Rengaspainevahdin kalibrointilaite?

[Asko]

Uudessa autossani on omatoimista renkaanvaihtoa häiritsevä
rengaspaineiden valvontajärjestelmä.

Mahtaakohan tuollaisessa aparaatissa olla muistia 8 renkaan verran, vai
ainoastaan 4 renkaan verran? Pitääkö siis pari kertaa vuodessa autolle
kertoa, että mikä RFID sarjanumero sijaitsee milläkin nurkalla?

No ainakin jos kierrätän renkaita akselilta toiselle kausivaihtojen
yhteydessä, täytyy mun ohjelmoida renkaiden sijainnit uusiksi. Tämä
vaatii käsitääkseni jonkinlaisen ohjelmointilaitteen, jonka
kymmenmetrinen piuha kytketään auton OBD-väylään ja sen jälkeen käydään
joka nurkalla skannaamassa RFID tagit.

Onko kellään käsitystä, mitä hintaluokkaa nuo ohjelmointilaitteet ovat
ja onko ne universaaleja, eli käyvätkö kaikkiin uusiin autoihin?

Jos laite olisi ikuinen, voisin siitä maksaakin 50 - 100 euroa. Muuten
täytyy puntaroida, olisiko kuitenkin edullisempaa ajaa aina
renkaanvaihdon jälkeen jonnekin pikahuoltoon "renkaiden ohjelmointia"
varten.

-Asko

[Juhani Varemo]

Tuska Pankki wrote:


> Autot ja toteutukset eivät (VALITETTAVASTI!) ole samanlaisia. Osa

Oliko jossakin vaiheessa että kyydissä ei saanut olla liikaa renkaita tai
muuten systeemi sekosi?

Yksi vararengas kai meni mutta koko vaihtosettiä ei saanut tavaratilassa
olla? Näin se jollakin merkillä ja järjestelmällä oli, ainakin
kehitysvaiheessa x. Meni systeemin älyn yli jos se löysi esim 9 lähellä
olevaa anturia.

Hauskaa...

[Lume Laipio]

"Juhani Varemo"

>Oliko jossakin vaiheessa että kyydissä ei saanut olla liikaa renkaita tai
>muuten systeemi sekosi?

>Yksi vararengas kai meni mutta koko vaihtosettiä ei saanut tavaratilassa
>olla? Näin se jollakin merkillä ja järjestelmällä oli, ainakin
>kehitysvaiheessa x. Meni systeemin älyn yli jos se löysi esim 9 lähellä
>olevaa anturia.

>Hauskaa...

Kaupoissa myydään kädettömille jo valmiiksi rikottuja
kananmuniakin muovipullossa. Tuommoiset varoittimet
ovat samaa sarjaa.

[Otto J. Makela]

"Lume Laipio" <sora...@gmail.com> wrote:

> Kaupoissa myydään kädettömille jo valmiiksi rikottuja kananmuniakin
> muovipullossa. Tuommoiset varoittimet ovat samaa sarjaa.

Oletko nähnyt tuollaista kananmunaa missään kuluttajakaupassa, minä en?
Kyseessä on suurkeittiötuote.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

[Mikko Saukkoriipi]

On 12/09/2016 09:47 AM, Lume Laipio wrote:
>
>> Yksi vararengas kai meni mutta koko vaihtosettiä ei saanut tavaratilassa
>> olla? Näin se jollakin merkillä ja järjestelmällä oli, ainakin
>> kehitysvaiheessa x. Meni systeemin älyn yli jos se löysi esim 9 lähellä
>> olevaa anturia.
>
>> Hauskaa...
>
> Kaupoissa myydään kädettömille jo valmiiksi rikottuja
> kananmuniakin muovipullossa. Tuommoiset varoittimet
> ovat samaa sarjaa.
>

Minä osaan katsoa renkaiden paineet ja autosta jopa löytyy digitaalinen
painemittari, mutta tämä ei missään nimessä tarkoita että tuo on jotain
mitä minä haluan tehdä. Paineiden tarkistus on harmillinen riesa, olisi
paljon mukavampaa jos auto osaisi kertoa omin päin jos jokin rengas
vaatii lisää ilmaa.

[Lume Laipio]

"Otto J. Makela"
"Lume Laipio" :

>> Kaupoissa myydään kädettömille jo valmiiksi rikottuja kananmuniakin
>> muovipullossa. Tuommoiset varoittimet ovat samaa sarjaa.

>Oletko nähnyt tuollaista kananmunaa missään kuluttajakaupassa, minä en?
>Kyseessä on suurkeittiötuote.

En ole nähnyt kuin lehtijutun, jossa tuosta uutuustuotteesta
kerrottiin.
Pieni kananmuna kai on suurkeittiössä liian pieni partikkeli
rikottavaksi, kuten vastaavasti rengaspaineen tarkistus
liian vaativa työsuoritus nykyjupeille.

[Mikko Saukkoriipi]

Ei se ole liian pieni, vaan liian kallis. Halvempaa antaa koneen
erotella ne. Ja seuraava aste on ulkoistaa erottelu ettei tarvitse ostaa
konetta sitä varten.

https://www.youtube.com/watch?v=78VDqoQdavY

Paljon kiinnostavampi tuote taas ovat pötkömunat, joista saa helposti
leikottua suuren määrän samanmuotoisia leivänpäällisiä aamiaistarjoiluun.

https://www.youtube.com/watch?v=G0TMVq3dQu4

[-samiPad-]

Omallani ajoin talvirenkaat kyydissä pari sataa km, eikä vaikutusta.
Anturit aktivoituu kun pyörä pyörii, ei paikallaan ollessa.

[Asko]

On 9.12.2016 14:35, Mikko Saukkoriipi wrote:
> Paineiden tarkistus on harmillinen riesa, olisi paljon mukavampaa jos
> auto osaisi kertoa omin päin jos jokin rengas vaatii lisää ilmaa.

Juuri näin. Kyllä minäkin uskaltaisin luottaa painevahtiin sen verran,
ettei tarvi ihan joka kuukausi enää kyykätä kuraisilla parkkipaikoilla,
vaan tarkistan perinteisin keinoin ne paineet vain kausivaihdon yhteydessä.

Itseasiassa ekoilla -10 C pakkasilla tuo Opel jo varoitti hetkellisesti,
että yhdessä renkaassa käväisi paine jossain 2,5 bar hujakoilla, niin
latasin nyt nollakelillä joka nurkalle 2,9 bar, jospa se sitten
riittäisi painevahdillekin.

Tätä hälyrajaakin saa kyllä ajotietokoneesta säädettyä ja mulla on
siellä se kirein "eco" asetus. Käyttöohjeen mukaan eco-asetuksella
renkaissa pitäis olla 3,0 bar joka nurkalla.

-Asko

[Asko]

On 8.12.2016 23:11, Tuska Pankki wrote:
> Koko järjestelmä on pakollisena aivan järjetön nykymallilla. Ei
> sovellu tänne järkevästi ja ilman kaikki valmistajat samanlaiseen
> toteutukseen velvoittavaa ratkaisua kyse on kiusanteosta.

Tuotahan lievennettiin jo sen verran, että talvirenkaisiin ei Suomessa
vaadita paineantureita. En vaan tiedä, pystyykö järjestelmän sitten
disabloimaan talvikaudeksi, vai pitääkö koko talven tuijotella
merkkivaloa. Täällä on ihan hyvää tarinaa aiheesta, vaikkakin artikkelin
kirjoituspäivää ei ole mainittu:

http://www.se-makinen.fi/node/index/details/node/rengaspainevahti-pakolliseksi/format/html/language/fi/page/etusivu


> Otsikon mukaisesti tuskin oikeasti haluat kalibroida niitä vahteja
> itse?

No ehkä "parittaminen" olisi ollut oikeampi sanavalinta. Pahoittelen
harhaanjohtavaa sanavalintaani.


> Autokohtaista, mitä muistaa ja kyllä, osalle on kerrottava
> jokaisen vaihdon osalta tai saa katsella varoitusvaloa.
>
> Tiedätkö muuten omassasi olevan jotain tekoa rfid:n kanssa vai
> arvailetko näin?

Arvailen vaan. Opelin käyttöohjekaan ei yksiselitteisesti kerro, että
muistaako se 8 vai 4 viimeisintä rengasta:

"Jokaisella rengaspaineanturilla on
oma yksilöllinen tunnistuskoodi. Tun‐
nistuskoodi on täsmäytettävä van‐
teen uuteen sijaintiin renkaiden kier‐
tovaihdon tai kaikkien vanteiden vaih‐
don jälkeen ja jos vähintään yksi ren‐
gaspaineanturi vaihdetaan. Rengas‐
paineanturin täsmäytysprosessi tulee
myös suorittaa aina, kun varapyörän
tilalle on vaihdettu varsinainen pyörä,
jossa on rengaspaineanturi.
Toimintahäiriön merkkivalon ja va‐
roitusviestin tai -koodin tulee sammua
seuraavan käynnistyssyklin yhtey‐
dessä. Anturit täsmäytetään renkaan/
vanteen sijainnin kanssa ohjelmointi‐
työkalulla seuraavassa järjestyk‐
sessä: vasen etupyörä, oikea etu‐
pyörä, oikea takapyörä ja vasen taka‐
pyörä. Aktiivisen paikan suuntavilkku
palaa, kunnes anturi on täsmäytetty.
Ota yhteys korjaamoon huoltoa var‐
ten tai osta ohjelmointityökalu. En‐
simmäisen pyörän paikan täsmäyttä‐
miseen on aikaa 2 minuuttia ja yh‐
teensä kaikkien neljän pyörän paikan
täsmäyttämiseen on aikaa 5 minuut‐
tia. Jos tämä aika ei riitä, täsmäytys
päättyy ja se on aloitettava uudelleen."


> Unohdetaan se OBD tässä kohden.

Mihinkäs tuo käyttöohjeessa mainittu ohjelmointityökalu sitten kytketään?

> Autot ja toteutukset eivät (VALITETTAVASTI!) ole samanlaisia. Osa

> vaatii ohjelmoinnin aina, osa muistaa kaksi settiä renkaita, joku
> oppii (kuten järkevää on) itse, osassa opettamisen saa tehtyä
> ajotietokoneen kautta jne. On tosin todella vaikea ymmärtää
> mitään muuta tapaa kuin automaattisesti oppimista.
> Eli opelin osalta joku opelilla ajava on varmasti kokeillut ja
> tietää. Sopiva paikka kysellä voisi siten olla vaikka
> opelclubfinlad-foorumi.

Ajotietokoneen kautta et voi kertoa, että millä "sarjanumerolla"
varustettu anturi on milläkin nurkalla - ellet tiedä niitä
sarjanumeroita. Asiakasystävällisin tapa olisi, että jokaisessa
lokasuojassa olisi lyhyen kantaman radiovastaanotin, joka juttelee
ainoastaan siinä lokasuojassa olevan paineanturin kanssa. Edullisin
ratkaisu taitaa kuitenkin olla se, että autossa on yksi pidemmän
kantaman radiovastaanotin, joka juttelee samanaikaisesti kaikkien neljän
nurkan kanssa (ja mahdollisesti takaluukkuun lastattujen ylimääräisten
renkaiden tai naapuriparkkiruudun renkaiden kanssa, jos nekin on sille
autolle aikoinaan paritettu). Tälle edullisemmalle toteutukselle pitää
sitten erikseen kertoa, että mitä renkaita sen oikeastaan pitää tunnistaa.


> Ikuisesta varmuudella silti kaukana. Ei ole mitään
> takeita toimivuudesta seuraavien autojen kanssa.

Niinpä. En taida rynnätä ohjelmointilaitekauppaan ihan vielä, vaan
katson nyt rauhassa ainakin ensimmäisen kausivaihdon huhtikuussa.
Hyvällä tuurilla Opel muistaakin 8 rengasta ja varmaan kesärenkaat sille
on opetettu jo tehtaalla. Jos sitten etu- ja taka-akselin renkaat menee
jossaain vaiheessa "sekaisin" niin tuskin siitäkään kovin isoa harmia
tulee kun ainakin itse tiedostan sen että ajotietokoneen näyttö ei
täsmää reaalimaailman kanssa.

-Asko

[Asko]

On 9.12.2016 19:13, Asko wrote:
> Jos sitten etu- ja taka-akselin renkaat menee jossaain vaiheessa
> "sekaisin" niin tuskin siitäkään kovin isoa harmia tulee kun ainakin
> itse tiedostan sen että ajotietokoneen näyttö ei täsmää reaalimaailman
> kanssa.

Täytynee kuitenkin heti huhtikuussa varmistua, että jos akselit menevät
sekaisin, niin menevät sitten samalla tavoin sekaisin vasemmalla ja
oikealla puolen. Kaikkein epäloogisin tilanne olisi se, että vain
toisella puolen autoa akselit ovat "sekaisin" ja toisella puolen ne ovat
"oikein".

Tämähän on helppo tarkistaa, kun pistän kaikkiin neljään renkaaseen
reilusti toisistaan eriävät paineet ja katson mitä ajotietokone näyttää.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

"Lume Laipio" <sora...@gmail.com> writes:

> rikottavaksi, kuten vastaavasti rengaspaineen tarkistus
> liian vaativa työsuoritus nykyjupeille.

Ei toi nyt ehkä hankala tai työläs (Jos nyt vaativalla tuota
tarkoitettiin) toimitus ole, mutta pitää siihen silti nähdä vaivaa, ja
vie vähän aikaa. Ja kun toi ei ehdottoman välttämätöntä ole, niin
aika harva noita rengaspaineita viitsii seurailla (Tunnustan, että
itsekin ajelen koko rengaskauden sillä samalla vaihtamisen yhteydessä
tehdyllä mittauksella, ellen sitten auton käyttäytymisestä tms epäile
vajausta. Jos olen lähdössä jonnekin huomattavan pitkälle
autoreissulle, niin saatan tarkistaa muutenkin), joten ilman muuta on
hyvä, jos auto ihan ite varottaa kun rengaspaineet pienenee liikaa.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[-samiPad-]

Omassani aina kun muutetaan rengaspainetta tai vaihdetaan renkaat, valitaan
kalibrointi iDrivesta. Muutama km ajoa ja homma selvä. Silloin auto oppii
normaalitilan.

[Lume Laipio]

"-samiPad-" wrote

>Omassani aina kun muutetaan rengaspainetta tai vaihdetaan renkaat, valitaan
>kalibrointi iDrivesta. Muutama km ajoa ja homma selvä. Silloin auto oppii
>normaalitilan.

On mennyt kehitys pitkälle, kun rengaspaineisiin tarvitaan
pilvipalvelut, appsit ja älypuhelimet.
Minun Nissani on niin alkeellinen, että ilmanpaineet tarkistetaan
huoltsikalla semmoisella vanhanaikaisella, proosallisen kumiletkun
päässä olevalla ( paineen avulla toimivalla ) analogisella
viisarimittarilla.
Niinpä renkaissa sitten onkin kampakeramiikan aikaiset tyhmät paineet.
Täytyy tässä vähän kai ryhdistäytyä ja satsata car-evolution'iin vaikka
sitten jätkäpojan perse aukeaisi.

[Kare Pietilä]

10.12.2016, 9:26, -samiPad- kirjoitti:
> Omassani aina kun muutetaan rengaspainetta tai vaihdetaan renkaat, valitaan
> kalibrointi iDrivesta. Muutama km ajoa ja homma selvä. Silloin auto oppii
> normaalitilan.

Kuulostaa todella typerältä autolta.
--
byrgcn hgryvnf

[-samiPad-]

Auto ilman rengaspainevahtia kuulostaa typerältä... ;)

[Lume Laipio]

"-samiPad-" wrote

>Auto ilman rengaspainevahtia kuulostaa typerältä... ;)

Ilmankos tässä keskustelussa tunnen itsenikin typeräksi,
kun edes autossanikaan ei ole avaruusajan vaatimukset
edellyttävää teknologiaa.

[Kare Pietilä]

10.12.2016, 11:48, -samiPad- kirjoitti:
> Auto ilman rengaspainevahtia kuulostaa typerältä... ;)

Onhan noita ollut paremmissa autoissa jo 20 vuotta mutta ei niitä
tarvitse käyttäjän olla säätelemässä.
--
byrgcn hgryvnf

[Sami Nordlund]

Lume Laipio kirjoitti 10.12.2016 11:05:
>
> On mennyt kehitys pitkälle, kun rengaspaineisiin tarvitaan
> pilvipalvelut, appsit ja älypuhelimet.

Jep, mutta väärään suuntaan on menty.

Jos ei kuski osaa tarkistaa perinteisellä tavalla ilmanpaineita tai ei
muuten vain välitä auton kunnosta, niin ei saisi ajaa lainkaan.

Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
http://www.flickr.com/photos/86084595@N08/
https://plus.google.com/108119237950337848623/about
http://saminmietteet.blogspot.com/
End of message, stop reading.

[Lume Laipio]

"Tuska Pankki" wrote


>ABS:n anturien perusteella toteutettuja on tosiaan ollut jo
> pitkään olemassa. Mitään absoluuttista painetietoa ei näin saada
> mutta tieto muista renkaista poikkeavasta paineesta
> kyllä.

>Ja onhan joissakin toki ollut muullakin tavoin toteutettuja
> järjestelmiä.

>TP

Tuossa paikallisen ABC:n mittaripihalla
on yksi rengaspaineviruksen torjuntasovellus.

[Asko]

On 10.12.2016 14:03, Sami Nordlund wrote:
> Jos ei kuski osaa tarkistaa perinteisellä tavalla ilmanpaineita tai ei
> muuten vain välitä auton kunnosta, niin ei saisi ajaa lainkaan.

Sinäkö ajat aina lähimmälle huoltoasemalle paineita tarkistamaan, jos
saat auton päiväksi lainaan?

-Asko

[Kare Pietilä]

10.12.2016, 14:12, Tuska Pankki kirjoitti:
> ABS:n anturien perusteella toteutettuja on tosiaan ollut jo
> pitkään olemassa. Mitään absoluuttista painetietoa ei näin saada
> mutta tieto muista renkaista poikkeavasta paineesta
> kyllä.

Erikoinen väite, ei ABS-anturi tiedä rengaspaineista kyllä yhtään mitään.
--
byrgcn hgryvnf

[Kare Pietilä]

10.12.2016, 16:27, Tuska Pankki kirjoitti:

> Väitinkö tietävän paineen? Et ymmärtänyt, mitä kirjoitin?
>
> Kuten sanottua, absoluuttista tietoa ei saada mutta sillä ei ole
> merkitystä vajaan renkaan havaitsemiselle. Tai oikeammin muista
> poikkeavan havaitsemiselle. Paineet tarkistaa havainnon
> perusteella kuljettaja perinteisin keinoin.
> Koska absoluuttinen arvo puuttuu, kaikilla tämän tyyppisillä
> järjestelmillä ei havaita esim jos paineet on tarkistettu
> kuumalla ilmalla ja pakkasen myötä kaikissa on sama vajaus. Mutta
> myös se on mahdollista.
>
> Ja siis tällainen on integroitavissa ABS/ESC-järjestelmään ja
> tieto saadaan siten suoraan ilman lisäanturien tarvetta.
>
> Aiheesta kertoo vaikkapa google lisää hakusanalla iTPMS tai
> indirect TPMS.

No pointti toki se, että teräsvyörenkaan vierintäkehä ei muutu paineen
funktiona, joten se ABS-anturi kertoo poikkemasta suurin piirtein siinä
vaiheessa kun se vanne kulkee jo pitkin katua.
--
byrgcn hgryvnf

[Tsaksan Tsulttaani]

In news:Tuska Pankki <ei...@ei.tuu> esitti ryhmässä totena
> "Lume Laipio" <sora...@gmail.com> Wrote in message:

> Olen havainnut aivan saman. Käyttöliittymäkin on varsin selkeä ja
> ilman käyttöohjeita onnistuu. Samoin itselläni on varastossa
> täysmanuaalinen sovellus pahan päivän varalle.
>
> Valitettavan vähän näitä torjuntamahdollisuuksia silti enää
> nykyisin on. Ei auta jos se hieno anturi huutaa apua mutta
> puhaltaminen on ainoa käytössä oleva keino.

Minullakin on sellainen täysmanuaalinen, jolla ilmaa saa renkaaseen
nytkyttelemällä ylös-alas riittävän monta kertaa.
Pystyputki, jonka sisällä mäntä ja sieltä ulkoistuu tanko, jonka päässä
poikittain kapula, josta painellaan.
Sitten on vielä sellainen härveli, joka liitetään tupakansytyttimen virran ulostuloon,
ja venttiiliin menee johto. Mittari sitten näyttää ilmanpaineen.
Kovin usein en autoa varten ole kumpaakaan tarvinnut.
Renkaanvaihdon yhteydessä tarkistan paineet. Ajotuntuma kertoo aika
paljon siitä, että onko renkaissa liian vähän ilmaa.
Itse asiassa, useammin noita laitteita tarvitsen kottikärryä ja
ajettavaa ruohonleikkuria varten.

[Lume Laipio]

"Tsaksan Tsulttaani"

>Ajotuntuma kertoo aika
>paljon siitä, että onko renkaissa liian vähän ilmaa.
>Itse asiassa, useammin noita laitteita tarvitsen kottikärryä ja
>ajettavaa ruohonleikkuria varten.

Eikö ne siellä Stiga-korjaamossa tarkista
muun remontin yhteydessä rengaspaineita?

[Asko]

On 10.12.2016 17:45, Tsaksan Tsulttaani wrote:
> Ajotuntuma kertoo aika
> paljon siitä, että onko renkaissa liian vähän ilmaa.

Uskaltaisin väittää, että huomaat ajotuntuman heikentyneen vasta jossain
1,3 bar tietämillä. Kuitenkin kaikki alle 2,0 bar kuluttaa jo rengasta
tarpeettomasti.

Mulla oli edellisessä autossa aina 2,7 bar ja nykyisessä 2,9 bar, niin
ei tarvi kuormituksen mukaan sitten enää erikseen paineita säädellä.

-Asko

[Asko]

On 10.12.2016 16:41, Kare Pietilä wrote:
> se ABS-anturi kertoo poikkemasta suurin piirtein siinä vaiheessa kun se
> vanne kulkee jo pitkin katua.

Niinpä. Täytyy kyllä aika lyttyyn renkaan mennä, ennenkuin tuollainen
paineanturiton "painevahti" huomaa renkaan tyhjentyneen. Toki, onhan
sekin parempi kuin ei mitään.

