Nopeus nollaan
MartinMauer
viime vuoden aikana, ja alentaminen jatkuu edelleen. Tänäkin keväänä
ihmisiä on hämmästyttänyt monilla tieosuuksilla se, että huppuja ei
ole enää poistettukaan 100 km/h rajoituskylttien päältä vaan tolppiin
on vaihdettu pysyvästi 80 km/h rajoitusmerkki. Talvinopeus on siis
voimassa läpi vuoden.
Monissa paikoissa Suomessa pitää matkustaa kymmeniä kilometrejä
kohdatakseen lähimmän maantien, jossa on sadan kilometrin
tuntinopeusrajoitus. Vielä viime syksynä lähin tällainen tie on
saattanut olla parin kilometrin ajomatkan päässä. Mutta ei ole enää.
Jos nykyinen tahti jatkuu, niin kuin se todennäköisesti jatkuu,
nykysukupolvet voivat kertoa tulevaisuudessa lapsenlapsilleen
ihmeellisiä tarinoita ajalta, jolloin "mummo" tai "pappa" ajoin
järkyttävää sadan kilometrin tuntinopeutta niin, että maisema vain
vilisi auton ikkunoissa. Joku oikein vanha ihminen voi vielä muistaa
lapsuudestaan jopa ajan, jolloin ajettiin vieläkin kovempaa. 1900-
luvun ja 2000-luvun vaihde muistetaan ehkä tulevaisuuden
historiankirjoissa vauhdin aikakautena.
Nopeusrajoitusten alentamista perustellaan turvallisuudella, kuinkas
muuten. Tienpitäjä toteaa, että jonkin tien onnettomuusmäärät ovat
tavoitetasoa korkeammat, joten nopeusrajoitusta pitää alentaa. Jos
näitä onnettomuuksia tutkii tarkemmin, niin niillä ei välttämättä ole
mitään yhteyttä nopeusrajoitusten kanssa. 16-vuotias poika on ajanut
pimeällä taajamassa rollaattorilla kulkeneen mummon päälle.
Nuorisosakki on ajanut humalassa ulos maantieltä 150 km
tuntinopeudella. Rattiin nukahtanut kuski on ajanut pikkubussin ulos
mutkassa katolleen syvään ojaan. Lapsia kuljettanut nainen on
menettänyt autonsa hallinnan talviliukkaalla 70 kilometrin
tuntinopeudessa. Tiellä toikkaroinut humalainen on jäänyt auton alle.
Tukkirekka on törmännyt kallioon kuskin nukahtaessa. Keski-ikäinen
mies on ohjannut autonsa rekan nokkaan itsemurhatarkoituksessa. Ja
niin edelleen. Nämä kaikki ovat kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
Tienpitäjä sijoittaa ne kartalle tietylle tieosuudelle ja tekee
laskelman, jonka mukaan onnettomuuksia on tapahtunut kilometrimäärään
suhteutettuna liikaa. Niinpä maantien nopeusrajoitus kymmenien
kilometrien matkalla alennetaan kahdeksaankymmeneen kilometriin
tunnissa. Kuitenkaan yksikään onnettomuuksista ei ehkä ole johtunut
siitä, että tiellä on ollut sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus.
Onnettomuuksia nyt vain sattuu.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/karttulantien-talvirajoituksesta-pysyvä/407125
Tällä periaatteella voidaan alentaa nopeusrajoitus lopulta nollaan.
Koska alentaminen kahdeksaankymmeneen kilometriin tunnissa ei poista
onnettomuuksia (edelleenkin nuoriporukat ajavat itsensä hengiltä 150
km tuntinopeudella), alennetaan rajoitus 70 kilometriin tunnissa.
Sekään ei lopeta onnettomuuksia (150 km/h ajavat humalaiset nuoret
eivät välitä nopeusrajoituksista, minkä pitäisi jo olla kaikille
selvää), joten alennetaan rajoitusta lisää ja lisää ja lisää. Niin
kauan kun rajoitus on yli nolla, joku voi jäädä auton tai traktorin
alle. Vaara poistuu vasta, kun mikään ei enää liiku.
Timo Raunio
> joten alennetaan rajoitusta lis�� ja lis�� ja lis��. Niin
> kauan kun rajoitus on yli nolla, joku voi j��d� auton tai traktorin
> alle. Vaara poistuu vasta, kun mik��n ei en�� liiku.
Ei poistu. Humalainen nuorisosakki ajaa edelleen 150:� p�in m�nty�...
TR
goo...@lycos.com
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/karttulantien-talvirajoituksesta-pysyvä/407125
----------------------
"Kaikkialla ei nosteta nopeuksia kesäaikaan
Karttulantien talvirajoituksesta pysyvä
6.4.2009 12:59 (Päivitetty 6.4.2009 14:01)
Kuva: Olli Herranen
Osalla moottoriteistä rajoitus nousee 120:een km/h.
Lisää aiheesta
Talviajan nopeusrajoitukset päättyvät 6.4. 3:09
Asta Tenhunen
Tiepiiri jättää 80 kilometrin nopeusrajoituksen alkavaksi kesäkaudeksi
Kuopion ja Vesannon välillä Siniselle tielle eli niin kutsutulle
Karttulantielle.
Vielä viime kesänä tiellä sai monin paikoin ajaa satasta. Nyt 100
kilometrin tuntinopeusrajoitus säilyy vain varalaskupaikan kohdalla.
- Liikenneturvallisuus on tärkein syy muutokselle, tienpidon
suunnittelija Esko Tolvanen kertoo.
- Pihkainmäen ja Karttulan välillä päällyste on kulunut. Karttulasta
eteen päin tiessä on muita vaurioita kuten poikittaiskatkeamia.
- Lisäksi tieosuuden pientareet ovat kapeat kevyelle liikenteelle.
Myös liittymätiheys on suuri. Lisäksi onnettomuuksia on sattunut
paljon vastaaviin teihin nähden.
Talvirajoitusten vaihto Savo-Karjalan tiepiirin alueella
kesärajoituksiin alkoi maanantaina.
Talveksi vaihdettu 80-rajoitus säilyy Karttulantien lisäksi
valtatiellä Taipaleen kohdalla Lapinlahdella sekä Soinlahden ja
Ryhälänmäen välillä Iisalmessa.
Myös Maaningantiellä eli kantatie 77:llä nopeusrajoitus alenee viime
kesästä Siilinjärvellä Hamulan kohdalla.
- Kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi Hamulasta tuli pyyntöjä
alemmasta rajoituksesta. Olimme samaa mieltä.
