nähdä eikä näkemättömyydestä ole
mitään haittaa tai vaaraa, ihan vain mielenkiinnosta kysyn.
Samalla tavallahan tarkan katseen rajalla edessä oleva valoton hirvi
näkyy. Ja se taas ehkä kannattaisi nähdä. Hirvillä ei muistaakseni ole
ajovalopakkoa eivätkä ne juurikaan käytä edes heijastimia.
> Myös takanani jo 10 minuuttia roikkunut henkilöauto onnistuu joskus
> "yllättämään" minut, siten että hän on jo lähes rinnallani menossa ohi,
> kun alitajuntani herättelee minua, että sivupeilissä näkyy nyt jotain
> muuta kuin hetki sitten. Jos ohitusmerkki kaukovaloilla olisi
> voimissaan, niin alitajuntani herättäisi minut jo siinä vaiheessa kun
> valo vilahtaa keskipeilissä. Toisaalta, ei ne ohitukset yleensä aiheuta
> minulle mitään toimenpiteitä, niin mulle on ihan yksi lysti, vaikkei
> ohitusmerkkiä kaukovaloilla enää annetakaan. Mutta sekin on vaan
> erinomainen esimerkki ärsykkeestä, jonka alitajuinen näkökenttä huomaa,
> vaikka aktiivinen näkökenttä on juuri sillä sekunnilla kohdistettu muualle.
tiedä, ja silti näet sen alitajuntaisesti, vaikka jatkuvasti esillä
oleva valoilla varustettu auto pystyy sinut yllättämään. Nyt en oikein
ymmärrä, näetkö alitajuisesti vain etuviistoon mutta et peilien kautta, vai?
MStr
Mar 26, 2018, 3:15:50 AM3/26/18
to
On 25.3.2018 20:22, Asko wrote:
> On 24.3.2018 15:16, Lume Laipio wrote:
>> Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
>> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
>> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
>
> Missä niin on osoitettu? Kyllä se fyysinen näkökenttä pysyy vauhdista
> riippumatta siinä 180 asteen tietämillä.
Päätä kääntämällä ja yläruumista kiertämällä näkee 360 astetta
> On 24.3.2018 15:16, Lume Laipio wrote:
>> Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
>> näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
>> tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
>
> Missä niin on osoitettu? Kyllä se fyysinen näkökenttä pysyy vauhdista
> riippumatta siinä 180 asteen tietämillä.
nopeudesta riippumatta.
++MStr
MStr
Mar 26, 2018, 3:20:31 AM3/26/18
to
vaaleanpunaiset fantit nopeudesta riippumatta. Tavallisella näkökyvyllä
niitä fantteja jää näkemättä yhä enemmän nopeuden kasvaessa. Ihan sinun
alitajunnasta riippumatta.
++MStr
Ari Saastamoinen
Mar 26, 2018, 4:27:36 AM3/26/18
to
Asko <as...@noname.invalid> writes:
> Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
> pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella",
> eli normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota. Mutta jos
> siellä vilahtaa vaaleanpunainen elefantti, neonkeltainen
> kuumailmapallo, tms. tavallisuudesta poikkeavaa, niin kyllä
> alitajunta herättelee aivoja kohdistamaan aktiivisen näkemisen
> siihen suuntaan.
Luulet vaan, ihmiset eivät huomaa kaikkea, edes tavallisuudesta
> Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
> pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella",
> eli normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota. Mutta jos
> siellä vilahtaa vaaleanpunainen elefantti, neonkeltainen
> kuumailmapallo, tms. tavallisuudesta poikkeavaa, niin kyllä
> alitajunta herättelee aivoja kohdistamaan aktiivisen näkemisen
> siihen suuntaan.
poikkeavaa, vaikka se olisi ihan keskellä näkökenttää, mikäli eivät
osaa sitä odottaa. Jos jostain näet sellaista televisiosarjaa kuin
Brain Games, niin kannattaa katsoa. Ihminen ihan oikeasti EI näe
asioita, joita ei osaa odottaa (ainakaan kaikkia)
Lume Laipio
Mar 26, 2018, 10:33:16 AM3/26/18
to
"MStr" <m.a...@earth.org> wrote in message
news:p9a6n6$ffi$1...@dont-email.me...
