Ajokokeen hylkäysprosentit
Asko Ikävalko
Aamulehden artikkeli ajokokelaiden menestymisestä inssiajossa:
Tuo on minusta mielenkiintoinen fakta, että opetuslupalaisista inssiajon
läpäisee ekalla yrityksellä vain 61 %, kun autokoulun käyneistä inssin
läpäisee 72 %. Onko autokouluilla ja insseillä kartelli? Vai onko
opetuslupalaiset muka noin paljon huonompia opettajia, vaikka
tee-se-itse-opettajakin on kyllä käynyt kirjallisessa kokeessa ennen
opetusluvan saamista?
Itse ajoin korttini vuonna 1999 faijan opettamana ja tuolloin koin
opetusluvan suureksi eduksi, sillä ajotunteja kertyi 2 - 3 kertainen määrä
autokoulun oppimäärään verrattuna. Muistelen, että kaveripiirissänikin
opetuslupalaiset menestyivät inssissä paremmin ja autokoulun käyneissä
reputtaneiden osuus oli suurempi.
-Asko
Matti Grönroos
> Tuo on minusta mielenkiintoinen fakta, että opetuslupalaisista inssiajon
> läpäisee ekalla yrityksellä vain 61 %, kun autokoulun käyneistä inssin
> läpäisee 72 %. Onko autokouluilla ja insseillä kartelli? Vai onko
> opetuslupalaiset muka noin paljon huonompia opettajia, vaikka
> tee-se-itse-opettajakin on kyllä käynyt kirjallisessa kokeessa ennen
> opetusluvan saamista?
Voisiko olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kyse, että
autokoulujen opettajilla on parempi kokemuspohjainen tieto
tilanteista ja kohteista, joissa hylkäyksiä tyypillisesti
tapahtuu? Näitä sitten harjoitellaan.
> Itse ajoin korttini vuonna 1999 faijan opettamana ja tuolloin koin
> opetusluvan suureksi eduksi, sillä ajotunteja kertyi 2 - 3 kertainen
> määrä autokoulun oppimäärään verrattuna. Muistelen, että
> kaveripiirissänikin opetuslupalaiset menestyivät inssissä paremmin ja
> autokoulun käyneissä reputtaneiden osuus oli suurempi.
Voisi arvata, että vaihteluväli opetusluvalla ajettaessa on
suurempi kuin autokouluissa juuri mainitsemastasi suuresta
ajotuntimäärämahdolisuudesta. Itsellänikin vuonna sirppi ja vasara
oli takana erinäinenkin ajotunti ennen insinööriajoa, joka sitten
kestikin seitsemän minuuttia, kunnes insinööri totesi, että
eiköhän tämä sitten riitäkin.
Tuossa Aamulehden jutussa oli mielenkiintoinen tieto, että parhaan
autokoulun ensikerran hyväksymisprosentti oli 80-81 ja huonoimman
53-62. Toisin sanoen, yhden autokoulun oppilaiden ensi kerralla
hylättyjen osuus on luokkaa kaksinkertainen toiseen kouluun
verrattuna.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Asko Ikävalko
> Voisiko olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kyse, että autokoulujen
> opettajilla on parempi kokemuspohjainen tieto tilanteista ja kohteista,
> joissa hylkäyksiä tyypillisesti tapahtuu? Näitä sitten harjoitellaan.
Mahdollisesti. Mutta toisaalta, esimerkiksi itse asuin korttia
suorittaessani Kelloskella josta oli lyhyt matka Järvenpäähän. Eli,
suurimman osan ajotunneistani ajelin Järvenpäässä ja erityisesti vieläpä
siellä inssitoimiston nurkilla tuli koluttua sen verran paljon, että osasin
suurimman osan tuon pikkukaupungin risteyksistä ulkoa. Tässä
esimerkkitapauksessa määrä siis korvasi laadun. :-)
> Tuossa Aamulehden jutussa oli mielenkiintoinen tieto, että parhaan
> autokoulun ensikerran hyväksymisprosentti oli 80-81 ja huonoimman 53-62.
> Toisin sanoen, yhden autokoulun oppilaiden ensi kerralla hylättyjen osuus
> on luokkaa kaksinkertainen toiseen kouluun verrattuna.
