Iltapäivällä ajoin Turusta E18:aa Helsingin suuntaan ja näin 80km/h:n
alueella Skanssin liittymästä tulevan neljän auton jonon. Ensimmäisenä meni
vanha Corolla verkkaiseen tahtiin ja toisena tullut Fiat kärkkyi aivan
Corollan takapuskurissa kiinni. Fiatin kuljettaja näytti ajotyyliltään
agressiiviselta ja lähestyessäni kohtaa, jossa liittymän ajokaistan ja
moottoritien välinen viheralue loppuu ja asfaltti tulee yhtenäiseksi, nostin
varmuuden vuoksi jalan kaasulta. Onneksi ennakoin, koska Fiatin kuljettaja
tuli kaistalleni läheltä keulaani suoraan sulkuviivojen yli ja lainkaan
katsomatta moottoritiellä kulkevaa liikennettä. Keski-ikäinen nainen, joka
ajoi nenä kiinni tuulilasissa...
Ei ollut valitettavasti ensimmäinen kerta, kun näen hidastelijan perässä
hermoilevan autoilijan tekevän kaistanvaihdon suoraan kiihdytyskaistalta
vasemman puoleiselle kaistalle ja sulkuviivojen yli. Täysin käsittämätöntä
käytöstä, joka osoittaa tekijältään olevan moottoriteiden ajotapojen täysin
hukassa.
90-luvun lopulla Turun alueella tapahtui seitsemän vakavaa kolaria, kun
moottoritien keskikaiteen katkoskohdasta joku oli tekemässä U-käännöstä ja
ajoi kolarin. Mielestäni suuri määrä ottaen huomioon moottoriteiden
vähäisyyden seudulla. Osa tapauksista tosin tapahtui ilmeisesti
ohikulkutiellä, joka ei ole moottoritie, mutta on tyypiltään täysin
moottoritien kaltainen.
Tuntuu suomalaisille (vai vain turkulaisille? :)) olevan liian vaikeaa
moottoritiellä ajaminen, ei voi muuta sanoa. Koko tien idea, yhteen suuntaan
liikkuva moottoriajoneuvoliikenne (pl. mopot ja traktorit) menee pois, kun
joukossa on liftaajia (nähty on!), liittymistä ohiajaneita peruuttelijoita,
pimeällä 20m (ei jaksa kävellä tarpeeksi kauan viemään kolmiota?) päässä
olevalla varoituskolmiolla varustettuja auton raatoja ja liittymissä
epäröiviä sählääjiä.
- Joska -
Joska Mattila wrote:
>Moi,
>
>
>Ei ollut valitettavasti ensimmäinen kerta, kun näen hidastelijan perässä
>hermoilevan autoilijan tekevän kaistanvaihdon suoraan kiihdytyskaistalta
>vasemman puoleiselle kaistalle ja sulkuviivojen yli. Täysin käsittämätöntä
>käytöstä, joka osoittaa tekijältään olevan moottoriteiden ajotapojen täysin
>hukassa.
>
>
Näitä näkee peilistä ihan yhtenään, kun polkee yhdistelmää vauhtiin.
Rampissa perään liimautuneet henkilöautot pomppaavat hyvin usein
suoraan vasemmalle kaistalle. Hyvähän se on etteivät ala ohittaa sitä
oikeaa kaistaa pitkin mihin minun täytyy kohta sovittautua, mutta silti
malttia saisi olla. Etenkin kun ajatellaan että jos olen saanut
kerättyä 60km/h nopeutta siinä vaiheessa kun kiihdytyskaista loppuu,
niin voi miettiä miten turvallista on henkilöautolla siirtyä sillä
nopeudella (tai vähän suuremmalla) kaistalle, jota joku saattaa tulla
sakkorajalla tai jopa kortinlähdön rajalla, liki 150km/h. Oikeampi
menettelytapa (tietysti ne kellä on paukkuja pellin alla senkun
polkaisevat värkin vauhtiin ja menee, mutta kun 1,2 Bravassa ei ole
paukkuja naapurille tarjottavaksi (ellei ole viinakaupasta tulossa heko
heko heko)) olisi jättää välimatkaa hitaampaan, siirtyä järjestyksessä
oikealle kaistalle ja kerätä vauhtia ennen vasemmalle siirtymistä.
Mutta minkäs teet, kun Minulla on Kiire.
>90-luvun lopulla Turun alueella tapahtui seitsemän vakavaa kolaria, kun
>moottoritien keskikaiteen katkoskohdasta joku oli tekemässä U-käännöstä ja
>ajoi kolarin. Mielestäni suuri määrä ottaen huomioon moottoriteiden
>vähäisyyden seudulla. Osa tapauksista tosin tapahtui ilmeisesti
>ohikulkutiellä, joka ei ole moottoritie, mutta on tyypiltään täysin
>moottoritien kaltainen.
>
Tänä päivänäkin niitä näkee, no, viimeksi näin viime kesänä kun joku
nissan funny kiepautti vt8:lla ympäri. Tässä tapauksessa kuljettaja oli
yksinomaan täydellisesti suoraan sanottuna pesunkestävä idiootti, sillä
ajamalla vielä parisataa metriä olisi päässyt Härkämäen liittymästä
ylös, sitten pari käännöstä vasemmalle ja takaisin konetielle.
>
>Tuntuu suomalaisille (vai vain turkulaisille? :)) olevan liian vaikeaa
>moottoritiellä ajaminen, ei voi muuta sanoa.
>
Ruotsissa tuo sujuu jo aika hyvin, mutta sielläkin mahtuu kyllä sekaan
minäittejamunkiire-tyyppejä vähän yli tarpeen. Kaikki ne eivät ole
suomalaisia...vinkiksi muuten E4:llä kulkeville, mustan Saab 9-5:n, rek.
KNP 993 kanssa ei välttämättä kannata kisailla vaikkei sitä tunnu
nopeusrajoitukset koskevan. On meinaan paikallisen polliisin
siviiliauto...olisko tuo jossain Linköpingin seudulla liikkeellä.
-Teemu-
Vastaavia ja paljon ihmeellisempiä asioita tapahtuu kyllä muuallakin
kuin vain moottoriteillä. Sen perusteella tuntuu, että joiltakin on
kaikenlainen liikenteen seuranta hukassa.
Vai mitä mieltä olette seuraavasta: Maasturi lyö liinat kiinni 2-tiellä,
siirtyy vasempaan reunaan, isäntä käy hakemassa koiran tien penkalta
emännän odotellessa autossa. Isännän tultua maasturi suoraan oikealle
kaistalle. Ei muuten mitään, mutta koiraa haettaessa maasturia vastaan
tulee pari rekkaa, ihme kun maasturi kerkesi alta pois. Muu liikenne
sitten yritti tehdä parhaansa olla törmäämättä kyseiseen maasturiin kun
peilistä tilannetta katselin. Tapahtui vieläpä päiväsaikaan, jolloin
2-tie ei ole niitä hiljaisimpia teitä.
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page
End of message, stop reading.
Ettekönä tiedä mikä on maailman ihmeellisin asia? Se on
suomalainen kiihdytyskaista; Se on niin helvetin ihmeellinen
että sitä pitkin mennä körötellään että saataisiin nauttia
mahdollisimman pitkään kiihdytyskaistalla olemisen tuomasta
hurmasta. Suomessa sana "kiihdytyskaista" tarkoittaakin
sitä, että ko. ihmettä moottoritietä pitkin lähestyvät kiihtyvät
melko hurjasti, koska ko. kaistalta pukkaa liikenneidioottia
jatkuvana virtana 50% nopeudella moottoritiehen nähden.
Ainoa paikka missä sitä ryynipussia saa monottaa täysillä
ihan laillisesti, mutta ei; kaistan päähän jäädään jos mahdollista
pysähtyneenä seuraamaan motarin liikennettä että josko
joku armollisesti antaisi tietä...Ei tälle junttikansalle mene aivoon
se tosiasia, että jos nopeutensa sovittaa sen motarin vauhtiin
jo kiihdytyskaistalla, niin sinne on vtun helppo pujahtaa sekaan
aiheuttamatta niitä vaaratilanteita joita päivittäin ko. paikoissa
näkee. Toinen seikka sitten ne "kohteliaat" liikennenerot jotka
paniikin vallassa hyppää näitä väistääkseen ohituskaistalle
katsomatta peiliin, vaati tilanne sitä tai ei; muutaman tälläisen
taakse on jätetty mustaa vanaa kun ohitusta on oltu
suorittamassa sopivalla vauhdilla ja joku silkkaa kohteliaisuuttaan
nakkaa persiinsä eteen ihan ilman vilkkua ja varovaisuutta.
Meinaan vaan että ainakaan minä en haluaisi kokeilla miltä
tuntuu kun joku tulee motarilla takaluukusta sisään +50%
nopeuserolla :)
> 90-luvun lopulla Turun alueella tapahtui seitsemän vakavaa
> kolaria, kun moottoritien keskikaiteen katkoskohdasta joku oli
> tekemässä U-käännöstä ja ajoi kolarin. Mielestäni suuri määrä
> ottaen huomioon moottoriteiden vähäisyyden seudulla.
Tätä tapahtuu edelleen, tosin hurjia kolaireita ei lehdissä ole
näkynyt. Hurjimman olen itse nähnyt ihna vierestä kun venäläinen rekka
huomasi ajaneensa oikesta liittymästä ohi. Vilkku vasemmalle ja
seuraavasta huoltoreiäsätä U-käännös sen kummemmin katsomatta,
ilmeisesti luotti kokoonsa. Muuten ei olisi niskavillat noussu pystyyn,
mutta kun kello oli 16:45 ja tienä Länsiväylä...
--
Harri
Tätäkään viestiä ei lähetetty mphelsinki palvelun kautta
> Ettekönä tiedä mikä on maailman ihmeellisin asia? Se on
> suomalainen kiihdytyskaista; Se on niin helvetin ihmeellinen
> että sitä pitkin mennä körötellään että saataisiin nauttia
> mahdollisimman pitkään kiihdytyskaistalla olemisen tuomasta
> hurmasta. Suomessa sana "kiihdytyskaista" tarkoittaakin
> sitä, että ko. ihmettä moottoritietä pitkin lähestyvät kiihtyvät
> melko hurjasti, koska ko. kaistalta pukkaa liikenneidioottia
> jatkuvana virtana 50% nopeudella moottoritiehen nähden.
> Ainoa paikka missä sitä ryynipussia saa monottaa täysillä
> ihan laillisesti, mutta ei; kaistan päähän jäädään jos mahdollista
> pysähtyneenä seuraamaan motarin liikennettä että josko
> joku armollisesti antaisi tietä...Ei tälle junttikansalle mene aivoon
> se tosiasia, että jos nopeutensa sovittaa sen motarin vauhtiin
> jo kiihdytyskaistalla, niin sinne on vtun helppo pujahtaa sekaan
> aiheuttamatta niitä vaaratilanteita joita päivittäin ko. paikoissa
> näkee. Toinen seikka sitten ne "kohteliaat" liikennenerot jotka
> paniikin vallassa hyppää näitä väistääkseen ohituskaistalle
> katsomatta peiliin, vaati tilanne sitä tai ei; muutaman tälläisen
> taakse on jätetty mustaa vanaa kun ohitusta on oltu
> suorittamassa sopivalla vauhdilla ja joku silkkaa kohteliaisuuttaan
> nakkaa persiinsä eteen ihan ilman vilkkua ja varovaisuutta.
