Kuinka ajetaan oikein kaksikaistaisessa kiertoliittymassa?
Juuso
Ensi ajattelin ett� eih�n tuossa ole mit��n ongelmaa vaan sitten
t�rm�sin netiss� seuraavaan artkkeliin
Tiehallinto:http://alk.tiehallinto.fi/kiertol/kiertol.htm
a) Kiertoliittym��n tulevan on v�istett�v� liittym�ss�
ajavaa.
b) Kiertotilan sis�kaistalla ajava saattaa olla juuri vaihtamassa
ulkokaistalle poistuakseen liittym�st�. Kiertoliittym��n tulevan
v�ist�misvelvollisuus koskee my�s t�t� kaistanvaihtajaa."
Selvyyden vuoksi jaon tiehallinnon ohjeen kahteen osaan a) ja b)
a) -kohta linee ok eli kolmio takaa tuleva pit�� v�ist�� muuta
liikennett�, my�s siis liittym�n kohdalla sis�kaistaa ajavaa joka on siis
vaihtamassa kaistaa
B) -kohdassa kysyin tarkennusta tiehallinnosta, kuinka pitk�lle
ulkokaistalla ja kolmion takaa tulevalla autolla s�ilyy siis
ulkokaistalla v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa n�hden ja sain
seuraavan vastauksen
"Kiitos viestist�!
Kyll� v�ist�misvelvollisuus menee juuri niin, kuin internet-sivulla
lukee,
eli kiertoliittym��n tulevan on v�istett�v� liittym�ss� ajavaa.
K�rkikolmiolla osoitettu v�ist�misvelvollisuus k�sitt�� aina koko
etuajo-oikeutetun ajoradan, ei pelk�st��n yht� ajokaistaa.
V�ist�misvelvollisuus ulottuu aina ensimm�iseen ulosmenohaaraan saakka.
K�yt�nn�ss�h�n ulointa kaistaa ei saa ajaa muuta kuin ne, jotka poistuvat
seuraavasta haarasta. Toisin sanoen, liittym��n saapuvan tulee siirty�
sis�kaistalle, ellei h�n poistu ensimm�isest� haarasta."
Minusta tiehallinnon vastaus on outo. T�m�h�n tarkoittaa esim sit� ett�
jos kaksi kaistaiseen kiertoliittym��n saa liitty� kaksikaistaiselta
ajotielt� ja kaksi auto siis rinta rinnan ajaa kiertoliittym��n
(kolmion takaa) ja ulosmenopaikka onkin yksikaistainen seuraava liittym�
niin sis�kaistalla ajava saa "kiilata" ulkokaistalla ajavan eteen?
Ent�p� jos em.tapauksessa onkin liittym� ulos kaksikaistainen, s�ilyyk�
edelleen sis�kaistalla ajavan v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa
n�hden?
Tilanne mutkistuu mik�li ulkokaistalla ajava ei poistukkaan ensimm�isest�
liittym�st� vaan vasta seuraavasta niin jos oikein tulkitsin t�ss� tuota
tiehallinnon vastausta niin nyt onkin ulkokaistalla ajavalla
"etuajo-oikeus" ja sis�kaistalla kaistaa vaihtavan tulee v�ist��
ulkokaistalla ajavaa?
Mihin unohtui tieliikennelaki, koskeeko esim tieliikennelain 9 �
kiertoliittymm��
"Milloin kuljettajan ajosuunnassa on v�hint��n kaksi ajokaistaa, h�nen on
kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleens�
eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla."
ja kaistaa kun vaihtaa niin
" 21 �
Ajoneuvon siirt�minen sivusuunnassa
Kuljettaja saa l�hte� liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai
muuten siirt�� ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua
vaaratta ja muita tarpeettomasti est�m�tt�."
Voiko tuota tiehallinnon ohjetta k�ytt�� kaikissa niiss� tapauksissa
jossa kolmion takaa liityt��n esim. omalla ajokaistalleen ja t�ll�in
kolmion takaa tulevalla om v�ist�misvelvolliuus kaistaa vaihtavia kohtaan
(ja kuinka pitk�lle tuo v�ist�misvelvollisuus jatkuu) vaikkakin h�n tulee
omalle ajokaistalleen?
T�ll�inen paikka l�ytyy esin. Helsingist� It�v�yl�lt� Apu-lehden kohdalta
jossa Mustikkamaalta tulevat kolmion takaa ja ko. paikasta alkaa
it�v�yl�ll� oma ajokaista n�ille autoilijoille?
Onko kiertoliittym� risteys?
Tuulilasin oikeusjutussa asiaa on pohdittu paljon
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/onko-kiertoliittyma-sama-kuin-risteys
Ari J.
Poriin voi menn� tutustumaan mielenkiintoisiin j�rjestelyihin,
siell� viel� joka toinen liittyv� katu on yksisuuntainen, jolloin
vieraspaikkakuntalaisen pit�� ajaa ympyr� kertaalleen ymp�ri
tiet��kseen minne ylip��ns� saa ajaa.
--
Ari J.
Juha Ruism�ki
> Minusta tiehallinnon vastaus on outo. T�m�h�n tarkoittaa esim sit�
> ett� jos kaksi kaistaiseen kiertoliittym��n saa liitty�
> kaksikaistaiselta ajotielt� ja kaksi auto siis rinta rinnan ajaa
> kiertoliittym��n (kolmion takaa) ja ulosmenopaikka onkin
> yksikaistainen seuraava liittym� niin sis�kaistalla ajava saa
> "kiilata" ulkokaistalla ajavan eteen?
En tied� lakiteksteist�, mutta olen n�hnyt kuinka t�m� k�yt�nn�ss�
toimii (ja viel�p� hyvin), ei tietenk��n Suomessa. Eli
kiertoliittym� oli kaksikaistaisella tiell� siten, ett� p��tie
oli kaksikaistainen ja riste�v� yksikaistainen. P��tiet� pitkin
suoraan l�pi menev�t ajoivat molempia kaistoja yli. Jos k��ntyi
p��tielt� oikealle, niin otettiin jo ennen ympyr�� rauhassa oikea
kaista ja k��nnyt��n ihan normaalisti ensimm�isest� liittym�st�.
Jos haluttiin vasemmalle, niin mentiin ympyr��n vasempaa
kaistaa ja vaihdettiin vasta suoraan menev�n liittym�n j�lkeen
oikealle kaistalle ja vastaantuleva liikenne v�isti. Kukaan ei
tunkenut oikeata kaistaa vasemmalle k��ntyess��n (siis kahden
liittym�n ohi oikeata kaistaa) ja jos olisi vahingossa tunkenut,
niin sitten olisi takuuvarmasti kolissut, sen verta vilkas tie
tuo oli. Tuon yll�olevan perusteella ulkokaistaa ajava olisi
varmaan sitten ollut syyllinen kun ei antanut tiet�?
Eik�s tuo ohjekin loppujenviimeksi opasta juuri tuohon
yll�mainittuun tapaan?
Juha
Asko Ikävalko
> Q: Kuinka ajetaan oikein kaksikaistaisessa kiertoliittymassa?
Yleens� aina niiss� on selke�t kaistaopasteet ennen ympyr�� ja ympyr�ss�
ennen jokaista ulosajoliittym��. Vai olisiko sinulla joku tietty ympyr�
mieless�, jossa ajaminen on jotenkin vaikeaa?
> B) -kohdassa kysyin tarkennusta tiehallinnosta, kuinka pitk�lle
> ulkokaistalla ja kolmion takaa tulevalla autolla s�ilyy siis
> ulkokaistalla v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa n�hden ja sain
> seuraavan vastauksen
Jos olet ajamassa ympyr��n ja n�et, ett� sis�kaistaa ajavalla on jo vilkku
p��ll�, on sit� ainakin siin� tapauksessa mielest�ni syyt� v�ist��.
Suomalaisten vilkun k�yt�n tuntien itse v�ist�n kaikkia ympyr�ss� l�hestyvi�
ajoneuvoja.
> K�yt�nn�ss�h�n ulointa kaistaa ei saa ajaa muuta kuin ne, jotka poistuvat
> seuraavasta haarasta. Toisin sanoen, liittym��n saapuvan tulee siirty�
> sis�kaistalle, ellei h�n poistu ensimm�isest� haarasta."
T�m� ei kyll� pid� paikkaansa. Ainakin Hyryl�ss� ja Helsingin Haagassa on
ympyr�it�, joissa kaistaopasteiden mukaan ei tarvitse siirty� sis�kaistalle
ohittaakseen ensimm�isen haaran.
> Minusta tiehallinnon vastaus on outo. T�m�h�n tarkoittaa esim sit� ett�
> jos kaksi kaistaiseen kiertoliittym��n saa liitty� kaksikaistaiselta
> ajotielt� ja kaksi auto siis rinta rinnan ajaa kiertoliittym��n
> (kolmion takaa) ja ulosmenopaikka onkin yksikaistainen seuraava liittym�
> niin sis�kaistalla ajava saa "kiilata" ulkokaistalla ajavan eteen?
Yleens� tuollaisessa tilanteessa sis�kaistalla on ryhmittymismerkkin�
"pakollinen ajosuunta" suoraan eteenp�in, eli sis�kaistalta ei saa k��nty�
oikealle.
> Ent�p� jos em.tapauksessa onkin liittym� ulos kaksikaistainen, s�ilyyk�
> edelleen sis�kaistalla ajavan v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa
> n�hden?
Jos koko matkan (ennen ympyr��, ympyr�ss� ja ympyr�n j�lkeen) on kaksi
kaistaa, niin autot voivat ajaa rinnakkain ilman ett� kummankaan tarvii
v�ist��. Paitsi Lohjalla ajavat kahden kaistan leveydelt� miten sattuu, kun
niille nuo liikenneympyr�t on viel� niin uusi juttu. :-)
> Tilanne mutkistuu mik�li ulkokaistalla ajava ei poistukkaan ensimm�isest�
> liittym�st� vaan vasta seuraavasta niin jos oikein tulkitsin t�ss� tuota
> tiehallinnon vastausta niin nyt onkin ulkokaistalla ajavalla
> "etuajo-oikeus" ja sis�kaistalla kaistaa vaihtavan tulee v�ist��
> ulkokaistalla ajavaa?
Siin� vastauksessahan sanottiin ihan selv�sti:
"V�ist�misvelvollisuus ulottuu aina ensimm�iseen ulosmenohaaraan saakka."
> Voiko tuota tiehallinnon ohjetta k�ytt�� kaikissa niiss� tapauksissa
> jossa kolmion takaa liityt��n esim. omalla ajokaistalleen ja t�ll�in
> kolmion takaa tulevalla om v�ist�misvelvolliuus kaistaa vaihtavia kohtaan
> (ja kuinka pitk�lle tuo v�ist�misvelvollisuus jatkuu) vaikkakin h�n tulee
> omalle ajokaistalleen?
Aloitin juuri t�st� aiheesta keskustelun sfnet.keskustelu.liikenne ryhm�ss�
22.1.2010. Jos sopii, niin luehan ensin siell� oleva keskustelu ja jatketaan
sitten sit� keskustelua siell� oikeassa ryhm�ss�.
> Onko kiertoliittym� risteys?
> Tuulilasin oikeusjutussa asiaa on pohdittu paljon
> http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/onko-kiertoliittyma-sama-kuin-risteys
En ihan ymm�rt�nyt tuosta tuulilasin jutusta, ett� millaisesta tilanteesta
tarkalleen oli kyse. Oliko siin� py�r�tien puolellakin "risteyksi�" ja
olisiko py�r�ilij�n pit�nyt n�ytt�� suuntamerkki�? Jos ei, niin silloinhan
autoilijan olisi automaattisesti pit�nyt �lyt� v�ist�� py�r�ilij��.
Autoilijalle ei pit�isi antaa mit��n armoa jos t�m� "luulee ehtiv�ns�
ensin", mutta sitten kuitenkin "suureksi h�mm�stykseksi" fillari kolahtaakin
takapuskuriin.
"Ympyr�st� poistuva on oikealle k��ntyv�.
... ja k��ntyv� v�ist�� aina suojatiet� pitkin riste�v�� tiet� ylitt�v��."
