Testamentin pitävyys ja lainvoimaisuus.
Joska
Tilanne on seuraava.
Henkilö X kuoli ja häneltä jäi jälkeensä joidenkin satojen tuhansien
markkojen omaisuus. Henkilö X oli naimaton, joten perijöinä on elossa oleva
vanhempi ja sisarukset, jotka ovat A, B ja C. Sisarus D on kuollut jo
aiemmin.
X kuoli syöpään ja viimeisinä päivinään sanoi, että suullisesti ilman
yhtäkään todistajaa tai läsnäolijaa A:lle, joka oli hänen läheisin
sisaruksensa, että "sinä saat omaisuuteni ja omaisuudestani annetaan vielä
kummitytölleni, B:n lapselle sekä edesmenneen D:n lapselle kullekin oma
osuutensa". Sisarus A:n osuus jäi kuitenkin useiksi sadoiksi tuhansiksi
markoista näille kolmelle em. nuorelle tehtyjen "muistamisten" jälkeen.
Perinnönjako tulee. A sanoo, että X sanoi em. tavalla.
Vaihtoehdot ovat luonnollisesti seuraavat: 1) Muut uskovat A:ta ja
olettavat X:n viimeisen tahdon toteutuvan näin ja sen seurauksena pesä
jaetaan kuten A kertoi X:n toivoneen. 2) Yksi tai useampi sisaruksista
sanoo, ettei tuo menettely käy ja on mentävä perintökaaren mukaan. 3) Joku
muu, en ole vielä ajatellut.
Eli kysymys koskee seuraavaa. Luin, että testamentin ollessa kelvollinen
siinä on oltava kaksi todistajaa (esteettömiä), kirjallinen formaatti jne
jne.
Voiko A:n kertoma X:n sanominen olla peruste lainmukaisen
perimysjärjestyksen ohittamiselle, vaikkei mitään ole paperilla eikä
todistajia ole sekä A ei ole esteetön tässä asiassa koska on edunsaaja?
Vaikka muut tuon hyväksyisivät, riittääkö yhden sisaruksen vaatimus lain
mukaan jakamisesta kumoamaan muiden hyväksymän A:n kertomuksen?
Summasummarum; miten pitävä ja lainvoimainen on suullinen toivomus
omaisuuden jakamisesta?
Yst. terv. Joska Mattila
ps. Huom., vainajalla olisi ollut aikaa tehdä kirjallinen testamentti jo
muutaman vuoden, voiko tämä vaikuttaa suullisen mahdollisen todellisen
lupauksen lainvoimaisuuteen?
Esko Koskela
Jukka Korpela kirjoitti viestissä <38084b3...@news.cs.hut.fi>...
>Hon. usenaut "Joska" <mat...@netti.fi> wrote in message
><01bf168e$64cbace0$02c310c3@joska-mattila>:
>
>
>Aivan erikoistapaus on hätätilatestamentti. Jotta se olisi pätevä,
>pitää olla pakottava syy poiketa testamentin normaaleista
>muotovaatimuksista. Kuvauksesta ei ilmene mitään syytä olettaa, että
>olisi ollut. Lisäksi hätätilatestamenttikin on tehtävä
>muotovaatimuksia noudattaen: _joko_ suullisesti kahden todistajan
>läsnä ollessa (ja testamentin saaja ei tietenkään kelpaa todistajaksi)
>_tai_ kirjallisesti omakätisesti kirjoittaen ja allekirjoittaen.
Olen perustellusti eri mieltä hätätilatestamentin pätevyydestä
muotovaatimusten osalta.
Olen itse valvonut omakätisen (holografisen) testamentin,
jonka tekijä oli kuollut 2 kk 29 pv testamentin tekemisestä.
Esteenä muotomääräykset noudattavan testamentin tekoon
oli vain se seikka, että kyseinen henkilö oleskeli maalla
terveenä, kun taas vakituinen asuinpaikkakunta oli Helsinki,
jossa hän myös kuoli.
Testamenttia ei tosin kukaan moittinutkaan, vaikka toinen
vainajan pojista jäi ilman perintöä varakkuutensa vuoksi ja
koko vähäinen omaisuus meni vainajan köyhemmälle pojalle.
KKO on sitä paitsi hyvinkin herkästi hyväksynyt holografisia
testamentteja jopa silloinkin, kun alkeellisetkin muotomääräykset
ovat jääneet täyttymättä ja testamenttia on moitittu.
On jopa puuttunut sekä päiväys että allekirjoitus.
On erityisesti huomatava PK 11:1, jonka mukaan
"Testamentti on siten tulkittava, että tulkinnan voidaan
otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa".
Tämä antaa siten selkeän oikeuden hyväksyä myös
sellainen hätätilatestamentti, joka ei täytä täsmällisiä
muotomääräyksiä, mutta josta selkeästi ilmenee
vainajan todellinen tahto.
On hyvinkin ymmärrettävää, että esim. vakavasti
syöpäsairaalla on muutakin ajateltavaa kuin testamentin
teko, joka siten itse maallikkona laadittuna voi jäädä
muotopuoleksi, mutta, josta käy hyvin ilmi henkilön
viimeinen tahto.
Selvää tietysti on, että esim. lakiosamääräyksiä
ei hätätilatestamentillakaan voida sivuuttaa,
vaikka testamentin tekijä niin tahtoisikin.
EK
Jukka Korpela
<ZEqO3.341$h06....@read2.inet.fi>:
>Olen perustellusti eri mieltä hätätilatestamentin pätevyydestä
>muotovaatimusten osalta.
Eri mieltä minkä kanssa? Ymmärtääkseni referoin, mitä laki sanoo
asiasta. Tarkoittanet, että oikeuskäytäntö olisi toisella kannalla.
