Muutama mökkikysymys
Markku Kalima
Alustava kesämökin suunnittelu on herättänyt pari kysymystä, johon en
ole löytänyt vastausta. Osasiko joku auttaa seuraavissa kysymyksissä:
1. Saako kesämökin sähkötyöt tehdä itse, jos mökki ei ole kytketty
valtakunnan verkkoon, vaan omaan aggregaattiin? Jännitteenä on siis
220V ja tarve pääosin valaistus + pari pistorasiaa, kuitenkin alle
16A. Muistan näin jostain kuulleeni, mutta nyt en löydä vahvistusta
asialle.
2. Millainen jätevesisysteemi pitää olla, jos mökkiin kannetaan vesi,
mutta siellä on tiskiallas + poistoputki? Entäpä sauna, jos sinnekin
kannetaan vesi? (Kumpikaan ei sijaitse ihan rannalla)
Onko näissä jätevesivaatimuksissa kyse kuntakohtaisista vaatimuksista,
vaiko ovatko määräykset kaikille samat? Entä muuttuvatko vaatimukset,
jos veden "kantaa" pumpulla, joka ei ole kiinteästi asennettu? (WC on
erillinen huussi, kuivakäymälä)
Tiedoista ja ideoista kiittäen,
Markku
Hantte
> Hei!
>
> Alustava kesämökin suunnittelu on herättänyt pari kysymystä, johon en
> ole löytänyt vastausta. Osasiko joku auttaa seuraavissa kysymyksissä:
>
> 1. Saako kesämökin sähkötyöt tehdä itse, jos mökki ei ole kytketty
> valtakunnan verkkoon, vaan omaan aggregaattiin? Jännitteenä on siis
> 220V ja tarve pääosin valaistus + pari pistorasiaa, kuitenkin alle
> 16A. Muistan näin jostain kuulleeni, mutta nyt en löydä vahvistusta
> asialle.
Sähkötyöt (johtojen vedot ja rasioiden ym. asennukset ja kytkennät saa
periaatteessa tehdä kuka tahansa, mutta vain valvontaan ja urakointiin
oikeutetun henkilön alaisuudessa. 220 volttia on jo pienjännite, ja
siitä on säädetty omat pykälänsä.
Jos käyttäisit pienoisjännitettä, niin tilanne olisi toinen.
Lisää infoa löytyy mm.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Sahkoalan-vastuuhenkilot-ja-urakointi/
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Matti
valtakunnan verkkoon, vaan omaan aggregaattiin? Jännitteenä on siis
220V ja tarve pääosin valaistus + pari pistorasiaa, kuitenkin alle
16A. Muistan näin jostain kuulleeni, mutta nyt en löydä vahvistusta
asialle.
Joskus aikoinaan sähkölaitoksilla oli asennustarkastajat jotka suorittivat
uudisasennuksien käyttöönottotarkastuksen ja siinä oli rajana sähkölaitoksen
verkkoon liitettävät asennukset.Nykyisin tuon hoitaa sähköurakoitsija.
Markku Kalima
Eli tuo muistikuvani olisi mennyttä aikaa. Onko tukes se oikea
viranomainen, jolta asiaa kannattaa kysyä?
Markku
Matti
Tukesilta saat varmasti ajantasalla olevaa infoa,käytännössä olisi varmaan
yksikertaisempaa etsiä paikallinen sähköasennus liike tai yrittäjä ja sopia
konsultaatiosta jos haluat tehdä asennukset itse,vaikkapa silleen että vedät
kaapelit ja kiinnität pistorasiat ja valaisimet ja sitten ammatti-ihminen
käy kytkemässä ja samalla silmäilee että kaikki on oikeaoppisesti tehty
tjsp.Kysyminen ei mitään maksa
Asko Ikävalko
> 2. Millainen jätevesisysteemi pitää olla, jos mökkiin kannetaan
> vesi,
> mutta siellä on tiskiallas + poistoputki? Entäpä sauna, jos sinnekin
> kannetaan vesi? (Kumpikaan ei sijaitse ihan rannalla)
Tietääkseni joskus vuoden 2015 tienoilla pitäisi olla
imeytysjärjestelmät asennettuna, eikä harmaavesiäkään sen jälkeen saa
laskea suoraan maahan. Faktatietoa löytynee ainakin täältä:
http://www.jatevesi.fi/
-Asko
Petri Nurminen
"Matti" <mas...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:Np0Qi.237011$6a2....@reader1.news.saunalahti.fi...
tarkistetaan mm. johtimen eristysvastuksien riittävyys. Tästä mittauksesta
jää pöytäkirja sekä mittauksen tekijälle että mittauskohteeseen.
Markku Kalima
Kiitos linkistä. Tuolla oli "valinta-apuri", joka kertoi, että mökkiin
ilman painevettä riittää yksinkertainen maaperäkäsittely.
http://www.jatevesi.fi/index.php?Menu=Vertailua#vertailua_yksinkertainen_maaperakasittely
Saunan kohtalo jäi vielä avoimeksi, riittääkö sinne samanlainen.
