Rakennusvirhe?
Tony Glader
laudoitus ja ulkoeristys). Vuosi sitten alkoi talon seinään ilmestyä
homepilkkuja ja asiaa ryhdyttiin tutkimaan. Ilmeni, että urakoitsija oli tehnyt
taloon vain vaaka-koolauksen (22 mm), jolloin seinät eivät pääse tuulettumaan
(ilma ei kierrä). Lisäksi erilliset kosteussulkumuovit olivat jääneet
asentamatta, jolloin talon sisältä tuleva kosteus pääsee suoraan eristeisiin ja
ulkolaudoituksen sisäpintaan. Lautojen pinnan kosteus mitattiin ja se oli liian
kostea (kosteus arvo oli yli 16, sallittu 13 - en muista yksikköä). Eristeet
eivät oleet märkiä eivätkä homeessa.
Urakoitsijalle lähetettiin tästä tieto ja hän vastasi, että vuonna 96 oli
yleinen käytäntö tehdä koolauksen näin ja talo tuulettuu nurkista. Nurkkalaudat
estävät tehokkaasti ilman vaihtumisen, joten tämä ei pidä paikkaansa.
Urakoitsija väitti lisäksi, että vika on maalissa (Öljy-teho). Maalin
toimittajan edustaja kävi tarkistamassa ja (tietenkin) totesi että maalissa ei
ole mitään vikaa. Kosteussulkumuovien puutteen urakoitsija selitti
lämpöeristeissä olevien pinnoitteiden ajavan saman asian. Urakoitsija kiisti
rakennusvirheiden aiheuttavan homehtumisen ja perusteli sitä sillä, että
homehtuminen oli alkanut vasta 5 vuotta myöhemmin.
Oliko vuonna 96 rakennusmääräykset sellaiset, että talon pintalaudoitus voitiin
rakentaan niin ettei talo tuuletu ja pelkkä vaakakoolaus riittää? Kannattaako
tätä asiaa lähteä riitauttamaan vai onko tässä rikottu lakia? Miten asiassa
kannattaisi edetä? Ainakin puolueeton tutkimus pitäisi teetättää ja varmasti
maali pitäisi tutkituttaa, jos vaikka maalissa käytetyssä pellavaöljyssä oli jo
homeitiöitä ennestään. Tosin tutkiminen voi olla aika hankalaa, kun aikaa on jo
vierähtänyt. Vai olisiko kenties home tarttunut jostain muualta?
Rakennusalan tietäjiltä kysyisin, mitä kannatta näin ensiapuna tehdä ettei
tilanne mene huonompaan suuntaan?
Ps. Kuvia on saatavilla, jos sellaista tarvitaan
--
Tony Glader <Tony dot Glader at blueberrysolutions dot com>
Harri Ilmari Toivonen
"Tony Glader" <Tony_dot_Glader@blueberrysolutions_dot_com.invalid> wrote in
message news:slrnae1fn7.d6l....@blueberrysolutions.com...
> kannattaisi edetä? Ainakin puolueeton tutkimus pitäisi teetättää ja
varmasti
> maali pitäisi tutkituttaa, jos vaikka maalissa käytetyssä pellavaöljyssä
oli jo
> homeitiöitä ennestään. Tosin tutkiminen voi olla aika hankalaa, kun aikaa
on jo
> vierähtänyt. Vai olisiko kenties home tarttunut jostain muualta?
Käsittääkseni on aivan sama mistä homeitiöt ovat peräisin, koska niitä on
kuitenkin joka puolella! Ainoa toimiva tapa torjua hometta on tehdä
rakenteita, jotka eivät ole kosteita.
Harri
Erkki Kiuru
eli ongelma piilee maalissa ja kosteassa syksyssä. Ota luotettava
maalari ja tutki hänen kanssaan maalipinnan homevauriot. Suosittelisin
huolellista pesua hypokloriittiliuoksella ja sillä ongelma on ainakin
vuodeksi hoidettu.
Mutta muihin kysymyksiin ei tullut selvää vastausta, joten palaan
niihin. Rakennusalalla noudatetaan normaalisti yleisiä sopimusehtoja
YSE83 tai YSE1998 riippuen toteutusajankohdasta. Olellisia eroja on mm.
että uusissa sopimusehdoissa takuuaika on kaksi vuotta ja vanhoissa
yksi. Molemmissa on urakoitsijalla ns. vastuuaika piileviä
rakennusvirheitä kohtaan 10 vuotta työn vastaanotosta. Jos mielestäsi
urakoitsija on tehnyt rakennusvirheen niin joudut vetoamaan tähän
vastuuseen. Ennustan kuitenkin vaikeuksia, koska sinulla on
näyttövelvollisuus virheellisestä rakentamisesta ja sen syy-yhteydestä
maalipinnan homehtumiseen.