> Meinaan vaan että ainakaan minä en haluaisi kokeilla miltä
> tuntuu kun joku tulee motarilla takaluukusta sisään +50%
> nopeuserolla :)
>
Melko tasan tarkkaan näin, Oulussa joutuivat ottamaan moottoritielle 100 /
80 rajoituksen takaisin kun oulussa ei osattu käyttää kiihdytyskaistoja. Kun
vuonna 2047 koko suomessa on moottoritie päästä päähän ja kattonopeus on 60
km/h niin varokaa oulun kohdalla siinä on 40 rajoitus.
pekka
Onneksi juppi maastobemareineen pysähtyi sen verran kauas varsinaisesta
haarautumiskohdasta, että takaatulevat pääsivät koukkaamaan myös 3 kaistan
kautta ohi, kun vasemmanpuolimmaisin kaista oli suht koht tukossa.
Taisi olla suojelusenkelit liikkeellä, seuraavan päivän hesarissa ei
ainakaan ollut kirjoitusta lahden väylällä tapahtuneesta
kuolin/ketjukolarista.
Ja kiihdytyskaistoista:
Tuusulan motari etelään päin, kehä III länteen. (Aivan, juuri SE liittymä,
onneksi remontoivat koko härdellin uudestaan ); kyllä siitä pääsee
liikenteen sekaan paikaltaan, jos on pellin alla toista sataa heppa ja
kaikki ovat paikalla. Itse kun ajelin jonkun aikaa vm 80 Pololla,jossa on
joskus ollut 50 pollea, tapahtui muutaman kerran em. liittymässä
seuraavanlainen aamujumppa:
Kun kansanautossa ei ollut heppoja, se tarkoitti sitä,että liittymään piti
kantata asenteella että oli jotain toivoa päästä väliin. Mutta hyvin usein
( 2 kertaa 3:sta) edellä ajava auto,yleensä vähintään 2 litraisella
ruiskukoneella varustettu sporttimalli, veti liinat kiinni juuri
kiihdytyskaistan (sic!)alkupäässä ja alkoi valuttamaan hissukseen eteenpäin
samalla hakien sopivaa rakoa. Muutaman kerran oli lähellä ettei edellä
jarruttanut sedani muuttunut hatchbackiksi.
No kyllähän 325 BMW ehtii vaikka yhdistelmän vetoauton ja kärryn väliin,
mutta tavalliset köyhät ei.
ainakaan ilman peltivaurioita. Sinä sitten odoteltiin isompaa rakoa jonon
kasvaessa selän takana. Notta hyvää huomenta =]
Löytyy myös sellaisia "kiihdytyskaistoja" jotka ovat sen verran lyhyitä että
pitäisi olla 400hp pellin alla jotta ehtisi virtaan mukaan.
Väärin. Maailman ihmeellisin (ja samalla tarpeettomin) asia on
kolmikaistainen moottoritie Suomessa. Suoraan sanottuna v*tuttaa
"joutua" tekemään jatkuvasti useiden kilometrien ohituksia täysin
tyhjää oikeanpuoleisinta kaistaa käyttäen Lahden motarilla kumpaan
suuntaan tahansa Kehä I:n alapuolella kun eivät ihmiset osaa ajaa
oikein. Jos on tilaa, ohitan kyllä aina keskikaistaa ajavan vasemman
kaistan kautta mutta ruuhkassa tuohon ei ole mitään mahdollisuutta.
Jurruutellaan vaan kuin sillit suolassa vasenta tai keskikaistaa ja
silti keskikaistalaisista varmasti 75% ajaa joko Kehä I:lle tai Porvoon
motarille joille molemmille pääsee siltä oikeanpuoleisimmaltakin.
Jotenkin tuon ehkä vielä hetken aikaa ymmärtää pikkukinnereiltä joiden
kuskit muka pääsevat lujempaa ajamalla vasemmalla mutta raskaan
liikenteen kuskeilta en ymmärrä sellaista ajotapaa että keskustasta
tullessa ajetaan keksikaistalta Kehä I:n liittymään suoraan oikean
kaistan ylitse.
--
Jussi
** Avoimien ovien päivä Malmin lentoasemalla 18.5.2003 klo 10-16
** Tule mukaan viettämään kentän 65-vuotisjuhlia koko perheen voimin.
** Lisätietoja: http://www.pelastamalmi.org/avoimetovet/
> Jurruutellaan vaan kuin sillit suolassa vasenta tai keskikaistaa ja
> silti keskikaistalaisista varmasti 75% ajaa joko Kehä I:lle tai Porvoon
> motarille joille molemmille pääsee siltä oikeanpuoleisimmaltakin.
Itse kyllä epäilisin että puolet keskikaistalaisista on menossa
Lahdenväylää eteenpäin ja siksi ryhmittynyt ns hyvissä ajoin (ikään
kuin sitä ei ehtisi tehdä vielä vaikka Kehä I:n jälkeen). Loput taas
eivät voi käyttää oikeaa kaistaa siksi että keskikaistalla on niin
paljon ei-niin-nopeasti ajavia autoja että päästäkseen jonkun (tätä
nykyä lähinnä hypoteettisen) oikeaa kaistaa ajavan ohi pitäisi vaihtaa
kahden kaistan yli. Tätä tukee sekin että kaistojen käyttöaste on aika
lailla sama myös vastakkaiseen suuntaan (Lahdenväylää vastaa tällöin
Kustaa Vaasan tie, eikös oikea kaista erkane Koskelantielle?).
Ja kaikki tämä ei _oikeasti_ haittaa ketään millään tavalla.
Mutta täytyyhän sitä aina jostakin valittaa.
> > Itse kyllä epäilisin että puolet keskikaistalaisista on menossa
> > Lahdenväylää eteenpäin ja siksi ryhmittynyt ns hyvissä ajoin (ikään
> > kuin sitä ei ehtisi tehdä vielä vaikka Kehä I:n jälkeen).
> Ja kaikki tämä ei _oikeasti_ haittaa ketään millään tavalla.
No ei todellakaan ainakaan minua haittaa pätkääkään, viimeksi olen
ajanut tuosta autolla joskus pari vuotta sitten. Mielenkiintoinen
liikennetsygologinen ongelma vain.
Se haittaa _oikeasti_ hyvin suurta joukkoa Kehä I:lle ajavia jotka
ovat lakia rikkomatta "jumissa" sen ruuhkajonon rinnalla vaikka omaa
kaistaa riittäisi tyhjänä niin pitkälle kuin sitä näkee. Eikö sinua
haittaisi ajaa 100km/h rajoitusalueella ruuhka-aikaan esim. 80km/h
vaikka ainoa este nopeammalle etenemiselle on se että moottoritiellä
oikeaa kaistaa pitkin ei saa ohittaa ja vasemmalta ohittamiseen ei ole
tilaa?
Tieliikenneasetus (182/1982) sanoo näin:
--clip--
Edellä kulkeva ajoneuvo on moottoritiellä ohitettava vasemmalta. Jos
ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa tai käyttävät opastusmerkein tietylle
liikennesuunnalle tarkoitettuja ajokaistoja taikka jos ohittava ajoneuvo
käyttää linja-autokaistaa, on edellä kulkevan ajoneuvon ohi ajaminen
oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu.
--clip--
Tuo sallii siis ohittamisen siinä Viikin kohdalla, reilun kilometrin
ennen liittymää mutta siihen asti Koskelantieltä saakka pitäisi junnata
sen jonon rinnalla.
No, minä ajan jatkossakin omaa vauhtiani sitä oikeanpuolimmaista,
katsotaan mitä poliisisetä sanoo jos tuosta joskus hermostuu.
Kyllä minäkin ajan aina omaa vauhtiani oikeaa kaistaa pitkin eikä minua
siten haittaa pätkääkään jos joku matelee vasenta kaistaa. Minun mielestä
aivan täysin naurettavaa hidastaa samaan nopeuteen kuin vasenta kaistaa
ajava / mateleva. Mitä jos se toinen vaikka ajaisi 60km/h! Täytyy olla aika
ylilainkuuliainen henkilö joka tässä alkaisi hidastella vauhtiaan.
Eikö tuohon ole muka mitään poikkeusta? Jos joku ajaa vasenta kaistaa 5km/h
niin pitääkö koko liikenteen muka pysähtyä siihen rinnalle kunnes poliisi
tulee korjaamaan sen etanan talteen?
Pitäisi. Mutta ei kukaan koskaan niin tee. Siis aja 5km/h motarilla :) eikä
ole ohittamatta oikealta hitaampia vasemmalla kaistalla ajavia. Liikenteen
täytyy olla joustavaa...
-vm
"Jussi Paju" <Jussi.Paj...@iki.fi> wrote in message
news:98gj8b...@internetti.org...
Luetaanpas se asetus nyt tarkkaan. Etkös valita, että
ruuhka-aikaan esiintyy kyseinen ilmiö. Ruuhka kaiketi tarkoittaa
sitä, että autot ajavat jonossa. Ja kun autot ajavat jonossa,
oikealta ohittamisen kielto ei ole voimassa.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Oletpas muuten aivan oikeassa. Puusilmä olen.
Mutta toisaalta, jos porukka ajaisi pääasiassa oikeaa kaistaa keskustasta
poispäin niin siinä Kehä I:ltä nousevassa rampissa kyllä kävisi aikamoinen
kuhina. Seurauksena Kehä I olisi ruuhka-aikaan totaalisen tukossa ainakin
lännen suunnasta Pakilasta asti ja siinä liittymässä kolisisi varmasti
päivittäin.
Ymmärrän kyllä hyvin keskikaistan ajelijoita, en mielelläni itsekään ajaisi
oikeanpuoleista kaistaa Kehä I:n rampin kohdilla, monesti olen saanut
todistaa Lahdenväylälle suuntaavien autojen suorastaan epätoivoisia
yrityksiä vaihtaa keskikaistalle, kun nopeusero on välillä melko suuri.
Lisäksi iltapäivällä (varsinkin keväisin ja syksyisin) aurinko paistaa
ikävästi takaa ja pari kertaa olen itsekin osallistunut
liki-piti -tilanteeseen Kehältä väylälle noustessa...
Ja mitäpä sitä meuhkaamaan moisesta, useimmille Lahden/Porvoonväylälle
suuntaaville tuo pätkä väylien erkanemiseen on vain murto-osa koko
työmatkasta. Ohittelemalla saattaa säästää peräti muutaman sekunnin. Vähän
joustoa peliin. :-)
Jouni
> Jos joku ajaa vasenta kaistaa 5km/h
> niin pitääkö koko liikenteen muka pysähtyä siihen rinnalle kunnes poliisi
> tulee korjaamaan sen etanan talteen?
Kyllä.
Ota yhteyttä kansaedustajaasi, jos nykyinen lainsäädäntö tuntuu typerältä...
Timo
> Liikenteen täytyy olla joustavaa...
Muualla maailmassa poliisi vastaa siitä, että liikenne
sujuu. Suomessa poliisi huolehtii siitä, että sääntöjä
noudatetaan aina prikuulleen. Joustavuudesta rankaistaan
ankarasti ja korottavana tekijänä on aina se, jos
erehdyt mainitsemaan poliisin kuullen sanat joustava,
oma ajattelu, tai järkevä.