Kouluissa ja insseissäkin on eroa, mutta väittäisin että eniten tähän
vaikuttaa eri kaupunkien erilaiset liikennejärjestelyt. Sanoisin, että
vaikkapa Ivalosta Helsinkiin vast'ikään muuttaneen uushelsinkiläisen olisi
huomattavasti helpompi ajaa inssikoe tutuilla Ivalon kylänraiteilla, kuin
täysin vieraassa ympäristössä Helsingin kanta-kaupungin yksisuuntaisten
viidakossa.
Asiasta kukkaruukkuun... mikähän muuten mahtaa olla Suomen sekavin kaupunki
liikennejärjestelyjen suhteen? Itse äänestäisin Lappeenrantaa, jossa olen
pari kertaa työmatkoilla käynyt. Pieni kaupunki, mutta silti on onnistuttu
liikennejärjestelyistä tekemään melko monimutkainen yksisuuntaisten ja
eritasosiltojen hässäkkä. Paikalliset naureskelivatkin, että Lappeenrantaan
on varmaan joskus 1970-luvulla palkattu Helsinkiläinen liikenneinsinööri.
:-)
-Asko
McJukeH
> "Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> wrote
>
> Asiasta kukkaruukkuun... mikähän muuten mahtaa olla Suomen sekavin
> kaupunki liikennejärjestelyjen suhteen? Itse äänestäisin Lappeenrantaa,
> jossa olen pari kertaa työmatkoilla käynyt. Pieni kaupunki, mutta silti
> on onnistuttu liikennejärjestelyistä tekemään melko monimutkainen
> yksisuuntaisten ja eritasosiltojen hässäkkä. Paikalliset
> naureskelivatkin, että Lappeenrantaan on varmaan joskus 1970-luvulla
> palkattu Helsinkiläinen liikenneinsinööri. :-)
>
Tuosta ei ole mitään epäselvyyttä se on ihan takuuvarmasti Oulu!
Kun reilu vuosi sitten täällä otettiin yksi keskustan pääväylistä
joukkoliikennekaduksi, pistettiin samalla kaikkien muidenkin keskustan
katujen ajolinjaukset ja käytöt ihan päin helvettiä.
Harva osaa vieläkään ajaa Oulun keskustassa oikein.
Kaikkein hienoin temppu oli liikenneinsinööriltä tehdä yksi pätkä
katua, siten, että jos siinä satut olemaan parkissa yli klo 22:00
niin autosi saat laillissti siitä pois vasta aamu kuudelta.
(Pakkahuoneenkatu tienoo, siinä Troija Kebabin edessä oleva pätkä).
Kyseiseltä kadultakin ei saa kääntyä Torikadulle kumpaankaan suuntaan
koska se on juuri se joukkoliikennekatu ja klo 22:00 jälkeen ei saa ajaa
suoraankaan.
Huomioitavaa on se, että Oulussa lakkaa joukkoliikenne toimimasta
ensi alle puoleen klo 18:00 jälkeen ja arkisin klo 22:00 se loppuu
lähes kokonaan, silti se joukkoliikennekatu on suljettu muulta
liikenteeltä.
-McJukeH
Matti Grönroos
> Kouluissa ja insseissäkin on eroa, mutta väittäisin että eniten tähän
> vaikuttaa eri kaupunkien erilaiset liikennejärjestelyt.
Aamulehden uutisessa ole kyseessä saman kaupungin
liikennejärjestelyistä.
Asko Ikävalko
> Tuosta ei ole mitään epäselvyyttä se on ihan takuuvarmasti Oulu!
>
Joo, kyllä sielläkin meinattiin syksyllä eksyä yksisuuntaisten kanssa, kun
taas pitkästä aikaa jouduin Oulun keskustaan ajelemaan. Mutta, kyllä silti
olisin sitä mieltä, että Lappeenranta on siltoineen pahempi hässäkkä kuin
Oulun keskustan kävelykadun ympäristö.
-Asko
McjukeH
No Lappeenrannassa olen käynyt autolla joskus 15 vuotta sitten,
ei muista enää miten syheröinen se on, en ala siis inttämään.
:-)
-McJukeH
McjukeH
>
> Aamulehden artikkeli ajokokelaiden menestymisestä inssiajossa:
>
> http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/Joka+kolmas+oppilas+reputtaa+ensimm%E4isess%E4+ajokokeessa/116249
>
>
>
> Tuo on minusta mielenkiintoinen fakta, että opetuslupalaisista inssiajon
> läpäisee ekalla yrityksellä vain 61 %, kun autokoulun käyneistä inssin
> läpäisee 72 %. Onko autokouluilla ja insseillä kartelli? Vai onko
> opetuslupalaiset muka noin paljon huonompia opettajia, vaikka
> tee-se-itse-opettajakin on kyllä käynyt kirjallisessa kokeessa ennen
> opetusluvan saamista?
