Hmmm... mik�s sitten on laillinen uhkaus...?
-Pentti
Poliisin esittᅵmᅵ "Laskekaa asenne tai ammun" voisi mennᅵ tuohon
kategoriaan.
L.
No jos laiton uhkaus on laissa m��ritelty niin lukee sen m��ritelm�n. Se
uhkaus mik� se t�yt� sit� m��ritelm�� on sitten laillinen.
Sellainen mik� ei lain mukaan ole lain vastainen. Kai nyt itsekin
sellaisia keksit? Vai oletko oikeasti sit� mielt� ett� aina kun uhataan
jotain niin rikotaan lakia?
Tai vaikka "mᅵ lᅵhden kotiin jos te ette leiki mun kanssa". Vaikka
tuossa uhkaus onkin aika raju niin se ei yleensᅵ ole silti laiton.
Laiton uhkaus: "Annan rahasi tai ammun sinut!"
Laillinen uhkaus: "Anna rahasi tai haastan sinut oikeuteen!"
> Hmmm... mik�s sitten on laillinen uhkaus...?
Se on sellainen uhkaus, joka ei ole t�llainen:
RL 25:7
"Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista
rikoksella sellaisissa olosuhteissa, ett� uhatulla on perusteltu syy
omasta tai toisen puolesta pel�t� henkil�kohtaisen turvallisuuden tai
omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla
laissa s��det� ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon
tai vankeuteen enint��n kahdeksi vuodeksi."
Laillista on esimerkiksi uhata oikeustoimilla.
--
Ympyr�n t�ytyy olla py�re�, my�s nurkista!
>> Hmmm... mik�s sitten on laillinen uhkaus...?
> Laillista on esimerkiksi uhata oikeustoimilla.
Pit�isik� sen olla?
Kysyn t�t� v�hint��n puoliksi tosissani. Anna-lehden p��toimittaja
k�vi kirjeenvaihtoa jonkun blogaajan kanssa. Blogaaja laittoi kirjeen
blogiin. Annan asianajaja vaati poistamaan tekstin ja (HS:n mukaan)
vetosi kirjesalaisuuteen.
Jos kyseess� todella on asianajajaliiton j�sen, oikeusieteen
tutkinnon suorittanut siis, niin on tuo ainakin osoitus ��rimm�isen
heikosta ammattitaidosta tai sitten minun etiikkani vastaisesta
"lailla uhkaamisesta" ja tavallisen kuolevaisen pelottelusta
oman asiantuntija-aseman avulla.
--
"No vitsit. Se on sitten laitettava py�r� kes�kuntoon. En min� nyt
kyll� mill��n ateistibussilla ala ajelemaan."
-- "razia", kommentti uskomaton.fi -kampanjaan
>> Laillista on esimerkiksi uhata oikeustoimilla.
>
> Pit�isik� sen olla?
>
> Kysyn t�t� v�hint��n puoliksi tosissani. Anna-lehden p��toimittaja
> k�vi kirjeenvaihtoa jonkun blogaajan kanssa. Blogaaja laittoi kirjeen
> blogiin. Annan asianajaja vaati poistamaan tekstin ja (HS:n mukaan)
> vetosi kirjesalaisuuteen.
>
> Jos kyseess� todella on asianajajaliiton j�sen, oikeusieteen
> tutkinnon suorittanut siis, niin on tuo ainakin osoitus ��rimm�isen
> heikosta ammattitaidosta tai sitten minun etiikkani vastaisesta
> "lailla uhkaamisesta" ja tavallisen kuolevaisen pelottelusta
> oman asiantuntija-aseman avulla.
Jopa termin keksit: "lailla uhkaaminen". Etiikan vastaista tai ei, tuossa
tapauksessa asianajaja ei ole uhannut blogaajaa mink��nlaisella
rikoksella. Teki vaan hommansa kuten pit��kin.
No ei se nyt ainakaan eettisesti oikein ole puhua tietoisesti paskaa ja
peloitella sill�.
