valkoiset poliisiautot
napu
mutta kyljiss� ei lue mit��n.
Onko ne budjetti/s��st�-malleja, tai kenties uusia autoja, joita ei ole
ehditty viel� maalata?
Esa
Tai kenties "siviiliautoja", joihin se valov�rkki asetetaan tarvittaessa
imukupeilla. (Ei hajua...)
Heikki Heinonen
Neh�n voi olla vaikka tullin autoja. Toisaalta olen n�hnyt auton jossa
luki tulli ja katolla oli vilkut.
os...@oskut.fi
> luki tulli ja katolla oli vilkut.
Vilkut katolla myös, vai oliko rakettipoistimet.
http://dummidumbwit.files.wordpress.com/2009/07/citroen-ds.jpg
Tässä ehkä käsimerkeillä.
http://www.motorbase.com/uploads/2004/08/13/fs_dscn4199e-mail.jpg
Uudesta ei oikein ota selkoa.
http://img.motorpasion.com/Citroen_D5_Concept-1.jpg
Jukka Töyrylä
<os...@oskut.fi> kirjoitti viestiss�
news:bb72e6ed-9479-45d9...@n35g2000yqm.googlegroups.com...
>> Neh�n voi olla vaikka tullin autoja. Toisaalta olen n�hnyt auton jossa
>> luki tulli ja katolla oli vilkut.
>
>http://dummidumbwit.files.wordpress.com/2009/07/citroen-ds.jpg
Kyll� ne on ihan vaan katon takareunaa.
http://forum.norev.com/uploads/e6vxR7qOKYzozqFYKhAPQn34HeiwAJMe1189446635.jpg
MartinMauer
<jukka.toyrylanos...@phnetinvalid.fi> wrote:
> <os...@oskut.fi> kirjoitti viestissänews:bb72e6ed-9479-45d9...@n35g2000yqm.googlegroups.com...
>
> >> Nehän voi olla vaikka tullin autoja. Toisaalta olen nähnyt auton jossa
> >> luki tulli ja katolla oli vilkut.
>
poliisiautoiksi.Vanhoissa poliisin pakettiautoissa poliisi-kyltti on
korotettu, ja taitavat olla vilkkuvalotkin. Tällaisen auton tunnistaa
jo kaukaa, kun se tulee vastaan. Jos on hyvä tuuri, voi ehtiä
"tarkistaa" nopeutta ennen kuin poliisit tarkistavat sen. Uusissa
poliisiautoissa kyltti ja valot on upotettu koriin, joten poliisiautoa
ei kaukaa erota tavallisesta pakettiautosta.
Olisi mielenkiintoista tietää, millainen tutkajärjestelmä
poliisiautoissa on.
a) Piirtääkö laitteisto mittauksen kohteena olevien autojen nopeuden
johonkin käyrälle, josta poliisit voivat katsoa sen jälkeenpäin,
vaikka he eivät mittaushetkellä sattuisi katsomaan tutkan näyttöä.
b) Hälyyttääkö vastaan ajavien autojen nopeutta mittaava tutka
jollakin äänimerkillä tai muuten, jos vastaan tulee auto
ylinopeudella. Vai onko poliisien seurattava näyttöä koko ajan siltä
varalta, että se jonkin auton kohdalla näyttää ylinopeutta.
c) Jos järjestelmä hälyyttää erikseen, onko siihen säädetty jokin
tietty marginaali niin, että se ei hälytä pienistä ylinopeuksista -
vai hälyttääkö se aina, ja poliisit päättävät tapauskohtaisesti, mihin
he reagoivat.
Näillä kysymyksillä on merkitystä sen kannalta, ehtiikö poliisin
tutkan havaittuaan vielä jarruttaa, jos on sattunut ajamaan
ylinopeutta, vai onko peli joka tapauksessa menetetty.
Kerran ajoin erään toisen auton edellä ylinopeutta, kun eräälle
mäenharjanteelle tullessani huomasin valkoisen auton erään peltotien
liittymässä muutaman sadan metrin päässä. Polkaisin refleksimäisesti
jarrua ja hidastin nopeutta. Kun ajoin valkoisen auton ohi, huomasin,
että siinä istui poliiseja. Puolen kilometrin päässä oli
poliisipartio, ja poliisi seisoi keskellä tietä viittomassa, että
pitää pysähtyä. Kaivelin jo ajokorttia esille ja valmistauduin saamaan
sakot, mutta poliisi sanoikin, että voin jatkaa matkaa. Pysäytettävä
auto olikin se, joka ajoi perässäni. Tuon auton kuljettaja ilmeisesti
sai sakot.
Miksi näin tapahtui? Joko ehdin jarruttaa ajoissa, ja takanani ajaneen
auton kuljettaja ei ehtinyt tai huomannut reagoida. Tai poliisin tutka
mittasi ylinopeuden, mutta poliisi ei pystynyt (onko tämä
mahdollista?) varmuudella tietämään, kumman auton ylinopeuden tutka
näytti. Kun tutka näyttää ylinopeutta, ja tutkan säteessä ajaa pieni
Micra perhe kyydissä ja lisävaloilla varustettu BMW liikemies ratissa,
poliisi ehkä automaattisesti olettaa, että tutka mittasikin BMW:n
ylinopeuden. En oikeasti luule, että näin olisi, sillä oletan, että
tutka ei erehdy vaan mittaa sen auton nopeuden, joka on tarkoitus
mitatakin eli lähimpänä ajavan auton. Mutta jostakin syystä takanani
ajanut auto jäi poliisin haaviin, ja itse selvisin säikähdyksellä,
vaikka autojen nopeudet olivat alunperin suunnilleen samat.
Kale K
>
> http://forum.norev.com/uploads/e6vxR7qOKYzozqFYKhAPQn34HeiwAJMe1189446635.jpg
>
Phyi, kun on ruman n�k�inen. Tai sitten silm� ja aivo ei ole vaan
tottunut. Ihan kuin jotain puuttuisi. Ilmeisesti se aivo.
Kale
Kale K
Tied� nuista, mutta lis��ntym��n p�in ovat. My�s t�ysvalkoinen Skoda
vilkut katolla on tullut pongattua. Tullin autot taitaa p��s��nt�isesti
olla tummia, sinisi� tai mustanpuhuvia.
Kale
Sami Nordlund
>
> N�ill� kysymyksill� on merkityst� sen kannalta, ehtiik� poliisin
> tutkan havaittuaan viel� jarruttaa, jos on sattunut ajamaan
> ylinopeutta, vai onko peli joka tapauksessa menetetty.
Minun mielest� on ihan sama, miten se toimii eli ei ole mit��n
merkityst� (muistaisin joskus n�hneeni piippaavan mallin). L�hes aina
poliisi on jo moneen kertaan n�hnyt tutkan lukeman ja sinut ennen kuin
sin� n�et poliisia. Veikkaan, ett� my�s tuossa kertomassasi tapauksessa
sin� olit my�h�ss� havainnoinnissa.
> Mutta jostakin syyst� takanani ajanut auto j�i poliisin haaviin,
> ja itse selvisin s�ik�hdyksell�, vaikka autojen nopeudet olivat
> alunperin suunnilleen samat.
Turhaan t�ss� mit��n ihmeteorioita on kehitell�. Tuliko mieleen, ett�
poliisi havaitsi sinun jarruttavan ja kun ei nopeutta ollut kovin paljon
yli alunperink��n, p��stiv�t menem��n? Takanatuleva ei hidastanut joten
h�net otettiin sivuun ja ehk� vain sanottiin, ett� aja v�h�n hitaammin.
Olen kuullut ja itsekin huomannut, ett� poliisilla on tapana my�s vain
huomautella eik� ensimm�iseksi kirjoita maksulappua. Ehk� olen kohdannut
tuttujen kanssa vain sellaisia poliiseja, jotka ovat inhimillisi�?
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Markus
Poliisikoulun k�yt�ss� on tuollaisia. My�s rikospoliisi, tekninen tutkinta
ja t�m�nkaltaiset k�ytt�v�t noita. Lis�ksi normaali partioinnissakin on
tuollaisia. Isompien tilaisuuksien yhteydess� tms tunnuksellisten lis�n�
n�kee. N�iss� viimeksimainituissa on sitten tietysti normaali "sikaosasto"
jne.
Liikennevalvonnan siviiliauto on sitten eri asia. Siell� on montaa merkki�
ja mallia, eik� niiss� ole vilkkuja n�kyvill�. Tunnistaa kyll�, mutta ihan
muista asioista.
Netiss� on enemm�n infoa, mutta kiinnostuneet hakekoon itse.
Ai niin... Paljonko ajattelit normaalin poliisiauton varustelussa tulevan
s��st�� tunnuksien poisj�tt�misell�?
Markus
Heikki Heinonen
<sami.n...@kolumbus.fi> wrote:
>MartinMauer kirjoitti 6.11.2009 13:05:
>>
>> N�ill� kysymyksill� on merkityst� sen kannalta, ehtiik� poliisin
>> tutkan havaittuaan viel� jarruttaa, jos on sattunut ajamaan
>> ylinopeutta, vai onko peli joka tapauksessa menetetty.
>
>Minun mielest� on ihan sama, miten se toimii eli ei ole mit��n
>merkityst� (muistaisin joskus n�hneeni piippaavan mallin). L�hes aina
>poliisi on jo moneen kertaan n�hnyt tutkan lukeman ja sinut ennen kuin
>sin� n�et poliisia. Veikkaan, ett� my�s tuossa kertomassasi tapauksessa
>sin� olit my�h�ss� havainnoinnissa.
Tuollaisessa tapauksessa kannattaa aina jarruttaa koska poliisi
saattaa juuri silloin mitata jotain toista autoa. Jonkinlainen
mahdollisuus ainakin on.
>Turhaan t�ss� mit��n ihmeteorioita on kehitell�. Tuliko mieleen, ett�
>poliisi havaitsi sinun jarruttavan ja kun ei nopeutta ollut kovin paljon
>yli alunperink��n, p��stiv�t menem��n? Takanatuleva ei hidastanut joten
>h�net otettiin sivuun ja ehk� vain sanottiin, ett� aja v�h�n hitaammin.
>
>Olen kuullut ja itsekin huomannut, ett� poliisilla on tapana my�s vain
>huomautella eik� ensimm�iseksi kirjoita maksulappua. Ehk� olen kohdannut
>tuttujen kanssa vain sellaisia poliiseja, jotka ovat inhimillisi�?
Jos poliisi pys�ytt�� niin ei pid� ruveta aukomaan p��t��n vaan
kannattaa heti tunnustaa syntins�. Silloin poliisi voi hyvinkin
p��st�� huomautuksella. Jos autoilijan mielest� "t�ss� pit�isi kyll�
saada ajaa sataa" niin silloin tulee aika varmasti sakot.
Markus
> Olisi mielenkiintoista tiet��, millainen tutkaj�rjestelm�
> poliisiautoissa on.
Suomessa on suuressa osassa Applied Conceptin Ka-bandin Dual Stalker.
Muutaman rivin info vaikkapa meik�l�isen edustajan Sarcon sivuilta:
http://www.sarco.fi/index/index.php?option=com_content&task=view&id=83&Itemid=0&lang=fi
Tai esimerkiksi: http://www.stalkerradar.com/law_2x.shtml
http://www.stalkerradar.com/pdf/fast_brochure.pdf
Kuvissa uudempi malli, vanhemmassa nuo antennien p��t ovat valkoiset.
Ja itse laitehan on nelisuuntainen, eli mittaa nopeuden l�hestyv�lle ja
loittonevalle kohteelle sek� poliisiauton edess�, ett� takana.
Luonnillisesti tiet�� partioauton oman nopeuden, joten osaa ottaa sen
huomioon mittaustuloksissa. Sivuilta mittaus ei onnistu, vaikka v�lill� niin
v�itet��nkin. Mit� suuremmaksi kulma kasvaa, niin sit� ep�tarkempia tuloksia
saadaan.
> a) Piirt��k� laitteisto mittauksen kohteena olevien autojen nopeuden
> johonkin k�yr�lle, josta poliisit voivat katsoa sen j�lkeenp�in,
> vaikka he eiv�t mittaushetkell� sattuisi katsomaan tutkan n�ytt��.
Perusvarustuksella ei piirr�. Mutta vaikkapa videolaitteistolla varustetussa
nopeustieto yleens� tallentuu my�s sinne videolle.
Lukitsee kuitenkin korkeimman mitatun, eli koko aikaa ei tarvitse sit�
tutkaa vahtia.
> b) H�lyytt��k� vastaan ajavien autojen nopeutta mittaava tutka
> jollakin ��nimerkill� tai muuten, jos vastaan tulee auto
> ylinopeudella. Vai onko poliisien seurattava n�ytt�� koko ajan silt�
> varalta, ett� se jonkin auton kohdalla n�ytt�� ylinopeutta.