Et kertonut seinärakenteesta mitään ja mielestäni olisikin hyvin outoa
että rakennusurakoitsija ulkoverhousta korjatessaan laittaisi
höyrynsulkumuovin sisäpintaan pelkästään sen vuoksi että rakenteen läpi
ei kulkeutuisi kosteutta duffuusion myötä. Jos koko seinä rakenne on
purettu ja tehty uudestaan niin silloin tietenkin höyrynsulku olisi
ollut paikallaan edellyttäen että rakenne muuten sen vaatii.
Tuon tuuletusraon toimimattomuuden saat helposti selville, kun purat
seinän keskiosilta yhden ulkoverhouslaudan ja tutkit onko se
sisäpinnaltaan homeessa. Jos hometta ei ole (näin uskoisin) niin kyse on
aika tavanomaisesta öljymaalin homehtumisesta.
Tässä taas helposti törmätään näihin pinttyneisiin käsityksiin oikeista
ja vääristä maalaustavoista, joista on näilläkin palstoilla keskusteltu
aikaisemmin. Tosiasiahan on se että öljymaali muodostaa höyrytiiviimman
kalvon laudan pintaan kuin ns. lateksimaalit. Kun öljymaalista haihtuvat
liuottimet ja se auringon ym. sääilmiöiden myötä saa rasitusta, alkaa se
halkeilla ja vasta tämän jälkeen se ns. hengittää.
Viime kesänä maalatessani ulkoverhouslautoja pellavaöljymaalilla sain
maalikaupasta ehdottoman vaatimuksen käsitellä laudat ensin värittömällä
lahonsuojalla, ja vasta tämän jälkeen maalata ne kahteen kertaan
öljymaalilla. Muussa tapauksessa home kasvaisi öljymaalin pintaan. Jätin
kuitenkin tuon pohjan käsittelyn pois, kun laudoitus oli vuosia
sisätiloissa kuivanutta kuusilautaa ja ajattelin säästäväni siinä yhden
työvaiheen. Ainakaan viime syksynä tai tänä keväänä maalipintaan ei ole
ilmestynyt hometta. *koputtaa puuta*
Tony Glader
> yksi. Molemmissa on urakoitsijalla ns. vastuuaika piileviä
> rakennusvirheitä kohtaan 10 vuotta työn vastaanotosta. Jos mielestäsi
> urakoitsija on tehnyt rakennusvirheen niin joudut vetoamaan tähän
> vastuuseen. Ennustan kuitenkin vaikeuksia, koska sinulla on
> näyttövelvollisuus virheellisestä rakentamisesta ja sen syy-yhteydestä
> maalipinnan homehtumiseen.
Talon rakenteet on ollut tutkimassa kolmas osapuoli ja hän oli tullut siihen
tulokseen, että rakennelma on virheellisesti tehty. Vaakakoolaus ja tiiviit
pysty-nurkkalaudat eivät päästä rakennusta tuulettumaan. Lisäksi höyrysulku on
jäänyt asentamatta.
> ei kulkeutuisi kosteutta duffuusion myötä. Jos koko seinä rakenne on
> purettu ja tehty uudestaan niin silloin tietenkin höyrynsulku olisi
> ollut paikallaan edellyttäen että rakenne muuten sen vaatii.
Koko seinä on ulkoa päin purettu ja rakennettu uudestaan.
> Tuon tuuletusraon toimimattomuuden saat helposti selville, kun purat
> seinän keskiosilta yhden ulkoverhouslaudan ja tutkit onko se
Keskiosasta purkaminen on hankalaa, koska laudoitus ns. ponttilautaa, mutta
eiköhän se onnistu...
> sisäpinnaltaan homeessa. Jos hometta ei ole (näin uskoisin) niin kyse on
> aika tavanomaisesta öljymaalin homehtumisesta.
Oikeastaan minä olen jo melkein varma, että vika on maalissa, mutta huolettaa
nyt talon kohtalo tulevaisuudessa. Tuuletusta ei ole järjestetty, joten
eristeet saattavat homehtua joskus myöhemmin tulevaisuudessa. Siksi haluaisin,
että työ korjataan sellaiseksi että se hiukan kauemmin kestäisi.
