Evätty toimeentulotuki
Jani Miettinen
Neiti X ja herra Y muuttivat yhteen 1.6 avoparina. Molemmat ovat
pienituloisia, ja erityisesti neiti X tarvitsee toimeentulotukea
mm. kyetäkseen maksamaan oman osuutensa vuokrasta.
Varattu aika sosiaalitoimistossa jouduttiin perumaan ja siirtämään
parin päivän päähän. Vuokranmaksu oli ensimmäisen (perutun) ajan
jälkeen, mutta ennen uutta aikaa. Siksi neiti X joutui lainaamaan
rahaa vuokranmaksuun herra Z:lta.
Herra Z siirsi neiti X:n osuuden vuokrasta neiti X:n tilille;
mukana olivat asiaankuuluvat viestit tilisiirron luonteesta (laina
vuokranmaksuun sekä takaisinmaksuaikataulu).
Sosiaalitoimistossa päätettiin, että neiti X ei saa
toimeentulotukea. Syynä on se, että toukokuun aikana herra Y sai
sukulaisiltaan rahaa erittäin tarpeelliseen menoerään. Neiti X ja
herra Y eivät olleet avopari vielä tuolloin.
Samoin sosiaalitoimiston täti kertoi, että ellei neiti X:n saamaa
lainaa ole maksettu sovittuun päivään (joka näkyy tiliotteessa)
mennessä, laina katsotaankin neiti X:n tuloiksi, jolloin neiti X
ei saa toimeentulotukea heinäkuussakaan. Neiti X ei voi maksaa
lainaa takaisin, koska hänen kesätyönsä alkavat vasta sen jälkeen
kun laina pitäisi maksaa takaisin.
Kysymys kuuluukin, toimiko sosiaalitoimiston täti oikein
evätessään neiti X:ltä toimeentulotuen vuokraan sillä perusteella,
että herra Y oli saanut rahaa ennen kuin neiti X:stä ja herra
Y:stä tuli avopari. Samoin onko kohtuullista, että tuon tapauksen
takia vuokraan tarkoitettu laina, jota ei mitenkään voida maksaa
takaisin, katsotaan myös toimeentuloksi, jolloin ongelmat
siirtyvät seuraavaan kuuhun ja todennäköisesti siitäkin eteenpäin?
Ari Laitinen
"Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns9230C600659...@130.133.1.4...
Tapaus vaikuttaa varsin selvältä ja perustelutkin olivat kohdallaan. Mikä
olikaan syy sille, että käynti toimistossa viivästyi. Mikä syy oli näin
arvokas?
Miten neiti X kuvitteli maksavansa velan pois jos jo ennalta oli selvää että
rahaa ei ole tulossa? Toimeentulotukea ei kaiketi myönnetä velkojen maksuun.
Pete
"Jani Miettinen"
> Kysymys kuuluukin, toimiko sosiaalitoimiston täti oikein
> evätessään neiti X:ltä toimeentulotuen vuokraan sillä perusteella,
> että herra Y oli saanut rahaa ennen kuin neiti X:stä ja herra
> Y:stä tuli avopari. Samoin onko kohtuullista, että tuon tapauksen
> takia vuokraan tarkoitettu laina, jota ei mitenkään voida maksaa
> takaisin, katsotaan myös toimeentuloksi, jolloin ongelmat
> siirtyvät seuraavaan kuuhun ja todennäköisesti siitäkin eteenpäin?
Sosiaalitoimistosta rahaa vuokraan? vähän ihmetyttää tämä.
Miksi ette hae asumistukea yhdessä, jos kerta olette pienituloisia. Varmasti
sen saatte.
Loppuosaa ei olisi kovinkaan vaikeaa makssa.
Tämän jälkeen menette sossuun ja ilmoitatte, mitä on jäänyt elämiseen. Tätä
varten saatte kyllä rahaa.
Niin ja paljonko herra Y sai sitä rahaa?
Avoparina oleminen tarkoittaa sitä, että toisen on elätettävä toinen. Eli
Toisen tulot katsotaan yhteisiksi tuloiksi.
Tapaus 1.
Aikoinaan avopuolisoni kanssa jouduimme käymään sossusta ruinaamassa rahaa.
Opiekelijoita kun olimme, emmekä näin ollen saaneet rahaa, muutakuin
asumistuen.
Sossuntäti sanoi suoraan ettei tipu. (avopuolisolleni)
Menin itse seuraavana päivänä käymään samanasian tiimoilta. Meni päivä, niin
olikin tililläni kummankin osuus kuuluvista rahoista, eli loppuvuokra, mitä
jäi asumistuen jälkeen ja tietenkin kummallekin se lakisääteinen määrä,
jolla pitää tulla toimeen. n. 1900 mk/per henki.
Tuntuu noi sossun tädit koittavan onneaan aina kun tulee uusia tapauksia,
että tarvitseeko varmasti vai ei. Kovistelee vain, kunhan ei mene
liiallisuuksiin.
JA ÄLKÄÄ LAINATKO SUKULAISILTA, se katsotaan "lahjaksi".
Pete
Jani Miettinen
> Miksi ette hae asumistukea yhdessä, jos kerta olette
> pienituloisia.
Huom: Minä _en_ ole viestissä mainittu neiti X enkä herra Y.
> Varmasti sen saatte. Loppuosaa ei olisi kovinkaan vaikeaa
> makssa. Tämän jälkeen menette sossuun ja ilmoitatte, mitä on
> jäänyt elämiseen. Tätä varten saatte kyllä rahaa.
Näinhän tuossa juuri meneteltiin. Rahaa ei jäänyt elämiseen
vuokran maksamisen jälkeen, kun sitä ei riittänyt edes vuokran
maksuun. Sen takia sitä rahaa piti lainata.
> Niin ja paljonko herra Y sai sitä rahaa? Avoparina oleminen
> tarkoittaa sitä, että toisen on elätettävä toinen. Eli Toisen
> tulot katsotaan yhteisiksi tuloiksi.
Mainitsin, että herra Y sai rahat ennen kuin herra Y:stä ja neiti
X:stä tuli avopari. Vastauksestasi ei oikein selviä, otitko tämän
seikan huomioon.
--
Seko-Ira älähtää, jo honka-likka - ka' - lahtaa
SOS
> JA ÄLKÄÄ LAINATKO SUKULAISILTA, se katsotaan "lahjaksi".
>
> Pete
JAA! EPÄILEN!
Lainaan Roope sedältäni alkajaisiksi vaikkapa 10 miljoonaa erskaa
hankkiakseni tuiki tarpeellisen huvijahdin itselleni. Lainan olen lupautunut
maksamaan takaisin 100 erskaa kuussa.
JOUDUNKO MAKSAMAAN LAHJAVEROA?
Ei minun mielestäni voida katsoa lahjaksi lainaa jonka maksaa takaisin. ELi
onko pete sitä mieltä että pankista otettu laina on jotenkin parempaa kuin
Roope sedältä otettu?
t:S
Jani Miettinen
> Tapaus vaikuttaa varsin selvältä ja perustelutkin olivat
> kohdallaan. Mikä olikaan syy sille, että käynti toimistossa
> viivästyi. Mikä syy oli näin arvokas?
Yritätkö sanoa, että sosiaalitoimistossa käynnin ajankohdan
siirtyminen vaikka kahdella arkipäivällä eteenpäin (kuten nyt oli
tilanne) vaikuttaa siihen, miten sosiaalitoimisto suhtautuu
avopuolison tuloihin ennen avoliittoa?
> Miten neiti X kuvitteli maksavansa velan pois jos jo ennalta
> oli selvää että rahaa ei ole tulossa? Toimeentulotukea ei
> kaiketi myönnetä velkojen maksuun.
Luitkohan nyt sitä viestiä ollenkaan?
Toimeentulotuki _evättiin_ siksi, että _avopuolisolla_ oli
ylimääräisiä tuloja _ennen_ avoliittoa. Jos toimeentulotukea ei
olisi evätty tuolla syyllä, vuokraan tarkoitettu laina olisi
maksettu takaisin toimeentulotuella.
Ari Laitinen
> > Niin ja paljonko herra Y sai sitä rahaa? Avoparina oleminen
> > tarkoittaa sitä, että toisen on elätettävä toinen. Eli Toisen
> > tulot katsotaan yhteisiksi tuloiksi.
>
> Mainitsin, että herra Y sai rahat ennen kuin herra Y:stä ja neiti
> X:stä tuli avopari. Vastauksestasi ei oikein selviä, otitko tämän
> seikan huomioon.
Pitäisikö se sitten ottaa jotenkin huomioon?
Ari Laitinen
> "Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi>:
> > Tapaus vaikuttaa varsin selvältä ja perustelutkin olivat
> > kohdallaan. Mikä olikaan syy sille, että käynti toimistossa
> > viivästyi. Mikä syy oli näin arvokas?
>
> Yritätkö sanoa, että sosiaalitoimistossa käynnin ajankohdan
> siirtyminen vaikka kahdella arkipäivällä eteenpäin (kuten nyt oli
> tilanne) vaikuttaa siihen, miten sosiaalitoimisto suhtautuu
> avopuolison tuloihin ennen avoliittoa?
En vaan se näyttää aiheuttaneen tarpeen ottaa lainaa avustuksen sijaan.
Kallis syys siis.
> > Miten neiti X kuvitteli maksavansa velan pois jos jo ennalta
> > oli selvää että rahaa ei ole tulossa? Toimeentulotukea ei
> > kaiketi myönnetä velkojen maksuun.
>
> Luitkohan nyt sitä viestiä ollenkaan?
Et silti vastannut? Jos vastaus on luettavissa tarinasta niin ole hyvä ja
kerro se väistelemisen sijaan.
> Toimeentulotuki _evättiin_ siksi, että _avopuolisolla_ oli
> ylimääräisiä tuloja _ennen_ avoliittoa. Jos toimeentulotukea ei
> olisi evätty tuolla syyllä, vuokraan tarkoitettu laina olisi
> maksettu takaisin toimeentulotuella.
Koko tarina siis kulminoituu loppujen lopuksi kysymykseen saako sossu ottaa
huomioon avopuolisoiden tulot tiettyä päivämäärää aikaisemmalta ajalta.
Kyllä saa ja pitääkin ottaa koska ei se päivämäärä muuta rahaa
pilaantuneeksi tai käyttökelvottomaksi.
Avoliittoon siirtyminen on siirtymistä yhteistalouteen. Toimeentulo
yhteistaloudessa tehdään koskien sitä taloutta eikä erikseen jokaisen
henkilön kohdalta. Muutoin jouduttaisiin tilanteeseen, jossa
ylisuurituloisen tehtaanpatruunan kotona lasten kanssa elävä vaimo nostaisi
kaikkia mahdollisia tukimuotoja alkaen työmarkkinatuesta ja päättyen
asumistukeen vaikka hänellä ei ole edes aikomustakaan maksaa asumisesta
ylisuuressa asunnossan tai hakea töitä.
Jani Miettinen
>> > Niin ja paljonko herra Y sai sitä rahaa? Avoparina oleminen
>> > tarkoittaa sitä, että toisen on elätettävä toinen. Eli
>> > Toisen tulot katsotaan yhteisiksi tuloiksi.
>>
>> Mainitsin, että herra Y sai rahat ennen kuin herra Y:stä ja
>> neiti X:stä tuli avopari. Vastauksestasi ei oikein selviä,
>> otitko tämän seikan huomioon.
>
> Pitäisikö se sitten ottaa jotenkin huomioon?
Pitäisi, koska se nimenomaan oli syy toimeentulotuen eväämiseen.
Jos vastauksessa ei oteta huomioon noinkin oleellista seikkaa,
vastauksen käyttöarvo on nolla.
Vuokraan saatua lainaa ei pidettu tuossa saatuna toimeentulona
(edellyttäen, että se maksetaan takaisin), joten siihen ei kannata
kiinnittää huomiota.
Jani Miettinen
>> Yritätkö sanoa, että sosiaalitoimistossa käynnin ajankohdan
>> siirtyminen vaikka kahdella arkipäivällä eteenpäin (kuten nyt
>> oli tilanne) vaikuttaa siihen, miten sosiaalitoimisto
>> suhtautuu avopuolison tuloihin ennen avoliittoa?
>
> En vaan se näyttää aiheuttaneen tarpeen ottaa lainaa avustuksen
> sijaan. Kallis syys siis.
Oukkei. Kuitenkaan lainaa ei pidetty tuossa vaiheessa vielä tulona
(se katsotaan vasta seuraavassa kuussa), ja on itse asiassa
todennäköistä, että vaikka lainaa ei olisikaan otettu,
toimeentulotuki olisi evätty aivan samoin perustein kuin nytkin.
>> > Miten neiti X kuvitteli maksavansa velan pois jos jo ennalta
>> > oli selvää että rahaa ei ole tulossa? Toimeentulotukea ei
>> > kaiketi myönnetä velkojen maksuun.
>>
>> Luitkohan nyt sitä viestiä ollenkaan?
>
> Et silti vastannut? Jos vastaus on luettavissa tarinasta niin
> ole hyvä ja kerro se väistelemisen sijaan.
Lainaus viestini viimeisestä kappaleesta: "Kysymys kuuluukin,
toimiko sosiaalitoimiston täti oikein evätessään neiti X:ltä
toimeentulotuen vuokraan sillä perusteella, että herra Y oli
saanut rahaa ennen kuin neiti X:stä ja herra Y:stä tuli avopari."
Kirjoitin tuon nimenomaan siksi, että vastaukset liittyisivät
kuvailtuun tilanteeseen niin, että vastauksilla olisi käyttöarvoa
ongelmaa setviessä. Ymmärtänet siis ihmetykseni huomatessani, että
vastauksissa vastataan aivan toisiin kysymyksiin. Ilmeisesti alun
tarina vain sekoitti.