Sikäli luulisi, että riittää, kun saunasta ei juuri jätettä tule,
lähinnä pesuvettä ja hieman shampoota.
Markku
Markku Kalima
Entä tuleeko sitten päälle vielä sähkösuunnitelmat yms. rakennuslupaa
varten?
Toinen vaihtoehto olisi sähköistää mökki 24V tai 48V tasajännitteellä.
Eli nippu akkuja kaappiin ja aggregaatilla lataa niitä.
Aurinkopaneelin saisi samaan systeemiin helposti ja mitään lupia/
tarkastuksia ei tarvita?
Kyse on siis lähinnä valoista, ja pienistä sähkölaitteista (radio,
tietokone, puhelinlaturi, yms.), jotka saisi toimimaan
invertterilläkin.
Markku
ana...@gmail.com
tuon 24/48 V voit tehdä itse. Jos otat suoraan agrikaatista, niin et
saa tehdä itse. Harva asentaja suostuu enään siihen, että vain vastaa
noista töistä. Tämä johtuu siitä, että ovat vastuussa asennuksista.
Jos itse haluat tehdä, niin tee 24/48, eli mökki on "sähkötön"
rakenusluvissa. Ei tarvitse tilata sähkökuvia. Jos taas käytät normi
230, niin joudut nuo kuvat hankkimaan ja teettämään asennukset.
Markku Kalima
Onko tässä jokin sellainen raja, että jos aggregaatti/230V johdotus ei
ole kiinteästi asennettu, niin se on myös virallisesti sähkötön?
Taroitan, että aggregaatilta lähtee vain jatkoroikka, jonka päässä
akkulaturi on.
Entä kumpi olisi järkevämpi, 24V vai 48V? Edelliselle on helpompi
saada komponetteja (yleinen kuorma-autoissa), mutta jälkimmäinen
lienee sähköteknisesti parempi, tai ainakin pärjää ohuemmilla
johdoilla.
Markku
mikko
> >
> > tuon 24/48 V voit tehdä itse. Jos otat suoraan agrikaatista, niin et
> > saa tehdä itse. Harva asentaja suostuu enään siihen, että vain vastaa
> > noista töistä. Tämä johtuu siitä, että ovat vastuussa asennuksista.
> > Jos itse haluat tehdä, niin tee 24/48, eli mökki on "sähkötön"
> > rakenusluvissa. Ei tarvitse tilata sähkökuvia. Jos taas käytät normi
> > 230, niin joudut nuo kuvat hankkimaan ja teettämään asennukset.
>
> Onko tässä jokin sellainen raja, että jos aggregaatti/230V johdotus ei
> ole kiinteästi asennettu, niin se on myös virallisesti sähkötön?
> Taroitan, että aggregaatilta lähtee vain jatkoroikka, jonka päässä
> akkulaturi on.
>
> Entä kumpi olisi järkevämpi, 24V vai 48V? Edelliselle on helpompi
> saada komponetteja (yleinen kuorma-autoissa), mutta jälkimmäinen
> lienee sähköteknisesti parempi, tai ainakin pärjää ohuemmilla
> johdoilla.
Ainakin 1980-luvulla vielä muistaakseni sähköyhtiöllä tai "voimalan
omistajalla" (?) oli se tarkastusvelvollisuus sähköasennuksiin.
Luonnollisesti kun em. pykälää siihen aikaan sovellettiin sukulaisten
mökillä, jonne tuli agregaatti ja tämän lisäksi 12 voltin aurinkokenno
järjestelmä, niin pääteltiin että ihan oma lupa riittää em. 220 voltin
töihinkin. Sen jälkeen se onkin sitten pelannut sillä omalla luvalla
viimeiset reilu parikymmentä vuotta eikä ketään ole kiinnostanut sen
enempää siitä kysellä. Vakuutusyhtiön asemieskin on käynyt
paikanpäällä arvioimassa kiinteistöt, mutta häntäkään eivät sähkötyöt
kiinnostaneet vähääkään.
Tuolta alta löytyy kenties hyödyllistä tietoa:
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html
Kannattaa kysäistä asiaa tuolta TUKES:ilta.
24/48 voltin järjestelmän sijaan 12 voltin järjestelmä voi olla 230
voltin agregaatin rinnalle hyvä vaihtoehto. Sopivia akkuja,
aurinkokennoja ja valaisimia ja muuta elektroniikkaa löytyy sille
rajatta ja suuremmat häviöt siirtojohdoissa voi kompensoida pari
pykälää paksummilla kaapeleilla.
Markku Kalima
> Ainakin 1980-luvulla vielä muistaakseni sähköyhtiöllä tai "voimalan
> omistajalla" (?) oli se tarkastusvelvollisuus sähköasennuksiin.
Taitavat olla menneen talven lumia.
Soittelin Tukesiin ja kertoivat, että sähköurakointioikeudet pitää
olla, ilmeisesti SP2 (http://www.seti.fi/Sahkopatevyydet.aspx).