Alempi rajoitus jää voimaan myös valtatie 23:lla Varkaudessa
Könönpellon ja Sarkamäen välillä.
100 kilometrin tuntinopeusrajoitus on kesällä Savo-Karjalan
tiepiirissä yli tuhannella kilometrillä. Lisäksi Siilinjärvellä
Vuorelan ja keskustan välillä saa ajaa 120 kilometriä tunnissa."
----------------------
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
>> joten alennetaan rajoitusta lisää ja lisää ja lisää. Niin
>> kauan kun rajoitus on yli nolla, joku voi jäädä auton tai traktorin
>> alle. Vaara poistuu vasta, kun mikään ei enää liiku.
> Ei poistu. Humalainen nuorisosakki ajaa edelleen 150:ä päin mäntyä...
Mutta jos rajoitus on nolla, niin prosentuaalinen ylinopeus on ääretön, ja
niin vakavasta rikkeestä voidaan tuomita kuolemaan! Sitten eivät enää aja
ylinopeutta!
-T
Petri Nurminen
Tulevaisuudessa jokaisessa autossa on tarkka paikannin ja ajonopeutta
tarkkaillaan jatkuvasti niin että nopeuden ylittäminen vahingossa ei ole
mahdollista. Niin ikään lähistöllä liikkuvasta hälytysajoneuvosta tulee
automaattinen tieto autolle ja kuljettajalle jolloin sitä pystytään helposti
väistämään ja antamaan sille mahdollisimman esteetön kulku.
Mika Ristolainen
> automaattinen tieto autolle ja kuljettajalle jolloin sitä pystytään helposti
> väistämään ja antamaan sille mahdollisimman esteetön kulku.
Näinhän se toimii jo nykyäänkin. Ainiin - liian monella on tapana
liikkua liikenteessä silmät kiinni.
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
Teemu Uusi-Esko
Vielä kun autoihin saataisiin järjestelmä joka viestittäisi
kuljettajalle hälytysajoneuvon lähestyessä, että elä helevetissä vielä
hyppää jarrun päälle, 400m päässä on bussipysäkki jonne voit väistää!
Vaikken ole eläissäni hälytysajoneuvoa ajanut (vaikka osa asiakkaista
joskus taksia sellaiseksikin luuli) olen nähnyt monta eriskummallista
liikettä kun mennään sekaisin pillien lähestyessä. Olen myös kuullut
"etkö aio väistää tota ambulanssia" johon olen voinut vastata, että en
tämän enempää, vieressä on vapaana toinen, samaan suuntaan menevä
ajokaista, se lanssi mahtuu siitä erinomaisesti. Maailman lyhintä
pururataa saa ajoittain käyttääkin.
-Teemu-
Akseli Mäki
>Tulevaisuudessa jokaisessa autossa on tarkka paikannin ja ajonopeutta
>tarkkaillaan jatkuvasti niin että nopeuden ylittäminen vahingossa ei ole
>mahdollista.
Ei nopeutta ole mitään mieltä tarkkailla, riittäisi että ylinopeus olisi
estetty. Jos sellaista halutaan.
Timo Raunio
Jos ongelmiin ruvetaan hakemaan haitek-ratkaisuja, niin silloinhan joka
autoon riittää yksi laite: sellainen, joka estää ajamasta kolareita. Ja kas,
näin myös nopeusrajoitukset käyvät tarpeettomiksi. Eiväthän ne nytkään ole
siellä nopeuden itsensä vuoksi, vaan nimenomaan vähentämässä kolinaa. Pahat
kielet tosin liittävät ne myös valtiovarainministeriöön...
TR
Miika Seppanen
wrote:
>"Akseli Mäki" <akseli.new...@saunalahti.fi> kirjoitti
>
>> Petri Nurminen wrote:
>>>Tulevaisuudessa jokaisessa autossa on tarkka paikannin ja ajonopeutta
>>>tarkkaillaan jatkuvasti niin että nopeuden ylittäminen vahingossa ei ole
>>>mahdollista.
>
>> Ei nopeutta ole mitään mieltä tarkkailla, riittäisi että ylinopeus olisi
>> estetty. Jos sellaista halutaan.
>
>Jos ongelmiin ruvetaan hakemaan haitek-ratkaisuja, niin silloinhan joka
>autoon riittää yksi laite: sellainen, joka estää ajamasta kolareita. Ja kas,
>näin myös nopeusrajoitukset käyvät tarpeettomiksi. Eiväthän ne nytkään ole
Kuten myös liikenneympyrät ja -valot, kun laitteet voi lomittaa
risteävän liikenteen niin, että risteävillä teillä menevät
"katkeamattomat" jonotkin voi mennä yhtaikaa tasanopeudella risteyksen
läpi. Se on sitten eri juttu, kenen kyydissä olijan hermot kestää
moisen. ;) Ja saattaahan siinä satunnainen blue screenikin tehdä vähän
ylimääräistä ohjelmaa.
-Miika
Emil Partanen
"MartinMauer" <goo...@lycos.com> kirjoitti viestissä
news:fa3f9e7d-0386-4486...@f19g2000yqo.googlegroups.com...
Nopeusrajoituksia on alennettu sadoilla tiekilometreillä muutaman
viime vuoden aikana, ja alentaminen jatkuu edelleen. Tänäkin keväänä
ihmisiä on hämmästyttänyt monilla tieosuuksilla se, että huppuja ei
ole enää poistettukaan 100 km/h rajoituskylttien päältä vaan tolppiin
on vaihdettu pysyvästi 80 km/h rajoitusmerkki. Talvinopeus on siis
voimassa läpi vuoden.
Onko jossain päin Suomea joskus huputettu 100 km/h merkit talveksi? Olen
ymmärtänyt, ja nähnyt, että niitä merkkejä kyllä vaihdellaan tien varsille.
Huppujakin olen nähnyt, mutta vain jos rajoitusta on laskettu hetkellisesti
vaikkapa tietyön vuoksi.
Taajamien ulkopuolella olevilla teillä on rajoitus 80km/h, ellei toisin
merkitä. Eli jos ei ole merkkiä, niin rajoitus on 80 ihan itsestään.
Siinähän tulee säästöäkin, kun ei tarvitse niitä merkkejä kahta kertaa
vuosittain vaihtaa, vaan pidetään se yleinen rajoitus ympäri vuoden. Ja kun
tien kunto laskee, niin taas tulee pelkkää säästöä, kun ei kunnosteta tietä,
vaan lasketaan rajoitusta.