> Koko tarina siis kulminoituu loppujen lopuksi kysymykseen saako
> sossu ottaa huomioon avopuolisoiden tulot tiettyä päivämäärää
> aikaisemmalta ajalta.
Kyllä, kuten edellä käy ilmi.
> Kyllä saa ja pitääkin ottaa koska ei se päivämäärä muuta rahaa
> pilaantuneeksi tai käyttökelvottomaksi.
Ajalla on kuitenkin taipumus "muuttaa" rahat käytetyksi. Käytetty
raha on tunnetusti hankalasti käytettävissä uudestaan. Tuokaan ei
siis ole itsestäänselvää: jossakin on raja, jonka jälkeen tulevien
avopuolisoiden rahat tulot _ennen_ avoliittoa eivät voi mitenkään
vaikuttaa.
Toimeentulotukeahan hakevat nimenomaan ne ihmiset, joiden rahat
muuttuvat olosuhteiden pakosta käytetyiksi.
> Avoliittoon siirtyminen on siirtymistä yhteistalouteen.
> Toimeentulo yhteistaloudessa tehdään koskien sitä taloutta eikä
> erikseen jokaisen henkilön kohdalta. Muutoin jouduttaisiin
> tilanteeseen, jossa ylisuurituloisen tehtaanpatruunan kotona
> lasten kanssa elävä vaimo nostaisi kaikkia mahdollisia
> tukimuotoja alkaen työmarkkinatuesta ja päättyen asumistukeen
> vaikka hänellä ei ole edes aikomustakaan maksaa asumisesta
> ylisuuressa asunnossan tai hakea töitä.
Kertoisitko nyt vielä, miten tämä liittyy kyseessä olevaan
päivämääräkysymykseen. Tuossahan puhut "hieman" eri asiasta.
Ari Laitinen
Eikö muista asioista saisi keskustella lainkaan? Et muuten vieläkään
vastannut kysymykseen.
> > Koko tarina siis kulminoituu loppujen lopuksi kysymykseen saako
> > sossu ottaa huomioon avopuolisoiden tulot tiettyä päivämäärää
> > aikaisemmalta ajalta.
>
> Kyllä, kuten edellä käy ilmi.
>
> > Kyllä saa ja pitääkin ottaa koska ei se päivämäärä muuta rahaa
> > pilaantuneeksi tai käyttökelvottomaksi.
>
> Ajalla on kuitenkin taipumus "muuttaa" rahat käytetyksi. Käytetty
> raha on tunnetusti hankalasti käytettävissä uudestaan. Tuokaan ei
> siis ole itsestäänselvää: jossakin on raja, jonka jälkeen tulevien
> avopuolisoiden rahat tulot _ennen_ avoliittoa eivät voi mitenkään
> vaikuttaa.
Siinä tapauksessa esitit ihan väärän kysymyksen.
Tarkoititkin kysyä saako sossu ottaa huomioon rahat, joita ei ole olemassa.
Siitä seuraakin jatkokysymys missä rahat on nyt eli mihin ne käytettiin jos
niitä ei säästetty. Jos sossu laskee vuoden tuloja ja tekee siitä
johtopäätelmiä niin onhan ne tulot olemassa riippumatta siitä milloin X ja Y
muuttivat yhteiseen asuntoon.
> Toimeentulotukeahan hakevat nimenomaan ne ihmiset, joiden rahat
> muuttuvat olosuhteiden pakosta käytetyiksi.
Tässähän haettiin jonkinlaista asumistukea ja vain toiselle asukkaalle jos
oikein ymmärsin. Kysymys kuuluukin nyt, kuka asunnon on vuokrannut ja
milloin. Jos X ei saanut tukea niin saiko Y tukea?
> > Avoliittoon siirtyminen on siirtymistä yhteistalouteen.
> > Toimeentulo yhteistaloudessa tehdään koskien sitä taloutta eikä
> > erikseen jokaisen henkilön kohdalta. Muutoin jouduttaisiin
> > tilanteeseen, jossa ylisuurituloisen tehtaanpatruunan kotona
> > lasten kanssa elävä vaimo nostaisi kaikkia mahdollisia
> > tukimuotoja alkaen työmarkkinatuesta ja päättyen asumistukeen
> > vaikka hänellä ei ole edes aikomustakaan maksaa asumisesta
> > ylisuuressa asunnossan tai hakea töitä.
>
> Kertoisitko nyt vielä, miten tämä liittyy kyseessä olevaan
> päivämääräkysymykseen. Tuossahan puhut "hieman" eri asiasta.
Täsmälleen samasta asiasta. Tukea annetaan taloudelle eikä henkilökohtaisten
tulojen mukaisesti.
jackz
toimivan "sosiaalitoimiston tädin".
**************************************************
Vastaus kysymykseen evätystä toimeentulotuesta esitetyn perusteella on, että
tapauksessa on toimittu oikein. Seuraavassa korjauksia joihinkin
väärinkäsityksiin, selvitystä toimeentulotuen myöntämisen perusteista ja
kommentit esitettyyn tapaukseen.
Jossakin aiemmassa viestissä on ollut maininta siitä, että avoliitto
tarkoittaa toisen elättämistä. Asia ei ole näin - vain AVIOliitossa on
elatusvelvollisuus. Toimeentulotuessa kuitenkin yhdessä asuvat katsotaan
avopuolisoiksi; tämän takia asumista usein tarkkaan selvitelläänkin.
Tämä tarkoittaa sitä, että vuokranmaksu toimeentulotuen näkökulmasta on
avoparin keskenään sovittava asia - merkitystä ei ole sillä, onko se
"naisen" vai "miehen" osuus vuokrasta, voihan toinen maksaa vaikka koko
vuokran. Tähän toimeentulotuessa ei puututa. Aiheellisesti on jossakin
vastausviestissä puututtu sen sijaan siihen, miksi sovittu aika on peruttu
ja kenen toimesta? Sinänsä silläkään ei ole merkitystä, koska vuokranantajan
kanssa voi aina SOPIA vuokranmaksuaikataulun muutoksesta tai parin päivän
myöhästymisestä. Sama pätee moniin muihinkin laskuihin, sellaisiinkin, joita
toimeentulotuessa ei voida huomioida. Eivät ne asiat ole niin pyhiä kuin
vaikuttavat olevan , heitetään se uusavuttomuus roskiin ja neuvotellaan -
itse! Come on, siitä on kuitenkin pitkä matka laskujen maksamattomuuteen tai
merkintään luottotiedoissa. Maksun saajien kanssa voi aina neuvotella
maksuaikatauluista, siihen ei tarvita sosiaalitoimistoa.
Henkilökohtaisia lainoja ei yleensä toimeentulotuessa huomioida, vaikka
tositteet vuokrarahojen lainaamisesta olisivatkin kiistattomat. Tämäkin
kuuluu toimeentulotuen hakijan ja lainanantajan keskinäisesti sovittaviin
asioihin, takaisinmaksuaikatauluista voi herra Z:nkin kanssa sopia.
Viestistä ei käy ilmi olivatko neiti X ja herra Y täysin uusia asiakkaita
sosiaalitoimistossa? Varsinkin tällöin, tai jos asioimisesta on kulunut
pidempi aika, tiliotteet ja tulotiedot tutkitaan pidemmältäkin ajalta;
tavallisimmin kuitenkin 3 kk:n ajalta. Heidän tulonsa ovat nyt "yhdessä"
riippumatta siitä, milloin he ovat muuttaneet yhteen TAI riippumatta siitä,
milloin tulo on tullut tai milloin herra Y on saanut rahaa sukulaisiltaan
"erittäin tarpeelliseen menoerään" jos ne vaikuttavat siihen kuukauteen,
jolle toimeentulotukea haetaan. Lue uudestaan: "jos ne vaikuttavat SIIHEN
kuukauteen, JOLLE toimeentulotukea haetaan".
Esimerkki:
Neiti A on saanut palkkaa 31.5. ja herra B työttömyyskorvausta 15.6. Jos
tämä avoliitossa asuva pariskunta hakisi toimeentulotukea kesäkuulle,
laskelmaan vaikuttaisivat sekä toukokuun lopun että kesäkuun puolenvälin
tulot. Vaikkapa 25.6. ja 1.7. maksettu palkka tai muu etuus (asumistuki,
työttömyyskorvaus, lapsilisä ym.) vaikuttavat heinäkuun
toimeentulotukilaskelmaan.
Jos neiti X:n tiliotteesta käy ilmi, että vuokranmaksuun tarkoitettua
lainarahaa ei ole käytetty vuokranmaksuun, katsotaan se neiti X:n tuloksi
eli sosiaalitoimiston täti toimi aivan oikein.
Jossakin aiemmassa viestissä sivuttiin myös sitä, mitä vuokranmaksun jälkeen
tulee millaisessakin kokoonpanossa/minkäkin suuruiselle perheelle jäädä
rahaa kuukaudessa vuokranmaksun jälkeen. Tämä on yleisesti väärinymmärretty
asia. Kyse ei ole siitä, paljonko kuuluu jäädä ns. käteen vaan tulojen ja
menojen erotuksesta, ns. normivajeesta. Tämä vaje on se summa, joka
toimeentulotukena voidaan myöntää. Mainittu n. 1900 mk(sittemmin 2100 mk) on
yksinasuvan PERUSOSA, joka kattaa ruuan, vaatteet, puhelinlaskut, tv-luvat,
lehtimaksut, henk.koht. hygienian, käsikauppalääkkeet. Avopuolisoilla tämä
perusosa on luonnollisesti suurempi. Mitä menoina toimeentulotuessa sitten
tämän perusosan ulkopuolelta voidaan hyväksyä? Pääsääntöisesti vuokra, josta
on 7 %:n omavastuu; työssäkäyvillä työmatkakulut, julkisen terveydenhuollon
määräämät lääkkeet/muut julkisen terveydenhuollon terveydenhoitokulut.
Vuokrassa on vielä huomioitava, että koska vuokrataso maan eri puolilla
vaihtelee, on kunnassa/kaupungissa määritelty ns. kohtuullinen vuokrataso ja
jos asiakkaan vuokra on tätä kovastikin suurempi, hänen vuokrakseen voidaan
kuitenkin merkitä enintään tuo kohtuullinen vuokrataso. Ja vielä TÄSTÄ on se
7%:n omavastuu. Eli jos asuu ylikalliissa asunnossa, se tuntuu omassa
rahapussissa enemmän kuin tuon 7%:n verran.
Ja btw, laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on myös
määritelty, että ellei hakijoiden tulotietoja muutoin saada selville,
sosiaaliviranomaisilla on oikeus tarkoin määritellyin kriteerein saada tieto
pankista eli eduskunta on lain hyväksyessään halunnut raottaa
pankkisalaisuuden verhoa.
T: Sosiaalityöntekijä 31vee
Vastaus kysymykseen
"Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> wrote in message
news:Xns9230C600659...@130.133.1.4...
SOS
Siinähän se oli kansantajuisesti ja selkeästi selitetty.
t:S
Jani Miettinen
> Eikö muista asioista saisi keskustella lainkaan?
Jos haluat keskustella asioista, jotka eivät liity kysymykseeni,
keskustele ihmeessä. Keskustelua vartenhan tämä ryhmä on olemassa.
Älä kuitenkaan oleta, että säntään riemusta kiljuen keskustelemaan
asiasta, joka ei minua kiinnosta.
> Et muuten vieläkään vastannut kysymykseen.
Siihenkö, miten neiti X maksaisi lainansa? Vastasin. Ja kerroin
myös, että sillä ei ole tämän asian kannalta mitään merkitystä,
koska toimeentulotuen eväämisen peruste oli aivan jossain muualla.
Lisäksi antamieni tietojen valossa pitäisi olla varsin selvää,
että jos sosiaalitoimistossa toimeentulotuki evättiin nimenomaan
avopuolison niiden tulojen perusteella, jotka tämä sai ennen
avoliittoa, neiti X ei olisi saanut siitä rahaa vuokranmaksuun.
Neiti X:n olisi siis pitänyt lainata rahat vuokraan joka
tapauksessa.
Näiden seikkojen takia huomion kiinnittäminen lainaan ei ole
mitenkään oleellista, koska sosiaalitoimistokaan ei siihen
kiinnittänyt tässä tapauksessa huomiota. Huomio siihen
kiinnitetään vasta seuraavalla kerralla.
> Tarkoititkin kysyä saako sossu ottaa huomioon rahat, joita ei
> ole olemassa. Siitä seuraakin jatkokysymys missä rahat on nyt
> eli mihin ne käytettiin jos niitä ei säästetty. Jos sossu
> laskee vuoden tuloja ja tekee siitä johtopäätelmiä niin onhan
> ne tulot olemassa riippumatta siitä milloin X ja Y muuttivat
> yhteiseen asuntoon.
Perustuuko tuo näkemys johonkin viralliseen dokumenttiin?
>> Kertoisitko nyt vielä, miten tämä liittyy kyseessä olevaan
>> päivämääräkysymykseen. Tuossahan puhut "hieman" eri asiasta.
>
> Täsmälleen samasta asiasta. Tukea annetaan taloudelle eikä
> henkilökohtaisten tulojen mukaisesti.
Niin. Taloudelle. Mutta kun koko himputin kysymyksen pointti oli,
että lasketaanko talouden tuloiksi toisen osapuolen tulot _ennen_
talouden perustamista.
Kiitoksia kuitenkin kun vaivauduit vastaamaan. On sekin sentään
jotain.
Jani Miettinen
> Alla oleva vastaus ei ole minun hengentuotetta vaan
> vierailevana tähtenä toimivan "sosiaalitoimiston tädin".
Kiitokset sekä sinulle että "sossun tädille". Käyttökelpoista
informaatiota enemmän kuin kymmenessä
keskivertonyyssikeskustelussa.