Timo
>> Jos joku ajaa vasenta kaistaa 5km/h
>> niin pitääkö koko liikenteen muka pysähtyä siihen rinnalle kunnes
>> poliisi tulee korjaamaan sen etanan talteen?
>
> Kyllä.
Jos muutkin tietosi liikenteestä ovat samaa luokkaa, kuin tuokin
uskomuksesi, kannattaa tietoja päivittää ennen kuin ryntää autonsa kera
sinne liikenteen sekaan.
Ilmeisesti myös sana "maalaisjärki" kuuluu noihin.
> Despina Julkkis <spämmiätänne...@hotmail.com.invalid> wrote:
>> Jos joku ajaa vasenta kaistaa 5km/h
>> niin pitääkö koko liikenteen muka pysähtyä siihen rinnalle kunnes poliisi
>> tulee korjaamaan sen etanan talteen?
> Ota yhteyttä kansaedustajaasi, jos nykyinen lainsäädäntö tuntuu typerältä...
Vaan nythän täällä voitaisiin vaihteeksi käydä jotain mielekästäkin
keskustelua, ja pohtia kumpi olisi oikeampi korjaus tilanteeseen:
1) Sallia ohittaminen oikealta
vai
2) Kieltää matelu vasemmalla kaistalla
Itse olisin taipuvainen jälkimmäisen kannalle, jos vain keksisi hyvän
määrittelyn tuolle matelulle...
--
| vnum...@lut.fi home: +358-50-3265194
| IRC naturae alienum est! Periculosum est! Delendum est!
Onhan se jo kielletty. Liikenteen häiritsemistä vai mitä se nyt on.
> 2) Kieltää matelu vasemmalla kaistalla
Se on toki jo kiellettykin.
> Itse olisin taipuvainen jälkimmäisen kannalle, jos vain keksisi hyvän
> määrittelyn tuolle matelulle...
Ongelma onkin siinä, että saako toinen rikkoa lakia sen vuoksi, että
joku muu rikkoo lakia ja aiheuttaa haittaa? Päästään ihan samaan asiaan
kuin näissä parkkipaikkaongelmissa, saatko tukkia parkkipaikallesi
luvatta pysäköineen kulkutien?
Timo
> Jos muutkin tietosi liikenteestä ovat samaa luokkaa, kuin tuokin
> uskomuksesi, kannattaa tietoja päivittää ennen kuin ryntää autonsa kera
> sinne liikenteen sekaan.
Mihis sinä killistä katosit? Hus takaisin!
Mitä itse asiaan tulee, niin haepa vaikka poliisilta kirjallinen lausunto,
että tietoni kyseisessä tapauksessa on väärä, niin voin tarvittaessa
sitä käyttää akuutissa ohitustilanteessa.
Timo
Hyvä niin, helevetin hyvä. Joustava autoilija harvoin kykenee hahmotta-
maa kaikkia tekojensa seurauksia.
--
Oynu oynu oynu...
>> Jos muutkin tietosi liikenteestä ovat samaa luokkaa, kuin tuokin
>> uskomuksesi, kannattaa tietoja päivittää ennen kuin ryntää autonsa
>> kera sinne liikenteen sekaan.
>
> Mihis sinä killistä katosit? Hus takaisin!
Typeryksien kanssa ei maksa vaivaa näköjään edes yrittää keskustella. (C)
Viljanen
> Ongelma onkin siinä, että saako toinen rikkoa lakia sen vuoksi, että
> joku muu rikkoo lakia ja aiheuttaa haittaa? Päästään ihan samaan asiaan
> kuin näissä parkkipaikkaongelmissa, saatko tukkia parkkipaikallesi
> luvatta pysäköineen kulkutien?
Jep. Sinänsä mielenkiintoinen moraalinen ongelma. Täällä tuntuu
ainakin joissain asioissa olevan se kanta että saa. Esimerkiksi koska
muut vaarantavat liikennettä ajamalla ylinopeutta, on ylinopeuden
ajaminen yhtäkkiä sallittua koska liikenneturvallisuus paranee
kaikkien ajaessa ylinopeutta.
Itse olen kuitenkin (ilmeisesti vähemmistönä) eri mieltä: Minusta laki
on laki vaikka voissa paistaisi, ja sitä tulee noudattaa. Muiden
ajaminen ylinopeutta ei anna minulle oikeutta ajaa ylinopeutta. Jos
joku on minun parkkiruudussani, ei minulla ole oikeutta pysäköidä
keskelle pysäköintialuetta estääkseni "rikollista" lähtemästä
ruudusta. Jos joku köröttelee vasenta kaistaa ei minulla ole oikeutta
mennä ohi.
No, jotta nyt ei tulisi oltua tekopyhä, niin täytyy tunnustaa että
käytännössä varmaankin jokaista näistä tulisi tietyissä olosuhteissa tehtyä.
> Väärin. Maailman ihmeellisin (ja samalla tarpeettomin) asia on
> kolmikaistainen moottoritie Suomessa. Suoraan sanottuna v*tuttaa
> "joutua" tekemään jatkuvasti useiden kilometrien ohituksia täysin
> tyhjää oikeanpuoleisinta kaistaa käyttäen Lahden motarilla kumpaan
> suuntaan tahansa Kehä I:n alapuolella kun eivät ihmiset osaa ajaa
> oikein. Jos on tilaa, ohitan kyllä aina keskikaistaa ajavan vasemman
> kaistan kautta mutta ruuhkassa tuohon ei ole mitään mahdollisuutta.
Tehrään sitten umpiaita ilman portteja siihen kehä 1;sin viereen.
pekka
suopiru wrote:
>
> No kyllähän 325 BMW ehtii vaikka yhdistelmän vetoauton ja kärryn väliin,
>mutta tavalliset köyhät ei.
>ainakaan ilman peltivaurioita.
>
Yrittäjiä on kyllä nähty, mutta jos sinne tunkee ei ilman peltivaurioita
selviä edes rahalla, kas kun väli on Smartiakin lyhyempi ;-)
-Teemu-
> Jep. Sinänsä mielenkiintoinen moraalinen ongelma.
Niin, lainsäädäntöä on vaikea käsitellä päätymättä aina moraalisiin
ongelmiin.
> Itse olen kuitenkin (ilmeisesti vähemmistönä) eri mieltä: Minusta laki
> on laki vaikka voissa paistaisi, ja sitä tulee noudattaa.
Jos laki kieltää hengittämisen, niin noudatat sitä edes miettimättä,
voisitko milloinkaan rikkoa lakia? Tai vaikka iltakävelyllä
vastaantulija sieppaa vaimosi ja uhkaa tappaa. Sinulla on
sattumalta käsillä ase, jolla voisit pelastaa vaimosi. Edelleen
siis noudatat sokeasti lakia ja katsot kiltisti vierestä vaimosi
teurastuksen?
> No, jotta nyt ei tulisi oltua tekopyhä, niin täytyy tunnustaa että
> käytännössä varmaankin jokaista näistä tulisi tietyissä olosuhteissa tehtyä.
Niin, mikä on se tietty olosuhde vaihteleekin aika suuresti.
Timo
> Jos laki kieltää hengittämisen, niin noudatat sitä edes miettimättä,
> voisitko milloinkaan rikkoa lakia? Tai vaikka iltakävelyllä
> vastaantulija sieppaa vaimosi ja uhkaa tappaa. Sinulla on
> sattumalta käsillä ase, jolla voisit pelastaa vaimosi. Edelleen
> siis noudatat sokeasti lakia ja katsot kiltisti vierestä vaimosi
> teurastuksen?
Vähintään mielenkiintoisia vertailuita Viljaselta. Etenkin kun ottaa huomioon että
kyseessä olivat liikenteeseen liittyvät lainsäädännöt.
No, sikäli Viljanen on oikeassa että auto on aseeseen rinnastettava väline ja sen
käytössä pitää lakia noudattaa yhtä tarkasti kuin aseen käsittelyssä. Mutta
Viljanen ilmeisesti kuitenkin käyttää asetta yhtä vapaasti kuin kertoo autoaan
käyttävän?
Mutta miten vain, nyt on pakko kiertää killari, sen verran tyhmä kommentti
Viljaselta vaihteeksi.
Timo
Voi hyvänen aika; tuotapa en olekaan koskaan tullut ajatelleeksi - kyllä
sinun nyt täytyy ehdottomasti saada ajaa ylinopeutta aina niin halutessasi!!!
--
Oynu oynu oynu...
Voi pyhä lehmä, mikä vertaus.
Mikä tieliikenteen laki on varrattavissa "hengittämisen kieltävään" lakiin?
Nopeusrajoitus?
Toiseen kohtaan: olisiko itsepuolustus jotain? Miten taas vertaat
tieliikenteeseen? Joku ajaa sinua nopeammin niin kyllähän siinä on
vähintäänkin miehuus uhattuna niin pitää saada "puolustautua"?
Ja tämmösten kanssa sitten samoja teitä pitää jakaa. Huhhuh... :-E
Anssi
Ja kun myös ottaa huomioon hänen suhtautumisensa muiden käyttäessä
mahdollisesti hieman ontuvia vertauksia.
1. Kiihdytetään kiihdytyskaistalla suurimpaan sallittuun nopeuteen
tai ainakin lähelle sitä.
2. Moottoritiellä ajavilla on 100% etuajo-oikeus, joten kiihdytyskaistaa
ajavan velvollisuus on sopivan kolon löytäminen.
3. Vilkaistaan päätä kääntämällä mikä on tilanne motarilla (sivupeilistä
katsominen ei riitä) ja pannaan vilkku päälle.
4. Kun ollaan kiihdytyskaistalla riittävässä vauhdissa valmiina
siirtymään motarille ja toinen auto on tulossa motarin oikeaa kaistaa
takaa niin sopivasti jarrulla hidastetaan vauhtia että tuo toinen auto
pääsee ohi ja siirrytään viivyttelemättä tuon auton taakse, mikäli kolo
tuon auton takana on riittävän suuri.
Epäselväksi jäi tuon "kolon" riittävä pituus...
--
Walter
Rampilla ja kiihdytyskaistalla.
> 2. Moottoritiellä ajavilla on 100% etuajo-oikeus, joten
kiihdytyskaistaa
> ajavan velvollisuus on sopivan kolon löytäminen.
Moottoritiellä, kuten muuallakin, ajavilla on myös velvollisuus
pitää riittävä turvaväli. Jos turvavälejä pidettäisiin, raon
löytymisessä jonosta ei olisi mitään ongelmaa. Kääntäen, jos
jonossa ei ole rakoja, jonossa rikotaan lakia.
> 3. Vilkaistaan päätä kääntämällä mikä on tilanne motarilla
(sivupeilistä
> katsominen ei riitä) ja pannaan vilkku päälle.
Parempi ratkaisu on hankkia auto, jossa on laajakulmainen
sivupeili, jotta ei tarvitse käännellä päätä. Sinä aikana, kun pää
osoittaa takaviistoon, edessä ehtii tapahtumaan vaikka mitä.
> 4. Kun ollaan kiihdytyskaistalla riittävässä vauhdissa valmiina
> siirtymään motarille ja toinen auto on tulossa motarin oikeaa
kaistaa
> takaa niin sopivasti jarrulla hidastetaan vauhtia että tuo
toinen auto
> pääsee ohi ja siirrytään viivyttelemättä tuon auton taakse,
mikäli kolo
> tuon auton takana on riittävän suuri.