Urakoinnin lisäksi rakennuslupa tarvinnee nuo suunnitelmat, että aika
hankalaksi menee tuo tee-se-itse ratkaisu. Kyselin myös yhdestä
sähköliikkeestä ja sanoivat suoraan, ettei pelkkä tarkastus ole kovin
innostava juttu, koska töitä on paljon ja tekevät mieluummin isoja
kokonaisuuksia.
> 24/48 voltin järjestelmän sijaan 12 voltin järjestelmä voi olla 230
> voltin agregaatin rinnalle hyvä vaihtoehto.
Vähäinen kokemukseni noista 12V vehkeistä vain kertoo hieman huonoa.
Toimivat kesällä hyvin, mutta talvella paljon huonommin. Kun akkujen
jännite laskee sekä kylmyyden ja piuhojen pituuden takia, niin
kauempana akuista eivät enää esim. invertterit tai energiansäätölamput
toimi kunnolla.
Siksi tuo 24V voisi olla hyvä, kun sille pitäisi saada niin
kännykkälatureita, PC:n virtalähteitä kuin loistevalojakin. Myös 24V
inverttereitä olen nähnyt. Tai ehkäpä nuo saisi kaikki myös 48V
järjestelmälle, jos vaan tietäisi mistä kysellä.
Vai onko sellaisia inverttereitä(?) olemassa, joilla 48V tasasähkön
voi ilman suuria häviöitä laskea 12V:iin?
Markku
nospa...@supertel.fi
> Eli nippu akkuja kaappiin ja aggregaatilla lataa niitä.
> Aurinkopaneelin saisi samaan systeemiin helposti ja mitään lupia/
> tarkastuksia ei tarvita?
>
Kannattaa muuten sitten ottaa sähköturva-asiat vakavasti myös 24V:n
kanssa. Vaikka sähköisku ei ole tuossa jännitteessä vaarallinen, on
akkupaketin oikosulkutapauksessa virrat sitä luokkaa, että mökki palaa
helposti. Kaikki liitokset on oltava vähintään yhtä huolella tehtyjä
kuin 240 V systeemissäkin. Paloturvallisuuden kannalta matalajännite
tarkoittaa isoja virtoja. Sulakkeet pitää olla oikein mitoitettu,
samoin johdot pitää laskea niin, että oikosulussa sulake varmasti myös
palaa. Eli joku 1.5 mm2 MMJ voikin olla alimittainen vähänkään
pidemmälle 10A vedolle, koska häviöt kasvaa liikaa ja samalla
oikosulkuvirta voi jäädä niin pieneksi, että sulake palaa hitaasti.
Agregaatti on normaalisti tavallaan suojaerotettu, ja laittamalla
siihen vikavirtasuoja, saadaan kyllä aika turvallinen systeemi. Mutta
akkukäytön puolesta puhuu sekin, että esim loisteputkivalot tai
läppäri-telkkari toimii akkujen kanssa koko viikonlopun ilman
agregaatin käynnistystä. JA kesällä pelkät valot saa toimimaan
aurinkovoimallat tai tuulella helposti. 240V agregaatti syö
polttoainetta ja pitää ääntä..
Mika Iisakkila
> Saunan kohtalo jäi vielä avoimeksi, riittääkö sinne samanlainen.
> Sikäli luulisi, että riittää, kun saunasta ei juuri jätettä tule,
> lähinnä pesuvettä ja hieman shampoota.
Sinne riittää yksinkertainen imeytyskaivo, ja kyseisiä muovitörpäköitä
saa ostaa käsittämättömän törkeään hintaan esim. "saunakaivo"-nimellä
vähän sieltä sun täältä. Raja menee sitten tosiaan siinä kannetaanko
vesi / pumpataan käsin sinne sisään; jos se tulee hanasta, tarvitaan
jo täysimittaiset harmaiden vesien käsittelyt. Ottaen huomioon että
ihminen ei pesuaineita määräänsä enempää käytä, niin minulle ei ole
ihan täysin selvinnyt miten se järven vesi / pohjavesi huononee
enemmän jos järviveden + pesuaineiden asemesta järveen / maaperään
pääsee kaivovettä + pesuaineita.
Kiinteistöllä pitää sitten olla jo ensi uudenvuodenpäivänä
suunnitelma/selostus jätevesien käsittelyjärjestelmästä.
Siirtymäkauden (2014) loppuun asti sen sisällöksi tosin riittänee
ruutupaperi, jossa lukee "jätevedet lasketaan maahan ja paskahuusin
tuotokset kompostoidaan". Jos mökki on rakennettu 1.1.2004 jälkeen,
siihen on jo rakennusluvan edellytyksenä tehty em. suunnitelma. Tai
ainakin olisi pitänyt tehdä.
Lue esim.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25599
ja jos kunnassa on jotain paikallisia määräyksiä, ne selvinnevät
kunnan nettisivuilta / ympäristötarkastajalta.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Markku Kalima
wrote:
> Kannattaa muuten sitten ottaa sähköturva-asiat vakavasti myös 24V:n
> kanssa. Vaikka sähköisku ei ole tuossa jännitteessä vaarallinen, on
> akkupaketin oikosulkutapauksessa virrat sitä luokkaa, että mökki palaa
> helposti.
