(fi-lib) Re: VS: Silmä silmästä ,moraalinen velvoite ja moraalinen hyvänt=
Ilmari Pietikainen
---Matti Linnanvuori <Matti.Li...@lmf.ericsson.se> wrote:
>
> ding...@rocketmail.com wrote:
> > On kahdenlaista oikeudenmukaisuutta:
> > a Moraalisiin velvoitteisiin ja vapausoikeuksiin perustuvaa
oikeudenmukaisuutta
> > jomhin ei voi sisdltyd vaatimusta esim. moraalisesta hyvantekevdisuudesta
tai> > saalista.
>
> Kyllä jonkin moraalin mukaisiin moraalisiin velvoitteisiin voi kuulua
> vaatimusta esim. moraalisesta hyväntekeväisuudestä tai säälistä.
> Vapausoikeuksiin ei.
>
Puhuinkin universaalimoraalin sanelemista moraalisista velvoitteista jotka
koskevat kaikkia ihmisiä sikäli kun unniversaalimoraali hyväksytään.
> > On mahdollista harrastaa myvs moraalista hyvdntekevdisyyttd mikd voi
> > olla oikeudenmukaisempaa kuin se mihin rikoksen uhrilla olisi oikeus
> > vapausoikeuksien vasavuoroisuuden periaatteen mukaan.
>
> Vapausoikeuksien vastavuoroisuuden periaatteen mukaan rikoksen uhrilla
> ei välttämättä ole oikeutta julmaan rangaistukseen. Liian julma
> rangaistus voidaan tulkita vapausoikeuksien loukkaukseksi.
No niin voidaan jos teko ei ole tahallinen. Olisi kuitenkin suotavaa että
jokin virallinen oikeusjärjestelmä määrittelisi sen missää raja
kulkee..´sensijaan että kaikki voidaan tulkita periaatteessa mitenpäin
vain,joidenkin vaihtelevien ja tarkemmin määrittelemättömien utilitaaristen
oletusten perusteella.
Kaikki moraali ja oikeusjärjestelmät ovat samalla myös utilitaarisia siinä
mielessä että lukuunottamatta yksilöitä ja yksimielisiä moraalisia
yhteisöjä,,,se mikä on hyödyllistä tai oikein joudutaan ratkaisemaan jonkin
utilitarismin ulkopuolisen moraali tai oikeusjärjestelmän avulla
,,jollei sitten käytetä musta tuntuu siltä perusteluita.
>
> > Oikeusjdrjestelmdt eivdt voi kuitenkaan perustua muuhun kuin tiukkaan
> > vapausoikeuksien vastavuoroisuuteen.
>
> Kyllä ne voivat. Esimerkiksi utilitarismi perustuu.
Niinhän ne voivat perustua vaikka kannibalismille mutta tarkoitin sitä mitä
voidaan oikeutetusti vaatia muilta.
Jos kiistät vapausoikeuksien vastavuoroisuuden ensisijaisuuden ja vetoat
tulkitsemaasi tai jonkin poliittisen kollektiivin tulkitsemaan hyötyyn niin
silloin olet moraalifilosofinen autisti:
Utilitrarismi ei moraalifilosofiana voi ratkaista kahden erilaisen utilitaarisen
moraalisen päätelmän paremmuutta tai oikueutusta. Tietenkin voit yrittää
vedota johonkin kaikkien normatiivisten oletusten yäpuolella olevaan
objektiiviseen ja puolueettomaan tieteeseen kuten skientismissä tehdään.
Oletus vapausoikeuskien vastavuoroisuudesta on kaunis ja looginen sentähden
että sen avulla voidaan yrittää luoda sopmimusoikeudellista universaalimoraalia.
Jos mikään universaalimoraali tai sellaisen luominen ei kiinnosta
utilitaristeja nin se on sitten eri asia.
>
> Muussa tapauksessahan,,,jos rikoksesta
> > satava hyvty ylittdisi keskimddrin siita saatavan rangaistuksen,,,
> > vdkivallan aloittajat saisivat itselleen peliteoreettisen ja strategisen
> > edun,,,ja oikeusjdrjestelmd suosisi vdkivallan aloittajia suhteessa
vdkivallan> uhreihin.