Miksi jarrulla eikä kaasua vähän nostamalla? Jarruttelu rampilla
ja kiihdytyskaistalla aiheuttaa liittyvään jonoon turhaa
nykimistä. Lisäksi, jos päätiellä ajavan nopeus näyttää olevan
selvästi alhaisempi kuin oma tavoitenopeus, on järkevämpää liittyä
kyseisen auton eteen kuin lähteä saman tien äkkiohitukseen yhden
kaistan yli.
Sinne väliin kannattaa mennä, vaikka se olisi pienikin. Kyllä se
siitä säätyy kuntoon. Pahinta, mitä voi tehdä, on oululainen tyyli
pysähtyä kiihdytyskaistan päähän ihmettelemään maailman menoa ja
odottelemaan lumien sulamista. Minulla on takanani jokunenkin
määrä moottoritielle liittymisiä, enkä ole koskaan joutunut
jäämään parkkiin kaistan päähän. Aina löytyy tilaa,
vetoketjuperiaatteen nimissä. Sopu sijaa antaa.
Sekaan vain, sanoi autokoulunopettaja.
Aika tilannekohtainen. Jos oma nopeus on jo sama kuin moottoritietä ajavan jonon
nopeus ja kiihdytyskaista on päättymässä, niin sitten vaan hivuttautumista jonon
sekaan. Pointtina on juuri se että nopeus pitää sovittaa jonon nopeuteen.
Kerran talvisella Porvoon motarilla tuli kiperä tilanne kun edessä ajava iski
liinat kiinni kiihdytyskaistan päässä. Onneksi jäi aika keskelle tai tie oli
leveästi aurattu, joten mahduin oikealta ohi liittymään nätisti motarin
liikennevirtaan. Olisi voinut käydä huonomminkin...
Tosin jouduin kerran konfliktiin vaikka käytössä oli pitkä kiihdytyskaista ja
moottoritietä tuli vain yksi auto. Kiihdytin hieman tiekohtaista rajoitusta
suurempaan nopeuteen ja etsin katseellani missä se yksin ajava auto on. Sehän
ajoi vieressä ja kiihdytti samaan tahtiin! Myönnän että silloin k...rpä kasvoi
otsaan, vaihdoin pienemmälle ja pedaali lattiaan. Kyllä se karisi rinnalta,
mutta nopeus käväisi hetkellisesti lukemissa mistä ei tee mieli mainita.
Itse ajaessani moottoritiellä pidän liittymissä yleensä tasanopeutta jotta
tielle tuleva pystyy helpommin arvioimaan ehtiikö eteeni vai päättääkö tulla
taakseni.
Ottamatta kantaa siihen, onko laajakulmapeili+pään kääntämättömyys
mahdollisesti turvallisempaa kuin pään kääntäminen, niin
opetetaanko autokouluissa vielä ehdottomasti kääntämään se pää?
> Miksi jarrulla eikä kaasua vähän nostamalla?
Periaatteessa auto ohjataan, päätietä kulkeviin nähden, kaasua ja
jarrua taitavasti käyttämällä kolon kohdalle. Ilmeisesti kuitenkin
pitää pyrkiä siihen että ainakaan jarrua ei tarvitse käyttää.
--
Walter
Ainakin PK-seudulla kyllä opetetaan. Oma autokouluopettajani sanoi
90-luvun loppupuolella että rekisterikilpien sekoittumisen jälkeen
paras tapa erottaa helsinkiläinen ja "maalainen" kuski on seurata pään
liikettä, maalaisen niska on jumissa eikä pää käänny.
On toinenkin tapa, pysäköidessään kadun varteen "maalainen" avaa oven kun
peruuttaa. Pellon laitaan pysäköidessä ihan hyvä tapa ettei lipsahda ojan
puolelle. Kapealla kadulla taas saattaa käydä niin että ohiajava auto vie
oven mennessään jos ei ehdi jarruttamaan eikä ole tilaa väistää...
Sk8...@hotmail.com wrote:
> On toinenkin tapa, pysäköidessään kadun varteen "maalainen" avaa oven kun
> peruuttaa.
Itse teen monesti juuri noin. Siihen on looginen syy, jonka ymmärrät
sitten kun itse peruuttelet ahtaaseen taskuparkkiin.
> Pellon laitaan pysäköidessä ihan hyvä tapa ettei lipsahda ojan
> puolelle.
Kuskin oven avaaminen ei helpota pellonlaitaan osumista, olettaen että
parkkeerataan oikeaan reunaan (kuten kadullakin lähes poikkeuksetta
tehdään), koska se reuna on eri puolella autoa kuin kuskin ovi (eikä
sitä voi siis nähdä kuskin ovesta). Etkö ihan oikeasti tiedä, miksi
jotkut aukaisevat kuskin oven peruuttaessaan taskuparkkiin autojen väliin?
> Kapealla kadulla taas saattaa käydä niin että ohiajava auto vie
> oven mennessään jos ei ehdi jarruttamaan eikä ole tilaa väistää...
Siinä vaiheessa kun ovea raotetaan n. 30 cm (ei sitä seppoisen selälleen
aukaista!), on autokin jo sen verran vinossa tiehen nähden, että vasen
etukulma on lähempänä tien keskiviivaa kuin aukaistun oven reuna, joten
jos tuosta joku ottaa oven mukaansa niin olis se törmännyt etukulmaan
vaikka ovi olisikin kiinni.
.M.
En, en todellakaan. Olen asunut 10v. alueella missä on vain
kadunvieruspaikkoja, joten taskuunperuutus on ihan arkipäivää. Sopivan
kohdan missä alan oikaisemaan autoa arvioin takaikkunasta katsomalla ja
vertaamalla oman auton kulmien sijaintia takana olevaan. Etäisyyden takana
olevaan taas oppii arvioimaan aika pian myös takanäkymien perusteella.
Tosin jos autoa pitää kääntää ahtaalla pihalla missä on betoniporsaita tms.
matalia esteitä on oven raottaminen ihan hyvä keino, kun esteet eivät näy
sivupeileistä.
Ja samoin kun kerran spinnasin ulos tieltä jonnekin kaseikkoon, avasin oven
vilkaistakseni onko auto pohjastaan kiinni tms. ennenkuin käynnistin
moottorin ja ajoin takaisin tielle. Oli pakko lähteä kun ohi ajavat ihmiset
alkoivat tuijottamaan :)
>Siinä vaiheessa kun ovea raotetaan n. 30 cm (ei sitä seppoisen selälleen
>aukaista!), on autokin jo sen verran vinossa tiehen nähden, että vasen
>etukulma on lähempänä tien keskiviivaa kuin aukaistun oven reuna, joten
>jos tuosta joku ottaa oven mukaansa niin olis se törmännyt etukulmaan
>vaikka ovi olisikin kiinni.
Tekniikoita on siis useita. Näin suorituksen missä ovi heitettiin auki kun
auto oli reunakivien suuntainen ja sitten peruutusta taaksepäin reippaalla
vauhdilla.
Mutta kumpaan suuntaan vilkuttaa? Tilanteita näkee, että
jotkut katsovat ilmeisesti että koska vasemmallepäin
kääntyminen on kielletty, vilkutetaan sitten oikealle. Toiset
taas ajattelevat, että kyseessä on lähinnä kaistanvaihtoa
vastaava tilanne ja vilkuttavat vasemmalle.
Kun siis kiihdytyskaistalta siirrytään motarille niin
eikös kyseessä ole nimenomaan kaistanvaihto, joten
vilkutetaan luonnollisesti vasemmalle?
Tilanne on kylla aika hiton kaukana risteyksessä
vasemmalle kääntymisestä! Jos kiihdytyskaistalla edessäni
(tai takanani) joku olisi alkanut vilkuttamaan oikealle niin
olisin ilman muuta olettanut että ko. auto on laukeamassa ja
kuski on pysäyttämässä sitä tien sivuun. Sitten kun se olisikin
yhtäkkiä tullut motarille eteeni (tai ajanut mahdollisesti perääni)
niin olisi varmaan mennyt muutakin kuin peltiä ruttuun! Mutta nyt
kun kerroit tämän niin tiedän että kiihdytyskaistoilla ei voi siis
toisten autojen vilkkuihin luottaa!
--
Walter
Mikä tämä mystinen syy on ?
Älä nyt panttaa vaan kerro se muillekin. Itse kyllä peruuttelen takaikkunasta tai peileistä katselemalla.
Muutamat, etenkin ns. "nopeammin etenevät" määrittelevät mateluksi
nopeusrajoituksista, liikennetilanteesta ja kaistoista riippumatta
kaikenlaisen ajon sillä tavalla että takana ajavaan ei pystytä pitämään
riittävää turvaväliä ;)
t Vesku
> Muutamat, etenkin ns. "nopeammin etenevät" määrittelevät mateluksi
> nopeusrajoituksista, liikennetilanteesta ja kaistoista riippumatta
> kaikenlaisen ajon sillä tavalla että takana ajavaan ei pystytä pitämään
> riittävää turvaväliä ;)
Turvaväliä pidetään edessä ajavaan, ei takana ajavaan.
> "Vesku" <vtm...@SPAMMMMMsunpoint.net> writes:
>
> > Muutamat, etenkin ns. "nopeammin etenevät" määrittelevät mateluksi
> > nopeusrajoituksista, liikennetilanteesta ja kaistoista riippumatta
> > kaikenlaisen ajon sillä tavalla että takana ajavaan ei pystytä pitämään
> > riittävää turvaväliä ;)
>
> Turvaväliä pidetään edessä ajavaan, ei takana ajavaan.
Taisit missata juonen. Eli takana ajavasta edellä ajava on matelija jos tämä
ei pidä riittävää turvaväliä takanatulevaan eli toisin sanoen aja kovempaa.
Timo
> Taisit missata juonen. Eli takana ajavasta edellä ajava on matelija jos tämä
> ei pidä riittävää turvaväliä takanatulevaan eli toisin sanoen aja kovempaa.
Eli niin kauan kun joku pystyy roikkumaan perseessä on edellä ajava
matelija? Eli siis suomesta löytyy tasan yksi autoilija joka ei ole
matelija?
> Eli niin kauan kun joku pystyy roikkumaan perseessä on edellä ajava
> matelija? Eli siis suomesta löytyy tasan yksi autoilija joka ei ole
> matelija?
Miksi luulet että siinä alkuperäisessä tekstissä oli hymiö?
Timo
Ks. vastaukseni Sk8:lle.
.M.
Jos haluaa peruuttaa mahdollisimman lähelle takanaolevaa, ei ainakaan
omassa autossani ole parempaa keinoa nähdä tuo etäisyys kuin
kurkkaamalla ovesta. Peili näyttää takalokarin puoliväliin, ja siitä on
vielä miltei metri puskurin kulmaan. Takaikkunasta taas näkee
edelläolevan konepeltiä (matalakeulaisista ei sitäkään) ja omaa
takaluukun peltiä. Ne taas ei ole niitä kohtia, jotka olisivat
lähelläkään koskettaa toisiaan. On huomatavasti helpompi arvioida
luotettavasti etäisyyttä katsomalla niitä osia jotka ensimmäisenä
koskettaisivat toisiaan, kuin tarkkailla kahta pistettä jotka
koskeutustilanteessakin jäisivät puolen metrin päähän toisistaan.