Pariin kohtaan esitän vielä tarkennuksen:
> Viestistä ei käy ilmi olivatko neiti X ja herra Y täysin uusia
> asiakkaita sosiaalitoimistossa? Varsinkin tällöin, tai jos
> asioimisesta on kulunut pidempi aika, tiliotteet ja tulotiedot
> tutkitaan pidemmältäkin ajalta; tavallisimmin kuitenkin 3 kk:n
> ajalta.
He ovat ensimmäistä kertaa asialla.
> Jos neiti X:n tiliotteesta käy ilmi, että vuokranmaksuun
> tarkoitettua lainarahaa ei ole käytetty vuokranmaksuun,
> katsotaan se neiti X:n tuloksi eli sosiaalitoimiston täti toimi
> aivan oikein.
Rahat oli käytetty vuokranmaksuun, mikä käy ilmi tiliotteesta.
Sikäläinen sossun täti kertoi, että jos lainaa ei makseta takaisin
(siitä ei löydy merkintää tiliotteesta), laina katsotaan neiti X:n
tuloksi. Neiti X taas ei voi mitenkään maksaa lainaa takaisin,
koska tämä ei saanut herra Y:n toukokuun satunnaisten tulojen
takia toimeentulotukea. Herra Z:n vuokraan antama laina katsotaan
siis tuloksi heinäkuussa, jolloin neiti X ei taaskaan saa
toimeentulotukea, jolloin vuokraan on hankittava jälleen rahat
lainaamalla. Jne. Ikävä noidankehä.
Ari Laitinen
> "Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi>:
> > Eikö muista asioista saisi keskustella lainkaan?
>
> Jos haluat keskustella asioista, jotka eivät liity kysymykseeni,
> keskustele ihmeessä. Keskustelua vartenhan tämä ryhmä on olemassa.
> Älä kuitenkaan oleta, että säntään riemusta kiljuen keskustelemaan
> asiasta, joka ei minua kiinnosta.
Se kuitenkin voi olla oleellinen tieto tai sitten ei. Kuitenkin asian toit
esiin vaikka et siitä halunnutkaan keskustella. Ihmettelen edelleen mikä on
niin erityinen syy että asian hoitaminen piti peruttaa. Kovin harva ei
esimerkiksi pääse inssiajopäivänä katsastuskonttorille sen vuoksi että on
muita menoja.
> > Et muuten vieläkään vastannut kysymykseen.
>
> Siihenkö, miten neiti X maksaisi lainansa? Vastasin. Ja kerroin
> myös, että sillä ei ole tämän asian kannalta mitään merkitystä,
> koska toimeentulotuen eväämisen peruste oli aivan jossain muualla.
Kerroit lähinnä että lainaa ei voida maksaa sovitulla tavalla koska
maksuaikataulu on säädetty aikaisemmaksi kuin tilipäivä. Ihmettelen että
millä logiikalla on tällainen maksuohjelma lainaan tehty.
> Lisäksi antamieni tietojen valossa pitäisi olla varsin selvää,
> että jos sosiaalitoimistossa toimeentulotuki evättiin nimenomaan
> avopuolison niiden tulojen perusteella, jotka tämä sai ennen
> avoliittoa, neiti X ei olisi saanut siitä rahaa vuokranmaksuun.
> Neiti X:n olisi siis pitänyt lainata rahat vuokraan joka
> tapauksessa.
Eihän kyse ollutkaa siitä pitääkö lainata vaan siitä miten on lainattu noin
vastuuttomasti vai onko laina otettu ketunhäntä kainalossa niin ettei ole
aikomustakaan maksaa sitä sovitusti?
> > Tarkoititkin kysyä saako sossu ottaa huomioon rahat, joita ei
> > ole olemassa. Siitä seuraakin jatkokysymys missä rahat on nyt
> > eli mihin ne käytettiin jos niitä ei säästetty. Jos sossu
> > laskee vuoden tuloja ja tekee siitä johtopäätelmiä niin onhan
> > ne tulot olemassa riippumatta siitä milloin X ja Y muuttivat
> > yhteiseen asuntoon.
>
> Perustuuko tuo näkemys johonkin viralliseen dokumenttiin?
En esittänyt näkemystä vaan kysymyksen: "Missä rahat on nyt?"
> >> Kertoisitko nyt vielä, miten tämä liittyy kyseessä olevaan
> >> päivämääräkysymykseen. Tuossahan puhut "hieman" eri asiasta.
> >
> > Täsmälleen samasta asiasta. Tukea annetaan taloudelle eikä
> > henkilökohtaisten tulojen mukaisesti.
>
> Niin. Taloudelle. Mutta kun koko himputin kysymyksen pointti oli,
> että lasketaanko talouden tuloiksi toisen osapuolen tulot _ennen_
> talouden perustamista.
Ja vastaus on edelleen että lasketaan. Talouden perustaminen ei ole mikään
erityinen tapahtuma. Asua on pitänyt ennen sitä ja sen jälkeenkin. Yleensä
tuossa kohtaa kulut pienenee joilloin tukikin helposti pienenee.
> Kiitoksia kuitenkin kun vaivauduit vastaamaan. On sekin sentään
> jotain.
Niin ja vastasin vielä ihan oikeinkin mielestäni :-)
Mutta silti kiinnostaa edelleen nuo pari muuta kysymystäkin siitä mitä tässä
oikein tapahtuikaan. Kokonaiskuva on aina mukavampi nähdä kuin jokin
irroitettu yksityiskohta.
Eikö toimistoon päässyt kun joutui jäämää ylitöihin pimeään duuniin? Tuliko
sairaskohtaus ja joutui polille? Sossuun ei voinut mennä päihtyneenä? Äiti
tuli kylään juuri sinä päivänä eikä kehdannut kertoa mihin pitäisi mennä?
Antoiko sukulainen rahat ja takaisinmaksuohjelma oli vain viranomaisen
hämäämiseksi? Velka oli tarkoitus maksaa toimeentulotuen rahoilla. jne...
Pete
"Jani Miettinen"
> Toimeentulotuki _evättiin_ siksi, että _avopuolisolla_ oli
> ylimääräisiä tuloja _ennen_ avoliittoa. Jos toimeentulotukea ei
> olisi evätty tuolla syyllä, vuokraan tarkoitettu laina olisi
> maksettu takaisin toimeentulotuella.
Jos neitiX hakee toimeentulotukea, niin siihen katsotaan
avopuolison/asuinkumppaninkin tulot.
Jos avopuolisolla Herra X:llä on tilillään ennen avoliittoon ryhtymistä
miljuuna, ja sama summa avoliitossa, joka on tienattu ennen avoliittoa, niin
sekin vaikuttaa.
Huom. Miljuunan voit kääntää vaikka muutamaksi sataseksi.
Sossussa katostaan avoliitossa elämiseen käytettävät rahat yhteisiksi.
Eli siinä ei periaatteesa erotella neitiX:n ja herra X rahoja mitenkään,
vaan kaikki on yhteistä.
En nyt tiedä, onko miten nämä "säännöt" sossussa muuttunut, mutta aikoinaan
oli myös siten, että jos neitiX haki toimeentulotukea, tuli päätös HerraX:n
nimellä... Miksi.. Ehkä siellä katsotaan miespuolinen talon herraksi :) Siis
näin, jos avoliitossa eletään.
Kaikkihan riippuu vielä paikkakunastakin.
Esim Joensuussa alle 25 vuotiaalta opiskelijalta pyydetään myös vanhempien
verotustiedot, jotka vaikuttavat päätökseen, vaikka olisi jo naimisissa. Tuo
25 vuoden raja on voinut muuttuakin.
Pete
Pete
"Jani Miettinen"
> Oukkei. Kuitenkaan lainaa ei pidetty tuossa vaiheessa vielä tulona
> (se katsotaan vasta seuraavassa kuussa), ja on itse asiassa
> todennäköistä, että vaikka lainaa ei olisikaan otettu,
> toimeentulotuki olisi evätty aivan samoin perustein kuin nytkin.
Opiskelijana eläminen on hankalaa.
Ainankin opintolainan kohdalla.
Jos ei opintolainaa halua nostaa, vaan yrittää elää säästäen, katostaa
sossussa myös nostamaton opintolaina tuloksi, koska siihen on mahdollisuus.
Onko suomessa sitten tarkjoitus opiskella opintolainan turvin vai
toimeentulotuen turvin?
Mitetintään.....
Pete
Pete
"Jani Miettinen"
> Niin. Taloudelle. Mutta kun koko himputin kysymyksen pointti oli,
> että lasketaanko talouden tuloiksi toisen osapuolen tulot _ennen_
> talouden perustamista.
Ehkei kovinkaan kaukaa, mutta parin edellisen kuun tulot vaikuttavat.
Siksihän ne yleensä pyytävät kahden edellisen kuun tiliotteetkin, jotta he
voivat tarkistaa, mitä on tienattu.
Olisiko oikein, jos henkilö X on tienannut kahden viimeisen kuukauden aikana
20 000 Euroa ja pistänyt haisemaan ne jonnekin ja sitten menisikin sossun
luukulle. Tuskin saisi sossusta penniäkään. (ellei ole todellahyviä
perusteluja, minne järkevään rahat ovat menneet.
Tottakai aikaisemmat tulot vaikuttavat, koska jos ne ovat yli laskettujen
kuukausimenojen, niin se ylimenevä olisi tullut säästää. Varmaan oli
tiedossa aikaisemmin, että joutuu menemään sossun luukulle.
Pete
Jani Miettinen
oikein keksi mihin ryhmään laittaisin jatkot]
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi>:
>> Jos haluat keskustella asioista, jotka eivät liity
>> kysymykseeni, keskustele ihmeessä. Keskustelua vartenhan tämä
>> ryhmä on olemassa. Älä kuitenkaan oleta, että säntään riemusta
>> kiljuen keskustelemaan asiasta, joka ei minua kiinnosta.
>
> Se kuitenkin voi olla oleellinen tieto tai sitten ei.
Se ei ollut ainakaan sosiaalitoimiston tädin mielestä. Jos vuokra
on maksettu lainarahalla, ja laina on maksettu takaisin, tilanne
olisi lainan osalta OK.
> Kerroit lähinnä että lainaa ei voida maksaa sovitulla tavalla
> koska maksuaikataulu on säädetty aikaisemmaksi kuin tilipäivä.
> Ihmettelen että millä logiikalla on tällainen maksuohjelma
> lainaan tehty.
Jos herra Y:n aikaisemmat tulot eivät olisi vaikuttaneet neiti X:n
toimeentulotukeen, neiti X olisi voinut maksaa lainan niistä
rahoista, jotka tulivat toimeentulotuesta vuokran maksuun. Lainan
takaisinmaksuaikataulusta tuli tarkoituksella tiukka niin, ettei
sosiaalitoimistolla olisi syytä pitää lainaa sellaisena tulona,
joka pitäisi ottaa huomioon heinäkuussa. Sellaistakin kun on
käynyt.
Pienituloiselle muutaman kymmenen euron maksaminen kuukautta
myöhemmin voi olla katastrofi, joten lainan maksuaikataulun
muuttaminen voisi siirtää neiti X:n ojasta allikkoon. Jos neiti X
olisi tiennyt sosiaalitoimiston päätöksen etukäteen, asia olisi
luultavasti hoidettu toisin.
>> Perustuuko tuo näkemys johonkin viralliseen dokumenttiin?
>
> En esittänyt näkemystä vaan kysymyksen: "Missä rahat on nyt?"
Suurimmaksi osaksi verottajalla (se oli veropoliittinen
kannanotto). Lue lisää myöhemmästä kommentistani *).
>> Kiitoksia kuitenkin kun vaivauduit vastaamaan. On sekin
>> sentään jotain.
>
> Niin ja vastasin vielä ihan oikeinkin mielestäni :-)
Juu, tosin mm. tuo aikaisempien tulojen huomioonottaminen olisi
kaivannut täsmennyksen esim. mainitusta kolmen kuukauden rajasta
ollakseen riittävän uskottava. Anne-ly & kumppanit opettavat
epäilemään kaikkea, jossa on vähänkin epäilemisen varaa.
Sosiaalitoimistossakaan ei oikein minkään periaatteen mukaan voida
pitää avoparin tuloina tuloja, jotka toinen osapuoli on hankkinut
vaikkapa paria vuotta aikaisemmin. Vastauksesi mukaan sekin olisi
ollut mahdollista em. täsmennyksen puuttumisen vuoksi. Sen takia
se kuulosti hieman epäuskottavalta. (uskaltaisinko sanoa jopa
Anne-ly-maiselta? En kyllä uskalla, se vasta olisikin aika pahasti
sanottu.)
> Mutta silti kiinnostaa edelleen nuo pari muuta kysymystäkin
> siitä mitä tässä oikein tapahtuikaan. Kokonaiskuva on aina
> mukavampi nähdä kuin jokin irroitettu yksityiskohta.
*)
Kerroin kuitenkin ne asiat, jotka sosiaalitoimistokin oli ottanut
huomioon, enkä näe tarpeelliseksi kertoa asioita, jotka
sosiaalitoimiston tädin mielestä eivät olleet mitenkään
oleellisia.
Jos nyt sitten kertoisitkin jonkin oikean syyn sille, miksi jotain
muutakin kysymääsi pitäisi ottaa huomioon, kertoisin toki. Syyksi
ei kuitenkaan riitä se, että sinun pitäisi tietää jotain vaan se,
että sosiaalitoimiston pitäisi ottaa tuo asia huomioon. Siksi minä
kyselen niitä virallisia dokumenttejakin: jos niissä ei mainita,
että jotain otetaan huomioon, sitä ei silloin oteta huomioon.
Silloin sen tuominen keskusteluunkaan ei ole tarpeellista. Piste?
> Antoiko sukulainen rahat ja takaisinmaksuohjelma oli vain
> viranomaisen hämäämiseksi? Velka oli tarkoitus maksaa
> toimeentulotuen rahoilla. jne...