> kuitenkin tuon pohjan käsittelyn pois, kun laudoitus oli vuosia
> sisätiloissa kuivanutta kuusilautaa ja ajattelin säästäväni siinä yhden
Tarkemmin kun muistelen, tulee mieleeni että talon laudoitus taisi pari päivää
maata sateessa ennen kuin ne seinään lyötiin. Mikäli lauta oli märkää seinälle
laitettaessa, saattoiko se aiheuttaa homehtumisen? Seinä tosin maalattiin vasta
puolen vuoden kuluttua kesällä.
> työvaiheen. Ainakaan viime syksynä tai tänä keväänä maalipintaan ei ole
> ilmestynyt hometta. *koputtaa puuta*
Tässäkin talossa meni 5 vuotta.
Juha Koponen
"homeen olevan lehtivihreää tai
jotain muuta puista lennellyttä levää joka näyttää homeelta. Kokeile
hypokloriitilla pyyhkiä pintaa josko lähtisi
puhtaaksi.
"Tony Glader" <Tony_dot_Glader@blueberrysolutions_dot_com.invalid> kirjoitti
viestissä:slrnae2dk9.es1....@blueberrysolutions.com...
jouko katajisto
Kysymys on ainakin siitä, oliko urakoitsijalla ulkopuolinen työsuunnitelma
vai suunnitteliko hän sen itse. Työssä olisi tarvinnut olla rakennuslupa
(toimenpidelupa) jossa olisi selvitetty, miten työ tulisi tehdään. Aluksi
olisi hyvä kääntyä rakennusvalvojan puoleen ja kysyä asiasta. Tuuletus on
tullut järjestää jo 1996 ja jos se ei toimi niin kyseessä on selvä virhe.
Kysymys on kai kuka teki virheen ?
Asiassa tarvitaan hyvä tavaran tarkastaja ja hänen lausunnosta riippuu miten
pitää edetä.
"Tony Glader" <Tony_dot_Glader@blueberrysolutions_dot_com.invalid> kirjoitti
viestissä news:slrnae1fn7.d6l....@blueberrysolutions.com...
Anne-ly
> ym. sääilmiöiden myötä saa rasitusta, alkaa se
> halkeilla ja vasta tämän jälkeen se ns. hengittää.
maalipinnan halkeilu on aivan eri asia kuin "hengittäminen"
JOS hengittämisellä tarkoitetaan vesihöyryn läpäisevyyttä
(koska ilman läpäisevyys tuskin homehduttaa mitään)
maalin halkeamista on aina ja vain pelkkää haittaa, sillä
maalipinnan vähäisistäkin halkeamista pääsee kyllä sadevesi
helposti rakenteeseen sisään, mutta kosteuden ja vesihöyryn
poistumista rakenteesta eivät maalipinnassa olevat halkeamat
kuitenkaan kykene - valitettavasti - kovinkaan paljoa
edistämään, ennenkuin maalipinta on jo pahoin rapistunut
ja aivan täynnänsä niitä halkeamia
maalikalvon paksuus korreloi yleensä kääntäen vesihöyryn
läpäisevyyden kanssa - maalilaadusta ja -tyypistä riippumatta,
mutta täysin typerää ja
keskusteluakin vain sekoittavaa käsitettä: "hengittäminen"
ei mielestäni kannattaisi lainkaan yrittää tunkea mukaan
mihinkään keskusteluun rakennuksista tai rakentamisesta
maalikalvo ja rakennukset ... eivät kumpikaan hengitä
Tony Glader
> Kysymys on ainakin siitä, oliko urakoitsijalla ulkopuolinen työsuunnitelma
> vai suunnitteliko hän sen itse. Työssä olisi tarvinnut olla rakennuslupa
Urakoitsija on ilmeisesti itse suunnitellut työn, koska sitä ei erikseen ole
kenelläkään teetetty. Tietenkin on mahdollista, että hän itse olisi sen
teettättänyt ulkopuolisella, mutta epäilen.
> (toimenpidelupa) jossa olisi selvitetty, miten työ tulisi tehdään. Aluksi
> olisi hyvä kääntyä rakennusvalvojan puoleen ja kysyä asiasta. Tuuletus on
Työn tilaajalle ei ole toimitettu toimenpidelupaa - urakoitsijan piti hoitaa
tämäkin. Ehkäpä siitä saa jälkikäteen kopion rakennusvirastosta.
> tullut järjestää jo 1996 ja jos se ei toimi niin kyseessä on selvä virhe.