Tietysti, jos mieluummin jättää suosiolla 30 cm ylimääräistä tilaa ja
tekee yhden tai pari ylimääräistä venkslausta, voi arvioida etäisyyksiä
suurpiirteisesti takaikkunasta tai peilistä. Sama koskee niitä, joita ei
juurikaan haittaa, jos syntyy puskurikosketus.
.M.
> "Vesku" <vtm...@SPAMMMMMsunpoint.net> writes:
>
>> Muutamat, etenkin ns. "nopeammin etenevät" määrittelevät mateluksi
>> nopeusrajoituksista, liikennetilanteesta ja kaistoista riippumatta
>> kaikenlaisen ajon sillä tavalla että takana ajavaan ei pystytä pitämään
>> riittävää turvaväliä ;)
>
> Turvaväliä pidetään edessä ajavaan, ei takana ajavaan.
>
Joidenkin tätäkin ryhmää lukevien mielestä edellä ajavakin on vastuussa
turvavälistä....
--
-SJ-
Mutta kummasti vaan välillä mieleen tulee lähinnä joku
paraati, kun liittyvien letkassa joka toinen auto vilkuttaa
väärään suuntaan...
OK. Mutta onko moottoritielle tulevalla velvollisuus saada
koslansa kiihtymään motarin suurimpaan sallittuun nopeuteen
ennenkuin änkeää sen oikeanpuoleisen kaistan rakoon?
Ts. jos motarilla on 120 rajoitus ja oikeanpuolesellakin kaistalla
autot ajavat tuota vauhtia niin onko laitonta tunkea väliin
vehkeellä joka ei kulje kuin 95 km/h? Ainakin joissain tapauksissa
se ehkä aiheuttaisi vaaratilanteen...
--
Walter
> Mutta kumpaan suuntaan vilkuttaa? Tilanteita näkee, että
> jotkut katsovat ilmeisesti että koska vasemmallepäin
> kääntyminen on kielletty, vilkutetaan sitten oikealle. Toiset
> taas ajattelevat, että kyseessä on lähinnä kaistanvaihtoa
> vastaava tilanne ja vilkuttavat vasemmalle.
Eikö todellakaan kaikissa autokouluissa opeteta näitä asioita?
"Walter Kotiaho" <vkot...@kosh.hut.fi> wrote in message
news:kw3issn...@kosh.hut.fi...
Onhan tilanteita, joissa liittymän ja/tai ajoneuvon ominaisuudet
eivät kerta kaikkiaan riitä nopeuden nostoon 120:een. Jotenkin
sinne sekaan sitten vain pitää mennä. 120:n nopeudessa esimerkiksi
2,5 sekunnin turvaväli on 83 metriä. Sellaiseen liityttäessä
takana tuleva jono pystyy aivan hyvin sopeutumaan liittymästä
tulevan hieman hitaampaan nopeuteen. Jos väli on lyhyempi, takana
tulevan riskinottajan on aiheellista myös helpottaa niiden elämää,
joihon riskinotto vaikuttaa, kuten liittymistä tulevien.
Jos 120:n liikennevirtaan ei saisi lainkaan liittyä hitaammin
ajavia, ei esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä voisi
lainkaan kulkea busseja ja rekkoja, jotka liittyvät muualta kuin
tien päistä, poislukien bussit Hämeenlinnasta. Koska kyseisiä
kulkupelejä tiellä kuitenkin näkyy, olettamuksen täytyy olla
epätosi.
Moottoritielle liittyminen olisi autolla ajamisen helpoimpia
transaktioita, jos kaikki osapuolet keskittyisivät tilanteessa
liikenteen sujuvuuden varmistamiseen pitämällä riittäviä välejä,
varautumalla liittymästä tulevien hieman alhaisempaan nopeuteen ja
huolehtimalla ruuhkatilanteissa vetoketjun sujuvasta toimimisesta
omien ns. oikeuksiensa vahtimisen sijasta.
Yhteispelillä se sujuu.
Eli motarin oikeaa kaistaa ajavalla ei siis olekkaan 100%
etuajo-oikeus. Olen kuullut tosiaan väitteen että motarilla
(kumpaa kaistaa tahansa) ajava saa ajaa täysin piittaammatta
siitä mitä kiihdytyskaistalla tapahtuu. Väite ei siis pidä
paikkaansa(?)
--
Walter
Pitäähän. Kiihdytyskaistaa tuleva väistää. Aina. Se bussi tai rekka
sitten seisoo siinä kiihdytyskaistalla jos jono on jatkuva eikä kukaan
päästä jonoon väliin. Tietenkin hyvään liikennekäytökseen kuuluu muiden
huomioonottaminen, eli mm. väistäminen vasemmalle kaistalle tuollaisessa
tilanteessa jos tilaa on mutta mikään pakko ei ole.
Eli onko bussien liikennöinti 120 km/h moottoriteillä siis tarkkaan
ottaen lainvastaista, kun liikennesäännöt eivät takaa mahdollisuutta
ajaa turvallisesti motarille?
--
Walter
On aika monta asiaa tullut tässä autokoulun jälkeen
pöristellessä vastaan, mistä ei ollut mitään puhetta.
Tuntuukin, että mitähän siellä ylipäätänsä sitten
opetettiinkaan... Helpolla halusivat vain päästä
opetuksessa ja viedä rahat.
Itse kuitenkin olen nähtävästi erinomaista loogista
päättelykykyäni hyödyntäen selvinnyt tilanteista, eikä
peltiä ole rypistynyt kohta 4 vuoden aikana :-)
> On aika monta asiaa tullut tässä autokoulun jälkeen
> pöristellessä vastaan, mistä ei ollut mitään puhetta.
> Tuntuukin, että mitähän siellä ylipäätänsä sitten
> opetettiinkaan... Helpolla halusivat vain päästä
> opetuksessa ja viedä rahat.
Järkyttävää.. Itse aikanani kävin autokoulun Hämeenlinnan Top
Drivingissa, ja siellä kyllä opetettiin ihan oikeasti asiat. Ei ole
tarvinnut itse pohdiskella että mihin suuntaan moottoritielle
mentäessä vilkutetaan, kun asia kerrottiin autokoulussa. Käytiin jopa
harjoittelemassa. Suosittelen lämpimästi, mikäli joltakulta vielä on
autokoulu käymättä ;-)
> harjoittelemassa. Suosittelen lämpimästi, mikäli joltakulta vielä on
> autokoulu käymättä ;-)
Pitäsiköhän mennä, kun en ole istunut tuntiakaan autokoulussa?
Ajokortti tosin on ollut vasta vajaa 20 vuotta ja kilometrejä tulee vuodessa
40-50tkm...
:-)))
--
-SJ-
Itse asiassa vilkuttamisen suunta ei ole ihan yksinkertainen asia.
Asia on selvä, kun käännytään kutakuinkin 90 astetta.
Mutta kun kulma lähenee 90 --> 0 (raja-arvona kaistanvaihto!),
niin jossakin kohtaa vilkutuksen suunta vaihtuu.
-Matti-
> Eli motarin oikeaa kaistaa ajavalla ei siis olekkaan 100%
> etuajo-oikeus. Olen kuullut tosiaan väitteen että motarilla
> (kumpaa kaistaa tahansa) ajava saa ajaa täysin piittaammatta
> siitä mitä kiihdytyskaistalla tapahtuu. Väite ei siis pidä
> paikkaansa(?)
Mikä hemmetin 100% etuajo-oikeus? Ei sellaista olekaan.
Harjoitustehtäväksi annetaan pohtia esimerkiksi
hälytysajoneuvoihin liittyviä sääntöjä.
Tieliikenneasetuksen moottoritielle liittymistä koskeva kohta
kuuluu seuraavasti: "Jos kiihdytyskaista puuttuu, on
moottoritielle aikovan kuljettajan väistettävä moottoritietä
kulkevia ajoneuvoja. Kiihdytyskaistalta moottoritielle aikovan on
varmistauduttava siitä, että siirtyminen voi tapahtua vaaratta ja
muita tarpeettomasti estämättä." Ilmaisu "tarpeettomasti
estämättä" antaa pelivaraa siihen realiteettiin, että liittyvä
liikenne ei aina pääse täysin rytmiin mukaan.
Yleensäkään tieliikennelainsäädännöstä et löydä kohtaa, jossa
mainittaisiin jollakulla olevan etuajo-oikeus,
piittaamattomuusoikeudesta nyt tietysti puhumattakaan. Jopa
liikennemerkin "etuajo-oikeutettu tie" määritelmä kuuluu, että
risteävillä teillä on väistämisvelvollisuus. Kannattaa olla siis
sillä mielellä liikkeellä, että liikenteessä on pelkkiä
velvollisuuksia. Myöskään liikennemerkin "nopeusrajoitus"
määritelmän kohdalla ei lue, että merkin vaikutusalueella kaikilla
olisi ehdoton oikeus ajaa kyseistä nopeutta, vaan
tilannenopeussäädökset ovat yhtä lailla voimassa myös
moottoritiellä.
Jos sitten moottoritien liittymässä rysähtää, jälkiselvittelyissä
syyllisyyttä punnitaan sen perusteella, kuka luisti omista
velvollisuuksistaan. Se voi olla liikennettä vaarantavalla tavalla
liittynyt, mutta se voi olla myös velvollisuutensa unohtanut
moottoritiellä ajanut. Tai molemmat.
> Pitäsiköhän mennä, kun en ole istunut tuntiakaan autokoulussa?
> Ajokortti tosin on ollut vasta vajaa 20 vuotta ja kilometrejä tulee vuodessa
> 40-50tkm...
Tuommoisen lausahduksen jälkeen olisi kiva jos kertoisit, että miten
sen ajokortin olet saanut?
Vastauksena kysymykseesi: Ei siitä varmasti haittaakaan olisi, paitsi
että rahaa menee suhteettoman paljon...
> Itse asiassa vilkuttamisen suunta ei ole ihan yksinkertainen asia.
Eikö muka? En ole asiasta samaa mieltä kanssasi.. :)
> Asia on selvä, kun käännytään kutakuinkin 90 astetta.
> Mutta kun kulma lähenee 90 --> 0 (raja-arvona kaistanvaihto!),
> niin jossakin kohtaa vilkutuksen suunta vaihtuu.
Eikä vaihdu. Se vilkutuksen suunta vaihtuu siinä vaiheessa kun kulma
menee pakkasen puolelle, eli aletaan kääntymään toiseen suuntaan.
Oletetetaan nyt esimerkin vuoksi että ollaan kääntymässä oikealle,
tavallisessa risteyksessä. Kulma on taatusti sellainen, että auto
kääntyy oikealle. Tällöin vilkutetaan myös oikealle.
Moottoritielle liityttäessä autoa käännetään vasemmalle, ja yllättäen
myös vilkutetaan vasemmalle.
Jos ajellaan suoraan samaa kaistaa pitkin kääntymättä mihinkään, kulma
on 0 ja ei tarvitse vilkuttaa mihinkään suuntaan.