Totta kai. Erityisesti hirsimökissä pitää vielä muistaa, että talo
laskeutuu. Muistaakseni Sarestönimen ateljee Kittilässä paloi 70-luvun
lopulla juuri tästä syystä, että laskeutuva hirsirakenne repi johdot
irti ja aiheutti kipinöinnin.
> Sulakkeet pitää olla oikein mitoitettu,
> samoin johdot pitää laskea niin, että oikosulussa sulake varmasti myös
> palaa. Eli joku 1.5 mm2 MMJ voikin olla alimittainen vähänkään
> pidemmälle 10A vedolle, koska häviöt kasvaa liikaa ja samalla
> oikosulkuvirta voi jäädä niin pieneksi, että sulake palaa hitaasti.
Meneekö tuo mitoitus niin, että oikosulun saatuessa tuon piuhan
sisäinen vastus määrää siinä kulkevan virran, jonka pitää olla
suurempi kuin sulakkeen?
Mahtaisiko jossain olla taulukkoa noista johtojen suositeltavista
maksimipituuksista eri jännitteillä.
> Mutta
> akkukäytön puolesta puhuu sekin, että esim loisteputkivalot tai
> läppäri-telkkari toimii akkujen kanssa koko viikonlopun ilman
> agregaatin käynnistystä. JA kesällä pelkät valot saa toimimaan
> aurinkovoimallat tai tuulella helposti. 240V agregaatti syö
> polttoainetta ja pitää ääntä..
Tuo hiljaisuus on yksi asia, joka on saanut minut kääntymään 230V
aggregaattista kohti akkukäyttöä. Akkujen kanssa aggregaattia voi
käyttää päivisin, ja illat ovat hiljaisia. Samoin aurinkopaneeli tai
pieni tuuligeneraattori ovat mahdollisia sähköntuottajia.
Markku
nospa...@supertel.fi
>
> Meneekö tuo mitoitus niin, että oikosulun saatuessa tuon piuhan
> sisäinen vastus määrää siinä kulkevan virran, jonka pitää olla
> suurempi kuin sulakkeen?
>
Pitää olla _paljon_ suurempi kuin sulakkeen nimellisvirta. Esim 10 A
sulake kestää 20A jonkun aikaa. Jos oikkari ei ole ihan täydellinen,
voi virta kulkea pitkäänkin. Toisaalta, esim 1.5 neliöinen kaapeli ei
ihan heti lämpene, mutta se oikkaripaikka voi lämmetä. Samoin akut
tyhjenee parissa tunnissa.
Virta on jännite/silmukkavastus. Silmukkavastuksille en löytänyt
lukuarvoja 30 sek googlauksella. (Valmistajien PDF-dokuja ei jaksa
selata..) Aikoinaan noita laskeskelin, ja muistan hämmästyneeni,
kuinka paljon kuparia tarvittaisiin esim 12V pihavalojen tekemiseen
kunnolla..)
Se pitää siis olla paljon alta sulakkeen arvon, jotta kulutuspisteessä
sattunut oikosulku voi polttaa sulakkeen nopeasti. Toisaalta, pitkä
ohut kaapeli ei oikkarissakaan kuumene ihan hetkessä, koska esim 1 ohm
kuorma 24V:llä tuottaa 24*24/1=576W tehon. JOs kaapeli on pitkä, ei se
ylikuumene lopultakaaan. Akut menee pilalle, samoin huono liitos
syttyy.
Mulla on omakohtaisia kokemuksia akku+1.5 mm2 johto-yhditelmästä.
PArin metrin pätkä oikkarissa muuttuu valkohehkuiseksi hetkessä, ja
sulakkeena toimi akun napa, joka siis suli ensimmäisenä. PAlavan PVC-
eristeen haju ja savu on karsea. Kaapeli oli videovalon kaapeli,
akkuna oli olalla kannettava geeliakku. Onnekseni piuha ei tarttunut
esim vaatteisiin kiinni, vaan putosi lattialle ja poltti muovimaton
paljaalle betonille parissa sekunnissa. Nykyään saarnaan
pienjännitteiden vaarallisuudesta aika usein. Esim halogeeni-
vaijeriviritelmien joukossa on minusta sutta seassa, ja "pienjännite"
houkuttaa huolimattomaan asennukseen. Sellaiseen kuuluvan muutajan
liittimen ruuvikin on mulla sulanut käsiin.
Markku Kalima
wrote:
> Markku Kalima <mkal...@pp.nic.fi> writes:
> > Saunan kohtalo jäi vielä avoimeksi, riittääkö sinne samanlainen.
> > Sikäli luulisi, että riittää, kun saunasta ei juuri jätettä tule,
> > lähinnä pesuvettä ja hieman shampoota.
>
> Sinne riittää yksinkertainen imeytyskaivo, ja kyseisiä muovitörpäköitä
> saa ostaa käsittämättömän törkeään hintaan esim. "saunakaivo"-nimellä
> vähän sieltä sun täältä. Raja menee sitten tosiaan siinä kannetaanko
> vesi / pumpataan käsin sinne sisään;
Näin minäkin sen olen ymmärtänyt, mutta asiaan on vaikea saada varmoja
tietoja. Pistin kyselyn kunnalle, mutta vastausta en ole vielä saanut.