L�hde:
http://www.liikenneturva.fi/taitolehti/jalankulkija_pyorailija/liikenneympyrassa.php
Olikohan oikeusjutussa kyse juuri tuollaisesta tilanteesta, josta on kaksi
valokuvaa liikenneturvan sivulla?
-Asko
Asko Ikävalko
> En tied� lakiteksteist�, mutta olen n�hnyt kuinka t�m� k�yt�nn�ss�
> toimii (ja viel�p� hyvin), ei tietenk��n Suomessa.
Oletko k�ynyt Tuusulan Hyryl�ss�? Siell� on kaksi isoa liikenneympyr��,
joista liikenne ohjautuu kolmeen valtasuuntaan kahta kaistaa, mutta lis�ksi
molempiin ympyr�ihin on kytketty pienempi� yksikaistaisiakin teit�.
Hyryl�ss� ajetaan juurikin kuvaamallasi tavalla. Ja mielest�ni liikenne
sujuukin ihan joustavasti, onhan sit� harjoiteltu jo 1990-luvun alusta
l�htien.
Hyviss� ajoin ennen ympyr�� on selke�t ennakko-opasteet kaistoista. Lis�ksi
ympyr�ss� on jokaisen erkanemisliittym�n kohdalla pakolliset ajosuunnat
maalattu asftalttiin + lis�ksi viel� siniset py�re�t liikennemerkit
kaistojen yl�puolella.
-Asko
Akseli M�ki
>"b) Kiertotilan sis�kaistalla ajava saattaa olla juuri vaihtamassa
>ulkokaistalle poistuakseen liittym�st�. Kiertoliittym��n tulevan
>v�ist�misvelvollisuus koskee my�s t�t� kaistanvaihtajaa."
M� luulisin ett� kaistaa vaihtava aina v�ist��. Tuo yll�oleva ei puhu
kaistaa vaihtavasta vaan sit� joka saapuu liittym��n.
>V�ist�misvelvollisuus ulottuu aina ensimm�iseen ulosmenohaaraan saakka.
>K�yt�nn�ss�h�n ulointa kaistaa ei saa ajaa muuta kuin ne, jotka poistuvat
>seuraavasta haarasta. Toisin sanoen, liittym��n saapuvan tulee siirty�
>sis�kaistalle, ellei h�n poistu ensimm�isest� haarasta."
>Minusta tiehallinnon vastaus on outo.
Samoin. Sen j�lkeen kun jonkun kolmion on ohittanut, ei siit� pid�
en�� v�litt��. Sik�li k�sitt��kseni ne kolmiot ovat ylim��r�isi�
muistuttajia.
Minusta nuo kaksikaistaiset ovat v�h�n hankalia, kun jos liittym� ei
ole tuttu, ei tied� t�sm�lleen kumpaa kaistaa pit�isi ajaa ja mist�
aikoo l�hte� ulos. Min� yleens� v�h�n pyrin ajamaan siten ettei ket��n
�nge vierelle.
taivaan.rannan@maalari
">> http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/onko-kiertoliittyma-sama-kuin-risteys
>
> Poriin voi menn� tutustumaan mielenkiintoisiin j�rjestelyihin,
> siell� viel� joka toinen liittyv� katu on yksisuuntainen, jolloin
> vieraspaikkakuntalaisen pit�� ajaa ympyr� kertaalleen ymp�ri
> tiet��kseen minne ylip��ns� saa ajaa.
>
> --
>
> Ari J.
Muutama vuosi sitten ihmettelin Pariisin riemukaarella, joka j��
liikenneympyr��n ja kaistoja taitaa olla 8kpl. Ihmetell� piti, ett� sielt�
ihmiset yleens� p��siv�t ulos. Vai mahtoivatkohan kierrell� siell� koko
p�iv�n. Katsokaa vaikka Google eartista. N�k�j��n paikka l�ytyy kun vaan
laittaa hakusanaksi Riemukaari.
iluas
Asko Ikävalko
> Minusta nuo kaksikaistaiset ovat v�h�n hankalia, kun jos liittym� ei
> ole tuttu, ei tied� t�sm�lleen kumpaa kaistaa pit�isi ajaa
Kertokaas nyt yksikin esimerkki kaksikaistaisesta ympyr�st�, jossa ei ole
ennen ympyr�� selkeit� opasteita, joissa kerrotaan mik� kaista johtaa
mihinkin suuntaan?
> ja mist�
> aikoo l�hte� ulos.
Silloin tietysti voi olla hankalaa, jos ei tied� mihin on menossa ja mit�
opasteita pit�isi seurata. :-D Itse en l�htisi tuossa tilanteessa en��
k�ym��n kovin pitk�llisi� keskusteluja kartanlukijan kanssa, vaan
ennakko-opasteet n�hdess�ni tekisin villin arvauksen, lukitsisin
suunnitelman jo ympyr��n saapuessani ja ajaisin ympyr�n l�pi suunnitelmia
muuttamatta. Sitten parkkiin johonkin turvalliseen paikkaan ja analysoidaan
rauhassa, oliko valittu suunta oikea.
> Min� yleens� v�h�n pyrin ajamaan siten ettei ket��n
> �nge vierelle.
Talvella vieraassa ympyr�ss� ajaminen voi olla hankalaa varsinkin, jos
kaistojen yl�puolella ei ole ryhmittymismerkkej�. Mutta kes�ll� ja
kaistaviivojen ollessa hyv�ss� kunnossa, ei ympyr�ss� ajo ole mielest�ni
ollenkaan hankalaa. Ei vaikka kaistoja olisi kolme ja raskasta liikennett�
molemmilla puolin rinnallani.
Ainoa v�h�n hankalan tuntuinen ympyr� on ollut 4-tiell� Vaajakoskella
(Jyv�skyl�n moottoritien p��ss�), mutta sekin johtuu siit� ett� j�rjestelyt
ovat muuttuneet niin usein, etteiv�t vanhat maalit ole ehtineet kunnolla
kulua alta pois. V�lill� ympyr� on ollut selke�sti kaksikaistainen, mutta
v�lill� taas periaatteessa yksikaistainen, mutta leveydelt��n sellainen ett�
jotkut ajavat sen kaksikaistaisena. En edes muista kummin se nyky��n toimii.
Jossain vaiheessa siell� jopa oli kelta-oransseja ty�maakeiloja
toimittamassa sulkuviivan virkaa. Kaistojen yl�puolella ei ole tainnut
ryhmittymismerkkej� olla miss��n vaiheessa? :-)
-Asko
Joonas Jakala
> Poriin voi menn� tutustumaan mielenkiintoisiin j�rjestelyihin,
> siell� viel� joka toinen liittyv� katu on yksisuuntainen, jolloin
> vieraspaikkakuntalaisen pit�� ajaa ympyr� kertaalleen ymp�ri
> tiet��kseen minne ylip��ns� saa ajaa.
>
Jos ajaminen on n�in vaikeaa niin itse kunkin pit�isi mietti� ett� olisiko
esim. linjapiili se oikeampi tapa kulkea?
JJ
--
Bellum omnium contra omnes
Ari J.
Niist�h�n on ihan kuvatkin, miss��n ei ole kaistamaalaukset kunnossa
http://www.pori.fi/rak/rak1/Porinkiertoliittymat/porinkiertoliittymatkuvina.htm
--
Ari J.
Tapio Keihanen
> Vï¿œistï¿œmisvelvollisuus ulottuu aina ensimmï¿œiseen ulosmenohaaraan saakka.
> Kï¿œytï¿œnnï¿œssï¿œhï¿œn ulointa kaistaa ei saa ajaa muuta kuin ne, jotka poistuvat
> seuraavasta haarasta. Toisin sanoen, liittymￜￜn saapuvan tulee siirtyￜ
> sisￜkaistalle, ellei hￜn poistu ensimmￜisestￜ haarasta."
Tiehallinnolle voisi esittￜￜ tￜstￜ kyllￜ jatkokysymyksen. Esimerkiksi
Helsingin Tapanilassa on liikenneympyrￜ, jossa muistaakseni on
etelￜstￜ tulevat jopa viitoituksella ohjattu ajamaan kahteen
ensimmￜiseen haaraan (itￜￜn ja pohjoiseen) ulommaista kaistaa, ja
ainoastaan lï¿œnteen ajavat ohjataan sisï¿œkaistalle.
Tuossa liikenneympyrￜssￜ kyllￜ tehtiin jotain remonttia taannoin, eli
ￜlkￜￜ vetￜkￜ palkokasvia ilmastointiputkeen, mikￜli yllￜoleva ei enￜￜ
ko. risteyksen osalta pidￜ paikkaansa. Noita vastaavia on kuitenkin
tullut muuallakin vastaan.
Tapsa
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/
"Kaupungissa on kolmonen varsinainen ajovaihde, josta ei
etuoikeutetullakaan kadulla juuri kannata vaihtaa neloseen, joka on
oikeastaan ylivaihde." - Fiat 600 koeajo, Tekniikan Maailma 4/1957
PenttiL
> Q: Kuinka ajetaan oikein kaksikaistaisessa kiertoliittymassa?
>
snip...
Minusta keskeinen ongema ympyr�iss� on se, ett� ne ovat Suomessa liian
pieni�. Jollain kattomopoilla viel� koreografian mukainen sukkulointi
onnistuu kes�aikaan, mutta annas olla kun samaan karuselliin sattuu
yht�aikaa pari bussia tai rekkaa ei siin� paljon vaihdella esim.
sis�kaistalta ulkokaistalle hieman ennen liittym�� josta on poistumassa,
per�p�� kun on edelleen ympyr�n toisella puolella.
Pariisin ympyr�iss� ajaminen onnistuu paikkakuntalaisilta, koska osaavat
siell� p�in k�ytt�� ensisijaisesti paitsi vilkkua, my�s k�simerkkej�
ja merkinantotorvea erityisesti positiivisessa kommunikaatiomieless�.
Suomalaisilla kun n�m� kaksi j�lkimm�ist� ovat l�hinn� eriasteisia
et�v.ttuilun v�lineit� ja ensimm�ist� ei muuten k�ytet� ei ole ihme,
ett� liikkuminen on tarpeettoman tahkeaa muulloinkin kuin pakkaskeleill�.
-Pentti
Mysiini
>
> Minusta keskeinen ongema ympyröissä on se, että ne ovat Suomessa liian
> pieniä. Jollain kattomopoilla vielä koreografian mukainen sukkulointi
> onnistuu kesäaikaan, mutta annas olla kun samaan karuselliin sattuu
> yhtäaikaa pari bussia tai rekkaa ei siinä paljon vaihdella esim.
> sisäkaistalta ulkokaistalle hieman ennen liittymää josta on poistumassa,
> peräpää kun on edelleen ympyrän toisella puolella.
>
Tuo on harvinaisen totta. Jos sisäkehältä ulkokehälle siirtyy
lakipykälien mukaan juuri ennen liittymää, josta on poistumassa,
siirtymiseen käytettävissä oleva kaistanpätkä on olemattoman lyhyt
eikä ruuhkaliikenteessä pysty joustavasti kyttäämään sopivaa väliä jos
ulkokehälläkin liikkuu koko ajan autoja. Ja niitähän riittää, koska
aika moni ympyrään tulija ei kertakaikkiaan tunnu käsittävän sitä,
että myös sisäkehältä ulkokehälle siirtyvää pitäisi väistää.
Toisekseen pienessä ympyrässä kaistaopasteet tulevat ikäänkuin nurkan
takaa, niitä ei näe tarpeeksi kaukaa.
taivaan.rannan@maalari
"> Muutama vuosi sitten ihmettelin Pariisin riemukaarella, joka j��
> liikenneympyr��n ja kaistoja taitaa olla 8kpl. Ihmetell� piti, ett� sielt�
> ihmiset yleens� p��siv�t ulos. Vai mahtoivatkohan kierrell� siell� koko
> p�iv�n. Katsokaa vaikka Google eartista. N�k�j��n paikka l�ytyy kun vaan
> laittaa hakusanaksi Riemukaari.
>
> iluas
http://www.espoo.fi/hankkeet/?path=1;28;29;1047;1098;46595;3721
Martinsillantie kulkee vaakasuunnassa ja Finnoon pystysuunnassa. Liittym� ei
n�k�j��n olekaan alkuper�isen suunnitelman mukainen.