Asko
Mar 26, 2018, 2:36:54 PM3/26/18
to
On 26.3.2018 11:27, Ari Saastamoinen wrote:
> Luulet vaan, ihmiset eivät huomaa kaikkea, edes tavallisuudesta
> poikkeavaa, vaikka se olisi ihan keskellä näkökenttää, mikäli eivät
> osaa sitä odottaa. Jos jostain näet sellaista televisiosarjaa kuin
> Brain Games, niin kannattaa katsoa. Ihminen ihan oikeasti EI näe
> asioita, joita ei osaa odottaa (ainakaan kaikkia)
Totta tuokin. Useamman kerran olen ajanut kuoppaan tai kivi kolissut
> Luulet vaan, ihmiset eivät huomaa kaikkea, edes tavallisuudesta
> poikkeavaa, vaikka se olisi ihan keskellä näkökenttää, mikäli eivät
> osaa sitä odottaa. Jos jostain näet sellaista televisiosarjaa kuin
> Brain Games, niin kannattaa katsoa. Ihminen ihan oikeasti EI näe
> asioita, joita ei osaa odottaa (ainakaan kaikkia)
lokasuojassa, kun en ole sitä nähnyt.
Ihminen näkee kaikin puolin niin kovin erilailla kuin lidar,
ultraäänitutka tai digikamera. Autoilussa nämä eri tekniikat
parhaimmillaan yhdistyvät lähes täydellisesti toimivaksi
kokonaisuudeksi, mutta ketjun aloitusviestissä nähty kehityssuunta ei
ole se mitä itse toivon. Siis se, että ihmisestä tulee matkustaja, joka
pelailee kännykällä ja luottaa lidarin kaikkivoipaisuuteen.
-Asko
MStr
Mar 27, 2018, 11:27:42 AM3/27/18
to
On 26.3.2018 21:36, Asko wrote:
> Totta tuokin. Useamman kerran olen ajanut kuoppaan tai kivi kolissut
> lokasuojassa, kun en ole sitä nähnyt.
Miten tuo on mahdollista? Ne kuopat eivät edes ole pientareella
> Totta tuokin. Useamman kerran olen ajanut kuoppaan tai kivi kolissut
> lokasuojassa, kun en ole sitä nähnyt.
odottamassa ja hyppää siihen autosi alle. Hajosiko yliluonnollinen
näkökykysi?
> Ihminen näkee kaikin puolin niin kovin erilailla kuin lidar,
> ultraäänitutka tai digikamera. Autoilussa nämä eri tekniikat
> parhaimmillaan yhdistyvät lähes täydellisesti toimivaksi
> kokonaisuudeksi, mutta ketjun aloitusviestissä nähty kehityssuunta ei
> ole se mitä itse toivon. Siis se, että ihmisestä tulee matkustaja, joka
> pelailee kännykällä ja luottaa lidarin kaikkivoipaisuuteen.
Muutaman kilometrin vaikka kotoa päätielle voisi olla manuaalista
ohjausta vaativaa, mutta muuten automaattisesti. Ihminen on se heikoin
lenkki.
Kun lähes kaikki autot ovat automaattisia niin liikenne muuttuu varmaan
toisenlaiseksi. Varsinkin jos autot osaavat kommunikoida toistensa kanssa.
++MStr
Asko
Mar 27, 2018, 12:08:19 PM3/27/18
to
On 27.3.2018 18:27, MStr wrote:
> Ihminen on se heikoin lenkki.
Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden ajan.
> Ihminen on se heikoin lenkki.
Jää nähtäväksi, mikä on todellisuus sitten kun robottiautojen osuus
nousee yli 99 % kaikista liikenteessä olevista ajoneuvoista.
Mahtaako onnettomuudet vähentyä vai lisääntyä? Vai käykö niin, että
liikenne pysähtyy kokonaan?
-Asko
P.V.
Mar 27, 2018, 3:52:30 PM3/27/18
to
"MStr" kirjoitti viestissä:p9dntc$fct$1...@dont-email.me...
ja että keskenään toisten automaattiautojen kanssa liikkuessaan ne osaisivat
ennakoida toistensa toimia ja itse toimia ennakoitavasti. Mutta vaikka
kaikki autot olisivat tietokoneohjattuja, teillä edelleen liikkuisi mopoja,
polkupyöriä ja jalankulkijoita, joiden liikkeitä ei samalla tavalla voisi
ennakoida, ja jotka eivät välttämättä osaisi hahmottaa, mitä muut
seuraavaksi tekevät -- jos edes seuraavat liikennettä.