Itse ajoin pääsiäisliikenteen sallituilla nopeuksilla, ehkä ensimmäistä
kertaa, eikä sattunut yhtään. Stressaakin vähemmän, kun ei tarvitse ihan
jatkuvasti kytätä nopeusmittaria. Vahingossa ajettu pieni ylinopeus (1-4km/h
todellista) ei haittaa, kun pääsääntöisesti ajaa sallittua nopeutta. Olen
tähän saakka ajellut tarkasti mittarivirheen ja oletetun poliisi
puuttumiskynnyksen huomioonottaen niinkin menestyksellisesti, että sakkoja
on tullut viimeisen 13 vuoden aikana vain yhdet.
Homma on asenteesta kiinni. Matkaan käytettävässä ajassa se ei ihan oikeasti
juuri vaikuta, että ajaako 80, vai 100 lasissa.
goo...@lycos.com
<emil.parta...@invaliidiluukku.com> wrote:
>
> Itse ajoin pääsiäisliikenteen sallituilla nopeuksilla, ehkä ensimmäistä
> kertaa, eikä sattunut yhtään. Stressaakin vähemmän, kun ei tarvitse ihan
> jatkuvasti kytätä nopeusmittaria. Vahingossa ajettu pieni ylinopeus (1-4km/h
> todellista) ei haittaa, kun pääsääntöisesti ajaa sallittua nopeutta. Olen
> tähän saakka ajellut tarkasti mittarivirheen ja oletetun poliisi
> puuttumiskynnyksen huomioonottaen niinkin menestyksellisesti, että sakkoja
> on tullut viimeisen 13 vuoden aikana vain yhdet.
Ilmeisesti siis jostakin muusta syystä kuin ylinopeudesta.
>
> Homma on asenteesta kiinni. Matkaan käytettävässä ajassa se ei ihan oikeasti
> juuri vaikuta, että ajaako 80, vai 100 lasissa.
Riippuu mitä tarkoittaa "juuri" ja mitä tarkoittaa "ei ihan
oikeasti".
Jos "juuri" määritellään sopivalla tavalla, silloin "ajassa ei ihan
oikeasti juuri vaikuta" sitä eikä tätä vaikka alennetaan nopeus saman
tien kuuteenkymppiin tai viiteenkymppiin.
Alennettaessa nopeus sadasta kilometristä tunnissa kahdeksaankymmeneen
kilometriin tunnissa aikaeroa kertyy yhden kilometrin matkalla
yhdeksän sekuntia. Kymmenen kilometrin matkalla ero on 90 sekuntia eli
puolitoista minuuttia. Sadalla kilometrillä eroa kertyy 15 minuuttia.
Tuhannella kilometrillä eroa on kaksi ja puoli tuntia, ja kymmenellä
tuhannella kilometrillä 25 tuntia. Tämä on tietysti kuvitteellinen
laskelma, sillä käytännössä jo sadankin kilometrin ajaminen koko ajan
sadan kilometrin tuntinopeudella onnistuu vain moottoritiellä.
Tavallisella maantiellä rekat ja muut hitaat ajoneuvot hidastavat
yleisnopeutta.
Laskettiinpa aikaerot millä olettamuksilla tahansa, rajoitusnopeuden
alentaminen kahdellakymmenellä kilometrillä tunnissa, lisää ajoaikaa.
Kuinka paljon se lisää, riippuu tilanteesta. Vuositasolla puhutaan
joka tapauksessa useista tunneista ja enemmän ajavilla jopa kymmenistä
tunneista.
En ole löytänyt mistään tilastoa siitä, kuinka monella kilometrillä
Suomessa on nostettu nopeusrajoitusta ja kuinka monella on alennettu
nopeusrajoitusta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Oma tuntumani
asiaan on se, että rajoitusten korottamisia on tapahtunut
huomattavasti vähemmän kuin rajoitusten alentamisia. Jos yksistään
niillä reiteillä, joita itse yleisimmin ajan, nopeusrajoituksia on
alennettu monissa eri paikoissa. Alentaminen kiihtyi 3-4 vuotta sitten
ja saavutti huippunsa tänä keväänä, jolloin talvinopeusrajoitusta ei
enää poistettukaan eräiltä tieosuuksilta.
Nopeuksien alentaminen käynnistyi siten, että ensiksi alennettiin
taajamien nopeusrajoitukset viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen
kilometriin tunnissa. Seuraavaksi laajennettiin nopeusrajoituksia
taajamien laidalla siten, että kahdeksankymmenen kilometrin
rajoitusmerkkejä siirrettiin esimerkiksi puoli kilometriä kauemmas
keskustasta. Joissakin paikoissa aikaisempi 80 km/h rajoitusalue
muuttui parin kilometrin matkalla viidenkympin rajoitusalueeksi.
Joissakin paikoissa kahdeksankymmenen kilometrin rajoitusalue
muutettiin kuudenkymmenen kilometrin rajoitusalueeksi.
Talvinpeusrajoituksen voimaantuloa syksyisin aikaistettiin, ja
joillekin tieosuuksille säädettiin 70 km/h talvinopeusrajoitus.
Eräällä usein ajamallani noin 80 kilometrin reitillä nopeutta on
alennettu 2000-luvun alusta niin monessa paikassa, että en edes jaksa
laskea. On alennettu taajamien reunoilla nopeuksia
kahdeksastakymmenestä kilometristä kuuteenkymmeneeen tai
viiteenkymmeneneen kilometriin tunnissa ja yhden taajaman keskustassa
neljäänkymmeneen kilometriin tunnissa. Yhden tieosuuden rajoitus on
alennettu kuudestakymmenestä viiteenkymmeneen kilometriin tunnissa, ja
talvinopeusrajoitusta on alennettu yhdellä osuudella
kahdeksastakymmenestä seitsemäänkymmeneen kilometriin tunnissa. Ja
tänä keväänä rajoitusta alennettiin yli kahdenkymmenen kilometrin
matkalla pysyvästi kahdeksaankymppiin. Laskennallinen aika, joka menee
edellä mainitun 80 kilometrin ajamiseen on siis lisääntynyt. Kuinka
paljon todellinen aika on lisääntynyt, se riippuu kuljettajan
lainkuuliaisuudesta. Itse en ole toistaiseksi huomannut kovin suurta
eroa, mutta tämän kevään pysyvä iso alennus kyllä väkisin näkyy
jotenkin. Vaikka sitä ei itse kovin kuuliaisesti noudattaisikaan, joku
muu ajaa kuitenkin tientukkona.