Ainoa rengasrikko joka mulle on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana, oli
juurikin sellainen tilanne etten itse edes älynnyt takarenkaan
tyhjentyneen, vaan ajelin onnellisesti sillä useita kilometrejä. Varmaan
tuollainen ABS-anturiin perustuva järjestelmä olisi varoittanut heti kun
rengas oli tyhjä. Oikeilla paineantureilla varustettu järjestelmä olisi
varoittanut jo silloin kun rengas olisi ollut vielä paikkaamalla
pelastettavissa. Mutta kun mitään antureita ei ollut, ajoin renkaan
vyörakenteet rikki, mutta onneksi ei sentään vannekin hajonnut.

-Asko

[Tsaksan Tsulttaani]

In news:Lume Laipio <sora...@gmail.com> esitti ryhmässä totena

Tarkistavat, jos on renkaat mukana.
Jos on vaan leikkuupöytä, niin siinä ei ole renkaita.

[Tsaksan Tsulttaani]

In news:Asko <as...@noname.invalid> esitti ryhmässä totena

> On 10.12.2016 17:45, Tsaksan Tsulttaani wrote:
>> Ajotuntuma kertoo aika
>> paljon siitä, että onko renkaissa liian vähän ilmaa.
>
>
> Uskaltaisin väittää, että huomaat ajotuntuman heikentyneen vasta
> jossain 1,3 bar tietämillä.

Uskalla vaan. Kun minulla on suositus 2.0 niin jo 1.5 tuntuu ajossa, koska
auto vetää sinne, missä se 1.5 on.
Takarenatita on vaikeampi huomata,

> Kuitenkin kaikki alle 2,0 bar kuluttaa jo
> rengasta tarpeettomasti.

Outoa! Minun autossani suositus on 2.0 baria.

>
> Mulla oli edellisessä autossa aina 2,7 bar ja nykyisessä 2,9 bar, niin
> ei tarvi kuormituksen mukaan sitten enää erikseen paineita säädellä.

Ja sitten taas kevyellä kuormalla rengas kuluu keskeltä!


--
Noteeraan pienimulkkuisen ja pieniälyisen miehen jakamalla hänelle
tarvittaessa huomiota.

[Lume Laipio]

"Tsaksan Tsulttaani"

>Renkaanvaihdon yhteydessä tarkistan paineet. Ajotuntuma kertoo aika
>paljon siitä, että onko renkaissa liian vähän ilmaa.
>Itse asiassa, useammin noita laitteita tarvitsen kottikärryä ja
>ajettavaa ruohonleikkuria varten.

Ostin molempiin kottikärryihini puhkeamattomat renkaat.
Noin kympin kappale.
"Ei tieliikennekäyttöön" luki info-lapussa :O)

Enää ei tarvitse joka ainoa kevät taistella kärkipihtien
ja sisään painuvien venttiilitappien kanssa.

[MStr]

On 10.12.2016 20:01, Tuska Pankki wrote:

> Olen aivan samaa mieltä. Ainakin oman autoni käyttäytymisen tunnen
> ja eturenkaiden osalta huomaa kyllä tuollaisen 0,5 eron. Ja jo
> silmämääräisesti näkee renkaasta sen, jos paine on selkeästi
> liian alhainen.

Hidasta tyhjenemistä ei kovin helposti huomaa ajaessa. Ja 0.5 on jo
sakon arvoinen vajaus.
Itse en osaa silmämääräisesti sanoa onko renkaassa painetta 2.1 vai 1.8
vaikka jälkimmäisen kohdalla ollaan jo liian alhaisessa paineessa.

> Eipä tuo omassakaan mitään lähellä kolmea ole.

Minulla suositus on täydellä kuormalla on yli kolme ja vajaalla pikkasen
päälle kaksi.

++MStr

[Ari Saastamoinen]

MStr <m.a...@earth.org> writes:

> Minulla suositus on täydellä kuormalla on yli kolme ja vajaalla
> pikkasen päälle kaksi.

Ja mulla on edessä 2.3 ja takana 2.2

[Asko]

On 10.12.2016 20:01, Tuska Pankki wrote:

> Ei taida keskeltä kuluminen olla enää nykyään mikään ongelma, jos
> paineet pidetään sopivissa rajoissa. Mutta melko kovan oloiset
> paineet kyllä varsinkin talvirenkaissa. Kumpikohan tuota
> mainittua suosittelee, renkaan vai auton valmistaja vai onko nyt
> arvottu jotain?

Näin minäkin sanoisin, että kyllä 1970-luvun jälkeen valmistetut renkaat
pysyvät muodossaan, vaikka niissä olisi hieman enemmänkin painetta kuin
mitä renkaan kyljessä lukeva "max inflate" kertoo. Tuokin arvo taitaa
olla jossain 3,5 - 4,5 bar hujakoilla, joten eiköhän se Opelin
käyttöohjeessa suositeltu 3,0 bar ole vielä ihan "turvallisella alueella".

Nokian Renkaiden tekninen päällikkö Matti Morri on kertonut, että
talvirenkaisiin on syytä laittaa 0,3 bar kovemmat paineet kuin
kesärenkaisiin:

http://areena.yle.fi/1-1342328

-Asko

[Asko]

On 10.12.2016 20:36, Tuska Pankki wrote:
> Ja jos aiheeseen jaksaa hieman tutustua, huomaa tuossa
> paineanturittomassa voitavan käyttää myös muuta tietoa
> pyörintänopeuden eron lisäksi. Resonanssia esimerkiksi.

Onko tuollaista toteutusta tehty mihinkään autoon? Lähes yhtä kalliin
erillisen anturoinnin sekin vaatii, eikä se siltikään välttämättä huomaa
jotain 0,2 - 0,5 bar vajautta.

-Asko

[MStr]

On 10.12.2016 18:31, Asko wrote:
> Ainoa rengasrikko joka mulle on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana, oli
> juurikin sellainen tilanne etten itse edes älynnyt takarenkaan
> tyhjentyneen, vaan ajelin onnellisesti sillä useita kilometrejä. Varmaan
> tuollainen ABS-anturiin perustuva järjestelmä olisi varoittanut heti kun
> rengas oli tyhjä. Oikeilla paineantureilla varustettu järjestelmä olisi
> varoittanut jo silloin kun rengas olisi ollut vielä paikkaamalla
> pelastettavissa. Mutta kun mitään antureita ei ollut, ajoin renkaan
> vyörakenteet rikki, mutta onneksi ei sentään vannekin hajonnut.

-12 Octaviassa ABS-antureihin perustuva systeemi huomaa eron ennen kuin
rengas on mennyt rikki, eli vajaan paineen (noin -0.5) eikä mitään
vanne tiessä tilannetta synny.
Minulta on tyhjentynyt yksi talvirengas (oikea eturengas) ja yksi
kesärengas (oikea takarengas) kun ruuvi tai putkisokka on löytänyt
tiensä renkaaseen. Kumpikin kerta oli ihan paikattavissa oleva.

++MStr

[MStr]

On 11.12.2016 16:44, Asko wrote:
> Näin minäkin sanoisin, että kyllä 1970-luvun jälkeen valmistetut renkaat
> pysyvät muodossaan, vaikka niissä olisi hieman enemmänkin painetta kuin
> mitä renkaan kyljessä lukeva "max inflate" kertoo. Tuokin arvo taitaa
> olla jossain 3,5 - 4,5 bar hujakoilla, joten eiköhän se Opelin
> käyttöohjeessa suositeltu 3,0 bar ole vielä ihan "turvallisella alueella".

Polttoainetalouden vuoksi suositellaan taas kovia paineita. -98 Opelilla
oli liiaksi mukavuuteen painottuva suositus Astrassa. Kun laittoi
täydenkuorman paineet, niin ajo oli paljon vakaampaa kun puolilöysillä
renkailla.
+0.2...0.4 voi olla aika monessa autossa ajamisen kannalta parempi.

> Nokian Renkaiden tekninen päällikkö Matti Morri on kertonut, että
> talvirenkaisiin on syytä laittaa 0,3 bar kovemmat paineet kuin
> kesärenkaisiin:

Tuo on yleinen suositus varsinkin jos tarkistaa paineet lämpimässä.

++MStr

[Otto Keronen]

Epäsuora mittaus nähtävästi ainakin seuraavissa autoissa.
http://www.tirereview.com/indirect-tpms-imports/
En tiedä kuinka kattava tuo lista on mutta tuli ensimmäisenä vastaan kun googlasin.
Tekstin perustella pääosassa noita käytetään sekä ABS + ajonvakautusta mistä tuo resonanssitieto siis on peräisin.

Käsittäkseni määräysten vaatima tarkkuus on edelleen vain 25% joten sen täyttämiseksi riittää vähempikin.

Tämä linkki on 13 vuotta vanha mutta tuskin nykysysteemit ovat huonommaksi menny.
https://www.unece.org/fileadmin/DAM/trans/doc/2003/wp29grrf/TRANS-WP29-GRRF-53-20ebis.pdf

Joten ilmeisesti pelkällä ABS pyörimisnopeden muutoksen havainnoinnilla päästään parhaimmillan vain noin 10% tarkkuuten mikä tietysti on täysin riittävä jos vaatimus on 25. Kun lisäksi otetaan ajovakautusjärjestelmästä dataa (kuten tuo mainittu resonanssi) niin ilmesesti voidaan taata alle 10% tarkkuus mikä minusta kuulostaa varsin kohtuulliselta ja osuu varmaan pääosalla autoista tuohon mainitsemasi 0,2-0,5 bar haarukkaan.

Tämä tarkkuus siis 13 vuotta vanhan tiedon perusteella. Silloin ajovakautus oli harvinaisempi ja alkeellisempi kapistus kuin nykyjään.

Voin kuvitella että tuo ABS pohjainen on houkutteleva halpuutensa takia koska perustuu pelkästään softaan ja autonvalmistajat ovat tunnetusti pihejä.

En oikein tiedä kumman menetelmän puolelle itse asettuisin. Tottakai suora paineanturi on tarkempi, mutta toisaalta epäsuora ei ole ollenkaan niin huono kuin saattaisi kuvitella eikä vaadi mitään antureita renkaisiin.

Joten renkaanvaihdon jälkeen kun paineet on tarkistettu niin suorittaa kalibroinnin ja taas mennään ihan riippumatta mistä kyläkauppiaalta ne renkaat tuli hankittua. Kaikilla markkinaalueilla ei varmaankaan renkaanvaihtoja tehdä liikkeessä läheskään niin ammattimaisesti kuin täällä suomessa ja antureiden paritus tietotekniikalla saattaa jäädä tekemättä.

Autonvalmistajan ja monen ostajan näkökulmasta tuollainen ABS pohjainen voi olla hyvinkin puolustettavissa vaikka se nykyjään ja täällä meillä on se harvinaisempi vaihtoehto.

-otk

[Asko]

On 11.12.2016 18:34, Tuska Pankki wrote:
> Ja kyllä, on tehty. Ja onnistuu ilman ylimääräisiä antureita,
> koska abs:n anturien signaalia analysoimalla saadaan tarvittava
> data.


Ymmärsin resonanssin tarkoittavan jotain akselin/ripustusten tärinää tms.

Mutta ilmeisesti resonanssilla tarkoitettiinkin tässä yhteydessä
pyörimisnopeuden vaihtelua/jitteriä? Vai mistä lähtien ABS-anturi on
ryhtynyt on ryhtynyt tärinöitä mittailemaan?

ESC keskusyksikkö kyllä mittaa auton kiihtyvyydet G-voimina ja sillä
voisi olla mahdollista tärinöitäkin mittailla, mutta se on sitten "koko
auton tärinä" eikä "yksittäisen rengasripustuksen tärinä".

-Asko

[Kare Pietilä]

10.12.2016, 18:26, Asko kirjoitti:
> Uskaltaisin väittää, että huomaat ajotuntuman heikentyneen vasta jossain
> 1,3 bar tietämillä. Kuitenkin kaikki alle 2,0 bar kuluttaa jo rengasta
> tarpeettomasti.

Modernin renkaan tyhjentymistä ei tahdo sen käytöksestä huomata oikein
mitenkään. Jarrutuspidon katoaminen on usein se ensimmäinen merkki kun
abs napsahtaa kerran-pari kuivalla asfaltilla melko alhaisestakin
nopeudesta.
--
byrgcn hgryvnf

[Kare Pietilä]

11.12.2016, 16:44, Asko kirjoitti:
> Nokian Renkaiden tekninen päällikkö Matti Morri on kertonut, että
> talvirenkaisiin on syytä laittaa 0,3 bar kovemmat paineet kuin
> kesärenkaisiin:

Morrin jutut on keskimäärin ihan puhdasta pikkukakkosta.
--
byrgcn hgryvnf

[Tapio Peltonen]

On 2016-12-10, Tuska Pankki <ei...@ei.tuu> wrote:
> Itse en täysin tyrmää tuota järjestelmää vaan pidän ihan
> käytännöllisenä lisänä. Mutta siis vapaaehtoisena lisänä, en
> todella pidä pakollisuudesta. Tämä ja muita vastaavia turhaan
> kustannuksia nostavia leluja on aivan liikaa tuotu sen pienen
> osan takia, joka ei pysty huolehtimaan perusasioita
> kuntoon.

Totta juu.

Osaako muuten joku sanoa, kuinka tarkkoja noi rengaspainevahdit ovat?
Huoltoasemien mittarithan on legendaarisen epätarkkoja, voivat näyttää
aika usein yli puoli ilmakehää väärin. Huoltsikalla tarkastaessa katson
kaikki renkaat läpi ja käytän referenssinä sitä, josta löytyy isoin
lukema. Pitäisi varmaan hommata itselle joku laadukas mittari, että
pysyisi lukemat tarkemmin hallussa.

[Asko]

On 12.12.2016 9:47, Tapio Peltonen wrote:
> Huoltoasemien mittarithan on legendaarisen epätarkkoja, voivat näyttää
> aika usein yli puoli ilmakehää väärin.

Taitaa olla legendaa tosiaan. Omissa renkaissani on paineet pysyneet 0,2
bar tarkkuudella asettamissani arvossa, ellei sitten jokainen vastaan
tullut mittari ole heittänyt juuri saman verran ja samaan suuntaan.
Paineita tulee kuitenkin tarkisteltua muutamalla eri huoltoasemalla sekä
vielä kotonakin Bilteman halpismittarilla.

Useimmiten tuo 0,2 bar erokin selittyy lämpötilamuutoksella, joka on
tapahtunut edellisen mittauskerran jälkeen.

-Asko

[Asko]

On 12.12.2016 18:46, Tuska Pankki wrote:
> Voisi, ilmeisesti, ymmärsin...
> Otto linkitti jo tiivistetyn esityksen aiheesta (katsoitko edes?)
> ja pikaisella haulla materiaalia patentteja myöden löytäisit
> netistä. Kuitenkin pitäisi kaikki pureskella valmiiksi.

20 kpl 13 vuotiaita kalvoja ei oikein avannut asiaa, joten joo, hieman
paremmin pureskeltu asia kelpaisi.

-Asko

[Asko]

On 20.12.2016 16:40, Tuska Pankki wrote:
> Kun tietäisi, mikä kohta on edelleen epäselvä. Jokin yksittäinen
> asia voisi olla helpompi avata vs se, jos yhtään mikään ei
> avaudu.

No vaikka se mitä kysyin jo muutama viesti sitten:

"Onko tuollaista toteutusta tehty mihinkään autoon? Lähes yhtä kalliin
erillisen anturoinnin sekin vaatii, eikä se siltikään välttämättä huomaa
jotain 0,2 - 0,5 bar vajautta."

> Olet kantasi
> päättänyt, päättänyt sen ainoaksi oikeaksi ja muiden pitäisi
> yrittää todistaa mielipiteesi vääräksi.

Olen toki melkoinen jääräpää, mutta myös valmis muuttamaan kantaani, jos
joku keskustelukumppani esittää hyvät perustelut toiselle näkökannalle.
Sitähän se on politiikoillakin - kanta muuttuu kun muut todistavat sen
vääräksi. Persutkin ovat jo kääntäneet takkinsa aika monessa asiassa:

https://www.youtube.com/watch?v=17_5-qPSpxo


> Eli antaa olla

Sopii hyvin. Tuskin näitä viimeisimpiä viestejä kukaan on enää jaksanut
lukeakaan.

-Asko

[MStr]

On 20.12.2016 17:42, Asko wrote:
> On 20.12.2016 16:40, Tuska Pankki wrote:
>> Kun tietäisi, mikä kohta on edelleen epäselvä. Jokin yksittäinen
>> asia voisi olla helpompi avata vs se, jos yhtään mikään ei
>> avaudu.
>
> No vaikka se mitä kysyin jo muutama viesti sitten:
>
> "Onko tuollaista toteutusta tehty mihinkään autoon? Lähes yhtä kalliin
> erillisen anturoinnin sekin vaatii, eikä se siltikään välttämättä huomaa
> jotain 0,2 - 0,5 bar vajautta."

Jos oikeasti haluat tietää vastauksen niin laita edes päivämäärä jos ei
referenssilinkkiä tuohon "muutama viesti sitten" kohtaan, jotta olisi
helpompi kertoa onko "tuollainen" toteutus jossain.

>> Eli antaa olla
>
> Sopii hyvin. Tuskin näitä viimeisimpiä viestejä kukaan on enää jaksanut
> lukeakaan.

Kun ne tulevat suhteellisen rauhalliseen ryhmään, niin tietysti.

++MStr

[Asko]

On 20.12.2016 18:59, Tuska Pankki wrote:
> Ja itse päätät, mikä on hyvä perustelu. Ei taida niin oppineita
> tässä maassa edes olla, joilla riittäisi pätevyys.

Kyllä täältä nyysseistä on tarttunut omaan ajamiseeni monia hyviä
kikkoja, kun ne ovat niin fiksuilta tuntuneet. Viimeisimpinä tulee
mieleen esim. vilkun käyttö - olen mielestäni aiemminkin käyttänyt
vilkkua säästelemättä, mutta nykyään käytän sitä entistä runsaammin.
Tässä kaksi esimerkkiä, jotka olen tästä nimenomaisesta
keskusteluryhmästä sisäistänyt osaksi omaa ajokäyttäytymistäni:

1. Kun motarilla olen ohittanut rekan +11 km/h nopeuserolla (100 vs.
89), niin jatkan vasenta kaistaa niin pitkälle kunnes rekan molemmat
ajovalot näkyvät keskipeilistäni. Aiemmin laitoin vilkun oikealle vasta
silloin kun ryhdyin suunnittelemaan kaistan vaihtoa (ja annoin tikittää
5 - 10 kertaa), mutta nykyään laitan vilkun päälle jo silloin kun
perskärpäseni pääsee rekan hytin rinnalle. Ihan samalla tavoin mä
kaistaa vaihdan nykyäänkin vasta sitten kun rekan oikeanpuoleinenkin
ajovalo näkyy keskipeilistäni, eli vilkku ehtii helposti tikittää 10 -
20 kertaa kun nopeusero on melko pieni.

2. Kun tavalliselta maantieltä (80 km/h alue) käännyn vasemmalle, niin
aiemmin pudotin ensin cruisen pois ja annoin nopeuden vajota ehkä
seitsemäänkymppiin ennenkuin laitoin vilkun päälle. Nykyään laitan
vilkun päälle samalla sekunnilla kun kytken cruisen pois (tai jopa
vilkku ensin, cruise sitten), jolloin se ehtii tikittää muutaman kerran
enemmän aiempaan toimintatapaani verrattuna.

-Asko

[MStr]

On 21.12.2016 15:11, Asko wrote:
> On 20.12.2016 18:59, Tuska Pankki wrote:
>> Ja itse päätät, mikä on hyvä perustelu. Ei taida niin oppineita
>> tässä maassa edes olla, joilla riittäisi pätevyys.
>
> Kyllä täältä nyysseistä on tarttunut omaan ajamiseeni monia hyviä
> kikkoja, kun ne ovat niin fiksuilta tuntuneet. Viimeisimpinä tulee
> mieleen esim. vilkun käyttö - olen mielestäni aiemminkin käyttänyt
> vilkkua säästelemättä, mutta nykyään käytän sitä entistä runsaammin.
> Tässä kaksi esimerkkiä, jotka olen tästä nimenomaisesta
> keskusteluryhmästä sisäistänyt osaksi omaa ajokäyttäytymistäni:

Kiitoksia.
Vilkun riittävä ja oikea käyttö sujuvoittaa liikennettä kun muiden ei
tarvitse arvailla mitä toinen on tekemässä jolloin turhan koukkailut ja
poukkoilut jäävät vähemmälle.


++MStr

[Lume Laipio]

"MStr" wrote in

Asko wrote:

>> Kyllä täältä nyysseistä on tarttunut omaan ajamiseeni monia hyviä
>> kikkoja, kun ne ovat niin fiksuilta tuntuneet. Viimeisimpinä tulee
>> mieleen esim. vilkun käyttö - olen mielestäni aiemminkin käyttänyt
>> vilkkua säästelemättä, mutta nykyään käytän sitä entistä runsaammin.
>> Tässä kaksi esimerkkiä, jotka olen tästä nimenomaisesta
>> keskusteluryhmästä sisäistänyt osaksi omaa ajokäyttäytymistäni:

>Kiitoksia.
>Vilkun riittävä ja oikea käyttö sujuvoittaa liikennettä kun muiden ei
>tarvitse arvailla mitä toinen on tekemässä jolloin turhan koukkailut ja
>poukkoilut jäävät vähemmälle.


++MStr

MInäkin kiitän, vaikka en ole akuutissa vaarassa törmätä Askoon,
ajeleehan hän vain omia vakioreittejään siellä ruuhkasuomessa.
Ennakoivan ajotavan onnistuminen yleensä edellyttää, että kaikki
toimivat liikenteessä ennalta arvattavasti.
Vaikka on sekin osa ennakointia, että eivät toimi -ja siitä Asko
on tällä palstalla ollut jatkuva ja terveellinen muistutus.

Hyvää Joulua kaikille!

[Kare Pietilä]

23.12.2016, 8:49, Lume Laipio kirjoitti:
> Ennakoivan ajotavan onnistuminen yleensä edellyttää, että kaikki
> toimivat liikenteessä ennalta arvattavasti.

Ei edellytä. Aika suuri ennakoinnin voimasta perustuu itseasiassa juuri
päinvastaiseen.
--
byrgcn hgryvnf

[Asko]

On 23.12.2016 18:06, Kare Pietilä wrote:
> Ei edellytä. Aika suuri ennakoinnin voimasta perustuu itseasiassa juuri
> päinvastaiseen.