>
No ainakin saa kuulla sellaisestakin, että tietyt inssit eivät
katso oikein hyvällä tuota ajolupaopetusta ja siksi
pompauttavat herkemmin ajolupaopetuksella ajaneen nuoren.
No samoinhan ollee vissiin joka paikkakunnalla, että siellä on
ainakin se yksi vittumainen inssi, joka ei päästä ekalla läpi,
on sitä mieltä, että naiset ovat huonompia kuskeja ja siksi
tytöt pomppaavat helpommin jne jne...
:-)
Mutta ihan tosissaan tuli mieleeni, että mikä on oppilaan
oikeusturva inssiajossa?
Oma tytär pomppasi ekassa inssissä ja hylkäysperuste oli
hiukan kyseenalainen, jopa autokoulun opettajankin mielestä.
Tytär oli tullessaan kolmion takaa kääntyäkseen oikealle
katsonut vasemmalle inssin mielestä "liian myöhään", vaikka ko.
kohdassa on iso rakennus ja hyvin kapea jalankulkuvväylä, eli auton
pitää olla jo ihan risteyksessä ennenkuin pystyt näkemään vasemalle,
kävimme ajamassa kyseisen kohdan ja kyllä totesin ihan saman,
että turha tässä on katsoa talon seinää, koska vasemmalle näki vasta
kun auton keula oli kolmion kohdalla.
Tuosta tuli itselleni mieleen, että koska ajaja oli kuitenkin
ajanut varovaisesti ja sääntöjen mukaan ja oli hidastanut
tarpeeksi, jotta olisi ehtinyt väistää jos vasemmalta
olisi tullut auto, niin itsestäni ainakin kuulosti
hieman oudolta hylkäysperusteelta ja samaa mieltä oli
myös se autokoulun opettajakin.
Sen ymmärtäisi jos olisi jättänyt kokonaan katsomatta
vasemmalle.
No tokalla inssiajolla meni sitten läpi puhtaasti.
-McJukeH
Kale K
> Asko Ikävalko wrote:
>> "Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> wrote
>
>>
>> Asiasta kukkaruukkuun... mikähän muuten mahtaa olla Suomen sekavin
>> kaupunki liikennejärjestelyjen suhteen? Itse äänestäisin
>> Lappeenrantaa, jossa olen pari kertaa työmatkoilla käynyt. Pieni
>> kaupunki, mutta silti on onnistuttu liikennejärjestelyistä tekemään
>> melko monimutkainen yksisuuntaisten ja eritasosiltojen hässäkkä.
>> Paikalliset naureskelivatkin, että Lappeenrantaan on varmaan joskus
>> 1970-luvulla palkattu Helsinkiläinen liikenneinsinööri. :-)
>>
>
> Tuosta ei ole mitään epäselvyyttä se on ihan takuuvarmasti Oulu!
>
Voi olla. Saaristonkadun korttelin välein muuttuva kaistojen paikkojen
vaihto on mitä idioottimaisinta. Osasyy on tietysti silläkin, että ko.
kadun varressa talot ei ole missään linjassa keskenään. Siis ainakaan
suorassa linjassa.
Lappeenrannasta on kokemusta muutaman vuoden takaa, kun yritettiin
päästä sujuvasti pois kaupungista. Siis ennen tätä gps-hypeä. Vaan olipa
työlästä, kun lähes ainoan opastetun väylän olikin katkaissut hervoton
rankkasade ja sen tuomat valumavedet. Sitten siinä ihan ummikkona
lähdettiin seikkailemaan mutta kyllähän sitä sitten pois päästiin, kun
vain jaksettiin yrittää.
Kale
Asko Ikävalko
> Mutta ihan tosissaan tuli mieleeni, että mikä on oppilaan
> oikeusturva inssiajossa?
Vissiin aika olematon, ainakin jos mukana ei ole riippumatonta
ajokortillista todistajaa.
> Tytär oli tullessaan kolmion takaa kääntyäkseen oikealle
> katsonut vasemmalle inssin mielestä "liian myöhään"
Oliko tämä ainoa rike, vai oliko muitakin lievempiä rikkeitä ja tämä oli
sitten se joka "katkaisi kamelin selän"?