Mik�s sen ��nimerkin rajan asettaisi? Paikallaan tutkatessa viel�, mutta
liikkuvassa partioautossa? Ja lopun edest� edellinen kohta.
> c) Jos j�rjestelm� h�lyytt�� erikseen, onko siihen s��detty jokin
> tietty marginaali niin, ett� se ei h�lyt� pienist� ylinopeuksista -
> vai h�lytt��k� se aina, ja poliisit p��tt�v�t tapauskohtaisesti, mihin
> he reagoivat.
Jos uutisia olet seurannut, niin tied�t uudet puuttumiskynnykset. Eli
poliisi p��tt�� n�iden perusteella.
> N�ill� kysymyksill� on merkityst� sen kannalta, ehtiik� poliisin
> tutkan havaittuaan viel� jarruttaa, jos on sattunut ajamaan
> ylinopeutta, vai onko peli joka tapauksessa menetetty.
Ei ole mit��n merkityst�. Jos aikoo sakoilta v�ltty�, niin ajaa rajoitusten
mukaan. Tutkan kantama on niin pitk�, ett� poliisiauton havaittuasi lukema
on jo ajat sitten lukittunut tutkaan ja poliisi tienvarressa k�si pystyss�
tai autossa valmiina l�htem��n per��n.
Lis�ksi Stalkeriakin voidaan k�ytt�� liipausulla. Eli tutka ei ole koko
aikaa p��ll�. T�ss� tilanteessa nopeutesi on poliisin tiedossa
liipaisuhetken osalta ja sen j�lkeen tekem�si asiat eiv�t vaikuta mihink��n.
Paitsi siin� tilanteessa, ett� mittaus tehd��n takaap�in tai muuten
havaitaan mittaushetkest� alkava jarrutus. Siit� voi p��tell�, ett� k�yt�ss�
on mahdollisesti tutkanpaljastin.
> Kerran ajoin er��n toisen auton edell� ylinopeutta, kun er��lle
> m�enharjanteelle tullessani
<clip>
> Miksi n�in tapahtui? Joko ehdin jarruttaa ajoissa,
Jokseenkin turha on spekuloida tuollaisella tilanteella.
Mutta ei, et ehtinyt jarruttaa ajoissa. Miksi ajattelit tutkapaikan valitun
tuon kaltaiseksi? Ehk� juuri siksi, ettei tutkaa ole mit��n mahdollisuutta
havaita riitt�v�n ajoissa.
> Tai poliisin tutka
> mittasi ylinopeuden, mutta poliisi ei pystynyt (onko t�m�
> mahdollista?) varmuudella tiet�m��n, kumman auton ylinopeuden tutka
> n�ytti.
On. Tutka ei erottele kohteita toisistaan. Kaikissa tilanteissa poliisikaan
ei pysty t�t� varmuudella tekem��n ja tilanteesta riippuen annetaan olla,
jaetaan huomautuksia tai ehk� sakkojakin. Esimerkiksi tuossa kuvaamassasi
tilanteessa takanasi tullut auto on ollut ilmeisen l�hell� itse�si. Silloin
sille ei voida kovin paljon suurempia nopeuksia mitata, joten on turha
v�itt�� ajaneensa itse 60 km/h ja takanatuleva satasta.
> tutka ei erehdy vaan mittaa sen auton nopeuden, joka on tarkoitus
> mitatakin eli l�himp�n� ajavan auton.
Ei pid� paikkaansa. Tutkan k�ytt�j�n on osattava havaita tilanteet, joissa
n�ytt�m� ei ole oikea / realistinen.
Tutkatietoakin on kyll� netiss�, jos se enemm�n kiinnostaa. Tuossa nyt
kuitenkin hyvin p��piirtein kysymyksiisi vastaukset.
Markus
MartinMauer
>
> Tutkatietoakin on kyllä netissä, jos se enemmän kiinnostaa. Tuossa nyt
> kuitenkin hyvin pääpiirtein kysymyksiisi vastaukset.
>
> Markus
Vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on asiantuntija, jonka tiedot eivät
perustu pelkkään yleistietoon vaan myös kokemukseen. Täytyypä siis
olla varovainen - tai tietysti aina on pitänyt olla - siinä, mitä
kirjoittelee nopeuksistaan. Itse asiassa olen yrittänyt ollakin
varovainen enkä juuri mainitse tarkkoja nopeuksia tai paikkoja tai
aikoja, jotka koskevat omia ajamisiani. Yleisestä kirjoitustyylistäni
voi tietysti päätellä yhtä ja toista, jos haluaa. Tuosta kertomastani
tapauksesta on jo kauan, eikä ylinopeutta kovin paljon ollut - ehkä
sakon arvosta kuitenkin.
Edellä esitetyt (siis kaikkien kirjoittajien) näkemykset eivät
antaneet mitään tieteellisen tarkkaa vastausta kysymykseen, onko
mahdollista säästyä sakolta, jos ajaa ylinopeutta ja jarruttaa
poliisin nähtyään. Toisen mielipiteen mukaan tutka on mitannut
nopeuden jo kauan ennen kuin mitattava näkee poliisia, joten kaikki
jarruttelut ovat turhia. Toinen näkemys taas antaa pieniä toiveita
jarruttelijoille. Siinähän tavallaan annetaan (tämä on yleinen
tulkinta eikä viittaa kenenkään tietyn kirjoittajan tekstiin)
ymmärtää, että poliisikin joutuu reagoimaan ylinopeuteen eli katsomaan
nopeuslukeman tutkasta silloin kun auto lähestyy. Tässä tapauksessahan
kyse on siitä, kuka reagoi nopeammin. Jos autolijalla on jo jarru
pohjassa 1/4 sekunnin kuluttua siitä, kun hän on havainnut
epäilyttävän auton tien varressa tai vastaan ajamassa, tutkanäyttöönsä
reagoiva poliisi voi (autoilijan kannalta) hyvällä tuurilla olla
hieman hitaampi, eli siinä vaiheessa kun hän näkee tutkassa olevan
lukeman, se voi kylläkin olla ylinopeus, mutta kuitenkin jo
toleranssien puitteissa (niistä kyllä kirjoitettiin taas tänä syksynä,
mutta koska niistä on kirjoitettu lähes vuosittain ja toleranssit ovat
muuttuneet milloin mitenkin, en jaksanut painaa mieleen tämänhetkisiä
toleransseja) oleva ylinopeus. Eli salamajarrutuksella autoilija voi
hyvällä tuurilla säästyä sakolta, jos ylinopeutta ei alunperin ole
kovin paljon. Toisen teorian mukaan siis ei voi.
Mitä tulee tuohon puuttumiseen, niin luulenpa, että myös olosuhteilla
on merkitystä. Jos autot etenevät jonossa pimeällä maantiellä, ja
poliisin tutka näyttää jollekin vastaan ajavalle autolle ylinopeutta,
onko varma, että poliisi pystyy varmuudella tunnistamaan, mikä vastaan
ajavista autoista ajoi ylinopeutta? Pimeällähän autoista näkyvät vain
kirkkaat etulamput. Takaapäin tietysti näkyy enemmän silloin auto on
sivuutettu, mutta jos keli on lumituiskuinen ja auton perä
rekisterikilpineen on lumen peittämä, poliisin voi olla hankalaa
tunnistaa auto. Jos poliisi tekee U-käännöksen ja lähtee ajamaan takaa
ylinopeutta ajavaa autoa, muutama auto ehtii ehkä jo väliin, koska
autoja tulee jonon täydeltä. Tietysti poliisi on koulutettu
pakkokeinojen käyttäjä, joka saa vastaantulevan jonon pysähtymään,
mutta on kai silti hankalampaa tehdä tämä kaikki ruuhkassa ja pimeässä
ja huonossa säässä kuin päivällä hyvässä näkyvyydessä ja vähäisemmässä
liikenteessä (olen nähnyt, kun poliisi tekee U-käännöksen ja lähtee
ylinopeutta ajaneen perään, ja kyllä se nopeasti tapahtuu - mutta
tässä tapauksessa olosuhteet olivat hyvät).
Kerran - tapauksesta taitaa olla jo ainakin 15 vuotta - ajelin
Äänekosken pohjoispuolella pohjoiseen päin autojonossa pimeällä, kun
vastaan tuli poliisiauto. En tullut noudattaneeksi
talvinopeusrajoitusta, joka ei tuohon aikaan edes ollut voimassa koko
nelostiellä vaan siellä täällä. Poliisiauton siniset valot vilkahtivat
muutaman kerran, eli poliisi todennäköisesti huomautti valoilla
ylinopeudestani. En tietenkään tuolloin tulkinnut asiaa näin, vaan
odotin, että poliisi koukaa perääni heti kun autojosta selviää. Jos
poliisin huomautuksen idea oli, että hiljentäisin nopeuttani, se ei
kyllä aivan toiminut. Olen kertonut tämän jutun - eli mitä sitten
tapahtui - joskus aikaisemmin, joten en viitsi kerrata sitä.
Kun nyt taas (mitenhän jutut aina kiertyvätkin tähän MTA:han eli
Maailman Tärkeimpään Aiheeseen) aiheena on ylinopeus, niin mitä
tarkoittavat nämä monien kirjottajien ylimieliseltä vaikuttavat (en
tiedä ovatko ne sitä vai pelkkää vanhan "kliseen" toistamista) "jos
noudattaisit nopeusrajoitusta"- tai "jos et ajaisi ylinopeutta" -
jutut. Tällaiset ajatukset ovat irrallaan reaalimaailmasta. Kuka
tahansa voi kokeilla asiaa käytännössä. Eli jos ajaa nopeusrajoitusta
noudattaen (tarkoitan nyt oikeasti noudattaen eikä "enhän minä aja
ylinopeutta vaikka ajankin" tyylillä noudattaen), mitä tapahtuu? Auton
perään perään ilmestyy vähän ajan päästä auto. Sitten siihen ilmestyy
toinen auto. Sitten kolmas, sitten neljäs ja niin edelleen, kunnes
perässä on pitkä jono autoja. Tietenkin se etupäästä lyhenee, kun
autot ohittavat nopeusrajoitusta noudattavan. Eikö tämä ole aika hyvä
todiste siitä, etteivät ylinopeutta aja vain jotkut edesvastuuttomat
kaaharit, vaan todellisuudessa ylinopeutta ajaa enemmistö
autolijoista, Liikenneturvan mukaan 97 prosenttia. Keitähän niihin
kolmeen valehtelijoiden prosenttiin kuuluu, ehkä poliiseja, koska
heidän on oltava (valehtedeltava olevansa, koska ei kukaan ole)
nuhteettomia. Tavallinen kansa voi elää synnissä ja
nuhteellisuudessa.
(Sorry, en ehdi korjata kirjoitusvirheitä, kun pitää taas lähteä
ajamaan yl.....tarkoitan siis ajamaan)
Joonas Jakala
news:qEHIm.35868$La7....@uutiset.elisa.fi...
Onko sun google rikki?
http://www.tekniikanmaailma.fi/vanhat/jaguar-s-type-r-tm-50-poliisiauto-isolla-rlla
JJ
--
H�?
Sami Nordlund
>
> T�llaiset ajatukset ovat irrallaan reaalimaailmasta.
Ai ovat? Meill� on sitten eri reaalimaailmat :)
> Eli jos ajaa nopeusrajoitusta noudattaen mit� tapahtuu?
Olen montakin kertaa ajanut, mulla olisi piirturinkiekkojakin vino pino
todisteena asiasta ellei niit� olis pit�nyt antaa ty�nantajalle.
Rajoitusten mukaan ajelen useasti omallanikin tai oikeammin
mittarinopeutta joka on todellista nopeutta alempi mittarivihreen takia.
Per��n kertyy jonoa mutta mit� sitten? Jos joku haluaa oikeasti menn�
ohi, se menee ohi.
napu
Tuo kyseinen lahja-jaguar on n�kynyt liikenteess� sek� kokovalkoisena
vilkuilla, ett� varustettuna isolla mustalla "poliisi"-tekstill�
kyljess� (toisessa kyljess� siis "poliisi", toisessa "polis").
Sama p�ti ensimm�iseen lahja-autoon, joka oli liikkuvan poliisin Dodge
Aspen vuonna 1975. TM:n kaikki lukijat eiv�t lahjoituksesta pit�neet,
vaan lopettivat protestiksi tilauksensa. :-) Pellet.
napu
varustettuja autoja ei en�� n�y. Pelk�st��n valkoisia. Vilkut on
kuitenkin samat kuin kaikissa poliisiautoissa.
napu
Ennenvanhaan, kun aerodynamiikkaa ei mets�stetty niin ahkerasti, autojen
muotoilu oli markkinahenkisemp��.