>
> Vastavuoroisuuden vaatimuksen puuttuminen ei läheskään kaikissa
> tapauksissa johda siihen, että väkivallan aloittajat saavat edun tai
> että rikoksesta saatava hyöty ylittäisi rangaistuksen. Rangaistus voi
> ehkäistä rikoksia siinäkin tapauksessa, että vapausoikeuksia
> kunnioittamattomankin vapauksoikeuksia kunnioitetaan.
>
Niin,,kaikkihan voi olla mahdollista yksityistapauksissa ja voi perusteluja
käytettäessä kuukin voi olla suuri juusto.
Minua kiinnostaa kuitenkin eniten se mikä on todennäköisintä ja se mikä on
paras oikeusjärjestelmä niistä jotka ovat vertailun kohteena.
Väitin siis että väkivallan aloittajat hyötyvät keskimäärin enemmän silloin
jos
oikeusjärjestelmä ei perustu vapausoikeuksien vastavuoroisuuteen.
§§§
> > Osakkeiden ansioton arvonnousu on paljon suurempaa kuin maan ansioton
> > arvonnousu koska osakkeisiin kohdistuu merkittavampi inflaatiospekulaatio
> > (Koko noususuhdanne on pelkkdd inflaatiospekulaatiota)
>
> Miten niin osakkeisiin kohdistuu merkittavampi inflaatiospekulaatio?
> Noususuhdanne ei ole pelkkää inflaatiospekulaatiota.
Se ei ole pelkkää inflaatiospekulaatiota mutta se perustuu ensisijaisesti
inflaatiospekulaatioon,,,jollei sitten suhdannesyklille keksitä jotain muuta
uskottavampaa selitystä. Osakkeiden hinnoissa on siis väintään rahamäärän
kasvun suuruinen kupla koska osakkeilla on reaaliomaisuusarvon lisäksi myös
yhtiöiden menestykseen liittyvää spekulatiivista arvoa jota maalla ei aina ole.
Yhtiöiden voittojen kasvu taas perustuu osittain inflaation luomaan kysyntään.
>
> > Ei ole kuitenkaan maanomistajan tai osakkeenomistajan vika jos etenkin
> > vasemmisto haluaa nostaa reaaliomaisuuden arvoa inflaatiota suosimalla.
>
> Ei niin.
Reaaliarvo ei kuitenkaan paljon nouse inflaatiota suosimalla. Tarkennus:
Siis ei nouse jatkuvasti vaan laskee sitten kun inflaatiokupla puhkeaa.
> Minä olen koko ajan puhunut reaaliarvosta, enkä ymmärrä, miksi tuot
> inflaation koko ajan mukaan maakeskusteluun.
Koska maan hinta markkinoilla ei ole sen inflaatiosta puhdistettu "reaaliarvo".
vaan sen markkinahinta jossa on mukana inflaation vaikutus.
Raha on markkinoiden kannalta aivan yhtä reaalinen hyödyke kuin kaikki muutkin
hyöykkeet ja sen arvo laskee tai nousee sen määrän mukaan. Jos rahaa on
reaalisesti enemmän tai vähemmän niin silloin kaikki muutkin hinnat muuttuvat
reaalisesti. Vastaavalla tavalla jonkin muun hyödykkeen lisääntynyt tarjonta
laskee sen reaalista yksikkökohtaista arvoa,,emmekä tällöinkään puhu siitä että
reaalinen arvo säilyisi muuttumattomana vaikka nimellinen arvo laskeekin.
Siis kun hyödykkeiden reaaliarvo nousee inflatorisesti rahan reaaliarvo laskee
Ilmari P> >
>
_________________________________________________________
DO YOU YAHOO!?
Get your free @yahoo.com address at http://mail.yahoo.com
Matti Linnanvuori
> Puhuinkin universaalimoraalin sanelemista moraalisista velvoitteista jotka
Tarkoitat omaa "universaalimoraaliasi". Universaalimoraaleja voi olla
monenlaisia. Esimerkiksi kansainvälinen oikeus on aika universaalia ja
se poikkeaa sinun moraalistasi.
> > Vapausoikeuksien vastavuoroisuuden periaatteen mukaan rikoksen uhrilla
> > ei vdlttdmdttd ole oikeutta julmaan rangaistukseen. Liian julma
> > rangaistus voidaan tulkita vapausoikeuksien loukkaukseksi.
>
> No niin voidaan jos teko ei ole tahallinen.