Kuulostaa huolestuttavalta, mutta antamasi tiedot ovat aika
viitteellisiä.
>Olen itse valvonut omakätisen (holografisen) testamentin,
- -
>Testamenttia ei tosin kukaan moittinutkaan
Eli kysymys sen pätevyydestä ei ilmeisestikään tullut tuomioistuimen
ratkaistavaksi. Toisaalta selostuksestasi ei mitenkään ilmene, oliko
testamentti itse asiassa laadittu oikein. Ei toki holografisuus
merkityksessä 'kokonaan omakätisesti kirjoitettu' estä sitä, että
testamentti on tehty muotosääntöjä noudattaen. Jos merkitykseen
sisältyy - kuten juridiikassa yleensä sisältyy - todistamattomuus,
niin sitten voi vain ihmetellä, että pääse läpi, jos kerran mitään
pakottavan syyn näköistäkään ei ollut.
>vaikka toinen
>vainajan pojista jäi ilman perintöä varakkuutensa vuoksi ja
>koko vähäinen omaisuus meni vainajan köyhemmälle pojalle.
Tämä vaikuttaa vähän siltä, että käsitteet ovat tässä hiukan sekaisin.
Lakiosan loukkaaminen on eri asia kuin muotosääntöjen noudattaminen ja
onnistuu sikäli kuin lakiosaan oikeutettu ei vaadi lakiosaansa.
>KKO on sitä paitsi hyvinkin herkästi hyväksynyt holografisia
>testamentteja jopa silloinkin, kun alkeellisetkin muotomääräykset
>ovat jääneet täyttymättä ja testamenttia on moitittu.
>
>On jopa puuttunut sekä päiväys että allekirjoitus.
Ikävää jos näin on. Päiväyksen puuttuminen tosin kai ei ole mikään
muotovirhe. Muutenkin on vaikea nähdä, mitä ilmaisu "alkeellisetkin
muotomääräykset" tarkoittaa. Ei niitä määräyksiä kovin paljoa näytä
olevan. Ja allekirjoituksen puuttuminen olisi lain mukaan toimittaessa
ehdoton este sille, että kyseessä olisi testamentti.
En oikein näe, mihin KKO:n ratkaisuihin viittaat. KKO 1987:37 lienee
lähinnä sentapainen mihin viittaat, ja siinä ei suinkaan "hyvinkin
herkästi" hyväksytty, vaan tiukan äänestyksen jälkeen testamenttia
pidettiin pätevänä koska se katsottiin tehdyksi myös suullisesti ja
hätätilatestamentin muotomääräyksiä noudattaen! (Vähemmistö olisi
hylännyt ajatusmallin, joka kieltämättä olikin aika kiemuraisen
näköinen.)
>On erityisesti huomatava PK 11:1, jonka mukaan
>"Testamentti on siten tulkittava, että tulkinnan voidaan
>otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa".
Mutta ensin on ratkaistava, onko kyseessä lainkaan testamentti.
>Tämä antaa siten selkeän oikeuden hyväksyä myös
>sellainen hätätilatestamentti, joka ei täytä täsmällisiä
>muotomääräyksiä, mutta josta selkeästi ilmenee
>vainajan todellinen tahto.
Miten testamentin tulkintaa koskeva ohje antaisi oikeuden hyväksyä
testamentiksi sellainen, joka ei ole testamentti? Pitäisikö tuolla
logiikalla hyväksyä testamentiksi esimerkiksi yhden perillisen väite
siitä, että vainaja oli juuri ennen kuolemaansa sanonut "sinä saat
kaiken"?
>On hyvinkin ymmärrettävää, että esim. vakavasti
>syöpäsairaalla on muutakin ajateltavaa kuin testamentin
>teko, joka siten itse maallikkona laadittuna voi jäädä
>muotopuoleksi, mutta, josta käy hyvin ilmi henkilön
>viimeinen tahto.
Aiemmin kirjoitin: "Näillä muotovaatimuksilla pyritään mm.
yksiselitteisyyteen ja todistettavuuteen sekä siihen, että testamentti
todella perustuu vakaaseen harkintaan." Jos suullisia lausumia -
muuten kuin laissa säädetyissä harvinaisissa poikkeustilanteissa - ja
allekirjoittamattomia papereita ruvetaan hyväksymään testamenteiksi,
ollaan oudolla tiellä. (Joku voi tietysti väittää, että jos käsialasta
voidaan päätellä kenen kirjoittama paperi on, se pitää hyväksyä. Mutta
kyllä allekirjoittamattomuus herättää vakavan kysymyksen siitä, oliko
kirjoittajalla todella vakaa tarkoitus tehdä testamentti ja
kirjoittiko hän sen, mitä tarkoitti. Miksi kummassa _ei_
allekirjoitettaisi, jos kyseessä on lopulliseksi tarkoitettu versio
eikä esim. luonnos, ehkä _keskeneräinen_ luonnos?
Ja tuomiovallan käyttäjällä ei tässä pitäisi olla harkintavaltaa, kun
lainsäätäjä on nähnyt oikeaksi asettaa muotovaatimuksen.)
Aiheesta näyttäisi olevan myös vahva kannanotto KKO 1985 II 103, jonka
mukaan todistajien samanaikainen läsnäolo on ehdoton muotovaatimus;
samanaikaisen läsnäolon mainitseminen itse asiakirjassa sen sijaan,
vaikka sitäkin vaaditaan, ei ole ehdoton, mutta sen pois jääminen
aiheuttaa vakavia ongelmia, etenkin jos todistajat ovat erehtyneet
kuolemaan ennen kuin testamentin pätevyyttä ruvetaan ratkomaan.
Tältä pohjalta on mielestäni mahdotonta löytää mitään tukea
ajatukselle, että kysymyksessä kuvatussa tilanteessa olisi tehty
testamentti.