Kun nopeusrajoituksia koko ajan alennetaan ja alennetaan, ihmisten
usko rajoitusten järkevyyteen alkaa horjua. Nousee esiin kysymyksiä,
kuten esimerkiksi se, että kun edellisen 40 vuoden aikana jokin tietty
nopeus jollakin tietyllä tieosuudella on katsottu turvalliseksi, miksi
tästä lähtien onkin pakko ajaa 20 km/h hitaammin tai 30 km/h
hitaammin. Miksi jokin tietty nopeus, josta vielä viime kesänä selvisi
tavallisella ylinopeussakolla, onkin nyt jo törkeää liikenteen
vaarantamista? Olosuhteet eivät ole muuttuneet miksikään. Tie on
edelleen sama. Jos on pakko alentaa nopeusrajoitusta, miksi sitä ei
voida alentaa kymmenellä kilometrillä tunnissa? Miksi Suomessa ei ole
käytössä 90 km/h nopeusrajoitusta?
Ja kun usko nopeusrajoitusten järkevyyteen horjuu, ajetaan "entistä
nopeutta" eli ylinopeutta. Tähän viranomaiset vastaavat lisäämällä
poliisin tehoiskuja ja pystyttämällä valvontakameroita.
Autoliikenne eroaa ihmisten asenteissa jalankulkuliikenteestä siten,
että kävellen kuljettaessa pienetkin hidastelut koetaan kiusallisiksi,
mutta autoliikenteessä niistä ei välitetä. Jos joku jää kaupan
oviaukkoon seisomaan yhdeksäksi sekunniksi estäen muita pääsemästä
pois kaupasta, se koetaan häiriköinniksi ja kiusanteoksi. Jos joku
seisoo oviaukon tukkona viisi minuuttia, soitetaan jo poliisit
paikalle. Maantiellä kuljettaja sen sijaan voi hidastaa toisten
perille pääsyä viisi tai kymmenen tai viisitoista minuuttia, ja se on
aivan hyväksyttävää. Hidastelija itse kokee olevansa suorastaan
mallikansalainen noudattaessaan lakia niin kuin kunnon kansalaisen
tuleekin. Se, että taakse kertyy jonoon autoja yksi toisensan jälkeen,
ei haittaa, koska niiden lainrikkojakuljettajat matkustajineen
ansaitsevat sen, että heidän kiirettään hillitään. Se on jokaisen
kunnon kansalaisen velvollisuus. Onneksi kaikki eivät ole kunnon
kansalaisia.
Asko Ikävalko
> http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/karttulantien-talvirajoituksesta-pysyvä/407125
Joissain tilanteissa on mielestäni ihan perusteltua pudottaa rajoitusta, jos
asfaltti rapistuu rikki, hirviaidat lahoavat tai liikennemäärät kasvavat
huomattavasti.
Esim. vanhalla ykköstiellähän pudotettiin nopeuksia 100 -> 80 sen vuoksi,
että liikennemäärät ovat liian suuria ja sivuteiltä oli vaarallista liittyä
päätielle. Mutta, kertokaas joku Lohja-Muurla välillä asuva, että onko
rajoitukset nostettu takaisin sataan nyt kun moottoritie on avattu?
-Asko
Petri Nurminen
"Timo Raunio" <zi...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:grt99j$lo5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> "Akseli Mäki" <akseli.new...@saunalahti.fi> kirjoitti
>
>> Petri Nurminen wrote:
>>>Tulevaisuudessa jokaisessa autossa on tarkka paikannin ja ajonopeutta
>>>tarkkaillaan jatkuvasti niin että nopeuden ylittäminen vahingossa ei ole
>>>mahdollista.
>
>> Ei nopeutta ole mitään mieltä tarkkailla, riittäisi että ylinopeus olisi
>> estetty. Jos sellaista halutaan.
>
> Jos ongelmiin ruvetaan hakemaan haitek-ratkaisuja, niin silloinhan joka
> autoon riittää yksi laite: sellainen, joka estää ajamasta kolareita.
Tuo kait olisikin mahdollista jos ajettaisiin vain paikoissa joissa liikkuu
pelkästään moottoriajoneuvoja. Ei siis jalankulkijoita, pyöräilijöitä,
susia, Hirvistä puhumattakaan.
http://www.toimeentulotuki.net
>
Petri Nurminen
<goo...@lycos.com> kirjoitti viestissä:
> Laskettiinpa aikaerot millä olettamuksilla tahansa, rajoitusnopeuden
> alentaminen kahdellakymmenellä kilometrillä tunnissa, lisää ajoaikaa.
> Kuinka paljon se lisää, riippuu tilanteesta. Vuositasolla puhutaan
> joka tapauksessa useista tunneista ja enemmän ajavilla jopa kymmenistä
> tunneista.
Jos otettaisiin käyttöön yleinen 80 km/h kattonopeus muualla kuin
moottoriteillä niin saataisiin siis merkittävä määrä lisää työpaikkoja kun
nopeuksia vaan riittävästi valvottaisiin. Samalla saataisiin aikaan
merkittävät säästöt polttoaineenkulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä.
Petri Nurminen
http://www.toimeentulotuki.net
SOS
"Teemu Uusi-Esko" <uusi...@iki.finvalid> wrote in message
news:49dfc005$0$6268$9b53...@news.fv.fi...
Olen ajanut hälytysajoneuvoa sekä joutunut sellaisen eteen.
Eteen joutuessani tie oli mutkainen 2-kaistainen tie jossain oulaisissa.
Ajoin niin kovaa että häläri ei saanut kiinni. Ensimmäisen bussipysäkin
pongatessani ajoin sinne ja annoin lanssin mennä menojaan.
Se on kyllä vissi tosi että sitä näkee milloin minkäkinlaista suoritusta kun
pillit päällä tulee jonkun kantaan.
Osa jähmettyy, osa ajaa varovasti punaisia päin jne.
Osa osaa senkin että ajaa sen verran eteenpäin, punaisissa, että saa auton
sivuun.
Ainiin, häläri ei saa ajaa toisten päälle vaikka kuinka olisi vilkut ja
sireenit päällä. Meille opetettiin että hälytysajossa pitää risteys ylittää,
päin punaisia siis, suurta varovaisuutta noudattaen.
Pääsääntöisesti kanssa-autoilijat toimivat hyvin ja tilaa löytyy.
t:S
Heikki Heinonen
<goo...@lycos.com> wrote:
>
>Sekään ei lopeta onnettomuuksia (150 km/h ajavat humalaiset nuoret
>eivät välitä nopeusrajoituksista, minkä pitäisi jo olla kaikille
>selvää), joten alennetaan rajoitusta lisää ja lisää ja lisää. Niin
>kauan kun rajoitus on yli nolla, joku voi jäädä auton tai traktorin
>alle. Vaara poistuu vasta, kun mikään ei enää liiku.