Mutta toisaalta, miksi vain autot kommunikoisivat keskenään? Joskus voisi
olla paikallaan, että älyliikkujien "parvelle" lähtisi viesti kännykästä
tyyliin "Varokaa, täällä yksi tollo ihminen vain tuijottaa minun näyttöä,
eikä yhtään seuraa liikennettä. Varautukaa siihen, että 8 sekunnin päästä se
70 %:n todennäköisyydellä kääntyy yhtäkkiä vasemmalle ja loikkaa tietä
ylittämään katsomatta ympärilleen.". Mukana olisi tarkat koordinaatit
edellisen minuutin ajalta sekä kännykän etukameran ottamia kuvia, jotta
"älylliset" liikkujat voisivat tunnistaa, kenestä on kyse.
Toinen vaihtoehto olisi, että kun kännykkä aavistaa hortoilijan aikeet,
näytölle pomppaisi muistutus "Jos aiot kääntyä tästä vasemmalle, muista
katsoa ensin, onko liikennettä". Ja jos käyttäjä alkaa sulkea kyseiset
muistutukset, koska mielestään "tietää paremmin", näytölle voisi sen sijaan
tulla viesti "Katso, tuossa oikealla on harvinainen pokemon!". (Jalankulkija
kääntyy hölmistyneenä katsomaan) - "Häh, missä?" - "Ei sittenkään mitään,
meni jo." Sillä välin juuri tulossa ollut rekka ehtisi ohittaa paikan, ja
kun jalankulkijan suoraan eteen päin kävelykin olisi keskeytynyt, muutkin
liikkujat osaisivat paremmin kiinnittää huomiota jalankulkijaan, joka ei
näytä itsekään tietävän, mihin on seuraavaksi menossa.
P.V.
> Kun lähes kaikki autot ovat automaattisia niin liikenne muuttuu varmaan
> toisenlaiseksi. Varsinkin jos autot osaavat kommunikoida toistensa kanssa.
Tuollaisissa haaveissa varmaan oletetaan, että teillä liikkuisi vain autoja,
> toisenlaiseksi. Varsinkin jos autot osaavat kommunikoida toistensa kanssa.
ja että keskenään toisten automaattiautojen kanssa liikkuessaan ne osaisivat
ennakoida toistensa toimia ja itse toimia ennakoitavasti. Mutta vaikka
kaikki autot olisivat tietokoneohjattuja, teillä edelleen liikkuisi mopoja,
polkupyöriä ja jalankulkijoita, joiden liikkeitä ei samalla tavalla voisi
ennakoida, ja jotka eivät välttämättä osaisi hahmottaa, mitä muut
seuraavaksi tekevät -- jos edes seuraavat liikennettä.
Mutta toisaalta, miksi vain autot kommunikoisivat keskenään? Joskus voisi
olla paikallaan, että älyliikkujien "parvelle" lähtisi viesti kännykästä
tyyliin "Varokaa, täällä yksi tollo ihminen vain tuijottaa minun näyttöä,
eikä yhtään seuraa liikennettä. Varautukaa siihen, että 8 sekunnin päästä se
70 %:n todennäköisyydellä kääntyy yhtäkkiä vasemmalle ja loikkaa tietä
ylittämään katsomatta ympärilleen.". Mukana olisi tarkat koordinaatit
edellisen minuutin ajalta sekä kännykän etukameran ottamia kuvia, jotta
"älylliset" liikkujat voisivat tunnistaa, kenestä on kyse.
Toinen vaihtoehto olisi, että kun kännykkä aavistaa hortoilijan aikeet,
näytölle pomppaisi muistutus "Jos aiot kääntyä tästä vasemmalle, muista
katsoa ensin, onko liikennettä". Ja jos käyttäjä alkaa sulkea kyseiset
muistutukset, koska mielestään "tietää paremmin", näytölle voisi sen sijaan
tulla viesti "Katso, tuossa oikealla on harvinainen pokemon!". (Jalankulkija
kääntyy hölmistyneenä katsomaan) - "Häh, missä?" - "Ei sittenkään mitään,
meni jo." Sillä välin juuri tulossa ollut rekka ehtisi ohittaa paikan, ja
kun jalankulkijan suoraan eteen päin kävelykin olisi keskeytynyt, muutkin
liikkujat osaisivat paremmin kiinnittää huomiota jalankulkijaan, joka ei
näytä itsekään tietävän, mihin on seuraavaksi menossa.
P.V.