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Esko Koskela
Jukka Korpela kirjoitti viestissä <380b40e6...@news.cs.hut.fi>...
>Hon. usenaut "Esko Koskela" <kat...@yahoo.com> wrote in message
><ZEqO3.341$h06....@read2.inet.fi>:
>
>>Olen perustellusti eri mieltä hätätilatestamentin pätevyydestä
>>muotovaatimusten osalta.
>
>Eri mieltä minkä kanssa? Ymmärtääkseni referoin, mitä laki sanoo
>asiasta. Tarkoittanet, että oikeuskäytäntö olisi toisella kannalla.
>Kuulostaa huolestuttavalta, mutta antamasi tiedot ovat aika
>viitteellisiä.
Sen, pitääkö hätätilatestamentin välttämättä täyttää PK 10:3
muotomääräykset: 1. omakätinen kirjoitus ja 2. allekirjoitus.
Että päiväystä ei vaadita, voi johtua yksinkertaisesti lain
laatijan huolimattomuudesta, varsinkin, kun e.m. 10:3
2. momentissa nimenomaan mainitaan 3 kk:n määräaika.
Useat KKO:n ratkaisut puoltavat minun näkökantaani
muotomääräysten noudattamatta jättämisen osalta.
Rohkenen olla sitä mieltä että oikeuskäytännössä
PK 10:3 ja PK 11:1 voittavat, kuten ilmeisesti pitääkin
PK 13:1 2 momentin lausuman "...laissa säädetyssä muodossa".
>>Olen itse valvonut omakätisen (holografisen) testamentin,
>Eli kysymys sen pätevyydestä ei ilmeisestikään tullut tuomioistuimen
>ratkaistavaksi. Toisaalta selostuksestasi ei mitenkään ilmene, oliko
Tottakai pätevyys tuli ratkaistavaksi. Pitääkö raastuvanoikeuden
päätöskin vielä esitellä?
"... annettiin seuraava ohjaus:
Hakijan tulee pikimmiten oikeiksi todistetuilla jäljennöksillä tästä
pöytäkirjasta, saattaa...
Jos perillinen katsoo testamentin loukkaavan hänen oikeuttaan
lakiosaan, hänen on,...
Vakuudeksi: oikeusneuvosmies ---------------------"
Testamentti oli omakätisesti laadittu, päivätty ja allekirjoitettu,
mutta 2 kk 29 päivää sitten. 3 kk:sta puuttui siten ainoastaan 1 pv
ja testamentin tekijällä olisi ollut mahdollisuus tehdä laillinen
testamentti ennen määräajan päättymistä hyvinkin. Kysymys tältä
osin oli kuitenkin vain muotomääräyksestä, ei testamentin sisällöstä.
>>vaikka toinen
>>vainajan pojista jäi ilman perintöä varakkuutensa vuoksi ja
>>koko vähäinen omaisuus meni vainajan köyhemmälle pojalle.
>
>Tämä vaikuttaa vähän siltä, että käsitteet ovat tässä hiukan sekaisin.
>Lakiosan loukkaaminen on eri asia kuin muotosääntöjen noudattaminen ja
>onnistuu sikäli kuin lakiosaan oikeutettu ei vaadi lakiosaansa.
Puhu pukille!
Juuri sen takiahan asia on mielenkiintoinen, että testamentti julistettiin
päteväksi, vaikka toinen veljeksistä jäi ilman jopa lakiosaansakin.
Hänelle osoitettiin kuitenkin selkeästi valitustie, jota hän ei kuitenkaan
käyttänyt. Voidaan sanoa, että tässä vallitsi kaikinpuolinen sopu.
PK 11:1 on ilmeisesti, kuten pitää kyllä ollakin, tuomarille merkittävä
ohje. Tottakai vainajan viimeinen tahto on ennen muuta pyrittävä turvaamaan.
Silloin myös usein melko turhat muotoseikat voidaan jättää huomiotta.
Lakiosa ei kyllä ole muotoseikka! Eli tähän testamentti olisi tietenkin
kaatunut, jos valitustietä olisi käytetty.
>>KKO on sitä paitsi hyvinkin herkästi hyväksynyt holografisia
>>testamentteja jopa silloinkin, kun alkeellisetkin muotomääräykset
>>ovat jääneet täyttymättä ja testamenttia on moitittu.
>>
>>On jopa puuttunut sekä päiväys että allekirjoitus.
>
>Ikävää jos näin on. Päiväyksen puuttuminen tosin kai ei ole mikään
>muotovirhe. Muutenkin on vaikea nähdä, mitä ilmaisu "alkeellisetkin
>muotomääräykset" tarkoittaa. Ei niitä määräyksiä kovin paljoa näytä
>olevan. Ja allekirjoituksen puuttuminen olisi lain mukaan toimittaessa
>ehdoton este sille, että kyseessä olisi testamentti.
Miten niin ikävää? Olisiko siis parempi, että ankarasti noudatettaisiin
muotomääräyksiä, jolloin testamentin tekijän tahto mahdollisesti
vaarantuisi? Tuskin se on parempi vaihtoehto!
Niitä muotomääräyksiä on nyt puheena olevissa hätätilatestamenteissa
täsmälleen kaksi: omakätinen testamentin kirjoitus sekä allekirjoitus.
Allekirjoituksen puuttuminen ei ole ollut este. Tästä on useitakin
KKO:n ennakkopäätöksiä ja arvatenkin runsaastikin muita päätöksiä.
Minä tarkoitin mm. KKO:1958-II-44, D 1958 s. 116 ja LM 1958 s. 1035.