Harmaata aluetta ovat ilmeisesti sitten vesipumput, jotka eivät ole
kiinteitä. Jossain puhutaan kannetusta vedestä ja toisaalla
painevedestä. No, ehkäpä rakennustarkastuksessa ei kannata tuota
sähköllä toimivaa "kantolaitetta" pitää esillä :)
Markku
Markku Kalima
wrote:
> Se pitää siis olla paljon alta sulakkeen arvon, jotta kulutuspisteessä
> sattunut oikosulku voi polttaa sulakkeen nopeasti. Toisaalta, pitkä
> ohut kaapeli ei oikkarissakaan kuumene ihan hetkessä, koska esim 1 ohm
> kuorma 24V:llä tuottaa 24*24/1=576W tehon. JOs kaapeli on pitkä, ei se
> ylikuumene lopultakaaan. Akut menee pilalle, samoin huono liitos
> syttyy.
Tein hieman laskelmia tämän sivun avulla:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml18.sis&pa=j
Varsin hyvä kombinaatio voisi olla 24V akkujännite ja 2,5 mm2 piuhat.
2,5 mm2 MMJ on halpaa ja sopii tavallisiin sähkötarvikkeisiin toisin
kuin 6 mm2, jota pitäisi käyttää, jos haluaa yhtä häviöttömän
systeemin 12V jännitteellä.
Tehohäviöt 20m johtopituuksilla (24V, 2,5mm2) ovat vielä aika pienet
ja johtimen sisäinen vastuskin vain 140 mohm. Oikosulussa tuo (24V /
0,14 ohmia) synnyttäisi 170A virran, jolla luulisi jo propun
lentävän.
12V jännitteellä (tuplavirrat) tehonhäviö on nelinkertainen ja
jännitehäviökin kaksinkertainen.
> Mulla on omakohtaisia kokemuksia akku+1.5 mm2 johto-yhditelmästä.
> PArin metrin pätkä oikkarissa muuttuu valkohehkuiseksi hetkessä,
Erityisesti lyijyakuilla tuo on hyvä ottaa huomioon, kun virtaa sitten
tulee, jos tarvista on. Jakoavimenkin kuulemma saa hehkumaan, kun
asettaa akun napojen välille. En ole kokeillut, mutta jostain luin
näin.
Markku
Tomi Holger Engdahl
> > 24/48 voltin järjestelmän sijaan 12 voltin järjestelmä voi olla 230
> > voltin agregaatin rinnalle hyvä vaihtoehto.
>
> Vähäinen kokemukseni noista 12V vehkeistä vain kertoo hieman huonoa.
> Toimivat kesällä hyvin, mutta talvella paljon huonommin. Kun akkujen
> jännite laskee sekä kylmyyden ja piuhojen pituuden takia, niin
> kauempana akuista eivät enää esim. invertterit tai energiansäätölamput
> toimi kunnolla.
>
> Siksi tuo 24V voisi olla hyvä, kun sille pitäisi saada niin
> kännykkälatureita, PC:n virtalähteitä kuin loistevalojakin. Myös 24V
> inverttereitä olen nähnyt.
24V jännite on yleinen jännite mm. teollisuuspuolen elektroniikassa
ja kuorma-autojen sähkäsysteemeissä, joten tuolle löytyy kohtalaisesti
tuotteita.
> Tai ehkäpä nuo saisi kaikki myös 48V
> järjestelmälle, jos vaan tietäisi mistä kysellä.
48V jännitettä käytetään eniten telepuolella, siellä
yleensä -48V (maahan nähden negatiivinen jänitesyöttö).
Kyseiselle 48V jännitteelle saa kyllä ainakin PC powereita
ja invetterejäkin on olemassa ainakin telealan tarpeisiin.
> Vai onko sellaisia inverttereitä(?) olemassa, joilla 48V tasasähkön
> voi ilman suuria häviöitä laskea 12V:iin?
Sopivalla hakkuriteholähdemoduulilla tuollainen hoituu.
Noita saa elektroniikkakomponenttiliikkeistä (esim. yleiselektroniikka)
eri tehoisina piirilevyyn tai DIN-kiskoon menevinä moduuleina.
Eivät ole ihan ilmaisia tosin....
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Tero Sinkkonen
Varsin hyvä kombinaatio voisi olla 24V akkujännite ja 2,5 mm2 piuhat.
2,5 mm2 MMJ on halpaa ja sopii tavallisiin sähkötarvikkeisiin toisin
kuin 6 mm2, jota pitäisi käyttää, jos haluaa yhtä häviöttömän
systeemin 12V jännitteellä.
MMJ:tä ei käytetä matalajännitteisissä linjoissa - vaan monisäie kaapeleita.
TS
nospa...@supertel.fi
Eipä kait sitä mikään estä käyttämästä MMJ:täkään. Toki kaiutinkaapeli
tai autokäyttään tarkoitetut johdotkin kelpaavat jännitekestoisuuden
puolesta. Mutta en keksi yhtään syytä, miksi tasajännite ei kulkisi
MMJ:ssä ja sen kanssa käytettävissä liitoslaitteissa. Moninapaista
johta käytetään tilapäisissä ja liikuvissa asennuksisa ja
suurtaajuisen sähkön siirtoon.