Kertaan vielä: Vuokraa ei voitu maksaa ilman lainaa. Vuokra on nyt
maksettu lainatuilla rahoilla. Lainaa olisi kuitenkin pitänyt
ottaa, vaikka sosiaalitoimistokäynnin ajankohta olisi ollut se
alkuperäinenkin, koska toimeentulotukea ei olisi saanut
kuitenkaan.
Epäilet ihmeen paljon ;)
jackz
> En nyt tiedä, onko miten nämä "säännöt" sossussa muuttunut, mutta
aikoinaan
> oli myös siten, että jos neitiX haki toimeentulotukea, tuli päätös
HerraX:n
> nimellä... Miksi.. Ehkä siellä katsotaan miespuolinen talon herraksi :)
Siis
> näin, jos avoliitossa eletään.
--<< En tiedä vaikuttaako tuohon paikkakunta, mutta kyse on kuitenkin siitä
miten asiakastiedot kussakin sosiaalitoimessa on koodattu/talletettu.
Jollakin paikkakunnalla esimerkiksi avoliittolaisten paperit kulkevat naisen
nimellä eli päätöksetkin tulevat hänen nimellään kun taas avioliitossa
olevien miehen nimellä.
Vastausviestiäni oli jo myös kommentoitu sillä, että vuokran maksaminen
toimeentulotuella ts. lainakierre vain jatkuu jos aina pitää lainata
uudestaan, jotta vuokran voi maksaa. Edelleen - tilanteeseen ei olisi edes
ajauduttu, jos vuokranantajan kanssa olisi sovittu vuokranmaksun
myöhästymisestä. (Kaikki vuokranantajat eivät toki siedä yhtään
myöhästymisiä, mutta he ovat kuitenkin poikkeuksia). Tällöin ei
alunperinkään olisi tarvinnut ottaa herra Z:lta lainaa. Lainanmaksun
takaisinmaksusta voi edelleen neuvotella herra Z:n kanssa - millä
aikataululla, maksetaanko kaikki kerralla vai erissä...sitten kun
asianosaiset voivat maksaa takaisin. Ja edelleen - koska toimeentulotuen
näkökulmasta kyseessä on avopari, joka tekee KESKENÄÄN ratkaisut miten
laskuja ym. maksellaan, voivathan he vaikka päättää, että toinen maksaa kuun
vuokrat, toinen ruuat - tai järjestellä keskenään niin, että se kenellä on
varaa, maksaa naisen lainat herra Z:lle. Kyse on nyt vain avoparin
keskinäisestä päätöksenteosta, pitäydytäänkö "sun osuus - mun osuus-
vuokrasta"-keskustelussa vai miten avopari nyt ja tulevaisuudessa menonsa
järjestävät. Toimeentulotuen myöntämisen näkökulmasta asia on vain ja
ainoastaan avoparin keskenään sovittavissa eivätkä lainat ja muut
järjestelyt vaikuta toimeentulotuen myöntämiseen.
Ja tiedoksi kaikille tiedonjanoisille, että huhtikuun alussa tuli voimaan
väliaikainen 3 vuotta kestävä kokeilu - ja väliaikainen laki siis - siitä,
ettei kaikkia kotitalouden PALKKAtuloja oteta tänä aikana huomioon (siis jos
on avo/aviopari, lasketaan molempien tulot yhteen). Väliaikaisen lain
tarkoituksena on "kannustaa työntekoon". Jotta minä puolestani kannustaisin
teitä tiedon etsintään, etsikää itse laista lisätietoa esim. netistä, koska
en kertonut laista kaikkea. Tai tiedustelkaa sosiaalityöntekijöiltänne
asiasta!
Alle 25vee tilanne on edelleen sellainen, että (1.9.2001 voimaan tulleen
lain mukaan) ns. aktivointisuunnitelman teko kutsuu, jos on esim. tietyn
ajan saanut toimeentulotukea.Tästäkin löytyy lisää tietoa, joten, the stage
is yours!
T. Sosiaalityöntekijä 31vee
"Pete" <3dol...@nic.fi> wrote in message
news:BPqP8.451$D9.2...@read2.inet.fi...
Marko Koivuniemi
toimeentulotukipäätöksestä ja kertoa juurta jaksain tilanne.
Tapahtui muutama vuosi sitten.
X ja Y (avopari) olivat ihan pa, molemmat opiskelivat ja olivat
muuttamassa. (Olivat asuneet kalustetussa yksiössä ja nyt muuttivat
pieneen opiskelijakaksioon, kummallakaan ei ollu mitään)
Samaan aikaan X:n piti hankkia silmälasit.
X ja Y kävität sossussa kysymässä avustusta sekä silmälaseihin että
pakollisiin hyödykkeisiin (sänkyä yms. piti ostaa). Kummallakaan ei
ollut mitään ylimääräisiä tuloja.
Sossusta tuli tyly päätös - ei mitään. X teki valituksen päätöksen
mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti (olikohan se sosiaalilautakuntaan
tms.)
Muutaman päivän päästä X sai puhelinsoitin sossusta, jossa kerrottiin
että jääkö asia tähän jos silmälasit korvataan.
(Siis valitus ei mennytkään lautakunnan käsiteltäväksi asti, vaan
sossusta "selviteltiin" asiaa) Tähän tyydyin ja sain silmälasini
korvattua, en todellakaan olisi muuten saanut n. 2000mk irti laseihin asti.
Että tämmönen tapaus.
Joojoo, minä olen X ja Y on juuri menossa tuonne makuuhuoneen puolelle
nukkumaan ;-)
--
T:pi Marko
Ari Laitinen
> Jos herra Y:n aikaisemmat tulot eivät olisi vaikuttaneet neiti X:n
> toimeentulotukeen, neiti X olisi voinut maksaa lainan niistä
> rahoista, jotka tulivat toimeentulotuesta vuokran maksuun. Lainan
> takaisinmaksuaikataulusta tuli tarkoituksella tiukka niin, ettei
> sosiaalitoimistolla olisi syytä pitää lainaa sellaisena tulona,
> joka pitäisi ottaa huomioon heinäkuussa. Sellaistakin kun on
> käynyt.
No nyt minä ymmärsin. Laina tehtiin sillä oletuksella, että ilman lainaa ja
sillä suoritettua vuokran maksua, ei olisi sossusta saanut toimeentulotukea
kun ei ole esittää mitään kuluja. Kyse oli ensikertalaisesta, joten ei ollut
ennakkon selvillä, että koko kuvio on turha eikä vaikuta lopputulokseen.
Jatkossa homma meneekin sitten jo helpommin. Tukea saa tarpeeseen sen
enempää suunnittelematta ja lainoja käyttämättä. Paranoidina ajattelen että
myöhästyminen aiheutui vain siitä, että piti kehittää tämä lainakuvio ennen
toimistoon menoa.
Osuinko lähelle?
Anne-ly
> kaivannut täsmennyksen esim. mainitusta kolmen kuukauden rajasta
> ollakseen riittävän uskottava. Anne-ly & kumppanit opettavat
> epäilemään kaikkea, jossa on vähänkin epäilemisen varaa.
>
> Sosiaalitoimistossakaan ei oikein minkään periaatteen mukaan voida
> pitää avoparin tuloina tuloja, jotka toinen osapuoli on hankkinut
> vaikkapa paria vuotta aikaisemmin.
en ole ehtinyt tutustumaan suomalaisen sosiaaliturvan salaisuuksiin,
mutta olen viime aikoina saanut sanomalehdistä sen käsityksen
että sosiaaliturvaa jakaville viranomaisille on annettu vapaa pääsy
avustuksen hakijan pankkitilitietoihin ... jotta yhteisten verorahojen
väärinkäytöksiltä vältyttäisiin
... ja että jokainen tilillä oleva ja sinne tuleva Euro tulkitaan nykyisin
pääsääntöisesti avustusten hakijan tuloksi ja omaisuudeksi - olipa se
sitten todellisuudessa sellainen erä tahi ei
niinpä oman pankkitilinsä käytössä onkin oltava ns. yli"varovainen"
eli varpaillaan. Ei tililtä - tai tilille - tule mennä siirtelemään
esim. vuokranmaksuun tarkoitettuja rahoja edestakaisin toisen
avopuolison - tai kenenkään muunkaan - tilille, koska tällaiset
"ylimääräiset" tilisiirrot tulkitaan Sossussa tuloksi ...
tämä voi kuulostaa uskomattomalta mutta lienee ilmeisen totta
toimeentulotukeahan ei saa myöntää henkilölle jolla on pienikin
mahdollisuus tulla vielä jollain tavoin "omillaankin toimeen" eli
jolla on rahaa tai jotain muuta omaisuutta jonka voi muuttaa rahaksi ...
ja kaikki omilla tai avopuolison pankkitileillä olevat rahat
tulkitaan aina tällaiseksi tuloksi ja varallisuudeksi - olipa nuo
hankittu vaikka kymmenen vuotta aikaisemmin
kaikki extra - siis pimeä - nappula kannattaa aina sijoittaa
mummon kutoman pitkän villasukan varteen, jossa se säilyttää
nykyisin myös arvonsakin paljon paremmin kuin esim.
oma-pankin asiantuntijoiden pelimarkkoina "sijoitus"rahastoissa
pankin tiliotteen on oltava "puhdas", joka tarkoittaa sitä, että
tilitietojensa vapaan "sala"katselun aikana ei omien rahojensa
todellisissakaan siirroissa toisille henkilöille kannata turvautua
pankin tilisiirtopalveluihin vaan käyttää aina vain ... käteistä
eikä salakuuntelun aikana R-kiskan kassan ryöstön suunnittelussa
oman gsm-liittymänsä sirukorttia eikä lankapuhelinta ... ja
soluttautumisen aikana kannattaa olla tarkkana apuriensa,
ja valeostojen aikana liikekumppaniensa valinnassa
Orwell:in skeptisyys-oppi sille kuuluvaan arvoonsa - lopultakin!
Orwellismi ja Darwinismi ovat luonnon peruslakeja
Miika Aulio
> toimeentulotuen turvin?
> Mitetintään.....
Lainan tietysti.
M
jackz
jackz
Vaikka yleisesti puhutaankin "valittamisesta" on ensimmäinen vaihe yleensä
MUUTOKSENHAKU sosiaali/perusturvaltk:lle. Tämä tarkoittaa tavallisesti sitä,
että tapaus "tutkitaan" uudestaan - käytännössä esim. suurimmissa
sosiaalitoimistoissa niin, että johtava sosiaalityöntekijä tai vastaava
valmistelee asian lautakunnan käsittelyyn.Useimmiten jos on tapahtunut
selkeä virhe, asia korjataan jo ennen lautakuntaan menoa (tässä kyllä
valmistelija keskustelee asiasta yleensä päätöksen tehneen
sosiaalityöntekijän kanssa). Sen sijaan käytännössä on kyllä niin, että jos
ei mitään korjattavaa ole, johtava sosiaalityöntekijä tai vastaava
valmistelee asian vain hieman täydentäen lautakunnalle - jos asia on
päivänselvä, ASIA ON JO LÄHTIESSÄÄN VALMISTELTU KIELTEISESTI
LAUTAKUNNALLE -, jossa siitä tuskin enää keskustellaan vaan menee
"ilmoitusasian tyyppisesti" eteenpäin ja aikanaan asiakas sitten saa
kielteisen vastauksen myös lautakunnalta.
En ole nähnyt yhtäkään tapausta, jossa LAUTAKUNTA olisi muuttanut päätöstä
(lue edellinen perustelu). Asiassa on sellainen porsaan mentävä reikä, että
joissakin tapauksissa johtava sosiaalityöntekijä/johtava viranhaltija
OSALLISTUU itse päätöksentekoon, jos kyse on asiasta, joka sosiaalitoimen
sisällä on delegoitu VAIN johtavan sosiaalityöntekijän tms. päätettäväksi.
Tällöin käytännössä sosiaalityöntekijän pitää keskustella päätöksestä
johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, joka siunaa päätöksen tai päättää sen
sosiaalityöntekijän valmistelun pohjalta ja sitten kun asiakas hakee
muutosta lautakunnalta, johtava sos.tt. on itse valmistelemassa tuota
lautakunta-asiaa. Siis osallistuu itse päätöksentekoon ja muutoksenhakuun.
Näinhän ei tietenkään saisi olla, mutta käytäntö ikävä kyllä on toinen ja
rivisosiaalityöntekijänä toivon usein, että asiakkaatkin tietäisivät mitä
kulisseissa tapahtuu.
Jos sen sijaan haluaa asialleen puolueettomamman käsittelyn, kannattaa
todella VALITTAA - hallinto-oikeuteen. Sosiaalitoimen puolesta asiaa tällöin
valmistelee sos.toimen oma lakimies, mutta tällöinkin asiaa käsitellään
alkuperäisen päätöksen tehneen sosiaalityöntekijän kanssa. Sen paremmin
muutoksenhaku kuin valittaminenkaan eivät kuitenkaan ole itsetarkoituksia,
vaan asiakkaan OIKEUKSIA, sillä kannattaa muistaa, että päivänselviin
asioihin muutoksenhakeminen/valittaminen takaavat itselle vain hankalan
asiakkaan maineen eivätkä ole kenenkään edun mukaisia.
Muutoksenhaulle ja valittamiselle on nykyään myös välimuoto -
sosiaaliasiamiehet. Heidän avullaan voi halutessaan tehdä muistutuksen
kokemastaan kohtelusta/kokemassaan asiassa.
T: Sosiaalityöntekijä 31vee
"Marko Koivuniemi" <koi...@cc.jyu.fi> wrote in message
news:3D0E41F0...@cc.jyu.fi...