Etel�st� pohjoiseen ment�ess� on Espoon keskukseen kaksi kaistaa ja
yksikaista ulos Martinsillantielle oikealle Martinsillantielt� oikealta
tulee viel� kolmas kaista joka ohjaa suoraan Espoon keskukseen, ulos l�htee
siis kolme kaistaa. Aikanaan kun ei ollut liikennevaloja autot seisoivat
kiertoliittym�ss� kukaan ei liikkunut mihink��n, ei tullut kolareita.Nyt kun
risteyksess� on valot my�s kevyenliikenteen ja jalankulkuv�yl�ll�, ei
liittym�st� p��se ulos ja valot arpovat mist� haarasta kulloinkin liikenne
etenee. Nyt kaikki tiemerkinn�tkin ovat lumen peitossa. Tuosta Pariisista
viel�, n�ytti ettei tasamaalla pys�k�it�ess� j�tetty k�sijarrua, eik�
vaihdetta p��lle ollenkaan. Ja kun auto vain jotenkin sai takapuskurin
sovitetuksi v�liin, niin ty�nt�m�ll� autoletkaa sai raivattua itselleen
parkkipaikan.
Iluas
Asko Ikävalko
> Niist�h�n on ihan kuvatkin, miss��n ei ole kaistamaalaukset kunnossa
> http://www.pori.fi/rak/rak1/Porinkiertoliittymat/porinkiertoliittymatkuvina.htm
Osa on ehk� v�h�n �kkiselt��n v�h�n oudon n�k�isi� ratkaisuja, mutta ei
eiv�t kuitenkaan mit��n kovin erikoisia. Ympyr�n ulkopuoliset oikealle
k��ntyv�n erilliskaistat ovat ihan fiksu ratkaisu.
Yksik��n ympyr� ei taida olla edes kaksikaistainen?
-Asko
Mika Selänne
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> kirjoitti
viestiss�:hjr9j1$534$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Juuso wrote:
>> Q: Kuinka ajetaan oikein kaksikaistaisessa kiertoliittymassa?
>>
>
> snip...
>
> Minusta keskeinen ongema ympyr�iss� on se, ett� ne ovat Suomessa liian pieni�.
T�m� johtuu siit�, ett� suurimmassa osassa tapauksia niiden kiertoliittymien p��asiallinen
tarkoitus (erityisesti niiden pienten) on ottaa vauhti pois. Siihen tarkoitukseen ne pienet
kiertoliittym�t onkin hyvi�...
Kotikyl�ss�ni oli aiemmin yksi iso X-riteys, jossa my�s moottoritielt� tuleva ramppi yhten�.
Sitten sadan metrin p��ss� toinen, jossa koulun parkkikselle menev� liittym� yhten�. Nopeudet
n�iden kahden v�lill� oli useilla "l�piajajilla" kuuden, seitsem�nkympin tiet�mill�. Nyt n�m�
kaksi x-risteyst� on korvattu kiertoliittymill� ja vauhdit on riteysten v�liss� olevan suojatien
(t�rkein kouluun johtava k�vely/py�r�tie) en�� kolmenkympin luokkaa. Tavoite on saavutettu.
-Mika-
Hannu-Matti Järvinen
> "Kiitos viestist�!
>
> Kyll� v�ist�misvelvollisuus menee juuri niin, kuin internet-sivulla
> lukee,
> eli kiertoliittym��n tulevan on v�istett�v� liittym�ss� ajavaa.
> K�rkikolmiolla osoitettu v�ist�misvelvollisuus k�sitt�� aina koko
> etuajo-oikeutetun ajoradan, ei pelk�st��n yht� ajokaistaa.
>
> V�ist�misvelvollisuus ulottuu aina ensimm�iseen ulosmenohaaraan saakka.
> K�yt�nn�ss�h�n ulointa kaistaa ei saa ajaa muuta kuin ne, jotka poistuvat
> seuraavasta haarasta. Toisin sanoen, liittym��n saapuvan tulee siirty�
> sis�kaistalle, ellei h�n poistu ensimm�isest� haarasta."
>
> Minusta tiehallinnon vastaus on outo. T�m�h�n tarkoittaa esim sit� ett�
> jos kaksi kaistaiseen kiertoliittym��n saa liitty� kaksikaistaiselta
> ajotielt� ja kaksi auto siis rinta rinnan ajaa kiertoliittym��n
> (kolmion takaa) ja ulosmenopaikka onkin yksikaistainen seuraava liittym�
> niin sis�kaistalla ajava saa "kiilata" ulkokaistalla ajavan eteen?
Ei tarkoita. Se toinenhan tuli samasta haarasta sis��n, eik�
v�ist�misvelvollisuus koske kuin jo valmiiksi liittym�ss� olleita.
Ohjehan sanoo, ett� vasenta kaista ajetaan sis��n vain silloin,
kun ollaan k��ntym�ss� vasemmalle tai mahdollisesti menossa suoraan.
> Ent�p� jos em.tapauksessa onkin liittym� ulos kaksikaistainen, s�ilyyk�
> edelleen sis�kaistalla ajavan v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa
> n�hden?
Jos tarkoitat ulkokaistalaisen v�ist�misvelvollisuutta sis�kaistalaiseen
n�hden niin selv�sti n�in k�y, koska ulkokaistalaisen on poistuttava
risteyksest� - h�n ei saa jatkaa suoraan. T�m� taas johtuu siit�, ett�
sis�kaistalainen ei saa ajaa ulos liittym�st�, ellei t�t� ole
ryhmitysmerkill� sallittu, ja silloin ulkokaistalaiselle ei varmasti
ole ryhmitysmerkeill� j�tetty muuta mahdollisutta kuin ajaa ulos siit�
samasta liittym�st�. Ja liittym�ss�h�n kaistan vaihto on kielletty.
> Tilanne mutkistuu mik�li ulkokaistalla ajava ei poistukkaan ensimm�isest�
> liittym�st� vaan vasta seuraavasta niin jos oikein tulkitsin t�ss� tuota
> tiehallinnon vastausta niin nyt onkin ulkokaistalla ajavalla
> "etuajo-oikeus" ja sis�kaistalla kaistaa vaihtavan tulee v�ist��
> ulkokaistalla ajavaa?
Niinp� tietysti. Ei t�ss� mit��n ongelmaa ole.
Ari J.
Ainakaan en��, jos ei ole maalauksia, poliisilaitoksen kohdalla kummasti
osittain kaksikaistainen
http://www.pori.fi/rak/rak1/Porinkiertoliittymat/27-10532.jpg
--
Ari J.
Mika Selänne
"Hannu-Matti J�rvinen" <hannu-matt...@tut.fi> kirjoitti
viestiss�:hjsgg8$hov$1...@news.cc.tut.fi...
. Ja liittym�ss�h�n kaistan vaihto on kielletty.
>
Perustuu mihin? Nyky��n kun kuitenkin saa vaihtaa kaistaa risteyksess�, ellei se erikseen ole
kielletty esim. kaistamaalauksin.
-Mika-
Asko Ikävalko
> Ainakaan en��, jos ei ole maalauksia, poliisilaitoksen kohdalla kummasti
> osittain kaksikaistainen
Valokuvassa tuo n�ytt�� ihan yksikaistaiselta, mutta kaavakuvassa tosiaan
kaksikaistaiselta. Liikenneympyr�iss� olisi kyll� eritt�in t�rke��, ett�
kaistamaalaukset pidett�isiin kunnossa ja ett� kaistan yl�puolellakin olisi
ryhmittymisnuolet.
-Asko
Asko Ikävalko
> Nyky��n kun kuitenkin saa vaihtaa kaistaa risteyksess�, ellei se erikseen
> ole kielletty esim. kaistamaalauksin.
Nyky��n? Milloin laki on muuttunut? Mielest�ni ainakin v. 1999 kaistan
vaihto risteysalueella oli kielletty.
Nyky��nkin se on sulkuviivojen lis�ksi kielletty ryhmittymismerkin
"vaikutusalueella", mit� se sitten tarkoittaneekin. (Tieliikenneasetus 18 �)
PS. My�nnett�k��n, ett� Helsingiss� Mannerheimintiet� etel��n ajaessani
monesti tulee vaihdettua vasemmalta kaistalta oikealle kaistalle keskell�
Manskun ja Tukholmankadun risteyst�. Toisinaan tulee vaihdettua jo
Topeliuksenkadun j�lkeen bussikaistalle.
-Asko
timo.pelkonen
>Pariisin ympyr�iss� ajaminen onnistuu paikkakuntalaisilta, koska osaavat
> siell� p�in k�ytt�� ensisijaisesti paitsi vilkkua, my�s k�simerkkej�
>ja merkinantotorvea erityisesti positiivisessa kommunikaatiomieless�.
>Suomalaisilla kun n�m� kaksi j�lkimm�ist� ovat l�hinn� eriasteisia
>et�v.ttuilun v�lineit� ja ensimm�ist� ei muuten k�ytet� ei ole ihme,
>ett� liikkuminen on tarpeettoman tahkeaa muulloinkin kuin pakkaskeleill�.
tuolla riemukaarella tilanne n�ytt�� kaoottiselta, kun porukkaa tulee
ja menee paljon. kuvio on kuitenkin varsin looginen: v�istet��n edell�
olevaa ja oikealta tulevaa. joskus t�m� johtaa siihen, ett�
v�ist�mist� tulee yhteen putkeen minuuttitolkulla, mutta lopuksi sit�
p��tyy jonon nokille.
sielt� kaaren katolta menoa on hauska seurata.
suomessa on joku outo systeemi jonka perusteella pit�� v�istell�
takaatulijoita. johtunee jostain kansallisesta piirteest�, jonka
mukaan asiat kannattaa tehd� vaikeasti aina kun se on mahdollista.
--
--
timo.p...@hut.f1 CX ascii ribbon campaign against multiline signatures
Ari Laitinen
> suomessa on joku outo systeemi jonka perusteella pit�� v�istell�
> takaatulijoita. johtunee jostain kansallisesta piirteest�, jonka
> mukaan asiat kannattaa tehd� vaikeasti aina kun se on mahdollista.
Erityisesti t�m� n�kyy siten ett� takana ajavalla on mielest��n
etuajo-oikeus kun l�hdet��n ohittamaan tiell� edess� hitaampaa kulkuneuvoa.
Jonon takimmainen aina ohittaa jonon ensin vaikka t�m� on kaiken kaikkiaan
j�rjett�min idea kaikilla mittareilla mitattuna.
Tommi Lindroos
Niin, mutta oletko n�hnyt koskaan yhden auton jonoa? Ohituspaikat
tulevat _aina_ ensin siin� jonossa toisena ajavalle ja jos h�n
tyhmyytt��n (ajaa liian l�hell� jonon vet�j�� jolloin ei n�e eteen/ohi
riitt�v�sti) tai arkuuttaan (jolloin ei pit�isi ajaa "jonossa", vaan
j�tt�� riitt�v� turvav�li, jotta muut saisivat turvallisesti ohitettua)
ei pysty ohittamaan, miten monta hyv�� ohituspaikkaa siell� jonossa
taaempana olevien pit�� "hukata" kun edess� ker�t��n rohkeutta ja/tai
kuraa jonon vet�j�n per�laudassa kiinni? Jos tilanne n�ytt�� selv�lt�
eik� kukaan muu ole ohittamassa, miksi ei jonon per�st�kin voi paikan
auetessa l�hte� ohittamaan? Tuosta syyst� kannattaa laittaa vilkku
p��lle vasemmalle jo ennen kuin esim. ohituskielto p��ttyy tai vastaan
on viel� tulossa autoja, vaikka l�htee ohituksessa
kaistanvaihtovaiheeseen vasta kun se on sallittua tai mahdollista. Eip�
ainakaan tule oma kaistanvaihto yll�tyksen� takana ajaville. Riitt�v�
turvav�li auttaa viel� ohituksessa kun voi kiihdytt�� omalla kaistalla.
Samalla mahdolliset per�ss�hiiht�j�t alkavat j��d� ainakin
hetkellisesti, jolloin vaara siit� ett� joku torppaa takapuskuriin
pystyyn heti ohituksen alussa, pienenee oleellisesti. Silti tietysti
katsellaan samat normaalit vilkaisut peileihin ja sivulle ennen kaistan
vaihtoa, kuin kaikissa muissakin sivuttaissiirtym�tilanteissa.