Moninapaisten kaapelien liitokset on tehtävä kunnon grippityökaluilla
tai juottamalla ja tekemällä kunnon vedonpoistot estämään liikettä.
"Vahvasähköliittimet" on halvempia tai helpompia käyttää.
Pistorasioita ei voi käyttää, pitänee käyttää
"tupakansytytinliittimien" rasioita. Tai itse harkitsisin ehkä XLR-
liittimiä, jotka on tukevia, kompakteja ja kestäviä verrattuna
autokäyttöön tarkoitettuihin leluihin.. Tosin, kun 12 ja 24V
laitteissa on yleensä valmiina se tupakansytytinliitin, ja samallas aa
yhteensopivuuden myös virtalähteiden kanssa, eli voi käyttää kotona
samoja laitteita virtalähteen kanssa tai autossa
tupakansytytinliitännästä.
Markku Kalima
wrote:
> On 18 loka, 10:39, "Tero Sinkkonen" <sinkkotp@remove poista
>
> kolumbus.fi> wrote:
> > Varsin hyvä kombinaatio voisi olla 24V akkujännite ja 2,5 mm2 piuhat.
> > 2,5 mm2 MMJ on halpaa ja sopii tavallisiin sähkötarvikkeisiin toisin
> > kuin 6 mm2, jota pitäisi käyttää, jos haluaa yhtä häviöttömän
> > systeemin 12V jännitteellä.
>
> > MMJ:tä ei käytetä matalajännitteisissä linjoissa - vaan monisäie kaapeleita.
>
> Eipä kait sitä mikään estä käyttämästä MMJ:täkään.
Taustalla on vielä sellainen ajatus, että kun sähköistyksen tekee
MMJ:llä, oikeilla rasioilla, kytkimillä ja pistorasioilla, niin se on
helppo vaihtaa joskus kokonaan 230V systeemiin, jos tulee tarve.
Ei kai 230V pistorasian käytäminen 24V DC järjestelmässä ole
kielletty. Täytyy vain muistaa, ettei sinne kytke mitään 230V
laitteita ilman invertteriä.
Markku
Pete
> Ei kai 230V pistorasian käytäminen 24V DC järjestelmässä ole
> kielletty. Täytyy vain muistaa, ettei sinne kytke mitään 230V
> laitteita ilman invertteriä.
>
> Markku
Sen 230V AC pistokkeen asentaminen 24V DC laiteeseen lienee kuitenkin
kiellettyä? Vähintään arveluttavaa kumminkin. Mitäs sitten, jos joku
onneton menee tökkäisemään 24V himmelin verkkosähköön, kun siinä on
sopiva pistoke asennettuna?
nospa...@supertel.fi
>
> Sen 230V AC pistokkeen asentaminen 24V DC laiteeseen lienee kuitenkin
> kiellettyä? Vähintään arveluttavaa kumminkin. Mitäs sitten, jos joku
> onneton menee tökkäisemään 24V himmelin verkkosähköön, kun siinä on
> sopiva pistoke asennettuna?
Lisäksi esimerkiski muuntajan tai vaihtovirtasähkömoottorin voi
polttaa tasajännitteellä.
On muutenkin huono idea käyttää "väärän" standardin liittimiä. Yleensä
siinä syntyy joku yllättävä mokailumahdollisuus.
Mutta 230V rasioihin saa sovitettua muitakin liittimiä, joihinkin
sarjoihin saa esim XLR-liittimen sisältäviä valmiita osia. XLR on
ainakin kelvollinen liitin.
Kattorasioihin varmaan sopisi ne vakio 230V lamppuliittimet, lamppuja
ei yleensä tule siirreltyä ja törkittyä vääriin paikkohin. Tai sitten
"sokeripalat".
230V kytkimet varmasti toimii 24V:llä, kunhan virtaspekseissä
pysytään. Samoin liittimet ja jakorasiat, ja keskuksienkin osista
taitaa suurin osa toimia 24V DC:llä ja 230AC:llä ihan hyvin ja ilman
isompia riskejä. Johtosuojia saa muistaakseni sellaisia, jotka sopii
molemmille, jopa "automaatteina". (Venekäyttöön, liikkuviin
laitteisiin, koska johtosuoja mittaa virtaa, se voi toimia hyvin myös
pienemmällä jännitteellä.)
Markku Kalima
wrote:
> 230V kytkimet varmasti toimii 24V:llä, kunhan virtaspekseissä
> pysytään. Samoin liittimet ja jakorasiat, ja keskuksienkin osista
> taitaa suurin osa toimia 24V DC:llä ja 230AC:llä ihan hyvin ja ilman
> isompia riskejä. Johtosuojia saa muistaakseni sellaisia, jotka sopii
> molemmille, jopa "automaatteina". (Venekäyttöön, liikkuviin
> laitteisiin, koska johtosuoja mittaa virtaa, se voi toimia hyvin myös
> pienemmällä jännitteellä.)