>En oikein näe, mihin KKO:n ratkaisuihin viittaat. KKO 1987:37 lienee
>lähinnä sentapainen mihin viittaat, ja siinä ei suinkaan "hyvinkin
>herkästi" hyväksytty, vaan tiukan äänestyksen jälkeen testamenttia
>pidettiin pätevänä koska se katsottiin tehdyksi myös suullisesti ja
>hätätilatestamentin muotomääräyksiä noudattaen! (Vähemmistö olisi
>hylännyt ajatusmallin, joka kieltämättä olikin aika kiemuraisen
>näköinen.)
Ensi kertaa kuulenkin, että KKO:n päätös 3-2 on jotenkin huonompi
kuin 5-0. Pelataankos tässä nyt lätkää, vai?
>>On erityisesti huomatava PK 11:1, jonka mukaan
>>"Testamentti on siten tulkittava, että tulkinnan voidaan
>>otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa".
>Miten testamentin tulkintaa koskeva ohje antaisi oikeuden hyväksyä
>testamentiksi sellainen, joka ei ole testamentti? Pitäisikö tuolla
>logiikalla hyväksyä testamentiksi esimerkiksi yhden perillisen väite
>siitä, että vainaja oli juuri ennen kuolemaansa sanonut "sinä saat
>kaiken"?
Älä saivartele! Nyt ei keskustella Lakimies-lehden palstoilla.
On kai päivänselvää, että Joskan esittämässä tapauksessa ei
ole kysymys laillisesta testamentista. Ei testamentin saaja voi
tietenkään olla samanaikaisesti tämän testamentin todistajana,
PK 10:4.
Yhtä päivänselvää on, että jos muut perilliset tuollaisenkin
testamentin hyväksyvät, se myös pätee. Ei kenellekään voi
omaisuutta väkisin antaa!
>Aiheesta näyttäisi olevan myös vahva kannanotto KKO 1985 II 103, jonka
>mukaan todistajien samanaikainen läsnäolo on ehdoton muotovaatimus;
>samanaikaisen läsnäolon mainitseminen itse asiakirjassa sen sijaan,
>vaikka sitäkin vaaditaan, ei ole ehdoton, mutta sen pois jääminen
>aiheuttaa vakavia ongelmia, etenkin jos todistajat ovat erehtyneet
>kuolemaan ennen kuin testamentin pätevyyttä ruvetaan ratkomaan.
Itse testamentin sisällön kannalta on miltei yhdentekevää, ovatko
todistajat elossa vai kuolleet, kun testamentti luetaan sen tekijän
kuoleman jälkeen. Sen sijaan lienee varsin tärkeää, että he ovat
elossa silloin, kun heidän pitäisi testamentti todistaa. Testamentin
todistajille kun ei tarvitse kertoa yhtään mitään testamentin sisällöstä.
Ainoastaan, että paperi, jonka he todistavat, on testamentti.
Mitä tulee todistajien samanaikaiseen läsnäoloon, se kyllä lienee
varsin usein jäänyt toteutumatta. Enkä kyllä näkisi, että tällä
vakavasti mitään vaarannettaisiin.
>Tältä pohjalta on mielestäni mahdotonta löytää mitään tukea
>ajatukselle, että kysymyksessä kuvatussa tilanteessa olisi tehty
>testamentti.
Sitä ei kyllä ole yksikään tässä saitissa väittänytkään.
Testamentin voi kirjoitustaitoinen ja selkeän ajattelukyvyn omaava
henkilö hyvinkin laatia itse. Ohjeita ja malleja löytyy kirjallisuudesta
hyvinkin paljon.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että testamentista tulee
ristiriidaton. Kuka saa? Mitä saa? Hallintaoikeus vai omistusoikeus?
Entä, jos joku perillisistä tai testamentinsaajista on kuollut ennen
perittävää? Lakiosia ei saa loukata. Eli tarkkana on tietysti oltava.
Ettei vaan käy niin kuin sille entiselle miehelle, joka testamenttasi
lapsensa valtiolle ja vaimonsa käyttöoikeuden naapurilleen. Lapsia
kun ei ollut ja entinen vaimokin oli jo uusissa naimisissa.
EK
Ari Juutistenaho
: Olen perustellusti eri mieltä hätätilatestamentin pätevyydestä
: muotovaatimusten osalta.
: Olen itse valvonut omakätisen (holografisen) testamentin,
: jonka tekijä oli kuollut 2 kk 29 pv testamentin tekemisestä.
: Esteenä muotomääräykset noudattavan testamentin tekoon
: oli vain se seikka, että kyseinen henkilö oleskeli maalla
: terveenä, kun taas vakituinen asuinpaikkakunta oli Helsinki,
: jossa hän myös kuoli.
Minä en ymmärtänyt tuota estettä. Missä on kirjoitettu että
testamentti pitää tehdä siellä missä pysyvästi asuu?
Ari Juutistenaho
Esko Koskela
Ari Juutistenaho kirjoitti viestissä <7uh5pt$imd$1...@baker.cc.tut.fi>...
Ei tässä nyt juridisesta esteestä ollut kyse!!!
Vaan siitä, että henkilö oleskeli maalla eikä halunnut
siellä kirjoittaa juridisesti pätevää ja todistajien varmentamaa
testamenttia, koska uskoi - eikä turhaan - tekemänsä
hätätilatestamentin olevan laillinen. Eikä halunnut muutoinkaan
tehdä tai peräti teettää testamenttia PK 10:1 mukaisesti.
Tällaisia testamentteja on tietämäni mukaan monillakin
tapana tehdä ja myös muutellakin niitä mielihalujensa
mukaan vaikka kuukausittain. Se kun on perin yksinkertaista,
ei tarvita todistajia eikä maksa kuin paperiarkin verran.
Testamentin toki voi tehdä vaikka Huut-Helkkarissa,
kunhan laissa säädetyt ehdot muutoin ylipäänsä täyttyvät.