Jonossa ajamiseen voi olla monia syit�. Tuskin kukaan l�htee ohittamaan
jos tiet�� ett� k��ntyy seuraavalle m�kkitielle, mutta mist� takana
ajava sen tiet�isi? Lis�ksi on paljon eritehoisia autoja. Jollain p��see
turvallisesti ohi muutaman sadan metrin p�tk�ll�, toisilla sama vaatii
pari kilometri�. Tosin samalla tavalla ne ohituspaikat tulevat ensin
sille toisena jonossa ajavalle, oli siin� autossa tehoa 50 tai 500
hevosvoimaa, niihin pit�isi vaan osata reagoida heti eik� vasta sitten
kun jonossa viidenten� ollut on jo rinnalla ohittamassa. Siin� on jo
menetetty �kki� 100-200 metri� turvallista ohitusmatkaa jos takana ajava
ehtii takanurkalle siin� vaiheessa kun itselle vasta tulee mieleen
l�hte� ohitukseen. Tyypillisesti vempautetaan ensin rattia, sitten
pannaan vilkku p��lle vasemmalle, painetaan suurin vaihde p��ll� kaasu
pohjaan ja..."Oho! Mist� toi tuli?!"... Jonka j�lkeen aletaan
raivoisalla pitkien vilkuttelulla kompensoida sit� ett� ei ITSE l�htenyt
heti ohitukseen kun paikka aukesi eik� tullut ITSE katsottua peileihin
ja k��nnetty� niskaa ennen kuin l�hti ohitukseen.
Kaistaakaan ei saa vaihtaa tarkastamatta ensin ettei vaaranna muiden
turvallisuutta. Eli jos sielt� jonon takaa on jo joku ehtinyt ohitukseen
l�hte�, ei h�nen eteens� tai kylkeens� saa kiilata ja siten aiheuttaa
vaaratilannetta.
Topiccia kunnioittaen:
Omilla nurkilla noita liikenneympyr�it� on viljelty aika fiksusti, mutta
eip� osaa kovin moni tiell�liikkuja, oli se sitten suomalainen,
puolalainen, virolainen tai ven�l�inen, k�ytt�� edes vilkkua oikein
moisessa. Miten siin� sitten vaadit viel� oikeaa kaistak�ytt�ytymist�
jos "v�ist�en sis��n, vilkulla ulos"-mantrakaan ei ole tarttunut.
--
Tommi Lindroos
-To reply by mail, remove the spamblock-
Kare Pietilä
> Erityisesti t�m� n�kyy siten ett� takana ajavalla on mielest��n
> etuajo-oikeus kun l�hdet��n ohittamaan tiell� edess� hitaampaa kulkuneuvoa.
> Jonon takimmainen aina ohittaa jonon ensin vaikka t�m� on kaiken kaikkiaan
> j�rjett�min idea kaikilla mittareilla mitattuna.
Kun ne ohitustaidottomat saostuvat roikkumaan siihen rekan taka-
puskuriin, josta ei edes n�e mit��n, niin ei j�� paljon muita
j�rkevi� vaihtoehtoja kun puhaltaa sielt� takaa ohi koko hanuri-
kerhosta.
--
Byrgcn hgryvnf.
Ari Laitinen
Ei se niin mene... ne takaa tulevat "etuoikeutetut" est�v�t koko jonoa
l�htem�st� ohitukseen. Eiv�t he voi tiet�� est�ess��n muita aloittamasta
ohitusta, olisivatko nuo l�hteneet ohittamaan vaiko eiv�t. Joskus ihan
piruillaan l�hden ohittamaan yht� aikaa takana tulevan kanssa... siin�h�n
tuo sitten on ihmeiss��n ett� miksei saanut k�ytt�� etuajo-oikeuttaan. Jonon
takimmaisen on nopeampi selvitt�� turvallinen ohitustilanne koska tiet��
ettei takaa voi tulla ket��n ohi ja voi rauhassa katsoa eteenp�in. Jonon
alussa ohittavan pit�� ensin katsoa ett� edess� on tilaa ohituksella ja
sitten viel� varmistaa ettei se "etuajo-oikeutettu" ole l�htenyt takaa jo
etuilemaan jonossa.
Kare Pietilä
> Ei se niin mene... ne takaa tulevat "etuoikeutetut" est�v�t koko jonoa
> l�htem�st� ohitukseen. Eiv�t he voi tiet�� est�ess��n muita aloittamasta
> ohitusta, olisivatko nuo l�hteneet ohittamaan vaiko eiv�t. Joskus ihan
> piruillaan l�hden ohittamaan yht� aikaa takana tulevan kanssa... siin�h�n
> tuo sitten on ihmeiss��n ett� miksei saanut k�ytt�� etuajo-oikeuttaan. Jonon
> takimmaisen on nopeampi selvitt�� turvallinen ohitustilanne koska tiet��
> ettei takaa voi tulla ket��n ohi ja voi rauhassa katsoa eteenp�in. Jonon
> alussa ohittavan pit�� ensin katsoa ett� edess� on tilaa ohituksella ja
> sitten viel� varmistaa ettei se "etuajo-oikeutettu" ole l�htenyt takaa jo
> etuilemaan jonossa.
Etuilemaan jonossa? Ja t�llaista fraseologiaa k�ytt�� henki�, joka
oikein kehuu provokaatiollaan aiheuttavansa vaaratilanteita siin�
jo muutenki kaikkein vaarallisimmassa maantietilanteessa eli ohi-
tuksessa. Ei tieliikenteess� ole mit��n ajovuoroja muuten kuin mit�
tieliikennelaissa on ajoj�rjestyksest� erikseen s��detty.
--
Byrgcn hgryvnf.
Eino Tuominen
>
> l�htem�st� ohitukseen. Eiv�t he voi tiet�� est�ess��n muita aloittamasta
> ohitusta, olisivatko nuo l�hteneet ohittamaan vaiko eiv�t. Joskus ihan
Kauanko siin� sitten pit�� odottaa ihmettelem�ss�, kun
ei jono liiku? Ja mit� sitten, vaikka aloitatkin ohittamisen
jos joku takana ohittaa, kunhan et vaaranna liikennett�
kaistanvaihdossa, ja osaat k�ytt�� kaasua?
--
Eino Tuominen
Tommi Lindroos
>
> Ei se niin mene... ne takaa tulevat "etuoikeutetut" est�v�t koko jonoa
> l�htem�st� ohitukseen. Eiv�t he voi tiet�� est�ess��n muita aloittamasta
> ohitusta, olisivatko nuo l�hteneet ohittamaan vaiko eiv�t. Joskus ihan
> piruillaan l�hden ohittamaan yht� aikaa takana tulevan kanssa... siin�h�n
> tuo sitten on ihmeiss��n ett� miksei saanut k�ytt�� etuajo-oikeuttaan. Jonon
> takimmaisen on nopeampi selvitt�� turvallinen ohitustilanne koska tiet��
> ettei takaa voi tulla ket��n ohi ja voi rauhassa katsoa eteenp�in. Jonon
> alussa ohittavan pit�� ensin katsoa ett� edess� on tilaa ohituksella ja
> sitten viel� varmistaa ettei se "etuajo-oikeutettu" ole l�htenyt takaa jo
> etuilemaan jonossa.
PLONK! Miten ihmeess� sielt� takaa ehtii "etuilemaan", jos toisena ajava
k�ytt�� heti sen ohitustilaisuuden? N�yt� meille yksikin tilanne jossa
ohituspaikka ei _ensimm�isen�_ tule hollille sille jonon toisena
ajavalle. USS Enterpriseko sen etuilijan s�dett�� niiden vasta jonon
keulan sivuuttaneiden vastaantulevien autojen l�pi, vai kertooko
pelk��j�n penkill� istuva ter�smies kenties n�kev�ns� r�ntgenkatseellaan
edess� ajavien l�pi ett� vastaan ei tule ket��n? Ohituskieltoalueen
p��ttymiset ja eteen aukeavat suorat tulevat _ensin_ aina jonossa
edemp�n� oleville.
Ari Laitinen
> PLONK! Miten ihmeess� sielt� takaa ehtii "etuilemaan", jos toisena
> ajava k�ytt�� heti sen ohitustilaisuuden? N�yt� meille yksikin
> tilanne jossa ohituspaikka ei _ensimm�isen�_ tule hollille sille
> jonon toisena ajavalle. USS Enterpriseko sen etuilijan s�dett��
> niiden vasta jonon keulan sivuuttaneiden vastaantulevien autojen
> l�pi, vai kertooko pelk��j�n penkill� istuva ter�smies kenties
> n�kev�ns� r�ntgenkatseellaan edess� ajavien l�pi ett� vastaan ei tule
> ket��n? Ohituskieltoalueen p��ttymiset ja eteen aukeavat suorat
> tulevat _ensin_ aina jonossa edemp�n� oleville.
Outoa ett� t�m� ilmi� ei ole sinulle tuttu kun se on ihan vakiomenettely
jono-ohituksissa. Oletko kenties kaupunkiautoilija?
Hommahan menee n�in... jonossa on vaikka 10 autoa maantie-etanan per�ss�
ohituskieltoalueella. Jonon viimeinen on k�rsim�tt�min ja l�htee ohittamaan
jo hieman ennen ohituskieltoalueen loppumista. Kun t�m� on jossain jonon
puolen v�lin kohdalla l�htee jonon yhdeks�s (viiimeinen sill� hetkell�) jo
ohittamaan my�s. Jonon ensimm�inen joutuu nyt varomaan n�it� kaikkia takaa
ohittajia vuoron per��n koska viimeisen� olijan ei tarvitse varoa ket��n
takaa tulijaa niin t�m� voi kiilata ohituskaistalle aina ensimm�isen�. Ja
sitten usein n�m� kiilaajat joutuvat viel� tunkemaan takaisin omalle
kaistalleen ennenkuin ovat edes ohittaneet koko jonon jos sielt� onkin joku
tulossa vastaan. N�in toimien jonon ensimm�iselt� on tukittu ohituskaista
koko matkalta ja t�m� voi ohittaa etanan viimeisen�.
Kare Pietilä
> tulossa vastaan. N�in toimien jonon ensimm�iselt� on tukittu ohituskaista
> koko matkalta ja t�m� voi ohittaa etanan viimeisen�.
No sitten ohittaa viimeisen�. Sill� on ollut kaikki edellytykset
kuitenkin ohittaa ensimm�isen�. Yleens� se ensimm�inen nuohoaa
sit� tiell� lonnivan rekan tai pakettiauton takapuskuria ja eih�n
se sielt� mit��n n�e. Sitten varmaan kiukuttaa kun takaa p��see
esteett� ohi.
Jos joku kuviteltujen s��nt�jen ohella rikkoo jotain tieliikenne-
lain kohtaakin, niin it happens - get over it. Suurin osa ohitus-
paikoista aukeaa kuitenkin viimeisest� vastaantulevasta autosta
ja jos sen siivoamaan tilanteeseen ei ehdi jono keulalta, niin
syyllinen l�ytyy peruutuspeilin sijaan kyll� eteisen peilist�.
--
Byrgcn hgryvnf.
Ari Laitinen
> Jos joku kuviteltujen s��nt�jen ohella rikkoo jotain tieliikenne-
> lain kohtaakin, niin it happens - get over it. Suurin osa ohitus-
> paikoista aukeaa kuitenkin viimeisest� vastaantulevasta autosta
> ja jos sen siivoamaan tilanteeseen ei ehdi jono keulalta, niin
> syyllinen l�ytyy peruutuspeilin sijaan kyll� eteisen peilist�.
Selit� viel� miksi se takana ohitukseen l�htenyt on niin kiusaantunut siit�
kun edell� ajava l�htee ohittamaan t�sm�lleen samaa aikaan tai siis vain
0,1s aikaisemmin (kun vastaantulija on mennyt ohi) ja vet�iseen t�m�n takana
ohittavan eteen niin ett� se joutuu vet�isem��n jarrut pohjaan?
Mika Lindblad
> ohittamaan my�s. Jonon ensimm�inen joutuu nyt varomaan n�it� kaikkia takaa
> ohittajia vuoron per��n koska viimeisen� olijan ei tarvitse varoa ket��n
> takaa tulijaa niin t�m� voi kiilata ohituskaistalle aina ensimm�isen�. Ja
Kyll� sen "viimeisen�" olevan aivan yht� lailla on katsottava peiliin ja
tarkistettava kuolleet kulmat, ei voi olettaa ett� siell� ei ole ket��n tai
mit��n.