Tarkoitatko johtosuojalla automaattisulaketta?
Miten hyvin ne mahtavat toimia 24V:lla?
Markku
Markku Kalima
Noin päin saattaa olla kielletty, mutta todellinen riski tökätä väärä
himmeli väärään verkkoon on minimaalinen, kun noita laitteita, joissa
olisi "väärä" pistorasia tulisi vain muutama ja nekin olisivat
fyysisesti kaukana 230V verkosta. Toisaalta onhan meillä 110V laitteet
sallittu normaaleilla pistotulpilla ja itsekin olen yhden
matkasilitysraudan käräyttänyt näin.
Toki tuo ajatus käyttää esim. XLR:ää sekaannuksen välttämiseksi ei ole
huono. Silloinhan mahdollisessa 230V sähköistämisessä joutuisi
korvaamaan vain nuo pistorasiat "oikeilla". Kattoon tulee toki vain
sokeripalat.
Markku
Tomi Holger Engdahl
Yleensä aika hyvin toimivat.
Varminta on tarkastaa asiat valmistajan datalehdiltä
millaiset DC arvot valmista lupaa tuotteilleen.
Nimittäin maksimi sallittu käyttöjännite ja
virrankatkaisukyky on DC puolella yleensä aika
erilainen kuin mitä samalla tuotteella on 230V AC
käytössä.
Se normaali laukeamisvirta millä jatkuva ylikuormitus
sen suoaj liipaisee on DC:llä ja AC:lla sama.
Magneettisen pikalaukaisun (nopea laukaisu oikosulussa)
virtojen taja-arvoissa voi olla kohtalaisesti eroa
AC ja DC käytössä.
Valmistajan datalehdestä nuo selviää jos sellaiset on saatavilla.
Eräiden valmistajien johdonsuojia (samoja joita myös
230V AC käytössä käytetään) käytetään aika yleisesti
ja hyvällä menestyksellä myös 24V ja 48V tasajännitesysteemeissä.
Tässä aikaisempi postaukseni aiheeesta muutaman vuoden takaa
(Mar 25 2004)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 230v johdonsuojakatkaisijat
References: <1uh8c.201$TF4...@read3.inet.fi>
> Toimiiko 230 voltin johdonsuojakatkaisija (automaattisulake) 12v myös?
Toimii tai ei. Erona on sekä jännite että onko kyseessä tasa- vai
vahtovirta. Yleensä olettaisin toimivan.
Kannattaa katsoa valmistajan datoja, koska niissä voidaan
hyvinkion kertoa miten toimii tasajännitepuollella.
Tasajännitesovellyutuksissa 230V AC tehty johdonsuojakatkaisija
yleensä toimii van aika matalilel tasajännitteleille
(tyypillisesti luokka 24-48V maksimi..).
> Aikomus laittaa veneeseen sähköjä uusiksi ja johdonsuoja toimisi samalla
> kytkimenä. Siis laukeaako noin suunnileen nimellisvirrallaan myös 12v
> jännitteellä?
Ainakin parin oman testin perusteella kokeilemani ovat
lauenneet suunnilleen samalla virralla oli sitten kyseessä
vaihto- tai tasajännite.
Markku Kalima
wrote:
> Markku Kalima <mkal...@pp.nic.fi> writes:
> > On Oct 18, 5:58 pm, "nos...@supertel.fi" <nospam.n...@supertel.fi>
> > wrote:
>
> > > 230V kytkimet varmasti toimii 24V:llä, kunhan virtaspekseissä
> > > pysytään. Samoin liittimet ja jakorasiat, ja keskuksienkin osista
> > > taitaa suurin osa toimia 24V DC:llä ja 230AC:llä ihan hyvin ja ilman
> > > isompia riskejä. Johtosuojia saa muistaakseni sellaisia, jotka sopii
> > > molemmille, jopa "automaatteina". (Venekäyttöön, liikkuviin
> > > laitteisiin, koska johtosuoja mittaa virtaa, se voi toimia hyvin myös
> > > pienemmällä jännitteellä.)
>
> > Tarkoitatko johtosuojalla automaattisulaketta?
>
> > Miten hyvin ne mahtavat toimia 24V:lla?
>
> Yleensä aika hyvin toimivat.
> Varminta on tarkastaa asiat valmistajan datalehdiltä
> millaiset DC arvot valmista lupaa tuotteilleen.
> Nimittäin maksimi sallittu käyttöjännite ja
> virrankatkaisukyky on DC puolella yleensä aika
> erilainen kuin mitä samalla tuotteella on 230V AC
> käytössä.
Mulla on nippu jostain purettuja johdonsuojia täytyypä googlettaa,
josko niille löytyisi dataa. Toinen tapa olisi varmaan testata ne 12V
akulla ja jollain sopivalla kuormalla, ehkä 20-30A.
Markku
nospa...@supertel.fi
> On Oct 18, 4:37 pm, Pete <pett...@gmail.com> wrote:
>
> > Markku Kalima kirjoitti:
>
> > > Ei kai 230V pistorasian käytäminen 24V DC järjestelmässä ole
> > > kielletty. Täytyy vain muistaa, ettei sinne kytke mitään 230V
> > > laitteita ilman invertteriä.