Viittaan edelleen PK 11:1 ja erityisesti 2 mom.
Testamentin tekijän tahdon katsotaan olevan
perin tärkeä - kuten oikein onkin - arvioitaessa
testamentin sisältöä.
EK
Kalle Kivimaa
>Viittaan edelleen PK 11:1 ja erityisesti 2 mom.
>Testamentin tekijän tahdon katsotaan olevan
>perin tärkeä - kuten oikein onkin - arvioitaessa
>testamentin sisältöä.
Sisältö ja asiakirjan status ovat kaksi eri asiaa. Jos asiakirja ei ole
testamentti, ei siihen voi soveltaa PK 11:ta lainkaan. Ja PK 10 määrittelee
aika selkeästi, koska asiakirja on testamentti (1 ja 3.1). Omakätisistäkin
testamenteista PK 10:3.1 sanoo selkeästi, että omakätisyyden lisäksi
asiakirjassa on oltava myös allekirjoitus, jotta se voitaisiin tulkita
hätätilatestamentiksi. Jos KKO on jonkin muunlaisen päätöksen antanut, laskee
kyllä ainakin minun luottamukseni Suomen oikeuslaitokseen urakalla.
Aikaisemmassa viestissäsi kerroit KKO:n ennakkopäätöksistä, jotka kylläkin
koskevat aikaisempaa perintökaarta. En ole perintöoikeuden asiantuntija, joten
en osaa sanoa, kuinka paljon kaari muuttui 1965, mutta jo siinä valossa Jukan
mainitsema päätös vuodelta 1987 on parempi lähde oikeuskäytäntöön.
Nöyrä pyyntö näin meidän, joilla ei ole pääsyä täyteen Finlexiin, puolesta: jos
viittaatte oikeusistuinten päätöksiin, laittakaa joko linkki niihin tai
referoikaa lyhyesti päätös ja päätöksessä viitatut lainkohdat.
--
* He may look like an idiot and talk like an idiot but don't let that fool *
* you. He really is an idiot. (Groucho Marx) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Jukka....@hut.fi
wrote:
[ Vastauksena kysymykseen "Eri mieltä minkä kanssa?" ]
>Sen, pitääkö hätätilatestamentin välttämättä täyttää PK 10:3
>muotomääräykset: 1. omakätinen kirjoitus ja 2. allekirjoitus.
Kirjallisesti tehdyn hätätilatestamentin muotomääräyksinä nuo on kyllä
säädetty ehdottomiksi.
>Että päiväystä ei vaadita, voi johtua yksinkertaisesti lain
>laatijan huolimattomuudesta - -
Nyt argumentoit jotakin sellaista vastaan, jota kukaan ei ole täällä
esittänyt.
>Useat KKO:n ratkaisut puoltavat minun näkökantaani
>muotomääräysten noudattamatta jättämisen osalta.
Useat? Palataanpa asiaan myöhemmin.
>Testamentti oli omakätisesti laadittu, päivätty ja allekirjoitettu,
>mutta 2 kk 29 päivää sitten. 3 kk:sta puuttui siten ainoastaan 1 pv
>ja testamentin tekijällä olisi ollut mahdollisuus tehdä laillinen
>testamentti ennen määräajan päättymistä hyvinkin. Kysymys tältä
>osin oli kuitenkin vain muotomääräyksestä, ei testamentin sisällöstä.
Edelleenkään et mainitse sitä, oliko testamentissa todistajat, kuten
normaalilta testamentilta vaaditaan. Oletan tässä vaiheessa, että ei
ollut. Silloin asiassa on tapahtunut virhe, jos tuo on "mennyt läpi".
Etenkin kun vielä aiemmin selostit: "Esteenä muotomääräykset
noudattavan testamentin tekoon oli vain se seikka, että kyseinen
henkilö oleskeli maalla - -". Tuollainen ei missään tapauksessa ole
lain edellyttämä pakottava syy poiketa _normaaleista_
muotomääräyksistä. Eihän niihin sisälly muuta kuin lain mukainen
todistajien käyttö! Kyllä maaltakin jäävittömiä todistajia löytynee.
Lisäksi poikkeamista _hätätilatestamentinkin_ muotomääräyksistä ei voi
perustella yhtään millään.
"Muotomääräys" on tässä asia, joka on ratkaiseva sen kannalta, onko
kyseessä lainkaan testamentti.
>Juuri sen takiahan asia on mielenkiintoinen, että testamentti julistettiin
>päteväksi, vaikka toinen veljeksistä jäi ilman jopa lakiosaansakin.
No kun ei ole. Lakiosan sivuuttaminen on ihan eri juttu.
>>>KKO on sitä paitsi hyvinkin herkästi hyväksynyt holografisia
>>>testamentteja jopa silloinkin, kun alkeellisetkin muotomääräykset
>>>ovat jääneet täyttymättä ja testamenttia on moitittu.
>>>
>>>On jopa puuttunut sekä päiväys että allekirjoitus.
>>
>>Ikävää jos näin on.
- -
>Miten niin ikävää? Olisiko siis parempi, että ankarasti noudatettaisiin
>muotomääräyksiä, jolloin testamentin tekijän tahto mahdollisesti
>vaarantuisi? Tuskin se on parempi vaihtoehto!
Mistäs tämä populistinen puhetapa? Pitäisikö minun vaihtaa
samanlaiseen:
Onko mielestäsi hyvä, että kuolemansairasta vanhusta voidaan
taivutella ja huiputtaa sanomaan tai kirjoittamaan tai
allekirjoittamaan milloin mitäkin? Tai ettei sillä
allekirjoituksellakaan niin väliä ole eikä todistajilla?