Asko Ikävalko
> T�ss� tapauksessahan
> kyse on siit�, kuka reagoi nopeammin. Jos autolijalla on jo jarru
> pohjassa 1/4 sekunnin kuluttua siit�, kun h�n on havainnut
> ep�ilytt�v�n auton tien varressa tai vastaan ajamassa, tutkan�ytt��ns�
> reagoiva poliisi voi (autoilijan kannalta) hyv�ll� tuurilla olla
> hieman hitaampi,
Saa olla kyll� todella nopea reaktiokyky ja jarrujalka. Miettik��h�n
kummalla ihan oikeasti on etuly�ntiasema havainnon ja reaktion tekemisess�:
A) Havaita liikkuvasta ajoneuvosta tien poskessa "jotain ep�ilytt�v��" ja
sen j�lkeen tehd� p��t�s jarruttaako vaiko eik�.
B) Istua paikallaan kytt��m�ss� tyhj�� tiet�, havaita m�en harjanteen takaa
ilmestyv� auto ja sen j�lkeen vilkaista mittalaitteen n�ytt��.
-Asko
Heikki Heinonen
Mixi autoihin ei tehd� sellaista pintaa kuin golfpalloihin? Seh�n
olisi aerodynaamisempi.
Jannne
> Joonas Jakala wrote:
>> "napu" <na...@napu.napu> wrote in message
>> news:qEHIm.35868$La7....@uutiset.elisa.fi...
>>> mutta kyljissￜ ei lue mitￜￜn.
>>>
>> http://www.tekniikanmaailma.fi/vanhat/jaguar-s-type-r-tm-50-poliisiauto-isolla-rlla
>>
> Tuo kyseinen lahja-jaguar on nￜkynyt liikenteessￜ sekￜ kokovalkoisena
> vilkuilla, ettￜ varustettuna isolla mustalla "poliisi"-tekstillￜ
> kyljessￜ (toisessa kyljessￜ siis "poliisi", toisessa "polis").
>
Nyt taas kaivattais jotain muutakin lￜhdettￜ. Rohkenisin vￜittￜￜ ettei
kyseisessￜ autossa koskaan ole ollut kylkiteippauksia.
--
Janne
MartinMauer
>
> > Tällaiset ajatukset ovat irrallaan reaalimaailmasta.
>
> Ai ovat? Meillä on sitten eri reaalimaailmat :)
>
> > Eli jos ajaa nopeusrajoitusta noudattaen mitä tapahtuu?
>
> Olen montakin kertaa ajanut, mulla olisi piirturinkiekkojakin vino pino
> Rajoitusten mukaan ajelen useasti omallanikin tai oikeammin
> mittarinopeutta joka on todellista nopeutta alempi mittarivihreen takia.
> ohi, se menee ohi.
>
Jos menen kaupan ovelle seisomaan ja tukin poispääsyn kaupasta, kyllä
se, joka oikeasti haluaa mennä ohi, menee ohi.
Ehkä vertaus ei ollut aivan osuva, mutta joskus tuntuu, että hitaasti
ajaminen on itsekkyyttä, vaikka hitaasti ajavat syyttävät ylinopeutta
ajavia itsekkyydestä. Oli miten oli, ylinopeutta ajaminen ei pakota
ketään mihinkään, mutta hitaasti ajaminen pakottaa muutkin ajamaan
hitaasti. Joku voi tietysti sanoa, että ylinopeutta ajaminen pakottaa
muut kuolemaan, mutta tämä on liioittelua.
Reaalimaailmoja on tietysti monenlaisia, ja jokainen on nähnyt niistä
hieman erilaisen, kukin omasta näkökulmastaan omien aatteellisten
silmälasiensa värittämänä (eli sitä nähdään ja halutaan nähdä, mikä
parhaiten todistaa sen, että ollaan oikeassa, ja sitä ei huomata tai
haluta nähdä, mikä osoittaisi sen, että ollaan väärässä).
Tiehallinnon mittaukset ovat virallisen reaalimaailman osoittaja. Onko
se sama asia kuin oikea reaalimaailma, sitä en pysty sanomaan. Joka
tapauksessa tielaitoksen mittaukset osoittavat, että henkilöautojen
keskinopeus maantiellä, jolla on 80 km/h nopeusrajoitus, on 81 km/h.
Keskinopeus on siis ylinopeuden puolella. Keskinopeus ei kuitenkaan
kerro itsessään kovinkaan paljon, jos ei ole tiedossa, mikä
keskinopeus se on, ja miten se on mitattu, ja missä se on mitattu.
Näihin kysymyksiin en löytänyt vastausta. Google vei heti poliisin
kameravalvontaa ja ylinopeussakkoja käsitteleville sivuille, joista en
ole kiinnostunut. Olisin halunnut tietää, miten tielaitos mittaa
nopeuksia ja missä se mittaa niitä, ja miten keskiarvot lasketaan.
Voisin kuvitella, että nopeudet mitataan pistemittauksina, ja
tuloksista lasketaan keskiarvo. Kuinka hyvin se kuvaa sitä, millaista
nopeutta autot yleensä ajavat, on mielenkiintoinen asia. Voisi
olettaa, että mittauspisteet sijaitsevat paljon liikennöidyillä
pääteillä, joissa jo automäärästä johtuen ajetaan hitaammin kuin
joillakin vähäliikenteisillä teillä. Näin keskinopeudesta tulisi
alhaisempi kuin mitä se toisella tavalla mitaten olisi.
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/23545.PDF
Ja keskinopeus on kuitenkin keskinopeus. Kertooko se jonkin maantien
todellisesta ajonopeudesta. Joskushan mutkissa ajetaan hitaammin ja
suorilla kovemmin. Tarkoittaako keskinopeus suurimpien tiellä
käytettyjen nopeuksien (tutka suoran päässä) keskiarvoa vain
pienimpien tiellä käytettävien nopeuksien keskiarvoa (tutka mutkassa)
vai tien yleistä keskiarvoa (tiettyyn matkaan kuluva keskimääräinen
aika).
Linja-auton kuljettajan näkökulma asioihin on todennäköisesti
erilainen kuin henkilöautolla omia yksityisajojaan ajavan. Jos minä
olisin linja-auton kuljettaja, en kokisi siitä olevan henkilökohtaista
hyötyä, että ajaisin ylinopeutta. Jos minun olisi istuttava auton
ratissa tietyt tunnit päivässä, ei kai aika siitä lyhenisi, vaikka
ajaisin ylinopeutta. Olen sen verran kapinahenkinen, että saattaisin
jopa ajaa potkujen uhalla nopeusrajoituksia noudattaen niin, että en
pysyisi aikatauluissa. Jos siitä valitettaisiin, ja potkut uhkaisivat,
nostaisin asiasta julkisen kohun. Väittäisin, että kuskit pakotetaan
rikkomaan lakia. Linja-auton nopeusmittari on niin iso ja tarkka ja
auton liikkeenmuutokset teho-painosuhteesta johtuen rauhallisia, että
rajoituksen mukaan ajamisen ei luulisi olevan yhtä vaikeaa kuin
herkemmin reagoivalla henkilöautolla. Raskaan liikenteen ammattilaiset
ehkä voivat valaista tätä asiaa.
Julkisen liikenteen kuvio on siinä mielessä erikoinen, että
esimerkiksi kaupunkibussien kiivaimmat kannattajat ja yksityisautoilun
vastustajat kiihkoavat usein siitä, kuinka vastuuttomat
yksityisautoilijat ajavat ylinopeutta ja päin punaista ja ovat
muutenkin sikoja liikenteessä. Mutta jos heille osoitetaan, että myös
bussit ajavat ylinopeutta tiukassa aikatauluissa pysyäkseen, ja
vaihtuvia punaisia päinkin tulee joskus ajettua, kun kuljettaja ei
viitsi jarruttaa niin että ihmiset autossa lentävät, mitä
bussipuolueen kannattajat silloin sanovat? Hitaampi nopeus poistaisi
ylinopeusongelman ja saisi aikaan sen, että liikennevaloihin ehtisi
pysähtyä ilman paniikkijarrutuksia tai punaista päin ajamista. Mutta
samalla se pakottaisi säätämään aikataulut uudestaan niin että bussien
ystävien työmatkat ja teatterimatkat (kulttuuriväkeä) kestäisivät
kauemmin. Olisivatko he siihen halukkaita? Vai unohdetaanko
ylinopeuksista ja liikennevalorikkomuksista puhuminen julkisen
liikenteen kohdalla ja katsotaan asiaa läpi sormien kuten tähänkin
asti on tehty. Kuskithan rikkovat sääntöjä yleiseksi hyödyksi eivätkä
omaksi hyödykseen kuten itsekkäät yksityisautoilijat.
Miltä nopeusrajoituksen noudattaminen tai rikkominen näyttää, jos
asiaa katsoo täysin yksityishenkilön näkökulmasta ja miettii aivan
yksityiskohtaisesti, millainen on ajotilanne, kun yksityishenkilö
lähtee ajamaan. Oletetaan (tämä on kuvittelua), että minä olen se
yksityishenkilö ja lähden ajamaan pihastani.
Ensiksi peruutan tielle. Sen jälkeen panen ykkösen päälle ja lähden
ajamaan. Ensimmäinen tiukka mutka tulee sadan metrin päässä, ja
käännän auton siihen. Siitä eteenpäin sadan metrin päässä on risteys,
josta käännyn vasemmalle. Vaikka tie on taajamassa, siinä ei yleensä
tule ketään vastaan. Painan kaasua, ja auton nopeus kiihtyy, kun
vaihdan vaihteita. En katso mittaria vaan ajan yleisen fiiliksen
perusteella järkeväksi kokemaani vauhtia. Jos katsoisin mittaria, se
näyttäisi enemmän kuin sallitut 40 kilometriä tunnissa eli ehkä 50 tai
55 kilometriä tunnissa. Pihasta lähdöstä on siis kulunut puolisen
minuuttia, kun jo ajan (tämä on siis kuvitteellinen kertomus)
ylinopeutta.
Muutaman sadan metrin päässä tulee isomman tien risteys, jossa käännyn
vasemmalle. Tietä voisi kutsua jonkinlaiseksi päätieksi. Kiihdytän
vauhtia, ja noin kahdeksan sekunnin kuluttua mittarin neula ylittää 50
km/h, eli ajan ylinopeutta. Vaihdan juuri silloin kakkoselta
kolmoselle. Nopeus nousee jonnekin kahdeksan kympin paikkeille, joka
tuntuu mukavalta ja turvalliselta nopeudelta tiellä, jos ei ole
liittymiä eikä jalankulkijoita eikä juuri edes autoja eikä siis mitään
tosiasiallisia syitä sille, miksi pitäisi ajaa 50 km/h. Jonkin matkan
päässä rajoitus nousee kahdeksaankymmeneen kilometriin tunnissa. Tässä
vaiheessa auton moottori on jo lämmennyt, joten voi nostaa nopeuden
vähitellen normaaliin matkavauhtiin eli noin sataan kilometriin
tunnissa - ja jos kaunis ilma ja fiilikset hyvät, vielä
korkeammaksikin. Tällaista nopeutta sitten ajan niin kauan, kunnes
kohtaan jonkun "legaalin", josta koukkaan kuin huomaamatta ohi. Tiellä
on vähän liikennettä, joten ohituksia ei tarvitse tehdä usein. Jos
joudun hidastamaan ohitettavan takana ja kiihdyttämään siitä,
ohitusnopeus voi hetkellisesti nousta huomattavastikin yli sadan
kilometrin tunnissa.
Noin viidentoista kilometrin päässä tulee risteys, jossa käännyn...
tai eiköhän asia jo tullut selväksi.
Kun olen perillä, ja matkaa on kertynyt noin 78 kilometriä, aikaa on
mennyt noin 48 - 55 minuuttia, joista 48 minuuttia (keskinopeus 97,5
km/h) edellyttää määrätietoista ajamista ja erittäin vähäistä
liikennettä ja 55 minuuttia (keskinopeus 85 km/h) merkitsee jo rekan
perään juuttumista tai muuta hidastetta. Matkalla kuuntelen Radio
Puheesta maailmanpolitiikan arkipäivää tai Hannu Reimen sarjaa
maailman kielistä. Perillä olen pirteänä ja hyväntuulisena.
Vaihtoehto olisi se, että noudattaisin nopeusrajoituksia. Tällöin
joutuisin tarkkailemaan nopeusrajoituskylttejä ja pitämään lukemat
mielessäni. Sen lisäksi joutuisin katsomaan nopeusmittaria 15 sekunnin
välein. Jalka kipeänä tekisin koko ajan mikroskooppista hienosäätöä
kaasupolkimella, jotta nopeus ei karkaisi ylinopeuden puolelle.