Itse ajoin inssini vuonna 1999 heti talven pahimman lumimyrskyn jälkeen
(vastaava keli kuin tänäaamuna). Taajamassa kolmion takaa oikealle
kääntyessäni näin kuorma-auton parin sadan metrin päässä vasemmalla, mutta
päätin ehtiä tämän eteen. Eihän se kinnerini siinä puurossa ihan
kuvittelemallani tavalla kiihtynytkään ja kuorma-autokin ehkä joutui
kevyesti koskemaan jarrua, mutta ei tullut konfliktia, vaan joku "lievä
vaara" tms. Toisen huomautuksen sain, kun en katsonut tarpeelliseksi
huomioida vastaan tullutta aura-autoa, vaikka inssin mielestä olisi pitänyt
hidastaa selvästi ja väistää kunnolla tien reunaan. Ja kolmas hauska
sattumus (ei huomautusta) oli, kun jäimme erääseen risteykseen pohjasta
kiinni ja inssi sai isäni kanssa työntää auton irti. Se oli tuossa kelissä
positiivista, että ryhmittymissääntönä sai noudattaa "mennään sieltä mistä
pääsee" ja mäkilähtöä eikä taskuparkkeja tarvinnut harkitakaan. Silti meni
läpi ekalla kerralla, liekö huono keli antoi vähän anteeksi.
-Asko
McJukeH
> "McjukeH" <mcj...@gmail.com> wrote
>> Mutta ihan tosissaan tuli mieleeni, että mikä on oppilaan
>> oikeusturva inssiajossa?
>
> Vissiin aika olematon, ainakin jos mukana ei ole riippumatonta
> ajokortillista todistajaa.
>
>
>> Tytär oli tullessaan kolmion takaa kääntyäkseen oikealle
>> katsonut vasemmalle inssin mielestä "liian myöhään"
>
> Oliko tämä ainoa rike, vai oliko muitakin lievempiä rikkeitä ja tämä oli
> sitten se joka "katkaisi kamelin selän"?
Tämä oli ainoa rike!
Siksi sitä ihmetteli autokoulun opettajakin
>
-McJukeH
MartinMauer
tilanteita, mitä inssiajossa voisi sattua. Päivän sää toi mieleen
yhden mahdollisen tilanteen, josta en osannut sanoa, mitä pitäisi
tehdä. Tilanne olisi se, että takavetoinen auto (jolla tämä
autokoululainen joutuu ajamaan) ei lähde liukkaasta kelistä johtuen
liikkeelle risteyksessä lievässä ylämäessä vihreän valon syttyessä.
Takana on jono autoja. Tällaista voi todella tapahtua. Noin vuosi
sitten katselin kuinka eräs Mersu joutui peruuttamaan ja ottamaan
vauhtia päästäkseen eräästä ylämäkiristeyksestä isommalle tielle.
"Ylämäki" oli niin mitätön, että etuvetoisella autolla ajaessa siihen
ei olisi kiinnittänyt huomiota, eikä auto olisi juuttunut paikalleen.
Mutta kuten tiedetään, takavetoiset autot voivat olla todella surkeita
kulkemaan tietyssä kelissä (sen verran on kokemusta, vaikka nykyisin
pääasiassa etuvetoisella ajankin).
Eli mitä inssiajoa suorittavan pitäisi tuollaisessa tilanteessa tehdä?
Auton renkaat lyövät tyhjää, vihreä palaa ja takana on jono autoja.
Teknisessä mielessähän ajaminen on mahdollista vain, jos joku tulee
työntämään tai vetämään autoa, tai auto peruuttaa ja ottaa vauhtia.
Mutta miten toimitaan käytännössä? Pitäisikö panna pakki päälle ja
luottaa siihen, että takana olevatkin peruuttavat ja antavat
takavetoiselle kiihdytystilaa (liikennevalo ehtii tietenkin vaihtua
punaiseksi)? Pitäisikö näyttää vilkulla tai hätävilkulla tai muulla
tavoin, että auto ei kulje? Vai mitä pitää tehdä? Tuollainen olisi
inhottava tilanne kenelle tahansa, mutta aivan varmasti se olisi
inhottava tilanne inssiajoa suorittavalle.