Itseasiassa juuri noin. Ehkä lumilapio puhuikin _taloudellisen ajotavan_
onnistumisesta, joka yleensä edellyttää että liikenne sujuu "pehmeästi"
ilman yllätyksiä?

Mutta _ennakoiva ajotapa_ tarkoittaa minunkin mielestä sitä, että
ennakolta varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Kun pitää reilua
turvaväliä ja maltillista tilannenopeutta, selviää useista
yllättävistäkin tilanteista kevyellä jarruttamisella. Tässä hyvä
artikkeli aiheesta:

http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tyypillinen-vaaratilanne-on-estettavissa-kaksi-teoriaa-miksi-mersu-kaantyi-antin-eteen/6210200

Minunkin viikoittaisilla reiteilläni on useita katveessa olevia
risteyksiä, joista ei ole kukaan tullut oikealta pariin vuoteen, mutta
kyllä mä niihin joka kerta ajan sillä asenteella, että juuri tänään
sieltä tulee joku ja kovaa. Yksi hyvä esimerkki on tämä:

https://www.google.fi/maps/@60.2233265,24.027116,3a,75y,161.37h,83.88t/data=!3m6!1e1!3m4!1sEvyU0vlSEiexwFmXsmQHBg!2e0!7i13312!8i6656

Tuosta kun käännyn kolmion takaa oikealle, niin päätiellä on minulle
ihan ikioma liittymiskaista ja mutka sinne on melko loiva, joten se
houkuttaa useimmat kuskit ajamaan suojatien yli sellaista 30 - 40 km/h
vauhtia. Itse sen sijaan hidastan ennen suojatietä ryömintänopeuteen,
jotta näen myös ne mopot, jotka mahdollisesti tulevat pyörätietä pitkin
kuuttakymppiä suojatielle. Kovin montaa kertaa vuosikymmenessä sieltä ei
ole kamikazemopoilijoita tullut juuri sillä sekunnilla, mutta silti
varaudun tilanteeseen _joka kerta_. Mitä sporttisempi ja hätäisempi
perskärpänen roikkuu taustapeilissäni, sitä aiemmin, rauhallisemmin ja
perusteellisemmin hidastan suojatielle, ettei meidän kummankaan tarvi
tehdä äkkijarrutusta pahimman tapahtuessakaan.

-Asko

[Asko]

On 23.12.2016 18:45, Tuska Pankki wrote:
> Olit jo vastannut asiaan kertomalla skodassa olevan tuollainen.
> Se(kään) ei tietenkään askolle kelvannut tai postaustasi edes
> huomioinut

Tarkoitatko tämä MStr:n postausta??

"-12 Octaviassa ABS-antureihin perustuva systeemi huomaa eron ennen kuin
rengas on mennyt rikki, eli vajaan paineen (noin -0.5) eikä mitään vanne
tiessä tilannetta synny."

Miltä osin tuo vastaa 11.12.2016 klo 16:53 esittämääni kysymykseen,
jossa yritin kysyä, että onko mihinkään autoon toteutettu
resonanssitietoa hyödyntävää rengaspainevahtia, ja mahdetaanko
sellaisellakaan kalliilla systeemillä päästä 0,2 - 0,5 bar tarkkuuteen?

-Asko

[Lume Laipio]

"Kare Pietilä" wrote

Lume Laipio kirjoitti:

>> Ennakoivan ajotavan onnistuminen yleensä edellyttää, että kaikki
>> toimivat liikenteessä ennalta arvattavasti.

>Ei edellytä. Aika suuri ennakoinnin voimasta perustuu itseasiassa juuri
>päinvastaiseen.

No, minä ainakin pyrin ennakoimaan juuri todennäköisyyksiä.
Selvänäkijäksi olen huono, vaikka se olisi monessa asiassa
suureksi avuksi.

[Lume Laipio]

"Asko" wrote

Kare Pietilä wrote:

>> Ei edellytä. Aika suuri ennakoinnin voimasta perustuu itseasiassa juuri
>> päinvastaiseen.

>Itseasiassa juuri noin.

>Mutta _ennakoiva ajotapa_ tarkoittaa minunkin mielestä sitä, että ennakolta
>varaudutaan yllättäviin tilanteisiin.

Tähän vain sellainen huomio, että tilanne ei ole yllättävä,
jos siihen on osattu varautua -eli ennakoida.
Enkä tarkoita tätä saivartelumielessä.
Ennakoiminen muuttuu mahdottomaksi, jos joku tekee
liikenteessä täysin ennalta-arvaamattomia tempauksia.
Tätä minä tarkoitin sanomalla, että

[Ari Saastamoinen]

"Lume Laipio" <sora...@gmail.com> writes:

> > Mutta _ennakoiva ajotapa_ tarkoittaa minunkin mielestä sitä, että
> > ennakolta varaudutaan yllättäviin tilanteisiin.
>
> Tähän vain sellainen huomio, että tilanne ei ole yllättävä,
> jos siihen on osattu varautua -eli ennakoida.

Mä sanoisin niin, että ennakoiva ajotapa pyrkii minimoimaan yllättävät
tilanteet.

[Kare Pietilä]

23.12.2016, 18:39, Tuska Pankki kirjoitti:
> Voisitko ystävällisesti pysyä poissa liikenteestä jos siellä on
> pakko käyttäytyä kuten asko?

Voisitko itse ystävällisesti olla peruuttelematta moottoritiellä?
--
byrgcn hgryvnf

[Lume Laipio]

"Ari Saastamoinen"
"Lume Laipio" :

> > Mutta _ennakoiva ajotapa_ tarkoittaa minunkin mielestä sitä, että
> > ennakolta varaudutaan yllättäviin tilanteisiin.
>
> Tähän vain sellainen huomio, että tilanne ei ole yllättävä,
> jos siihen on osattu varautua -eli ennakoida.

>Mä sanoisin niin, että ennakoiva ajotapa pyrkii minimoimaan yllättävät
>tilanteet.

Hyvin sanottu siellä vasemmalla!
Muilla tiellä liikkujilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa
ennakoinnin onnistuneeseen lopputulokseen.

[Kare Pietilä]

24.12.2016, 9:28, Tuska Pankki kirjoitti:
> Mitähän ihmettä sekoilet? Otitko väärät lääkkeet?

Itseppä aloitit olkiukkoilemisen.
--
byrgcn hgryvnf

[MStr]

On 23.12.2016 20:09, Asko wrote:

> Mutta _ennakoiva ajotapa_ tarkoittaa minunkin mielestä sitä, että
> ennakolta varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Kun pitää reilua
> turvaväliä ja maltillista tilannenopeutta, selviää useista
> yllättävistäkin tilanteista kevyellä jarruttamisella. Tässä hyvä
> artikkeli aiheesta:
>
> http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tyypillinen-vaaratilanne-on-estettavissa-kaksi-teoriaa-miksi-mersu-kaantyi-antin-eteen/6210200

Antin tapauksen risteys on kyllä seudun pahimpia. Hyvinkäältä tullaan
vt-25:lle niin kuin siinä ei olisi kolmiota lainkaan.
Tuon linkitetyn jutun ohjeeseen ("vasta auton käännyttyä voi olla varma,
että sen takaa ei tule ketään") voisi lisätä helpon säännön, "laske
autot" tuossakin näkee, että tulee kaksi autoa ja mutta risteyksessä
näkee vain yhden. Koska autoja ei katoa niin se toinen auto on jossain...

> sieltä tulee joku ja kovaa. Yksi hyvä esimerkki on tämä:
>
> https://www.google.fi/maps/@60.2233265,24.027116,3a,75y,161.37h,83.88t/data=!3m6!1e1!3m4!1sEvyU0vlSEiexwFmXsmQHBg!2e0!7i13312!8i6656

Pitäisi jaksaa kaivaa maalausohje esiin, mutta minusta tuossa pitäisi
olla "hain hampaat" maalattuna myös ennen suojatietä, koska
liikennemerkit 231 ovat siinä.

Lisäksi tietysti sen kevyväylän peittävä kivi ja mahdolliesti myös
kumpare voitaisiin poistaa. Lisäkilven 863 laittamista voisi myös
harkita. Ajoratamaalaushan on nyt "suojatie" ei "pyörätien jatke", mikä
lienee virhe.


++MStr

[Asko]

On 24.12.2016 2:11, Ari Saastamoinen wrote:
> Mä sanoisin niin, että ennakoiva ajotapa pyrkii minimoimaan yllättävät
> tilanteet.

Jep.

Ja juuri tämän vuoksi hidastan esim. risteyksiin hyvissä ajoin
"liruttelemalla" ja pakotan takaa lähestyvätkin hidastamaan. Joillekin
takaa lähestyville tämä tuntuu olevan täysin ennakoimattomissa oleva
toimintapa, kun he polkevat vielä raivoisasti kaasua vaikka itsekin
näkevät kohta edessä koittavan jarrutustarpeen.

Ja onhan se tälläkin foorumilla nähty, että "ennakoitavissa oleva
ajotapa" tarkoittaa eri kuskeille kovinkin erilaista ajotapaa.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> Ja juuri tämän vuoksi hidastan esim. risteyksiin hyvissä ajoin
> "liruttelemalla" ja pakotan takaa lähestyvätkin hidastamaan. Joillekin
> takaa lähestyville tämä tuntuu olevan täysin ennakoimattomissa oleva
> toimintapa, kun he polkevat vielä raivoisasti kaasua vaikka itsekin
> näkevät kohta edessä koittavan jarrutustarpeen.

Eihän se ole yllättävä tilanne, että risteykseen joutuu jarruttamaan,
joten ei sitä tarvi pyrkiä välttämään. Mutta se on yllättävä tilanne,
jos joku yllättäen jarruttaakin huomattavasti aikaisemmin kuin muut.

Eli luot tuossa yllättävän tilanteen (muille), että vähennä niitä.

[Kare Pietilä]

27.12.2016, 12:20, Tuska Pankki kirjoitti:
> Eihän asko jarruta huomattavasti aikaisemmin vaan pudottaa
> hiljalleen nopeutta kilometrikaupalla ennen risteystä
> aikaansaaden turhaa haitaria, ohituksia, vaaratilanteita ja muuta
> mukavaa. Mutta koska asko on aina ja kaikessa oikeassa, on
> hänellä oikeus siihen.
>
> Ajoin juuri muutama päivä sitten lyhyehkössä jonossa tällaisen
> askon perässä. Nopeus putosi reilusti ilman mitään näkyvää syytä
> ja aikaansai parikin ohitusta. Aivan turhaan, koska risteyksen
> kohtalla oli tilaa muille, paitsi askoille.

Mitä jos puhuisit ongelmistasi ihan psykiatrille?
--
byrgcn hgryvnf

[Lume Laipio]

"Tuska Pankki"
Kare Pietilä :

>> Mitä jos puhuisit ongelmistasi ihan psykiatrille?

>Sinulla niitä ongelmia tuntuu olevan. Pelle.

>TP


FBK:n meininkiä!

[Kare Pietilä]

29.12.2016, 10:32, Tuska Pankki kirjoitti:
> Sinulla niitä ongelmia tuntuu olevan. Pelle.

On jotenkin nostalgista, että joku kirjoittaa ryhmään avautumisen, siitä
miten muut tielläliikkujat ovat umpi-idiootteja ihan vain sillä
perusteella että oma äly ei riitä heidän toimintansa perusteita
ymmärtämään. Sekin on nostalgista, että tarjotut ratkaisut havaittuihin
ongelmiin ovat lähinnä naurettavia.

Tällaiset avautumiset olivat ryhmän arkipäivää silloin kun
mielenterveyspotilaat saivat nettiyhteyksiä 90-luvun puolivälissä heti
yliopistoporukoiden vanavedessä. Suurimmaksi eroksi jää se, että ryhmän
heikoin lenkki jota heti perään riennetään kiusaamaan on nyt Asko,
silloin se oli Joska. Koko kuvion kruunaa se, että jos tätä erehtyy
kritisoimaan, niin saa kuulla olevansa pelle.

Aivan mahtavaa!
--
byrgcn hgryvnf

[Asko]

On 29.12.2016 14:20, Kare Pietilä wrote:
> Suurimmaksi eroksi jää se, että ryhmän heikoin lenkki jota heti perään
> riennetään kiusaamaan on nyt Asko

Olen kiinnittänyt huomiota, että tämän vuoden aikana vissiin reilusti
yli 90 % tässä ryhmässä aloitetuista uusista ketjuista ovat olleet minun
aloittamiani. Onneksi Ari Saastamoinen liittyi eilen seuraan, ettei mun
ihan yksin tarvi yrittää ylläpitää keskustelua.

Keskustelukumppaneiden taso alkaa kyllä myöskin 90 prosenttisesti olla
sitä luokkaa, että voisin yhtä hyvin lopettaa koko sfnetin käytön.
Pitäis vaan ennen sitä löytää joku muu liikenneaiheinen foorumi, jonne
voisin vastaavia keskustelunaloituksia kirjoitella. Suomi24 palstoille
en aio sortua, vaikka niilläkin taitais tänäpäivänä olla ihan fiksua
porukkaa nyysseihin verrattuna? Yksinpuhelu Hesarin mielipidepalstalla
ei kiinnosta, kun sinne varmaan aika heikosti tulee vastauksia. Facebook
kavereitani olen joskus kiusannut liikenneaiheilla, mutta ihan kaikkea
pilkunnussintaa en viitsi sinnekään suoltaa, kun kaikki kaverit eivät
edes omista autoa.

Toisaalta, onhan täällä sfnetissäkin kuitenkin vielä muutama
selväjärkinen kirjoittajakin, joten ehkä lukijoita on mm. Googlen kautta
ainakin kymmenkertainen määrä kirjoittajiin verrattuna? Ja niitä
lukijoita voi olla vielä vuosienkin päästä, kuten ollaan sfnetissä nähty
kuinka joku kommentoi esim. yli 10-vuotiaisiin ketjuihinkin. Joten, en
ole ihan vielä tänäiltana uninstalloimassa tätä Thunderbirdiä. :)

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> minun aloittamiani. Onneksi Ari Saastamoinen liittyi eilen seuraan,
> ettei mun ihan yksin tarvi yrittää ylläpitää keskustelua.

Liittyi? groups.google.com löysi tuolla käyttäjätunnuksellani 13692
viestiä :) Vai tarkoitat, että aloitin uuden keskustelusäikeen, kun
useimmiten vain tulee kommentoitua muitten juttuihin?

> käytön. Pitäis vaan ennen sitä löytää joku muu liikenneaiheinen
> foorumi, jonne voisin vastaavia keskustelunaloituksia
> kirjoitella.

Luuletko, että jossain muualla saisit paremman vastaanoton jutuillesi,
jossa kerrot tahallisista liikenteen haittaamisistasi, ja
tarpeettomien vaaratilanteiden luomisista?

[MStr]

On 30.12.2016 10:37, Tuska Pankki wrote:
> Asko<as...@noname.invalid> Wrote in message:

>> Keskustelukumppaneiden taso alkaa kyllä myöskin 90 prosenttisesti olla
>> sitä luokkaa, että voisin yhtä hyvin lopettaa koko sfnetin käytön.
>

> No lopeta äläkä valita! Niin naurettavaa vinkumista taas, ettei
> ole edes totta.

Asko on toisaalta niitä harvoja jotka myöntävät oppineensa jotain uutta
täältä.

> Montako kirjoittajaa täällä on? 10? 20? Eli käytännössä mielestäsi
> kukaan ei yllä omalle tasollesi.

Kyllä me yllämme.

++MStr

[Asko]

On 30.12.2016 11:12, MStr wrote:
> Asko on toisaalta niitä harvoja jotka myöntävät oppineensa jotain uutta
> täältä.

Ja uskallan kertoa myös niistäkin asioista, jotka eivät ole niitä
kaikkein sankarillisimpia tekoja tuolla liikenteessä. Toiset varmaan
pitävät ne omana tietonaan?

Tänäänkin saavuin Lahden suunnasta Mäntsälän eteläiselle rampille,
pyrkien vt 25:lle kohti Lohjaa. Hieman ennen ramppia huomasin Mersun
ajovalot niin lähellä persettäni, että ne meinasivat jo kadota
peileistäni. Ihan normaalissa kohdassa kuitenkin pistin vilkun päälle,
ja _vasta sen jälkeen_ pudotin cruisen pois siitä 106 km/h nopeudelta.
Kun perskärpänen lähestyi vaan entistä lähemmäs, niin otin käyttöön
jarrupolkimen - paljon aiemmin kuin mitä ilman perskärpästä olisin
jarruttanut. Kovaa en tietenkään uskaltanut jarruttaa, mutta lähinnä sen
verran että jarruvalo juuri syttyi ja annoin sen loimottaa hyvän tovin.
Nopeus vajosi rampin ylämäessä ehkä neljäänkymppiin ja siinä sitten
madeltiin tappituntumalla vt 25 risteykseen asti.

Johan Enska Itkonenkin neuvoi vähentämään omaa nopeutta aina silloin kun
perskärpänen ilmautuu vaivaksi, niin tarve äkkijarrutukselle vähenee
ajonopeuden alentuessa, jolloin takapuskurikin säilyy todennäköisemmin
ehjänä.

-Asko

[MStr]

On 1.1.2017 21:47, Asko wrote:

> Tänäänkin saavuin Lahden suunnasta Mäntsälän eteläiselle rampille,
> pyrkien vt 25:lle kohti Lohjaa. Hieman ennen ramppia huomasin Mersun
> ajovalot niin lähellä persettäni, että ne meinasivat jo kadota
> peileistäni. Ihan normaalissa kohdassa kuitenkin pistin vilkun päälle,
> ja _vasta sen jälkeen_ pudotin cruisen pois siitä 106 km/h nopeudelta.

Vilkku laitetaan päälle hyvissä ajoin ennen rampille siirtymistä. Ja
ainakin minulle opetettiin autokoulussa, että nopeutta hidastetaan vasta
siinä rampilla jos vain mahdollista, jotta moottoriteitä jatkavien matka
ei tarpeettomasti häiriinny.
Tuokin ramppi on pitkä ja alussa niin loiva, että talvirajoituksien
aikaa ei ole mitään ongelma mennä sinne hidastamaan.

> Kun perskärpänen lähestyi vaan entistä lähemmäs, niin otin käyttöön
> jarrupolkimen - paljon aiemmin kuin mitä ilman perskärpästä olisin
> jarruttanut. Kovaa en tietenkään uskaltanut jarruttaa, mutta lähinnä sen
> verran että jarruvalo juuri syttyi ja annoin sen loimottaa hyvän tovin.
> Nopeus vajosi rampin ylämäessä ehkä neljäänkymppiin ja siinä sitten
> madeltiin tappituntumalla vt 25 risteykseen asti.

Jarrjuvalojen sytyttäminen vaikka hidastaa moottorijarrutuksella on ihan
hyvä asia.
Mikä tarve siinä oli madella tarpeettoman hitaasti sinne risteykseen?
Kai päästit sen mersun heti ohitsesi jos se kääntyi perääsi?

> Johan Enska Itkonenkin neuvoi vähentämään omaa nopeutta aina silloin kun
> perskärpänen ilmautuu vaivaksi, niin tarve äkkijarrutukselle vähenee
> ajonopeuden alentuessa, jolloin takapuskurikin säilyy todennäköisemmin
> ehjänä.

Taisi myös suositella tien antamista näille kiireisemmille. Enskan
aikoihin taisi olla hieman pienemmät liikennemäärät.

++MStr

[Asko]

On 2.1.2017 6:47, MStr wrote:
> Vilkku laitetaan päälle hyvissä ajoin ennen rampille siirtymistä. Ja
> ainakin minulle opetettiin autokoulussa, että nopeutta hidastetaan vasta
> siinä rampilla jos vain mahdollista, jotta moottoriteitä jatkavien matka
> ei tarpeettomasti häiriinny.
> Tuokin ramppi on pitkä ja alussa niin loiva, että talvirajoituksien
> aikaa ei ole mitään ongelma mennä sinne hidastamaan.

Joo, tuo on erittäin hyvä perusperiaate. Kyllä mä joskus kuitenkin
tiputan cruisen pois jo varsinaisen moottoritien puolella, varsinkin jos
takana on tyhjää ja edessä jyrkkä kaarre. Nyt en tarkkaan muista, missä
kohdin mä cruisen tiputin pois tällä kertaa. Sen tiedän, että vilkku
ehti vilahtaa ehkä 4 - 6 kertaa ennen ensimmäistäkään ohjausliikettä,
mikä on mielestäni ihan "hyvissä ajoin" tuollaisessa tilanteessa jossa
kenenkään ei minua tarvi erikseen varoa tai suunnitella omaa ajamistaan
sen mukaan, että poistunko rampille vai jatkanko suoraan. Monihan
poistuu motarilta kokonaan ilman vilkkua, eikä niissäkään tilanteissa
yleensä ole mitään vaaraa ollut.

> Jarrjuvalojen sytyttäminen vaikka hidastaa moottorijarrutuksella on ihan
> hyvä asia.

Toisaalta, hidastaminen pitäisi myös olla melko helposti ennakoitavissa
ilman jarruvaloakin, kun puhutaan moottoritien poistumisrampista. Vaikka
kyllähän noilla poistumisrampeillakin sellaisiakin näkee, jotka
kiihdyttävät ihan vaan siitä ilosta, että pääsevät minut ohittamaan
oikealta (silloin kun itse jatkan motaria suoraan).

> Mikä tarve siinä oli madella tarpeettoman hitaasti sinne risteykseen?

Perskärpäsen kiusaaminen. Kuten sanoin, en ole ylpeä enkä koe
sankariteoksi. Mutta päätinpä kuitenkin jakaa tämän opiksi muille
perskärpäsille, että joku edellä ajava saattaa tälläkin tavalla
reagoida, eli hidastaa entisestään ja näin tukkia perskärpäsen tien
entistä pahemmin.

> Kai päästit sen mersun heti ohitsesi jos se kääntyi perääsi?

Siinä teollisuusalueella on 60 km/h alue ja keskikorokkeellisia
suojateitä, joten en päästänyt. Kun cruisen asetuskin oli 64 km/h, niin
en kokenut mitään tarvetta väistää bussipysäkille tai pientareelle. Olin
toki "hitaammin kulkeva" mutta en mielestäni "hitaasti kulkeva". Kun
teollisuusalueen jälkeen alkoi 80 km/h rajoitus ja peltoaukea, niin aika
terhakkaasti se perskärpäseni singahti ohi ja taisi vetää imussaan
toisenkin lajitoverinsa.