Nyt taatusti joku pystyy kehittelemään sellaisen tilanteen johon tuo
nyrkkisääntö ("Vilkutetaan siihen suuntaan kuin ollaan autoa
kääntämässä") ei käy, mutta moottoritielle liittyminen se ei ole :)
Yllättävän moni tuntemani ihminen (etenkin kortin 60-70-luvuilla
saaneista) on ajanut korttinsa isipapan opetuksessa.
> Yllättävän moni tuntemani ihminen (etenkin kortin 60-70-luvuilla
> saaneista) on ajanut korttinsa isipapan opetuksessa.
No niinpä tietysti :) Eipä vaan tullut tuo vaihtoehto mieleen..
Sinänsä, kenenkään isipapan ajotaitoja väheksymättä, uskoisin että
parempaa (ja ajantasaisempaa) opetusta kyllä saisi siellä ajokoulussa.
Niitä on ehkä muutamia tuhansia. Ykköstiellä näitä näkyy yleensä muutamia
joka reissulla, kyseessä useimmiten ns. "nopeammin etenevä" jonka suurin
ongelma liikenteessä on että muut eivät osaa tai edes yritä tehdä hänen
ajamistaan helpommaksi ja nopeammaksi. Ajotyyli näillä joustavasti ajavilla
"pirteillä pyrähtelijöillä" on sellainen että nopeudesta, rajoituksesta ja
yleensä muistakin olosuhteista riippumatta ajetaan edellä oleva kiinni ja
viimeistään ohituskaistalla yritetään suorittaa pirteän joustava ohitus
maksimikiihtyvyydellä koska jonossa ohittaminen ilman ennakointia harvemmin
onnistuu muualla. Ja sitten kiroillaan jos joku vielä haittaa sujuvaa
pyrähtelyä matelemalla ohituskaistalla rikesakkonopeudella ;)
t Vesku
Totta. Myös ajatus 85% tai 60% etuajo-oikeudesta tuntuisi
aivan päättömältä.
> Kiihdytyskaistalta moottoritielle aikovan on
> varmistauduttava siitä, että siirtyminen voi tapahtua vaaratta ja
> muita tarpeettomasti estämättä."
OK. Ymmärtäisin tuon siten että jos kiihdytyskaistalla arvioin että
motarin oikeaa kaistaa takaa tuleva joutuu ehkä _hieman_ jarruttelemaan,
kun menen hitaammalla koslallani eteen, niin minulla on laillinen oikeus
mennä eteen...
Olenko oikeassa?
> Yleensäkään tieliikennelainsäädännöstä et löydä kohtaa, jossa
> mainittaisiin jollakulla olevan etuajo-oikeus,
OK. Mielenkiintoinen tieto.
--
Walter
> OK. Ymmärtäisin tuon siten että jos kiihdytyskaistalla arvioin että
> motarin oikeaa kaistaa takaa tuleva joutuu ehkä _hieman_ jarruttelemaan,
> kun menen hitaammalla koslallani eteen, niin minulla on laillinen oikeus
> mennä eteen...
> Olenko oikeassa?
Laeista minä en mitään tiedä, mutta tuollainen mielikuva minullakin
on. Useimmitenhan sen moottoritietä jo ajelevan ei tarvitse
hidastaa edes hieman, mikäli vasen kaista on vapaana.
Jossain määrin rohkenen kyseenalaistaa tuon, vaikka autokoulukokemusta
onkin vain kakkosvaiheen osalta (joka olikin puhdasta rahastusta kaikessa
turhuudessaan).
Opetusluvilla kun korttia ajelin, teoriaa ja sääntöjä lueskelin jonkun
autokoulukirjan lisäksi Tieliikennekirjasta, joka oli ajantasalla ja
muutenkin erittäin hyvä teos. Lisäksi oli vielä käytössä joku
tietokoneohjelma, jolla pystyi mm. harjoittelemaan teoriakokeen
diaosuutta. Ajoharjoittelua kertyikin sitten jokunen tuhat kilometriä, ei
taida autokoulussa onnistua?
Yksilöllistä touhua tietysti ja varmasti opetuksen ja opettelun taso
vaihtelee laidasta laitaan, mutta niin se kuulemma vaihtelee
autokouluissakin.
--
VL
> > Eli motarin oikeaa kaistaa ajavalla ei siis olekkaan 100%
> > etuajo-oikeus. Olen kuullut tosiaan väitteen että motarilla
> > (kumpaa kaistaa tahansa) ajava saa ajaa täysin piittaammatta
> > siitä mitä kiihdytyskaistalla tapahtuu. Väite ei siis pidä
> > paikkaansa(?)
>
> Pitäähän. Kiihdytyskaistaa tuleva väistää. Aina. Se bussi tai
rekka
> sitten seisoo siinä kiihdytyskaistalla jos jono on jatkuva eikä
kukaan
> päästä jonoon väliin.
Sinä varmaankin osaat osoittaa lainkohdan tai -tulkinnan, jonka
mukaan rampista tulevan väistämisvelvollisuus on kaikissa
tilanteissa vahvempi kuin päätietä ajavan velvollisuus huolehtia
oikeata tilannenopeudesta ja riittävästä välistä edelläajavaan?
Sivumennen sanoen sitten ei kannata odottaa sitä, että se bussi
tai rekka pysähtyisi sille kiihdytyskaistalle.
> Nyt taatusti joku pystyy kehittelemään sellaisen tilanteen johon tuo
> nyrkkisääntö ("Vilkutetaan siihen suuntaan kuin ollaan autoa
> kääntämässä") ei käy, mutta moottoritielle liittyminen se ei ole :)
Jos kaksiajoratainen tie tai katu kaartuu voimakkaasti, niin vaihtaessasi
tällaisessa paikassa kaistaa näytät vilkkua eri suuntaan mitä rattia
käännät. Esim. Turussa tyypillinen paikka on Martinkadun mutka
parisatametriä Martinsillan jälkeen. Kun esim. keskimmäiseltä kaistalta
vaihdat vasemmalle kaistalle, niin vilkutat vasemmalle, mutta käännät
rattia mutkan takia oikealle.
Timo
> Nyt taatusti joku pystyy kehittelemään sellaisen tilanteen johon tuo
> nyrkkisääntö ("Vilkutetaan siihen suuntaan kuin ollaan autoa
> kääntämässä") ei käy, mutta moottoritielle liittyminen se ei ole :)
Siis sinäkö vilkutat oikealle liittyessäsi moottoritielle?
-Matti-
> In sfnet.keskustelu.liikenne, Ville Nummela <vnum...@lut.fi> wrote:
>> Sami Järvenselkä <sami.jar...@surfeu.fi> writes:
>>
>> > Pitäsiköhän mennä, kun en ole istunut tuntiakaan autokoulussa?
>> > Ajokortti tosin on ollut vasta vajaa 20 vuotta ja kilometrejä tulee
>> > vuodessa 40-50tkm...
>>
>> Tuommoisen lausahduksen jälkeen olisi kiva jos kertoisit, että miten
>> sen ajokortin olet saanut?
>
> Yllättävän moni tuntemani ihminen (etenkin kortin 60-70-luvuilla
> saaneista) on ajanut korttinsa isipapan opetuksessa.
Kun myös, tosin itse ajoin 80-luvulla :)
Teoriakoe läpi virheettä, inssi läpi ekalla _ilman_ virheitä, Inssin
lakooninen lausahdus ajon jälkeen "Hyvää autokoulutasoa".
Tulihan tuota ajamista harjoiteltua karvanverran alle 1000km keskustassa
(helsinki), ja maantielläkin tuli körröteltyä hieman päälle 1500km reilun
kahden kuukauden aikana. Innokas kun olin (faija tosin vähemmän
innokkaana...) ;)
--
-SJ-
> Jossain määrin rohkenen kyseenalaistaa tuon, vaikka autokoulukokemusta
> onkin vain kakkosvaiheen osalta (joka olikin puhdasta rahastusta kaikessa
> turhuudessaan).
No tuo kakkosvaihe onkin asia erikseen. Perjaatteessa olen sitä
mieltä, että pakollinen kertaaminen on ihan hyvä asia parin vuoden
jälkeen ajokortin saamisesta, mutta nykyään hommasta jää kyllä
päällimmäiseksi rahastuksen maku.
> Yksilöllistä touhua tietysti ja varmasti opetuksen ja opettelun taso
> vaihtelee laidasta laitaan, mutta niin se kuulemma vaihtelee
> autokouluissakin.
Jep, eli ei kai pitäisi yleistää tässäkään tapauksessa. Joka
tapauksessa itse olen aika tyytyväinen että omaa ajokorttia
hankittaessa pelkääjän paikalla oli henkilö, joka oli saanut
koulutuksen autolla ajamisen opettamiseen ja joka oli tehnyt sitä
työkseen monta vuotta.
Jos on pakko yrittää heittää trollia, niin eikö se onnistu
tekemättä itsestään idioottia yllä olevan kaltaisilla täysin
anuksesta revityillä päätelmillä ?
Ville Nummela wrote:
> Useimmitenhan sen moottoritietä jo ajelevan ei tarvitse
>hidastaa edes hieman, mikäli vasen kaista on vapaana.
>
>
>
Kun vielä Suomen autokalustosta aika pienessä osassa vasta on
vakionopeudensäädin, niin onko se hieman hidastaminen tosiaan jotenkin
vaikeaa?
-Teemu-
Ville Nummela wrote:
>
>
>>Yllättävän moni tuntemani ihminen (etenkin kortin 60-70-luvuilla
>>saaneista) on ajanut korttinsa isipapan opetuksessa.
>>
>>
>
>No niinpä tietysti :) Eipä vaan tullut tuo vaihtoehto mieleen..
>
>Sinänsä, kenenkään isipapan ajotaitoja väheksymättä, uskoisin että
>parempaa (ja ajantasaisempaa) opetusta kyllä saisi siellä ajokoulussa.
>
>
>
Uskomaan voit mennä kirkkoon. B-kortin ykkösvaiheen minulle opetti
isäni, kakkosvaiheen ja C-kortin olen suorittanut autokoulussa. No,
isäni oli ammatiltaan opettaja (ei kuitenkaan liikenne-) joten
pedakomiikka oli hallussa mutta niillä tiedoilla pääsin alkuun, hyvään
alkuun. II-vaihe Porin Liikenneopistossa oli lähinnä puuduttava.
C-kortin ajoin vajaat 2v. sitten Turussa autokoulu Autoteossa, jossa
Janne Silverin opetus oli rentoa mutta kiinnostavaa. Opettajalla oli
kokemusta myös kuljettajan työstä monenlaisen laitteen ratin takaa,
joten ihan vain kirjatietoon ei tarvinnut perustaa opetusta.
ADR-kurssit olen käynyt TTS:n aikuiskoulutuskeskuksessa Rajamäellä,
jossa kouluttaja Markku Heinola osaa vankalla kokemuksellaan ja
sopivasti huumorilla höystäen pitää kuulijoiden mielenkiinnon yllä
vaikkei aihe ihan niitä kaikkein hauskimpia olekaan. Tämän perusteella
väitän, että hyvä "kotiopettaja" saa ajotaidon alkeet oppilaan päähän
paremmin kuin puuduttavan tylsä ammattilainen.
Loppujen kirjainteni osalta totean vain että harjoitus tekee maisterin...