Tonttu
>
> No ainakin saa kuulla sellaisestakin, että tietyt inssit eivät
> katso oikein hyvällä tuota ajolupaopetusta ja siksi
> pompauttavat herkemmin ajolupaopetuksella ajaneen nuoren.
Höpö höpö.
Ihan perusfakta on että opetuslupalaiset tapaavat torppaamaan
tilannenopeuksiin, kevyen-/muunliikenteen havainnointiin ja yleisesti
risteysajoihin ja suojatiesääntöihin tutkintoajoissa.
Olen itse muutaman lapsen opettanut ja ihan oikeasti siinä opetuksessa menee
helposti pelkäksi ajeluksi, tai sitten ruuvaillaan niitä tutkintoajon
nurkkia liian innokkaasti.
Me ollaan yleensä suoritettu koko kokonaisuus viidessä viikossa, mutta
olemme olleet tosissamme koko opetuksen ajan ja olen käynyt koko
opetusteeman ajojen aikana läpi.
Ajojen aikana kannattaa ajella mahdollisuuksien mukaan myös Helsingissä,
Lahdessa ja Hämeenlinnassa niin varmasti opettaja ja oppilaskin saavat
hiukan haasteita.
>
> Mutta ihan tosissaan tuli mieleeni, että mikä on oppilaan
> oikeusturva inssiajossa?
Eikös siitäkin päätöksestä voi vapaasti valittaa ao instanssin valvojalle?
> Oma tytär pomppasi ekassa inssissä ja hylkäysperuste oli
> hiukan kyseenalainen, jopa autokoulun opettajankin mielestä.
> Tytär oli tullessaan kolmion takaa kääntyäkseen oikealle
> katsonut vasemmalle inssin mielestä "liian myöhään", vaikka ko.
> kohdassa on iso rakennus ja hyvin kapea jalankulkuvväylä, eli auton
> pitää olla jo ihan risteyksessä ennenkuin pystyt näkemään vasemalle,
> kävimme ajamassa kyseisen kohdan ja kyllä totesin ihan saman,
> että turha tässä on katsoa talon seinää, koska vasemmalle näki vasta
> kun auton keula oli kolmion kohdalla.
> Tuosta tuli itselleni mieleen, että koska ajaja oli kuitenkin
> ajanut varovaisesti ja sääntöjen mukaan ja oli hidastanut
> tarpeeksi, jotta olisi ehtinyt väistää jos vasemmalta
> olisi tullut auto, niin itsestäni ainakin kuulosti
> hieman oudolta hylkäysperusteelta ja samaa mieltä oli
> myös se autokoulun opettajakin.
> Sen ymmärtäisi jos olisi jättänyt kokonaan katsomatta
> vasemmalle.
> No tokalla inssiajolla meni sitten läpi puhtaasti.
>
Nämä tilanteet näkyvät aivan eri tavalla aina jälkeenpäin ihmetellessä.
Minä luotan tutkinnon vastaanottajan arvostelukykyyn aina.
--
T.T.J
McjukeH
> McjukeH raapusteli:
>
>>
>> No ainakin saa kuulla sellaisestakin, että tietyt inssit eivät
>> katso oikein hyvällä tuota ajolupaopetusta ja siksi
>> pompauttavat herkemmin ajolupaopetuksella ajaneen nuoren.
>
> Höpö höpö.
> Ihan perusfakta on että opetuslupalaiset tapaavat torppaamaan
> tilannenopeuksiin, kevyen-/muunliikenteen havainnointiin ja yleisesti
> risteysajoihin ja suojatiesääntöihin tutkintoajoissa.
> Olen itse muutaman lapsen opettanut ja ihan oikeasti siinä opetuksessa
> menee helposti pelkäksi ajeluksi, tai sitten ruuvaillaan niitä
> tutkintoajon nurkkia liian innokkaasti.
Tuo on mitä sanoin on tutkittu asia, asiaa kysyttiin
insseiltä ja tulos oli tuollainen.
Eivät pidä ajo-opetusta niin laadukkaana kuin autokouluopetusta
ja siksi herkemmin pompauttavat ja ihan tietoisesti.
>
>>
>> Mutta ihan tosissaan tuli mieleeni, että mikä on oppilaan
>> oikeusturva inssiajossa?
>
> Eikös siitäkin päätöksestä voi vapaasti valittaa ao instanssin valvojalle?
>
Minne ja mitä se auttaisi.
Hylätty mikä hylätty.