Veikkaanpa, että perskärpästen enemmistö kuvittelee edellä ajavan
"puusilmäksi" kun tämä ei ymmärrä antaa tietä. Siitä sitten provosoivat
itsensä ajamaan naurettavan olemattomalla turvavälillä kunnes edellä
ajava heidät huomioi. Tosiasia lienee kuitenkin, että enemmistö edellä
ajavista kyllä huomaa takaa lähestyvän perskärpäsen jo hyvissä ajoin,
mutta ei vaivaudu heitä mitenkään erityisesti huomioimaan, kun siihen ei
ole mitään velvollisuutta. Kukin ohittakoon silloin kun ohituspaikka on
tarjolla ja muun ajan ajelkoon riittävällä (3 sek) turvavälillä, kiitos!

PS. Ja kyllä mä sillä samalla ajomatkalla sitten vt25:lla Mäntsälästä
Lohjalle annoin ohitusmerkin ainakin neljä kertaa takaa tuleville. Oli
pimeää, joten takaa tulevat eivät niin hyvin nähneet ohituspaikkoja,
mutta kun ohitusmerkillä kerroin olevani pelin hengessä mukana, niin
vanha laiska pakukin uskalsi lähteä ohittamaan alle kilometrin suoralla.
Tällä matkalla (80 km/h perinteinen pimeä maantie) cruisen asetus oli 78
km/, joka tarkoittaa todellisena nopeutena noin 73 km/h. En kokenut
tarpeelliseksi ajaa yhtään lujempaa pimeässä, hirvivaara-alueella ja
vastaantulevaa liikennettä kohdatessani. Mielummin itseasiassa ajaisin
vastaantulijoiden kohdalla vieläkin hitaammin ja tyhjällä tiellä hieman
kovempaa, mutta kun en jaksanut nopeuttani koko ajan pumpata ja valvoa,
niin tuo 78 km/h on mielestäni sellainen sopiva kompromissi, jolla vielä
uskaltaa riskeerata vastaantulijoiden kohdallakin. Tällä
marssinopeudella pääsen melko usein antamaan ohitusmerkkiä isoille
rekoillekin, jotka haluavat ohitseni mutkaisella ja mäkisellä vt 25:lla.

-Asko

[MStr]

On 2.1.2017 19:24, Asko wrote:

> Monihan poistuu motarilta kokonaan ilman vilkkua, eikä niissäkään
> tilanteissa yleensä ole mitään vaaraa ollut.

Mistä tiedät?

>> Jarrjuvalojen sytyttäminen vaikka hidastaa moottorijarrutuksella on
>> ihan hyvä asia.
>
> Toisaalta, hidastaminen pitäisi myös olla melko helposti
> ennakoitavissa ilman jarruvaloakin, kun puhutaan moottoritien
> poistumisrampista.

Jotkut uudet autot polttavat jarruvaloja samalla kun lataavat akkujaan...

>> Kai päästit sen mersun heti ohitsesi jos se kääntyi perääsi?
>
> Siinä teollisuusalueella on 60 km/h alue ja keskikorokkeellisia
> suojateitä, joten en päästänyt.

Käy uudelleen katsomassa missä kohtaa on ensimmäinen suojatie.
Minusta se saattaisi olla Myllylammella, mutta voin olla väärässä.

> Kun teollisuusalueen jälkeen alkoi 80 km/h
> rajoitus ja peltoaukea, niin aika terhakkaasti se perskärpäseni
> singahti ohi ja taisi vetää imussaan toisenkin lajitoverinsa.

En yhtään ihmettele. Tuskin olisin minäkään jäänyt tarkkailemaan jos
vaikka matelet seuraavassakin mutkassa.


++MStr

[Asko]

On 3.1.2017 18:46, MStr wrote:
> Mistä tiedät?

Olen useita kertoja vuodessa ollut tilanteessa, että edellä ajava
poistuu motarilta ilman vilkkua. Minä tulen 200 m päässä takana samaa
marssivauhtia ja muita ei ole näköpiirissä. Näin ollen pysyn kannassani,
että vaaraa ei ollut, vaikka vilkku unohtuikin.

> Käy uudelleen katsomassa missä kohtaa on ensimmäinen suojatie.
> Minusta se saattaisi olla Myllylammella, mutta voin olla väärässä.

Ok, saatoin olla väärässä. Google street view kuvissa näkyy keskikoroke,
mutta ei suojatietä. Toisaalta, eipä kuvissa näy Yandexia, Tokmannia ja
mitä niitä uusia taloja siellä onkaan, joten ei ihme vaikka siellä
nykyään jo olisi suojatiekin. Mutta jokatapauksessa, kyllä se
keskikorokekin vähän haittaa ohittamista - josta nyt oli puhe.

-Asko

[Asko]

On 3.1.2017 3:31, Tuska Pankki wrote:
> Kerrotko esimerkkejä niistä rampeista, joilla ei normaalilla
> kelillä pärjää hidastelematta jo motarilla? Usea ramppi nousee
> vieläpä ylämäkeen joten edes jarrua ei tarvita kovin paljon
> käyttää ja ainakin itse pidän tällaista ramppia vaarallisena, jos
> asiaa ei ole erikseen merkitty.

Siis meinaatko, että ylämäkeen nouseva ramppi on vaarallinen? Sinulleko
se tulee yllätyksenä, että tuollaisella poistumisrampilla autot yleensä
hidastavat ennemmin tai myöhemmin? Pitäisikö siinä olla varoituskilpi
ylämäestä ja kaltevuusprosentti?

Kerro ensin maakunta, josta haluat niitä yksittäisiä ramppeja
lueteltavan. Itse tunnen lähinnä Uudenmaan alueen ja muistaakseni sinä
olet kehunut ajelevasi jossain ruuhkasuomen ulkopuolella. Mutta
yleisellä tasolla puhuen - jos mä pari sekuntia ennen rampille
siirtymistä pudotan cruisen pois, niin nopeuteni ei ehdi vajota kuin
ehkä 5 - 10 km/h. Jos (ja vain jos) takana tulevalla on kohtuullinen
turvaväli, niin hänen ei tarvi cruiseensa koskea ollenkaan, vaan hän saa
ihan rauhassa jatkaa moottoritien oikeaa kaistaa kyseisen rampin ohi.


> Ja väitätkö, ettet mateluvauhdilla olisi koskaan
> joutunut tilanteeseen jossa milloin perskärpästä kiusataksesi ja
> milloin muusta syystä ole vaihtamassa poikkeavalle kaistalle esim
> puolessa välissä kaistaa ja joku onkin ehtinyt rinnalle?

En näe mitään syytä miksi mä siirtyisin poistumisrampille vasta puolessa
välissä ramppia. Viimeisen ohitukseni lopetan ihan viimeistään 500 m
ennen ramppia, usein jo 1,5 km ennen ramppia, joten ikinä ei ole tarve
singahtaa suoraan vasemmalta kaistalta poistumisrampille. Kun nyt siis
olen oikealla kaistalla jo valmiiksi, niin laitan vilkun päälle ehkä 100
- 200 m ennen katkoviivan alkua ja siirryn katkoviivan päälle heti kun
se alkaa (ellei rampin alku ole 10 cm lumihangen alla). Erittäin harvoin
kukaan lähtee ennen mua siirtymään oikealle ja pyrkii pientareen kautta
ohi, mutta kyllä tuollaisiakin sankareita ehkä kerran vuoteen sattuu
rinnalle.

Hankalampia ramppeja ovat ne, jotka eivät ole perinteisiä ramppeja, vaan
saattavat olla esim. bussikaistoja, jotka tietyssä kohdin muuttuvat
poistumisrampiksi. Tämmöisissä rampeissa ihmisillä on tapana tulkita
"bussikaista päättyy" melko luovasti. Myönnän itsekin, että jos
bussikaista päättyy 100 m ennen erkanemisramppia, niin kyllä mä sinne
bussikaistalle vähän aikaisemmin siirryn, jos siellä sattuu olemaan
sopiva rako.


> No, se on kyllä huomattu, miten harrastat tällaista kiusantekoa
> aina kun mitenkään siihen kykenet. Mutta opiksi? Vihjaat siis
> tätä ryhmää lukevien olevan näitä perskärpäsiä?

Olen minäkin monesti Googlettanut omaa nimeäni. Miksei perskärpänenkin
voisi Googlettaa hakusanalla 'perskärpänen'? Kun mainitsemme tuon sanan
tässä ketjussa riittävän monta kertaa ja eri taivutusmuodoissa, niin
pääsemme Googlen tuloksissa kärkeen vielä 20 vuodenkin päästä. :)


> Asiasta voidaan varmasti olla montaa mieltä mutta itse en
> todellakaan koe vakkaria soveliaaksi tuollaisiin olosuhteisiin ja
> sen käytöllä lähinnä lisää turhaan riskejä. Tai sitten peukalo
> saa liikkua todellakin koko ajan napilta toiselle. Näin ainakin
> itsellä kaasupolkimen osalta kun on pyrittävä arvaamaan kevyen
> liikenteen mitä erikoisemmat tempaukset ja monta muuta asiaa.

Vaikuttaa siltä, ettet taida tuntea tieosuutta vt 25 Mäntsälästä
Hyvinkään suuntaan, noin kilometrin matkalta vt 4 länsipuolella? Ei
siinä ihan hirveästi niitä kevyen liikenteen tempauksia näkynyt
sunnuntai-iltana pimeän jo laskeuduttua. Niitä keskikorokkeellisia
suojateitäkään ei ole kuin 1 tai 2 kpl ja niistä pääsee ajamaan niin
suoralla ajolinjalla läpi, että mielestäni cruisen asetus 64 km/h on
ihan turvallinen.


> Muutoinkin nuo 60 alueet ovat ehkä se vaarallisin(ainakin omasta
> mielestäni). Nopeus on sellainen, ettei ainakaan liukkaalla auto
> enää pysähdy hetkessä ja vastaavasti jalankulkijoilla ei monesti
> tunnu olevan mitään ymmärrystä vaan käyttäydytään kuin jossakin
> 30 / 40 alueella.

Monille autoilijoille tulee tosiaan yllätyksenä, että 60 alueellakin
pitää varoa suojateitä ja pysäkiltä lähteviä linja-autoja. Yleensä nuo
laitakaupungilla olevat suojatiet ovat sellaisia, että jalankulkija osuu
kohdalle ehkä kerran vuodessa ja hänkin kunnioittaa autojen ohimarssia
lähestulkoon ojan pohjalla, jolloin autoilijat jo unohtavatkin koko
suojatiesäännön siinä tienkohdassa. Mutta kyllä minä ainakin
jalankulkijana pidän oikeuksistani kiinni ja lähestyn ajorataa
päättäväisin askelin - ainakin kesäpäivinä, mutta harkiten myös
talvi-iltoina. Jos jalankulkijalla on näköyhteys autoilijaan esim. 10
sek ennen suojatietä, niin mielestäni jalankulkijalla on täysi oikeus
olettaa, että autoilija saa kinnerinsä pysähtymään. Jos autoilija ei tee
elettäkään hidastaakseen, niin miksi jalankulkijan pitäisi tehdä? Toki
jalankulkijan itsesuojeluvaisto käskee pysähtymään metri ennen ajorataa,
mutta siihen asti voi ihan hyvin säikytellä ja kouluttaa autoilijoita.
Linja-autoilijoita en kouluta kun siellä istuu syyttömiä ja vyöttömiä
matkustajia kyydissä, mutta jakeluautojen kuskejakin on tullut
koulutettua ja kuunneltua, että koliseeko kaatuva kuorma tavaratilassa,
vai onko se sidottu asianmukaisesti. ;) Hyvä apuväline tähän
kouluttamiseen on fillari, jota työnnän satulasta yhdellä kädellä
ajoradalle. Itse voin vielä seistä turvallisesti kanttikiven päällä, kun
fillari on jo metrin verran ajokaistalla.

Jossain landella jalankulkija voi ne kolme autoa odotellakin, mutta
pk-seudun ruuhkissa jalankulkija saa aika pitkät tovit odotella päivän
mittaan, jos jokaisen suojatien kohdalla jää odottamaan autojen loppumista.


> Ajoin itse aikanani vakkarilla varustetulla autolla jossa ei ollut
> edes asbeja muusta puhumattakaan. Sen kanssa oppi monta asiaa,
> esimerkiksi vesisateen ja urien osalta. Ehkä muilla tilanne on
> eri mutta ainakin itse koin "perstuntuman" paremmaksi ilman
> vakkaria ja vesiliirron iskiessa reagoinnin huomattavasti
> nopeammaksi.

Eihän vakkarilla pidäkään ajaa "äärirajoilla", kuten ei mielestäni
muutenkaan tieliikenteessä pidä ikinä tehdä. Jos vettä on moottoritien
urissa yli 5 cm, niin sitten laitetaan vakkariin vaikka 30, 40 tai 50
km/h asetusarvo ja keskitytään ohjaamiseen ja vauhtisankareiden
vahtaamiseen vasemman sivupeilin kautta.


> Ja valmiiksi totean "sen saa napista pois" on turha selitys. Jos
> oikeasti on kiire ja koppi täynnä käsiä, ei jotain nappia
> olekkaan enää niin helppo ja nopea etsiä. Ja kun paikka ja
> toteutustapa vaihtelee autojen välillä, on turvallisempaa luottaa
> polkimiin.

Samaa mieltä. Nytkin kun mulla on hiljattain muuttunut käsijarru ja
virta-avain tuollaisiksi muovisiksi sähköpainikkeiksi, niin niiden
käyttö tuntuu jotenkin epävarmalta, eikä tule ollenkaan yhtä hyvin
selkäytimestä kuin käsijarrukahvan _vetäminen_ ja avaimen _kääntäminen_.
Kun kaikkia hallintalaitteita vaan _hipelöidään_, niin eihän niitä enää
erota toisistaan. :)


> Mutta kyllä tuossakin aikaansaat itse cruisesi kanssa
> aivan turhaan ongelmia vain sillä, ettet pysty näkemään kuin oman
> napasi. Onko todella liian vaikea pudottaa hieman nopeutta /
> siirtyä mahdollisuuksien mukaan lähemmäs reunaa ja mahdollistaa
> paremmin / turvallisemmin se ohitus?

Luetko edes viestiäni loppuun, ennenkuin jo vastaat siihen? Alempana
kyllä kirjoitin, että annoin sunnuntainakin useita kertoja
ohitusmerkkejä nopeammilleni. Jos haluat ihan rautalangasta väännettynä,
niin ohitusmerkki käsittää minun ajatusmaailmassani nämä asiat:
1. ohjausliike piennarviivan päälle tai hieman pientareen puolelle.
2. vilkku oikealle 2 - 4 kertaa.
3. cruise pois ja annetaan nopeuden vajota 5 - 10 km/h.

Yllämainittujen järjestys ei ole niin kiveenhakattu, kun tapahtuvat
kuitenkin melkolailla 1 - 2 sek sisään nuo kaikki kolme asiaa. Joskus
riittää ihan pelkkä ohjausliike ja paremman näkyvyyden tarjoaminen, niin
ei tarvi omaa nopeutta pudottaa tai vilkkua näyttää.


> Mistä muuten tietää takaa lähestyvän hyvissä ajoin perskärpäseksi?

Neljä pyöreää valorengasta (BMW:n päiväajovalot) ovat melko varma merkki
minua saavuttavasta pahimman laadun perskärpäsestä. Erityisesti, jos
aurinko on jo laskenut, mutta BMW:ssä edelleen parkit tai päivävalot,
niin sieltä on joku tosiretee rattimies tulossa.


> Ja onko jokainen sinua ohitusaikeissa lähestyvä saanut saman
> tuomion? Miten ohitus pitäisi suorittaa jos ei saa
> lähestyä?

Ohituspaikkaa on parempi kytätä kohtuullisen turvavälin päästä. Silloin
ohittajalla on ensinnäkin parempi näkyvyys eteensä, toiseksi tilaa
kerätä ohitusnopeutta ja kolmanneksi aikaa keskeyttää ohitus jos tarve
vaatii. Vain amatöörit liimautuvat aivan takapuskuriin kyttäämään
ohituspaikkaa.


> Ehkäpä ajatusmalli on erilainen mutta itse merkin antaessani
> varaudun hidastamaan ja osin hidastankin kunhan ohittaja on
> päässyt vasemmalle kaistalle. Pakkohan ei ole mutta jos näytän
> merkkiä, koen kyllä olevani jonkinasteisessa vastuussa siitä
> ohituksesta ja pyrin luonnollisesti tekemään siitä normaalia
> ohitusta helpompaa.

Ihan sama ajatusmalli täälläkin. Varsinkin jos kyseessä on iso rekka ja
ylämäki jo alkamassa, niin pudotan omaa nopeuttani ihan reilusti (esim.
80 -> 50) jotta rekka pääsee ohitseni nopeammin. Ei huvita joutua kolme
rinnakkain tilanteeseen, jossa keskimmäisenä osapuolena on reilusti
minua painavampi auto.


> "tuolle ei tule
> yllätyksenä että lähtee iso auto ohi" on se ratkaiseva.

Varsinkin vesi- tai lumipöllyssä tämä on olennainen asia. On erittäin
hyvä, että iso auto ei lähde kymmeniä sekunteja kestävään ohitukseen,
jos ohitettavana on vanha sokea mummo. Ammattitaitoinen ison auton
kuljettaja ymmärtää erilaisten sunnuntaiautoilijoiden rajoitteet ja oman
autonsa nostattaman pöllyn määrän. Mutta kun edellä ajava ihan erikseen
näyttää ohitusmerkkiä ja siten kutsuu peliin mukaan, niin ison auton
kuljettaja voi paremmalla omallatunnolla pöllyttää keskiviivalla olevan
lumikinoksen ilmoille. Jos siellä ison auton takapuskurissa roikkuu joku
perskärpänen joka tämän seurauksena sokaistuu, niin omapahan on
murheensa kun roikkuu niin lähellä ison auton takapuskuria. Mä vaan
toivon, ettei se perskärpänen kiihdytä oikean kaistan "vapautuessa" 80
-> 90, kun mä itse köröttelen siellä edellä hetken aikaa sen 50, josta
yllä kerroin.


> Paljonko tämä sivullisten vaarantaminen säästää ajallisesti
> verrattuna vaikkapa siihen, että ajaisit 5 km/h hitaammin koko
> ajan ja samalla myös helpottaisit hieman normaalia nopeutta
> haluavien ohituksiakin?

73 km/h nopeudesta 5 km/h on alle 10 %. Tunnin ajomatkasta siis alle 6
min. Mutta paljonko mä keräisin jonoa taakseni tunnin aikana, jos
pudotan nopeuteni 73 -> 68 ? Tätä tulee pohdittua varsinkin
syyspimeillä, kun maanteillä on vielä satasen rajoitukset. Jos suinkin
uskallan, niin pyrin pitämään nopeutena yli 90 km/h, etten ole rekkojen
jaloissa, mutta säkkipimeässä ja vastaantulevan liikenteen kohdalla en
kyllä noin kovaa uskalla ajaa.


> Kyllä ne haluavat varmasti tuollaista nopeutta matelevan ohi millä
> tahansa tiellä.

Helppoahan se on rekalla jyrätä päivin öin samaa 89 km/h marssivauhtia,
kun ei isotkaan hirvet paljoa satu. Minua ne sattuvat enemmän, jonka
vuoksi sovitan ajonopeuteni näkyvyysolosuhteiden mukaiseksi.

-Asko

[MStr]

On 3.1.2017 21:09, Asko wrote:
> On 3.1.2017 18:46, MStr wrote:
>> Mistä tiedät?
>
> Olen useita kertoja vuodessa ollut tilanteessa, että edellä ajava
> poistuu motarilta ilman vilkkua. Minä tulen 200 m päässä takana samaa
> marssivauhtia ja muita ei ole näköpiirissä. Näin ollen pysyn kannassani,
> että vaaraa ei ollut, vaikka vilkku unohtuikin.

Sinun kohdalle ei siis ole sattunut tilannetta. Joten yleensä ei ole
ollut,.. "...eikä niissäkään tilanteissa yleensä ole mitään vaaraa ollut. "

Motarilta poistuvaan jonomuodostelmaan kiilaava saattaisi mahdollisesti
aiheuttaa vaaraakin, mutta nämä eivät sitten varmaan ole yleisiä tilanteita.

>> Käy uudelleen katsomassa missä kohtaa on ensimmäinen suojatie.
>> Minusta se saattaisi olla Myllylammella, mutta voin olla väärässä.
>
> Ok, saatoin olla väärässä. Google street view kuvissa näkyy keskikoroke,
> mutta ei suojatietä. Toisaalta, eipä kuvissa näy Yandexia, Tokmannia ja
> mitä niitä uusia taloja siellä onkaan, joten ei ihme vaikka siellä
> nykyään jo olisi suojatiekin. Mutta jokatapauksessa, kyllä se
> keskikorokekin vähän haittaa ohittamista - josta nyt oli puhe.

Juuri siksi koska siinä on sulkuviivaa ja koroketta kysyin, päästitkö
heti ohitsesi. Ilman ohitettavan aktiivisuutta siinä ei taida päästä
ohitse 60 alueella. Suojateiden kohdalla sitä ei ehkä kannata tehdä jos
siellä on kevyttä liikennettä. Mutta tuolla ei ole suojateitä.


Myllylammella suojatie onkin sitten todella vaarallinen.

++MStr

[Lume Laipio]

"Tuska Pankki" wrote


>Mutta koska (en ole tarkistanut) asiaan ei luultavasti ole mitään
> muutosta tullut, katsotaan ramppi eri tieksi ja rajoitus on
> silloin 80km/h. Eli silloin hidastus pitäisi tapahtua jo ennalta.
> Toisaalta mitään selvää määrettä ei ole näkynyt, milloin ollaan
> vielä motarilla ja milloin ei. Tietääkö joku, onko aiheesta
> jaettu sakkoja ja varsinkin, onko niitä kiistetty ja käsitelty
> oikeusasteissa?


Liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Mikko Karhunen
toteaa Etelä-Suomen Sanomien kirjoituksessa:
"Karhunen myöntää moottoriteiden ramppien rajoitusten
olevan liian epäselviä. Asiaan aiotaan puuttua,
kun tieliikennelakia uusitaan."