Byrokratia ei hellitä. Autot määrätään lopulta peruuttamaan.
Asko Ikävalko
> Ainiin, häläri ei saa ajaa toisten päälle vaikka kuinka olisi vilkut ja
> sireenit päällä.
Soisin heille kyllä päälleajo-oikeuden sellaisessa erikoistilanteessa, että
ollaan suorittamassa Aarne-tehtävää ja väärin pysäköity ajoneuvo blokkaa
reitin. Ambulansseissa ei taida karjapuskurin kestävyys riittää, mutta onko
kukaan nähnyt paloautonkaan työntävän jotain henkilöautoa karjapuskurilla
sivuun?
Tässä meidän kerrostalon pihassa lanssimiehet saapuivat kohteeseen ilman
sireeniä, mutta havaitessaan tälläisen karttaan merkitsemättömän
ylimääräisen tiesulun, räppäsivät sireenit päälle siksi ajaksi kun
keräilivät hoitovälineitä auton takaosasta mukaansa. Kyllä muuten kaikui
kivasti nuo sireenit kerrostalojen välissä ja oli "hieman" hätääntyneen
oloinen se Fiat-kuski, joka saapui yleisön hurratessa siirtämään autoaan
pois.
> Meille opetettiin että hälytysajossa pitää risteys ylittää, päin punaisia
> siis, suurta varovaisuutta noudattaen.
Tuo opetettiin meille tavallisillekin tallaajille autokoulussa. Kansalaisen
ei siis tarvi tehdä lukkojarrutusta nähdessään hälytysajoneuvon, koska
valitettavan suurella todennäköisyydellä takana tulija ei ole riittävän
hereillä.
-Asko
Timo Raunio
>> Jos ongelmiin ruvetaan hakemaan haitek-ratkaisuja, niin silloinhan joka
>> autoon riittää yksi laite: sellainen, joka estää ajamasta kolareita.
> Tuo kait olisikin mahdollista jos ajettaisiin vain paikoissa joissa
> liikkuu pelkästään moottoriajoneuvoja. Ei siis jalankulkijoita,
> pyöräilijöitä, susia, Hirvistä puhumattakaan.
Hirvitutkahan on jo vanha keksintö! Vähän uudempi on infrapunatutka, joka
heijastaa pimeätkin jalankulkijoiden hahmot tuulilasiin. Peruutustutka on jo
arkipäivää. Ja johan ne mainostaa myös törmäystutkaa, kaistavaroitinta,
nukahtamisvaroitinta, alkolukkoa jne...
Ongelma on kaiken tuon tekniikan standardointi, integrointi yhteen ja
lopulta tuotanto sellaiseen hintaan, että se voidaan asentaa joka autoon
katsastusvarusteeksi. Ja tietty se, että EU:n byrokraatit pystyvät sopimaan
noista standardeista... :-p
Kun edellä esitettiin haitek ratkaisumalleja nopeuden automaattiseen
rajoittamiseen, niin minäpä tässä vaan ihmettelen tätä jatkuvaa fixaatiota
nimenomaan nopeuksien rajoittamiseksi. Miksei samalla pantaisi rimaa hieman
korkeammalle?
TR
Miika Seppanen
Remmivolvo taitaakin olla maailman turvallisin auto, kulkee takaperin
melkein yhtä kovaa (tai no, samalla nopeudella), kuin etuperinkin!
-Miika
Miika Seppanen
wrote:
>Pääsääntöisesti kanssa-autoilijat toimivat hyvin ja tilaa löytyy.
Mikä oli todistettava:
http://www.youtube.com/watch?v=OO1YWEfpGl4
-Miika
Miika Seppanen
Ja siirtymällä riksoihin työpaikkojen määrä suorastaan räjähtäisi.
-Miika
Petri Nurminen
"Miika Seppanen" <m.seppanen...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:jrg9u4t0rqil4qjrp...@4ax.com...
> -Miika
goo...@lycos.com
mieleeni ajatus, jota joskus ennenkin olen miettinyt. Nimittäin se,
(tämä on hieman erilainen versio vanhasta ideasta) että, joskus
tulevaisuudessa autot eivät ehkä liikkuisi, jos niihin ei olisi
kytketty kiinni kuljettajan kännykkää. Kännykkä olisi ajon aikana
yhteydessä keskusverkostoon. Se lähettäisi auton GPS-paikannustiedon,
joten kaikkien autojen sijainti tieverkossa olisi koko ajan
ohjausjärjestelmän tiedossa. Tästä olisi hyötyä mm. ohitustilanteessa,
koska järjestelmä kertoisi kuljettajalle, onko lähietäisyydellä
(esimerkiksi mäen tai mutkan tai sumupilven takana) tulossa vastaan
autoja. Järjestelmä estäisi tarvittaessa ohittamisen, mikäli
vastaantulija olisi liian lähellä. Järjestelmä myös estäisi kolmion
takaa toisen auton eteen ajamisen. Kännykässä voisi olla lisäksi
alkoholin haistelija, joka estäisi autoa kulkemasta, mikäli kuljettaja
haisee alkoholille.
Ja jos vielä haluttaisiin kontrolloida nopeuksia keskusjärjestelmän
avulla, kännykkä voisi sallia autolle tietyn nopeuden liikennemäärästä
ja olosuhteista riippuen.
Asiasta toiseen. Ajelin vaihteeksi maanantai-illan ja keskiviikkoillan
välisenä aikana lähes tuhat kilometriä (mittarin mukaan 970,2 km)
suomalaisilla maanteillä. Liikennettä tuli taas tarkkailtua
erilaisissa olosuhteissa. Parisataa kilometriä ajamisesta tapahtui
Helsingissä ja Espoossa ja Vantaalla.
Maantieliikenne oli maanantai- ja keskiviikkoiltoina suorastaan
poikkeuksellisen vähäistä niillä reiteillä, joilla ajelin. Vallitsi
siis tilanne, jossa mahdollisen ylinopeuden tuoma ajansäästö on
merkittävä. Pitkällä matkalla on helposti tuntiakin aikaisemmin
perillä, jos ei ole turhan tarkka nopeusrajoitusten suhteen.
Tuollaisissa vähäliikenteisissä olosuhteissa, joissa kelikin on hyvä,
ainoa motiivi nopeusrajoituksen noudattamiselle on sakkopakkopelko tai
kuljettajan moraaliarvojen sitoutuminen legaaliarvoihin. Mitään
perusteltua liikenteellistä tai turvallisuuteen liittyvää syytä
kumipyörillä tapahtuvalle maanteiden kökkökävelylle ei ole.