Ari Laitinen
"jackz" <jac...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:aemn9q$bu5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> sosiaalityöntekijän kanssa). Sen sijaan käytännössä on kyllä niin, että
jos
> ei mitään korjattavaa ole, johtava sosiaalityöntekijä tai vastaava
> valmistelee asian vain hieman täydentäen lautakunnalle - jos asia on
> päivänselvä, ASIA ON JO LÄHTIESSÄÄN VALMISTELTU KIELTEISESTI
> LAUTAKUNNALLE -, jossa siitä tuskin enää keskustellaan vaan menee
> "ilmoitusasian tyyppisesti" eteenpäin ja aikanaan asiakas sitten saa
> kielteisen vastauksen myös lautakunnalta.
Verotuksessa tuntuu olevan sama periaate. Lautakunnan mielipide on sama kuin
sen virheellisesti lautakunnalle valmistelleen viranomaisen. Selvissäkin
asioissa joudutaan sitten turvautumaan hallinto-oikeuden apuun.
> Jos sen sijaan haluaa asialleen puolueettomamman käsittelyn, kannattaa
> todella VALITTAA - hallinto-oikeuteen. Sosiaalitoimen puolesta asiaa
tällöin
> valmistelee sos.toimen oma lakimies, mutta tällöinkin asiaa käsitellään
> alkuperäisen päätöksen tehneen sosiaalityöntekijän kanssa. Sen paremmin
> muutoksenhaku kuin valittaminenkaan eivät kuitenkaan ole itsetarkoituksia,
> vaan asiakkaan OIKEUKSIA, sillä kannattaa muistaa, että päivänselviin
> asioihin muutoksenhakeminen/valittaminen takaavat itselle vain hankalan
> asiakkaan maineen eivätkä ole kenenkään edun mukaisia.
Mitäpä teemme viranomaisille, jotka ovat saaneet hankalan viranomaisen
leiman :-?
Jani Miettinen
> No nyt minä ymmärsin. Laina tehtiin sillä oletuksella, että
> ilman lainaa ja sillä suoritettua vuokran maksua, ei olisi
> sossusta saanut toimeentulotukea kun ei ole esittää mitään
> kuluja. Kyse oli ensikertalaisesta, joten ei ollut ennakkon
> selvillä, että koko kuvio on turha eikä vaikuta lopputulokseen.
>
> Osuinko lähelle?
Bingo! :)
jackz
Lautakunnasta on kuitenkin aina ensin haettava muutoksenhakua ennen kuin voi
valittaa hallinto-oikeuteen.
Toimeentulotuessa kannattaa myös muistaa se, että kun hyväksyttävistä
perusosan ulkopuolisista menoista puhutaan, pääsääntöisesti huomioidaan
menoina vain kohtuuvuokra (ks. aiempia viestejä), työmatkakulut, julkisen
terveydenhuollon menot. Tv-lupiaan, puhelinlaskujaan ym. on turha tulla
maksattamaan sosiaalitoimistoon siis. Kuitenkin näiden hyväksyttävien
menojen lisäksi on paljon muita menoja, joihin voidaan myöntää ns.
harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tämän harkinnan tulisi perustua
sosiaalityöntekijän AMMATILLISEEN harkintaan. Käytännössä on kuitenkin niin,
että monissa kunnissa ja kaupungeissa on sosiaalityöntekijöiden
harkintavaltaa rajoitettu hyvin paljon erilaisin säännöksin tai juuri
delegoitu tietyistä asioista päättämistä johtaville sosiaalityöntekijöille,
osastopäälliköille tms. Voi olla sosiaalitoimen omia "säännöstöjä" siitä
kuinka monen vuoden välein asiakkaalle myönnetään silmälasit, kuinka paljon
harkinnanvaraisesti rahaa voidaan myöntää lastenrattaisiin jne.
Tässä tuleekin se kriittinen pointti. Pirkko K. Koskisen ollessa ek:n
oikeusasiamiehenä tähän asiaan viimeksi puututtiin - eli siihen, että
välttämättä tällaiset kunnan tai kaupungin sosiaalitoimen omat määräykset
tai säännöt mitä erilaisimmista harkinnanvaraista toimeentulotukea
koskevista asioista eivät ollenkaan ole lainmukaisia! Itse asiassa on
tieteellisesti osoitettu, että jopa 60% tällaisista kuntien ja kaupunkien
"sisäisistä määräyksistä" on lainvastaisia.Niinpä asiakkaan on turha purnata
asiasta sille rivisosiaalityöntekijälle, vedota johtavaan
sosiaalityöntekijään, sosiaalitoimen johtajaan, lautakuntaan...valittaa
kannattaa hallinto-oikeuteen (ent. lääninoikeudet).
Kunnat ja kaupungit tekevät hyvinkin itse lainvastaisia sääntöjään. Jos
asiaan sen sijaan haluaa vaikuttaa, niin VALVONTA kuuluu lääninhallitusten
sosiaali- ja terveysosastoille. Ongelma on vain siinä, että jo vuodesta 1993
lähtien tuota valvontaa on kovastikin vähennetty. Lääninhallituksissakaan ei
välttämättä olla tietoisia kuntien ja kaupunkien sooloiluista elleivät
ihmiset itse ota sinne yhteyttä, koska silloin asia on pakko tutkia.
Oma-aloitteista valvontaa on vähennetty eli ikävä kyllä oikeuksiensa
puolesta on itse taisteltava. Sama koskee myös sosiaalitoimen kestämättömiä
jonoja - sosiaalityöntekijöiden viestejä 2-3 kuukauden jonoista ei kunnissa
ja kaupungeissa kuunnella, mutta mitään ei tapahdu ainakaan ellei riittävän
moni asiakas jaksa nousta barrikadeille.
Esimerkkinä valtakunnan uutinen Imatralta, jossa sosiaalityöntekijöillä on
mahdollisuus saada hieman "kannustuslisää" palkkaan, JOS HE EIVÄT OLE YLI
VIIKKOA KUUKAUDESTA SAIRASLOMALLA. Miettikääpä! Enkä ole itse imatralainen.
Sosiaalityöntekijöiden alipalkkaus se onkin sitten jo ihan oma
tarinansa...mutta kun korkeakoulutukseen kuuluu aikas paljon
oikeustieteenkin opintoja nykyään, niin voi kuvitella mitä on palkkauksen
kannustavuus, kun bussikuskina tai sillitehtaan liukuhihnatyöläisenä palkat
ovat tuhansia vanhoja markkoja enemmän kuin sosiaalityöntekijöillä. Tiedän
monia kaoottisia työyhteisöjä, joissa sijaisiakaan ei kertakaikkiaan saada,
ei ole tekijöitä, jonot kasvavat ja ylitöitä tehdään palkatta omalla ajalla.
Juhlapyhinä. Viikonloppuisin. Öisin. Se ei ole edes poikkeus vaan
valitettava sääntö.
Asiakkaan kannalta siis - jos sijaisia saadaan, ne vaihtuvat jatkuvasti.
Jonot ovat 2-3 kuukautta pääsääntöisesti suurimmissa sosiaalitoimistoissa.
Asiakkaan kannattaa miettiä myös muita oikeuksiaan kuin sitä saako
toimeentulotukea vai ei. Nimittäin poliittisia - siellä kotikunnassa
tai -kaupungissa sosiaali/perusturvalautakunnan jäsenten valintaan
vaikutatte te itse äänestäessänne kunnallisvaaleissa! Kannattaisiko ehkä
vähän katsoa, että niissä lautakunnissa istuisi siis ihmisiä, joilla on
sosiaalialan tuntemustakin?! Eivät opettajat ja lääkärit paljon auta vaikka
kotikunnassaan ääniharavia ja suosittuja ihmisiä olisivatkin - he eivät ole
sosiaalialan korkeakoulutettuja! Kannattaisi ehkä miettiä tosi tarkkaan
niitä äänestyspäätöksiä, ettei käy niinkään, kuten eräässä kaupungissa
taannoin kävi, että joutuu rötösten takia erotetuksi sosiaalilautakunnan
puheenjohtajan pallilta.
Kuten sanottu - oikeuksiensa perään joutuu tänä päivänä ankarastikin
huutelemaan. Tolkkua kannattaa kuitenkin pitää siinä, ettei päivänselvissä
asioissa hae muutoksia päätöksiin ja turhia valittele. Siinä osaa omakin
sosiaalityöntekijä kertoa kannattaako hakea muutosta/valittaa vai ei.
Terveesti kannattaa olla kriittinen, mikä taas ei ole sama asia, että alkaa
vängätä sen työntekijän kanssa päivänselvistä asioista, jotka hän
perustelee. Päivänselviä asioita mihin toimeentulotukea ei esimerkiksi voi
saada, ovat sukulaisen häät tai lomamatka. Sen pitäisi jo järkikin sanoa.
Kun tällaisten asioiden eväämisestä hakee muutosta lautakunnalta tai
valittaa hallinto-oikeuteen kannattaa miettiä miten typeräksi haluaa itsensä
tehdä.
T: Sosiaalityöntekijä 31vee
O-P Tuuttila
"jackz" <jac...@hotmail.com> wrote in message
news:aemunr$ojg$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Vieraileva tähti "sossun täti" jatkaa:
>
> perusosan ulkopuolisista menoista puhutaan, pääsääntöisesti huomioidaan
> menoina vain kohtuuvuokra (ks. aiempia viestejä), työmatkakulut, julkisen
> terveydenhuollon menot. Tv-lupiaan, puhelinlaskujaan ym. on turha tulla
> maksattamaan sosiaalitoimistoon siis. Kuitenkin näiden hyväksyttävien
Hmmm.. No nyt täytyy myöntää, että alan epäilemään tämän vierailevan tähden
oikeaa ammattia, vaikka aiemmat viestit ovat sen puolesta puhuneetkin.
Siis miten on mahdollista, että aiemmassa viestissä tv-luvat, puhelinlaskut
ym. vielä kuuluivat tuohon perusosaan??
<lainaus>
"jackz" <jac...@hotmail.com> wrote in message
news:ael8tb$cd6$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
...
> menojen erotuksesta, ns. normivajeesta. Tämä vaje on se summa, joka
> toimeentulotukena voidaan myöntää. Mainittu n. 1900 mk(sittemmin 2100 mk)
on
> yksinasuvan PERUSOSA, joka kattaa ruuan, vaatteet, puhelinlaskut,
tv-luvat,
> lehtimaksut, henk.koht. hygienian, käsikauppalääkkeet. Avopuolisoilla tämä
> perusosa on luonnollisesti suurempi. Mitä menoina toimeentulotuessa sitten
....
</lainaus>
Tosin nythän taisin saada sen hankalan asiakkaan (tai tässä tapauksessa
nyyssittelijän) maineen...
O-P Tuuttila
Jussi Uotila
viestissä:MGoP8.7181$ws6.1...@news2.nokia.com...
>
> JAA! EPÄILEN!
> Lainaan Roope sedältäni alkajaisiksi vaikkapa 10 miljoonaa erskaa
> hankkiakseni tuiki tarpeellisen huvijahdin itselleni. Lainan olen
lupautunut
> maksamaan takaisin 100 erskaa kuussa.
>
> JOUDUNKO MAKSAMAAN LAHJAVEROA?
>
> Ei minun mielestäni voida katsoa lahjaksi lainaa jonka maksaa takaisin.
ELi
> onko pete sitä mieltä että pankista otettu laina on jotenkin parempaa kuin
> Roope sedältä otettu?
Joudut, koska 10'000'000e lainanlyhennyssuunnitelmalla 100e/kk tarkoittaa
8333,3 vuoden lyhennyssuunnitelmaa, mistä voidaan tehdä johtopäätös että et
aio maksaa lainaa takaisin todellisuudessa. Lahjaksi katsotaan tuosta
sellainen kohtuullinen osuus jota et pysty aikataululla maksamaan takaisin,
eli tuollainen 9,9 miljoonaa.
SOS
t:S
jackz
Niin, siis perusosan ulkopuolisista menoista oli kyse kun puhutaan
kohtuuvuokrasta, työmatkakuluista, julkisen terveydenhuollon menoista. Ne
eivät kuulu perusosaan.Perusosaan, eli siihen 2100 vanhaan markkaan
yksinasuvalla kuuluvat juuri ne tv-luvat, puhelinlaskut, ruuan, vaatteet,
käsikauppalääkkeet, lehtimaksut, henk.koht.hygienian. Eli niiden kanssa on
turha tulla asioimaan - vaikka ne ovat asiakkaalle menoja, ne eivät ole
toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Otetaan esimerkiksi puhelinlasku -
olet työtön ja olet soitellut työpaikkoihin; olet yksinäinen ja
mielenterveysongelmainen ja olet soittanut tuttavillesi ja purkanut
masennustasi; olet yksinhuoltajaäiti, jonka lapset pitävät yhteyttä toisella
paikkakunnalla asuvaan isäänsä puhelimitse; olet dementoituvan vanhuksen
lapsi tai lastenlapsi, jolle tämä dementoitunut vanhus soittelee ehkä
montakin kertaa päivässä - esimerkiksi puhelinlaskuun ei vaikuta se SYY,
miksi lasku on syntynyt, vaikka se olisi miten perusteltu -
toimeentulotuessa ei puhelinlaskuja huomioida. Sama koskee siis muita em.
laskuja.