>Allekirjoituksen puuttuminen ei ole ollut este. Tästä on useitakin
>KKO:n ennakkopäätöksiä ja arvatenkin runsaastikin muita päätöksiä.
>Minä tarkoitin mm. KKO:1958-II-44, D 1958 s. 116 ja LM 1958 s. 1035.
Useitakin? Tuosta KKO:n päätöksestä on luettavissani vain erittäin
lyhyt tiivistelmä, mutta se ei todellakaan tue väitettäsi "hyvinkin
herkästi": "Holografinen testamentti, jonka tekstissä esiintyi sen
tekijän nimi, katsottiin päteväksi päiväämättömänä ja
allekirjoittamattomana." Tässä kyllä venytetään lakia, ilmeisesti
sellaisen ajattelun pohjalta, että käsin kirjoitetussa tekstissä esim.
sen aloittaminen tyyliin "Minä NN ..." vastaa allekirjoitusta.
Mielestäni kyseenalaista, koska allekirjoituksen olennainen funktio on
osoittaa tekstin päättyvän ja olevan loppuun kirjoitettu. Mutta ei
tuota ratkaisua varmaankaan kevytmielisesti ja "hyvinkin herkästi"
tehty. Päiväämättömyys on sitten eri juttu kuten kai on tullut
todetuksi: kun päiväämistä ei ole asetettu ehdottomaksi
muotovaatimukseksi, ei sitä saa sellaisena toki pitääkään. Eri asia
sitten on, että se voidaan ottaa huomioon muussa tarkastelussa.
>>En oikein näe, mihin KKO:n ratkaisuihin viittaat. KKO 1987:37 lienee
>>lähinnä sentapainen mihin viittaat, ja siinä ei suinkaan "hyvinkin
>>herkästi" hyväksytty, vaan tiukan äänestyksen jälkeen testamenttia
>>pidettiin pätevänä koska se katsottiin tehdyksi myös suullisesti ja
>>hätätilatestamentin muotomääräyksiä noudattaen! (Vähemmistö olisi
>>hylännyt ajatusmallin, joka kieltämättä olikin aika kiemuraisen
>>näköinen.)
>
>Ensi kertaa kuulenkin, että KKO:n päätös 3-2 on jotenkin huonompi
>kuin 5-0. Pelataankos tässä nyt lätkää, vai?
Ehkäpä haluaisit lukea, mistä oikein oli kyse. Huomaisit myös, että
numerosi ovat väärin. Asian ratkaisijat olivat yhtä mieltä siitä, että
asiakirja ei ollut testamentti (hätätilatestamenttikaan), koska
muotovaatimuksia ei ollut noudatettu. Erimielisyys oli siitä,
voitiinko katsoa hätätilatestamentti tehdyn _suullisesti_. Enemmistön
ratkaisu osoittaa valmiutta venyttää muotovaatimusten _tulkintaa_
mutta ei suinkaan valmiutta sivuuttaa muotovaatimukset.
>>Aiheesta näyttäisi olevan myös vahva kannanotto KKO 1985 II 103, jonka
>>mukaan todistajien samanaikainen läsnäolo on ehdoton muotovaatimus;
- -
>Mitä tulee todistajien samanaikaiseen läsnäoloon, se kyllä lienee
>varsin usein jäänyt toteutumatta. Enkä kyllä näkisi, että tällä
>vakavasti mitään vaarannettaisiin.
Laki ja Korkein oikeus näyttävät olevan vahvasti toisella kannalla:
"Lainvalmisteluasiakirjoista ilmenee, että säännös testamentin
todistajien samanaikaisesta läsnäolosta on tarkoitettu ehdottomaksi
muotomääräykseksi, jolla erityisesti on pyritty painottamalla
testamentin teon vakavuutta ja tärkeyttä estämään testamentin tekijää
määräämästä harkitsemattomasti jäämistöstään." ( KKO 1985 II 103 )
Tähän kannanottoon erikseen viitataan ratkaisussa KKO:1996:102 (jossa
erimielisyyttä sen suhteen, mikä on katsottava riittäväksi _näytöksi_
samanaikaisesta läsnäolosta, ei siitä, onko samanaikainen läsnäolo
ehdoton muotovaatimus).
>>Tältä pohjalta on mielestäni mahdotonta löytää mitään tukea
>>ajatukselle, että kysymyksessä kuvatussa tilanteessa olisi tehty
>>testamentti.
>
>Sitä ei kyllä ole yksikään tässä saitissa väittänytkään.
"Saitissa"? Tervetuloa Usenetiin. :-)
Ehkäpä olisit voinut keskustelun hiukan varhaisemmassa vaiheessa
selventää, että et tarkoittanut olla eri mieltä muiden kirjoittajien
kanssa siitä nimenomaisesta kysymyksestä, josta keskustelu lähti.
Osittain tähän viittasin kun pyysin tarkentamaan, _mistä_ olet eri
mieltä. Mutta hyvä että tämä puoli tuli selväksi.
>Testamentin voi kirjoitustaitoinen ja selkeän ajattelukyvyn omaava
>henkilö hyvinkin laatia itse.
Mahdollisesti. Riippuu monista asioista. Mutta joka tapauksessa on
syytä muistaa, että muita ihmisiä tarvitaan kuitenkin mukaan ainakin
todistajiksi. Koska todistajille ei tarvitse ilmoittaa testamentin
sisältöä, niin mitään syytä olla noudattamatta normaalin testamentin
muotovaatimuksia ei juuri koskaan ole. Kirjallinen
hätätilatestamenttihan on sairaan _vaikeampi_ tehdä, koska se on
kirjoitettava itse käsin, kun taas normaalin testamentin voi hyvin
kirjoituttaa toisella ja itse sen vain allekirjoittaa todistajien
läsnäollessa. Jos kuitenkin sattuisi joutumaan autiolle saarelle, niin
sitten kannattaa muistaa kirjoittaa käsin ja allekirjoittaa ja päivätä
ja varmuuden vuoksi vielä lisätä maininta siitä, miksi todistajia ei
ole.