Ari Saastamoinen
Mar 28, 2018, 9:58:28 AM3/28/18
to
Asko <as...@noname.invalid> writes:
> On 27.3.2018 18:27, MStr wrote:
> > Ihminen on se heikoin lenkki.
>
> Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden
> ajan.
Mutta ainakaan toistaiseksi mulle ei ole mitenkään osoitettu, että tuo
> On 27.3.2018 18:27, MStr wrote:
> > Ihminen on se heikoin lenkki.
>
> Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden
> ajan.
väite olisikin virheellinen - ainakin se on hyvin uskottava.
Asko
Mar 28, 2018, 2:04:26 PM3/28/18
to
>> On 27.3.2018 18:27, MStr wrote:
>>> Ihminen on se heikoin lenkki.
>>> Ihminen on se heikoin lenkki.
On 28.3.2018 16:58, Ari Saastamoinen wrote:
> Mutta ainakaan toistaiseksi mulle ei ole mitenkään osoitettu, että tuo
> väite olisikin virheellinen - ainakin se on hyvin uskottava.
Olet oikeassa. Nykyautot ovat sen verran kestävää tekoa, että harvoin
> Mutta ainakaan toistaiseksi mulle ei ole mitenkään osoitettu, että tuo
> väite olisikin virheellinen - ainakin se on hyvin uskottava.
niistä jää ratti kuljettajan käteen tai jarrut lakkaisivat toimimasta.
Ihminen tosiaan on se heikoin lenkki.
Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly lisääntyy? Ihminen kokee itsensä
tarpeettomaksi ja tylsistyy. Silloin ihmisestä tulee entistä heikompi
lenkki, kuten voidaan todeta ketjun aloitusviestiin linkatusta videosta.
Kun vastuu ajamisesta kuitenkin yhä on ihmisellä, niin tuo on vähän
vaarallinen yhdistelmä, eikö?
Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu ratti ja
polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä robotille. Sitä
tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti ja turvallisesti
liikenne tuolloin toimii.
-Asko
Ari Saastamoinen
Mar 28, 2018, 2:53:11 PM3/28/18
to
Asko <as...@noname.invalid> writes:
> Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu
> ratti ja polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä
> robotille. Sitä tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti
> ja turvallisesti liikenne tuolloin toimii.
Usekoisin, että jo tämän päivän tekniikalla keskim�ärin turvallisemmin
> Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu
> ratti ja polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä
> robotille. Sitä tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti
> ja turvallisesti liikenne tuolloin toimii.
kuin ihmiskuskeilla kunhan ajoväylä on riittävän selkeä. Sellainen
kunnon lumituisku, missä ihminenk�än ei aina tien reunoja hahmota,
niin sellaiseenn keliin tämän päivän automaateilla ei kyllä ole vielä
mit�än asiaa.
Lume Laipio
Mar 29, 2018, 3:40:23 AM3/29/18
to
"Asko"
> On 27.3.2018 18:27, MStr wrote:
>> Ihminen on se heikoin lenkki.
>
> Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden ajan.
Voi olla tottakin, että ihminen on heikoin lenkki:
>> Ihminen on se heikoin lenkki.
>
> Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden ajan.
Ihminenhän tuota robotti-ideaa on ollut kehittelemässä!
Mikko Saukkoriipi
Mar 29, 2018, 4:26:10 AM3/29/18
to
On 28/03/18 21:04, Asko wrote:
>
> Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly lisääntyy? Ihminen kokee itsensä
> tarpeettomaksi ja tylsistyy. Silloin ihmisestä tulee entistä heikompi
> lenkki, kuten voidaan todeta ketjun aloitusviestiin linkatusta videosta.
> Kun vastuu ajamisesta kuitenkin yhä on ihmisellä, niin tuo on vähän
> vaarallinen yhdistelmä, eikö?
>
> Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu ratti ja
> polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä robotille. Sitä
> tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti ja turvallisesti
> liikenne tuolloin toimii.
>
Tämän hetkinen kehitysaste on, että viime vuonna Waymon/Googlen
>
> Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly lisääntyy? Ihminen kokee itsensä
> tarpeettomaksi ja tylsistyy. Silloin ihmisestä tulee entistä heikompi
> lenkki, kuten voidaan todeta ketjun aloitusviestiin linkatusta videosta.
> Kun vastuu ajamisesta kuitenkin yhä on ihmisellä, niin tuo on vähän
> vaarallinen yhdistelmä, eikö?
>
> Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu ratti ja
> polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä robotille. Sitä
> tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti ja turvallisesti
> liikenne tuolloin toimii.