Usein puhutaan "ruokarahasta", että kun jääkaapissa on vain valo, niin
toimeentulotukea pitäisi saada. Asiakkaan mielestä työntekijän vastaus on
tietenkin julma ja tyly, mutta toimeentulotuen saamisen perusteena ei
kuitenkaan ole se, ettei ruokaa ole kaapissa. Silloin pitää miettiä miksei
sitä ole. Jossakin aiemmassa viestissä oli jo aivan oikein kommentoitu sitä,
että jos saa vaikka vuoden alussa suuren summan rahaa ja kesäkuussa on tuon
kaiken käyttänyt - ja ottaa hädissään sosiaalitoimeen yhteyttä "ettei ole
yhtään rahaa", niin toimeentulotukilaskelma lasketaan juuri näin (ja tällöin
tarkastellaan useampiakin kuin kolmea edeltävää kuukautta) eli kuinka
pitkäksi ajaksi rahan olisi pitänyt riittää - sitä olisi tietenkin pitänyt
säästää eikä elää kuin viimeistä päivää.Laskelmassa "säästöön jäänyttä
rahaa" - tai sitä mitä olisi pitänyt jäädä säästöön, siirretään aina
seuraaville kuukausille.
Jos ajatellaan laskennallisesti yksinkertaista tapausta, että asiakkaalla on
työttömyyskorvaus (joko KELA:n tai ansiosidonnainen) sekä asumistuki ja hän
on yksinasuva, nämä ovat laskelmassa hänen tulojaan. Menoina siellä on jo se
perusosa (yksinasuvan 2100 mk); eli kysymys vaikka siitä, "missä mun
ruokaraha on?" on irrelevantti. Siitä 2100 mk:sta pitää maksaa ruoka,
vaatteet jne. ks. yllä. Noitten keskinäinen suhde taas - paljonko
kuukaudessa saa laskennallisesti mennä ruokaan ym. on suunnilleen
fifty-fifty eli tuosta summasta laskennallisesti noin puolet on tarkoitettu
ruokaan ja loput muihin kuluihin.Kuka tuosta summasta sitten oikeasti
kustantaa kaikki perusosan menot? Ei välttämättä kukaan, mutta kun
lainsäätäjät eivät asiaa ota puheeksi niin nyt on tieteellisessä
keskustelussa alkanut näkyä vaatimuksia siitä, että kun yhteiskuntamme
muuttuu ja teknologia etenee, KUINKA PIAN ja MILLÄ KRITEEREILLÄ esim.
lehtimaksut eivät enää kuuluisikaan tuohon perusosaan? Toisin sanoen kysymys
on siitä, miten taataan tasavertaisesti kaikille - myös sosiaalitoimiston
huonosti toimeentuleville - asiakkaille mahdollisuus/pääsy julkisiin
tiedotusvälineisiin? Mitä sitten jos ei saa tietoa tv:stä ja lehdistä eikä
pysty maksamaan näitä maksuja? Pitäisikö internetin käyttömahdollisuuksia
tasavertaistaa vielä enemmän kuin jo nyt julkisten kirjaston kautta on
mahdollista?
Eli pointti on siinä, kuinka pian ylipäänsä selviytyminen yhteiskunnassa
(vrt. bussilipun tai parkkimaksun maksaminen kännykällä; tietojen haku
netistä ym.) edellyttää sitä, että pääsy nettiin/ kännykän käyttö ovat
välttämättömyyksiä? Ja tällöin...pitääkö ihmisen edelleen itse maksaa tästä
kaikesta, vai katsotaanko ne jo sellaisiksi välttämättömyyksiksi, että niitä
voitaisiin ruveta huomioimaan toimeentulotukilaskelmassakin hyväksyttävinä
menoina?
Mutta back to our case: asiakkaan tuloina ovat siis työttömyyskorvaus ja
asumistuki. Menona tämä perusosa (joka sitten tietenkin vaihtelee perhekoon
mukaan). Sitten tulee se kohtuuvuokra; jos kyseessä on vaikka kotona asuva
nuori (yli 18vee, jolle oma laskelma ylipäätään on mahdollista tehdä), jolla
vuokramenoja ei ole, niin vuokrakuluja ei ole. (Kotona asuminen sen sijaan
rokottaa perusosaa). Kuviteltu asiakkaamme on saanut terveyskeskuksesta
lääkereseptin, josta hän esittää kuitin - tämä huomioidaan myös laskelmassa.
Tulot - menot = toimeentulotukivaje. Jos tämä "vaje" ei ole miinuksella niin
toimeentulotukioikeutta ei tule. Jos vaje on plussalla, päätöksessä voi
lukea että "asiakkaan tulot ylittävät toimeentulotukinormin" tms. Tällöinkin
asiakas voi toki toimeentulotukea saada, mutta se on harkinnanvaraista (eli
vaikka laskelma olisi plussalla, toimeentulotukea ei välttämättä evätä).
Tähän voi vaikuttaa esim. se, että asiakkaalle on tulossa iso sairaalalasku
tai jatkuva lääkitys, jolloin vaje jatkossa olisi miinuksella tai vain vähän
plussalla. Tällöin voidaan harkinnanvaraisesti myöntää toimeentulotukea
vaikka siihen sairaalalaskuun tai niihin lääkkeisiin..tilanteesta riippuen.
Sitä vuokran omavastuuosuuden 7%:a on sitten turha yrittää laskea siitä
laskelmasta niin, että vuokra-asumistuki ja kun loput jää itselle
maksettavaksi, tämä ei ole 7% vuokrasta. Koneellisessa laskelmassa on
todellisen vuokran rinnalla yleensä "huomioitu"-sarake, josta käy ilmi,
paljonko todellisesta vuokrasta on laskelmaan huomioitu tämän 7%:n jälkeen.
Kun vaje lasketaan (kone laskee) automaattisesti tulot - menot; tämä 7%:n
asumiskulujen omavastuu on huomioitu jo laskelmassa ja vajeessa eli sitä ei
voi palauttaa suoraan vuokra miinus asumistuki. 7% näin laskettuna ei
senkään takia pidä paikkaansa, että jos asuu ylikalliisti, "todellinen"
vuokra on VAIN tuo maksimi/kohtuuvuokra, ja vielä siitä tulee se "huomioitu"
7% eli kuten aiemmassa viestissä totesin, todellisuudessa kustannukset ovat
suurempia kuin tuo 7%.
T: Sosiaalityöntekijä 31vee
"O-P Tuuttila" <op.tu...@saunalahti.fi> wrote in message
news:aen0jk$8a2aj$1...@ID-148105.news.dfncis.de...
>
> "jackz" <jac...@hotmail.com> wrote in message
> news:aemunr$ojg$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> > Vieraileva tähti "sossun täti" jatkaa:
> >
> > Toimeentulotuessa kannattaa myös muistaa se, että kun hyväksyttävistä
> > perusosan ulkopuolisista menoista puhutaan, pääsääntöisesti huomioidaan
> > menoina vain kohtuuvuokra (ks. aiempia viestejä), työmatkakulut,
julkisen
> > terveydenhuollon menot. Tv-lupiaan, puhelinlaskujaan ym. on turha tulla
> > maksattamaan sosiaalitoimistoon siis. Kuitenkin näiden hyväksyttävien
>
> Hmmm.. No nyt täytyy myöntää, että alan epäilemään tämän vierailevan
tähden
> oikeaa ammattia, vaikka aiemmat viestit ovat sen puolesta puhuneetkin.
>
> Siis miten on mahdollista, että aiemmassa viestissä tv-luvat,
puhelinlaskut
> ym. vielä kuuluivat tuohon perusosaan??
-->< Niin ne kuuluvatkin.
gfd
"valkoinen" nahka ei juurikaan ole mahdollisuuksia saada mitään avustuksia.
"Mustalla" nahalla irtoaa, enkä tarkoita nahkatakkia, paitsi erään kirjaan
viittaavan vähemmistön osalla.
Timo Raita
> netistä ym.) edellyttää sitä, että pääsy nettiin/ kännykän käyttö ovat
> välttämättömyyksiä? Ja tällöin...pitääkö ihmisen edelleen itse maksaa tästä
> kaikesta, vai katsotaanko ne jo sellaisiksi välttämättömyyksiksi, että niitä
> voitaisiin ruveta huomioimaan toimeentulotukilaskelmassakin hyväksyttävinä
> menoina?
Ei niitä tarvitse laskea erillisinä menoina vaan perusosan suuruutta on
yhteiskunnan tilanteen, inflaation ym. mukaan tarkistettava niin että
välttämättömien hyödykkeiden voidaan katsoa sisältyvän perusosaan.
Terveydenhuoltomenot ovat asia erikseen; niitä on vaikea sisällyttää
perusosaan koska ne saattavat vaihdella hyvinkin paljon.
--
varauloskäynti - hätätilassa riko ikkuna näppäilemällä alt+f4.
Igor Pronin
"jackz" <jac...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:aemunr$ojg$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Vieraileva tähti "sossun täti" jatkaa:
>
> perusosan ulkopuolisista menoista puhutaan, pääsääntöisesti
huomioidaan
> menoina vain kohtuuvuokra (ks. aiempia viestejä), työmatkakulut,
julkisen
Tuo kohtuuvuokra käsite on aika epämääräinen eikä toimeentulotuen
vähentämistä tule hyväksyä sillä perusteella, ettei vuokra ole
"kohtuullinen". Asuntopula-paikkakunnilla on tärkeää, että ylipäänsä on
asunto - jos kohtuuhintaisia ei ole tarjolla niin on asuttava käyvän
hinnan mukaisessa. Osoittakoon sosiaalitoimi jostain sen kohtuuhintaisen
asunnon vuokramenojen pienentämiseksi.
Jos laskelmiin noin vain merkitään jotain keksittyjä, "kohtuullisia"
vuokria todellisten, käypien vuokrien sijasta jätetään toimeentulotuen
hakija tosiasiallisesti aivan häikäilemättömästi heitteille joka on
käsittääkseni lainvastaista.
> koskevista asioista eivät ollenkaan ole lainmukaisia! Itse asiassa on
> tieteellisesti osoitettu, että jopa 60% tällaisista kuntien ja
kaupunkien
> "sisäisistä määräyksistä" on lainvastaisia.Niinpä asiakkaan on turha
purnata
> asiasta sille rivisosiaalityöntekijälle, vedota johtavaan
> sosiaalityöntekijään, sosiaalitoimen johtajaan,
lautakuntaan...valittaa
> kannattaa hallinto-oikeuteen (ent. lääninoikeudet).
Ja usein kerrotaan jostain "määräyksistä", mutta jos asiakas pyytää ne
kohteliaasti omin silmin nähdäkseen niitä ei sitten ollenkaan löydy tai
ei ole olemassa. Eli asiakkaalle oli esitety vain joku hätävale.
> Kunnat ja kaupungit tekevät hyvinkin itse lainvastaisia sääntöjään.
Jos
> asiaan sen sijaan haluaa vaikuttaa, niin VALVONTA kuuluu
lääninhallitusten
> sosiaali- ja terveysosastoille. Ongelma on vain siinä, että jo
vuodesta 1993
> lähtien tuota valvontaa on kovastikin vähennetty.
Lääninhallituksissakaan ei
> välttämättä olla tietoisia kuntien ja kaupunkien sooloiluista elleivät
> ihmiset itse ota sinne yhteyttä, koska silloin asia on pakko tutkia.
Taitavat vain usein olla "hyviä kavereita", jossa valvonta on pelkkää
silmälumetta.
Mielestäni paljon tehokkaampi apu on uudet joka kunnassa pakolliset
sosiaaliasiamiehet, joiden velvollisuus on cvalvoa toimintaa ja avustaa
myös toimeentulotuen hakijaa.
Ottakaa selvää kuka on kuntanne sosiaaliasiamies näissä
toimeentulotukiasioissa ja kääntykää ongelmienne kanssa hänen puoleensa.
Häneltä teidän pitäisi saada asiallista neuvontaa.
> Sosiaalityöntekijöiden alipalkkaus se onkin sitten jo ihan oma
> tarinansa...mutta kun korkeakoulutukseen kuuluu aikas paljon
>
Tämä on aika siivotonta, mutta ei tämä ainoa ammatti ole, jossa palkkaus
on siivottoman pieni.
[.......]
> Kuten sanottu - oikeuksiensa perään joutuu tänä päivänä ankarastikin
> huutelemaan. Tolkkua kannattaa kuitenkin pitää siinä, ettei
päivänselvissä
> asioissa hae muutoksia päätöksiin ja turhia valittele. Siinä osaa
omakin
> sosiaalityöntekijä kertoa kannattaako hakea muutosta/valittaa vai ei.
Onkohan tuo ihan kykenevä puolueettomasti arvioimaan kun on itse ehkä
tehnyt juuri laittoman päätöksen? Jos hänen päätöksestään hänen
itsensäkin mielestä kannattaa valittaa miksi itse ei heti tee
kunnollista päätöstä?
> Terveesti kannattaa olla kriittinen, mikä taas ei ole sama asia, että
alkaa
> vängätä sen työntekijän kanssa päivänselvistä asioista, jotka hän
> perustelee.
Paitsi milloin tuo työntekijä selvästi yrittää esimerkiksi valehdella -
ei noissa ympyröissä ollenkaan harvinainen tilanne. No ei silloinkaan
kannata alkaa vängätä, sehän on hedelmätöntä - vaan silloin pitää hakea
muutosta/tehdä valitus.
Ari Laitinen
"Igor Pronin" <Igor....@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:reVP8.825$I7.2...@reader1.news.jippii.net...
> Tuo kohtuuvuokra käsite on aika epämääräinen eikä toimeentulotuen
> vähentämistä tule hyväksyä sillä perusteella, ettei vuokra ole
> "kohtuullinen". Asuntopula-paikkakunnilla on tärkeää, että ylipäänsä on
> asunto - jos kohtuuhintaisia ei ole tarjolla niin on asuttava käyvän
> hinnan mukaisessa. Osoittakoon sosiaalitoimi jostain sen kohtuuhintaisen
> asunnon vuokramenojen pienentämiseksi.
Eikö henkilön voida ajatella muuttavan sellaiselle paikalle, jossa ei ole
pulaa asunnoista. Varmaankaan kyse ei ole työpaikan läheisyydestä.