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
To join the Clueless Club, send a followup to this message
quoting everything up to and including this sig!
Pasi Nikkonen
>
> Mutta on muistettava, että perilliset voivat halutessaan jakaa jäämistön
> miten haluavat ja jos kaikki ovat yksimielisiä ei ole mitään estettä
> jakaa jäämistö vainajan esittämän tahdon mukaan. Tällöin voi perukirjaan
> merkitä vainajan tehneen suullisen hätätilatestamentin ja muut
> perilliset ilmoittavat hyväksyvänsä sen.
Tähän yhteyteen sopii varmaankin kommentti, joka tuli mieleeni,
kun luin alkuperäisen kysymyksen. Läheisin sisarus A "esittää"
kuulemansa suullisen testamentin perunkirjoitustilaisuudessa
selittäen sen vainajan viimeiseksi tahdoksi ja testamentiksi,
ja A:ta kenties tukee perunkirjoituksen tekijä, joka ei välttämättä
tunne jäämistöoikeuden sisältöä riittävän hyvin. Muut sisarukset
saattavat taipua A:n tahtoon, jos tämä sattuu muutenkin nauttimaan
jonkinlaista arvostusta sisarusten keskuudessa ja jos perunkirjoituksen
tekijä on esim. poliisimies, jonka "sana on laki".
Yllä oleva tilanne on kuvitteellinen, mutta parin kokemuksen perusteella
ei mitenkään mahdoton, varsinkaan pienillä paikkakunnilla.
Pasi
Esko Koskela
Jukka....@hut.fi kirjoitti viestissä
<380c072b....@news.cs.hut.fi>...
>On Mon, 18 Oct 1999 19:44:13 GMT, "Esko Koskela" <kat...@yahoo.com>
>wrote:
>
>[ Vastauksena kysymykseen "Eri mieltä minkä kanssa?" ]
>>Sen, pitääkö hätätilatestamentin välttämättä täyttää PK 10:3
>>muotomääräykset: 1. omakätinen kirjoitus ja 2. allekirjoitus.
>
>Kirjallisesti tehdyn hätätilatestamentin muotomääräyksinä nuo on kyllä
>säädetty ehdottomiksi.
On toki säädetty, mutta niistä on poikettu! Ne eivät siten ole olleet
ehdottomia.
>>Että päiväystä ei vaadita, voi johtua yksinkertaisesti lain
>>laatijan huolimattomuudesta - -
>
>Nyt argumentoit jotakin sellaista vastaan, jota kukaan ei ole täällä
>esittänyt.
Jos muotomääräyksenä vaaditaan allekirjoitus, mutta ei päiväystä,
vaikka kohta PK 10:3 2 momentissa lausutaan "... on kolmen
kuukauden ajan ollut tilaisuus...", seuraa tästä kysymys, mistä tuo
kolmen kuukauden aika lasketaan alkavaksi? Otetaanko se kenties
testamentin tekijän muistista? Tuskin sentään! Olen edelleen
sitä mieltä, että ei ole lainkaan poissuljettua, että lakitekstin
laatijalle on hyvinkin voinut sattua lapsus: Päiväysvaatimus on
erehdyksessä voinut jäädä pois. Tämä on sinänsä hyvinkin
mielenkiintoinen asia täysin huolimatta siitä, onko joku jo ennen
minua asiasta huomauttanut tai ei. Tästä tietenkin seuraa, että
oikeustapauksissa ei päiväyksen puuttumista hätätilatestamentissa
voida pitää muotovirheenä toisin kuin PK 10:1 mukaan tehdyssä
testamentissa olisi, mutta siinäkin vain todistajien osalta.
>>Useat KKO:n ratkaisut puoltavat minun näkökantaani
>>muotomääräysten noudattamatta jättämisen osalta.
>
>Useat? Palataanpa asiaan myöhemmin.
Voin jo tuohon itsekin vastata. Ratkaisuja löytyy sekä puolesta
että vastaan. Korostan edelleen voimakkaasti PK 11:1 merkitystä
arvioitaessa testamentin tulkintaa: Vainajan oman tahdon on
toteuduttava.
Rohkenisin olla siis sitä mieltä, että arvioitaessa, onko joku
paperi edes testamentti, pitäisi voida jo arviossa lähteä siitä,
halutaanko ylipäänsä toteuttaa vainajan tahto vai halutaanko se
hänen tahtonsa vastaisesti liian puhtaalla pykäläjuridiikalla
päinvastoin kaataa. Eli vapaasti mukaillen kuuluisampaa
lausetta: "Jos joku päätös ei ole edes oikein, ei se kyllä voi
olla myöskään lain mukainen!" Kyllä tämän, vanhan tuomarin
ohjeen, on oltava ohjeena, päätettäessä asian oikeellisuudesta!
Älä nyt vaan sano, että kysymys testamentin tulkinnasta on eri
asia kuin kysymys siitä, onko joku paperi ylipäänsä testamentti.
Tämän minä jo tiedän! Epäilen vaan vahvasti, että PK 11:1
näyttelee omaa osaansa jo päätettäessä onko kysymyksessä
olevaa oikeustosiseikkaa pidettävä testamenttina. Totean
vielä kerran, että vainajan tahdon on toteuduttava eikä juristin!
>Edelleenkään et mainitse sitä, oliko testamentissa todistajat, kuten
>normaalilta testamentilta vaaditaan. Oletan tässä vaiheessa, että ei
>ollut. Silloin asiassa on tapahtunut virhe, jos tuo on "mennyt läpi".