Kare Pietilä
> Selit� viel� miksi se takana ohitukseen l�htenyt on niin kiusaantunut siit�
> kun edell� ajava l�htee ohittamaan t�sm�lleen samaa aikaan tai siis vain
> 0,1s aikaisemmin (kun vastaantulija on mennyt ohi) ja vet�iseen t�m�n takana
> ohittavan eteen niin ett� se joutuu vet�isem��n jarrut pohjaan?
Aika pitk�ll� viiveell� s� l�hdet sielt� jonon keulalta jos takaa
tuleva ehtii aloittaa ohituksensa edes 0,1 sekuntia aikaisemmin
ja kurottuaan turvav�lin kiinni joutuu viel� jarruttamaankin kun
sin� p��t�t kiilata siihen eteen pahemmin kiihdytt�m�tt� (muuten-
han se ei joutuisi jarruttamaan). Min� en moisesta kiusaantuisi,
antaisin dannyshowta (valot ja torvet) ja palaisin takaisin odot-
tamaan turvallisempaa ohituspaikkaa.
Yht� kaikki: se, joka aloittaa ohituksensa ensin ohittaa ensin ja
sill� sipuli. Siihen ei mitk��n pyh�koulussa keksityt etuilus��n-
n�t vaikuta.
--
Byrgcn hgryvnf.
Mika Selänne
"Kare Pietil�" <kare.p...@welho.comp> kirjoitti viestiss�:4B6301CE...@welho.comp...
>
> Yht� kaikki: se, joka aloittaa ohituksensa ensin ohittaa ensin ja
> sill� sipuli. Siihen ei mitk��n pyh�koulussa keksityt etuilus��n-
> n�t vaikuta.
> --
Se pyh�koulu tunnetaan my�s eduskuntana... se on suuressa viisaudessaan kirjannut sen ihan
lakiin.
Lain mukaan et saa l�hte� ohitukseen, jos takanasi oleva on aikeissa l�hte� ohittamaan sinua.
-Mika-
Mika Selänne
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:hjspm5$hmr$1...@news.eternal-september.org...
> "Mika Sel�nne" <jo...@muu.com> wrote
>> Nyky��n kun kuitenkin saa vaihtaa kaistaa risteyksess�, ellei se erikseen ole kielletty esim.
>> kaistamaalauksin.
>
> Nyky��n? Milloin laki on muuttunut? Mielest�ni ainakin v. 1999 kaistan vaihto risteysalueella
> oli kielletty.
>
> Nyky��nkin se on sulkuviivojen lis�ksi kielletty ryhmittymismerkin "vaikutusalueella", mit� se
> sitten tarkoittaneekin. (Tieliikenneasetus 18 �)
Taisi tuo muutos tulla samaan aikaan kuin se, ett� en�� ei tarvitse ajaa ��rimm�isen� oikealla
olevaa vapaata kaistaa (muuta kuin moottoritiell�). Olisiko ollut juuri 2000 -luvun alussa?
Mutta ryhmittymismerkin vaikutusalueella kaistan vaihtaminen on kyll� ollut aina kielletty�.
-Mika-
Akseli M�ki
>Kertokaas nyt yksikin esimerkki kaksikaistaisesta ympyr�st�, jossa ei ole
>ennen ympyr�� selkeit� opasteita, joissa kerrotaan mik� kaista johtaa
>mihinkin suuntaan?
Minun ongelmani on huono n�k�. Ei kaikkea vaan ehdi normaalissa
liikenteess� lukea. Isot kyltit joissa on paljon asiaa ovat just
t�ll�isi�.
Akseli M�ki
>Nyky��n? Milloin laki on muuttunut? Mielest�ni ainakin v. 1999 kaistan
>vaihto risteysalueella oli kielletty.
K�yt�nn�ss� ainakin tuota joutuu tekem��n jos se liittym� on
kaksikaistainen. Onneksi noita ei paljon ole Turun seudulla.
Akseli M�ki
>PLONK! Miten ihmeess� sielt� takaa ehtii "etuilemaan", jos toisena ajava
>k�ytt�� heti sen ohitustilaisuuden? N�yt� meille yksikin tilanne jossa
>ohituspaikka ei _ensimm�isen�_ tule hollille sille jonon toisena
>ajavalle.
Tietysti jos edemp�n� ajaa joku jolla on v�hemm�n tehokas auto, h�n
tarvitsee enemm�n vapaata tilaa l�hte�kseen ohittamaan, vaikka ajaakin
edemp�n�. Jotkut my�s tykk��v�t pidemm�st� 'marginaalista' kuin
toiset.
Akseli M�ki
>Erityisesti t�m� n�kyy siten ett� takana ajavalla on mielest��n
>etuajo-oikeus kun l�hdet��n ohittamaan tiell� edess� hitaampaa kulkuneuvoa.
>Jonon takimmainen aina ohittaa jonon ensin vaikka t�m� on kaiken kaikkiaan
>j�rjett�min idea kaikilla mittareilla mitattuna.
Jossain tapauksissa t�m� on ihan loogista. Toisena tai kolmantena
saattaa ajaa joku joka ei ole aikeissa ohittaa, ei osaa ohittaa tai ei
pysty ohittamaan. Ei silloin taaimmaisella ole mit��n erityisen
j�rkev�� syyt� odottaa ett� edell� ajavat l�htev�t sitten joskus
ohittamaan. Yleens�h�n voi p��tell� ett� se jono on n�tisti ajanut
sellaisenaan jo pidemm�n aikaa, joten kukaan ei ole ohittamassa
ket��n.
Saavutin kerran jonon jossa ensimm�isena ajoi ehk� el�kkeell� oleva
hinaajan kapteeni vaimonsa kanssa vanhalla Mazdalla, n. 60 km/h
nopeudella rajoituksen ollessa 80 km/h. Heid�n takanaan oli rekka tai
kuorma-auto, ja sen per�ss� tavallinen henkil�auto. Enp� viitsinyt
siin� kovin kauaa odotella, niin hitaasti ajavan jonon ohi p��si
helposti. Yleens� ei moisia pitki� jonoja p��se ohittamaan.
Otto J. Makela
> Minun ongelmani on huono n�k�. Ei kaikkea vaan ehdi normaalissa
> liikenteess� lukea. Isot kyltit joissa on paljon asiaa ovat just
> t�ll�isi�.
Jos n�k� ei oikeasti korjaannu tarpeeksi laseilla, olisi kyll� aika
vakavasti harkita kuskinpukilta matkustajaksi siirtymist�...
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Asko Ikävalko
> liikenteess� lukea. Isot kyltit joissa on paljon asiaa ovat just
> t�ll�isi�.
Itsekin olen huomannut, ett� aina ei ehdi ihan kaikkia tekstej� lukea,
vaikka minulla aika hyv� n�k� onkin. Pit�� tiet�� mihin on menossa ja
nopeasti yritt�� l�yt�� siihen liittyv�t opasteet kylteist�. Jos sek��n ei
onnistu, on parempi j�tt�� ajamiset niille jotka n�kev�t edes jotain.
Toki sekin antaa v�h�n enemm�n aikaa kylttien lukemiseen, jos malttaa ajaa
20% alinopeutta.
-Asko
Kare Pietilä
> Toki sekin antaa v�h�n enemm�n aikaa kylttien lukemiseen, jos malttaa ajaa
> 20% alinopeutta.
No m� oon taas niin kuin k�rp�nen silm�l��k�rill� (I can't see shit!),
mutta 20% ylinopeutta takaa, ett� kukaan ei ehdi takaa p��lle vaikka
ajais miten... :od
--
Byrgcn hgryvnf.
Asko Ikävalko
Nyt sinulta lipsahti kyll� sellainen sammakko, ett� alan vahvasti ep�ill�
tuota kaupunkitarinaakin, jossa v�it�t kaistan vaihdon olevan sallittu
risteysalueella.
> ei tarvitse ajaa ��rimm�isen� oikealla olevaa vapaata kaistaa
TLL 9 � Ajoneuvon paikka ajoradalla:
"Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon
ottaen niin l�hell� ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta
on mahdollista. T�m� s��nn�s ei koske ajoa yksisuuntaisella ajoradalla.
Milloin kuljettajan ajosuunnassa on v�hint��n kaksi ajokaistaa, h�nen on
kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleens� eniten
oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla."
-Asko
Ari Laitinen
> Yht� kaikki: se, joka aloittaa ohituksensa ensin ohittaa ensin ja
> sill� sipuli. Siihen ei mitk��n pyh�koulussa keksityt etuilus��n-
> n�t vaikuta.
No sin� ainakin ymm�rr�t mist� on kyse :-)
Ari Laitinen
H�p� h�p�... jos vastaantulija on juuri 0,1s sitten mennyt ohisesi niin kuka
siell� kuolleessa kulmassa voisi olla jos takana ei ollut �sken ket��n?
Toki hyvin pitk�ss� jonossa ehtii jo useampikin auto vaihtaa kaistaa.
Ari Laitinen
> Saavutin kerran jonon jossa ensimm�isena ajoi ehk� el�kkeell� oleva
> hinaajan kapteeni vaimonsa kanssa vanhalla Mazdalla, n. 60 km/h
> nopeudella rajoituksen ollessa 80 km/h. Heid�n takanaan oli rekka tai
> kuorma-auto, ja sen per�ss� tavallinen henkil�auto. Enp� viitsinyt
> siin� kovin kauaa odotella, niin hitaasti ajavan jonon ohi p��si
> helposti. Yleens� ei moisia pitki� jonoja p��se ohittamaan.
Aikoinaan Lahdentiell� kun oli viikonloppuisin paluuruuhkaa niin saatoin
ohittaa ruuhkajonoa kilometrikaupalla yht� soittoa kun ei ollut
vastaantulijoita. Nykyisin siin� on jo moottoritie.
Mikko Lehtikanto
Mik� mopo sulla oli?
--
Mikko Lehtikanto
Mika Lindblad
>> Kyll� sen "viimeisen�" olevan aivan yht� lailla on katsottava peiliin
>> ja tarkistettava kuolleet kulmat, ei voi olettaa ett� siell� ei ole
>> ket��n tai mit��n.
> H�p� h�p�... jos vastaantulija on juuri 0,1s sitten mennyt ohisesi niin kuka
> siell� kuolleessa kulmassa voisi olla jos takana ei ollut �sken ket��n?
Se ettei mit��n n�kynyt takana �sken, ei tarkoita etteik� siell� voisi
jotain olla. Havainto saattaa aina olla v��r�, vanhentunut tai ep�tarkka.
Ari Laitinen
Luitko ollenkaan vai etk� viel� saa ajaa autoa?
Asko Ikävalko
> Se ettei mit��n n�kynyt takana �sken, ei tarkoita etteik� siell� voisi
> jotain olla. Havainto saattaa aina olla v��r�, vanhentunut tai ep�tarkka.
Olen samaa mielt�, on parempi katsoa kuin katua. Kun opettelee
refleksinomaisesti katsomaan kuolleet kulmat ja k�ytt�m��n vilkkua
tyhj�ll�kin tiell�, sujuu se sitten vilkkaassa liikenteess�kin
refleksinomaisesti eik� asiaan tarvitse erikseen keskitty�.
Esim. ilman valoja takana tuleva tumma moottoripy�r� voi j��d� kokonaan
huomaamatta, jolloin tulee tehty� v��r� havainto. Tai 170 km/h takaalta
tuleva mik� tahansa ajoneuvo voi tulla "ihan yll�tt�en" kaukaalta l�helle,
jolloin aiemmin tehty havainto oli vanhentunut/ep�tarkka.
-Asko
Mika Selänne
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti viestiss�:4b63ee1e$0$6270$4f79...@news.tdc.fi...
Tutulta kuullostaa...
80-luvun lopulla asuin stadissa mutta k�vin koulua lahdessa. Kun piti sen matkavauhdin 120-140
kieppeill� (autolla) niin sai ajaa pitki� matkoja "keskikaistaa"... Ohitus ei keskeytynyt edes
vastaantulevaan liikenteeseen... kun oli tilaa ajaa. Meni alle tuntiin v�lill� se matka Helsingin
Merimiehenkadulta Nastolan Rakokiveen...