Lähde:
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/10/28/aja-moottoritien-rampilla-nain-tai-menetat-korttisi

(Hänelläkään ilmeisesti ei ole tiedossa Oikeuslaitoksen
lopullista/virallista kantaa asiaan. Tuskinpa poliisikaan
on asiaa -tilanteen ollessa epäselvä- alkanut tulkita.)

[Asko]

On 4.1.2017 6:24, MStr wrote:
> Myllylammella suojatie onkin sitten todella vaarallinen.

Näkyvyyshän siinä on ihan hyvä, mutta kieltämättä autot lähestyvät tuota
paikkaa luvattoman suurilla nopeuksilla.

Lohjalta tullessa on pitkän matkaa 60 km/h rajoitus, mutta niin jyrkkä
alamäki että myönnän itsekin lähestyväni suojatietä jopa 65 - 70 km/h
nopeuksilla, mutta kyllä se nopeus taitaa ehtiä ennen suojatien
etureunaa asettua takaisin kuuteenkymppiin.

Vihdistä tullessa on loivempi alamäki, mutta siinä vaihtuu rajoitus 80
-> 60. Täytyy melkeinpä tietää paikallistuntemuksen perusteella tuo
rajoituksen vaihtuminen, että ehtii moottorijarrutuksella hidastamaan
ajoissa, mutta kyllä sekin onnistuu kun riittävän ajoissa nostaa jalan
kaasulta (tai painaa cruisesta cancel).

-Asko

[Asko]

On 4.1.2017 1:53, Tuska Pankki wrote:
> Mutta aivan mikä tahansa ramppi. En nopealla miettimisellä muista
> sellaista, jossa rajoitus olisi alennettu ennen ramppia ja
> jyrkästä rampista varoittavia merkkejä sain mieleeni yhden mutta
> se pitää tarkistaa ensin.

Ainakin saavuttaessa kt 51 Kirkkonummelta ja pyrittäessä Kehä
kakkoselle, on erkanemiskaistalla 60 km/h nopeusrajoitus, kun
varsinaisella moottoritiellä on 80 km/h rajoitus. Tämä järjestely on
vierekkäisillä kaistoilla ehkä 100-200 m matkan, jonka jälkeen alkava
ramppi kääntyy jyrkästi oikealle 180 astetta. En jaksa muistaa onko
siinä varoitusmerkki oikealle kääntyvästä mutkasta.

Myös Hämeenlinnanväylällä on Hakamäentien ja Kehä kolmosen välillä
useita jyrkkiä ramppeja kumpaan tahansa suuntaan ajettaessa. Se tosin ei
olekaan virallisesti moottoritietä, mutta motarin tapainen 80 km/h tie.

Mitä nuo vanhimmat motarit nyt ovatkaan, vissiin vt 1 ja vt 4, niin
eiköhän niiltä löydy jokunen kohtuullisen tiukkakin ramppi?


> Toistan kysymyksen: Tarkoitatko rampilla koko kokonaisuutta siitä
> kohdasta, jossa erkaneva kaista alkaa vai siitä, kun erotaan
> motarista? Ilmeisesti näin.
> Itsellä hidastuskaista kunnes erkanee ja silloin ramppi. Ja sama
> motarille liittyessä, eli ramppi ja kiihdytyskaista.

Joo, puhuin yhdestä kokonaisuudesta. Tosiaan on selvempi, jos
erittelemme erkanemiskaistan ja varsinaisen rampin toisistaan.

> Mutta koska (en ole tarkistanut) asiaan ei luultavasti ole mitään
> muutosta tullut, katsotaan ramppi eri tieksi ja rajoitus on
> silloin 80km/h. Eli silloin hidastus pitäisi tapahtua jo ennalta.
> Toisaalta mitään selvää määrettä ei ole näkynyt, milloin ollaan
> vielä motarilla ja milloin ei. Tietääkö joku, onko aiheesta
> jaettu sakkoja ja varsinkin, onko niitä kiistetty ja käsitelty
> oikeusasteissa?

En usko sakkoja jaetun, mutta periaatteessa juuri noin. Varsinkin 120
km/h rajoituksilla tekee tiukkaa, että saat erkanemiskaistalla nopeuden
laskemaan moottorijarrutuksella 120 - > 80 ennen varsinaisen
poistumisrampin alkamista. Siksi voit mielestäni ihan hyvällä omalla
tunnolla aloittaa moottorijarrutuksen jo siellä motarin puolella.


> Linja-auto on erittäin hankala välillä.

Mitä hankalaa siinä on? Usein linja-autoa lähestyessä näkee ihan hyvin,
että millainen jono matkustajia on linjuriin pyrkimässä. Jos viimeinen
matkustaja on jo nousemassa kyytiin, kannattaa varautua linjurin
liikkeellelähtöön. Hidastaa oman nopeutensa vaikka kolmeenkymppiin
tuollaisella hetkellä. Jos linjuri laittaa vilkun ajoissa päälle, ei
siitä kolmesta kympistä ole enää hankalakaan temppu antaa tietä
pysäkiltä lähtevälle linjurille. Jos linjuri laittaa vilkun päälle kun
olen jo rinnalla ja alkaa heti työntää keulaansa kaistalleni, runttaan
torven pohjaan hyväksi toviksi ja säilytän marssinopeuteni.

Kyllä mä 80 alueellakin pudotan nopeuteni kuuteenkymppiin ja teen raon
edessäni olevaan liikennevirtaan, jos vaikuttaa siltä, että linjuri on
kohta matkustajat lastannut/purkanut. Jos linjuri laittaa ajoissa vilkun
päälle, vilautan kaukovaloa pari kertaa merkiksi "tervetuloa eteeni" ja
annan jarruvalon loistaa taaksepäin, vaikka varsinaista jarruttamista ei
enää tarvisikaan.

Sama koskee isoja rekkoja, jotka pyrkivät kolmion takaa kääntymään
vasemmalle - aamuruuhkaiselle kt 51:lle Inkoon ja Kirkkonummen välillä.


> Ja jälleen samasta syystä tällaisia suojateitä ei saisi olla
> nykymuodossa. Olemassa on kuitenkin varsin hyvin näkyviä (ovatko
> sitten kokeiluversioita vai liian kalliita) ledivalaistuja
> suojatien merkintään tarkoitettuja pylväitä tms jotka parantavat
> havaittavuutta pimeällä huomattavasti.

Hyvätkin Suomalaiset suojatiemerkinnät ovat kyllä todella surkeita, kun
niitä vertailee netissä näkyviin valokuviin ulkomaisista suojateistä.
Meillä on tietysti se haaste, ettei voida vilkkuvaloja ja heijastimia
asentaa tien pintaan, kun niitä teitä pitäisi voida auratakin. Mutta
kyllä vähän parempiin merkintöihin pitäisi kuitenkin pyrkiä, kuin esim.
Hki Aleksanterinkadulla:

http://koti.kapsi.fi/~askoik/temp/suojatie.jpg


> Säikyttely on todella hyvä toimintatapa liikenteessä, todella. Ja
> olet jälleen ilmeisen ylpeä täysin idioottimaisesta
> toiminnastasi?

Kun sydän hyppää kurkkuun, niin varmasti muistaa ensi kerralla olla
tarkempi samassa tai samanlaisessa tienkohdassa. Renkaita ulvottavalla
nelipyöräluisulla (60 -> 0 km/h ilman ABS) minäkin olen aikanaan sen
opetellut, että erittäin vilkkaalla Helsingin Mannerheimintiellä voi
olla valo-ohjattujen risteysten välissä myös valo-ohjaamattomia suojateitä.


Olet varmasti ylpeä siitäkin, jos saat vaikkapa
> juuri sen jakeluauton mahdollisesti todella kalliin kuorman
> kappaleiksi tai aikaansaat muutaman paniikkijarrutuksen ja
> muutaman kolarin?

Jos on kallis lasti, pitää ajaa sen mukaisella varovaisuudella, vaikka
sitten selkeää alinopeutta tai pidempi kiertolenkki rauhallisempia teitä
pitkin. Jos joutuu ketjukolariin, oppii uskomaan, että ihmisen
reaktioaika on ihan oikeasti rajallinen ja että neljännellä tai
viidennellä sijalla jonossa ei enää ole paljonkaan aikaa tehdä
päätöksiä, jos turvaväli oli jostain syystä unohtunut.


> Mitäpä muuten luulet tapahtuvan jos olet itse kanttarin päällä ja
> 60 mittarissa liikkuva auto osuu siihen fillariisi? Täysin
> riskitöntä?

Kun pidän oikealla kädellä satulasta, fillari lentää minusta pois päin.
Jos pitäisin vasemmalla kädellä, fillari lentäisi päälleni.


> Ja toistan sen joskus aikaisemmin (muistaakseni) mainitsemani että
> liikun autolla, kävellen ja pyörällä. Katselen siis kaikista
> kolmesta suunnasta liikennettä ja oikeastaan millä tahansa
> liikkuessa kaksi muuta ottaa tavalla tai toisella negatiivisessa
> mielessä silmään.

Tuo on kyllä totta, että ne kaksi muuta liikkumistapaa tuntuvat aina
käyttäytyvän väärin. Mutta pahimpia öykkäreitä ovat mielestäni
pyöräilijät. Vaikka itse liikkuisin fillarilla, niin siltikin muut
fillaristit ottavat aivoon, jos ajavat tien vasenta reunaa, ohittavat
oikealta, unohtavat suuntamerkin, tms. Risteysajo se vasta vaikeaa
onkin, kun harva fillaristi on tottunut siihen että sieltä oikealta voi
oikeasti joskus joku tullakin.


> Jos motarilla on urissa todellakin 5+ senttiä vettä, on
> tienpidossa todella pahasti vikaa. Kerrot varmasti, missä
> tällaisia uria on? Ehkä säästöjen myötä muutosta on tullut mutta
> toimenpideraja oli 100 km/h pääteillä mielestäni vielä ainakin
> muutama vuosi sitten 13 mm ja muuallakin luokkaa 20 mm. Eli missä
> tällaisia uria on?

Väittäisin miltä tahansa moottoritieltä löytyvän yli 13 mm syviä uria.
Mielenkiinnolla odotan lähdeviitettäsi, josko siinä kerrottaisiin että
miten tuo 13 mm mitataan? Minä mittaisin sen niin, että suljen tien
autoilta, odotan rankkasadetta taivaalta ja mittaan vesilammikoiden
syvyyden. Tieinsinööri ei välttämättä ota vertailuarvoksi asfaltin
korkeinta kohtaa (ns. vesialtaan reuna), vaan jonkin toisen kohdan?


> Mitä mainitsemiisi nopeuksiin tulee, saako opelissa todella
> käytettyä tuollaisia? Itse en ole ajanut yhdelläkään, jossa
> vakkarin saisi päälle 30 nopeudessa ja tuo 50 on suuruusluokkaa
> minimi, mitä muistelen eri autoja.

Kyllä mä olen ainakin 32 km/h asetusarvoa käyttänyt cruisessa. Alle 30
km/h en ole kokeillut.


> Suomeksi pidätät oikeuden nimetä
> osan perskärpäsiksi, "opettaa" niitä, ottaa riskin takaluukkuun
> ajamisesta jne sen sijaan että toimisit kuten alla esität ja
> saisit jatkaa matkaasi rauhassa.

Juuri näin. Jos joku lähestyy minua 30 km/h nopeuserolla ja 20 km/h
ylinopeudella, ei tee elettäkään turvavälin rakentamiseksi, vaan
jarruttaa terävästi vasta takaluukkuni kohdalla ja jää roikkumaan alle
10 m päähän, kiehahtaa mulla sappi eikä silloin huvita paljon tuollaista
kaveria jeesata.

Sen sijaan jos joku lähestyy minua 10 km/h nopeuserolla
(rajoitusnopeutta), jättäytyy kohtuullisen turvavälin päähän ja käy
välillä keskiviivan tuntumassa kurkkailemassa ohitusmahdollisuuksia,
niin ihan mielelläni väistän pientareelle ja päästän ohi.


> Opelissako ei muuten ole pakotettuna x vilautusta aina kun
> viikseen koskee?Toiminta josta en itse pidä koska jo tuo
> mainitsemasi 4 on mielestäni jo aika paljon. Osa ei vilkuta
> yhtään enempää pientareelle pysähtyessä tai kääntyessäänkään
> joten sekaantumisen mahdollisuus on olemassa ja onhan takaa
> tulevalle mahdollinen kääntyminen merkki siitä, ettei ohi
> tarvitse lähteä.


Kyllä se hipaisuvilkku taitaa 3 krt vilahtaa. En vaan tykkää sitä
käyttää, kun se on ihan liian vähän useimpiin vilkun käytön tarpeisiin.

Mutta, NYT RUKSI SEINÄÄN. Nimimerkki "Tuska Pankki" sai elämänsä
ensimmäisen asian perustelua Askolle niin hyvin, että tästä lähtien
lupaan ryhtyä käyttämään tuota hipaisuvilkkua ohitusmerkkien antamiseen.
Eipähän tarvi enää arpoa, vilahtaako 2, 3 vai 4 kertaa. Kuten olen
todennut, nyyssikeskustelut voivat parhaimmillaan pistää ajattelemaan ja
miettimään omia tottumuksiaan entistä fiksummiksi.


> Kokonaan toinen asia on se, jos ajat satasen alueella tuollaisilla
> nopeuksilla. Ero on jo omiaan aiheuttamaan vaaraa koska
> yksittäinen noin reilusti hitaammin ajava on lähes aina
> jonkinlainen yllätys.

On totta, että tihkusateisena lokakuisena iltana klo 20 tienoilla
satasen alueella voi olla monenlaista kulkijaa. Mieskuoron
harjoituksista tuleva Samarakuski köröttelee pimeyden vuoksi jopa alle
70 km/h, kun taas myyntipalaverista nyyssien äärelle kiiruhtava
tradenomi voi painella Audin Xenon valoillaan jopa 115 km/h
marssinopeudella. Ja saattaapa siellä olla kyntötöistä kotiin palaava
traktorikin, jonka takavalot ovat saven peitossa. Myönnetään, että
omalla 73 km/h marssinopeudellani ei kovin montaa tuollaista
Samarakuskia tarvi viikossa ohitella, kun taas minun ohi menee niitä
Audeja kymmenittäin viikossa.


> Istut korkealla ja valojen määrää ei jostain erikoisesta syystä
> rajoita mikään. Tai siis ainakin joskus olen saanut vastauksena
> että rajoittaa mutta katsastuksessa ei voida puuttua silti
> asiaan.

Kaukovaloja ne rekkakuskit osaavat onneksi käyttää ihan fiksusti. Mutta
lisäsumuvalot niistä voisi kyllä katsastuksessa raapia kokonaan irti,
kun käyttävät niitä lähivalojen jatkeena.

-Asko

[MStr]

On 5.1.2017 22:25, Asko wrote:
> On 4.1.2017 1:53, Tuska Pankki wrote:
>> Mutta aivan mikä tahansa ramppi. En nopealla miettimisellä muista
>> sellaista, jossa rajoitus olisi alennettu ennen ramppia ja
>> jyrkästä rampista varoittavia merkkejä sain mieleeni yhden mutta
>> se pitää tarkistaa ensin.
>
> Ainakin saavuttaessa kt 51 Kirkkonummelta ja pyrittäessä Kehä
> kakkoselle, on erkanemiskaistalla 60 km/h nopeusrajoitus, kun
> varsinaisella moottoritiellä on 80 km/h rajoitus. Tämä järjestely on
> vierekkäisillä kaistoilla ehkä 100-200 m matkan, jonka jälkeen alkava
> ramppi kääntyy jyrkästi oikealle 180 astetta. En jaksa muistaa onko
> siinä varoitusmerkki oikealle kääntyvästä mutkasta.

Jos ei ole kuuttakymppiä ajettavissa oleva ramppi, niin varmaan
laittavat takaisin ne merkit jotka siinä oli aikaisemmin. Tuossa on
juuri sellainen järjestely joka pitäisi olla jos poistumista ei voi
suorittaa moottoritien nopeudella.

Eikös ykköskehälle poistumisessakin ole kaistakohtaiset rajoitukset,
vaikka on jo kaukana itse moottoritiestä?

++MStr

[Lume Laipio]

"Asko" wrote in

>Ja uskallan kertoa myös niistäkin asioista, jotka eivät ole niitä kaikkein
>sankarillisimpia tekoja tuolla liikenteessä. Toiset varmaan pitävät ne
>omana tietonaan?

Espanjan-Asko kertoo työmatkastaan:

https://www.youtube.com/watch?v=BvnDqnCfsnU

[Asko]

On 10.1.2017 21:02, Tuska Pankki wrote:
> Koska olet viimeksi ajanut manuaalivaihteisella autolla? Tuo
> vaikuttaa enemmän automaatin ongelmilta ettei vauhtia saa
> putoamaan

120 -> 80 hidastamisessa harva kuljettaja vaihtaa pienempää pykälää
manuaalillakaan? Ilmanvastus tuossa enemmän vaikuttaa, kuin vaihdeloota.


> Omaat melkoisen hyvän näön. Itse en valitettavasti näe isomman
> auton läpi.

Suoralla tiellä ja oikealle kaartavassa mutkassa näen kyllä melko hyvin
linjuriin pyrkivät matkustajat. Ainoastaan vasemmalle kaartava mutka jää
näkemättä, eli kolmasosa liikennetilanteista.


> Ja kuten myös sanottua jo aikaisemmin, osa
> kuljettajista käyttää etuajo-oikeuttaan aivan säälimättä myös 80
> km/h alueilla ja pahimmillaan vielä satasessakin. Onneksi
> pysäkkejä ei suurissa määrin satasen alueella tien varressa
> ole.

Se "etuajo-oikeus" loppuu kyllä yli 60 km/h rajoitusalueella. Mutta
jossain kehäykkösen aamuruuhkassa on vaan bussinkin pakko jonkun eteen
"kiilata", jos kukaan ei sovinnolla anna tietä.


> Mihin ihmeeseen tarvitaan jotain ylimääräisiä vilkutteluja
> kiinnittämään turhaan huomiota? Pahimmassa tapauksessa liukkaalla
> kelillä bussikuski ymmärtää "tuo ei saa enää autoaan
> pysähtymään", iskee jarrut kiinni ja puoli tusinaa matkustajaa on
> hampaat kurkussa kiittäen askoa.

Mulla kun on tapana pitää vähän muusta liikenteestä pidempää turvaväliä,
niin siihen mun eteen bussikin "nippanappa" pääsee pysäkiltä lähtemään
jopa 80 km/h rajoitusalueella. Turvavälini ei kuitenkaan ole puolta
kilometriä, joten sopivalla hetkellä hieman rohkaisen bussikuskia,
vilauttamalla kaukovaloja kahdesti. Liian lähellä en enää vilkuttele,
kun se voi tosiaan saada aikaan tuon päinvastaisen reaktion. Enpä muista
sellaista vaan ikinä sattuneen. Sellaista on kyllä sattunut, että joku
muu sivutielle tai sivutieltä kääntyvä autoilija kuvittelee minun
toivottavan hänet tervetulleeksi eteeni, vaikka se toivotus oli
tarkoitettu 40 m kauempana olevalle linjurille. Mutta jarrulla noistakin
syliinpyrkijöistä on selvitty.


> Kuten mielestäni kerroin, on (saattaa olla testikäyttöä, en tiedä)
> vastaan tullut esimerkiksi ratkaisua, jossa molemmin puolin tietä
> on sinivalkoiset heijastinpylväät joissa vilkkuvat varmuudella
> riittävän havaittavat valot kevyen liikenteen lähestyessä
> suojatietä / ollessa sillä. Samoin koko ajan valaistua olen
> nähnyt mutta vain tarvittaessa vilkkuva on toki aivan eri tavoin
> havaittava.

Savon Sanomissa juuri tällä viikolla kehuivat, että Kuopion
vaarallisimmalle suojatielle on tulossa noiden yhdistelmä. Tolpan
varressa liiketunnistimen perusteella vilkkuvat ledit ja tolpan nokassa
oleva liikennemerkki on taustavalaistu (jatkuvalla valaistuksella?).
Noistakin on jossain ollut juttua, että liiketunnistin voi sytytellä
niitä ledejä miten sattuu ohi ajavien autojenkin perusteella - tai
jättää sytyttämättä yksinäisen pikkulapsen kohdalla. Ledien vaikutus
kärsii nopean inflaation, jos toimivat epäluotettavasti.


> Todellisuudessa myös suojatiet kärsivät inflaation jos niitä on
> liikaa ja ovat liian hyvin merkittyjä. Eli ei jokaista
> kaupunkialueen suojatietä voida merkitä vilkkuvaloin vaan siellä
> ja pienemmillä nopeuksilla on tultava toimeen hieman kevyemmällä.

Olen jyrkästi eri mieltä. Toivon lisää suojateitä kaupunkeihin, ettei
tarvisi loikkia tien yli mistä sattuu. Suojatiet voisi varustaa vaikka
ylinopeuden mukaan esiin työntyvillä piikkimatoilla, jos joku
inflaatiomielinen autoilija ei niitä muuten opi kunnioittamaan.
Kameravalvonnan lähettämä 500,- euron päiväsakko ja 3 kk ajokieltokin
olisi ihan paikallaan, jos kuljettaja ei varo jalankulkijaa. Eiköhän se
inflaatiomielisyys näillä tempuilla vaihdu liioiteltuun varovaisuuteen,
kuten on jo vaihtunut Virossa ja Ruotsissa.


> Eli kaikesta tarkkaavaisuudestasi ja puheistasi huolimatta ajelet
> miten sattuu ilman mitään järkeä.

Voihan sitä tuollaisenkin johtopäätöksen tehdä, jos kerron joutuneeni
kerran elämässäni tekemään lukkojarrutuksen.


> Luuletko oikeasti sillä jakeluauton kuljettajalla olevan
> mahdollisuus ajella mistä sattuu ja käyttää aikaa miten sattuu?
> Kyllä ne reitit ovat hyvin tarkkaan mietittyjä
> pysähdyspaikkoineen ja aika rajallinen.

Jakeluauton kiire on aika helvetin huono tekosyy sille että sen
kuljettaja vähät välittää suojateille pyrkivistä jalankulkijoista.