Miten teon tahallisuus tähän liittyy? Minusta tahallistakaan tekoa ei
saa rangaista liian julmasti.
Mistä teosta puhut: rangaistuksesta vai rikoksesta?
Olisi kuitenkin suotavaa ettd
> jokin virallinen oikeusjdrjestelmd mddrittelisi sen missdd raja
> kulkee..4sensijaan ettd kaikki voidaan tulkita periaatteessa mitenpdin
> vain,joidenkin vaihtelevien ja tarkemmin mddrittelemdttvmien utilitaaristen
> oletusten perusteella.
Olen samaa mieltä.
> Kaikki moraali ja oikeusjdrjestelmdt ovat samalla myvs utilitaarisia siind
> mielessd ettd lukuunottamatta yksilvitd ja yksimielisid moraalisia
> yhteisvjd,,,se mikd on hyvdyllistd tai oikein joudutaan ratkaisemaan jonkin
> utilitarismin ulkopuolisen moraali tai oikeusjdrjestelmdn avulla
> ,,jollei sitten kdytetd musta tuntuu siltd perusteluita.
Se, että käytetään utilitarismin ulkopuolista, ei ole utilitaarista.
> > > Oikeusjdrjestelmdt eivdt voi kuitenkaan perustua muuhun kuin tiukkaan
> > > vapausoikeuksien vastavuoroisuuteen.
> >
> > Kylld ne voivat. Esimerkiksi utilitarismi perustuu.
>
> Niinhdn ne voivat perustua vaikka kannibalismille mutta tarkoitin sitd mitd
> voidaan oikeutetusti vaatia muilta.
Minusta voidaan oikeutetusti vaatia enemmän kuin tiukkaa
vapausoikeuksien vastavuoroisuutta, nimittäin utilitarismia, joka
kieltää liian ankarat rangaistukset.
> Jos kiistdt vapausoikeuksien vastavuoroisuuden ensisijaisuuden ja vetoat
> tulkitsemaasi tai jonkin poliittisen kollektiivin tulkitsemaan hyvtyyn niin
> silloin olet moraalifilosofinen autisti:
En ole. Autismi merkitsisi, että keskityn vain omaan itseeni, mutta se
ei ole totta.
> Utilitrarismi ei moraalifilosofiana voi ratkaista kahden erilaisen utilitaarisen
> moraalisen pddtelmdn paremmuutta tai oikueutusta.
Kyllä se voi joskus.
Tietenkin voit yrittdd
> vedota johonkin kaikkien normatiivisten oletusten ydpuolella olevaan
> objektiiviseen ja puolueettomaan tieteeseen kuten skientismissd tehdddn.
Tiede on usein suhteellisen objektiivista ja puolueetonta.
> Oletus vapausoikeuskien vastavuoroisuudesta on kaunis ja looginen sentdhden
> ettd sen avulla voidaan yrittdd luoda sopmimusoikeudellista universaalimoraalia.
Niin. Vapausoikeuksien vastavuoroisuudessa on kuitenkin se ongelma, että
se ei kiellä vapausoikeuksien loukkaajien kohtuutonta rangaistusta.
> Jos mikddn universaalimoraali tai sellaisen luominen ei kiinnosta
> utilitaristeja nin se on sitten eri asia.
Kyllä se yleensä kiinnostaa utilitaristeja, sillä utilitarismi on yksi
universaalimoraali.
> Niin,,kaikkihan voi olla mahdollista yksityistapauksissa ja voi perusteluja
> kdytettdessd kuukin voi olla suuri juusto.
Vastavuoroisuus mahdollistaa kohtuuttomat rangaistukset, kun taas
utilitarismi sallii vain hyvinvoinnin kannalta optimaaliset
rangaistukset. Utilitarismi ei siis suosi väkivallan aloittajia
kohtuuttomasti.
> Minua kiinnostaa kuitenkin eniten se mikd on todenndkvisintd ja se mikd on
> paras oikeusjdrjestelmd niistd jotka ovat vertailun kohteena.
Niin minuakin.
> Vditin siis ettd vdkivallan aloittajat hyvtyvdt keskimddrin enemmdn silloin
> jos
> oikeusjdrjestelmd ei perustu vapausoikeuksien vastavuoroisuuteen.
Tuo voi olla totta, mutta se ei tee vapausoikeuksien vastavuoroisuudesta
oikeudenmukaista, sillä väkivallan aloittajillakin on oikeutettuja
hyvinvointivaatimuksia.