>
>> Oma tytär pomppasi ekassa inssissä ja hylkäysperuste oli
>> hiukan kyseenalainen, jopa autokoulun opettajankin mielestä.
>> Tytär oli tullessaan kolmion takaa kääntyäkseen oikealle
>> katsonut vasemmalle inssin mielestä "liian myöhään", vaikka ko.
>> kohdassa on iso rakennus ja hyvin kapea jalankulkuvväylä, eli auton
>> pitää olla jo ihan risteyksessä ennenkuin pystyt näkemään vasemalle,
>> kävimme ajamassa kyseisen kohdan ja kyllä totesin ihan saman,
>> että turha tässä on katsoa talon seinää, koska vasemmalle näki vasta
>> kun auton keula oli kolmion kohdalla.
>> Tuosta tuli itselleni mieleen, että koska ajaja oli kuitenkin
>> ajanut varovaisesti ja sääntöjen mukaan ja oli hidastanut
>> tarpeeksi, jotta olisi ehtinyt väistää jos vasemmalta
>> olisi tullut auto, niin itsestäni ainakin kuulosti
>> hieman oudolta hylkäysperusteelta ja samaa mieltä oli
>> myös se autokoulun opettajakin.
>> Sen ymmärtäisi jos olisi jättänyt kokonaan katsomatta
>> vasemmalle.
>> No tokalla inssiajolla meni sitten läpi puhtaasti.
>>
>
> Nämä tilanteet näkyvät aivan eri tavalla aina jälkeenpäin ihmetellessä.
> Minä luotan tutkinnon vastaanottajan arvostelukykyyn aina.
>
Minä en luota...läheskään aina.
Varsinkin juuri arvostelukyvyssä heillä olisi useinkin
petraamisen varaa.
-McJukeH
Asko Ikävalko
> Pitäisikö näyttää vilkulla tai hätävilkulla tai muulla
> tavoin, että auto ei kulje? Vai mitä pitää tehdä?
Itse laitan kyllä aina hätävilkut päälle, jos:
- autoni sammuu risteykseen eikä starttaa ekalla yrittämällä
- autoni on rikki ja kulkee huomattavaa alinopeutta tai muuten
holtittomasti
- autoni jää paikalleen sutimaan ja jonoa kertyy taakse
- pysäytän pysäköintikieltoalueelle tai naapurin parkkiruutuun kuorman
purkamiseksi
Laki puolestaan sanoo asiasta näin:
TLL 37 § Valojen käyttö pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa
Suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jolloin kaikki suuntavalot vilkkuvat
samanaikaisesti
tai vuorotellen edessä ja takana, saa käyttää vain, jos ajoneuvo on
onnettomuuden,
vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään
sellaiseen paikkaan,
jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle.
(27.11.1987/873)
Mutta, kyllä se inssikin varmaan vähän neuvoja antaa ainakin jos kysyy. Tai
ehkä itsekin voisi osoittaa pientä oma-aloitteisuutta ja ehdottaa omasta
mielestään parasta toimintamallia (käännytään ympäri ja ajetaan alamäkeen,
tai ajetaan pienellä riskillä suurella varovaisuudella punaisia päin).
Minä kun ajoin inssini aikoinaan talven pahimmassa lumimyrskyssä, niin
yhdessä risteyksessä oli auto juurikin kuvaamallasi tavalla jumissa
hätävilkut päällä, niin inssi neuvoi minua jo hyvissä ajoin tilannetta
lähestyessämme että: "ajetaan tuosta kanttarin yli ja koukataan vähän
pyörätien kautta".
Ja kun sitten eräässä toisessa risteyksessä itse lähestyin melko isoa
lumikinosta, niin inssi neuvoi ottamaan kunnolla vauhtia että päästään
kinoksen yli, mutta minä hieman liian varovaisena jäin pälyilemään
mahdollisesti lumivuoren takaa tulevaa kevyttä liikennettä. Jäimme tietenkin
kinokseen pohjasta kiinni ja inssi pyysi faijani takapenkiltä työntämään
Fiatia irti. Näistä kommelluksista ja parista pikkurikkeestä huolimatta
inssi meni läpi.