Tai sitten Anna-lehdell� on ihan helvetin huonoja asianajajia.
> No ei se nyt ainakaan eettisesti oikein ole puhua tietoisesti paskaa
> ja peloitella sill�.
> Tai sitten Anna-lehdell� on ihan helvetin huonoja asianajajia.
Vaatimuksensa perusteeksi voi keksi� erilaisia syit� vapaasti. On oikeuden
asia selvitt�� mitk� niist� p�tev�t. Esim. n�m� yksityisoikeudeudelliset
pys�k�intivirhemaksut ovat hyv� esimerkki. Ne meniv�t oikeudessa l�pi siihen
asti kunnes vastapuoli keksi vedota niiden oikeudelliseen p�tem�tt�myyteen.
Sen j�lkeen t�m� liiketoimintamuoto on k�yt�nn�llisesti katsoen kadonnut.
>> Laillista on esimerkiksi uhata oikeustoimilla.
>
> Pit�isik� sen olla?
Oikeustoimilla uhkaamisen pit�� varmasti olla laillista silloin, kun
oikeustoimiin on laillinen ja asiallinen perusta.
> Kysyn t�t� v�hint��n puoliksi tosissani. Anna-lehden p��toimittaja
> k�vi kirjeenvaihtoa jonkun blogaajan kanssa. Blogaaja laittoi kirjeen
> blogiin. Annan asianajaja vaati poistamaan tekstin ja (HS:n mukaan)
> vetosi kirjesalaisuuteen.
Kirjesalaisuuteen vetoaminen ei p�tisi oikeudessa, eik� asiassa ole mit��n
ep�selv��, joten sik�li uhkaus on perusteeton ja sen voi tulkita olevan
per�t�nt� pelottelua. Mutta monissa tapauksissa olisi eriasteisesti
tulkinnanvaraista, onko oikeustoimilla uhkaaminen perusteetonta.
> Jos kyseess� todella on asianajajaliiton j�sen, oikeusieteen
> tutkinnon suorittanut siis, niin on tuo ainakin osoitus ��rimm�isen
> heikosta ammattitaidosta tai sitten minun etiikkani vastaisesta
> "lailla uhkaamisesta" ja tavallisen kuolevaisen pelottelusta
> oman asiantuntija-aseman avulla.
On vaikea sanoa, onko asianajaja toiminut tiet�m�tt�myytt��n vai pyrkinyt
tahallisesti huijaamaan.
��ritapauksissa voisi olla jopa niin, ett� oikeustoimilla uhkaaja hyvin
tiet��, ett� kanne ei voi menesty�, uhattu tiet�� t�m�n ja molemmat tiet�v�t
toisen tiet�v�n jne., mutta uhkaus silti tehoaa. Itse asiassa t�m� ei ehk�
edes ole mitenk��n harvinainen ��ritapaus liike-el�m�ss�. Joku on sanonut,
ett� liikejuristille firman joutuminen oikeuteen on aina jonkinasteinen
tappio, vaikka firma olisi miten oikeassa ja voittaisi jutun. Voittokin
nimitt�in voi olla tappio, jos se heikent�� firman imagoa. Moni asiakas ja
liikekumppani kuulee tai lukee ehk� vain sen, ett� firma on haastettu
oikeuteen - onhan usein paljon pienempi uutinen, mihin oikeusprosessissa
lopulta p��dyt��n.
Rikoslain 31. luvun 3 �:ss� m��ritell��n kiristyksen tunnusmerkist�:
"Joka muulla kuin 1 �:ss� tarkoitetulla [= v�kivaltaisella] uhkauksella
pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekij�ll�
tai sill�, jonka puolesta h�n toimii, ei ole laillista oikeutta, on
tuomittava kiristyksest� sakkoon tai vankeuteen enint��n kahdeksi vuodeksi."