> Se ei ole pelkkdd inflaatiospekulaatiota mutta se perustuu ensisijaisesti
> inflaatiospekulaatioon,,,jollei sitten suhdannesyklille keksitd jotain muuta
> uskottavampaa selitystd.
Suhdannesykleillä on muitakin syitä kuin inflaatio kuten ulkomaankauppa,
tekniset innovaatiot, mielialat, yli- ja ali-investoinnit jne.
Osakkeiden hinnoissa on siis vdintddn rahamddrdn
> kasvun suuruinen kupla koska osakkeilla on reaaliomaisuusarvon lisdksi myvs
> yhtividen menestykseen liittyvdd spekulatiivista arvoa jota maalla ei aina ole.
Maallakin on maasijoituksen menestykseen liittyvää spekulatiivista
arvoa.
> Yhtividen voittojen kasvu taas perustuu osittain inflaation luomaan kysyntddn.
Niin.
> Reaaliarvo ei kuitenkaan paljon nouse inflaatiota suosimalla. Tarkennus:
> Siis ei nouse jatkuvasti vaan laskee sitten kun inflaatiokupla puhkeaa.
Niin.
> > Mind olen koko ajan puhunut reaaliarvosta, enkd ymmdrrd, miksi tuot
> > inflaation koko ajan mukaan maakeskusteluun.
>
> Koska maan hinta markkinoilla ei ole sen inflaatiosta puhdistettu "reaaliarvo".
> vaan sen markkinahinta jossa on mukana inflaation vaikutus.
Niin, mutta minun argumenttini eivät ole mitenkään liittyneet
inflaatioon, vaan ne toimivat samalla tavalla sekä inflaatio- että
inflaatiottomassa taloudessa.
> Raha on markkinoiden kannalta aivan yhtd reaalinen hyvdyke kuin kaikki muutkin
> hyvykkeet ja sen arvo laskee tai nousee sen mddrdn mukaan. Jos rahaa on
> reaalisesti enemmdn tai vdhemmdn niin silloin kaikki muutkin hinnat muuttuvat
> reaalisesti. Vastaavalla tavalla jonkin muun hyvdykkeen lisddntynyt tarjonta
> laskee sen reaalista yksikkvkohtaista arvoa,,emmekd tdllvinkddn puhu siitd ettd
> reaalinen arvo sdilyisi muuttumattomana vaikka nimellinen arvo laskeekin.
>
> Siis kun hyvdykkeiden reaaliarvo nousee inflatorisesti rahan reaaliarvo laskee
Niin.
Ilmari Pietikainen
===
Ilmari Pietikäinen
"Tie helvettiin on viitoitettu hyvillä aikomuksilla"
---Matti Linnanvuori <Matti.Li...@lmf.ericsson.se> wrote:
>
> ding...@rocketmail.com wrote:
> > Puhuinkin universaalimoraalin sanelemista moraalisista velvoitteista jotka
> > koskevat kaikkia ihmisid sikdli kun unniversaalimoraali hyvdksytddn.
>
> Tarkoitat omaa "universaalimoraaliasi". Universaalimoraaleja voi olla
> monenlaisia. Esimerkiksi kansainvälinen oikeus on aika universaalia ja
> se poikkeaa sinun moraalistasi.
>
Ei ,,universaalimoraali on juuri sitä että eri teot ovat moraalisesti
oikeita tai vääriä täysin riippumatta niiden tekijästä.
,,,ja että ihmisten keskinäisissä eturistiriidoissa ei voida vedota viime
kädessä muuhun moraaliin kuin siihen että kaikkien on noudatettava samaa
universaalimoraalikoodia. Tällöin universaalimoraalia on voitava soveltaa
kaikkiin niihin tapauksiin joita kussakin universaalimoraalissa pidetään
universaalimoraalin alueeseen kuuluvina.
Jos vaikka alienit tulevat maapallolle universaalimoraalin kannattajalla on
olemassa moraalisäännöstö jota sovellettaessa ei vedota esim. ötököiden
ulkomuotoon jollei sitten tätä moraalisääntöä sovelleta tasapuolisesti myös
ihmisiin,,,
Silti on tietenkin olemassa sisällöltän erilaisia universaalimoraaleja kuten
kansainvälinen oikeus jos se nyt edes täyttää universaalimoraalin vaatimukset
esim. extraterrestiaaleihin sovellettavuuden osalta.