-Teemu-
On. On kyse periaatteesta ("mun eteen ei tulla, sitäpaitsi se on väistämis-
velvollinen") ja pelätään myös sitä, että oma matkanteko voisi hidastua jopa
puolitoista sekuntia. Tietysti voi olla kyse myös siitä, että kiihdyttäminen
takaisin nopeuteen 120 km/h esim. nopeudesta 115 km/h kestää kyseiseltä
ajajalta toista kilometriä, jolloin ajanmenetys nousee jo sekunteihin.
--
* Marko Nyby - IRL: Tampere/Finland - http://butler.cc.tut.fi/~nyby/ *
Vaikka tähän onkin jo vastattu ansiokkaasti, niin itse investoin mielelläni
parin-kolmen kuukauden vapaa-ajat tyttökaverin opetuslupaopettamiseen. Käymäni
ajo-opetukset ennen Helsingin kaupungin liikennealan ammattioppilaitosta olivat
siinä määrin heikkoja esityksiä.
Meidän kokemiamme hyviä puolia itseopettamisessa:
* kaikki kustannukset ykkösvaiheen osalta ~2500 silloista rahaa (mukana myös
lomamatkojen bensakuluja)
* ajotunteja tuli lähemmäs 80, myös pimeällä, sateella, maantiellä ja
moottoritiellä eikä vain Kaleva/Hervanta -väliä
* liukkaan kelin radallakin sai ajaa paljon enemmän kuin autokoululaiset, joita
näytti pahimmillaan olevan kolmekin oppilasta yhdessä autossa
Yleisiä hyviä puolia:
* voi opettaa koska huvittaa
* yleensä sama auto myös myöhemmin käytössä
Huonoja puolia:
* perhesopu saattaa kärsiä :)
* yliopistokoulutetun ihmisen voi olla vaikea sopeutua käskyttämiseen kun
se haluaa analysoida asiat itse
* opetus valuu helposti varsinaisten opetusaikojen ulkopuolelle
* jos tekee kokemattomuuttaan vain autokouluohjelman mukaista opetusta, saattaa
unohtaa harjoitella myöhemmin hyödyllisiä asioita kuten pysäköimistä
kaupunkioloissa
Yhteenveto: jos ei ole liikaa rahaa, pinna kestää ja uskoo pääsevänsä
muutoskatsastuksesta ja teoriakokeesta läpi, niin kyllä tuo ainakin huonon
autokoulun voittaa lähes kenen hyvänsä tekemänä.
Pointti oli se, että kun menen ohituskaistaa pitkin motarille,
niin saanko mennä motarin oikealle kaistalle jonkun eteen siten
että tämä joutuu ehkä hiukan hidastamaan - korkeintaan hiukan?
Keskustelu tulos: Kyllä saan.
--
Walter
>Pointti oli se, että kun menen ohituskaistaa
>pitkin motarille, niin saanko mennä motarin
>oikealle kaistalle jonkun eteen siten että tämä
>joutuu ehkä hiukan hidastamaan - korkeintaan hiukan?
>Keskustelu tulos: Kyllä saan.
En luottaisi tuohon aivan täysin. Jokseenkin jokaisen
kiihdytyskaistan alussa on nimittäin kärkikolmio, joka
velvoittaa väistämään päätiellä kulkevia ja on
liikennemerkkinä vaikutukseltaan yleisluontoista
asetustekstiä vahvempi.
Näitä asioita punnitaan toden teolla vasta sitten kun
sattuu kolari, ja oikeuden ratkaisu saattaa olla mikä
tahansa. Eritasoliittymien ajotavathan ovat
hyvin hataralla laillisella pohjalla alkaen jo
risteysalueen määrittelystä ja kärkikolmion
vaikutusalueesta.
Eräs kummallinen yksityiskohta on "aikominen
kiihdytyskaistalta moottoritielle". Moottoritien
merkki on yleensä rampin alussa, ja on sellaisiakin
ramppeja, jotka ovat kahden moottoritien välissä.
Rampin loppuosassa tai kiihdytyskaistalla ajava
*on jo* moottoritiellä eikä vain tulossa sinne.
Kari P.
> En luottaisi tuohon aivan täysin. Jokseenkin jokaisen
> kiihdytyskaistan alussa on nimittäin kärkikolmio, joka
> velvoittaa väistämään päätiellä kulkevia ja on
> liikennemerkkinä vaikutukseltaan yleisluontoista
> asetustekstiä vahvempi.
>
> Näitä asioita punnitaan toden teolla vasta sitten kun
> sattuu kolari, ja oikeuden ratkaisu saattaa olla mikä
> tahansa. Eritasoliittymien ajotavathan ovat
> hyvin hataralla laillisella pohjalla alkaen jo
> risteysalueen määrittelystä ja kärkikolmion
> vaikutusalueesta.
>
> Eräs kummallinen yksityiskohta on "aikominen
> kiihdytyskaistalta moottoritielle". Moottoritien
> merkki on yleensä rampin alussa, ja on sellaisiakin
> ramppeja, jotka ovat kahden moottoritien välissä.
> Rampin loppuosassa tai kiihdytyskaistalla ajava
> *on jo* moottoritiellä eikä vain tulossa sinne.
Tähän asiaan valitettavasti minun täytyy esittää eriävä
mielipiteeni.
Tieliikenneasetuksesta voi aika suoraan lukea, että asetuksen
tarkoittama moottoritie on juuri päätie eli se, missä on eri
suuntiin vipeltäviä ajoratoja ja että ramppi nimenomaan ei ole
moottoritietä. TLA 4§ kertoo seuraavaa: "Moottoritiellä sekä sen
liittymis- tai erkanemistiellä on vain moottoriajoneuvoliikenne
sallittu." Lisäksi liikennemerkki 561, "moottoritie", ei tarkoita,
että merkin jälkeinen tienosuus olisi moottoritie, vaan: "Merkin
vaikutusalueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen
liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä."
Lisäksi TLA erikseen määrää: "Merkki sijoitetaan moottoritien
alkamiskohtaan tai liittymistielle." Eli siitä huolimatta, että
kyseinen merkki esiintyy rampilla, ramppi ei ole moottoritie.
Mitä sitten kärkikolmioon tulee, se määrittelee
väistämisvelvollisuuden risteyksessä. Risteysalueen käsite on
moottoritien rampin suhteen hieman vaikea, mutta vähänkään
pitemmät rampit tuskin enää ovat osa risteysaluetta. En myöskään
usko, että tieliikenneasetuksen laatijan tarkoitus olisi ollut se,
että Tiehallinto laittamalla kärkikolmion rampinnokalle tekisi
mitättömäksi koko varsin hyvin pohditun
moottoritielleliittymispykälän. Miksi siellä muuten se merkki
yleensäkään on?
>Tieliikenneasetuksesta voi aika suoraan lukea, että
>asetuksen tarkoittama moottoritie on juuri päätie eli
>se, missä on eri suuntiin vipeltäviä ajoratoja ja että
>ramppi nimenomaan ei ole moottoritietä. TLA 4§
>kertoo seuraavaa: "Moottoritiellä sekä sen liittymis-
>tai erkanemistiellä on vain moottoriajoneuvoliikenne
>sallittu."
Näinhän siellä yritettäneen sanoa, mutta...
> Lisäksi liikennemerkki 561, "moottoritie",
>ei tarkoita, että merkin jälkeinen tienosuus olisi
>moottoritie, vaan: "Merkin vaikutusalueella on noudatettava
>moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä
>voimassa olevia liikennesääntöjä." Lisäksi TLA erikseen
>määrää: "Merkki sijoitetaan moottoritien alkamiskohtaan
>tai liittymistielle." Eli siitä huolimatta, että kyseinen
>merkki esiintyy rampilla, ramppi ei ole moottoritie.
Tähän asiaan taas *minun* täytyy esittää eriävä joskaan
ei välttämättä oikea mielipide.
LMp 21§ täydentää asetustekstiä ja siellä sanotaan, että
"merkkiä saa käyttää vain tiellä, joka täyttää - - - asetuksessa
moottoritielle määrätyt laatuvaatimukset ja joka on
liikenneministeriön päätöksellä vahvistettu moottoritieksi."
Jos liittymistie on erillinen tie - onhan sillä toki erillinen
tienumeronsakin - niin se on moottoritie tai sitten merkit
on asetettu väärin. Jossain on todellakin jotain hämärää.
Mainitsin kahden moottoriväylän välisistä rampeista, ja
esimerkkinä käytän mielelläni Vehmasmäen
järjestelmäliittymää Kuopion eteläpuolella. Mikkelistä
viitostietä tuleva erkanee normaalisti rampille kääntyäkseen
ysitielle Jyväskylän suuntaan. Mutta ramppi jatkuukin
suoraan moottoriliikennetienä eikä liity mihinkään.
Viime syksynä, kun viitostiekin oli vielä moottoriliikennetie,
rampilla ei ollut minkäänlaista statuksen muutosta osoittavaa
merkkiä, joten pakkohan sen on olla alusta asti
moottoriliikennetietä.
Kuljettajan kannalta erkaneminen Kuopion suunnasta
Jyväskylään päin on täsmälleen samanlainen. Siellä
ramppi paljastuu liittymistieksi vasta lopussa, kun
edessä on kärkikolmio ja kiihdytyskaista.
Kaikkein luihuin tapaus on Jyväskylästä Kuopioon päin,
jossa ajetaan vain suoraan eikä siirrytä erkanemistielle
lainkaan, mutta silti edessä on kohta kärkikolmio.
Kyllä tällaiset variaatiot panevat miettimään, mikä
on tietä ja mikä ramppia. Vastauksesta en osaa
olla varma.
>Mitä sitten kärkikolmioon tulee, se määrittelee
>väistämisvelvollisuuden risteyksessä. Risteysalueen
>käsite on moottoritien rampin suhteen hieman
>vaikea, mutta vähänkään pitemmät rampit tuskin
>enää ovat osa risteysaluetta. En myöskään usko,
>että tieliikenneasetuksen laatijan tarkoitus olisi
>ollut se, että Tiehallinto laittamalla kärkikolmion
>rampinnokalle tekisi mitättömäksi koko varsin hyvin
>pohditun moottoritielleliittymispykälän. Miksi
>siellä muuten se merkki yleensäkään on?
Arvelisin, että yhtenäisyyden vuoksi. Asetusteksti
taitaa olla alkuaan peräisin vuodelta 1971 kuten
useimmat muutkin moottoritiesäännöt. Silloin
tuskin osattiin arvata, että vuonna 2003 ainakin
täällä meillä päin eritasoliittymiä ja kiihdytyskaistoja
on enemmän muilla teillä kuin moottoriväylillä.
Asiaa hämärtää sekin, että monet näistä muista
teistä ovat täysin moottoriväylien kaltaisia ja
erotettavissa niistä ainoastaan merkkien puutteesta.
Kävisi mielenkiintoiseksi, jos väistämisvelvollisuus
olisi eritasoliittymässä Kallan silloilla muutaman
kilometrin matkalla erilainen kuin molemmin puolin.
Toinen juttu on sitten, mitä ajatella tuosta asetuksen
pykälästä. Olen periaatteessa sitä mieltä, että päätien
aseman heikentäminen aiheuttaa enemmän tappiota
kuin hyötyä. Yhdessä liittymässä pääsee helpommin
sisään, mutta sitten joutuu kaikissa muissa väistelemään
sivusta tulevia. Iltapäiväruuhkan sekaan tunkiessa tuli
mieleen, että paras apu liittymiseen voisi olla
vasemman kaistan ensisijaiskäyttö moottoritiellä.