Timo Raita
> Tuo kohtuuvuokra käsite on aika epämääräinen eikä toimeentulotuen
> vähentämistä tule hyväksyä sillä perusteella, ettei vuokra ole
> "kohtuullinen". Asuntopula-paikkakunnilla on tärkeää, että ylipäänsä on
> asunto - jos kohtuuhintaisia ei ole tarjolla niin on asuttava käyvän
> hinnan mukaisessa.
Ongelmallistahan tuo on, etenkin kun käsittääkseni ne kohtuuvuokrat ovat
yleensä sellaista tasoa jolla ei vapailta markkinoilta kovin kummoista
luukkua vuokrata ainakaan isommissa kaupungeissa. Syy siihen, miksi
tuollainen käsite on alunperin otettu käyttöön, on varsin yksinkertainen:
Sillä estetään kaupungin "lypsäminen"; jos vuokramenoille ei asetettaisi
mitään kattoa, vuokralainen voisi sopia vuokraisännän kanssa "kun kerran
sossu maksaa, ota nyt sitten samantien vaikka tonni enemmän ja anna siitä
sit puolet mulle".
> Osoittakoon sosiaalitoimi jostain sen kohtuuhintaisen asunnon
> vuokramenojen pienentämiseksi.
Tuo voisi olla ihan toimiva käytäntö. Jos ei kaupunki pysty osoittamaan
halvempaa asuntoa niin sitten on ihan perusteltua vaatia koko vuokran
hyväksymistä asumismenoiksi.
Timo Raita
> Eikö henkilön voida ajatella muuttavan sellaiselle paikalle, jossa ei ole
> pulaa asunnoista.
Siitäkös se vasta soppa syntyisi jos sosiaalitoimi voisi osoittaa
toimeentulotukea hakevan muuttamaan toiseen kuntaan. Jokainen kunta
yrittäisi karsia sosiaalitoimen menoista häätämällä avun tarvitsijat pois
ja haalisi itselleen vain varakkaita veronmaksajia.
Mikko Moilanen
> Sillä estetään kaupungin "lypsäminen"; jos vuokramenoille ei asetettaisi
> mitään kattoa, vuokralainen voisi sopia vuokraisännän kanssa "kun kerran
> sossu maksaa, ota nyt sitten samantien vaikka tonni enemmän ja anna siitä
> sit puolet mulle".
Kyllä se homma on sillein, että vapailta markkinoilta ei saa vuokrattua
asuntoa siten, että sossu maksaa vuokrat.
nimim. "Kokeiltu on ja nyt mä asun mikkelissä"
--
begin https://baldor.ath.cx
Igor Pronin
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:yQVP8.839$I7.2...@reader1.news.jippii.net...
Ei sellaista voi ajatella. Meillä on vielä oikeus asua
kotipaikkakunnallamme tai muulla itse valitsemallamme paikkakunnalla.
Lisäksi "työpaikan läheisyys" olettamalla lähdet ilmeisesti ajatuksesta,
että on kyse jotenkin työkyvyttömistä tai -haluttomista. Miksi? Eikös
Helsingin seudulla ole suurin todennäköisyys kuitenkin työllistyä vaikka
täällä ei asuntotilanne paras olekaan.
Tuskin uuden pikkupaikkakunnan sosiaalitoimikaan hirveän ihastunut olisi
uusiin toimentulotukiasiakkaisiin vaikka paikkakunnalla olisikin paljon
tyhjiä asuntoja jos sellaisia täältä etelästä alettaisiin lähettää.
J. J. Marjanen
> news:reVP8.825$I7.2...@reader1.news.jippii.net...
>
jossa ei ole
> pulaa asunnoista. Varmaankaan kyse ei ole työpaikan
läheisyydestä.
Ei. Perustuslaki takaa ihmiselle oikeuden valita vapaasti
asuinpaikkansa.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttaa toiseen kuntaan -
toinen asia
on, että se voi olla järkevää. Samoin esimerkiksi työttömän ei
tarvitse
lähteä töihin ulkomaille, vaikka työtä kuinka olisi tarjolla,
koska PL
turvaa oikeuden pysyä Suomessa.
--
----------------------------------------------------------
J. J. Marjanen
j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
Mikko Moilanen
> Kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttaa toiseen kuntaan -
Nykyisin on. Hyvä niin.
--
begin https://baldor.ath.cx "the only truth !!!!!!!!!!!!!!!!!!???"
--Petri Walli
Ulla
> Mielestäni paljon tehokkaampi apu on uudet joka kunnassa pakolliset
> sosiaaliasiamiehet, joiden velvollisuus on cvalvoa toimintaa ja avustaa
> myös toimeentulotuen hakijaa.
>
> Ottakaa selvää kuka on kuntanne sosiaaliasiamies näissä
> toimeentulotukiasioissa ja kääntykää ongelmienne kanssa hänen puoleensa.
> Häneltä teidän pitäisi saada asiallista neuvontaa.
Ongelmana on tavoittaa sosiaaliasiamies ajoissa esim. auttamaan
muutoksenhaussa. Helsingissä sos.asiamiehellä on puhelinaika neljänä
päivänä viikossa klo 10-13. Kokemukseni mukaan linja on aina varattu.
Itse luovutin muutaman päivän jälkeen. Sähköpostiviesteihin taas voi
odottaa vastausta parin viikon kuluessa, mikä ei paljon lohduta, kun
aikaa muutoksenhaulle on 14 päivää. Ja kun sos.asiamies on lomalla tai
muuten poissa (kuten juuri nyt, heinäkuun alkuun asti), ei tehtäviä
hoida kukaan. Sosiaaliviraston tiedotteen mukaan sos.asiamies sai
ensimmäisenä vuotenaan 1026 asiakasyhteydenottoa ja 200 halusi tavata
henkilökohtaisesti:
http://www.hel.fi/sosv/ajankoht/0605_sosasmi.htm
Olen varma, että luvut olisivat paljon suurempia, jos kaikki halukkaat
myös tavoittaisivat asiamiehen.
Ulla
Timo Laine
> Jos ei opintolainaa halua nostaa, vaan yrittää elää säästäen, katostaa
> sossussa myös nostamaton opintolaina tuloksi, koska siihen on mahdollisuus.
Mitenkäs muuten nyt, kun kela ilmeisesti (niin ainakin julkisuudessa
oleeista tiedoista ymmärsin) lakkaa myöntämästä lainatakauksia
luottohäiriömerkinnälllä varustetuille? Saako silloin
toimeentulotukea? Ellei saa, niin se tarkoittanee, että ainoastaan
luottokelpoiset katsotaan opintokelpoisiksi. Jos taas saa, kannattaa
jokaisen kynnelle kykenevän menettää luottotietonsa opintojen
uhatessa.
Ja tietty, ellei saa, ei kannata olla alle 25v
luottohäiriömerkintäinen, ellei ole varmaa työpaikkaa ja sellaisella
kaiketi harvemmin häiriöitäkään on. Työttömyyskortistosta ajetaan
opiskelemaan tai työmarkkinatukea on turha ruinata, opiskelemaan ei
voi mennä, koska opintotuella asumislisineen ei maksa ainakaan Turussa
edes vaatimatonta vuokra-asuntoa mistään ruoasta puhumattakaan.
--
/timo
Griffith terrorisoi liikemiestä taitavan ohjaajan nostalgisessa
kaivoskuvauksessa, jossa tuleva Robocop näyttelee.
Igor Pronin
"Ulla" <ull...@suomi24.fi> kirjoitti
> Ongelmana on tavoittaa sosiaaliasiamies ajoissa esim. auttamaan
> muutoksenhaussa. Helsingissä sos.asiamiehellä on puhelinaika neljänä
[......]
> hoida kukaan. Sosiaaliviraston tiedotteen mukaan sos.asiamies sai
> ensimmäisenä vuotenaan 1026 asiakasyhteydenottoa ja 200 halusi tavata
> henkilökohtaisesti:
>
> http://www.hel.fi/sosv/ajankoht/0605_sosasmi.htm
>
> Olen varma, että luvut olisivat paljon suurempia, jos kaikki halukkaat
> myös tavoittaisivat asiamiehen.
Tuntuu aika omituiselta:
Yhteydenottoja oli n 4 kpl/työpäivä ja tapaamisia 1 kpl/työpäivä -
ainakin noista voisi tehdä johtopäätöksen, ettei mitään ruuhkaa ole
ollut. Tietääkö kukaan mistä se ruuhka on syntynyt vai onko puhelimet
vaan nostettu pöydälle tuuttamaan varattua (mitä käytäntöä useassa
virastossa olen havainnut noudatettavan) ?
Pete
"Timo Laine"
> Mitenkäs muuten nyt, kun kela ilmeisesti (niin ainakin julkisuudessa
> oleeista tiedoista ymmärsin) lakkaa myöntämästä lainatakauksia
> luottohäiriömerkinnälllä varustetuille? Saako silloin
> toimeentulotukea? Ellei saa, niin se tarkoittanee, että ainoastaan
> luottokelpoiset katsotaan opintokelpoisiksi. Jos taas saa, kannattaa
> jokaisen kynnelle kykenevän menettää luottotietonsa opintojen
> uhatessa.
Uskoisin että jos opintolaina evättäisiin luottotietojen takia, niin
todistus siitä ja sossuun. Kyllä pitäisi riittää.
Tosin Sossuhan voisi vaatia vielä "opintolainan uudelleenhakua", koska
Kelahan myös ilmoitti, että vaikka luottotiedot on mennyt, niin hyvillä
perusteluilla ,jne, jne voidaan opintolaina kuitenkin myöntää. Esimerkiksi
jos lainoja, joista luottotiedot on mennyt, on kuitenkin hoidettu jotenkin
eteenpäin.
Aika näyttää, kuinka tässäkin käy... Syksyllä varmaan saadaan ensimmäisiä
tapauksia tännekin kyselemään neuvoa :)
Pete
Petu
Jani Miettinen kirjoitti:
(Perässä eräitä oikeustapausselostuksia)
> Tapaus Kuopiosta:
>
> Neiti X ja herra Y muuttivat yhteen 1.6 avoparina. Molemmat ovat
> pienituloisia, ja erityisesti neiti X tarvitsee toimeentulotukea
> mm. kyetäkseen maksamaan oman osuutensa vuokrasta.
>
> Varattu aika sosiaalitoimistossa jouduttiin perumaan ja siirtämään
> parin päivän päähän. Vuokranmaksu oli ensimmäisen (perutun) ajan
> jälkeen, mutta ennen uutta aikaa. Siksi neiti X joutui lainaamaan
> rahaa vuokranmaksuun herra Z:lta.
>
> Herra Z siirsi neiti X:n osuuden vuokrasta neiti X:n tilille;
> mukana olivat asiaankuuluvat viestit tilisiirron luonteesta (laina
> vuokranmaksuun sekä takaisinmaksuaikataulu).
>
> Sosiaalitoimistossa päätettiin, että neiti X ei saa
> toimeentulotukea. Syynä on se, että toukokuun aikana herra Y sai
> sukulaisiltaan rahaa erittäin tarpeelliseen menoerään. Neiti X ja
> herra Y eivät olleet avopari vielä tuolloin.
Jäljempää näyttäisi ilmenevän että laina on otettu vuokran maksamiseen.
Vuokra puolestaan on meno joka oikeuttaa tt-tukeen (-7% omavastuu).
>
>
> Samoin sosiaalitoimiston täti kertoi, että ellei neiti X:n saamaa
> lainaa ole maksettu sovittuun päivään (joka näkyy tiliotteessa)
> mennessä, laina katsotaankin neiti X:n tuloiksi, jolloin neiti X
> ei saa toimeentulotukea heinäkuussakaan.
Näinhän asia ei ole, mikäli laina on otettu ja saatu vuokran maksamiseen
ja vuokra on sillä myös maksettu.
> Neiti X ei voi maksaa
> lainaa takaisin, koska hänen kesätyönsä alkavat vasta sen jälkeen
> kun laina pitäisi maksaa takaisin.
>
> Kysymys kuuluukin, toimiko sosiaalitoimiston täti oikein
> evätessään neiti X:ltä toimeentulotuen vuokraan sillä perusteella,
> että herra Y oli saanut rahaa ennen kuin neiti X:stä ja herra
> Y:stä tuli avopari. Samoin onko kohtuullista, että tuon tapauksen
> takia vuokraan tarkoitettu laina, jota ei mitenkään voida maksaa
> takaisin, katsotaan myös toimeentuloksi,
Siinä mielessä oikein, että koska heillä oli raha vuokraan (tuo laina)
niin he olivat voineet maksaa vuokran käytettävissään olleella rahalla.
Mutta vaikka laina onkin katsottu tuloksi, niin myös vuokra pitää katsoa
menoksi, ja kun vuokra on maksettu lainalla, niin ei enää myöhemmin
lainaa voida ottaa tulona huomioon.
> jolloin ongelmat
> siirtyvät seuraavaan kuuhun ja todennäköisesti siitäkin eteenpäin?
Hallinto-oikeudet ovat joissain ratkaisuissaan katsoneet, että silloin
kun lainarahalla on maksettu sellaisia menoja, joihin tt-tyen hakijalla
olisi lainan ottaessaan ollut oikeus saada myös tt-tukea, niin
sellaisessa tapauksessa lainan takaisinmaksu on tt-tukeen oikeuttava
meno.
Asiaa selventävät mm. seuraavat päätökset: (LO=lääninoikeus, nykyisin
HaO, eli hallinto-oikeus)
Josta esim. Oulun LO 22.6.1999 nro 330/11. Hakija oli saanut ystäviltään
lainaksi 2000 markkaa, joka oli otettu tt-utkilaskelmassa tulona
huomioon. LO totesi päätöksessään, että siihen nähden, että lainaan on
katsottava liittyvän takaisinmaksuvelvoite, sitä ei ole pidettävä muuna
tulona. Lainan määrää ei olisi tullut ottaa tulona huomioon tt-tuen
tarvetta arvioitaessa.