-Mika-
Mika Selänne
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
Tuo sana "yleens�" tuli tuolloin siihen. Se romuttaa koko lain tarkoituksen. Milloin se on jotain
muuta kuin "yleens�"? Miten voit sanoa, ett�:" Kyll� m� yleens� ajan oikealla, mutta nyt en
ajanut..." ? Tuon muutoksen seurauksena on mm. helsingin keh�teill� muuttunut
liikennek�ytt�ytyminen huomattavasti huonommaksi.
Mutta samaan satsiin tuli siis se muutos, ett� risteysalueella saa vaihtaa kaistaa...
-Mika-
J.P
>
> Tuo sana "yleens�" tuli tuolloin siihen. Se romuttaa koko lain
> tarkoituksen. Milloin se on jotain muuta kuin "yleens�"? Miten voit
> sanoa, ett�:" Kyll� m� yleens� ajan oikealla, mutta nyt en ajanut..."
> ? Tuon muutoksen seurauksena on mm. helsingin keh�teill� muuttunut
> liikennek�ytt�ytyminen huomattavasti huonommaksi. Mutta samaan satsiin
> tuli siis se muutos, ett� risteysalueella saa
> vaihtaa kaistaa...
Tuota "yleens�" sanan tarkoitusta voi kysy� Viherahon Pasilta kun h�nh�n
h�visi oikeudessa jutun jossa valitti sakoistaan jotka sai ajostaan
vasemmalla kaistalla.
Asko Ikävalko
En l�htisi raastupaan kokeilemaan tuollaista perustelua.
> Tuon muutoksen seurauksena on mm. helsingin keh�teill� muuttunut
> liikennek�ytt�ytyminen huomattavasti huonommaksi.
> Mutta samaan satsiin tuli siis se muutos, ett� risteysalueella saa vaihtaa
> kaistaa...
Milloinkohan nuo s��nn�t ovat muuttuneet? L�ytyisik�h�n mist��n artikkelia
vanhan ja uuden lain eroavaisuuksista perusteluineen?
-Asko
Mika Selänne
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> "Mika Sel�nne" <jo...@muu.com> wrote
>> voit sanoa, ett�:" Kyll� m� yleens� ajan oikealla, mutta nyt en ajanut..."
>
> En l�htisi raastupaan kokeilemaan tuollaista perustelua.
En min�k��n, ainakaan jos ajaisin tyhj�ll� tiell�. Mutta mutta, vaikutus oli silti dramaattinen,
kun tuo laki tuli voimaan. Siihen asti sai vasemmalla kaistalla tiet� (meniv�t oikealle
kaistalle) kun ajoi edell� ajavan "kiinni". lakimuutoksen j�lkeen jopa moottoritielikenne muuttui
vaikeammaksi. Samassa yhteydess� muuten oikealta ohittaminen sallittiin (muulloin kuin
moottoritiell�).
> Milloinkohan nuo s��nn�t ovat muuttuneet? L�ytyisik�h�n mist��n artikkelia vanhan ja uuden lain
> eroavaisuuksista perusteluineen?
>
Koitin hakea, mutta en l�yt�nyt. Viel� semmonen juttu, ett� se tapahtui samaan aikaan, kun
otettiin k�ytt��n yhten�inen valkoinen viiva erottamaan ryhmitysalueen kaistoja... joten taitaa
se menn� 80/90 lukujen taitteeseen. Siihen asti oli suomessa ollut ainostaan keltainen
sulkuviiva, my�s ryhmitysalueella...
-Mika-
PenttiL
> timo.pelkonen wrote:
>
>> suomessa on joku outo systeemi jonka perusteella pit�� v�istell�
>> takaatulijoita. johtunee jostain kansallisesta piirteest�, jonka
>> mukaan asiat kannattaa tehd� vaikeasti aina kun se on mahdollista.
>
> Erityisesti t�m� n�kyy siten ett� takana ajavalla on mielest��n
> etuajo-oikeus kun l�hdet��n ohittamaan tiell� edess� hitaampaa
> kulkuneuvoa. Jonon takimmainen aina ohittaa jonon ensin vaikka t�m�
> on kaiken kaikkiaan j�rjett�min idea kaikilla mittareilla mitattuna.
>
>
En ole oikein koskaan tajunnut, miksi ajotiell� muulloin kun todellisen
ruuhkan aikana t�ytyy v�kipakolla ajaa ihan per�per��, vaikka olisi
paljon rennompaa ajella omia aikojaan. Tien vierest� t�mm�inen h�lm�ily,
jolla tavalla yleens� ajetaan, n�kyy parhaiten. Saattaa menn� pitki�kin
aikoja, ettei tiell� liiku ket��n, sitten tulee muutaman auton klimppi,
taas tyhj�� pitk�sti, sitten taas muutaman auton tiivis klimppi.
Luulisi, ett� n�m� ovat toistensa tuttuja joilla on tietty tarkoitus
ajaa toistensa tuntumassa. Mutta ei. Sit� on vain hakeuduttu
edell�ajavan ns. "tappituntumaan". Kyt�t��n muka ohitustilaisuutta,
kaikki jotka ovat edellisen per�ss�. Aikansa pelleill��n ja sitten
p��st��n ohi, ett� p��see seuraavan peesiin. Ja keskinopeudet ovat
kuitenkin suunnilleen samat kaikilla.
Yksin��n edess� etenev� auto vaikuttaisi olevan haaste, laumastaan
j�lkeen j��nyt orpo ressukka, jonka ohi on p��st�v� keinolla mill�
hyv�ns� tavoittaakseen auto"lauman" turvallisen per�n.
-Pentti
Mika Selänne
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> kirjoitti
viestiss�:hk766t$sh7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> En ole oikein koskaan tajunnut, miksi ajotiell� muulloin kun todellisen ruuhkan aikana t�ytyy
> v�kipakolla ajaa ihan per�per��, vaikka olisi paljon rennompaa ajella omia aikojaan.
Lains��t�j� pyrkii t�h�n. Yksitt�inen auto on suuri riski, mutta jonomuodostelma on pienempi
riski. Siksi niit� koitetaan luoda jopa tarkoituksella.
-Mika-
Kare Pietilä
> En ole oikein koskaan tajunnut, miksi ajotiell� muulloin kun todellisen
> ruuhkan aikana t�ytyy v�kipakolla ajaa ihan per�per��, vaikka olisi
> paljon rennompaa ajella omia aikojaan. Tien vierest� t�mm�inen h�lm�ily,
> jolla tavalla yleens� ajetaan, n�kyy parhaiten. Saattaa menn� pitki�kin
> aikoja, ettei tiell� liiku ket��n, sitten tulee muutaman auton klimppi,
> taas tyhj�� pitk�sti, sitten taas muutaman auton tiivis klimppi.
N�in se vaan menee. Joitakin v�h�n pitempi� maantie-etappeja py�r�il-
ty�ni olen tullut entist� vakuuttuneemmaksi siit�, ett� ohittamalla
todellakin s��st�� aikaa vaikka kaikenmaailman sekundakolumnistit
yritt�v�t muuta todistella.
--
Byrgcn hgryvnf.
PenttiL
Niin. Jos on etenemistarve nopeampi kuin sill� jota l�hestyy, niin ohi
vaan, ett� heilahtaa. Tai sitten j�� v�h�n edemm�ksi, ett� muut
p��sev�t, jos niill� on halukkuutta edet�. Mutta kun j��d��n jurraamaan
siihen per�lautaan. Joskus n�it� p.rseess� jurraajia olen yritt�nyt
rohkaista ohittamaan laskemalla omaa nopeutta esimerkiksi
kahdeksankympin alueella kuuteenkymppiin ja jopa allekin, mutta eik�
vaan jurrata vaikka olisi hyvi� mahdollisuuksia olisi menn� ohi. V�h�n
kuin yritett�isiin ty�nt�� edess�ajavalle lis�� vauhtia. N�m�
per�ss�jurraajat ne jonot tekev�t. Mit� useampi jurraaja liimautuu
edellisen per�lautaan sen vaikeampi siit� koko letkasta on sitten menn�
ohi. Joskus muinoin Enska ja Hanski kehottivat ajamaan edellisen imussa
ett� bensaa s��styy, ehk� n�it� oppeja edelleen muistellaan ja toteutetaan.
-P
Hannu-Matti Järvinen
> Samassa yhteydess� muuten oikealta ohittaminen sallittiin
> (muulloin kuin moottoritiell�).
Ei ole sallittu. Mist� ihmeest� kehit�t n�it� sammakoita?
Tieliikennelaki, 17� Ohittaminen.
"Edell� kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edell�
kulkeva k��ntyy tai selv�sti valmistautuu k��ntym��n vasemmalle, se on
kuitenkin ohitettava oikealta."
Muissa momenteissa sallitaan raitiovaunun ohittaminen oikelta ja
kaista-ajossa tapahtuva oikealta ohittaminen (et saa vaihtaa kaistaa
oikealla ohittaaksesi sielt�, mutta jos olet valmiiksi oikeanpuoleisella
kaistalla, saat ohittaa sen vasemmalla puolella seisovan autojonon).
Moottoritiet� ei mainita poikkeuksena miss��n suhteessa.
>> Milloinkohan nuo s��nn�t ovat muuttuneet? L�ytyisik�h�n mist��n
>> artikkelia vanhan ja uuden lain eroavaisuuksista perusteluineen?
>>
>
> Koitin hakea, mutta en l�yt�nyt. Viel� semmonen juttu, ett� se tapahtui
> samaan aikaan, kun otettiin k�ytt��n yhten�inen valkoinen viiva
> erottamaan ryhmitysalueen kaistoja... joten taitaa se menn� 80/90
> lukujen taitteeseen. Siihen asti oli suomessa ollut ainostaan keltainen
> sulkuviiva, my�s ryhmitysalueella...
Eik� ollut. Keltainen viiva erottaa ja on erottanut eri suuntiin menevi�
kaistoja toisistaan, valkoinen samaan suuntaan menevi� kaistoja.
Tien oikeassa reunassa on piennarsulkuviiva, ja sekin on
ollut valkoinen maailman sivu.
Hannu-Matti Järvinen
> timo.pelkonen wrote:
>
>> suomessa on joku outo systeemi jonka perusteella pit�� v�istell�
>> takaatulijoita. johtunee jostain kansallisesta piirteest�, jonka
>> mukaan asiat kannattaa tehd� vaikeasti aina kun se on mahdollista.
>
> Erityisesti t�m� n�kyy siten ett� takana ajavalla on mielest��n
> etuajo-oikeus kun l�hdet��n ohittamaan tiell� edess� hitaampaa kulkuneuvoa.
> Jonon takimmainen aina ohittaa jonon ensin vaikka t�m� on kaiken kaikkiaan
> j�rjett�min idea kaikilla mittareilla mitattuna.
Kun on l�htenyt ohittamaan, t�m� etuajo-oikeus on oikeasti olemassa.
Katso numeroitu kohta 5 alla. Huomaa, ett� kohta 4 kielt�� sen
takanaolevan ohittamaan l�htemisen. Joten vilkku p��lle, jos
aiot menn� ohi.
Tieliikennelaki, 18 �, Ohituskiellot:
"Ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin varmistauduttava, ettei
ohitus aiheuta vaaraa.
Ohitus, johon k�ytet��n vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty:
1) n�kyvyyden ollessa m�enharjan tai kaarteen vuoksi tai muusta syyst�
turvalliseen ohitukseen riitt�m�t�n;
2) jollei ohitukseen k�ytett�v� ajokaista ole riitt�v�n pitk�lti vapaa
ja esteet�n turvalliseen ohitukseen;
3) jollei ohittaja ohituksen j�lkeen vaaratta ja muuta liikennett�
oleellisesti h�iritsem�tt� voi palata jonoon;
4) edell� ajavan osoitettua suuntamerkill� aikovansa ohittaa;
5) takaa tulevan ajoneuvon kuljettajan aloitettua ohituksen; sek�
6) risteyksess� ja rautatien tasoristeyksess� sek� v�litt�m�sti ennen niit�.
Ohituskielto ei koske risteyst�, jossa riste�v� tie on polku, tilustie
tai muu v�h�inen tie, eik� taajaman ulkopuolella muuta kuin
liikennemerkist� ilmenev�� risteyst�."