> liikenne
> ei tarvitse oman mielensä mukaisesti pykäliä soveltavia
> "opettajia"

Osittain samaa mieltä ja koitankin jatkuvasti vähentää "opettamista",
mutta aina en vaan kykene vastustamaan kiusausta. Viime viikollakin
meitä oli tunnelin suuaukolta tulossa Uudenmaankadulle n. 10 auton jono.
Siinä on tapana jonotella vasemmalla kaistalla ja jättää oikea kaista
niille, jotka kääntyvät valoristeyksestä oikealle. Mutta eiköhän taas
kerran eräs sankari singahtanut vasemmalta kaistalta oikealle kaistalle,
ryntäsi reiluun ylinopeuteen, ohitti jonon ja sujahti nopeasti takaisin
vasemmalle kaistalle eteeni. Enää nykyisin en viitsi "opettaa" noita
kuromalla turvaväliäni umpeen - siinä kun olisi omakin terveys ja auto
vaarassa, mutta sen sijaan pistin kaukovalot päälle ja tuo sankari sai
ehkä minuutin verran miettiä tekosiaan paraativaloissa. Sisimmässäni
toivoin hänen pysähtyvän, niin olisin kysynyt, että käyttäytyykö samalla
tavoin Prisman kassajonon lauantairuuhkassakin, eli jonon ohi vaan
jonkun eteen jos siinä sattuu pienikin rako olemaan.

Tässäkin olisi ollut ihan eri tilanne, jos tuo "eteen kiilaaja" olisi
lähestynyt alun pitäen oikealla kaistalla, ajanut maltillisesti ja
vilkulla pyytänyt päästä eteeni - siis selvä turisti - niin tottakai
olisin antanut tietä. Mutta kun hän tarkoituksella poistui jonosta ihan
vaan päästäkseen samassa jonossa paremmalle sijalle, niin sellaista
itsekkyyttä on vaikea katsoa läpi sormien.


> Samoin
> jalan kulkien varsinkin alikulut ovat mielenkiintoisia paikkoja.
> 50 km/h ei ole alamäessä mahdoton saavuttaa mutta eipä siellä
> alikulussa enää juuri kukaan väistämään ehdi.

Täytyy muistaa, että alikulkutunneleissa voi liikkua 10-vuotiaita
kakaroitakin, joille väistämissäännöt ja fysiikan lait eivät ole niin
kirkkaana mielessä. Senpä vuoksi katselen aina kauhulla, kun joku
30-vuotias trikoohousu ajaa kilpapyörällään sen 50 km/h sinne
alikulkuun, jonka jälkeiseen risteykseen on olematon näkyvyys.


> Onko se sinun tehtäväsi vahtia, millaista nopeutta joku muu
> käyttää?

Ei se mua harmita, vaikka joku lähestyy 10 km/h ylinopeudella. Kyse on
siitä, että miten se minut ohittaa. Nurkkia ja peilejä hipoen
keltaviivan kohdalla, vai reiluilla turvaväleillä ja turvallisessa
ohituspaikassa. Toki, jos sen kanssakulkijan marssinopeus on joku päätön
40 km/h ylinopeus, niin sormeni hakeutuu taas kaukovalovilkulle -
antaakseni mielipiteeni törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja
varoittaakseni mahdollisia edellä ajavia tai vastaantulijoita.


> Ja kyllä, tässä oli toki
> varmasti omaakin vikaa koska en heti antanut periksi. Normaalisti
> tilanne ei koskaan tuollaisiin mittoihin mene

Kuten huomaat, harva meistä pystyy nielemään kaiken sen kitkerän kalkin,
mitä päälle kaadetaan. Joskus vaan menee kuppi nurin. Toinen osoittaa
sen kaukovalovilkulla ja yhdellä nyyssiviestillä, toinen puolestaan
selvittää vastapelurin kotiosoitteen, hakkaa autoa kirveellä, ampuu
kuskin ja vainoaa tämän omaisia vielä 10 vuoden päästä linnasta päästessään.


> En tiedä, kuka tällaisissa voittaa ja mitä mutta näitä on
> yllättävän paljon. Yleensä tilanne jää kyllä siihen yhteen
> ohitukseen ja eteen matelemaan jäämiseen

Voihan siihen olla joku syykin, että sinut juuri ohittanut auto
hidastaa. Esim:
- valaistu tieosuus vaihtuu pimeyteen
- vesisade lisääntyy
- tien kunto heikkenee
- virallinen hirvivaara alkaa
- Esson baarista kuultu hirvivaara alkaa
- nopeusrajoitus alenee
- kännykkä soi
- keskittyy radion kuunteluun
- lapset pyytää serlaa takapenkille
- pimeässä ei olekaan niin kiva vetää jonoa


> Ei se savi todellakaan ole varsinkaan moottoripyöräilijän
> turvallisuutta parantava tekijä tiellä. Ja kun kaikkea muuta
> kontrolloidaan, en ymmärrä näitä valottomia ja heijastimettomia
> peräkärryjä. Aiheuttavat todella pelottavia tilanteita pimeän
> aikaan.

Sakotusvaltuudet kaikelle kansalle, niin voimme ryhtyä toinen toisiamme
sakottamaan. :) Poliisi ei aina ehdi tilanteeseen mukaan, jos maajussi
ajaa pari kertaa kesässä sen 3 km valtatietä pitkin tiluksiensa
äärilaidalta toiselle.


> Tietävät, mihin valot näyttävät ja koska
> häikäisevät eikä yleensä ole mitään henkilöautoilijoiden
> kaltaista tapaa ruveta vilkuttelemaan pitkiä jopa usea kilometri
> ennen kohtaamista.

Pääsääntöisesti rekkakuskit osaavat käyttää valojaan. Muutamia sellaisia
on kyllä tullut vastaan, jotka eivät ymmärrä kattovalojensa häikäisevän
jo kumpareen takaa, ennenkuin kumpikaan näemme toistemme tuulilasia.
Enemmän toki on niitä hlöautoilijoita, jotka eivät ymmärrä
kaukovalojensa häikäisevän lähivaloilla lähestyvää rekkaa, jonka
tuulilasi on näkynyt kumpareen takaa jo hyvän tovin, mutta ne rekan
lähivalot eivät ole vielä ehtineet kiivetä kumpareen takaa näkyviin.

Uuden Astrani LED-valoille on muistaakseni vasta yksi rekkakuski
vilkutellut kaukovaloja. Hän ei tykännyt valoautomatiikastani
moottoritiellä, mutta siinä kohdin taisikin sillan kaide hämätä Astraa
sen verran että Astra ei nähnyt vastaantulijoiden valoja kunnolla ja
lisäsi sitten valotehoa sinne vastaantulijoiden kaistalle. Muutama
henkilöautoilijakin on ehtinyt vilkuttelemaan tämän ensimmäisen 8000 km
aikana, mutta ei niitäkään montaa ole.


> Tämän talven ennätys on muuten (olettaen
> vastaantulijan nopeuden samaksi kun oman) reilu neljä kilometriä.
> Pitkän suoran toisessa päässä lyhyille ja vilkuttelua perään. Kun
> etäisyys näytti niin pitkältä, katsoin etäisyyden kohtaamiseen.
> Hieman eri oppi ilmeisesti, ei mikään valokiilojen
> kohtaaminen.

Kuten huomaat, meitä "opettajiakin" on joka lähtöön. :)
Meillä täällä Uudenmaan maakunnassa ei taida olla yhtäkään noin pitkää
suoraa, niin ei ole tuollaisesta kokemusta. Eikös ne lentokoneiden
varalaskupaikatkin ole vaan jotain 3 km luokkaa yleensä?

-Asko

[MStr]

On 12.1.2017 2:53, Tuska Pankki wrote:
> Asko<as...@noname.invalid> Wrote in message:

>> Turvavälini ei kuitenkaan ole puolta
>> kilometriä, joten sopivalla hetkellä hieman rohkaisen bussikuskia,
>> vilauttamalla kaukovaloja kahdesti.

...
> Mutta kuitenkaan en ymmärrä näitä itse keksittyjä vilkutteluja. En
> ole vielä aikaisemmin kuullut kenenkään muun kertovan tuotakaan
> asiaa joten hieman kiinnostaisi se, miten ne bussikuskit tietävät
> sen vilkun merkityksen.

Aikoinaan Enska teki hyviä liikenneohjelmia.
Niiltä ajoilta on opittu kaukovalovilkusta:
"yksi vilkautus" tarkoittaa "ole hyvä, mene ensin". Vilkautuksen voi
toistaa muutaman sekunnin kuluttua jos kohde ei sitä huomannut.
Tämän tuntuvat jopa jalankulkijat ymmärtävän.

"kaksi vilkautusta" tarkoittaa "sinulla ei ole valoja" tai "väärät
valot". Vilkautukset voi toistaa muutaman sekunnin kuluttua jos kohde ei
sitä huomannut.

"Monta nopeaa vilkutusta" tarkoittaa "vaara"

"tahdikas rauhallinen vilkutus" tarkoittaa "unohtuiko suuntamerkki?"


Olisiko muita vilkutuksia?

++MStr

[Ari Saastamoinen]

MStr <m.a...@earth.org> writes:

> Olisiko muita vilkutuksia?

Voin mä keksiä vaikka minkänäköisiä vilkutuksia, mutta ei noita
(mitään) mitenkään ole speksattu, ja niissä tulee tulkintavirheitä.

Itse en noiden tulkintaepäselvyyksien vuoksi valoja vilkuttele paitsi,
jos on ihan oikea vaara, johon pitää yrittää kiinnittää toisen huomio.
Ja joskus valottomien huomion yritän kiinnittää siten, että sammutan
omat valot sekunniksi tms (Mikäli liikenne ja valaistusolot sen
sallii, esim. liikennevaloissa on hyvä)

[Lume Laipio]

"MStr" wrote in

Tuska Pankki wrote:

>> Mutta kuitenkaan en ymmärrä näitä itse keksittyjä vilkutteluja. En
>> ole vielä aikaisemmin kuullut kenenkään muun kertovan tuotakaan
>> asiaa joten hieman kiinnostaisi se, miten ne bussikuskit tietävät
>> sen vilkun merkityksen.

>Aikoinaan Enska teki hyviä liikenneohjelmia.
>Niiltä ajoilta on opittu kaukovalovilkusta:
> "yksi vilkautus" tarkoittaa "ole hyvä, mene ensin". Vilkautuksen voi
> toistaa muutaman sekunnin kuluttua jos kohde ei sitä huomannut.
>Tämän tuntuvat jopa jalankulkijat ymmärtävän.

Juu. Tämä tuntuu olevan melko hyvin tiedossa -ja käytössäkin.
Näytetään, "että aikomuksesi on huomioitu ja annettu sille hyväksyntä."
Mutta: Tällä valojen vilautuksella ei liene mitään
sen virallisempaa vapautusta vastuista, kuin esimerkiksi ohitettavan
näyttäessä vilkulla ohitusta kyttäävälle, että "tie on vapaa."
Lopullinen vastuu on silti ohittajalla.

[Sami Nordlund]

Onhan noita vaikka kuinka paljon. Ne eivät vain ole lakiteksteissä,
joten tulkinta voi pettää, kuten muut jo totesivat.

Mutta lisätään nyt pari vilkutusta. Nämä toimivat joskus vain
ammattikuljettajien kesken.

Ennen ohitusta yksi vilkautus pitkillä tarkoitti, että olisin menossa
ohi, sopiiko. Vastauksena tuli suuntamerkki niin, että oikean puolen
vilkku tarkoitti "tie vapaa, mene vain" ja vasemman puolen vilkku että
"nyt ei ole hyvä paikka". Ohituksen jälkeen ohittaja vilkautti
kiitokseksi kerran oikean puolen vilkkua, johon ohitettava vastasi
pitkien lyhyellä vilkautuksella, joka tarkoitti "ole hyvä vaan".

Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
http://www.flickr.com/photos/86084595@N08/
https://plus.google.com/108119237950337848623/about
http://saminmietteet.blogspot.com/
End of message, stop reading.

[MStr]

On 12.1.2017 13:51, Sami Nordlund wrote:
> Ennen ohitusta yksi vilkautus pitkillä tarkoitti, että olisin menossa
> ohi, sopiiko. Vastauksena tuli suuntamerkki niin, että oikean puolen
> vilkku tarkoitti "tie vapaa, mene vain" ja vasemman puolen vilkku että
> "nyt ei ole hyvä paikka". Ohituksen jälkeen ohittaja vilkautti
> kiitokseksi kerran oikean puolen vilkkua, johon ohitettava vastasi
> pitkien lyhyellä vilkautuksella, joka tarkoitti "ole hyvä vaan".

Tuo suuntamerkki vasemmalle pitäisi toimia ohituskieltona ihan jokaiselle.

Ohitettava voi myös vilkauttaa kerran pitkiä kun ohittaja voi tulla
eteen. Erityisen mukavaa kun on pöllyävä keli tai yhdistelmän takapäätä
ei muuten jostain syystä näe (esimerkiksi lastin muodon vuoksi).

++MStr

[Tsaksan Tsulttaani]

In news:Sami Nordlund <sami.n...@kolumbus.fi> esitti ryhmässä totena

Nuo toimivat oikein hyvin, kun henkilöautollakin ruotsinlautalle
60- ja 70 luvullakin oltiin menossa Helsingistä.

Miten minusta tuntuukin, että siihen aikaan liikenne oli sopuisampaa
ja sujuvampaa ja ammattikuljettajat osaavimpia, kuin nykykyisin.

[Sami Nordlund]

MStr kirjoitti 12.1.2017 17:13:
>
> Ohitettava voi myös vilkauttaa kerran pitkiä kun ohittaja voi tulla
> eteen. Erityisen mukavaa kun on pöllyävä keli tai yhdistelmän takapäätä
> ei muuten jostain syystä näe (esimerkiksi lastin muodon vuoksi).
>
> ++MStr

Nyt kun mainitsit niin pari rahtaria on noin tehnyt, mutta keli oli
oikein hyvä. Ehkä ihmetteli, miksi bussilla olin vasemmalla pidempään
kuin muut. En vain halunnut palata omalle kaistalle ihan rahtarin eteen
kun ei ollut mitään tarvetta.

[Sami Nordlund]

Tuska Pankki kirjoitti 12.1.2017 17:01:
>
> Tämä on ainakin itselle varsin tuttu malli. Tilanteen aloittava
> pitkien vilauttaminen puuttuu useasti koska edellä ajava huomaa
> tilanteen muutoinkin. Muilta osin näin, tosi kiitos vilkulla on
> osalla oikea ja osalla oikea-vasen.

Jep, hieman eri tapoja. Olen sellaisenkin nähnyt, että vilkautettiin
kerran hätävilkkuja.

> Mutta... Raskaan kaluston antamien ohitusmerkkien määrä on
> laskenut melkoisesti. Nykyään sitä näkee liian harvoin.

Aikanaan asiasta työkavereiden kanssa juteltiin ja muutaman rahtarin
kanssa. Yleinen mielipide oli, että kun ei ohitusmerkkiin reagoida, niin
mitä sitä turhaan näyttämään. Ja monta kertaa juuri niin kuin totesit,
ohitus alkaa piiiitkällä viivellä, jolloin tilanne on jo ehtinyt muuttumaan.

[Asko]

On 12.1.2017 2:53, Tuska Pankki wrote:

> Ja kyllä, itse vaihdan melko aikaisessa vaiheessa ramppia
> pienemmälle jos rampin pituus on kovin lyhyt. En toki vielä 120
> km/h nopeudessa. Toisaalta harrastan kyllä muutoinkin
> moottorijarrutusta ilmeisesti keskivertoa enemmän

Kun oli puhetta moottoritiellä hidastamista vaativista rampeista, niin
tänään tulin Helsingistä Länsiväylää pitkin ja käännyin oikealle kohti
Kauklahtea. Siinä on melko loiva ramppi 90 astetta oikealle, mutta
viettää alamäkeen ja rajoitus vaihtuu keskellä ramppia 80 -> 50.

Lähestyin moottoritiellä cruisen asetuksella 84. Ennen
erkanemiskaistalle siirtymistä pudotin cruisen pois jo siinä motarilla.
Kun olin päässyt kokonaan erkanemiskaistalle, näytti nopeusmittari 77.
Taajamamerkin kohdalla nopeusmittari näytti 53. Autoja tuli kyllä
takana, mutta en koe häirinneeni liikennettä, vaikka hieman
hidastelinkin jo siinä motarilla. Yleensä katselen tuota samaa paikkaa
motarin vasemmalta kaistalta, kun jatkan suoraan ja rampille kääntyjät
hidastelevat samaan tapaan jo motarilla ollessaan. En koe tätä
minkäänlaisena ongelmana - ainakaan niin kauan kun vasemmalla kaistalla
on hyvin tilaa.


> Koska puhut taas turvavälistä, et ilmeisesti koskaan liiku
> paikoissa / ajankohtana jossa olisit "yksin" liikenteessä?
> Kokeile joskus oikeasti hiljaista ajankohtaa / tietä. Voisi
> helpottaa hermoja.

Kyllä tänäänkin köröttelin ihan täydellisessä yksinäisyydessä
neljääkymppiä kahdeksankympin alueella. Ei missään hiekkatiellä, vaan
ihan asvalttitiellä. Ei ollut perskärpäsiäkään vaivana, kun näkyvyyttä
oli rinnalta olevalta aurauskepiltä seuraavalle aurauskepille siten että
sen heijastin erottui kaukovaloilla, mutta tien pinta ei näkynyt siellä
ehkä 50 m päässä. Olisipa ollut edes viimeksi siinä ajaneen ajourat mitä
seurata, mutta nekin olivat jo kaikonneet näkyvistä lumipyryn vuoksi. Ja
kyllä - minä kokeilin pudottaa kaukovaloilta lähivaloille ja myös
lähivalotkin vaihdoin parkki-sumari-yhdistelmään lyhyeksi hetkeksi,
mutta noista kolmesta vaihtoehdosta kaukovalot tuntuivat parhaalta.

Eikun, olihan siinä Evitskogin koulun kohdalla yksi perskärpänen -
jälleen BWM-merkkinen. Kun vastaan tuli kaksi aura-autoa peräkkäin ja
näytti siltä että haluaisivat aurata minunkin kaistan, pistin vilkun
päälle ja pysähdyin erään pihaliittymän kohdalle. BMW kiihdytti
peräluisussa ohi, mutta piti onneksi autonsa lapasessa ja ehti omalle
kaistalleen ehkä 1 - 2 sekuntia ennen auralevyyn kolahtamista. Oli siis
varmaan joskus ennenkin kiihdytellyt peräluisussa.

> Mutta kuitenkaan en ymmärrä näitä itse keksittyjä vilkutteluja. En
> ole vielä aikaisemmin kuullut kenenkään muun kertovan tuotakaan
> asiaa joten hieman kiinnostaisi se, miten ne bussikuskit tietävät
> sen vilkun merkityksen.

Kyllä monet bussi- ja rekkakuskit ovat kiitelleet kun näytän niille sen
"tervetuloa eteeni" merkin. Kiitos on tapahtunut milloin mitenkin:
- oikealle ja vasemmalle vilkuttelua monta kertaa vuorotellen
- hätävilkuilla 2 - 10 vilkautusta
- katolla olevilla keltamajakoilla
- pysähtymällä heti risteyksen jälkeen olevalle bussipysäkille


> Paljonko näitä vilkuttelutilanteita kohdallasi on? Kaukaa et
> vilkuta, etkä läheltä. Millä etäisyyksillä (aika tai metrit,
> kumpi tahansa) koet tarpeen esimerkiksi juuri tuolla itseäni ehkä
> eniten kiinnostavalla 80 km/h alueella?

Ehkä kerran kuukaudessa. Useimmiten edelläni ajava bussi on juuri
pysähtynyt pysäkille, jolloin ei ole mitään tarvetta hidastella tai
antaa sille tietä. Mutta joskus on noita tilanteita, että näen viimeisen
matkustajan astuvan bussiin jo 300 m päästä, hidastan nopeuteni 80 -> 60
ja kun arvioin ovien sulkeutuneen, vilautan kaukovaloja _kaksi kertaa
lyhyesti_. Erityisesti jos näen 300 m päästä, että bussilla on jo vilkku
vasemmalle mutta kukaan edellä ajava ei päästä eteensä, niin pudotan
cruisen pois, kasvatan turvaväliä ja annan valomerkin silloin kun
edelläni ajava on siinä bussin rinnalla.

Miksikö vilautan kaksi kertaa? Siksi että yksi vilautus voitaisiin
tulkita vahingossa tapahtuneeksi valoviiksen huitaisuksi tai kuopan
pohjalta niiaviksi lähivaloiksi.


> Koska haluat aina kaikesta lähteen (ja tämän jälkeen toteat
> olleesi väärässä ja olet hiljaa asiasta) niin lähde, kiitos.

Riittääkö yksi lähde, jossa moititaan suojatie-ledien toimintavarmuutta:
http://yle.fi/uutiset/3-5443946


> Toisaalta sikäli olen samaa mieltä,
> ettei noista saisi tulla yhdellekään osapuolelle mitään liikaa
> turvaa lupaavaa. Eivät ole kuitenkaan mitkään liikennevalot.

Tuokin vaara siinä on. Jos varoitusjärjestelmä toimii liian epävarmasti,
kukaan ei jaksa noteraata tuhannetta turhaa hälytystä. Mutta jos
varoitusjärjestelmä toimii liian hyvin, niin sen kaikkivoipaisuuteen
tuudittaudutaan liikaa ja sitten kun yksi kerta tuhannesta jääkin
pikkulapsi varoittamatta autoilijoille, niin autoilijat eivät "huomaa"
pikkulasta. Pitäiskö niissä olla joku lentokentän metallinpaljastimen
tyylinen "random alarm", jolla pidetään käyttäjät hereillä? :)


> Eli voidaan aivan mainiosti
> toteuttaa painonapilla kuten liikennevalotkin. Tämän jälkeen on
> oma valinta, painaako nappia vaiko ei. Ainakin mahdollisuus on
> tarjottu. Ja tällaisiakin on ainakin ollut, en tosin muista,
> missä olen napilla toteutettuun törmännyt.

Tuo kuulostaa oikein fiksulta ratkaisulta. Päästään eroon epävarmasta
konenäöstä ja jos jalankulkija sitä varoitusvaloa toivoo, niin hän saa
sen satavarmasti tilattua itselleen. Lisäksi, painonappi pakottaa
jalankulkijan hidastamaan vauhtia suojatielle kävellessään, jolloin
autoilijoille jää enemmän aikaa reagoida.


> jos edes joskus näkisi tien yli taluttamisen.
> Todellisuudessa tätä ei kyllä tapahdu, oli maalaus tien pinnassa
> aivan mikä tahansa.