Jossakin alamäessä se kuitenkin välillä karkaisi ellen sitten säätäisi
tavoitenopeuttani kymmenen kilometriä hitaammaksi kuin suurin sallittu
nopeus. Taakseni kertyisi vähitellen jono autoja, joita kohteliaana
kuljettajana päästäisin ohitseni väistämällä linja-autopysäkeille
(olettamus on, että vaikka noudattaisin nopeusrajoitusta, persoonani
ei muuttuisi "menkööt ohi jos haluavat" -tyyppiseksi). Ja paljonko
matkalla kuluisi aikaa? Yksi tunti ja yhdeksän minuuttia (keskinopeus
67,8 km/h). Kuinka hyväntuulinen ja pirteä olisin perille päästyäni?
En kovinkaan. Olisin tullut katsoneeksi matkan aikana 436 kertaa auton
nopeusmittaria, ja näin usein tapahtunut katseen siirtäminen kaukaa
lähelle läheltä kauas olisi todennäköisesti rasittanut silmiäni ja
aiheuttanut päänsäryn. Säären ojentajalihakset olisivat myös kipeinä
jalkaterän jatkuvasta hienomotoriikasta ja kaasupolkimella
kannattelemisesta johtuen.
Yhden kerran tuo vielä menisi, jos kyseessä olisi tärkeä tieteellinen
koe, jonka tietoja kirjoitan havaintopäiväkirjaan myöhemmin
hyödynnettäväksi. Tieteen edestä on tehtävä uhrauksia. Mutta että
vapaaehtoisesti ja pysyvästi toimisin noin...
Edellä oleva on tietenkin vain kuvitteellinen kertomus, kuten jo
alussa mainitsin. Mutta jotain tämän tyyppisiä syitä voisi olla
taustalla siinä, että jonkun reaalimaailmaan kuuluu erilainen
ajonopeus kuin jonkun toisen. Joillakin laiskoilla ihmisillä vain ei
ole henkisiä eikä fyysisiä voimavaroja kaiken energian kuluttavaan
itsekidutusta lähentelevään itsekontrolliin. Pakon ja sakon uhalla
jokainen tietysti kiduttaa itseään niin paljon kuin vaaditaan ja on
tarpeen. Mutta jos riski koetaan pieneksi, niin ei muuta kuin hanaa...
Tähän vastataan todennäköisesti, että nopeusrajoituksen noudattaminen
ei vaadi mitään ihmeitä, eikä se missään tapauksessa ole itsekidusta.
Aivan samalla tavalla vastaa myös intialainen fakiiri, joka makaa
piikkimatolla tai afganistanilainen nainen, joka kulkee mustaan
kaapuun säkitettynä tai roomalaiskatolinen pappi, joka elää ikänsä
selibaatissa. Ulkopuolisten silmissä nuo asiat näyttävät vaikeilta,
mutta kun asianomaiset sanovat, että ei mitään ongelmaa, elämme näin
koska haluamme elää näin, mitä ulkopuoliset voivat vastata. Ei kai
muuta kuin, että tehkööt he miten haluavat, me teemme miten me
haluamme.
MartinMauer
<ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>
> Saa olla kyllä todella nopea reaktiokyky ja jarrujalka. Miettikäähän
> kummalla ihan oikeasti on etulyöntiasema havainnon ja reaktion tekemisessä:
>
> A) Havaita liikkuvasta ajoneuvosta tien poskessa "jotain epäilyttävää" ja
> sen jälkeen tehdä päätös jarruttaako vaiko eikö.
>
Ei tuossa tilanteessa tehdä mitään päätöksiä. Kun vaalea kohde
vilahtaa, auton jarrupalat iskevät kiinni jarrulevyihin 0,2 sekunnin
päästä. Vasta sen jälkeen mietitään, oliko jarruttaminen tarpeen.
Usein se ei ollut sillä valkoinen osoittautuu heinäpaaliksi tai
auringon valaisemaksi maitokopin seinäksi. Mutta ei yksi turha
jarrutus kovin paljon matkaa hidasta. Harrastavathan ihmiset
lottoamistakin, vaikka todennäköisyys voittoon on hyvin pieni.
Pekka Miettinen
> > Saa olla kyll� todella nopea reaktiokyky ja jarrujalka. Miettik��h�n
> > kummalla ihan oikeasti on etuly�ntiasema havainnon ja reaktion tekemisess�:
> >
> > A) Havaita liikkuvasta ajoneuvosta tien poskessa "jotain ep�ilytt�v��" ja
> > sen j�lkeen tehd� p��t�s jarruttaako vaiko eik�.
> >
> Ei tuossa tilanteessa tehd� mit��n p��t�ksi�. Kun vaalea kohde
> vilahtaa, auton jarrupalat iskev�t kiinni jarrulevyihin 0,2 sekunnin
> p��st�. Vasta sen j�lkeen mietit��n, oliko jarruttaminen tarpeen.
Kyll� sinulla tuntuu olevan nopeat refleksit. Ainakin omasta mielest�si.
Todellisuudessa nopeutesi on jo mitattu, ennen kuin ehdit havaita
tutkan. Onhan tuo netti t�ynn� videoita, jotka on kuvattu poliisiauton
sis�lt� ja tutkalla on jo kauan ollut nopeus n�kyvill�, ennen kuin
autoilija painaa jarrut pohjaan ja hidastaa �killisesti sen 10-20kh/m.
Lis�ksi liikenteess� liikkuu ihan siviiliautoja, joissa on
siviilipuvussa poliiseja, joten et pysty eroittamaan n�it� autoja
mitenk��n. N�ist�kin autoista l�ytyy netist� kuvia. Taitaa Suomessa olla
tapana, ett� n�iden siviiliautojen per�ss� tulee tunnuksilla oleva
poliisiauto, joka hoitaa pys�ytyksen ja sakotuksen, joten nopeutesi on
mitattu jo ennen kuin n�et koko poliisiautoa.
Toisaalta saatat saada liikenteen vaarantamisesta sakot, jos ly�t
miettim�tt� jarrut pohjaan ja per�ss� tulee puskurissa kiinni toinen
auto. Ainakin tunnustat toiminnallasi poliisille, ettďż˝ ylinopeus on
ollut harkittua, joten selitykset eiv�t sen j�lkeen auta.
Itse en ymm�rr� tuollaisia autoilijoita, jotka ajavat ylinopeutta ja
aina kun n�kev�t vastaantulevan auton, niin ly�v�t liinat tiskiin.
Yleens� kun n�iden per�ss� voi ajaa pidemm�n hajuraon p��ss�
tasakaasulla, jos vastaantulevaa liikennett� on enemm�n. Mutta oma
valintahan se on, jos haluaa polttaa jarruvaloa ja kuluttaa jarruja,
renkaita, polttoainetta ja hermojaan tuollaiseen leikkiin.
Eik� se kuitenkin ole hermojenkin p��lle mukavempaa ajaa joko
suunnilleen nopeusrajoitusten mukaan / liikennevirran mukaan tai sitten
sopivaksi katsotun ylinopeuden mukaan ja jos poliisilla on tarve puuttua
ajoon, niin maksaa sitten kiltisti sen harkitun lis�veron tuosta
huvista? Veron m��r��kin voi itse vaikuttaa.
T: Pekka
Joonas Jakala
news:hd251d$h9q$1...@epityr.hut.fi...
""Myￜs Jaguar on kokovalkoinen, eikￜ sille myￜnnetty erivapautta kylkien
POLIISI-teksteille, kuten aiemmissa lahjoitusautoissa. Siitￜ huolimatta auto
taatusti huomataan.""
JJ
--
Hￜ?
Asko Ikävalko
> Usein se ei ollut sill� valkoinen osoittautuu hein�paaliksi tai
> auringon valaisemaksi maitokopin sein�ksi. Mutta ei yksi turha
> jarrutus kovin paljon matkaa hidasta.
No nyt saatiin taas yksi todella hauska perustelu jarruvalojen
vilkuttelulle. Monilla on tapana jonossa ajaessaankin vilkutella jarruvaloja
jopa useita kertoja minuutissa.
Itse pid�n automaattivaihteisellani mielummin sellaisen turvav�lin, ettei
ole tarvetta jarruun koskea esim. 200 km maantieosuudella kovinkaan montaa
kertaa.
Mutta, huvinsa kullakin ja onhan jarruvalojen vilkuttelukin yksi tapa pysy�
hereill�. :-) Olisi mielenkiintosta kuulla muitakin perusteluja
kiivastahtiseen jarrun ja kaasun vuoropoljentaan?
-Asko
Mikko Jarvinen
> Mixi autoihin ei tehd� sellaista pintaa kuin golfpalloihin? Seh�n
> olisi aerodynaamisempi.
Mahtaakohan se toimia yht� hyvin kappaleella, joka ei etene ilman
halki py�rim�ss�. Ei kai noiden nimenomaan ilmanvastuksen kannalta
optimoitujen enn�tysautojenkaan pinnassa ole pieni� kuoppia?
Heikki Heinonen
Mythbusterssit testasi tuota ja bensankulutus aleni 11%. Kumma ett�
sit� ei k�ytet� autoissa yleisesti. Luulisi ett� jonkun pienen osan,
vaikkapa katon, kuopittaminen riitt�isi muutaman prosentin
alennukseen.
MartinMauer
<ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>
> No nyt saatiin taas yksi todella hauska perustelu jarruvalojen
> vilkuttelulle. Monilla on tapana jonossa ajaessaankin vilkutella jarruvaloja
> jopa useita kertoja minuutissa.
>
Jos poliisiautolta näyttäviä kohteita tulee vastaan useita minuutissa,
ja jos jonon keskellä tulee ajettua ylinopeutta, niin mikäs siinä.
Silloin jarrutellaan. Käytännössä tuollaisia varmuuden vuoksi
jarruttamisia ei kuitenkaan tapahdu kovin usein.
Jostakin syystä monilla ihmisillä tuntuu olevan taipumus painaa
varmuuden vuoksi jarrua, kun poliisiauto tulee vastaan. Tämän näkee
kun ajaa toisten autojen perässä. Ja täytyy myöntää, että itsellekin
olen kehittänyt sellaisen refleksin, että jalka menee jarrulle
vaistomaisesti, kun poliisiauto tulee vastaan, vaikka en ajaisikaan
ylinopeuttakaan (joskus harvoin saan hillittyä, ettei näin tapahdu,
jos ajan jonossa ja nopeus on aivan olematon). Poliisiauton nähdessään
jarruttaminen on todennäköisesti hyödyntä, mutta yhtä hyödytöntä on
räpsäyttää silmiä, kun joku sohaisee päin naamaa, jos ei ole
odotettavissa että hän osuisi. Refleksit ovat suojautumisreaktioita
vaaroja vastaan. Ne tapahtuvat, jos käytäntö on osoittanut riittävän
monesti, että jokin tietty symboli merkitsee vaaraa. Se, että
jarrutan, vaikka en ajaisi ylinopeutta, perustuu siihen, että en
läheskään aina tiedä varmuudella, ajanko ylinopeutta vai en. Kuka
tällaisia asioita jaksaa aina miettiä. Saatan miettiä, että mitä
ostaisin K-Raudasta, mutta enkä sitä, ajanko juuri sillä hetkellä ja
sillä paikalla ylinopeutta. First things first.
Periaatteeni jarruttelun suhteen yleisesti on se, että kaikki
jarruttaminen (lukuun ottamatta yllättäviä vaaratilanteita ja edellä
mainittuja erikoistapauksia) on turhaa. Se on polttoaineen käyttämistä
jarrulevyjen lämmittämiseen. On siis järkevintä suunnitella ajaminen
niin, että jarrua tarvitsee käyttää mahdollisimman vähän. Matka-ajossa
sitä ei pitäisi normaalisti käyttää ollenkaan, mitä periaatetta melko
hyvin noudatan. Risteyksiin voi joutua vähän jarruttamaan varsinkin
jos on alamäki. Joskus näkee autoja, jotka jarruvaloista päätellen
jarruttelevat vähän väliä tavallisen ajon aikana. Joskus auton
jarruvalot syttyvät melkein jokaisen mutkan edellä, vaikka auton
nopeus olisi 30-40 km/h hitaampi kuin nopeus, jolla mutkan voi vielä
ajaa huolettomasti läpi vauhtia hidastamatta.
Auto lähestyy kuudenkympin nopeudella mutkaa, ja kuljettaja jarruttaa
paniikissa, ettei vain suistuisi ojaan. Toisenlainen kuski ajaa kurvin
läpi sadan kilometrin tuntinopeudella polvella ohjaten ja kaasua
painaen. Tyylejä on monia.
MartinMauer
>
> Eikö se kuitenkin ole hermojenkin päälle mukavempaa ajaa joko
> suunnilleen nopeusrajoitusten mukaan / liikennevirran mukaan tai sitten
> sopivaksi katsotun ylinopeuden mukaan ja jos poliisilla on tarve puuttua
> huvista? Veron määrääkin voi itse vaikuttaa.