Noin 20 kilometriä tunnissa – tietysti paikasta ja olosuhteista
riippuen – yli nopeusrajoituksen on mukavan rento nopeus, eikä se
tunnu vielä pienimmässäkään määrin vaaralliselta tai edes vaativalta
ajamiselta. Auton hallinnan kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia, eikä
ajamiseen edes vielä tarvitse keskittyä kuin juuri sen verran, että
ajamisessa säilyy jonkinlainen mielenkiinto, ja aika kuluu
leppoisasti. Jos vielä pystyy pitämään pois mielestään sen
mahdollisuuden, että vähän ajan päästä ehkä istuu poliisiauton
takapenkillä rangaistusvaatimusta saamassa, niin aina vain parempi.
Eihän ikäviä asioita muutenkaan koko ajan mietitä, eikä koko elämää
rakenneta niiden varalle.
Jos ajaa tiukasti nopeusrajoitusta noudattaen silmät tapilla mittarin
neulaa seuraten, ajaminen on paljon stressaavampaa ja turhauttavampaa
kuin “vapaassa vauhdissa”. Pitkällä matkalla aika ei tahdo kulua
millään, joten viihdettä alkaa helposti etsiä autoradion rassaamisesta
ja kaikesta muusta paitsi edessä olevan maantien seuraamisesta.
Mittaria katsottaessa on pakkokin pitää vähän väliä taukoja tielle
katsomisessa. Tästä syystä alhaisemman nopeuden tuoma teoreettinen
turvallisuushyöty suurelta osin menetetään. Turtunut ja tylsistynyt
kuljettaja kadottaa osan reagointivalmiudestaan, koska maantien
“tapahtumien” seuraaminen hitaasti matelevasta autosta ei ole
kiinnostavaa.
P.S. Kuulin juuri, että talven kuluneen talven aikana kaahareiden
sakkiin oli liittynyt myös iäkäs tätini yli puolen vuosisadan
lainkuuliaisen ajamisen päätteeksi. Hän sai sakot ajettuaan
valvontakameraan ylinopeudella. Vahingossa tietenkin, mutta kuka
niihin kameroihin nyt tahallaan ylinopeutta ajaa
(liikennepropagandistien mukaan tietysti kaikki, sillä hehän
väittävät, että liikennerikokset johtuvat tahallisesta
piittaamattomuudesta).
goo...@lycos.com
liikennerikoksen takia ajokorttini tulevana kesänä. Se on aika aika
ankeata, mutta minkäs mahtaa. En aio ajaa sen kovempaa kuin ennenkään,
mutta ajat ovat muuttuneet ankarammiksi...
Normaali sallittu ajonopeus.
Ylinopeus.
Liikenteen vaarantaminen.
Törkeä liikenteen vaarantaminen.
Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa nopeus voi olla sama ja tie
voi olla sama, mutta aika ei ole sama. Sitä mukaa kun autot ovat
muuttuneet turvallisemmiksi, rajoitukset ovat kiristyneet ja
rangaistukset ovat koventuneet.
Maanteiden varsille pystytetään uusia valvontakameroita, ja poliisi
ottaa käyttöön lisää ylinopeustutkia, ja autoilijoita simputetaan
sulan kelin "talvinopeusrajoituksilla" ja alennetuilla
nopeusrajoituksilla. Kaikilla näillä toimenpiteillä saadaan vakavia
liikenneonnettomuuksia vähenemään vain hyvin hitaasti. Jos
haluttaisiin oleellisesti vähentää liikenteessä tapahtuvat kuolemia,
siihen olisi olemassa suhteellisen helppoja teknisiä keinoja, jos ne
vain haluttaisiin ottaa käyttöön.
a) alkolukko kaikkiin uusiin autoihin (jolloin se vähitellen olisi
suurimmassa osassa autoista)
b) 120-125 kilometrin tuntinopeuteen säädetty nopedenrajoitin kaikkiin
autoihin
Myöhemmässä vaiheessa...
c) autoihin aktiivinen satelliittipaikannukseen perustuva
kulunvalvontajärjestelmä, joka estäisi risteyskolareita ja
ohituskolareita ja mahdollisesti yhteentörmäyksiäkin
d) automaattinen törmäyksenestojarru (on jo joissakin autoissa), joka
estäisi peräänajoja
Ogelmaksi jäisi talviliikenne ja siellä tapahtuvat "auto lähti
heittelehtimään" kolarit. Niihin auttaisi ehkä parempi tienhoito ja
nykyistä kehittyneempi ajonhallintajärjestelmä, koska on
epärealistista olettaa, että kaikki kuljettajat koskaan oppisivat
riittävät liukkaan kelin ajotaidot.
Kahdella ensimmäisellä toimenpiteellä saataisiin kännikuskit pois
liikenteestä ja tolkuttomalla nopeudella tapahtuvat ojaan ajamiset
vähenemään. Kulunvalvontajärjestelmää voitaisiin käyttää moneen
tarkoitukseen, mm. poliisia pakoon lähtevän auton pysäyttämiseen, niin
että maanteillä ei enää harrastettaisi vaarallisia takaa-ajoja.
Markus Strand
> Viime aikoina on tullut mieleen yh� useammin ajatus, ett� menet�n
> liikennerikoksen takia ajokorttini tulevana kes�n�. Se on aika aika
> ankeata, mutta mink�s mahtaa. En aio ajaa sen kovempaa kuin ennenk��n,
> mutta ajat ovat muuttuneet ankarammiksi...
Mit� jos vaikka hidastaisit menoa hieman?
> Kaikissa edell� mainituissa tapauksissa nopeus voi olla sama ja tie
> voi olla sama, mutta aika ei ole sama. Sit� mukaa kun autot ovat
> muuttuneet turvallisemmiksi, rajoitukset ovat kiristyneet ja
> rangaistukset ovat koventuneet.
Liikenne on my�s lis��ntynyt. Nopeusrajoitusten ja pyk�lien pit�isi
tietysti joustaa enemm�n. Ruuhkassa tai tyhj�ll� tiell� on aivan eri
riskit, mutta aika harvalla tiell� on mukautuvat nopeusrajoitukset.
Vaikka niill� voisi my�s hallita kelist� johtuvia riskej�.
> a) alkolukko kaikkiin uusiin autoihin (jolloin se v�hitellen olisi
> suurimmassa osassa autoista)
T�m� olisi varmaankin ihan hyv�. Kun viel� saisi sellaisen systeemin
joka havaitsee my�s huumeet ja v�symyksen...