> > > Vapausoikeuksien vastavuoroisuuden periaatteen mukaan rikoksen uhrilla
> > > ei vdlttdmdttd ole oikeutta julmaan rangaistukseen. Liian julma
> > > rangaistus voidaan tulkita vapausoikeuksien loukkaukseksi.
> >
> > No niin voidaan jos teko ei ole tahallinen.
>
> Miten teon tahallisuus tähän liittyy? Minusta tahallistakaan tekoa ei
> saa rangaista liian julmasti.
Mikä on liian julmaa ,,,sitä et kuitenkaan millään kriteerillä määritele vaan
taaskin ilmeisesti suosit tapauskohtaista harkintaa. Liian julma on niin
venyvä käsite että vankeusrangaistuskin voi olla liian julmaa.
Erilaiset moraalijärjestelmät ovat olemassa myös siksi että niiden
tarkoituksena on suojella yksilöitä ja kollektiiveja moraalisilta erehdyksiltä.
Jos joku kadulla huutaa herjan perääni en käy ko. ihmisen kimppuun vaikka
intuitiivisesti,utilitaarisesti ja tapauskohtaisesti harkittuna voisin niin
tehdä.
> Olisi kuitenkin suotavaa ettd
> > jokin virallinen oikeusjdrjestelmd mddrittelisi sen missdd raja
> > kulkee..4sensijaan ettd kaikki voidaan tulkita periaatteessa mitenpdin
> > vain,joidenkin vaihtelevien ja tarkemmin mddrittelemdttvmien utilitaaristen
> > oletusten perusteella.
>
> Olen samaa mieltä.
No hyvä niin,mutta tällöin kyse ei olekkaan enää utilitarismista vaan siitä
kellä on oikeus päättää moraalijärjestelmän sisällöstä. Jos asiasta päätetään
esim. demokraattisesti kyseessä on viime demmokraattinen
moraalijärjestelmä,vaikka perustelut päätöksille olisivat utilitaarisia.
>
Kun aina puhut siitä että on ajateltava tekojen lopputulosta niin en kiistä
tätä.
Ongelma on vain siinä mitkä moraalijärjestelmät takaavat parhaat lopputulokset.
Utilitarismi ei näin ole ainut tosiasiallisesti utilitaarinen
moraalijärjestelmä.
> > Kaikki moraali ja oikeusjdrjestelmdt ovat samalla myvs utilitaarisia siind
> > mielessd ettd lukuunottamatta yksilvitd ja yksimielisid moraalisia
> > yhteisvjd,,,se mikd on hyvdyllistd tai oikein joudutaan ratkaisemaan jonkin
> > utilitarismin ulkopuolisen moraali tai oikeusjdrjestelmdn avulla
> > ,,jollei sitten kdytetd musta tuntuu siltd perusteluita.
>
> Se, että käytetään utilitarismin ulkopuolista, ei ole utilitaarista.
>
No niin,,,ymmärrän utilitarismiasi jos todellakin perutelet vain omia tekojasi
viime kädessä utilitaariseen moraaliin perustuvina.
> Minusta voidaan oikeutetusti vaatia enemmän kuin tiukkaa
> vapausoikeuksien vastavuoroisuutta, nimittäin utilitarismia, joka
> kieltää liian ankarat rangaistukset.
Utilitarismi ei kiellä liian ankaria rangaistuksia jos ne ovat hyödyllisiä.
On olemassa erilaisia utilitaarisia käsityksiä siitä mikä on hyödyllistä.
Sinun laupias käsityksesi on vain eräs näistä käsityksistä.
>
> > Jos kiistdt vapausoikeuksien vastavuoroisuuden ensisijaisuuden ja vetoat
> > tulkitsemaasi tai jonkin poliittisen kollektiivin tulkitsemaan hyvtyyn niin
> > silloin olet moraalifilosofinen autisti:
>
> En ole. Autismi merkitsisi, että keskityn vain omaan itseeni, mutta se
> ei ole totta.
Puhuinkin moraalifilosofisesta autismista ja vain omaan moraalijärjestelmään
keskittymisestä.
Jos joudut väittelyyn toisen utilitaristin kanssa niin miten ratkaistaan kumpi
on oikeassa?