Päätöksessään 8.6.1999 nro 396/3 Hämeen LO totesi, että pääsääntönä
yksityisten avustusten ja lanojen suhteen on, että ne otetaan
tt-tukilaskelmassa normaaleina tuloina huomioon. Edelleen lainojen
takaisinmaksuja ei huomioida menoina muutoin kuin aivan
poikkeuksellisesti. Koska kuitenkin ko. tapauksessa rahan lainaus ja
takaisinmaksu oli tapahtunut lyhyen ajan sisällä, LO katsoi, että tässä
yksittäistapauksessa lainan takaisinmaksuja oli pidettävä tt-tukeen
oikeuttavina menoina.
Olisinkin edellä esittämäni perusteella sitä mieltä, että asia ei ole
lainkaan yksiselitteinen, vaan olosuhteet huomioiden valituksella voisi
olla läpimenon mahdollisuudet.
t. Petu
--
* Petri Nurminen - virallinen ammattivalittaja (1998 - 2002) *
Valtakunnasta v.2002 -> http://gamma.nic.fi/~pnur/valtakunta2002/
Harjavallasta v.2002 -> http://gamma.nic.fi/~pnur/harjavalta2002/
avaa- http://gamma.nic.fi/~pnur/ - http://w3.nic.fi/~pnur/ -silmäsi
Soile Sydänmäki
Sosiaalitoimiston yksiselitteinen ohje on, että maksujen maksamista pitää lykätä kunnes sosiaalitoimistolta saa maksumääräyksen!
Jani Miettinen wrote:
>
> Tapaus Kuopiosta:
>
> Neiti X ja herra Y muuttivat yhteen 1.6 avoparina. Molemmat ovat
> pienituloisia, ja erityisesti neiti X tarvitsee toimeentulotukea
> mm. kyetäkseen maksamaan oman osuutensa vuokrasta.
>
> Varattu aika sosiaalitoimistossa jouduttiin perumaan ja siirtämään
> parin päivän päähän. Vuokranmaksu oli ensimmäisen (perutun) ajan
> jälkeen, mutta ennen uutta aikaa. Siksi neiti X joutui lainaamaan
> rahaa vuokranmaksuun herra Z:lta.
>
> Herra Z siirsi neiti X:n osuuden vuokrasta neiti X:n tilille;
> mukana olivat asiaankuuluvat viestit tilisiirron luonteesta (laina
> vuokranmaksuun sekä takaisinmaksuaikataulu).
>
> Sosiaalitoimistossa päätettiin, että neiti X ei saa
> toimeentulotukea. Syynä on se, että toukokuun aikana herra Y sai
> sukulaisiltaan rahaa erittäin tarpeelliseen menoerään. Neiti X ja
> herra Y eivät olleet avopari vielä tuolloin.
>
> Samoin sosiaalitoimiston täti kertoi, että ellei neiti X:n saamaa
> lainaa ole maksettu sovittuun päivään (joka näkyy tiliotteessa)
> mennessä, laina katsotaankin neiti X:n tuloiksi, jolloin neiti X
> ei saa toimeentulotukea heinäkuussakaan. Neiti X ei voi maksaa
> lainaa takaisin, koska hänen kesätyönsä alkavat vasta sen jälkeen
> kun laina pitäisi maksaa takaisin.
>
> Kysymys kuuluukin, toimiko sosiaalitoimiston täti oikein
> evätessään neiti X:ltä toimeentulotuen vuokraan sillä perusteella,
> että herra Y oli saanut rahaa ennen kuin neiti X:stä ja herra
> Y:stä tuli avopari. Samoin onko kohtuullista, että tuon tapauksen
> takia vuokraan tarkoitettu laina, jota ei mitenkään voida maksaa
> takaisin, katsotaan myös toimeentuloksi, jolloin ongelmat
Petu
Soile Sydänmäki kirjoitti:
> Perusvirhe tapahtui siinä että neiti X ylipäätään maksoi vuokran.
> Sosiaalitoimiston yksiselitteinen ohje on, että maksujen maksamista pitää lykätä kunnes sosiaalitoimistolta saa maksumääräyksen!
Mitään tuollaista yleisohjetta ei ole olemassa. Eikä toimeentulotuen tarvettakaan määritellä pelkästään sen perusteella paljonko
maksuja on maksamatta.
Ari Laitinen
> > > asunto - jos kohtuuhintaisia ei ole tarjolla niin on asuttava käyvän
> > > hinnan mukaisessa. Osoittakoon sosiaalitoimi jostain sen
> kohtuuhintaisen
> > > asunnon vuokramenojen pienentämiseksi.
> >
> > Eikö henkilön voida ajatella muuttavan sellaiselle paikalle, jossa ei
> ole
> > pulaa asunnoista. Varmaankaan kyse ei ole työpaikan läheisyydestä.
>
> Ei sellaista voi ajatella. Meillä on vielä oikeus asua
> kotipaikkakunnallamme tai muulla itse valitsemallamme paikkakunnalla.
Paikka ja paikkakunta tahtoo jotenkin sekaantua.
Siis pakkoko on asua Unioninkadulla olevassa yksiössä? En usko että
sosiaalitoimi haluais asiakkansa muuttavat Espooseen mutta Kontula voisi
käydäkin.
Ari Laitinen
> > Siis pakkoko on asua Unioninkadulla olevassa yksiössä? En usko että
> > sosiaalitoimi haluais asiakkansa muuttavat Espooseen mutta Kontula
> voisi
> > käydäkin.
> >
> Ei se nyt ihan noin mene. Erityisesti Helsingisn seudulla, jossa
> vuokra-asunnoista on pula on pakko asua siellä mistä asunnon sattuu
> ylipäänsä saamaan. Eikä toimeentulotuen saaminen tarkoita, että henkilö
> olisi holhouksen alla ja asumispäätökset hänen puolestaan tekisikin
> sosiaalitoimisto.Kyllä ihmisillä on toimeentulotuen varassakin eläessään
> oikeus tehdä itse vielä päätöksensä asumispaikoistaankin..
>
> Kohtuuttoman hienon ja kalliin asumisen estämiseksi luotiin
> toimeentulotukeen tuo 7% asumisen omavastuu - jos asut kaliisti sinulle
> jää vähemmän muuhun elämiseen. Keplottelu on sitten asia erikseen mutta
> eiköhän ne keplottelumahdollisuudet toimeentulotuessa ole aika
> rajalliset. Jos asuminen on aivan _kohtuutonta_ kustannuksiltaan tai
> muuten ylen määrin leveää niin kyllä niiden alentamiseenkin on keinot,
> mutta tuskin köyhien kadulle ajaminen on sivistysvaltiona itseään
> pitävän yhteiskunnan keino.
Ei kai Kontulaa voi nimittää kaduksi? Jos nyt olisi niin, että Kontulassa
olisi kokonainen talo tyhjillään ja edullisesti vuokrattavana niin miksi
asukkaan, joka ei ole työpaikkaansa edes sidottu, pitäisi asua nimenomaan
Unioninkadulla kalliilla vuokralla? Eikö riitä, jos sosiaalitoimi osoittaisi
että Kontulassa voit asua tähän hintaan ja sen verran saat asumistukea asut
sitten vaikka presidentin sviitissä Mannerheimintiellä?
J. J. Marjanen
viestissä:aeqj9j$5ce$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> J. J. Marjanen wrote:
>
> > Kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttaa toiseen kuntaan -
>
> Nykyisin on. Hyvä niin.
> --
Ai, missä laissa (tai muussa säädöksessä)? Tunnustan kyllä
virheeni
mielihyvin, jos saan viittauksen säädökseen, oikeustapaukseen
taikka
oikeuskirjallisuuteen.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <bal...@surfeu.fi> kirjoitti
> viestissä:aeqj9j$5ce$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> J. J. Marjanen wrote:
>>
>> > Kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttaa toiseen kuntaan -
>>
>> Nykyisin on. Hyvä niin.
>> --
>
> Ai, missä laissa (tai muussa säädöksessä)? Tunnustan kyllä
> virheeni
> mielihyvin, jos saan viittauksen säädökseen, oikeustapaukseen
> taikka
> oikeuskirjallisuuteen.
Ihan tässä työllistymislaissa (en muista sen tarkkaa nimeä). Jos ei ole
perhettä, niin täytyy vastaanottaa muualta myös työtä. Ei ole muuten
perusteltu syy kieltäytyä.
En kyllä muista varmasti missä se oli, mutta niin luin jostain virallisesta
jutusta.
Pahoitteluni, etten jaksa penkoa sitä, joten sanomani jääköön omaan
arvoonsa, ja sinun sanomasi säilyköön totuutena. Kuitenkin, jos sen löydän,
niin postaan sen tänne uutena otsikkona ihan huvin vuoksi.
--
begin international https://baldor.ath.cx
J. J. Marjanen
viestissä:afd06k$6ob$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
> > Ai, missä laissa (tai muussa säädöksessä)? Tunnustan kyllä
> > virheeni
> > mielihyvin, jos saan viittauksen säädökseen, oikeustapaukseen
> > taikka
> > oikeuskirjallisuuteen.
>
> Ihan tässä työllistymislaissa (en muista sen tarkkaa nimeä).
Jos ei ole
> perhettä, niin täytyy vastaanottaa muualta myös työtä. Ei ole
muuten
> perusteltu syy kieltäytyä.
>
> Pahoitteluni, etten jaksa penkoa sitä, joten sanomani jääköön
omaan
> arvoonsa, ja sinun sanomasi säilyköön totuutena. Kuitenkin, jos
sen löydän,
> niin postaan sen tänne uutena otsikkona ihan huvin vuoksi.
Ei tarvitse vinoilla - jos olen väärässä, niin sitten olen ja
myönnän
sen kyllä. Olisiko kyseessä työvoimapalvelulaki,
työttömyysturvalaki
vai mikä? Suomen sosiaalioikeudellisen seuran jäsenenä olisin
kiinnostunut tietämään! Voisinhan kyllä kysyä asiaa joltakulta
oikealta sosiaalioikeuden tutkijaltakin...
--
----------------------------------------------------------
Mikko Moilanen
> Ei tarvitse vinoilla - jos olen väärässä, niin sitten olen ja
> myönnän sen kyllä.
En vinoillut.
> Olisiko kyseessä työvoimapalvelulaki, työttömyysturvalaki
> vai mikä? Suomen sosiaalioikeudellisen seuran jäsenenä olisin
> kiinnostunut tietämään! Voisinhan kyllä kysyä asiaa joltakulta
> oikealta sosiaalioikeuden tutkijaltakin...
Lainaus alkaa työttömyysturvalaki 7 § Velvollisuus ottaa vastaan työtä
----------------------------------------------------------------------------
--clip--
Jos henkilön työssäkäyntialueella ei työvoimaviranomaisen arvion mukaan ole
kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana osoitettavissa hänen
ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivaa työtä eikä hän ole halukas
ottamaan vastaan sellaista työtä muualta eikä myöskään työkykyynsä nähden
sopivaa työtä työssäkäyntialueeltaan, katsotaan hänen kieltäytyneen työstä
1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
--clip--
Yksinäinen henkilö ei voi päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytyä hänen
työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta pysyväisluonteisesta
toimeentulon turvaavasta kokoaikatyöstä, josta maksetaan 1 momentissa
--clip--
----------------------------------------------------------------------------
Lainaus loppuu. Se on siinä.
chmod 711 www.pcuf.fi/~jjm
Mikko Moilanen
> ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivaa työtä eikä hän ole halukas
> ottamaan vastaan sellaista työtä muualta eikä myöskään työkykyynsä nähden
Ei voi sanoa eläköön epärehellisyys. "ole halukas".
Käytännössä kaksinaamaista valehtelua vaativa kohta laissa.
Hyvä laki sanoisi, "jos kieltäytyy".
Paska laki. Paska systeemi.
J. J. Marjanen
väärin. Kotimaasta ei kuitenkaan tarvitse
lähteä minnekään: "Henkilö voi päivärahaoikeuttaan
menettämättä kieltäytyä vastaanottamasta työtä
valtakunnan rajojen ulkopuolelta." (6 mom.)
Lainmuutos on kuitenkin nykyistä perustuslakia
edeltäneeltä ajalta, joten perusoikeusmyönteinen
tulkinta edellyttää kyllä työssäkäyntialueen
ulkopuolelle muuttamiseen "pakottamiselta"
varsin vahvoja perusteita.
--
----------------------------------------------------------
J. J. Marjanen
j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
Mikko Moilanen <bal...@surfeu.fi> kirjoitti
viestissä:aft17g$n93$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jani Miettinen
Kirjoitin alkuperäisessä postauksessa:
> Sosiaalitoimistossa päätettiin, että neiti X ei saa
> toimeentulotukea. Syynä on se, että toukokuun aikana herra Y sai
> sukulaisiltaan rahaa erittäin tarpeelliseen menoerään. Neiti X ja
> herra Y eivät olleet avopari vielä tuolloin.
Neiti X laittoi sitten valituksen menemään, kuten muutamaan kertaan
kehotettiinkin tekemään.
Tulos oli se, että herra Y:n sukulaisiltaan saamia rahoja, jotka
todellakin käytettiin tuohon tarpeelliseen menoerään (tämä näkyy
kuiteista ja tiliotteesta), ei enää katsottukaan neiti X:n
tuloiksi. Neiti X:n ja herra Y:n uusi talous sai kipeästi
tarvitsemansa avustuksen kesäkuun menoihin, ja nyt neiti X pystyy
myös maksamaan lainansa takaisin, eikä siitä jää rasitteita
heinäkuun ajaksi.
Kiitoksia kaikille kommentointiin aikaansa uhranneille.
--
Seko-Ira älähtää, jo honka-likka - ka' - lahtaa