Ei siitä niin kauan ole kun säännöt suojatien jatkeen merkitsemisestä
muuttuivat. Olisiko peräti vielä se siirtymäaikakin menossa?


> Kun siellä kaupungeissa pitää päästä ainakin tällä hetkellä
> liikkumaan muutoinkin kuin jalan.

Ymmärrän tuon tarpeen jakeluliikenteen yms. osalta. Mutta tarviiko
yksinäisen myyntimiehen kuljettaa läppärisalkkua Audin etupenkillä ilman
turhia hidasteita ajoradalla, vai olisiko kuitenkin kivempi jos
priorisoitaisiin jalankulkua ja julkista liikennettä? Olen jo aikoja
sitten ehdottanut, että kaikki Helsinkiin saapuvat isommat väylät (2
kaistaa suuntaansa) voitaisiin kehä kolmosen sisäpuolelta muuttaa
sellaisiksi, että oikeanpuoleinen kaista olisi varattu busseille klo 06
- 20 joka ikinen päivä. Pakotetaan jakeluautot ja henkilöautot
matelemaan jonossa vasenta kaistaa, niin eiköhän sieltä muutama
myyntimies siirry ihan vapaaehtoisesti bussin kyytiin. Toki sinne
bussikaistoille tarvittaisiin sitten myös kameravalvontaa, että sääntöjä
noudatettaisiinkin.

Niin kauan kun oma auto on edullisin, mukavin ja nopein tapa saapua
Helsingin keskustaan, aion minäkin sinne ajella päivittäin. Aina ei ole
sitä läppärilaukkuakaan tekosyynä, että kun on niin painavat
kantamukset, niin sen takia pitää päästä autolla perille asti. :)
Vaikka länsimetro ehkä tänä vuonna valmistuu, niin siltikin taidan
päästä nopeammin töihin, kun ajan autolla ydinkeskustaan asti. Lupaan
kyllä joskus kokeilla jättää auton Matinkylään ja kirjoittaa
seikkaperäisen kertomuksen ensimmäisestä ja luultavasti viimeisestä
länsimetromatkastani.


> Monesti suojatie on
> vähinkäänkin molemmissa päissä korttelia joten kävelymatka ei
> lähimmälle todellakaan pitkä ole. Samoin myös ihan
> liikennevalojen sijoituksen myötä tulee omia haasteita.

Jos haluan korttelin puolivälissä kävellä vaikka parkkiruudusta kaupan
ovelle, niin suoraan kadun yli on matkaa ehkä 15 m. Suojatien kautta
kiertäen voi tulla 2 x 50 metriä. Varsinkin sadesäällä kadun yli
loikkaaminen houkuttaa suuresti.


> Ja entä jos työmatkasi varrella
> olisi suojateitä tuplaten tai triplaten? Paikoissa, joissa joku
> ehkä kulkee joskus yli tien? Väität aivan vakavissasi, ettei tämä
> vaikuta mitään asiaan?

Useimmille suojateille on kuitenkin niin hyvä näkyvyys, ettei tyhjälle
suojatielle tarvi juurikaan edes hidastaa. Suojateiden lukumäärän
triplaaminen ei kuitenkaan triplaa jalankulkijoiden määrää, mutta antaa
jalankulkijoille enemmän valinnanmahdollisuuksia.

Joten, ihan hyvin suojateiden määrän voisi triplata minunkin
päivittäisellä autoilureitilläni. Vaikka niistä joku tulisikin paikkaan
jossa on huono näkyvyys ja mä joutuisin siihen joka aamu ryömimään 2 - 5
km/h, niin ei se mua haittaisi. Koen kuitenkin huonoa omaa tuntoa siitä
kun autoilen landelta Helsingin ydinkeskustaan, niin tunnen saavani
osittaisen synninpäästön jos edes käyttäydyn kohteliaasti ja
huomaavaisesti jalankulkijoita kohtaan.


> Vastaavasti jalankulkija saa aina kävellä päin punaisia ja
> autoilijalla on velvollisuus väistää. Tätä ei kukaan edes valvo
> ja jos jostain erikoisesta syystä valvoisi, sakko on täysin
> merkityksetön rikesakko.

Liian harvoin poliisia näkee autoilijoitakaan sakottamassa
liikennevaloristeyksissä. Ylipäätään kaupunkialueella näen ratsioita
ehkä 2 krt/vuosi ja maanteillä ehkä 10 krt/vuosi. Tuo suhde on
mielestäni väärä.


> Tottakai on ymmärrettävää se, että auto tekee jalankulkijalle
> suurempaa vahinkoa kuin toisinpäin.

Juuri tuon seikan vuoksi minäkin kävelen ja pyöräilen punaisia päin ihan
surutta. Koitan kyllä katsoa ettei ole omia lapsia tai naapurin
kakaroita vieressä ottamassa opiksi.

Mutta autolla en kyllä lähde punaisia päin - kuin ehkä 5 - 10 min
odottelun jälkeen, jos valot ovat epäkunnossa. Joo, myönnetään - tämäkin
on ihan omakeksimä aikasääntö!! Täydellinen autoilija varmaan lähtee
kiertämään vaikka 5 km lenkin, jos valo ei vaihdu?


> Mutta... Toki voidaan jatkaa nykyistä mallia ja edelleen jatkaa
> autoilijan kurittamista.

Kyllä - näin on syytä toimia ainakin kehä ykkösen sisäpuolella. Autoilu
on liian halpaa ja helppoa, kun kerran vielä vuonna 2017 moni
työmatkalainen valitsee mielummin oman henkilöauton, kuin 5 min
vuorovälein ajavan bussin/metron/ratikan.


> Onneksi joku
> ehdotti (jäi ilmeisesti ehdotuksen tasolle toistaiseksi) että
> autoilijoiden liikennevakuutuksilla maksetaan myös kevyen
> liikenteen aiheuttamat vahingot.

Minä ehdotan rekisterikilpiä polkupyöriin ja pakollista liikennevakuutusta.


> Itse en kyllä jaksa vaivautua edes miettimään tuollaisia, saati
> kiinnitä ns merkityksettömään toisen kaistan liikenteeseen niin
> hyvin huomiota että tietäisin jossain 10 auton päässä
> tapahtuvista asioista.

Monesti ne kiihdytyksen vuoksi ylös niiaavat lähivalot kiinnittävät
huomioni. Toki, tuossa tutussa paikassa tulee kyllä seurattuakin
oikeanpuoleista sivupeiliä tarkemmin kuin muualla. Valoissa seistessä
ehdin katsella muutakin kuin liikennevalotolppaa.


> Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota, miten asenteellinen ja
> ennakkoluuloinen olet?

Voi sitä noinkin kuvailla. Olen vaan kokemuksen kautta huomannut, että
trikoohousupyöräilijät harvoin vaivautuvat hidastamaan risteyksissä
tarpeeksi. Ja että 10-vuotiaat kakarat voivat juoksennella vaikka
pokemonin perään ihan päättömästi.


> Jos ohitus tosiaan tapahtuu vastaantulijaa vaarantaen, ainakin
> itse todella toivon, ettei joku idiootti keskity vilkuttamaan
> pitkiä ja siten häiritse tilannetta entisestään. Aivan riittävät
> pienillä marginaaleilla olen pahimmillani sitä vaarallisesti
> ohittavaa vastaantulijaa joutunut väistämään enkä todella olisi
> kaivannut pienintäkään lisähäiriötä.

Kyllä tuokin asia on käynyt mielessä. Senpä vuoksi vältänkin pitkien
vilkuttelua, jos mahdollisen tilanteen kehittymiseen on aikaa enää
millisekunteja. Mutta jos siihen on aikaa sekunteja, niin silloin se ei
ole niin paha?

Pahin virhe olisi vilkuttaa kaukovaloja edessäni ajavalle, jos itse
näkisin hirven ryntäävän hänen syliin. Tämäkin oppi on tullut
lähipiiristäni, kun kaverini ajoi peurakolarin ja hänen taakse
pysähtynyt kertoi peuran nähneensä jo tovi aiemmin, mutta jätti
tarkoituksella kaukovalot vilkuttelematta.

Tänä syksynä on omalle kohdallekin osunut vastaava tilanne, jossa mun
edellä ajava oli kohtaamassa vastaantulijaa 1 - 2 sek päästä, kun mä
näin peuran juoksevan noiden autojen väliin. Edelläni ajanut ei edes
hipaissut jarrupoljinta - kenties vastaantulijan valot häikäisivät häntä
jo sen verran pahasti, mutta itse näin sen peuran jo kun se laskeutui
pellolta ojan pohjalle ja alkoi kiivetä ajoradalle. Hidastin ja jäin
tarkkailemaan tilannetta. En muista pistinkö hätävilkut hetkeksi päälle
akuutin tilanteen jälkeen, kun oma nopeuteni oli enää juoksuvauhti (80
km/h alueella) ja takaalta jo lähestyi muitakin.


> Toisaalta selityksesi on täysin turha. Vilkutat valoja
> opetusmielessä ohittajalle eli siis vasta kun on palannut omalle
> kaistalleen. Mikä on se tarve, jonka vuoksi tässä kohden
> varoittaisi vastaantulijaa? Entä ohittaneen edellä ajavaa ja
> miten edes reagoisi valoihisi jos välissä on yksi
> auto?

Vilkutan valoja silloin kun ohittaja on palaamassa eteeni. Silloin
ainakin mun oikeanpuoleinen valo näkyy vielä sinne kauemmas eteen ja
kertoo siellä oleville, että nyt on ehkä tapahtumassa jotain
tavallisesta poikkeavaa, kun ovat kohtsillään kohtaamassa +40 km/h
ylinopeuskaaharin.

>> - valaistu tieosuus vaihtuu pimeyteen
>

> Aja joskus kehän ulkopuolella. Valoja on monin paikoin
> harvakseltaan ja lähinnä risteysalueilla.

Turistit eivät tiedä etukäteen missä valaistus loppuu. Jos joku
köröttelee satasen alueella yhdeksääkymppiä, niin kyllä mä
hyväkuntoisella valaistulla tiellä painan ohi. Jos valaistus yht'äkkiä
loppuu, niin kyllä mä pudotan oman nopeuteni alle yhdeksäänkymppiin.


>> - vesisade lisääntyy
>
> Juuri sillä hetkellä kun pääsee lähes kiilaamalla eteeni? Niin,
> onhan kaikki mahdollista toki

Ei välttämättä juuri sillä sekunnilla, mutta vaikka minuutin päästä.

>> - virallinen hirvivaara alkaa
>> - Esson baarista kuultu hirvivaara alkaa
>

> Erikoista jos ohituksen jälkeen hirvivaaralla on jotain
> merkitystä. Normaalisti näin ei juuri koskaan ole. En edes
> muista, olenko koskaan kiinnittänyt huomiota edellä ajavan
> selvään nopeuden laskemiseen merkin kohdalla.

Jos on satasen alue ja pimeää, niin kyllä mä pudotan nopeuden 90-95
tienoille, vaikka kyseessä olisi kohtuullisen hyvin valaistu
moottoritieosuus vt 1 Veikkolasta Lohjalle. Jos siis ajan Helsingistä
Lohjalle, niin saatan 100 km/h matkavauhdilla ohittaa bussin ennen
Veikkolaa ja sitten Veikkolan jälkeen sama bussi ohittaa minut 97 km/h
matkavauhdillansa.


>> - keskittyy radion kuunteluun
>
> Laki sanoo jotain tällaisiin. Eli jos radio häiritsee ajamista,
> laittaa sen kiinni.

Eihän sitä malta, jos juontaja juuri ryhtyi kertomaan mielenkiintoista
asiaa.

>> - lapset pyytää serlaa takapenkille
>

> Koska edellä mainittu tilanne toistuu lähes poikkeuksetta
> ajaessani rajoituksen mukaan (kyllä, myös itse tiedän
> mittarivirheen), tarkoittaa ohitus ylinopeutta ja jos se tapahtuu
> vielä lapset kyydissä ja nenäliinaan keskittyen... Suosittelisin
> tällaiselle kuljettajalle vakavasti ajo-oikeudesta
> luopumista.

Itsehän juuri sanoit, ettet valvo muiden nopeuksia. Miksi jonkun siis
pitäisi luopua ajokortista, jos hän haluaa ajaa +5 km/h ylinopeutta,
mutta lapsilta tulee oksennus syliin juuri silloin kun auto heijaa sinua
ohittaessaan?

>> - pimeässä ei olekaan niin kiva vetää jonoa
>

> Melko huono selitys jos kuitenkin uskaltaa ensin ohittaa samoissa
> olosuhteissa.

Niin on. Silti tuokin kokemus tulee monille "kuin faksi Annelille" jos
eivät ole tottuneet ajamaan pimeässä. Erityisesti nuoret kuskit
tykkäävät ajella sporttisesti, mutta jos ovat tottuneet ajelemaan
ainoastaan kehä kolmosen sisäpuolella valaistuilla teillä, niin
laskettelumatka kaveriporukassa Himokselle voi olla hyvinkin erilainen
ajokokemus - varsinkin pitkän ulkoilupäivän jälkeen lämpimässä autossa
pari tuntia istuttuaan ja/tai sosiaalisen paineen alaisena.

>> Enemmän toki on niitä hlöautoilijoita, jotka eivät ymmärrä
>> kaukovalojensa häikäisevän lähivaloilla lähestyvää rekkaa, jonka
>> tuulilasi on näkynyt kumpareen takaa jo hyvän tovin, mutta ne rekan
>> lähivalot eivät ole vielä ehtineet kiivetä kumpareen takaa näkyviin.
>

> Oletko muuten ajanut paljonkin rekkaa vai onko kokemuspohjasi
> millainen?

B-kortilla en ole päässyt edes pelkääjän paikalle noihin korkeimpiin
autoihin. :) Mutta useita kertoja olen nähnyt tilanteen, jossa edelläni
ajavan hlöauton kaukovalokuvio paistaa vastaantulevan rekan aurinkolippaan.


Samoin oppii kerrasta jos rekka vilauttaa koko nokan
> täydeltä valoa. Onneksi fiksuna eivät tätä taida paljolti
> harrastaa.

Varmaan joskus olen itsekin tuollaisen opin saanut ja ymmärtänyt, että
omat kaukovaloni voivat tosiaan rekkakuskia häikäistä, vaikka itse en
näe rekasta vielä muuta kuin silhuetin. Kenties joku lukijamme oppii
asian tätä lukiessaan, niin ei tarvi kantapään kautta opetella.


> jos kakkostie
> jätetään huomiotta, ei loputtoman pitkiä suoria aivan joka
> paikassa ole.

Kasitieltä ja muilta Pohjanmaan teiltä varmaan löytyy. Mutta ei
Uudeltamaalta. Eihän kakkostietäkään ole Uudellamaalla montaa kymmentä
kilometriä, kun ollaan jo Hämeessä.

-Asko

[Asko]

On 13.1.2017 0:06, Tuska Pankki wrote:
> Ja mistä muuten ajatus kahden kaistan auraamisesta samaan aikaan?
> Voit olla aivan varma, ettei kertomuksesi mukaisessa huonossa
> näkyvyydessä aurata kahta kaistaa ja luoteta vastaantulevien
> väistämiseen. Jos olosuhteet sen sijaan antavat periksi, voi
> etummainen auto toki aurata hieman keskiviivan yli

Tietenkin aurakuski varoo vastaantulijoita. Mutta mielestäni on
kohteliasta, että vastaantulijakin antaa aurakuskille mahdollisimman
hyvän työrauhan. Lähes poikkeuksetta puolitan matkavauhtini ja siirryn
piennarviivan päälle, usein vilkun kera ja joskus syvemmällekin
pientareelle.

Ajatus kahden kaistan auraamisesta syntyi sen perusteella, kun kyseessä
oli melko kapea ja vähäliikenteinen paikallistie, niin ihmettelin että
minkä muunkaan syyn vuoksi ne sieltä peräkkäin tulevat.

>> - pysähtymällä heti risteyksen jälkeen olevalle bussipysäkille

> Anteeksi mitä?

Työmatkani varrella on yksi risteys, jossa itse jatkan päätietä suoraan
ylämäkeen. Vasemmalta tulevalla tiellä on kolmio ja sen tien varrella
soramonttu. Sieltä tulee melko usein täyteen lastattuja sorarekkoja,
jotka pyrkivät aamuruuhkassa kääntymään kolmion takaa vasemmalle - minun
eteeni. Jos näen 10 sek ennen tuota risteystä, että siellä on taas yksi
rekka pyrkimässä vasemmalle, hidastan ja jos vastaantulijoita ei ole,
niin vilautan rekalle "tervetuloa eteeni". Rekka kääntyy hitaasti ja
laiskasti kolmion takaa päätielle eteeni. Heti risteyksen jälkeen on
bussipysäkki, jonne suurin osa rekoista ajaa joko: vauhtia keräämään tai
pysähtyvät päästämään minut ohi. Rekkakuskille on kuitenkin puoli
voittoa että pääsee siihen bussipysäkille, niin ei tarvi enää odotella
kahdesta suunnasta tulevia autoja, vaan ainoastaan takaa tulevia autoja.
Rekan menohaluista teen sitten johtopäätöksen, että ohitanko
bussipysäkille pysähtyvän rekan, vai hidastanko oman vauhtini ihan
peräti alle kahteenkymppiin (60 alueella) ja päästän vauhtia keräävän
rekan edelleni siihen ylämäkeen, jossa sitten keräillään matkavauhtia
"minuuttitolkulla". Takaa tulijat "kiittävät" mutta minun aamukiireisiin
tuo yksi minuutti ei vaikuta mitään.


> Tarinasi muistuttaa kerta kerralta enemmän satua. Nyt näet jo
> satojen metrien päästä, mikä tilanne bussiin nousevien osalta on.
> Huomenna varmasti kilometrin päästä?

Tarkkoja metrimääriä on vaikea arvioida. Kuitenkin sen verran kaukaa,
että ehdin sovittaa matkanopeuteni sen mukaiseksi. Ei tietenkään nyt
pimeään vuodenaikaan, mutta kesällä ne bussiin nousijat näkyvät paremmin.


> Ja huonosti on asia jos monen sadan metrin
> päässä ei erota kaukovaloja kuopasta.

Olkoon sitten huonosti, mutta kyllä minä lähes viikoittain havaitsen
"valojen vilahduksen" taustapeilissä, jota joudun miettimään että
johtuikohan kuopasta vai oliko kaukovalojen vilahdus.


> Ei riitä. Tuo uutinen on vuosien takaa vielä vanhemmasta
> tekniikasta ja toimintavarmuudesta ei ole mitään muuta kuin joku
> mielipide.

Saat (ehkä) lisää lähteitä, kunhan laitat sen linkin jossa kerrotaan
että moottoritien asvalttia ryhdytään paikkailemaan urasyvyyden
ylittäessä 13 mm.


> Optimitilanteessa kuitenkin sekä autoilija että jalankulkija ovat
> tietoisia toisistaan ja huomioivat toisensa.

Näkeehän niitäkin tilanteita, joissa kilpaa viittilöidään toista
menemään ensin. Itsekin löydän itseni tuollaisista tilanteista pari
kertaa vuodessa, mutta kovin montaa kertaa en kyllä sille toiselle
viittilöi, vaan menen sitten itse ensin.


> Sen sijaan mietin edelleen, miksi et
> käytä julkisia vaan päivästä toiseen rasitat omia hermojasi ja
> vaarannat sivullisia julkisten sijaan?

Kuten jo sanoin, henkilöautoilu on halvempaa, nopeampaa, mukavampaa ja
helpompaa. Jos kaipaat lisää perusteluja, niin tässä tulee:

HALVEMPAA
*********
- Asun landella joten joudun jokatapauksessa omistamaan hlöauton.
- Jos ajan hlöautolla landelta Espooseen asti, niin Espoosta Helsingin
keskustaan ajaminen ei enää montaa lisäeuroa maksa kuukaudessa.
- Paljonko maksaisi HSL:n seutulippu minulle joka asun HSL-alueen
ulkopuolella? Ei taida 200,- euroa riittää?

NOPEAMPAA
*********
- Omalla autolla Matinkylästä Espalle n. 15 min.
- Auton pysäköinti Matinkylään, bussipysäkille kävely, bussin odotus,
bussimatka, kävelymatka Espalle ehkä 40 min?
- Tuskin metrollakaan onnistuu alle 30 min?

MUKAVAMPAA
**********
- Haluamani radiokanava.
- Haluamani volume.
- Ilmastointi kesällä.
- Lämmitys talvella.
- Kabiinilämpötila säädettävissä asteen tarkkuudella ja toppatakki
vieruspenkillä.
- Läppärilaukku apukuskin jalkatilassa eikä omassa sylissä.
- Ei vierustoveria joka istuu puoliksi minun penkillä.
- Ei hien hajuista vierustoveria kesällä +35 C matkustamossa.
- Ei "viihteellä olijoiden" huutelua perjantai-iltaisin klo 17 jälkeen.

HELPOMPAA
*********
- Lähtee silloin kun haluan.
- On ääriolosuhteissakin huomattavasti luotettavampi kuin julkinen
liikenne.


> Oletko todellakin oikeasti sitä mieltä että
> helsinkiin kohdistuva tavaraliikenne voidaan lopettaa tai sitä
> voidaan hankaloittaa merkittävästi?

Kyllä sitä voidaan hieman nykyisestään hankaloittaa. Ehkä se pistää osan
firmoista miettimään, että kannattaako sitä jakeluliikennettä ajaa
aamuisin klo 07-09 tai iltapäivisin klo 15-17. Vuorokaudessa on 20
muutakin tuntia.


> Kuten sanottua, et näe mitään muuta kuin itsesi. Odotat muilta
> sellaista, johon itse et ole valmis.

Kyllä minäkin olen valmis jättämään auton länsimetron varrelle sitten
kun se on halvempaa ja nopeampaa verrattuna siihen että ajan itse
keskustaan asti. Tervetuloa joukkoliikenne-etuudet, ruuhkamaksut, jne.
niin alkaa bussitkin kulkea vähän rivakammin keskustaan. Saisi sitten ne
bussiliputkin olla vähän edullisempia meille ulkopaikkakuntalaisille.


> Olihan tämä oikeasti vitsi? Siis halusi saada suojateitä 25 metrin
> välein sen takia, jos joskus sattuu olemaan tarve keskeltä
> korttelia toiselle puolelle keskelle korttelia.