>Etenkin kun vielä aiemmin selostit: "Esteenä muotomääräykset
>noudattavan testamentin tekoon oli vain se seikka, että kyseinen
>henkilö oleskeli maalla - -". Tuollainen ei missään tapauksessa ole
>lain edellyttämä pakottava syy poiketa _normaaleista_
>muotomääräyksistä. Eihän niihin sisälly muuta kuin lain mukainen
>todistajien käyttö! Kyllä maaltakin jäävittömiä todistajia löytynee.
>Lisäksi poikkeamista _hätätilatestamentinkin_ muotomääräyksistä ei voi
>perustella yhtään millään.
Eipä tietenkään ollut todistajia, kun niitä ei PK 10:3 1 momentissa
edes vaadita: "...todistajittakin...". Tässä on kai koko ajan ollut
lähinnä kysymys hätätilatestamentista ja sen pätevyydestä.
Tosin muustakin voidaan keskustella ja on keskusteltukin
Päivämäärä oli, joten tässä tapauksessa päästiin kyllä toteamaan,
että 3 kuukauden määräajasta oli jäljellä enää yksi ainoa päivä.
Millä ihmeen keinolla sinä itse muuten voisit tutkia, onko jo kolme
kuukautta kulunut hätätilatestamentin teosta, kun päiväystä ei
vaadita? Pitäisikö turvautua selvänäkijään?
Mitä tulee mainintaasi todistajien löytymisestä myös maalta, on
huomattava, että varsinkaan riittävän yksinäiset, erakkomaiset
tiensä kulkijat, jotka ovat taatusti ihmisinä yhtä hyviä kuin me
muut, eivät ensinnäkään välttämättä edes tunne alkeellisiakaan
määräyksiä testamentin teosta yleensäkään eivätkä ehkä myöskään
periaatteesta halua muita "sotkemaan asioita".
>>Juuri sen takiahan asia on mielenkiintoinen, että testamentti julistettiin
>>päteväksi, vaikka toinen veljeksistä jäi ilman jopa lakiosaansakin.
>
>No kun ei ole. Lakiosan sivuuttaminen on ihan eri juttu.
On. Mutta jos olisi ollut vain yksi poika, eikä muita perillisiä, olisi
varmasti ollut helpompi hyväksyä testamentti, kun ilmeisesti
kenekään oikeuksia ei näin menetellen todellakaan olisi loukattu.
Nyt annettiin selkeät ohjeet tälle toiselle pojalle, jos hän olisi
halunnut testamenttia moittia. Tässä voidaan mielestäni todeta:
Koko prosessissa meneteltiin täsmälleen vainajan tahdon mukaisesti.
Jos asia olisi mennyt KKO:n ratkaistavaksi, olisi hyvinkin voinut
käydä niin, että testamentti olisi hyväksytty sillä oikaisulla, että
toinen poika olisi saanut lakiosansa, vaikka ei sitä varmastikaan
olisi ottanut vastaan haluten näin kunnioittaa äitinsä viimeistä
tahtoa.
>>Ensi kertaa kuulenkin, että KKO:n päätös 3-2 on jotenkin huonompi
>>kuin 5-0. Pelataankos tässä nyt lätkää, vai?
>
>Ehkäpä haluaisit lukea, mistä oikein oli kyse. Huomaisit myös, että
>numerosi ovat väärin. Asian ratkaisijat olivat yhtä mieltä siitä, että
Tavallisesti pelataan näillä luvuilla. Numeroista ei todellakaan ole
kysymys. Numeroilla, joita on tasan kymmenen muodostetaan lukuja,
joita taas on ääretön määrä. Saivarrellaan nyt sitten täälläkin!
>>Mitä tulee todistajien samanaikaiseen läsnäoloon, se kyllä lienee
>>varsin usein jäänyt toteutumatta. Enkä kyllä näkisi, että tällä
>>vakavasti mitään vaarannettaisiin.
>
>Laki ja Korkein oikeus näyttävät olevan vahvasti toisella kannalla:
Kieltämättä ovatkin. Epäilen vaan vahvasti, että jo taivaassa tai
helvetissä olevat todistajat voitaisiin kutsua tuomioistuimen kuultaviksi.
Eli verraten helposti tosiasiaksi jää, että ei ole minkäänlaista
mahdollisuutta todeta, olivatko todistajat läsnä samanaikaisesti
nimensä kirjoittaessaan. Miten tällä seikalla muuten voisi ylipäänsäkään
olla korostettua merkitystä, varsinkin kun heidän ei tarvitse tietää
mitään testamentin sisällöstä?
>"Saitissa"? Tervetuloa Usenetiin. :-)
Tähän saivarteluun, johon sinä et kieltämättä kyllä yleensä sorru,
vastasinkin samantyylisellä tekstillä tuossa ylempanä. En minäkään
huomauttele esim. "jonkun" kielivirheistä, kun niitä voi kyllä sattua
itsellekin. Eräät oikolukuohjelmatkaan kun eivät osaa oikovarsinkaan
kieliopillisia virheitä suomen kielessä. Vai?
> Jos kuitenkin sattuisi joutumaan autiolle saarelle, niin
>sitten kannattaa muistaa kirjoittaa käsin ja allekirjoittaa ja päivätä
>ja varmuuden vuoksi vielä lisätä maininta siitä, miksi todistajia ei
>ole.
Entäpä, jos ottaisi todistajien nimet etukäteen? Koska testamentin
sisältöä ei tarvitse todistajille ilmoittaa, ei kukaan myöskään voi
jälkikäteen tutkia, kumpi on kirjoitettu ensin, testamentti vai sen
todistus.
Päiväyksen omaan testamenttiinsa taas voi säveltää mielensä
mukaan, se kun ei ole edes välttämätön, PK 10:1 ja 3.
EK