>
robottiautot selvisivät keskimäärin 5600 mailia ennen kuin ihminen
joutui ottamaan tilanteen hallintaan. GM:n Cruise on selvinnyt 1250
mailia ja Uberin toteutus ainoastaan 13 mailia, eli heillä on aika
surkea tilanne.
Uber’s Self-Driving Cars Were Struggling Before Arizona Crash
https://www.nytimes.com/2018/03/23/technology/uber-self-driving-cars-arizona.html
P.V.
Mar 29, 2018, 12:27:21 PM3/29/18
to
"Ari Saastamoinen" kirjoitti viestissä:m3y3icj...@titan.hyper.fi...
>> EntƤ kun tekoƤly entisestƤƤn lisƤƤntyy? Silloin autosta poistuu
>> ratti ja polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltƤ
>> robotille. SitƤ tuskin kukaan osaa vielƤ ennustaa, miten sujuvasti
Tuolla ilmeisesti opetellaan vähän sensuuntaisia oloja, tai ainakin
amerikkalaisista kesäisistä oloista poikkeavia:
https://www.youtube.com/watch?v=Bx08yRsR9ow ("Yandex Self-Driving Car.
Moscow streets after a heavy snowfall"). Sitä en sitten tiedä, miten aito
tilanne tuo oli, eli ajoiko tuo auto videolla itsekseen ilman, että ihminen
olisi käynyt etukäteen opettamassa juuri tuona päivänä toimivan tarkan
reitin ajamalle sen kertaalleen läpi, mutta ainakin tuolla yritetään saada
hankalampiakin tilanteita hallintaan.
P.V.
>> EntƤ kun tekoƤly entisestƤƤn lisƤƤntyy? Silloin autosta poistuu
>> ratti ja polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltƤ
>> robotille. SitƤ tuskin kukaan osaa vielƤ ennustaa, miten sujuvasti
>> ja turvallisesti liikenne tuolloin toimii.
>
> Usekoisin, että jo tämän päivän tekniikalla keskimäärin turvallisemmin
>
> kuin ihmiskuskeilla kunhan ajoväylä on riittävän selkeä. Sellainen
> kunnon lumituisku, missä ihminenkään ei aina tien reunoja hahmota,
> niin sellaiseenn keliin tämän päivän automaateilla ei kyllä ole vielä
> mitään asiaa.
Tuolla ilmeisesti opetellaan vähän sensuuntaisia oloja, tai ainakin
amerikkalaisista kesäisistä oloista poikkeavia:
https://www.youtube.com/watch?v=Bx08yRsR9ow ("Yandex Self-Driving Car.
Moscow streets after a heavy snowfall"). Sitä en sitten tiedä, miten aito
tilanne tuo oli, eli ajoiko tuo auto videolla itsekseen ilman, että ihminen
olisi käynyt etukäteen opettamassa juuri tuona päivänä toimivan tarkan
reitin ajamalle sen kertaalleen läpi, mutta ainakin tuolla yritetään saada
hankalampiakin tilanteita hallintaan.
P.V.
Asko
Mar 29, 2018, 1:21:23 PM3/29/18
to
On 29.3.2018 19:27, P.V. wrote:
> Sitä en sitten tiedä, miten aito tilanne tuo oli, eli ajoiko tuo auto
> videolla itsekseen ilman, että ihminen olisi käynyt etukäteen
> opettamassa juuri tuona päivänä toimivan tarkan reitin ajamalle sen
> kertaalleen läpi, mutta ainakin tuolla yritetään saada hankalampiakin
> tilanteita hallintaan.
Aika pätevältä tuo robotti kieltämättä vaikuttaa, mutta siitä olen
> Sitä en sitten tiedä, miten aito tilanne tuo oli, eli ajoiko tuo auto
> videolla itsekseen ilman, että ihminen olisi käynyt etukäteen
> opettamassa juuri tuona päivänä toimivan tarkan reitin ajamalle sen
> kertaalleen läpi, mutta ainakin tuolla yritetään saada hankalampiakin
> tilanteita hallintaan.
kovasti huolestunut, että useassa kohdin oli jalankulkija ajoradalla,
niin robotti ei juurikaan hidastanut nopeutta. Vaikka nopeutta ei
ollutkaan kuin 25 km/h, niin mielestäni olisi kohteliasta hidastaa, eikä
ajaa kyynärpäitä hipoen ohi.
-Asko
0 new messages