> b) 120-125 kilometrin tuntinopeuteen s��detty nopedenrajoitin kaikkiin
> autoihin
Tuohon ja nykyisiin raskaanliikenteen rajoittimiin pit�isi saada
"pakkotilanne-toiminto", jossa rajoittimen voisi tilap�isesti ohittaa,
mutta vain lyhyeksi ajaksi ja t�m�n toiminnon ollessa p��ll� auto
selv�sti ilmaisee sen muille ja se pit�� vied� jollekin viranomaiselle
resetoitavaksi. N�in p��st��n eroon kaikista spekuloinneista siit� miten
rajoitin aiheutti onnettomuuden kun ei voinutkaan painaa lis�� kaasua
jossain tilanteessa.
++MStr
goo...@lycos.com
wrote:> > liikennerikoksen takia ajokorttini tulevana kesänä. Se on aika aika
> > ankeata, mutta minkäs mahtaa. En aio ajaa sen kovempaa kuin ennenkään,
> > mutta ajat ovat muuttuneet ankarammiksi...
>
>
Olen hidastanutkin "hieman", mutta aina ei jaksa pinnistellä.
Lihasvoimalla liikuttaessa nopeuden lisääminen vaatii lisää fyysisiä
voimia, eli on raskaampaa juosta 15 kilometrin tuntinopeutta kuin
kävellä viiden kilometrin tuntinopeutta. Ja on raskaampaa polkea
pyörällä 30 kilometrin tuntinopeutta kuin 15 kilometrin
tuntinopeutta.
Konevoimalla liikuttaessa eli lähinnä autolla ajettaessa tilanne on
kuljettajan fyysistä rasitusta ajatellen käänteinen lihasvoimalla
liikkumiseen verrattuna. Pienempi nopeus vaatii enemmän keskittymistä
ja voimankäyttöä kuin suurempi nopeus. Kaasupolkimen jousi on niin
löysä, ettei poljinta käytännössä tarvitse painaa vaan se painuu, kun
laskee jalan sen päälle. Ajon aikana jalkaa pitää lihasvoimin pitää
kohotettuna, jotta se ei painuisi liikaa ja jotta että auto ei kulkisi
liian kovaa. Hitaammassa vauhdissa joutuu siis harrastamaan enemmän
fyysistä akrobatiaa jotta nopeusmittarin punainen neula ei vain
ylittäisi määrättyä kohtaa mittaritaulussa. Lisäksi on tarkkailtava
koko ajan tien varressa olevia kylttejä ja painettava niissä olevat
lukemat mieleen, jotta tietää missä kohdassa neula saa kulloinkin
olla.
Yksinkertainen asia on selostettu edellä ehkä liiankin
yksityiskohtaisesti, mutta tuostahan "ajamisessa" käytännössä on kyse,
mikäli noudatetaan lakia. Yhdeksänkymmentä prosenttia kuljettajan
ajosuorituksesta on liikennemerkkien "bongaamista", niissä olevien
lukemien muistiin painamista, nopeusmittarin viisarin seuraamista ja
viisarin liikkeiden pikkutarkkaa kontrollointia kaasupolkimella. Muu
osa ajamisesta on vähemmän tärkeää. Riittää, kunhan auto pysyy tiellä
eikä törmää mihinkään. Lakia noudattava kuljettaja ajaa kuin robotti
ja huolehtii asioista, jotka voitaisiin aivan hyvin jättää tekniikan
hoidettaviksi, mikäli autossa olisi automaattinen reaaliaikainen
nopeusrajoitusten noudattamisjärjestelmä (eli automaattinen
nopeudensäätö, joka tietäisi nopeusrajoitukset). Mutta mistä ihmeestä
valtio silloin saisi sakkotulot, jotka se nyt perii ylinopeutta
ajavilta? Siinäpä pulma. Ilmeisesti pitäisi nopeasti säätää lisää
uusia pikkutarkkoja simputuslakeja, joita riittävän moni rikkoisi.
Minun kaltaisteni (en ole ainoa, meitä on paljon) välinpitämättömien
ja laiskojen ADHD-persoonallisuuksien ongelma on se, että emme jaksa
seurata ja painaa muistiimme nopeusrajoituksia emmekä jaksa harrastaa
sen tasoista itsekidutusta, jota kaasupoljinakrobatia vaatii.
Rangaistuksen pelossa esimerkiksi kameravalvontatiellä se onnistuu
jonkin aikaa, mutta silloinkin tahattomia lipsahduksia sattuu vähän
väliä.
Minun kaltaiseni ihmiset pystyvät keskittymään täysipainoisesti vain
yhteen asiaan kerrallaan. Nopeusrajoitusten noudattaminen edellyttää
kuitenkin moneen asiaan keskittymistä: (1) liikennemerkkien
havainnointi, 2) rajoituslukeman painamista mieleen ja muistamista
seuraavaan rajoitusmerkkiin asti ja 3) tietyn nopeuden ylläpitämistä
ja sen muistamista, että sitä on ylläpidettävä.
Oletetaan, että oikein pinnistelemällä keskityn edellä mainittuihin
asioihin ja onnistun ajamaan lain vaatimaa korkeintaan kahdeksan
kympin nopeutta. Kuuntelen autoradiota, ja siellä kerrotaan
presidentti Obamasta ja USA:n elvytyspaketeista. Nämä kertomukset
saavat minut tietysti ajattelemaan Obamaa ja elvytyspaketteja ja lamaa
ja muuta tällaista. Ja koska pystyn keskittymään vain yhteen asiaan
kerrallaan, unohdan jonkun edellä mainituista asioista. En muista
seurata nopeusmittaria, en muista ajaa alle kahdeksaa kymppiä, en
muista tarkkailla rajoitusmerkkejä, enkä muista mikä on alueella
voimassa oleva nopeusrajoitus. Kun poliisi viittilöi tien varressa sen
merkiksi, että pitää pysähtyä, muistan vain sen, että radiossa
kerrottiin Obamasta, ja että mietin silloin juuri Washingtonin
katunäkymiä. Minulla ei ole aavistustakaan kuinka kovaa olen ajanut,
enkä tiedä, mitä on ollut nopeusrajoitus, enkä tiedä edes sitä, minkä
kunnan tai kaupungin alueella yleensä olen liikkeellä (pimeällä,
jolloin ei näe maisemia, erehdys paikasta saattaa olla jopa sadan
kilometrin luokkaa). Poliisin eleistä arvaan, että olen ajanut
ylinopeutta, mutta omasta mielestäni olen ajanut vain rauhallista ja
rentoa nopeutta, joka ei ole tuntunut millään tavalla kovalta
vauhdilta - eikä se tien ominaisuuksiin nähden ole ollutkaan kova
vauhti.