Hannu-Matti Järvinen
> Se pyh�koulu tunnetaan my�s eduskuntana... se on suuressa viisaudessaan
> kirjannut sen ihan lakiin.
> Lain mukaan et saa l�hte� ohitukseen, jos takanasi oleva on aikeissa
> l�hte� ohittamaan sinua.
Ei pid� paikkaansa. Vasta sitten, kun ohitus on alkanut, ohittajalla
on oikeus menn� ohi. Aietta ei voi tiet��. _Edell�_ oleva voi aikeensa
ilmaista vilkulla, ja silloin ei takaa saa l�hte� ohittamaan.
Ari Laitinen
> Ari Laitinen kirjoitti:
>> timo.pelkonen wrote:
>>
>>> suomessa on joku outo systeemi jonka perusteella pit�� v�istell�
>>> takaatulijoita. johtunee jostain kansallisesta piirteest�, jonka
>>> mukaan asiat kannattaa tehd� vaikeasti aina kun se on mahdollista.
>>
>> Erityisesti t�m� n�kyy siten ett� takana ajavalla on mielest��n
>> etuajo-oikeus kun l�hdet��n ohittamaan tiell� edess� hitaampaa
>> kulkuneuvoa. Jonon takimmainen aina ohittaa jonon ensin vaikka t�m�
>> on kaiken kaikkiaan j�rjett�min idea kaikilla mittareilla mitattuna.
>
> Kun on l�htenyt ohittamaan, t�m� etuajo-oikeus on oikeasti olemassa.
> Katso numeroitu kohta 5 alla. Huomaa, ett� kohta 4 kielt�� sen
> takanaolevan ohittamaan l�htemisen. Joten vilkku p��lle, jos
> aiot menn� ohi.
Viimesi eilen tapasin t�m�n kaltaisen tilanteen. Laitoin vilkun p��lle,
jolloin takana tuleva (ilman vilkkua) yritti heti alkaa kiilaamaan ohitseni
mutta ei p��ssyt koska en vilkuttanut niin kauan ett� h�n olisi p��ssyt
t�ysin vaihtamaan kaistaa siin� ajassa. Min�p� vet�isin itseni siit� eteen
sitten. Sen j�lkeen tuon "etuajooikeutetun" piti menn� ohi oikealta. (Huomaa
en siis ajanut edell� ajavan perseess� edes koska se kiilasi sielt� ohi)
Ari Laitinen
T�ss� se on se ongelma ett� takana tulevat eiv�t t�t� vilkulla annettua
ohituskieltoa ymm�rr�.
Mika Sel�nne
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> wrote in message
news:4b6bbad0$0$6255$4f79...@news.tdc.fi...
Homma menee toisin p�in. Se edess�oleva ei saa l�hte� ohitukseen, jos
takanaoleva on aikeensa ilmaissut vilkulla... Ongelmana on se, ett� ne
edess�javat ei t�t� vilkulla annetta ohituskieltoa ymm�rr�...
-Mika-
Mika Sel�nne
"Mika Sel�nne" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:TJTan.73329$La7....@uutiset.elisa.fi...
Olinpa v��r�ss�. M��ritelm� onkin niin, ett� ohitukseen ei saa ryhty�, jos
edess�oleva on ilmoittanut vilkulla aikeensa l�hte� ohittamaan tai jos
takanaoleva on jo aloittanut ohituksen.
Seison korjattuna.
-Mika-
Ari Laitinen
>
>>> T�ss� se on se ongelma ett� takana tulevat eiv�t t�t� vilkulla
>>> annettua ohituskieltoa ymm�rr�.
>>>
>>>
>>
>> Homma menee toisin p�in. Se edess�oleva ei saa l�hte� ohitukseen, jos
>> takanaoleva on aikeensa ilmaissut vilkulla... Ongelmana on se, ett�
>> ne edess�javat ei t�t� vilkulla annetta ohituskieltoa ymm�rr�...
>>
>> -Mika-
>
> Olinpa v��r�ss�. M��ritelm� onkin niin, ett� ohitukseen ei saa
> ryhty�, jos edess�oleva on ilmoittanut vilkulla aikeensa l�hte�
> ohittamaan tai jos takanaoleva on jo aloittanut ohituksen.
> Seison korjattuna.
T�m� on se syy siihen v��r��n ohitteluun. Takana tulevat luulevat ett�
heill� on oikeus ohittaa edell� ajava. Edell� ajava ei kuitenkaan saa
kiilata kylkeen vaikka takana tuleva rikkookin lakia. Mutta eteen saa
vet�ist� oikein rumasti siis niin ett� kura lent�� varmasti ikkunaan.
Mika Iisakkila
> T�m� on se syy siihen v��r��n ohitteluun. Takana tulevat luulevat ett�
> heill� on oikeus ohittaa edell� ajava. Edell� ajava ei kuitenkaan saa
> kiilata kylkeen vaikka takana tuleva rikkookin lakia. Mutta eteen saa
> vet�ist� oikein rumasti siis niin ett� kura lent�� varmasti ikkunaan.
Niinh�n 90% ihmisist� tekee joka tapauksessa. Vaikka ajettaisiin
moottoritiell� eik� kilometriin kumpaankaan suuntaan olisi yht��n
muuta ajoneuvoa.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mika Selänne
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:7hqraf...@pingrid.fi.invalid...
No ei nyt sent��n eteen saa ryk�ist�, jos se takaatuleva on jo ohituskaistalla (siis
vastaantulevien kaistalla) niin ohtus on silloin jo alkanut. Toki jos sulla siin� edess� on ollut
jo vilkku p��ll� ohitusaikeen merkiksi, niin se takana tuleva ei siihen ohitukseen olisi saanut
l�hte� ja ymm�rr�n halusi "kouluttaa" sit� silloin roiskimalla kurat lasille.
Josta taas toiseen aiheeseen: Mua risoo suunnattomasti t�llaisella kelill� kun t�n��nkin t��ll�
p��kaupunkiseudulla on ollut, kun ohittaja palaa moottoritiell� melkein mun etupuskuria hipoen
takaisin oikealle kaistalle, vaikka h�nen takanaan ei olisi ollut yht��n autoa. Mielest�ni
silloin voisi ajaa sit� vasenta kaistaa v�h�n pidemp��n ennen omalle kaistalle palaamista.
Meni taas t�ist� tullessa koko s�ili�llinen pesunestett�...
-Mika-
Mika Selänne
"Hannu-Matti J�rvinen" <hannu-matt...@tut.fi> kirjoitti
viestiss�:hkfoi1$pou$1...@news.cc.tut.fi...
> Mika Sel�nne kirjoitti:
>> Samassa yhteydess� muuten oikealta ohittaminen sallittiin (muulloin kuin moottoritiell�).
>
> Ei ole sallittu. Mist� ihmeest� kehit�t n�it� sammakoita?
Hatarasta muististani n�m� l�ytyy... mutta my�s tieliikennelaista. Valitettavasti sit� edellist�,
vanhempaa tieliikennelakia en l�yd� nyt mist��n. Erot sanamuodoissa on pieni�, mutta niiden
k�yt�nn�n vaikutukset on olleet suuria.
>
> Tieliikennelaki, 17� Ohittaminen.
>
> "Edell� kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edell� kulkeva k��ntyy tai selv�sti
> valmistautuu k��ntym��n vasemmalle, se on kuitenkin ohitettava oikealta."
>
> Muissa momenteissa sallitaan raitiovaunun ohittaminen oikelta ja kaista-ajossa tapahtuva
> oikealta ohittaminen (et saa vaihtaa kaistaa
> oikealla ohittaaksesi sielt�, mutta jos olet valmiiksi oikeanpuoleisella
> kaistalla, saat ohittaa sen vasemmalla puolella seisovan autojonon).
>
> Moottoritiet� ei mainita poikkeuksena miss��n suhteessa.
Tuo sulkeissa oleva kohta tuli muun muassa silloin. Aikaisemmin ei saanut miss��n tilanteessa
ohittaa oikealta. Ei edes vasemmalle k��ntyv�n ajoneuvon kohdalla, muista tilanteista nyt
puhumattakaan. Kaista ajo sin�ll��n koskee kaikkia muita teit�, paitsi moottoritiet�, siksi
lakimuutoksen yhteydess� korostettiin sit�, ettei siell� moottoritiell� edelleenk��n saanut
ohittaa oikealta. Jollei nyt t�h�nkin ole sitten tullut sen j�lkeen muutosta, joka olisi mennyt
ohi minulta.
>
>>> Milloinkohan nuo s��nn�t ovat muuttuneet? L�ytyisik�h�n mist��n artikkelia vanhan ja uuden
>>> lain eroavaisuuksista perusteluineen?
>>>
>>
>> Koitin hakea, mutta en l�yt�nyt. Viel� semmonen juttu, ett� se tapahtui samaan aikaan, kun
>> otettiin k�ytt��n yhten�inen valkoinen viiva erottamaan ryhmitysalueen kaistoja... joten
>> taitaa se menn� 80/90 lukujen taitteeseen. Siihen asti oli suomessa ollut ainostaan keltainen
>> sulkuviiva, my�s ryhmitysalueella...
>
> Eik� ollut. Keltainen viiva erottaa ja on erottanut eri suuntiin menevi�
> kaistoja toisistaan, valkoinen samaan suuntaan menevi� kaistoja.
> Tien oikeassa reunassa on piennarsulkuviiva, ja sekin on
> ollut valkoinen maailman sivu.
En puhunut vastakkaisten ajosuuntien kaistojen erottamisesta toisistaan, vaan samaan suuntaan
olevien kaistojen. Ilmaisin itse�ni ehk� heikosti, kun sanoin vaan "ryhmitysalueen kaistojen"
erottaminen. Aiemmin, viel� 80 -luvulla, oli ryhmitysalueella (ryhmitysmerkist� risteykseen)
kaupungeissa keltainen viiva erottamassa samaan suuntaan olevia ajokaistoja. Silloin oli my�s
voimassa s��nt�, ett� risteysalueella ei saanut vaihtaa kaistaa.
N�m� kaikki muutokset tuli samalla kertaa voimaan. En lue aktiivisesti tieliikennelakia, en edes
ollakseni oikeassa nettikeskusteluissa. Mutta kun merkitt�vi� muutoksia tulee, niin koitan olla
niist� muutoksista selvill� ja soveltaa uutta s��nn�st�� heti.
-Mika-
Mika Iisakkila
> Josta taas toiseen aiheeseen: Mua risoo suunnattomasti t�llaisella
> kelill� kun t�n��nkin t��ll� p��kaupunkiseudulla on ollut, kun
> ohittaja palaa moottoritiell� melkein mun etupuskuria hipoen takaisin
> oikealle kaistalle, vaikka h�nen takanaan ei olisi ollut yht��n autoa.
> Mielest�ni silloin voisi ajaa sit� vasenta kaistaa v�h�n pidemp��n
> ennen omalle kaistalle palaamista.
> Meni taas t�ist� tullessa koko s�ili�llinen pesunestett�...
Niin, min�kin puhuin kyll� juuri tuosta...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ari Laitinen
> Josta taas toiseen aiheeseen: Mua risoo suunnattomasti t�llaisella
> kelill� kun t�n��nkin t��ll� p��kaupunkiseudulla on ollut, kun
> ohittaja palaa moottoritiell� melkein mun etupuskuria hipoen takaisin
> oikealle kaistalle, vaikka h�nen takanaan ei olisi ollut yht��n
> autoa. Mielest�ni silloin voisi ajaa sit� vasenta kaistaa v�h�n
> pidemp��n ennen omalle kaistalle palaamista. Meni taas t�ist� tullessa
> koko s�ili�llinen pesunestett�...
Ne vaan ei osaa... pelk��v�t ajaa oikeanpuoleisella kaistalla niin kovasti
ett� pit�� palata kiireen vilkkaa turvalliselle kaistalle.
Asko Ikävalko
> edelleenk��n saanut ohittaa oikealta. Jollei nyt t�h�nkin ole sitten
> tullut sen j�lkeen muutosta, joka olisi mennyt ohi minulta.
T�ss� pyk�l�t normaalille tielle ja moottoritielle:
Tieliikennelaki 17 � Ohittaminen
Oikealta saa ohittaa, jos kuljettajan ajosuunnassa on v�hint��n kaksi
ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla.