Ei niitä joka korttelin keskelle tarvi laittaa. Ainoastaan niihin joissa
kortteli on yli 100 m pitkä, eli siis 50 m välein. Ei nyt ihan mihinkään
Mannerheimintielle tarvi noin tiheästi suojateitä laittaa, mutta
kaikille kaksikaistaille kaduille voisi hyvin laittaa.


> Kuten moni on sinulle aikaisemminkin sanonut, pidät oikeutenasi
> soveltaa lakia miten haluat ja noudattaa ainoastaan itsellesi
> sopivia sääntöjä. Teet saman aivan riippumatta siitä, millä
> liikut.

Niinhän muutkin tekevät. Aika hiljaista täällä oli viimeksikin kun
kyselin, että ajatteko te kaikki oikeasti sellaisella tilannenopeudella,
että saatte _kaikissa olosuhteissa_ ajoneuvonne pysähtymään edessä
näkyvällä tien osalla. Tai ajatteko aina pilkuntarkasti rajoitusten
mukaan - myös ohitustilanteissa? Ettehän ikinä ole pysähtyneet
bussipysäkille muun syyn vuoksi, kuin jättääksenne tai poimiaksenne
matkustajan? Ettehän ikinä ota ylikuormaa autoon tai perävaunuun?
Käytättehän aina kypärää polkupyöräillessänne?


> Kerrotko vielä, mikä velvollisuus autoilijalla on väistää
> tällaisia lakia rikkovia itsetuhoisia yksilöitä?

En tietenkään kävele tai pyöräile punaisia päin silloin kun tulee
autoja. Mutta silloin kun se ei kenenkään liikkumista häiritse, voin sen
rikkeen tehdä.


> Ainakin itse (tilanteen niin salliessa) peruutan jonkin matkaa
> valoista ja yritän uudelleen jos kohtuullisen pitkä odottelu ei
> tuota tulosta.

Enpä ole ikinä kokeillut. Enkä kokeile jatkossakaan. Jos mä ensin venaan
5 min, niin en kyllä rupea enää peruuttelun ja vekslaamisen jälkeen
odottamaan toiset 5 min, että joko se valo suostuisi vaihtumaan.


> Suurempi ongelma tuo vaihtumattomuus oli aikanaan mopolla mutta
> varmasti nykyisellään on senkin osalta tapahtunut kehitystä.

Induktiosilmukoihin ne anturit taitavat nykyäänkin useimmiten perustua.
Mahtavatko sitten olla nykyisin herkempiä, mutta tosiaan ainakin vielä
90-luvulla pieni muoviskootteri harvoin herätti induktiosilmukkaa.
Olihan mulla toinenkin mopoilukausi ihan tässä 2010-luvulla, mutta
Vantaa-Hki välillä harvoin tarvi yksikseen valoissa odotella.


> Selkeitä muita vikoja ei juuri vastaan tule, koska valot osaavat
> joko sammua tai siirtyä vilkulle ongelmatapauksisa.

Osaavat joo, jos joku anturi tai pylväs on kokonaan pois pelistä. Mutta
jos joku anturi ei vaan anna signaalia joka kerta, niin osaako sumea
logiikka päätellä anturin rikkinäiseksi? Ja jos se anturi sattuu olemaan
vaikka yksittäinen jalankulkijan painonappi, niin kannattaako koko iso
risteys pistää keltavilkulle sen vuoksi? Vantaalla on/oli Vihdintiellä
siinä Myyrmäen risteyksen kohdalla ikuisuusongelma, että valot menivät
keltavilkulle ainakin kerran kuukaudessa. Siinä on kuitenkin kaksi isoa
nelikaistaista tietä jotka risteävät 70 km/h rajoitusalueella, niin
aamuruuhkassa tuo oli aika mielenkiintoinen tilanne.


> Erinomaisen hyvä idea. Samalla liikennevaloristeyksiin kamerat
> kevyttä liikennettä varten ja päin punaista pyöräileville
> vaikkapa 1000e sakko. Tämähän olisi kohtuullista, eikö
> vain?

Jos polkupyöriin tulisi rekisterikilvet, niin tottakai niitä voisi
sakottaa samalla taulukolla kuin autoilijoitakin. Alle 15-vuotiaat on
vapautettu rikosoikeudellisesta vastuusta, mutta voihan heillekin
lähettää kirjallisen huomautuksen?


> Toisaalta päästään helpommalla kun jokaiselle laitetaan siru
> niskaan ja liikennevalot tunnistavat sen. Näin jalankulkijatkin
> joutuvat viimein noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.

Jännä nähdä, miten meitä seurataan kun olemme 80-vuotiaita.


> Miten muuten ohitat bussin, jos oma nopeutesi on 100 ja rajoitus
> sama? Väitätkö bussien ajavan kovin usein alinopeutta? Ja jos
> ajaa tuon 97 niin ilmeisesti asiaa ei tarvitse edes kysyä vaan
> voi todeta: Kyllä, lähdet tuolla nopeuserolla ohi koska sinulla
> on oikeus siihen. Sillä ei ole merkitystä, miten pitkään roikut
> vasemmalla kaistalla koska kaikki takaa tulevathan ajavat
> selvästi ylinopeutta.

Kun ajan cruise päällä satasen alueella suurinta sallittua (mittarivirhe
huomioiden), niin sallin itselleni bussin ohituksen ajaksi jopa 105 -
110 km/h nopeuden. Mutta jos tuokaan nopeus ei aggressiiviselle
perskärpäselle riitä, jättäydyn ihan vittuillakseni bussin rinnalle ja
vilkuttelen takasumaria tai jarruvaloja. Tätähän joskus laskettiin
täällä porukalla, että se mun bussin ohitus kestää ehkä 30 sekuntia ja
115 km/h matkavauhtiin pyrkivän perskärpäsen perillepääsy lykkääntyy mun
vuoksi ehkä 3 sekuntia. Täytyykö satasen alueella olla oikeus ajaa
kaikissa tilanteissa ja täysin esteettä 115 km/h matkavauhdilla, vai
voidaanko odottaa että tuollaiseen matkavauhtiin pyrkivä ymmärtäisi
ajoittaiset pienet hidasteet edessään?


> Huomattavasti henkilöautoa korkeammalle pääset jo pakettiautolla.

Olen minä istunut muuttoautojen ja hinausautojen kyydissä. Ja itsekin
ajanut erikokoisia pakuja, mm. silloin kun C-kortillinen kaverini ei
uskaltanut lähteä pakulla Helsingin porttikongeihin. Mutta ison rekan
hyttiin en ole ikinä kiivennyt. Korkeimmat tikapuut taitaa olla tuossa
appiukon traktorissa, jossa siinäkin on muistaakseni kolme askelmaa ja
silläkin olen sentääs ajellut satasen alueella peräkärryn kanssa.


> Oikeammin tärkeämpi oppi voisi olla vaihtaa ne omat valot silloin
> kun rekka vaihtaa omansa.

Höpöhöpö. Jos omat kaukovalot sojottavat vastamäkeen tai
ulkokaarteeseen, niin turha niitä on vielä vaihtaa puolikkaille. Ihmiset
katsovat kaukovalojen käytössä liikaa vastaantulija tekemisiä, kun
oikeampi tapa olisi ymmärtää että milloin se oma valokeila sojottaa
vastaantulijan tuulilasille. Joissain tilanteissa tämä tapahtuu
merkittävästi aikaisemmin/myöhemmin, kuin mitä vastaantulijan pitkät
häikäisevät omaa näkemistä.

-Asko

[Tsaksan Tsulttaani]

In news:Asko <as...@noname.invalid> esitti ryhmässä totena

Mä niin odotan TP:n vastausta tähän.
Kaivat itsellesi syvää kuoppaa!

[Lume Laipio]

"Tsaksan Tsulttaani"

>Mä niin odotan TP:n vastausta tähän.
>Kaivat itsellesi syvää kuoppaa!

Minä luen tämän ketjun sitten, kun se on saatavissa
2-osaisena kovakantisena painoksena divarista.

[Asko]

On 13.1.2017 21:31, Tsaksan Tsulttaani wrote:
> Mä niin odotan TP:n vastausta tähän.

Mukava kuulla, että näinkin pitkällä ketjulla on vielä lukijoita.
Johtunee siitä, että koitamme pysyä asiassa, eikä mennä
henkilökohtaisuuksiin.


> Kaivat itsellesi syvää kuoppaa!

Lainaat oudosti!

-Asko

[MStr]

On 14.1.2017 12:08, Asko wrote:
> On 13.1.2017 21:31, Tsaksan Tsulttaani wrote:
>> Mä niin odotan TP:n vastausta tähän.
>
> Mukava kuulla, että näinkin pitkällä ketjulla on vielä lukijoita.
> Johtunee siitä, että koitamme pysyä asiassa, eikä mennä
> henkilökohtaisuuksiin.

Tämä on oikein viihdyttävää.
Pitänee ostaa toinenkin perhepakkaus popkornia...

++MStr

[MStr]

On 13.1.2017 20:11, Asko wrote:
> On 13.1.2017 0:06, Tuska Pankki wrote:
>> Ja mistä muuten ajatus kahden kaistan auraamisesta samaan aikaan?
>> Voit olla aivan varma, ettei kertomuksesi mukaisessa huonossa
>> näkyvyydessä aurata kahta kaistaa ja luoteta vastaantulevien
>> väistämiseen. Jos olosuhteet sen sijaan antavat periksi, voi
>> etummainen auto toki aurata hieman keskiviivan yli
>
> Tietenkin aurakuski varoo vastaantulijoita. Mutta mielestäni on
> kohteliasta, että vastaantulijakin antaa aurakuskille mahdollisimman
> hyvän työrauhan. Lähes poikkeuksetta puolitan matkavauhtini ja siirryn
> piennarviivan päälle, usein vilkun kera ja joskus syvemmällekin
> pientareelle.

Tuossa ja monessa muussakin tilanteessa saattaa olla haastavaa kertoa
sille takana tulevalle kiireiselle, että olet väistämässä vastaan
tulevaa aura-autoa tai hälytysajoneuvoa, etkä antamassa tietä hänelle.

> Ajatus kahden kaistan auraamisesta syntyi sen perusteella, kun kyseessä
> oli melko kapea ja vähäliikenteinen paikallistie, niin ihmettelin että
> minkä muunkaan syyn vuoksi ne sieltä peräkkäin tulevat.

Aurojen reitit eivät aina ole optimaalisia vaan saatetaan ajaa samaa
tietä useammalla autolla tai samalla moneen kertaan. Yksi syys aurata
joku tie kahdella autolla on, että toinen auraa enemmän piennarta ja
bussipysäkit kun ensimmäinen ottaa sen keskitien.


++MStr

[MStr]

On 13.1.2017 20:11, Asko wrote:

>> Oikeammin tärkeämpi oppi voisi olla vaihtaa ne omat valot silloin
>> kun rekka vaihtaa omansa.
>
> Höpöhöpö. Jos omat kaukovalot sojottavat vastamäkeen tai
> ulkokaarteeseen, niin turha niitä on vielä vaihtaa puolikkaille. Ihmiset
> katsovat kaukovalojen käytössä liikaa vastaantulija tekemisiä, kun
> oikeampi tapa olisi ymmärtää että milloin se oma valokeila sojottaa
> vastaantulijan tuulilasille. Joissain tilanteissa tämä tapahtuu
> merkittävästi aikaisemmin/myöhemmin, kuin mitä vastaantulijan pitkät
> häikäisevät omaa näkemistä.

Pääsääntöhän on, että se jota vastaantulijan valot häikäisevät vaihtaa
lyhyille. Maanteillä on harmillisen monta sellaista, jotka vaihtavat kun
luulevat itse häikäisevänsä, myös rekojen kuskeina on heitä.


++MStr

[MStr]

On 12.1.2017 17:32, Tuska Pankki wrote:
> MStr<m.a...@earth.org> Wrote in message:

>> Ohitettava voi myös vilkauttaa kerran pitkiä kun ohittaja voi tulla
>> eteen. Erityisen mukavaa kun on pöllyävä keli tai yhdistelmän takapäätä
>> ei muuten jostain syystä näe (esimerkiksi lastin muodon vuoksi).
>

> Onko syytä ohittaa ollenkaan jos olosuhteet ja kalusto eivät
> siihen anna edellytyksiä? Itse pitäisin tuollaista täysin
> vastuuttomana ohitettavan vaarantamisena.

Moottoritiellä tai muulla monikaistaisella tiellä, tai ohituskaistojen
kohdalla, ei ole mitään varraa ohittaa rekalla toista.
Kun siihen vasemmalle kaistalle kuitenkin syntyy jonoa ohittavan taakse
niin ohitettava voi kertoa koska hänen mielestään saa tulla siihen eteen.

> Ja missä tällainen vilautus tulee vastaan? Onkohan mahdollisesti
> kyse jostakin raskaan kaluston välisestä asiasta? En nimittäin
> ainakaan heti muista tällaista tulleen missään yhteydessä
> vastaan.

Eihän henkilöautolla ole mitään vaikeuksia nähdä koska on ohitettavasta
kokonaan ohitse. Takaisin oikealle kaistalle voi vaihtaa kun ohitettava
näkyy kokonaan taustapäilistä, tai jos on oikein kiire takaisin niin
silloin kun molemmat ajovalot näkyvät peilistä.
Sitten kun on umpikorinen auto tai vaikka täyspitkä yhdistelmä, niin
tilanne on hieman toinen. Varsinkin jos lunta pöllyää.

++MStr

[Asko]

On 15.1.2017 18:02, MStr wrote:
> Tuossa ja monessa muussakin tilanteessa saattaa olla haastavaa kertoa
> sille takana tulevalle kiireiselle, että olet väistämässä vastaan
> tulevaa aura-autoa tai hälytysajoneuvoa, etkä antamassa tietä hänelle.

On tullut huomattua. Itsellä kun on tapana väistää mielummin hyvissä
ajoin, eikä vasta viime tingassa. Mutta, vaikka tässäkin tilanteessa
väistin omasta mielestäni melkolailla viime tingassa, niin silti se BMW
vielä änkesi väliimme. Ihmettelen suuresti, miten se on niin vaikeaa
tehdä oikeita johtopäätöksiä, jos näkee vastaantulevan auran ja edessä
oleva hlöauto hidastaa ja ajaa tien sivuun.

Asiasta puheenollen. Mulla meni aikoinaan inssi läpi ekalla yrityksellä,
tosin kahden lievän huomautuksen kera. Toinen huomautus tuli nimenomaan
siitä, kun kapeahkolla 40 km/h asuntokadulla en riittävästi hidastanut
ja väistänyt vastaantullutta lumiauraa. Sen jälkeen olen ottanut opikseni.

> Aurojen reitit eivät aina ole optimaalisia vaan saatetaan ajaa samaa
> tietä useammalla autolla tai samalla moneen kertaan.

Näin ajattelin itsekin. Ehkä ne olivat vaan "siirtymäetapilla" tms, kun
ei siinä luntakaan kovin paljoa ollut.

> Yksi syys aurata
> joku tie kahdella autolla on, että toinen auraa enemmän piennarta ja
> bussipysäkit kun ensimmäinen ottaa sen keskitien.

Eikös niissä nykyään ole joystickilla ohjattavat aurauslevyt? Vai peräti
konenäöllä automaattisesti ohjautuvat? Olen ollut näkevinäni tilanteen,
että bussipysäkin kohdalle tulleessaan aura-auton ajolinja ei juurikaan
muutu, mutta oikean kyljen alta paljastuu sitä auralevyä 1 - 2 metriä
lisää. Tässäkin tapauksessa oli niin kapea paikallistie kyseessä, että
tuollainen varmaan olisi hyvin riittänyt. Tai ne bussipysäkit olisi
joutanut auraamaan myöhemminkin, kun sinä iltana tuskin enää oli
ainoatakaan bussivuoroa tulossa. :)

-Asko

[Asko]

On 12.1.2017 21:37, Asko wrote:
> Kun oli puhetta moottoritiellä hidastamista vaativista rampeista, niin
> tänään tulin Helsingistä Länsiväylää pitkin ja käännyin oikealle kohti
> Kauklahtea. Siinä on melko loiva ramppi 90 astetta oikealle, mutta
> viettää alamäkeen ja rajoitus vaihtuu keskellä ramppia 80 -> 50.
>
> Lähestyin moottoritiellä cruisen asetuksella 84. Ennen
> erkanemiskaistalle siirtymistä pudotin cruisen pois jo siinä motarilla.
> Kun olin päässyt kokonaan erkanemiskaistalle, näytti nopeusmittari 77.
> Taajamamerkin kohdalla nopeusmittari näytti 53. Autoja tuli kyllä
> takana, mutta en koe häirinneeni liikennettä, vaikka hieman
> hidastelinkin jo siinä motarilla. Yleensä katselen tuota samaa paikkaa
> motarin vasemmalta kaistalta, kun jatkan suoraan ja rampille kääntyjät
> hidastelevat samaan tapaan jo motarilla ollessaan. En koe tätä
> minkäänlaisena ongelmana - ainakaan niin kauan kun vasemmalla kaistalla
> on hyvin tilaa.

Tänään kokeilin samalla rampilla sitä täällä neuvottua tekniikkaa.
Lähestyin jälleen cruisen asetuksella 84. Vasta kun olin kokonaan
erkanemiskaistalla, pudotin cruisen pois päältä. Moottorijarrutus riitti
hidastamaan vauhtini taajamamerkin kohdalla lukemaan 62 - mittarivirhe
huomioiden ehkä 57 km/h. Huomautuksen ja rikesakon rajamailla, mutta
aika natsi poliisi täytyy olla, että tutkailee juuri taajamamerkin
kohdalla hidastavia autoja.

Jatkossa varmaan tulee ajeltua tuohon ramppiin näiden kahden vaihtoehdon
kompromissilla - eli pudotan cruisen pois silloin kun erkanemiskaistan
katkoviiva on renkaideni välissä.

-Asko

[Lume Laipio]

"Asko" wrote in

>Lähestyin jälleen cruisen asetuksella 84. Vasta kun olin kokonaan
>erkanemiskaistalla, pudotin cruisen pois päältä. Moottorijarrutus riitti
>hidastamaan vauhtini taajamamerkin kohdalla lukemaan 62 - mittarivirhe
>huomioiden ehkä 57 km/h.

Hyvin tehty.

[Asko]

On 8.2.2017 21:46, Tuska Pankki wrote:
> Todellisuus on ainoastaan se, että aiheutit täysin
> ennakoimattomalla toiminnallasi vaaraa kahdelle muulle
> osapuolelle.

Varsin monille se kyllä tuntuu tulevan yllätyksenä, että minä ihan
oikeasti väistän vastaantulijoita, hälytysajoneuvoja, yms. ihan reilusti
ja kunnolla.

Ei tästä montaa kuukautta ole, kun eräänkin mäenkumpareen kohdalla
mentiin kapeaa hiekkatietä kolme rinnakkain. Tapani mukaan hidastin mäen
harjalla kävelyvauhtiin, väistin oikealla olevalle levikkeelle
tarkistaakseni josko kapeaa ja jyrkkää mäkeä joku kiipeää syliin. Ei
niitä vastaantulijoita ole tällä päivittäisellä reitilläni ollut kuin
ehkä jokatoinen vuosi, mutta nyt oli taas se päivä. Postiautohan sieltä
nimittäin tuli juuri sopivasti sen pahimman katveen kohdalla mäkeä ylös.
No kun olin oman vauhtini jo hidastanut kävelyvauhtiin, niin ei siinä
kovin äkkinäistä jarrutusta enää tarvinnut vauhdin pysäyttämiseen.
Takanani tullut naapurini varmaan kuvitteli minun pysähtyvän siihen
huvin vuoksi ja lähti työntymään ohitseni. Onneksi postiauto havaitsi
hänet viime tingassa, teki äkkijarrutuksen ja väisti terävästi
pientareelle, niin mahduttiin kolme rinnakkainkin "sujuvasti". Pitoakin
oli onneksi sen verran, että postiauto pääsi myös uudestaan liikkeelle
ylämäessä. Toivottavasti naapurini otti opikseen, että harvoin edellä
ajava huvikseen pysähtyy tuollaiseen paikkaan ilman vilkkua.

Varmaan tässäkin olisin voinut vilkuttaa vasemmalle kertoakseni, että
nyt ei kannata mua ohittaa, mutta eipä tullut pieneen mieleenkään, että
tuollaisessa sokkopaikassa naapuri olisi mua lähtenyt ohittamaan. En mä
itse ainakaan lähde mitään sokko-ohituksia tekemään, vaan sitten vaikka
pysähdyn hätävilkut päällä keskelle ajokaistaani ja käyn kysymässä
edellä seisovalta, että miksi tämä seisoo noin hankalassa paikassa ja
tarviiko kenties työntöapua tms.


> Eli ne aurat olivat missä ja tekivät mitä? Ensin omalla
> kaistallasi vastaantulevana, sitten kuitenkin siirtymällä. Entä
> seuraavaksi?

Ei se etummainen aura ollut kokonaan minun kaistalla, vaan juuri
kuvaamallasi tavoin auraamassa "hieman keskiviivan yli". Tällä kertaa
tuo "hieman" taisi vaan olla lähemmäs metrin verran, eli siihen kapealle
paikallistielle ei kovin isoa rakoa minulle olisi jäänyt. BMW kyllä
mahtui siihen rakoon, kun aurakin vähän väisti enemmän omalle puolelleen.


> Ja mikä pakottaa väistämään siirtymällä olevaa auraa? Ei mikään.

Vaikka aura olisi ylhänä, niin ei se siitä kapeammaksi muutu. Jos tie on
kapea, niin aura kulkee helposti keskiviivan väärällä puolen noilla
siirtymäetapeillakin.


> Ja nopeus kun tuossa tuli esille niin jos perässäsi tulee aura
> joka saavuttaa sinut, anna sille tietä. Näin säästät meidän
> kaikkien rahoja. Riittävän nopeuden pito auratessa saa lumen
> lentämään kauemmas tien pientareelle

Hyvä pointti, täytyy pitää mielessä. Ja jos on oikein pöpperöinen keli,
niin mielumminhan sitä ajeleekin pitkää matkaa vasta auratulla tiellä,
kuin umpihangessa. Mutta mihin sitä auraa väistäisi? Sinne
bussipysäkille, jonka se haluaisi sivuaurallaan pyyhkäistä puhtaaksi?
Miten sieltä lumivallin takaa sitten pääsen itse liikkeelle? Ehkä
kuitenkin pitää odotella isompaa huoltoaseman pihaa, jonne väistää?

-Asko