Lakiin ei t�ss� kohdassa ole siis edellytet�, ett� uhataan lainvastaisella
teolla. Kirjaimellisesti tulkiten t�ss� voitaisiin p��ty� aika hurjiin
tuloksiin. Onko "Jos et anna euroa, min� itken" kirist�mist�? :-)
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tyrm��n!
Ajattelen itse, että logiikka menee näin: jos joku haastetaan
oikeuteen, ei tästä voi syntyä mitään vääryyttä, koska oikeus tutkii
kantajan väitteen aiheellisuuden. Jos väite on perätön, se huomataan
perättömaksi, jos aiheellinen, niin siitä tuomitaan asianomainen
seuraus. Oikeuslaitos ei voi lähteä siitä, että oikeusprosessiin
joutuminen on itsessään huono asia, eihän? Vaan ennemminkin niin, että
oikeus ei voi tapahtua, jos oikeustoimia ei saa käyttää. Päädytään
kestämättömään tilanteeseen, jos oikeustoimien käyttöä/niillä uhkailua
jotenkin rajoitettaisiin.
Käytännössä tietysti voi oikeuteen joutuminen olla ikävä juttu. Miksi
näin on "Jukka K. Korpelan" viestissä hyvin (joskaan ei toki
kattavasti) perusteltu.
> Vaatimuksensa perusteeksi voi keksiä erilaisia syitä vapaasti. On oikeuden
> asia selvittää mitkä niistä pätevät. Esim. nämä yksityisoikeudeudelliset
> pysäköintivirhemaksut ovat hyvä esimerkki. Ne menivät oikeudessa läpi siihen
> asti kunnes vastapuoli keksi vedota niiden oikeudelliseen pätemättömyyteen.
Voi syntyä väärä käsitys, jos sanotaan että menivät oikeudessä "läpi",
sillä saattaa syntyä käsitys, että oikeus olisi vaatimukset tutkinut
ja hyväksynyt. Tilanne oli se, että haasteisiin ei vastattu mitenkään.
Tällöin oikeus ei tutki onko vaateella perää (jollei se ole
"ilmeisesti pätemätön"), vaan tuomitsee kantajan vaatimuksen mukaan.
No eik� tehnyt. Omaa kirjeenvaihtoaan (siis my�s itselle osoitettuja
viestej�) saa julkaista miss� mielii, ei siihen tarvita lupia
kenelt�k��n. T�m� on hyv� pit�� mieless� silloin kun l�hettelee omalla
nimell��n herjausviestej� yms. vastaavaa, vastaanottaja voi menn� ja
julkaiste ne nettisivuillaan tai vaikka lehdess�.
--
That's tight.
Tuleekohan linkki oikein. Täältäkin pitäisi löytyä ajatuksia asiasta
> Ent�s jos nainen uhkaa miest� selipaatilla?
Selibaatti tarkoittaa naimattomuutta. Siis tuo ei olisi kovin
suuri uhkaus :-)
Osmo
Kumpikin on laiton uhkaus. J�lkimm�inen l�hinn� kiristys.
Laillinen olisi "Anna rahani tai haastan sinut oikeuteen!"
Osmo
>> Laiton uhkaus: "Annan rahasi tai ammun sinut!"
>> Laillinen uhkaus: "Anna rahasi tai haastan sinut oikeuteen!"
>
> Kumpikin on laiton uhkaus. J�lkimm�inen l�hinn� kiristys.
> Laillinen olisi "Anna rahani tai haastan sinut oikeuteen!"
Kumpikin vaihtoehto on tosi riippuen siit� mik� on se peruste rahojen
saamiselle, kuten asiaa tarkennat sanamuotoa muuttamalla. Joskaan se seikka,
kumman omaisuudeksi rahoja v�itet��n, ei m��rittele koko ongelmaa. Rahathan
voivat olla esim. vahingonkorvaus tai vaikka korkoa eik� esim. varastettuja.
Oikeudella uhkaaminen kiristyksen yhteydess� yleens� liittyy siihen, ett�
uhkaus ei koske itse riidan selvitt�mist�.