Kaverillani puolestaan kävi inssiajossa niin, että hän huomasi olevansa
oikealle kääntyvällä kaistalla, vaikka inssin alussan antaman ohjeen mukaan
silloin mennään suoraan, jos mitään muuta ohjetta ei kuulu. Kaveri tajusi
joutuvansa kohta "eksyksiin" ja koukkasi liian myöhään sulkuviivan yli
suoraan jatkuvalle kaistalle. Tästä aiheutui reputus, mutta inssi oli vielä
jälkikäteen sanonut, että jos oltaisiin käännytty oikealle, niin ei se
"eksyminen" olisi reputusta aiheuttanut, kunhan vaan risteysajo olisi
tapahtunut liikennesääntöjen mukaan.
Mutta, mutta... kyllähän ne inssit katsoo ajokoetta kokonaisuutena. Jos meno
vaikuttaa kokoajan huteralta, niin silloin pienikin riki voi aiheuttaa
hylkäyksen. Toisaalta, jos ajo kokonaisuutena tuntuu sujuvalta niin silloin
joku pieni rike ei niin helposti aiheuta hylkäystä.
-Asko
MartinMauer
lopettaa tähän. Koska esitän tämän arvion itse, kukaan muu ei saa
siitä enää "nokkeluuspisteitä".
Erään henkilön inssiajo hylättiin siksi, että hän oli ajanut
rautatiekiskojen yli pysähtymättä. Kyseessä ei ollut normaali
tasoristeys vaan teollisuusalueelle menevä sivuraide, jonka tukkona
oli suljettu tehtaan portti aivan maantien lähellä. Rata ei jatkunut
kuin vähän matkaa tehdasalueen puolelle. Jos tuossa kohdassa olisi
ollut juna tulossa, portin olisi pitänyt olla auki, ja junan vauhdin
olisi pitänyt olla hyvin hidas. Käytännössä liikenne huristeli koko
ajan pysähtymättä tuon paikan ohi, mutta siihen aikaan kun tämä
tapahtui, liikennesäännöissä sanottiin, että auto on pysäytettävä
ennen kiskoja ja ajettava pienimmällä vaihteella kiskojen yli.
Nykyisin määräys ei enää edellytä pysähtymistä eikä siinä mainita
mitään vaihteista.
"Rautatien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava
erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta
tarkkailtava, onko juna tulossa. Kuljettajan on tällöin käytettävä
sellaista nopeutta, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen
rataa." Tieliikennelaki 2.Luku 7 §
Nykyisen lain aikana tuo mainittu henkilö olisi ilmeisesti läpäissyt
inssiajon.
Kun itse menin suorittamaan inssiajoa, olin kuullut tuosta
tapauksesta, joten otin risteyksen yli ajamisen varman päälle. Tein
niin kuin vaadittiin. Kuorma-autolla, jossa on hyvin pieni
ykkösvaihde, pysäyttäminen ja ykkösvaihteella mateleminen tuntui
hullulta, mutta otin sen asenteen, että inssiajossa noudatan
virallisia autokoulukirjan oppeja, vaikka ne tuntuisivat miten
typeriltä tahansa. Inssiajon jälkeen on sitten eri asia.
Toinen paikka, jossa noudatin autokoulun oppikirjan neuvoja oli koitua
kohtalokkaaksi. Se oli erittäin jyrkkä ylämäki, jossa olevasta
risteyksestä piti lähteä liikkeelle. Autokoulukirjassa neuvottiin,
että mäkilähdössä autoa pidetään paikallaan käsijarrulla (mitä ohjetta
en ole sen koommin yrittänyt noudattaa), joten tein näin. Käsijarru
vain ei sattunut pitämään, ja auto lähti valumaan perä edellä mäessä.
Inssi joutui painamaan jarrua. Olin kuullut, että jos inssi joutuu
koskemaan jarrupolkimeen, ajo voidaan katsoa saman tien hylätyksi.
Kun risteyksestä selvittiin, ajoimme suoraan katsastuskonttorille, ja
olin sataprosenttisen varma, että homma meni uusiksi. Inssiajo oli
muutenkin aika pelottava kokemus, ja kun vielä olin tehnyt noin pahan
virheen, olin sen verran hermona, että sekoilin loppumatkasta vielä
lisää. Kun inssi sanoi, että "no niin, nyt käännytään tuonne" ja
osoitti katsastusaseman pihaa, hidastin nopeutta ja olin aikeissa ajaa
sinne suoraan jalkakäytävien ja nurmikenttien yli. Inssi sanoi, että
"ei siitä vaan tietä pitkin". Sain vielä peruttua aikeeni. Kiersimme
pihaan katuja pitkin eli sieltä mistä pitikin.