>
Jos sakko on tullakseen, edes se ei auta, että tietää vähän matkan
päässä olevan poliisin tutkan ja ajelee siihen hissukseen autojonossa
liikennevirran mukana.
Näin tapahtui minulle kauan sitten Herttoniemessä.
Ajelin kohti Santahaminaa tarkoituksenani palata takaisin samaa
reittiä muutaman minuutin päästä. Tien varressa oli poliisi tutkineen
mittaamassa Santahaminasta päin tulevien nopeutta. Päätin ottaa tämän
huomioon, kun ajan hetken päästä uudelleen paikan ohi. Ja niinpä
ajelin paluumatkalla hissukseen autojonossa ja kuvittelin, että kaikki
on OK. Olisi kuitenkin pitänyt katsoa nopeusrajoitusmerkkejä eikä
olettaa, muut ajavat nopeusrajoituksen mukaan. Kävin niin, että hetken
päästä koko autojojono seisoi tien laidassa ja kuskin jonottivat
sakkolappujaan poliisi-Transitin ovella niin kuin asiakkaat K-marketin
kassalla.
Tuona päivänä oli toistaiseksi lähimpänä tilanne, joka olisi johtanut
ajokorttini peruuttamiseen kolmen sakon perusteella. Ja ne sakot
olisivat tulleet kahden päivän aikana. Olin nimittäin saanut edellisen
sakon edellisenä päivänä Kuopiossa. Jo tuolloin oli ajokortin lähtö
ollut lähellä, sillä poliisit mittattasivat jarrutusjälkien
perusteella, että nopeutta oli ollut vähintään sata kilometriä
tunnissa ennen kuin autoni syöksyi ojaan - kaupunkialueella. Niin sitä
oli ollutkin, mutta kyse ei ollut tahallisesta hurjastelusta vaan
siitä, että olin eksynyt karttaa lukiessani ja luulin ajavani
moottoritiellä. Todellisuudessa ajoin Puijon mäkitornien alla olevalle
parkkipaikalle - tai en aivan sinne vaan risteyksessä olevaan
heinikkoon. Poliisit uskoivat selitykseni ja selvisin pelkällä
sakolla. He arvioivat nopeuden alakanttiin. Nykyään tuollainen ei
taitaisi enää olla mahdollista. Muistan, kuinka takanani ajanut vanha
mies selosti kiihtyneellä äänellä poliiseille, että olin ajanut kuin
hurjapää ja ohittanut hänet kauhealla vauhdilla vähän ennen ojaan
ajamistani. Totta kai olin, koska luulin ajavani moottoritiellä.
Onneksi ketään ei tullut vastaan "moottoritien väärällä kaistalla".
http://www.imagebam.com/image/65668e55133701
Se kolmas sakko oli vähällä tulla kehä kolmosella heti tuon
Herttoniemen sakon jälkeen. Olin kahden sakon ja eräiden muiden
asioiden takia jo sen verran hermostuneessa tilassa, että ajoin kehä
kolmosella ylinopeudella poliisin tutkaan. Ylinopeuteni mahtui ehkä
juuri ja juuri marginaaleihin, joten minua ei pysäytetty vaan selvisin
säikähdyksellä. Eli läheltä liippasi. Tapahtumista on jo niin kauan,
että tuntuisi epäreilulta, jos joku vielä esittäisi kritiikkiä niistä.
Vanhat asiat ovat vanhoja asioita. Oli kesä, ja minulla oli hyvä auto
ja uusi tyttökaveri, ja tuollaisesssa tilanteessa helposti innostuu
ajelemaan kovempaa kuin olisi järkevää. Tämän tyyppisestä syystähän
niitä yöllisiä surnanajojakin varmaan joskus tapahtuu. Näytön paineet
käyvät liian suuriksi. Ehkä oli hyvä, että ajoin tuolloin ojaan ja
sain sakkoja, mitkä asiat autottoivat minua palaamaan maan pinnelle
virtuaalimaailmasta, jossa oli OK pitää matkavauhtina 140 kilometriä
tunnissa. Ehkä se on vähän liian kova vauhti jatkuvasti ajettevaksi.
Tuomas Yrjövuori
>>> Mixi autoihin ei tehd� sellaista pintaa kuin golfpalloihin? Seh�n
>>> olisi aerodynaamisempi.
>>
>> Mahtaakohan se toimia yht� hyvin kappaleella, joka ei etene ilman
>> halki py�rim�ss�. Ei kai noiden nimenomaan ilmanvastuksen kannalta
>> optimoitujen enn�tysautojenkaan pinnassa ole pieni� kuoppia?
>
> Mythbusterssit testasi tuota ja bensankulutus aleni 11%. Kumma ett�
> sit� ei k�ytet� autoissa yleisesti. Luulisi ett� jonkun pienen osan,
> vaikkapa katon, kuopittaminen riitt�isi muutaman prosentin
> alennukseen.
Kun Popular Mechanics testasi tuota, kulutus nousi prosentin verran tai
jotain sinne p�in. Mythbusters lienee mokannut jotain eik� se olisi
ensimm�inen kerta.
--
Tuomas Yrj�vuori
Heikki Heinonen
Se testi n�ytettiin aika tarkkaan joten se on toistettavissa.
Tuomas Yrjövuori
> Se testi n�ytettiin aika tarkkaan joten se on toistettavissa.
Voi olla. Testiss� ilman kuoppia olevan auton kyytiin _takapenkille_
laitettiin romua niin, ett� molempien autojen massa oli sama. Mutta
painojakauma ei tainnut olla sama. Suurempi akselimassa taka-akselilla
saattaa muuttaa autoa enemm�n keula yl�sp�in suunnatuksi. Huonompi
ilmanvastus saattaa selitty� sill�.
En muista, ett� miten Populas Mechanics testin teki tarkalleen, mutta
siin� lopputulos oli suunnilleen plus miinus nolla.
--
Tuomas Yrj�vuori
Mikko Jarvinen
> siin� lopputulos oli suunnilleen plus miinus nolla.
Vois tietysti kuvitella, ett� tuulitunnelikokeilla saisi jo osviittaa.
Akseli M�ki
>Olen kuullut ja itsekin huomannut, ett� poliisilla on tapana my�s vain
>huomautella eik� ensimm�iseksi kirjoita maksulappua. Ehk� olen kohdannut
>tuttujen kanssa vain sellaisia poliiseja, jotka ovat inhimillisi�?
Riippuu ylinopeuden m��r�st�, m� ajan maantiell� ja kaupungissa
systemaattisesti ylinopeutta l�hes kaikilla rajoitusalueilla enk� ole
saanut huomautuksiakaan, koska ajan vain liev�� ylinopeutta.
Nyky��nh�n on linjattu ett� kymmenen km/h on viel� sakoton ylinopeus.
Tosin k�yt�nn�ss� niin tarkkaan ajaminen on mahdotonta.
Akseli M�ki
>tied� ovatko ne sit� vai pelkk�� vanhan "kliseen" toistamista) "jos
>noudattaisit nopeusrajoitusta"- tai "jos et ajaisi ylinopeutta" -
>jutut. T�llaiset ajatukset ovat irrallaan reaalimaailmasta. Kuka
>tahansa voi kokeilla asiaa k�yt�nn�ss�. Eli jos ajaa nopeusrajoitusta
>noudattaen (tarkoitan nyt oikeasti noudattaen eik� "enh�n min� aja
>ylinopeutta vaikka ajankin" tyylill� noudattaen), mit� tapahtuu? Auton
>per��n per��n ilmestyy v�h�n ajan p��st� auto.
Totta. Itse ajan 80-alueella liki yhdeks��kymppi�, satasen aluella n.
100-105 km/h. Varsinkin 80-aluella pidemp��n ajaessa ker��n yleens�
muutaman auton. M�kisill� seuduilla silti yleens� saavutan jonkun
rekan tai pidemm�n letkan. Jos rekka on yksitt�inen enk� halua vet��
jonoa, voi sen rekan ohittaa jolloin suurin osa muista autoista j��
kyhn��m��n sen taakse. Vaikka ihmiset ajavat ylinopeutta he eiv�t
tunnu olevan erityisen tottuneita ohittelijoita.
Mutta minusta tuollaisista jonoista ei tarvitse ottaa liikaa vastuuta.
Itse�nikin kyll� inhottaa kun joku ajaa per�ss�ni mutta kun Suomessa
on se kaksi miljoonaa henkil�autoa, jonoja syntyy v�kisin. Vaikka
ajaisi miten niin jonoja silti on.
Moottoriteill� en juuri koskaan aja jonossa vaikka monet viihtyv�t
muutaman auton jonoissa. Jos saavutan hitaastikin jonkin niin menen
heti ohi, ja kaikki muut menev�t minua nopeammin. Jotkut arkailijat
j��v�n kyhn��m��n per��ni mutta jos ei sellainen jonkin ajan kuluessa
aja ohi, hidastan hieman vauhtiani kunnes se takanatulija huomaa
haluavansa ajaa minua nopeammin ja keksii ongelmaan ratkaisun. My�s
pienempiliikenteisill� tiell� on lepposaa ajaa, ajan yleens�
sellaisilla tiell� hieman reippaampaa ylinopeutta koska jos tiell� ei
ole juuri autoja, en k�sit� miksi siell� olisi poliisejakaan tutkan
kanssa. Suurin osa autoilijoista muuten ajaa alinopeutta
moottoriteill�. Joskus olen ajanut rajoituksenmukaista 120-130 km/h
nopeutta ja silloin suurin osa autoista on ohitettavia. Arvelisin ett�
ihmiset ajavat moottoriteill� yleens� n. 110 km/h.
Nyt poliisin julkistettua uudemmat toleranssit joudunkin ajamaaan
tarkemmin. Aiemmin olen pit�nyt 15 km/h ylinopeutta varsin
turvallisena, vaikken yleens� niin paljon ylinopeutta ole ajanut.
Joonas Jakala
news:0qdbf5p7e926e35gj...@4ax.com...
N�inh�n sit� voisi luulla, itsell� tuli p�nt�st� tiketti viimeviikolla 8km/h
oli liikaa nopeutta 80 alueella. 70e tuo sitten kustansi.
JJ
--
H�?
Teemu Uusi-Esko
> Olen kuullut ja itsekin huomannut, ett� poliisilla on tapana my�s vain
> huomautella eik� ensimm�iseksi kirjoita maksulappua. Ehk� olen kohdannut
> tuttujen kanssa vain sellaisia poliiseja, jotka ovat inhimillisi�?
>
Et ole ollut liikkeell� rahtiautolla.
-Teemu-
Mikko Lehtikanto
>N�inh�n sit� voisi luulla, itsell� tuli p�nt�st� tiketti viimeviikolla 8km/h
>oli liikaa nopeutta 80 alueella. 70e tuo sitten kustansi.
Siit� on v�hennetty se 3 km/h. Mitattu nopeus on ollut 91 km/h.
Jos se olisi ollut 90 kmh olisi nykylinjalla tullut huomautus
nopeudesta 87 km/h.
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/OldMainArticles/BE134F1847A7D3B2C225763A00403726?opendocument
--
Mikko Lehtikanto
Teemu Uusi-Esko
Et ole ollut liikkeell� rahtiautolla. Milloinkas tulet kokeilemaan?
-Teemu-
Sami Nordlund
Nyt olis aikaa, sovitaanko tarkemmin?
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Heikki Heinonen
<tuomas.y...@hut.fi> wrote:
>Heikki Heinonen wrote:
>> Se testi n�ytettiin aika tarkkaan joten se on toistettavissa.
>
>Voi olla. Testiss� ilman kuoppia olevan auton kyytiin _takapenkille_
>laitettiin romua niin, ett� molempien autojen massa oli sama. Mutta
>painojakauma ei tainnut olla sama. Suurempi akselimassa taka-akselilla
>saattaa muuttaa autoa enemm�n keula yl�sp�in suunnatuksi. Huonompi
>ilmanvastus saattaa selitty� sill�.
Takapenkki on aika tasan keskell� autoa joten sen pit�isi vastata
tilannetta aika hyvin. Ja se kuoppien massa oli joka tapauksessa
v�h�inen. 11% ero ei selity sill�.
>En muista, ett� miten Populas Mechanics testin teki tarkalleen, mutta
>siin� lopputulos oli suunnilleen plus miinus nolla.
Kuvan perusteella t�rkein puuttuu eli ne kuopat. L�hinn� koriste.
Mythbusterssit isonsivat kuoppia niin ett� ne olivat suhteessa yht�
suuret kuin golfpallossa.
http://www.popularmechanics.com/automotive/new_cars/4316702.html
Tuomas Yrjövuori
> Kuvan perusteella t�rkein puuttuu eli ne kuopat. L�hinn� koriste.