Eli se on rakennusvirhe, jos tuuletus ei toimi. Kiitos selkeästä vastauksesta.
Tosin vielä täytyy näyttää toteen, että se tosiaankaan toimi.
> Kysymys on kai kuka teki virheen ?
Minun näkemykseni mukaan urakoitsija, koska työ tilattu häneltä 'avaimet
käteen' periaattella ja hänen piti hoitaa kaikki siihen liittyvä työ - myös
paperityö.
Petri Nurminen
jouko katajisto kirjoitti:
> Tuuletus on
> tullut järjestää jo 1996 ja jos se ei toimi niin kyseessä on selvä virhe.
Olen tuosta aivan samaa mieltä. Asia - eli se riittääkä ulkovuorin alle, silloin
kun ulkovuorilauta laitetaan pystyyn, pelkkä vaakakoolaus, oli erityisen paljon
esillä juuri vuonna 1996. Silloin mm. MTV 3:n asuntomarkkinat ohjelma käsitteli
asiaa ainakin kaksi kertaa todeten että pelkkä vaakakoolaus ei tuollaisessa
tapauksessa riitä. Itse olisin sitä mieltä että rakenteen suunnitelleen alan
ammattilaisen on täytyny olla v. 1996 tietoinen pelkän vaakakoolauksen
riittämättömyydestä tuuletukseksi v. 1996. Ulkovuorin alle olisi tarvittu
ristiinkoolaus.
--
* Petri Nurminen - virallinen ammattivalittaja (1998 - 2002) *
Valtakunnasta v.2002 -> http://gamma.nic.fi/~pnur/valtakunta2002/
Harjavallasta v.2002 -> http://gamma.nic.fi/~pnur/harjavalta2002/
avaa- http://gamma.nic.fi/~pnur/ - http://w3.nic.fi/~pnur/ -silmäsi
Erkki Kiuru
arvausleikkiä on ollut. Jossain viestissä sanot että tuulensuoja puuttuu
ja toisessa viestissä että tuulensuoja on tehty. Ilmeisesti
peruskäsitteet eivät nyt ole olleet hallussa. Mutta eiköhän tämä ole jo
vihdoin ratkaistu.... eli:
Kyseessä on ns. rintamamiestalo, jossa on runkona 50*100 pystyrunko,
purutäyte, sisä- ja ulkopuolella tervapaperi, lisäksi ulkopuolella
vinolaudoitus rungon jäykisteenä. Sisäpuolella on rakennuslevy tms.
tapetin alustana. Nyt korjauksessa on poistettu vanha ulkoverhouslauta,
lisätty lisäeristeeksi RKL-A 45mm kova tuulensuojavilla välikehylsyjen
avulla, joihin on naulattu vaakakoolauslauta 22*100 ja tämän päälle
pystyyn ponttilaudoitus.
Viiden vuoden jälkeen ulkoverhouksen maalipintaan on ilmestynyt
homepilkkuja, joiden syynä pidät rakennusvirhettä, eli höyrynsulkumuovin
puuttumista.
1. Ko. rakenteeseen ei voi lisätä höyrynsulkumuovia ilman että koko
seinärakenne puretaan. Ajatus että koolausvälit avataan ulkopuolelta ja
muovi laitettaisiin sitä kautta sisäpintaan herättää lähinnä
hilpeyttä...ei kukaan kai tosissaan sellaista edes yrittäisi, ja
lopputulos olisi varmasti susi.
2. On erittäin epätodennäköistä että vinovuorilaudoitus olisi poistettu
ja purueriste korvattu uudella eristeellä, koska silloin koko rakennus
olisi pitänyt jäykistää uudella tavalla ja tuo tuulensuojavilla ei sitä
tee ;-) Eli miksi et kysy urakoitsijalta mitä seinärakenteelle on tehty
ja vasta tämän jälkeen voit arvioida onko siinä jotain virheitä.