>
> > Utilitrarismi ei moraalifilosofiana voi ratkaista kahden erilaisen
utilitaarisen
> > moraalisen pddtelmdn paremmuutta tai oikueutusta.
>
> Kyllä se voi joskus.
>
Koska ,,,kerro esimerkki?
> Tietenkin voit yrittdd
> > vedota johonkin kaikkien normatiivisten oletusten ydpuolella olevaan
> > objektiiviseen ja puolueettomaan tieteeseen kuten skientismissd tehdddn.
>
> Tiede on usein suhteellisen objektiivista ja puolueetonta.
>
Suosittelen että jätät kokeeksi pois sanavarastostasi sanat "usein" "joskus"
"on mahdollista"> ja kokeilet miten moraalifilosofinen eri asioiden perustelu
onnstuu ilman näitä sanoja.
> Oletus vapausoikeuskien vastavuoroisuudesta on kaunis ja looginen sentdhden
> > ettd sen avulla voidaan yrittdd luoda sopmimusoikeudellista
universaalimoraalia.
>
> Niin. Vapausoikeuksien vastavuoroisuudessa on kuitenkin se ongelma, että
> se ei kiellä vapausoikeuksien loukkaajien kohtuutonta rangaistusta.
Kyse on vapausoikeuskohtaisesta vapausoikeuskien vastavuoroisuudesta eikä
esim. siitä että varkaalta katkaistaisiin käsi. Nyt en perustele väitettäni
mutta monissa vapausoikeusien vastavuoroisuuteen perustuva
rangaistusjärjestelmä voisi
olla vähemmän ankara kuin nykyinen oikeusjärjestelmä.
>
> > Jos mikddn universaalimoraali tai sellaisen luominen ei kiinnosta
> > utilitaristeja nin se on sitten eri asia.
>
> Kyllä se yleensä kiinnostaa utilitaristeja, sillä utilitarismi on yksi
> universaalimoraali.
>
Jotkin utilitarismin muodot voivat olla universaalimoraalia mutta
universaalimoraali vaatii kuitenkin että tekojen moraalinen hyväksyttävyys ei
ole riippuvainen niiden tekijästä esim. niin että esim. ruotsinkielisen tekemä
rikos olisi moraalittomampaa kuin suomenkielisen tekemä.
Utilitarismi ei kai sulje pois yllämainittuakaan vaihtoehtoa?
>
> > Minua kiinnostaa kuitenkin eniten se mikd on todenndkvisintd ja se mikd on
> > paras oikeusjdrjestelmd niistd jotka ovat vertailun kohteena.
>
> Niin minuakin.
No niin ,,jätä pois sitten voi olla pähkäily.
>
> > Vditin siis ettd vdkivallan aloittajat hyvtyvdt keskimddrin enemmdn silloin
> > jos
> > oikeusjdrjestelmd ei perustu vapausoikeuksien vastavuoroisuuteen.
>
> Tuo voi olla totta, mutta se ei tee vapausoikeuksien vastavuoroisuudesta
> oikeudenmukaista, sillä väkivallan aloittajillakin on oikeutettuja
> hyvinvointivaatimuksia.
>
Niin voi olla riippuen väkivallan luonteeesta.
> > Se ei ole pelkkdd inflaatiospekulaatiota mutta se perustuu ensisijaisesti
> > inflaatiospekulaatioon,,,jollei sitten suhdannesyklille keksitd jotain muuta
> > uskottavampaa selitystd.
>
> Suhdannesykleillä on muitakin syitä kuin inflaatio kuten ulkomaankauppa,
> tekniset innovaatiot, mielialat, yli- ja ali-investoinnit jne.
>
No niin on mutta taskin oli kyse todennäköisemmäsrä syystä verrattuna muihin
syihin.
>
>
> > Koska maan hinta markkinoilla ei ole sen inflaatiosta puhdistettu
"reaaliarvo".
> > vaan sen markkinahinta jossa on mukana inflaation vaikutus.
>
> Niin, mutta minun argumenttini eivät ole mitenkään liittyneet
> inflaatioon, vaan ne toimivat samalla tavalla sekä inflaatio- että
> inflaatiottomassa taloudessa.
>
No eivät sinänsä liittyneet, Halusin vain todistella miten inflaation
aiheuttama ansioton arvonnousu on korkeampaa kuin maankoron aiheuttama.
Ilmari