>
> > > Markku
>
> > Sen 230V AC pistokkeen asentaminen 24V DC laiteeseen lienee kuitenkin
> > kiellettyä? Vähintään arveluttavaa kumminkin. Mitäs sitten, jos joku
> > onneton menee tökkäisemään 24V himmelin verkkosähköön, kun siinä on
> > sopiva pistoke asennettuna?
>
> Noin päin saattaa olla kielletty, mutta todellinen riski tökätä väärä
> himmeli väärään verkkoon on minimaalinen, kun noita laitteita, joissa
> olisi "väärä" pistorasia tulisi vain muutama ja nekin olisivat
> fyysisesti kaukana 230V verkosta. Toisaalta onhan meillä 110V laitteet
> sallittu normaaleilla pistotulpilla ja itsekin olen yhden
> matkasilitysraudan käräyttänyt näin.
Hmm.. esim suojaeristeinen loisteputkivalaisin ei liene iso riski,
siitä lähtee vaan toimintasavut kovan valo- ja ääniilmiön
säestyksellä. Näppituntumalla voisi toisaalta veikata, että
joku pikkumuuntaja voi 24VDC:hen laitettuna savuta ja syttyä jopa
tuleen ylivirran takia ilman, että esim 10A sulake seinässä palaa.
(Siis jos muuntajassa itsessään ei ole sulaketta.. )
>
> Toki tuo ajatus käyttää esim. XLR:ää sekaannuksen välttämiseksi ei ole
> huono. Silloinhan mahdollisessa 230V sähköistämisessä joutuisi
> korvaamaan vain nuo pistorasiat "oikeilla". Kattoon tulee toki vain
> sokeripalat.
>
Tarkemmin ajatellen tupakansytytinliitin lienee se selkein ja helpoin
vaihtoehto. Esim känny- ja läppärilaturit ja autoon tarkoitetut
laitteet toimii suoraan sellaisenaan. Ja samat laitteet toimii
autossa, ja 12/24V virtalähteellä. Lisäksi esim 24V12V inverttereissä
on suoraan samat liittimet molemmissa päissä.
Eli tupakansytytinliittimen kanssa löytyy invertterit ja
laturisysteemit
molempiin suuntiin ja vieläpä 12/24V välille kaupan hyllyltä. XLR-
on kyllä minusta liittimenä hyvä, tupakansytytinlittimet on usein
viritelmätasoa. Mutta tupakansytytinliitin tai se pienempi yhdistelmä-
viritelmäliitin (esim Mascotin virtalähteissä käytetty) on minusta
sittenkin käytännöllisempi.
Jos/kun systeemiin vaihdetaan 230V, on rasiavaihto yhtä helppoa kuin
töpselien vaihdot käyttölaitteisiin ennen sitä. Ja 230V systeeminkin
kanssa saa
kaupasta haetun virtalähteen kanssa kaikki vanhat pienjännitelaitteet
käyttöön. (Esim läppäri/kännylaturi/karttavalo/pikkutuuletin/
autopölynimuri/jääkaappi toimii mökissä ja autossa edelleen
heittämällä, kun ostaa niille valmiin virtalähteen, ja 12V laitteita
varten
voi käyttää valmista 24/12V hakkuria.)
Markku Kalima
wrote:
> Tarkemmin ajatellen tupakansytytinliitin lienee se selkein ja helpoin
> vaihtoehto.
On vaan nin kamalan huono mekaanisesti, ettei millään viitsisi moisia
asentaa. pienikin veto johdosta saa syötön katkeamaan. Tuohan on
kehitetty tupakansytytintä varten ja sitten yleistynyt 12V
autostandardiksi - menty perse edellä puuhun. Esim. matkailuvaunujen
12V sähköliitin on huomattavasti fiksumpi ja toimivampi.
Mutta tuo XLR oli hyvä idea. Siinä kun on lukko vetoa varten, hyvä
kontakti ja saa myös siistinä sähkökalusteena.
Markku
Petri Lopia
> Sinne riittää yksinkertainen imeytyskaivo, ja kyseisiä muovitörpäköitä
> saa ostaa käsittämättömän törkeään hintaan esim. "saunakaivo"-nimellä
> vähän sieltä sun täältä. Raja menee sitten tosiaan siinä kannetaanko
> vesi / pumpataan käsin sinne sisään; jos se tulee hanasta, tarvitaan
> jo täysimittaiset harmaiden vesien käsittelyt.
Ehkä pientä pilkunrakastelua mutta:
Entä jos vettä ei pumpata eikä kanneta mutta se siitä huolimatta tulee
hanasta?
Näin on ainakin meidän mökillä sillä kaivo on korkeammalla, kuin mökki
joten vesi tulee sieltä alaspäin ihan omalla painollaan/voimallaan.
--
Ei se valokuva selittällä parane: http://www.petrilopia.net/
Valokuvia halvoilla zoomeilla: http://www.pbase.com/whig/