> Mythbusterssit isonsivat kuoppia niin ett� ne olivat suhteessa yht�
> suuret kuin golfpallossa.
>
> http://www.popularmechanics.com/automotive/new_cars/4316702.html
Taurus on etuvetoinen auto eli aika lailla etupainoinen. T�m� tarkoittaa
sit�, ett� Tauruksen etujouset ovat j�ykemm�t kuin takajouset. Jenkit
harrastavat porrasper�autoja, joiden takakuormitusta ei ole oleellisesti
otettu huomioon. T�st� seuraa se, ett� auton painopisteeseen kuorman
kasaaminen laskee enemm�n auton taka- kuin etup��t�. Kuormattu auto siis
k�yt�nn�ss� kulkee aina hiukan keula pystyss�, jolla voi olla oleellinen
vaikutus ilmanvastukseen.
--
Tuomas Yrj�vuori
Jukka Töyrylä
"Akseli M�ki" <akseli.n...@saunalahti.fi> kirjoitti viestiss�
news:30ebf5dg8gt2fg337...@4ax.com...
> My�s
> pienempiliikenteisill� tiell� on lepposaa ajaa, ajan yleens�
> sellaisilla tiell� hieman reippaampaa ylinopeutta koska jos tiell� ei
> ole juuri autoja, en k�sit� miksi siell� olisi poliisejakaan tutkan
> kanssa.
No, vaikkapa ker��m�ss� rahaa, siell� alam�kisuoran p��ss�.
Kyll�, olen n�hnyt, ei en saanut sakkoja.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Heikki Heinonen
Aika hurja teoria. Jos tuo on totta, autoon voitaisiin asentaa
jonkinlainen siirtyv� paino, joka v�hent�isi kulutusta sen 11%.
Ainakin sellaisissa tilanteissa miss� kuormaus on muuten sopiva.
Tuomas Yrjövuori
> Aika hurja teoria. Jos tuo on totta, autoon voitaisiin asentaa
> jonkinlainen siirtyv� paino, joka v�hent�isi kulutusta sen 11%.
> Ainakin sellaisissa tilanteissa miss� kuormaus on muuten sopiva.
Tai pikemminkin aktiivijousitus, joka pit�isi maavaran sopivana
kuormauksesta riippumatta. Tuostakin huolimatta jotain vaikutusta voi
olla sill�kin, ett� mik� on painojakauma. Vaikutusta voi synty�
esimerkiksi sill� perusteella onko massa jakautunut enemm�n vet�vien
py�rien p��lle vai ei.
Joka tapauksessa 11 prosentin ero kulutuksessa kuulostaa niin hurjalta,
ett� se laittaa ep�ilem��n mittausten huolellisuutta.
--
Tuomas Yrj�vuori
Asko Ikävalko
> kyse ei ollut tahallisesta hurjastelusta vaan
> moottoritiell�.
Ihmeellisi� poliiseja kun tulkitsivat tuon selityksen lievent�v�n� eiv�tk�
raskauttavana asianhaarana.
-Asko
Asko Ikävalko
> tarkemmin. Aiemmin olen pit�nyt 15 km/h ylinopeutta varsin
> turvallisena, vaikken yleens� niin paljon ylinopeutta ole ajanut.
Mielest�ni uudet toleranssit eiv�t juurikaan eroa vanhoista, nyt ne vaan
tuotiin julki, kun ovat aiemmin olleet "valtionsalaisuuksia". Vanhoilla
toleransseilla oli yksitt�isell� partiolla ehk� enemm�n harkinnanvaltaa, kun
nyky��n tuijotetaan enemm�n valmiisiin taulukoihin.
Mutta, hyv�ll� ajokelill� normaaliolosuhteissa tuo 15 km/h ylinopeus olisi
mit� todenn�k�isimmin tuottanut vanhoilla toleransseilla kiinte�hintaisen
rikesakon, kuten se tuottaa uusillakin toleransseilla. Ajokortin saatuani
(v. 1999) olen ollut siin� uskomuksessa, ett� rikesakon saa n. 10 km/h
ylityksest� ja p�iv�sakkoja laskeskellaan n. 20 km/h ylityksest� l�htien.
N�m� p��s��nn�t eiv�t kai t�n� syksyn� juurikaan muuttuneet, vai?
Omakohtaista kokemusta ylinopeussakoista ei viel� ole.
-Asko
Heikki Heinonen
Tai sitten se kuoppapinnoitus toimii. Meinaan, eih�n ole olemassa
mit��n syyt� miksi se ei toimisi. Golfpallo lent�� muistaakseni noin
40% pitemm�lle jos siin� on ne kolot. Kyll� sen pit�isi vaikuttaa
autoonkin.
Tuomas Yrjövuori
> Tai sitten se kuoppapinnoitus toimii. Meinaan, eih�n ole olemassa
> mit��n syyt� miksi se ei toimisi. Golfpallo lent�� muistaakseni noin
> 40% pitemm�lle jos siin� on ne kolot. Kyll� sen pit�isi vaikuttaa
> autoonkin.
Ehk� se sitten todellakin toimii. Golf-pallossa ne kolot taitavat
hidastaa pallon py�rimist�, ja t�t� kautta auttaa palloa pidemm�lle.
Auto ei py�ri. Jotakin t�llaista Mikko taisi muutama viesti taaksep�in
vihjata. Sit� itsekin ihmettelen. Vaikuttaisi siis jotenkin oudosti
silt�, ett� v��r�n oletuksen pohjalta tehty keksint� toimii.
--
Tuomas Yrj�vuori
Mika Pirhonen
>> Tai sitten se kuoppapinnoitus toimii. Meinaan, eih�n ole olemassa
>> mit��n syyt� miksi se ei toimisi. Golfpallo lent�� muistaakseni noin
>> 40% pitemm�lle jos siin� on ne kolot. Kyll� sen pit�isi vaikuttaa
>> autoonkin.
>
> Ehk� se sitten todellakin toimii. Golf-pallossa ne kolot taitavat
> hidastaa pallon py�rimist�, ja t�t� kautta auttaa palloa pidemm�lle.
<http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article198341.ece>
"Kolot eiv�t ole golfpallossa koristeena. Ne v�hent�v�t golfpalloon
kohdistuvaa turbulenssia ja vahvistavat alakierteen aikaansaamaa nostetta."
<http://tieku.fi/kysy-meilta/kuopat-antavat-pallolle-nostetta>
"Voimakkaat py�rteet syntyv�t juuri pallon taakse. N�iden py�rteiden
vaikutusta puolestaan tasoittavat aivan pallon pinnan tuntumassa olevat
py�rteet, jotka pallon pinnan kolot saavat aikaan. Siksi kuoppapintainen
golfpallo saa lennossa paremman nosteen ja lent�� kauemmaksi ja
tasaisemmin kuin sile�pintainen pallo."
--
| BALLYCUMBER (n.) one of | [Mika] | LOJO (s.) Yksi niist� noin |
| the six half-read books | |kuudesta puoliluetusta kirjasta,|
| lying somewhere in your | <cooler | jotka ajelehtivat vuoteen |
|bed. - The Meaning of Liff| @pcuf.fi>|tiet�mill�. - Elim�en tarkoitus |
Mika Pirhonen
>> Tai sitten se kuoppapinnoitus toimii. Meinaan, eih�n ole olemassa
>> mit��n syyt� miksi se ei toimisi. Golfpallo lent�� muistaakseni noin
>> 40% pitemm�lle jos siin� on ne kolot. Kyll� sen pit�isi vaikuttaa
>> autoonkin.
>
> Auto ei py�ri. Jotakin t�llaista Mikko taisi muutama viesti taaksep�in
> vihjata. Sit� itsekin ihmettelen. Vaikuttaisi siis jotenkin oudosti
> silt�, ett� v��r�n oletuksen pohjalta tehty keksint� toimii.
<http://www.h-vene.net/hfoorumi/viewtopic.php?t=452>
"Golfpallon ep�tasainen pinta lis�� kitkavastusta. Ep�tasainen pinta
auttaa kuitenkin virtausta pysym��n kiinni pitemm�lle pallon takaosaan,
joten painevastus pienenee. Painevastus pienenee enemm�n kuin
kitkavastus kasvaa, joten kokonaisvastus on pienempi.
Koska veneen pohja on muodoltaan huomattavasti virtaviivaisempi kuin
pallo, ei golfpalloteoria ole suoraan siirrett�viss� veneen pohjaan.
Kysymysh�n on tuosta kitkavastuksen lis��ntymisen ja painevastuksen
pienenemisen suhteesta."
Markus
Jooh...
Golfpallossa niill� kuopilla muutataan pallon ja ilman v�linen rajakerros
laminaalisesta turbulenttiseksi. Laminaarisella virtausvastus on pienempi,
mutta virtaus irtoaa pallon pinnassta helpommin, eli k�yt�nn�ss� pallon
leveimm�ss� kohdassa. T�m�n seurauksena pallon taakse muodostuu suuri
py�rrevana/h�nt� ja se lis�� pallon kokonaisvastusta. Kuoppaisessa pallossa
taas rajakerroksen vastus on suurempi, mutta virtaus ei irtoa pallosta niin
helposti, mit� laminaarisessa. T�st� seuraa pienempi py�rre pallon taakse ja
samalla pienempi kokonaisvastus.
Ja sama kuvana:
http://boojum.as.arizona.edu/~jill/NS102_2006/Lectures/Lecture12/sphere-flow-comparison.jpg
Autoon soveltaen tuo toimisi sellaisessa autossa, joka j�tt�� j�lleens�
suuren py�rrevanan. Mutta mit� pienempi vana, niin sit� v�hemm�n vaikutusta
ja mahdollisesti pieni kulutusta lis��v�kin vaikutus.
Markus
Heikki Heinonen
Ei sill� py�rimisell� ole mit��n merkityst�. Ilmavirrassa esine luo
taakseen alipaineen, joka vet�� sit� taaksep�in kuin p�lynimuri ja
siten hidastaa vauhtia. Kolot aiheutavat py�rteily� joka osittain
t�ytt�� alipaineisen alueen.
Heikki Heinonen
>Jooh...
>samalla pienempi kokonaisvastus.
>Ja sama kuvana:
>http://boojum.as.arizona.edu/~jill/NS102_2006/Lectures/Lecture12/sphere-flow-comparison.jpg
>
>Autoon soveltaen tuo toimisi sellaisessa autossa, joka j�tt�� j�lleens�
>suuren py�rrevanan. Mutta mit� pienempi vana, niin sit� v�hemm�n vaikutusta
>ja mahdollisesti pieni kulutusta lis��v�kin vaikutus.
T�h�n viel� liittyy tykist�n kranaateissa k�ytetty per�virtausyksikk�
eli base bleed unit. Siin� on yksinkertainen ruudista ym. aineista
tehty palomassa joka palaessaan muodostaa kaasua joka t�ytt��
kranaatin taakse muodostuvan tyhji�n v�hent�en siten ilmanvastusta.
My�s auton nopeutta voitaisiin periaatteessa lis�t� pumppaamalla
jotenkin sen taakse suuria m��ri� ilmaa.
Jannne
> On 07 Nov 2009 10:52:17 GMT, Mikko Jarvinen <e...@iki.fi> wrote:
>
>> Heikki Heinonen <heikki....@kotiportti.fi> wrote:
>>> Mixi autoihin ei tehdￜ sellaista pintaa kuin golfpalloihin? Sehￜn
>>> olisi aerodynaamisempi.
>> Mahtaakohan se toimia yhtￜ hyvin kappaleella, joka ei etene ilman
>> halki pyￜrimￜssￜ. Ei kai noiden nimenomaan ilmanvastuksen kannalta
>> optimoitujen ennￜtysautojenkaan pinnassa ole pieniￜ kuoppia?
>
> Mythbusterssit testasi tuota ja bensankulutus aleni 11%. Kumma ettￜ
> sitￜ ei kￜytetￜ autoissa yleisesti. Luulisi ettￜ jonkun pienen osan,
> vaikkapa katon, kuopittaminen riittï¿œisi muutaman prosentin
> alennukseen.
Ohjelma tulee parasta aikaa Discovery channellilta, jos joku ohjelman
haluaa katsoa.
--
Janne
Markus
> On Sun, 8 Nov 2009 18:01:16 +0200, "Markus" <new...@gmail.com> wrote:
>
>> Jooh...
>> samalla pienempi kokonaisvastus.
>> Ja sama kuvana:
>> http://boojum.as.arizona.edu/~jill/NS102_2006/Lectures/Lecture12/sphere-flow-comparison.jpg
>>
>> Autoon soveltaen tuo toimisi sellaisessa autossa, joka j�tt��
>> j�lleens� suuren py�rrevanan. Mutta mit� pienempi vana, niin sit�
>> v�hemm�n vaikutusta ja mahdollisesti pieni kulutusta lis��v�kin
>> vaikutus.