3. Kun kyseessä on ollut ulkoverhouksen uusiminen ja pieni lisäeristys
niin ko. toimenpide ei välttämättä vaadi rakennuslupaa, asian voit
varmistaa vielä paikkakuntasi rakennusvalvontavirastosta. Jos
ulkoverhousta tai väritystä on muutettu oleellisesti niin ao. toimenpide
on saattanut vaatia toimenpideluvan tai ilmoituksen rakennusvalvontaan,
mutta yleensä tällaiset toimenpiteet eivät sitä edellytä. Muutenkin
ajatus siitä että rakennusvalvontavirasto olisi automaattisesti
takaamassa oikeaa rakentamistapaa ei pidä paikkaansa, kyllä vastuu on
aina ensisijaisesti RAKENNUTTAJALLA. Jos urakoitsija on tehnyt virheen
niin vastuu kolmannelle osapuolelle on toki ensisijaisesti kiinteistön
omistajalla, eli sillä joka rakennustoimenpiteiseen ryhtyy. Ja tämä voi
sitten vaatia urakoitsijaa vastuuseen rakennusvirheestä, toki on
muistettava että rakennuttajan työmaavalvonta ei vähennä urakoitsijan
vastuuta.
4. Rintamamiestaloissa ulkoverhouslaudoitus naulattiin suoraan kiinni
vinolaudoitukseen ilman että sen taakse jätettiin tuuletustilaa. Lähes
kaikki ovat toimineet kuitenkin hyvin, vaikka laskennallisesti
tarkastellen ulkoseinän läpi siirtyy diffuusion myötä runsas määrä
vesihöyryä. Vesi on kesäaikana kuivanut rakojen ym. kautta pois eikä ole
yleensä aiheuttanut lahovaurioita. Nyt tässä tapauksessa
ulkoverhouslauta on irti tuulensuojalevystä, joten en ole ihan heti
laittamassa pelimerkkejä sen vaihtoehdon puolelle, jossa virheenä
pidetään höyrynsulun puuttumista.
5. Kuten useassa vastauksessa jo esitettiin on homepilkkujen syytä
todennäköisesti pellavaöljymaalin homehtuminen, mahdollisesti huonosti
tehty pohjustus ja ehkä kostea ulkoverhouslauta. Ehdotan pesua
hypokloriittiliuoksella.
Petri Kärhä
Erkki Kiuru wrote:
> 5. Kuten useassa vastauksessa jo esitettiin on homepilkkujen syytä
todennäköisesti
> pellavaöljymaalin homehtuminen, mahdollisesti huonosti tehty
> pohjustus ja ehkä kostea ulkoverhouslauta. Ehdotan pesua
hypokloriittiliuoksella.
>
Veikkaan samaa. Vuosi sitten täällä ryhmässä keskusteltiin paljon
maaleista. Muistan jonkun toisenkin silloin maininneen, että tikkurilan
Öljy-teholla maalattu talo oli saatu homeeseen. Keskustelujen
johtopäätöksenä päätin tuolloin maalata akrylaattimaalilla.
Nykypäivän totuus tuntuu olevan, että öljymaalilla maalattu talo kestää.
Huomisen totuus lienee, että tämäkään ei aivan riitä, vaan vain joillain
tietyillä öljymaaleilla maalatut talot kestävät.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Tuomas Eerola
> Veikkaan samaa. Vuosi sitten täällä ryhmässä keskusteltiin paljon
> maaleista. Muistan jonkun toisenkin silloin maininneen, että tikkurilan
> Öljy-teholla maalattu talo oli saatu homeeseen. Keskustelujen
> johtopäätöksenä päätin tuolloin maalata akrylaattimaalilla.
Kyllä millä tahansa maalilla maalatun talon saa homeeseen kun vain
tekee rakenteet tarpeeksi väärin.
Mutta on täysin eri asiat onko pintamaali pinnalta homeessa vaiko
talo (rakenteet) homeessa. Ulkomaalin homettuminen tuottaa tuloksena
pilkkuja ulkoseinään ja niistä pääsee eroon pesemällä. Rakenteiden
homettumisesta ei pahimmillaan pääse eroon kuin polttamalla koko talo..
> Nykypäivän totuus tuntuu olevan, että öljymaalilla maalattu talo kestää.
> Huomisen totuus lienee, että tämäkään ei aivan riitä, vaan vain joillain
> tietyillä öljymaaleilla maalatut talot kestävät.
Sitäpaitsi maalauksen kestävyys ja talon kestävyys ovat ihan eri
asioita.
Tuomas
Markus Vuori
>> Huomisen totuus lienee, että tämäkään ei aivan riitä, vaan vain joillain
>> tietyillä öljymaaleilla maalatut talot kestävät.
>
> Sitäpaitsi maalauksen kestävyys ja talon kestävyys ovat ihan eri
> asioita.
Ja ilman muuta pitäisi aina muistaa ensisijaisesti ajatella tuota
viimeksi mainittua, eikä vain maalipinnan kestävyyttä.
t.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mmv...@yahoo.com | & vcards / \