Kotimatkan aikana ehdin kyllä keksiä tästä briljantista
ajatuksesta varjopuoliakin. :)
Kari P.
Niin on. LiikMp:n teksti taas on ristiriidasssa moottoritien
määrittelevän asetuksen 482/1957 kanssa. Ramppi ei voi sen mukaan
olla moottoritie, koska ollakseen moottoritie tiellä pitää olla
keskikaista... Nyt mennään herkälle alueelle: LiikMp:llä
täydennetään tieliikenneasetusta, mutta sillä ei voi mennä muun
lainsäädännön yläpuolelle. :-)
> Viime syksynä, kun viitostiekin oli vielä moottoriliikennetie,
> rampilla ei ollut minkäänlaista statuksen muutosta osoittavaa
> merkkiä, joten pakkohan sen on olla alusta asti
> moottoriliikennetietä.
Jaa kuinka niin "pakko"? Missään nimittäin ei ole kerrottu, mikä
on tieliikenneasetuksen mukainen "moottoritie"- tai
"moottoriliikennetie"-liikennemerkin vaikutusalue, vaikka asetus
juuri sanaa "vaikutusalue" käyttääkin. Toisin sanoen, missään ei
sanota, että erkaneva ramppi olisi moottori(liikenne)tietä,
jolloin yhtä hyvin voidaan väittää, että se ei missään tapauksessa
ole moottori(liikenne)tie, vaan risteyksessä erkaneva oma tiensä
(jolla siis esimerkiksi on voimassa 80 km/h yleisrajoitus).
> Arvelisin, että yhtenäisyyden vuoksi. Asetusteksti
> taitaa olla alkuaan peräisin vuodelta 1971 kuten
> useimmat muutkin moottoritiesäännöt.
Teksti voi olla vuodelta 1971, mutta tieliikenneasetus on vuodelta
1982, jolloin se toivottavasti on valmistelussa käyty läpi sana
sanalta.
> Toinen juttu on sitten, mitä ajatella tuosta asetuksen
> pykälästä. Olen periaatteessa sitä mieltä, että päätien
> aseman heikentäminen aiheuttaa enemmän tappiota
> kuin hyötyä. Yhdessä liittymässä pääsee helpommin
> sisään, mutta sitten joutuu kaikissa muissa väistelemään
> sivusta tulevia. Iltapäiväruuhkan sekaan tunkiessa tuli
> mieleen, että paras apu liittymiseen voisi olla
> vasemman kaistan ensisijaiskäyttö moottoritiellä.
> Kotimatkan aikana ehdin kyllä keksiä tästä briljantista
> ajatuksesta varjopuoliakin. :)
Itse olen sitä mieltä, että pykälä on niin hyvin kirjoitettu, että
sen pitäisi koskea kaikkia rampilla ja kiihdytyskaistalla
varustettuja liittymiä riippumatta siitä, liitytäänkö
moottoritiehen vai ei. "Tavallisesta" väistämisvelvollisuudesta
seuraava velvoite jopa pysähtyä rampille on ehdottomasti
vaarallinen ja tämän vaaran asetustekstin kirjoittaja on ilman
muuta tunnistanut. Mielestäni ei ole kyse "päätien aseman
heikentämisestä", vaan realiteettien dokumentoinnista: Jos
päätiellä ajetaan noudattaen järjellisiä turvaetäisyyksiä,
liittymiseen on aina tilaa ja myös hieman hitaammin liittymään
joutuvat eivät kohtuuttomasti aiheuta ongelmia. Ruuhkassa
liittyessä sitten vetoketju on poikaa.
Täällä eteläisillä leveyksillä liikenteen moottoriteillä ajaminen
on ehtinyt sen verran rutiiniluonteiseksi, että liittyminen
yleensä ei ole mikään ongelma. Pohjoisempana sitten voidaan
bongata oudompaa käyttäytymistä. Kemin ja Tornion välillä
moottoritie on uusi ja kummallinen asia, joten hämmennyksen
ymmärtää, mutta Oulun moottoritiellä joskus meikäläinen nostelee
kulmakarvojaan. Strada di Savosta Kuopion molemmin puolin minulla
ei ole niin tiheää kokemusta, että uskaltautuisin sitä
analysoimaan.
Kyse ei ole eri lakitekstien "vahvuuksien" vertailusta silloin kun joku
tunkee varomattomasti rampilta eteen moottoritien nopeamman
liikenteen sekaan.
"Oikea tilannenopeus" 120 km/h etenevään liikenteeseen liityttäessä
on 120 km/h.
Mikäli siihen ei pysty, niin kannattanee käyttää rinnakkaistietä.
> Sivumennen sanoen sitten ei kannata odottaa sitä, että se bussi
> tai rekka pysähtyisi sille kiihdytyskaistalle.
On aivan ilmeistä etteivät kaikki ymmärrä noudattaa tai tunne liikenteen
väistämissääntöjä vaan aiheuttavat liikenteessä tahallaan tai tyhmyyttään
tarpeettomia vaaratilanteita luottaen ajokkinsa isompaan kokoon,
mutta aina ei myöskään kannata luottaa siihen että moottoritiellä ajavat
jarruttaisivat tai väistäisivät
> Kyse ei ole eri lakitekstien "vahvuuksien" vertailusta silloin
kun joku
> tunkee varomattomasti rampilta eteen moottoritien nopeamman
> liikenteen sekaan.
Höpsistä.
Silloin, kun jotain sattuu, tapauskohtaisesti nimenomaan
selvitetään, mitkä olivat kunkin osapuolen velvoitteet ja miten
niitä noudatti.
>Jaa kuinka niin "pakko"? Missään nimittäin ei ole kerrottu,
>mikä on tieliikenneasetuksen mukainen "moottoritie"- tai
>"moottoriliikennetie"-liikennemerkin vaikutusalue, vaikka
>asetus juuri sanaa "vaikutusalue" käyttääkin. Toisin sanoen,
>missään ei sanota, että erkaneva ramppi olisi
moottori(liikenne)tietä,
>jolloin yhtä hyvin voidaan väittää, että se ei missään
tapauksessa
>ole moottori(liikenne)tie, vaan risteyksessä erkaneva oma tiensä
>(jolla siis esimerkiksi on voimassa 80 km/h yleisrajoitus).
Vaikutusalueesta olisin taipuvainen taajamamerkin tyyppiseen
tulkintaan. Kun kerran on olemassa moottoritien päättymistä
osoittava merkki, moottoritie on alue, joka jatkuu alkumerkistä
loppumerkkiin. Näkökulmani tosin saattaa olla tässäkin
asiassa enemmän tekninen kuin juridinen.
Tuo Mikkelistä Jyväskylään johtava ramppi jatkuu mihinkään
tiehen liittymättä eritasoliittymän jälkeen ja siellä se on
kiistattomasti moottoriliikennetie. Minun on vaikea käsittää
missä välissä se ehti tuon statuksensa menettää. Jos muutos
tapahtuu vaikkapa erkanemismerkin kohdalla, niin kaipa
tilanteen palautuminen pitäisi jossakin ilmoittaa. Valtatie
9 on nimittäin parin kilometrin matkalla Jyväskylän suuntaan
moottoriliikennetietä.
Viime syksynähän tilanne muuttui sen verran, että vt 5
merkittiin moottoritieksi ja rampeille lisättiin
moottoriliikennetien merkit, joten pitänee etsiä
uusi esimerkkitapaus. Tampereella taitaa olla lähin.
>Itse olen sitä mieltä, että pykälä on niin hyvin kirjoitettu,
>että sen pitäisi koskea kaikkia rampilla ja kiihdytyskaistalla
>varustettuja liittymiä riippumatta siitä, liitytäänkö
>moottoritiehen vai ei. "Tavallisesta" väistämisvelvollisuudesta
>seuraava velvoite jopa pysähtyä rampille on ehdottomasti
>vaarallinen ja tämän vaaran asetustekstin kirjoittaja on ilman
>muuta tunnistanut. Mielestäni ei ole kyse "päätien aseman
>heikentämisestä", vaan realiteettien dokumentoinnista: Jos
>päätiellä ajetaan noudattaen järjellisiä turvaetäisyyksiä,
>liittymiseen on aina tilaa ja myös hieman hitaammin liittymään
>joutuvat eivät kohtuuttomasti aiheuta ongelmia. Ruuhkassa
>liittyessä sitten vetoketju on poikaa.
Hyvä, että löytyy mielipide-erojakin. Minulla suhde rampilta
tulon ja päätietä suoraan ajamisen välillä on tavallisena
työpäivänä 1:7, jolloin olen mieluusti valmis tinkimään omasta
asemastani tuon yhden kerran, jotta huolet jäisivät muille
seitsemässä paikassa.
Sikäli puhut asiaa, että kiihdytyskaistalle pysähtyminen
on vakava juttu, mutta vaarallista on sekin, että moottoritien
pääkaistalla aletaan jarrutella taitamattomien rampilta
tulijoiden takia. En tietenkään vastusta vähäistä nopeuden
säätämistä, mutta periaatteessa rampilta liittyminenkin
tulee helpommaksi, kun moottoritiellä ajava pysyy entisellä
ajolinjallaan suuremmin nopeutta muuttamatta. Pidetään
tosiaan sitä etäisyyttä, niin vaikeuksia ei tarvitse esiintyä.
Raskasta kalustoa voi hieman auttaakin, vaikka ne kaverit
yleensä muutenkin tulevat tielle tilanteesta riippumatta.
>Täällä eteläisillä leveyksillä liikenteen moottoriteillä
>ajaminen on ehtinyt sen verran rutiiniluonteiseksi, että
>liittyminen yleensä ei ole mikään ongelma. Pohjoisempana
>sitten voidaan bongata oudompaa käyttäytymistä. Kemin ja
>Tornion välillä moottoritie on uusi ja kummallinen asia,
>joten hämmennyksen ymmärtää, mutta Oulun moottoritiellä
>joskus meikäläinen nostelee kulmakarvojaan. Strada di Savosta
>Kuopion molemmin puolin minulla ei ole niin tiheää
>kokemusta, että uskaltautuisin sitä analysoimaan.
Kuopiossakin eritasoliittymistä on pian 40 vuoden kokemus,
ja homma sujuu kieltämättä periaatteessa hyvin. Siilinjärvellä
järjestelmän pohjoisimmassa liittymässä näkee enemmän
maalaismaista toimintaa, vaikka siellä liikennemäärä on pienin.
Ongelmana on tietysti se, että vanhimmat liittymät ovat yhä
samassa kunnossa kuin 60-luvulla. Kun kiihdytyskaistan
jälkeen ei olekaan varatilana moottoritien piennarta, vaan
vastassa on reunaviivaa seuraileva kaide, rampilta tulon on
parasta onnistua kerralla. Liikennemääräkin on tällä pahimmalla
osalla useimpiin maaseutumoottoriteihin verrattuna
kaksinkertainen. Ja tietysti juuri kun saa satasen lasiin ja
ujuttautuu johonkin rakoon turvavälin ollessa hetkellisesti
sekunnin luokkaa, seuraa pikajarrutus jonon tiivistyessä
edellä kiitävän traktorin takia. :)
Kari P.