>
> T�h�n viel� liittyy tykist�n kranaateissa k�ytetty per�virtausyksikk�
> eli base bleed unit. Siin� on yksinkertainen ruudista ym. aineista
> tehty palomassa joka palaessaan muodostaa kaasua joka t�ytt��
> kranaatin taakse muodostuvan tyhji�n v�hent�en siten ilmanvastusta.
Tuo oli hyv� lis�ys. Saman asian toisenlainen toteutustapa.
> My�s auton nopeutta voitaisiin periaatteessa lis�t� pumppaamalla
> jotenkin sen taakse suuria m��ri� ilmaa.
Olisi mielenkiintoinen kokeilu ohjata j��hdyttimen l�pi kulkenut ilma auton
taakse sensijaan, ett� pakenee konehuoneesta auton alle tms.
Auton muotoilulla tuohon voi tietysti jossainm��rin vaikuttaa, mutta
toisaalta tehd��n juuri p�invastoin. Monessa autossa on spoileri, helmat
per�� lukuunottamatta alhaalla jne. Eli auton alle muodostuu alipainetta ja
yl�puolella ohjataan ilmavirta autosta yl�sp�in. Tottahan t�ll� saadaan auto
istumaan paremmin tien pintaan, muttei auton per��n muodostuva alipaine
ainakaan v�hene.
Savukone olisi, tuulitunneli ja muutama testikappale autoista puuttuu. Kun
joku sponsoroi ne, niin p��sisi tekem��n k�yt�nn�n testej�.
Markus
Markus
> "Jannne" <jannne...@gmail.com> wrote in message
>> napu wrote:
>>> Tuo kyseinen lahja-jaguar on n�kynyt liikenteess� sek�
>>> kokovalkoisena vilkuilla, ett� varustettuna isolla mustalla
>>> "poliisi"-tekstill� kyljess� (toisessa kyljess� siis "poliisi",
>>> toisessa "polis").
>>
>> Nyt taas kaivattais jotain muutakin l�hdett�. Rohkenisin v�itt��
>> ettei kyseisess� autossa koskaan ole ollut kylkiteippauksia.
>>
> N�inh�n tuossa jutussakin sanotaan ettei erivapautta annettu...
>
> ""My�s Jaguar on kokovalkoinen, eik� sille my�nnetty erivapautta
> kylkien POLIISI-teksteille, kuten aiemmissa lahjoitusautoissa. Siit�
> huolimatta auto taatusti huomataan.""
Sama asia l�ytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090406
Eli liikenteess� ollessaan siin� ei ole tekstej� ollut. Mutta
esittelyk�yt�ss� on toki voinut olla jokin teksti samalla mallilla, mit�
n�iss� kameralla varustetuissa pakettiautoissa on n�kynyt olevan. Eih�n
niiss� normaalisti mit��n tunnuksia ole, mutta messuilla tms esill�ollessaan
niiss� on magneettiset "tarrat", joissa on poliisi-teksti� ja
kameravalvontaa. Eli kauempaa katsoen voisi kuvitella niiden kuuluvan
normaaliin v�ritykseen.
Markus
Markus
> ett� poliisikin joutuu reagoimaan ylinopeuteen eli katsomaan
> nopeuslukeman tutkasta silloin kun auto l�hestyy. T�ss� tapauksessahan
> kyse on siit�, kuka reagoi nopeammin. Jos autolijalla on jo jarru
> pohjassa 1/4 sekunnin kuluttua siit�, kun h�n on havainnut
> ep�ilytt�v�n auton tien varressa tai vastaan ajamassa, tutkan�ytt��ns�
> reagoiva poliisi voi (autoilijan kannalta) hyv�ll� tuurilla olla
> hieman hitaampi, eli siin� vaiheessa kun h�n n�kee tutkassa olevan
> lukeman,
Viitaten edell�kirjoittamiini asioihin. Eli poliisin ei tarvitse reagoida
v�litt�m�sti siihen nopeuteen, koska tutkaan "lukittuu" suurin mitattu
lukema. Jos t�m� tapahtuu ulosuhteissa, joissa tutkan kantamalla ei ole kuin
yksi auto, niin jarruttamaisella ei ole mit��n merkityst�. Eik� mainitsemasi
1/4 sekuntia k�yt�nn�ss� edes riit� pitk�ll� olevan kohteen (poliisiauto)
havaitsemiseen ja jarrutuksen aloittamiseen nopeuden pudotuksesta
puhumattakaan.
> Eli salamajarrutuksella autoilija voi
> hyv�ll� tuurilla s��sty� sakolta, jos ylinopeutta ei alunperin ole
> kovin paljon. Toisen teorian mukaan siis ei voi.
Jos liikennett� on niin paljon, ettei poliisi pysty varmuudella erottamaan
ylinopeutta ajavaa, niin silloin tuo on mahdollista. Tosin jos tutkaa
operoidaan tien varressa tms (eli keskittyen nopeuksien valvontaan), niin
muista poikkeavalla nopeudella ajava / nopeasti nopeuttaan hidastava on
hyvinkin mahdollista havaita.
Hiljaisella tiell� kohteesta ei yleens� ole ep�selv��. Noin karrikoiden
poliisiautossa voitaisiin keskustella: "sielt� tulee joku aika lujaa...
132... pys�t��s tohon penkalle odottelemaan ja otetaan kuppi kahvia... jaha,
nyt se huomasi meet ja n�ytt�� jarruttelevan aika rajusti... no, menn��s
pihalle ja pys�tet��n se". Eli tutka on mitannut nopeutesi hyviss� ajoin
ennenkuin tunnistat vastaantulijan poliisiksi. Ja jos katsekontakti
poliisiautoon syntyy samalla helkell� tutkakontaktin kanssa, niin nopeuden
mittaus on tapahtunut paljon ennenkuin ehtii jarrua painaa.
> Jos autot etenev�t jonossa pime�ll� maantiell�, ja
> poliisin tutka n�ytt�� jollekin vastaan ajavalle autolle ylinopeutta,
> onko varma, ett� poliisi pystyy varmuudella tunnistamaan, mik� vastaan
> ajavista autoista ajoi ylinopeutta?
Menee j�lleen jotakuinkin turhan spekuloinnin puolelle.
Mutta ei pysty varmuudella sanomaan. Tosin merkitys on sik�li pieni, ett�
jonossa ei ylinopeutta yksitt�inen auto juuri voi ajaa.
Ja edelleen suosittelen tutustumaan hieman siihen tutkatekniikkaan, jos aihe
kiinnostaa. Selvi�� paremmin, ett� miss� tilanteissa ja mill� edellytyksill�
nopeus saadaan / ei saada mitattua.
> Takaap�in tietysti n�kyy enemm�n silloin auto on
> sivuutettu, mutta jos keli on lumituiskuinen ja auton per�
> rekisterikilpineen on lumen peitt�m�, poliisin voi olla hankalaa
> tunnistaa auto.
Eli jos jonossa on yksi auto, joka on per�st� lumen peitt�m�, niin sit� ei
tunnista?
Todellisuudessa tuollaisessa tilanteessa on kohtuullinen riski tulla
pys�ytetyksi sill� perusteella, ett� rekisterikilpi / takavalot pit�isi
puhdistaa. Samalla tiedustellaan nopeutta ja osa toki my�nt�� ajaneensa
v�h�n reilua vauhtia.
> Jos poliisi tekee U-k��nn�ksen...
Leikkasin ison osan pois.
Poliisilla on yll�tt�en ohjeistus erilaisissa tilanteissa toimimiseen.
Ylinopeus ei muodosta siin� mit��n poikkeusta.
Netist� (yll�tt�en?) l�ytyy ihan tutkimustietoa siit�kin, ett� millaisissa
tilanteissa ja millaisia onnettomuuksia poliisille on sattunut. Saa
k�sityst� siit�kin, ett� millaisissa tilanteissa ja millasilla riskeill� on
ajettu.
Senverran on todettava, ett� monessa tilanteessa nopeus on saatu selville
senverran ajoissa, ett� ehtii mainiosti k�ytt�� pys�ytysvaloa. Normaalisti
t�m�n ymm�rt�� suurin osa tienk�ytt�jist� ja pys�htyy mahdollisimman pian.
Eli ei synny tarvetta ainakaan takaa-ajolle, joka luonnollisesti on aina
riskitekij�.
> Kerran - tapauksesta taitaa olla jo ainakin 15 vuotta - ajelin
> ��nekosken pohjoispuolella pohjoiseen p�in autojonossa pime�ll�, kun
> vastaan tuli poliisiauto. En tullut noudattaneeksi
> talvinopeusrajoitusta, joka ei tuohon aikaan edes ollut voimassa koko
> nelostiell� vaan siell� t��ll�. Poliisiauton siniset valot vilkahtivat
> muutaman kerran, eli poliisi todenn�k�isesti huomautti valoilla
> ylinopeudestani. En tietenk��n tuolloin tulkinnut asiaa n�in, vaan
> odotin, ett� poliisi koukaa per��ni heti kun autojosta selvi��. Jos
> poliisin huomautuksen idea oli, ett� hiljent�isin nopeuttani, se ei
> kyll� aivan toiminut. Olen kertonut t�m�n jutun - eli mit� sitten
> tapahtui - joskus aikaisemmin, joten en viitsi kerrata sit�.
Ota huomioon, ett� 15 vuotta sitten on ollut erilaisia toimintaohjeita. Ja
enemm�n mahdollisuuksia k�ytt�� omaa harkintaa. Eli tuollaisessa tilanteessa
esimerkiksi hiljainen liikenne, mittarin mukaan ajettu sata (eli ehk�
todellisuudessa 90 km/h) tms vaikuttavat p��t�kseen pys�ytt�� tai olla
pys�ytt�m�tt�.
Sit� en kyll� kirjoituksiesi perusteella ymm�rr�, ett� miten tuollaisen voi
j�tt�� ymm�rt�m�tt�. Ristiriitaisesti olet kertonut, ett� jarrutat
automaattisesti poliisiauton n�hdess�si. Kuitenkaan ilmeisen tietoisesti
ylinopeutta ajaessasi valoja vastaantullessa vilkuttava poliisiauto ei
aiheuta mit��n toimenpiteit�. Enk� toisaalta ymm�rr� my�sk��n sit�, ett�
miten ajat jonossa ainoana autona sellaista ylinopeutta, ett� oletat
poliisin pys�tt�v�n juuri sinut.
Markus
Heikki Heinonen
>Heikki Heinonen wrote:
>> On Sun, 8 Nov 2009 18:01:16 +0200, "Markus" <new...@gmail.com> wrote:
>>
>>> Jooh...
>>> samalla pienempi kokonaisvastus.
>>> Ja sama kuvana:
>>> http://boojum.as.arizona.edu/~jill/NS102_2006/Lectures/Lecture12/sphere-flow-comparison.jpg
>>>
>>> Autoon soveltaen tuo toimisi sellaisessa autossa, joka j�tt��
>>> j�lleens� suuren py�rrevanan. Mutta mit� pienempi vana, niin sit�
>>> v�hemm�n vaikutusta ja mahdollisesti pieni kulutusta lis��v�kin
>>> vaikutus.
>>
>> T�h�n viel� liittyy tykist�n kranaateissa k�ytetty per�virtausyksikk�
>> eli base bleed unit. Siin� on yksinkertainen ruudista ym. aineista
>> tehty palomassa joka palaessaan muodostaa kaasua joka t�ytt��
>> kranaatin taakse muodostuvan tyhji�n v�hent�en siten ilmanvastusta.
>
>Tuo oli hyv� lis�ys. Saman asian toisenlainen toteutustapa.
Jos auton sytytt�isi palamaan se periaatteessa kulkisi kovempaa.
Jukka Töyrylä
"Markus" <new...@gmail.com> kirjoitti viestiss�
news:uCIJm.37305$La7....@uutiset.elisa.fi...
> , ett� jonossa ei ylinopeutta yksitt�inen auto juuri voi ajaa.
...mutta voi kuitenkin, joko jonon mukana, kuten keh�ll� usein tapahtuu,
menee vasemman kaistan koko jono reipasta ylinopeutta puskuripuskurissa tai
sitten muualla, harvemmassa jonossa edell� ajavan takapuskuria
tavoiteltaessa/taakse j��neen ohituksen j�lkeen. Kumpikaan ei ole mitenk��n
harvinaista, mutta harvemmin n�ihin puututaan, sensijaan tyhj�ll� tiell�
alam�keen rullaavien ylinopeuksia kyll� sakotellaan.
Markus
> "Markus" <new...@gmail.com> kirjoitti viestiss�
> news:uCIJm.37305$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> , ett� jonossa ei ylinopeutta yksitt�inen auto juuri voi ajaa.