Jos tämä kirjoitus olisi jossakin Suom24 -palstalla, arvaisin jos
vastaukset eli palaute olisi erilaisia alatyylisiä sanoja sekä kehotus
luopua ajokortista, koska en ole kelvollinen auton rattiin.
Sfnet.keskustelu.liikenne -foorumia lukevat harvemmat, joten ehkä
täällä jätetään alatyyliset kommentit vähemmälle ja ehdotetaan vain
ajokortista luopumista.
Vastaan varmuuden vuoksi jo etukäteen, ettei tuollainen ehdotus ole
mikään ratkaisu. Meitä "hulluja" ajaa maanteillä satoja tuhansia, ja
olisi epärealistista, että jokainen kuljettaja testattaisiin
psykologisesti kuin jumbojetin kapteeni, ja "asennevammaiset"
karsittaisiin pois liikenteestä. Meitä asennevammaisia on ja tulee
olemaan. Siitä ei mihinkään pääse. Olen lukenut monien muidenkin
kirjoituksia siitä, kuinka he ajaessaan helposti vaipuvat omiin
ajatuksiinsa, jolloin aika ja paikka ja nopeusrajoitus jäävät
kontrollin ulkopuolelle.
Ei se ole mitenkään harvinaista varsinkaan pitkällä matkalla.
Jos ylinopeus oikeasti on niin vakava asia kuin sen väitetään olevan
(uutisten mukaan ylinopeusseulaa ollaan kiristämässä), niin nimenomaan
meitä "asennevammaisia" auttaisi, jos autoissa olisi automaattiset
ylinopeudenestolaitteet. Ns. normaalit ihmisethän eivät aja
ylinopeuksia tai ainakaan nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole
heille vaikeaa, joten en ymmärrä, mitä haittaa järjestelmästä heille
voisi olla paitsi, että tällainen lisävaruste nostaa tietysti hieman
autojen hintoja.
> Liikenne on myös lisääntynyt. Nopeusrajoitusten ja pykälien pitäisi
> tietysti joustaa enemmän. Ruuhkassa tai tyhjällä tiellä on aivan eri
> riskit, mutta aika harvalla tiellä on mukautuvat nopeusrajoitukset.
> Vaikka niillä voisi myös hallita kelistä johtuvia riskejä.
>
Mukautuvan nopeusrajoituksen voisi säätää myös lisäkilvellä, jossa
ilmoitettaisiin, että alennettu rajoitus on voimassa vain tiettyinä
vuorokaudenaikoina. En tiedä, onko se juridisesti mahdollista, mutta
lakeja voidaan muuttaa, jos on tarvis. Nykyisin nopeusrajoitukset
säädetään kaavamaisesti tien kokonaisliikenteen tai onnettomuusmäärän
mukaan. Jos muuten hiljaisella tiellä on puolen tunnin ajan aamulla ja
illalla työmatkaliikennettä, koska tien varrella on tehdas, tielle
säädetään pysyvä alhainen nopeusrajoitus näiden lyhyiden
ruuhkahuippujen takia. Kun autoilija ajaa sunnuntaiaamuna tällaisella
tiellä, jolla ei siihen aikaan ole käytännössä lainkaan liikennettä,
hänen on vaikea motivoida itsensä ajamaan mateluvauhdilla sillä
perusteella, että samalla tiellä on seuraavana aamuna tehtaan
avautuessa hetken aikaa paljon autoja.
Onnettomuuslukuihin lasketaan mukaan kaikki tiellä tapahtuneet
onnettomuudet, myös ne, jotka ovat tapahtuneet taajamissa, mikäli tie
kulkee taajamien läpi. Niinpä muutamat 40-50 km/h rajoitusalueella
taajaman keskustassa tapahtuneet onnettomuudet voivat johtaa siihen,
että kymmenen kilometrin päässä olevalla hiljaisella tieosuudella
alennetaan nopeusrajoitus sadasta kahdeksaankymmeneen kilometriin
tunnissa, ja perusteena on se, että kyseisellä maantiellä on
tapahtunut paljon onnettomuuksia.
Isot kaupungit katkaisevat tien, joten niissä tapahtuvia
onnettomuuksia ei merkitä päätien onnettomuuksiksi, mutta pienen
kunnan olemassaoloa tien keskellä kahden ison kaupungin välissä sen
sijaan ei oteta samalla tavalla huomioon, vaan myös kunnan
keskustaajaman kohdalla tapahtuvat onnettomuudet katsotaan tilastoissa
päätien onnettomuuksiksi.
>
> > b) 120-125 kilometrin tuntinopeuteen säädetty nopeudenrajoitin kaikkiin
> > autoihin
>
> Tuohon ja nykyisiin raskaanliikenteen rajoittimiin pitäisi saada
> "pakkotilanne-toiminto", jossa rajoittimen voisi tilapäisesti ohittaa,
> mutta vain lyhyeksi ajaksi ja tämän toiminnon ollessa päällä auto
> selvästi ilmaisee sen muille ja se pitää viedä jollekin viranomaiselle
> resetoitavaksi. Näin päästään eroon kaikista spekuloinneista siitä miten
> rajoitin aiheutti onnettomuuden kun ei voinutkaan painaa lisää kaasua
> jossain tilanteessa.
>
Rajoittimessa voisi olla toiminto, joka sallii täyskiihdytyksen
joksikin aikaa esimerkiksi ohituksen tai muun tilanteen aikana. 30
sekuntia riittäisi ehkä ohitukseen. Yhden kiihdytyksen jälkeen
toiminto menisi pois päältä ja olisi käytettävissä vasta myöhemmin,
jotta järjestelmää ei voisi hyödyntää jatkuvaan ylinopeudella
ajamiseen.
Automaattinen nopeusrajoitusten noudattamisjärjestelmä puolestaan
voisi olla pois kytkettävissä, eli sen käyttö olisi vapaaehtoista.
Vaikka olen ehdottanut edellä mainittua järjestelmää, ehdotukseni ei
ole ollut "kaikkiin autoihin on pakko asentaa tällainen" -henkinen,
vaan olen ehdottanut sitä vaihtoehdoksi kameravalvontaan ja sakkoihin
perustuvalle järjestelmälle, joka on mielestäni epämiellyttävä ja
stressaava.