Kun inssi kaiveli pihassa papereitaan, auto lähti yhtäkkiä valumaan ja
meinasi törmätä edessä olevaan toiseen kuorma-autoon. Inssi huusi,
että "painakaa nyt jarrua hyvä mies", ja niin polkaisin jarrupoljinta
ja sain auton pysähtymään.
Tuntui, että inssiajoni oli täydellinen farssi, joten hämmästyin kun
inssi sanoi, että ajo hyväksytään. Hän mainitsi auton valumisesta,
mutta sanoi, että se johtui viallisesta käsijarrusta, joten sen
perusteella ei hylätä varsinkin kun kaupunkiajo muuten meni hyvin.
Ilmeisesti inssi katsoi kokonaisuutta ja ymmärsi, että mäkilähdön
kyllä tulen oppimaan, ja loppumatkan virheet johtuivat
jännittämisestä, joka kyllä menee ohi, kunhan saan ajokortin ja pääsen
rauhassa ajelemaan.
Tai ehkä inssi oli sinä päivänä hylännyt jo niin monta ajoa, että
kiintiössä pysyäkseen hänen oli päästettävä minut läpi.
Luulen, että olen luontaisesti keskimääräistä huonompi ajamaan
kaupungissa (ja ehkä maantielläkin). Kun autokoulussa ensimmäisiä
kertoja ajoin kaupunkiliikenteessä, tuntui välillä, ettei hommasta
tule mitään. Kaupungissa on paljon asioita, jotka pitää
samanaikaisesti havaita ja muistaa, joten tuntui etteivät aistit ja
muisti ja "prosessorin" teho enää riitä.
Kun ajokortin saatuani (asuin maaseudulla) ensimmäisiä kertoja tulin
kaupunkiin ajamaan, ajaminen oli epämääräistä ajelehtimista sinne
tänne ilman, että olisin pystynyt kunnolla kontrolloimaan missä
mennään. Liikennetilanteista selviäminen vei 95% huomiostani, joten
suunnistamiseen ja reittien miettimiseen ei kovin paljon jäänyt
panoksia. Totta kai vähitellen kehityin tässä suhteessa niin kuin
jokainen kehittyy, mutta mikään "synnynnäinen" kaupunkiajaja en
todellakaan ole (vaikka "plakkariin" on sen jälkeen kertynyt kymmeniä
Helsinkiä suurempia kaupunkeja).
Tällä hetkellä tunnen Helsingin kohtalaisen hyvin ja olen ajanut
siellä melko paljon, mutta alkuaikoina asia oli toisin. Helsingissä
suunnistaminen oli mitä sattuu. Kun olin menossa omalla autolla
Santahaminaan, jossa kävin "inttiä", sekoilin siltojen alla jossakin
Sörnäisissä ja yritin katsoa kartasta, mistä ihmeestä lähtee itään
päin menevä tie. En ymmärtänyt, että tie menee siltaa pitkin eri
korkeudella. Etsin vain risteystä, jonka kartan mukaan piti olla
siellä missä olin.
Santahaminan iltalomareissuilla (muulloinkin kuin varsinaisilla
iltalomilla) ajelin usein kaupungissa ja "opiskelin" Helsingin
tuntemista. Kolusin autolla kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat.
Kerran ajoin jopa huomaamattani vahingossa suljetulle satama-alueelle,
jossa poliisit pysäyttivät minut ja kehottivat poistumaan.
Ensimmäisiltä lomareissuilta palatessani ajoin Lahden moottoritien
suunnasta keskustaan Mannerheimintielle, ja sieltä Esplanadin kautta
edelleen kauppatorin ohi rantoja kierrellen Sörnäisten rantatielle ja
siitä Santahaminaan. Vasta muutaman lomareissun jälkeen tajusin, ettei
minun nyt sentään joka kerran tarvitse aivan Helsingin keskustan
kautta kiertää, koska Santahaminaan pääsee lyhempiäkin reittejä
pitkin, jos on tulossa Lahden moottoritietä pohjoisesta.
Vieläkin kun kuulen Elviksen kappaleen "Viva Las Vegas", mieleeni
tulevat ajeluni Helsingin illassa silloin joskus. Autossa oli
nimittäin vain pari kasettia, joita kuuntelin aina uudestaan ja
uudestaan. Toisessa oli Elviksen musiikkia.