>
> ...mutta voi kuitenkin, joko jonon mukana, kuten keh�ll� usein
> tapahtuu, menee vasemman kaistan koko jono reipasta ylinopeutta
Koko vasen kaista ja yksitt�inen auto lienee kuitenkin eri asia.
> tai sitten muualla, harvemmassa jonossa edell�
> ajavan takapuskuria tavoiteltaessa/taakse j��neen ohituksen j�lkeen.
Jonon mielsin Mauerin postauksista melko tihe�ksi. Ehk� sen olisin voinut
erikseen mainita.
Se on sitten toinen asia, ett� miss�kohtaa jono lakataan mielt�m�st�
jonoksi. Mutta mit� pidemm�n v�lit, niin sit� suuremmat mahdollisuudet toki
siihen ylinopeutta ajamiseenkin ja vastaavasti sit� varmemmin ja helpommin
se yksitt�inen ylinopeutta ajava on tietysti poimittavissa.
> Kumpikaan ei ole mitenk��n harvinaista, mutta harvemmin n�ihin
> puututaan, sensijaan tyhj�ll� tiell� alam�keen rullaavien
> ylinopeuksia kyll� sakotellaan.
Yksitt�isen partion on hankala puuttua koko jonoon kerralla. Mutta v�lill�
on isompia ratsioita, joissa sitten pys�ytet��n ja laputetaan porukkaa
reilummin.
Ja kyll�h�n se niin on, ett� tyhj�ll� tiell� se ylinopeutta ajava on
varmuudella selvill� ja helposti kiinniotettavissa. Ja uusien ohjeiden my�t�
harkintamahdollisuuksia tuollaisten osalta on entist� v�hemm�n.
Markus
Jukka Töyrylä
"Markus" <new...@gmail.com> kirjoitti viestiss�
news:7ESJm.37413$La7....@uutiset.elisa.fi...
> Jukka T�yryl� wrote:
>> "Markus" <new...@gmail.com> kirjoitti viestiss�
>> news:uCIJm.37305$La7....@uutiset.elisa.fi...
>>> , ett� jonossa ei ylinopeutta yksitt�inen auto juuri voi ajaa.
>>
>> ...mutta voi kuitenkin, joko jonon mukana, kuten keh�ll� usein
>> tapahtuu, menee vasemman kaistan koko jono reipasta ylinopeutta
>
> Koko vasen kaista ja yksitt�inen auto lienee kuitenkin eri asia.
No joo, meni ajatus jokseenkin niin, ett� se jono koostuu yksitt�isist�
autoista, mutta tuohan riippuu n�k�kulmasta.
>
>> tai sitten muualla, harvemmassa jonossa edell�
>> ajavan takapuskuria tavoiteltaessa/taakse j��neen ohituksen j�lkeen.
>
> Jonon mielsin Mauerin postauksista melko tihe�ksi. Ehk� sen olisin voinut
> erikseen mainita.
> Se on sitten toinen asia, ett� miss�kohtaa jono lakataan mielt�m�st�
> jonoksi. Mutta mit� pidemm�n v�lit, niin sit� suuremmat mahdollisuudet
> toki siihen ylinopeutta ajamiseenkin ja vastaavasti sit� varmemmin ja
> helpommin se yksitt�inen ylinopeutta ajava on tietysti poimittavissa.
>
Minusta jonoa ei ole silloin, kun edell� tai takana ei ole muita autoja
sellaisella et�isyydell�, ett� niiden olemassaoloon tarvisi kiinnitt��
huomiota. K�yt�nn�ss� kun autojen v�li l�hentelee tuollaista kymment�
sekunttia. M��rittelykysymys.
>> Kumpikaan ei ole mitenk��n harvinaista, mutta harvemmin n�ihin
>> puututaan, sensijaan tyhj�ll� tiell� alam�keen rullaavien
>> ylinopeuksia kyll� sakotellaan.
>
> Ja kyll�h�n se niin on, ett� tyhj�ll� tiell� se ylinopeutta ajava on
> varmuudella selvill� ja helposti kiinniotettavissa. Ja uusien ohjeiden
> my�t� harkintamahdollisuuksia tuollaisten osalta on entist� v�hemm�n.
Kyll� oikeusturvan kannalta on toki erinomainen asia, ett� kohde voidaan
riidattomasti yksil�id�.
> Yksitt�isen partion on hankala puuttua koko jonoon kerralla. Mutta v�lill�
> on isompia ratsioita, joissa sitten pys�ytet��n ja laputetaan porukkaa
> reilummin.
Totta, t�llaisia nopeusveron ker�ilykampanjoita pidet��n muutaman kerran
syksyss� lehdist�n rummutuksen saattelemana. "Katsokaa nyt, kyll� me
valvomme!"
Muu aika vuodesta sitten istutaankin siell� puskissa tai mukavammin
kirjoitusp�yd�n ��ress� digikuvia katsellen.
Aiemmin t��ll� on puhuttu poliisin palkan suoriteperusteisuudesta.
Kummassakohan niit� suoritteita kertyisi nopeammin, odottelemalla siell�
pellonreunan puskassa vai nappaamalla keh�lt� 5-15 auton jonoja, joista
jokaiselle tulisi ylinopeudesta p�iv�sakkoja ja lis�ksi turvav�lin
laiminly�nnist� lis��? Kumpikohan parantaisi liikenneturvallisuutta enemm�n?
Ja ei, ei minulla ole mit��n sit� vastaan, ett� p��sen keh�ll� ripe�sti
etenem��n. Liikenneturvallisuudesta vaan olisi n�iss� yhteyksiss� turha
puhua.
MartinMauer
> Sitä en kyllä kirjoituksiesi perusteella ymmärrä, että miten tuollaisen voi
> jättää ymmärtämättä. Ristiriitaisesti olet kertonut, että jarrutat
> automaattisesti poliisiauton nähdessäsi. Kuitenkaan ilmeisen tietoisesti
> ylinopeutta ajaessasi valoja vastaantullessa vilkuttava poliisiauto ei
> aiheuta mitään toimenpiteitä. Enkä toisaalta ymmärrä myöskään sitä, että
> miten ajat jonossa ainoana autona sellaista ylinopeutta, että oletat
> poliisin pysättävän juuri sinut.
>
Ennen kuin kommentoin edellä olevaa, kerron tämän päivän (tai eilisen,
kun vuorokausi on jo vaihtunut) kokemuksistani. Ajoin nelostiellä, ja
liikennevirta eteni rauhallista nopeutta, joka kuitenkin kuuluu uusien
toleranssien mukaan niihin nopeuksiin, joihin poliisi on ilmoittanut
puuttuvansa. Hyvät keliolosuhteet huomioon ottaen ajaminen oli sinänsä
säälittävää matelua. Mutta laki on laki ja toleranssit ovat
toleransseja. Vai ovatkohan sittenkään aina.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=817010
Vastaan tuli poliisiauto, mutta poliisit eivät ryhtyneet
toimenpiteisiin ylinopeusrikollisten kiinni ottamiseksi. Saalista
olisi ollut melkein loputtomiin aina niin pitkälle kuin nelostietä
riittää. Helsingin ja Tornion välillä ajoi varmaan tuolla
kellonlyömällä satoja tai tuhansia autoja ylinopeudella.
Mitä merkitystä toleransseilla on, jos poliisit eivät mittaa
nopeuksia. Käytännössä heidän on pakko tietää, että nelostiellä ja
muillakin maanteillä ajetaan ylinopeutta. Näyttää siltä, että poliisit
säätävät itse oman toleranssinsa sammuttamalla tutkan tai vetoamalla
tehtävien prioriteetteihin. Tuo mainitsemani tapaus ei ole ensimmäinen
kerta, kun olen havainnut autojen ajavan poliisiautoa vastaan
ylinopeudella ilman että poliisi olisi reagoinut mitenkään. Viimeksi
kuluneen vuoden aikana on ollut monta tuollaista tapausta. Ylinopeutta
on ollut jopa 20 km/h - arvioni mukaan (ei passaa antaa mitään
viitteitä siitä, kuinka kovaa itse olen ajanut).
Mitä tulee noihin vanhoihin tapauksiin, niin olen niistä joskus
kirjoittanutkin. Olisin antanut linkin vanhaan juttuuni, mutta en enää
löytänyt sitä. Kyllähän se vastaan tullut poliisiauto aiheutti
toimenpiteitä. Mutta se poljin, jonka sillä kerralla painoin pohjaan
ja pidin pitkään pohjassa, ei ollut jarru niin kuin tavallisesti.
Parin kilometrin päässä kurvasin sivutielle ja ajoin erään ladon
taakse piiloon. Siellä odottelin muutaman minuutin, näkyykö päätiellä
poliisiautoa pillit vinkuen ja valot välkkyen. Kun ei näkynyt, lähdin
jatkamaan matkaani. Eikä tuo ollut mikään mukava kokemus. Mutta minkäs
paniikkireaktiolle mahtaa. Mutta kuten sanottu, tapahtumasta on jo
ehkä 15 vuotta ellei kauemminkin, joten mahdolliset liikennerikokseni,
joihin tuolloin syyllistyin, lienevät jo vanhentuneita.
Maantiellä ei ollut kovin tiivistä jonoa, joten ylinopeudella ajaminen
muiden autojen seassa oli mahdollista. Jono oli pätkittäistä niin kun
jonot monesti ovat silloin kun ei ole varsinaista ruuhkaliikennettä.
Välillä oli tyhjää ja välillä jononpätkiä. En enää voi muistaa autojen
lukumäärää enkä tilannetta muutenkaan aivan millintarkasti. Lähellä
edelläni ei ajanut samaan suuntaan muita autoja, joten kun vastaan
ajanut poliisiauto vilautti sinisiä hälytysvilkkujaan, oletin sen
olleen tarkoitettu minulle ja johtuneen siitä, että ajoin kovempaa
kuin mitä talvinopeusrajoitus olisi sallinut. Minulla oli vauhtia ehkä
noin sata kilometriä tunnissa. Mutta onhan sinisten valojen
vilkuttaminen tietysti voinut johtua jostakin muusta syystä kuin minun
ajamisestani.
Heikki Heinonen
<goo...@lycos.com> wrote:
>Mit� merkityst� toleransseilla on, jos poliisit eiv�t mittaa
>nopeuksia. K�yt�nn�ss� heid�n on pakko tiet��, ett� nelostiell� ja
>muillakin maanteill� ajetaan ylinopeutta. N�ytt�� silt�, ett� poliisit
>s��t�v�t itse oman toleranssinsa sammuttamalla tutkan tai vetoamalla
>teht�vien prioriteetteihin. Tuo mainitsemani tapaus ei ole ensimm�inen
>kerta, kun olen havainnut autojen ajavan poliisiautoa vastaan
>ylinopeudella ilman ett� poliisi olisi reagoinut mitenk��n. Viimeksi
>kuluneen vuoden aikana on ollut monta tuollaista tapausta. Ylinopeutta
>on ollut jopa 20 km/h - arvioni mukaan (ei passaa antaa mit��n
>viitteit� siit�, kuinka kovaa itse olen ajanut).
Poliisilla on paljon muitakin ty�teht�vi� kuin liikennevalvonta. Jos
ne vaikka kuljettaa vankia niin silloin ei kyll� ryhdyt� sakottamaan
satunnaisia vastaantulijoita. Liikennevalvonta taitaa loppujen lopuksi
olla aika pieni osa poliisin ty�st�, vaikkakin kaikkein n�kyvin.
>Mit� tulee noihin vanhoihin tapauksiin, niin olen niist� joskus
>kirjoittanutkin. Olisin antanut linkin vanhaan juttuuni, mutta en en��
>l�yt�nyt sit�. Kyll�h�n se vastaan tullut poliisiauto aiheutti
>toimenpiteit�. Mutta se poljin, jonka sill� kerralla painoin pohjaan
>ja pidin pitk��n pohjassa, ei ollut jarru niin kuin tavallisesti.
>Parin kilometrin p��ss� kurvasin sivutielle ja ajoin er��n ladon
>taakse piiloon. Siell� odottelin muutaman minuutin, n�kyyk� p��tiell�
>poliisiautoa pillit vinkuen ja valot v�lkkyen. Kun ei n�kynyt, l�hdin
>jatkamaan matkaani. Eik� tuo ollut mik��n mukava kokemus. Mutta mink�s
>paniikkireaktiolle mahtaa. Mutta kuten sanottu, tapahtumasta on jo
>ehk� 15 vuotta ellei kauemminkin, joten mahdolliset liikennerikokseni,
>joihin tuolloin syyllistyin, lienev�t jo vanhentuneita.
Tuttu juttu, mutta olin vain kyydiss�. Kaveri huomasi ett� poliisit
k��ntyiv�t per��n ja ajoi pikkutielle. Ohi meniv�t. Sakot olisi tullu
ylinopeuden lis�ksi risasta turvavy�st�.