Polkupy�r�ilij� ja mopoilija saa muutoinkin ohittaa muun ajoneuvon kuin
polkupy�r�n tai mopon oikealta.
Tieliikenneasetus 7 � (29.4.1994/328)
Edell� kulkeva ajoneuvo on moottoritiell� ohitettava vasemmalta. Jos
ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa tai k�ytt�v�t opastusmerkein tietylle
liikennesuunnalle tarkoitettuja ajokaistoja taikka jos ohittava ajoneuvo
k�ytt�� linja-autokaistaa, on edell� kulkevan ajoneuvon ohi ajaminen
oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu.
Monestihan n�ist� on erilaisia venkoiluja esitetty. Muunmuassa, ett� montako
ajoneuvoa tarvitaan jonon muodostamiseen, kuinka l�hekk�in ajoneuvojen pit��
ajaa ja kummalla kaistalla sen jonon pit�� moottoritiell� olla?
Ja tavallisella tiell� tarpeeton kaistan vaihto on kielletty, mutta
toisaalta oikealta saa ohittaa jos sattuu sit� oikeanpuoleista kaistaa
ajamaan. Eli, kunhan ei kovin vaarallista kaistasurffailua harrasta, eiv�t
kai poliisitkaan sakota?
Itsell�ni on yleens� tapana jonkin aikaa r�psytell� vasemmalla kaistalla
kaukovaloja ohitusmerkkin� ja jos se ei mene jakeluun ja oikealla kaistalla
on riitt�v�sti tilaa, koukkaan kyll� aika herk�sti oikealta ohi.
Moottoritiell� r�psyttelen kaukovaloja v�h�n pidemp��n, mutta pakkohan se on
siell�kin oikealta ohittaa, jos toinen ihan tosissaan aikoo j��d� asumaan
vasemmalle kaistalle. Kovin aggressiivia liikkeit� en sattuneesta syyst�
(Opel Corsa) harrasta ja vilkkuakin k�yt�n kyll� yleens� reilusti
keskivertokuljettajaa enemm�n.
-Asko
Sami Sundell
Mika Sel�nne wrote:
> Hatarasta muististani n�m� l�ytyy... mutta my�s tieliikennelaista.>
> Valitettavasti sit� edellist�,
Edellinen tieliikennelaki on siis vuodelta 1957, nykyinen vuodelta 1981,
toki sit� on ajan mittaan muutettu. Tuo vuoden 1981 alkuper�inen teksti
l�ytyy esim. Finlexist�:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1981/19810267
>> Tieliikennelaki, 17� Ohittaminen.
> Tuo sulkeissa oleva kohta tuli muun muassa silloin. Aikaisemmin ei
> saanut miss��n tilanteessa ohittaa oikealta. Ei edes vasemmalle
> k��ntyv�n ajoneuvon kohdalla, muista tilanteista nyt
"Aiemmin" siis ennen vuotta 1981? Tuohon Hannu-Matin lainaamaan pyk�l��n
ei n�yt� muutoksia tulleen sitten tuon vuoden 1981 lain voimaantulon.
Jossain aiemmassa mainittu ohje ajaa "yleens�" mahdollisimman oikealla
muuten l�ytyy my�s tuosta vuoden 1981 alkuper�isest� laista.
Tieliikenneasetuksen kaistamerkint�osuutta on n�k�j��n rukattu vuonna
1992, mutta kun en onnistunut l�yt�m��n Finlexist� alkuper�isi�
merkint�j�, vaikea sanoa, mik� on muuttunut.
--
Sami Sundell
ssun...@iki.fi
nospa...@supertel.fi
>
> Ne vaan ei osaa... pelkäävät ajaa oikeanpuoleisella kaistalla niin kovasti
> että pitää palata kiireen vilkkaa turvalliselle kaistalle.
Toivottavasti tuo ei ole totta. Pelottaa, jos tumpelotpelkurit pitää
oikeanpuolista kaistaa vaarallisempana kuin vasenta.
Mika Selänne
"Sami Sundell" <ssun...@iki.fi> kirjoitti
viestiss�:slrnhmp8ts....@server.srotta.homeip.net...
V�itt�isin, ett� tuo linkin lakiteksti on t�n� p�iv�n� voimassa oleva versio. Alkuper�ist�, juuri
vuodelta 1981 olevaa ei varmaan l�ydy muuta kuin paperiversiona jonkun arkistoista.
Lakeja muutetaan jatkuvasti, jopa useita kertoja vuodessa. Toisinaan muutokset l�ytyy helpostikin
S��d�skokoelmasta, ainakin silloin, kun muutos on ajankohtainen ja juuri nyt "p��ll�". 80 luvulla
luin itseasiassa aina paperiversiota s��d�skokoelmasta ja virallisesta lehdest�, kun olin
yliopistolla mukana niiden lehtikierrossa.
Muutokset lakitekstiin on usein vaan yhden sanan tai yhden lauseen mittaisia, joten helposti ne
menee "ohi". Olen kuitenkin koittanut olla k�rryill� aina lain (tai toisinaan jopa vaan sen
tulkinnan) muuttuessa. Nytkin kai kinataan siit�, ett� miten oli ennen ja milloin se on muuttunut
nykyiseen muotoonsa. Ei muusta.
Finlex on hyv� l�hde nykyisen, ajantasaisen lains��d�nn�n tutkimiseen, mutta vanhoja, aiemmin
voimassa oleita s��d�ksi� ei sielt� taida l�yty�.
-Mika-
Sami Sundell
>> http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1981/19810267
> V�itt�isin, ett� tuo linkin lakiteksti on t�n� p�iv�n� voimassa oleva
> versio. Alkuper�ist�, juuri vuodelta 1981 olevaa ei varmaan l�ydy
> muuta kuin paperiversiona jonkun arkistoista.
> Finlex on hyv� l�hde nykyisen, ajantasaisen lains��d�nn�n tutkimiseen,
> mutta vanhoja, aiemmin voimassa oleita s��d�ksi� ei sielt� taida
> l�yty�.
V�itt��h�n toki voi. Finlexist� kuitenkin l�ytyy my�s niit� alkuper�isi�
s��d�stekstej�. Esimerkiksi tuo yll� heitt�m�ni linkki on ainakin
olevinaan alkuper�inen s��d�s - vinkkin� tuo "alkup" osoitteessa.
Nykyversio puolestaan l�ytyy t�st�:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Ja miten ensimm�isest� linkist� on p��sty j�lkimm�iseen, l�ytyy t��lt�:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1981/19810267
Finlex v�itt��, ett� palvelussa on kaikki s��d�stekstit vuodesta 1987
l�htien ja keskeinen osa my�s vanhemmista
(http://www.finlex.fi/fi/laki/).
Voi siell� toki olla virheit�, mutta niiden paikallistamiseksi pit�isi
olla jotain v�h�n tukevampaa kuin pelk�t muistikuvat.
--
Sami Sundell
ssun...@iki.fi
Juuso
>
>
>Q: Kuinka ajetaan oikein kaksikaistaisessa kiertoliittymassa?
>
>Ensi ajattelin ett� eih�n tuossa ole mit��n ongelmaa vaan sitten
>t�rm�sin netiss� seuraavaan artkkeliin
>
>Tiehallinto:http://alk.tiehallinto.fi/kiertol/kiertol.htm
>
>
>a) Kiertoliittym��n tulevan on v�istett�v� liittym�ss�
>ajavaa.
>
>b) Kiertotilan sis�kaistalla ajava saattaa olla juuri vaihtamassa
>ulkokaistalle poistuakseen liittym�st�. Kiertoliittym��n tulevan
>v�ist�misvelvollisuus koskee my�s t�t� kaistanvaihtajaa."
>
>
>Selvyyden vuoksi jaon tiehallinnon ohjeen kahteen osaan a) ja b)
>a) -kohta linee ok eli kolmio takaa tuleva pit�� v�ist�� muuta
>liikennett�, my�s siis liittym�n kohdalla sis�kaistaa ajavaa joka on siis
>vaihtamassa kaistaa
>
>B) -kohdassa kysyin tarkennusta tiehallinnosta, kuinka pitk�lle
>ulkokaistalla ja kolmion takaa tulevalla autolla s�ilyy siis
>ulkokaistalla v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa n�hden ja sain
>seuraavan vastauksen
>
>
>"Kiitos viestist�!
>
>Kyll� v�ist�misvelvollisuus menee juuri niin, kuin internet-sivulla
>lukee,
>eli kiertoliittym��n tulevan on v�istett�v� liittym�ss� ajavaa.
>K�rkikolmiolla osoitettu v�ist�misvelvollisuus k�sitt�� aina koko
>etuajo-oikeutetun ajoradan, ei pelk�st��n yht� ajokaistaa.
>
>V�ist�misvelvollisuus ulottuu aina ensimm�iseen ulosmenohaaraan saakka.
>K�yt�nn�ss�h�n ulointa kaistaa ei saa ajaa muuta kuin ne, jotka poistuvat
>seuraavasta haarasta. Toisin sanoen, liittym��n saapuvan tulee siirty�
>sis�kaistalle, ellei h�n poistu ensimm�isest� haarasta."
>
>
>Minusta tiehallinnon vastaus on outo. T�m�h�n tarkoittaa esim sit� ett�
>jos kaksi kaistaiseen kiertoliittym��n saa liitty� kaksikaistaiselta
>ajotielt� ja kaksi auto siis rinta rinnan ajaa kiertoliittym��n
>(kolmion takaa) ja ulosmenopaikka onkin yksikaistainen seuraava liittym�
> niin sis�kaistalla ajava saa "kiilata" ulkokaistalla ajavan eteen?
>
>Ent�p� jos em.tapauksessa onkin liittym� ulos kaksikaistainen, s�ilyyk�
>edelleen sis�kaistalla ajavan v�ist�misvelvollisuus sis�kaistalla ajavaa
>n�hden?
>
>Tilanne mutkistuu mik�li ulkokaistalla ajava ei poistukkaan ensimm�isest�
>liittym�st� vaan vasta seuraavasta niin jos oikein tulkitsin t�ss� tuota
>tiehallinnon vastausta niin nyt onkin ulkokaistalla ajavalla
>"etuajo-oikeus" ja sis�kaistalla kaistaa vaihtavan tulee v�ist��
>ulkokaistalla ajavaa?
>
>
>
>
>Mihin unohtui tieliikennelaki, koskeeko esim tieliikennelain 9 �
>kiertoliittymm��
>"Milloin kuljettajan ajosuunnassa on v�hint��n kaksi ajokaistaa, h�nen on
>kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleens�
>eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla."
>
>ja kaistaa kun vaihtaa niin
>
>" 21 �
>Ajoneuvon siirt�minen sivusuunnassa
>
>Kuljettaja saa l�hte� liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai
>muuten siirt�� ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua
>vaaratta ja muita tarpeettomasti est�m�tt�."
>
>
>Voiko tuota tiehallinnon ohjetta k�ytt�� kaikissa niiss� tapauksissa
>jossa kolmion takaa liityt��n esim. omalla ajokaistalleen ja t�ll�in
>kolmion takaa tulevalla om v�ist�misvelvolliuus kaistaa vaihtavia kohtaan
>(ja kuinka pitk�lle tuo v�ist�misvelvollisuus jatkuu) vaikkakin h�n tulee
>omalle ajokaistalleen?
>T�ll�inen paikka l�ytyy esin. Helsingist� It�v�yl�lt� Apu-lehden kohdalta
>jossa Mustikkamaalta tulevat kolmion takaa ja ko. paikasta alkaa
>it�v�yl�ll� oma ajokaista n�ille autoilijoille?
>
>
>
>
>
>
>Onko kiertoliittym� risteys?
>Tuulilasin oikeusjutussa asiaa on pohdittu paljon
>http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/onko-kiertoliittyma-sama-kuin-risteys
>
Ent�p� sellainen kiertoliittym� jossa onkin liikennevalot, t�ll�inh�n k�rkikolmion vaikusta ei ole, p�teek� edelleen tuo minusta outo vait�misvelvollisuus ja
mill� tieliikennelainkohdalla t�t� perustellaan?
Esimerkkin� vaikappa Helsingiss� Pit�j�nm�elle ajettaessa oleva iso, monikaistainen Haagan kiertoliittym� johon p��see ajamaan vain liikennevalojhen kautta.