Magnus Gäfgen tuomittiin Jakob Metzlerin murha sta
Mikko Nummelin
> Lapsen murhasta raskain mahdollinen tuomio Saksassa
> Berliini. Saksalainen oikeus käytti ankarinta mahdollista rangaistusta,
> kun se tuomitsi 28-vuotiaan miehen vankeuteen pikkupojan sieppauksesta
> ja murhasta Frankfurtissa maanantaina.
> Entinen lakitieteen opiskelija Magnus Gäfgen sai elinkautisen tuomion
> raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehdystä murhasta. Raskauttavuus
> tarkoittaa, ettei mies pääse 15 vuoden kuluttua ehdonalaiseen vapauteen.
> Gäfgen houkutteli 11-vuotiaan Jakob Metzlerin mukaansa ja tukehdutti
> tämän teipeillä asunnossaan syksyllä 2002.
Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, että Saksassa elinkautisvangit
voisivat "normaalisti" päästä ehdonalaiseen kärsittyään 15 vuotta
tuomiostaan. Koska tässä tapauksessa tuo mahdollisuus evättiin, pitääkö
ymmärtää hänen joutuneen vankilaan loppuiäkseen ilman mitään ehdonalaisen
mahdollisuutta (s.o. että tuomio vastaa jenkkiläistä "life without
parole"-nimellä tunnettua tuomiota)?
Mikko Nummelin
riku
> Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, että Saksassa elinkautisvangit
> voisivat "normaalisti" päästä ehdonalaiseen kärsittyään 15 vuotta
> tuomiostaan. Koska tässä tapauksessa tuo mahdollisuus evättiin, pitääkö
> ymmärtää hänen joutuneen vankilaan loppuiäkseen ilman mitään ehdonalaisen
> mahdollisuutta (s.o. että tuomio vastaa jenkkiläistä "life without
> parole"-nimellä tunnettua tuomiota)?
No jospa Saksassa on samanlainen systeemi kuin Suomessa.
Eihän Suomessakaan elinkautisvanki pääse ehdonalaiseen mutta
presidentti voi halutessaan armahtaa elinkautisvangin.
Uskoisin, että Saksassakin on armahdusmahdollisuus. EU:ssahan
noin yleisestikin elinkautista ilman armahdusmahdollisuutta
pidetään epäinhimillisenä tuomiona ja se rinnastetaan kuolemantuomioon.
riku
Mikko Nummelin
> Mikko Nummelin <mnum...@kosh.hut.fi> writes:
Lieneekö tämä armahdusoikeus liittopresidentillä vaiko liittokanslerilla?
Jälkimmäisellä ainakin taitaa olla enemmän valtaa. Isossa-Britanniassa
armahdusoikeus on sisäministerillä, mutta armahdukset taidetaan kuitenkin
antaa muodollisesti kuningattaren nimissä, mikäli niitä annetaan.
Sielläpäin kuoli muutama vuosi sitten eräs naisvanki, joka oli lusinut
elinkautistaan yhtämittaisesti 60-luvun puolestavälistä lähtien. Asiaa oli
palloteltu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessakin, tuomitun kannalta
tuloksetta.
Mikko Nummelin
Tommi P Uschanov
> Lieneekö tämä armahdusoikeus liittopresidentillä vaiko
> liittokanslerilla?
Se on käsittääkseni erityisellä täytäntöönpanotuomioistuimella
(Strafvollstreckungsgericht), joka on lähinnä verrannollinen
suomalaiseen vankilaoikeuteen.
Kansainväliset uutistoimistot tietävät muuten kertoa, että
tässä tapauksessa armahdusmahdollisuus odottaa 18 vuoden
vankeuden jälkeen eikä tyypillisen 15 vuoden.
> Isossa-Britanniassa armahdusoikeus on sisäministerillä, mutta
> armahdukset taidetaan kuitenkin antaa muodollisesti kuningattaren
> nimissä, mikäli niitä annetaan.
Kyllä. Käytännön armahdusoikeus vietiin aikoinaan monarkilta
sen varjolla, ettei nuori ja herkkä kuningatar Viktoria kärsisi
joutuessaan paneutumaan kammottaviin rikosjuttuihin.
> Sielläpäin kuoli muutama vuosi sitten eräs naisvanki, joka oli
> lusinut elinkautistaan yhtämittaisesti 60-luvun puolestavälistä
> lähtien.
Myra Hindley, Britannian vihatuin nainen. (Googlella löytyy
lisätietoja, jos kiinnostaa.) Maassa on kyllä vielä paljonkin
pitempään yhtäjaksoisesti istuneita vankeja. Ennätystä pitää
hallussaan John Straffen, joka tuomittiin alunperin kuolemaan
vuonna 1952 ja armahdettiin; hän istuu yhä elinkautista.
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Mikko Nummelin
> Mikko Nummelin <mnum...@kosh.hut.fi> wrote:
>> Lieneekö tämä armahdusoikeus liittopresidentillä vaiko
>> liittokanslerilla?
> Se on käsittääkseni erityisellä täytäntöönpanotuomioistuimella
> (Strafvollstreckungsgericht), joka on lähinnä verrannollinen
> suomalaiseen vankilaoikeuteen.
> Kansainväliset uutistoimistot tietävät muuten kertoa, että
> tässä tapauksessa armahdusmahdollisuus odottaa 18 vuoden
> vankeuden jälkeen eikä tyypillisen 15 vuoden.
Tämä on melko tärkeä lisätieto. Miksi se jätettiin suomalaisista
medioista pois?
>> Isossa-Britanniassa armahdusoikeus on sisäministerillä, mutta
>> armahdukset taidetaan kuitenkin antaa muodollisesti kuningattaren
>> nimissä, mikäli niitä annetaan.
> Kyllä. Käytännön armahdusoikeus vietiin aikoinaan monarkilta
> sen varjolla, ettei nuori ja herkkä kuningatar Viktoria kärsisi
> joutuessaan paneutumaan kammottaviin rikosjuttuihin.
Käytännössä tilanne on mennyt sellaiseksi, että armahduspäätökset ovat
politisoituneet. Kulloisetkin sisäministerit joutuvat monesti olemaan
armahtamatta sellaisissakin tapauksissa, joissa armahdus olisi
aiheellinen, koska he pelkäävät niin paljon vaalitulosten puolesta.
Suomessa eivät tasavallan presidentit ole koskaan joutuneet ottamaan tässä
asiassa sellaisia paineita, sillä jostain syystä täkäläiseen kulttuuriin
kuuluu sen verran suuri kunnioitus tasavallan presidentin arvovaltaa
kohtaan, että tilannetta ymmärretään paremmin. Siksi toiseksi
armahduspäätökset ja muutenkin vankeusrangaistusten täytäntöönpanojen
yksityiskohdat pidetään täällä useammin "häveliäästi" pois pahimmasta
mediaryöpytyksestä lehdistön itsesensuurin keinoin. Mainittakoon, että
sama ongelma armahdusinstituution politisoitumisesta kuin
Isossa-Britanniassa on tullut esiin myös viime vuosikymmenen aikana
Ruotsissa.
>> Sielläpäin kuoli muutama vuosi sitten eräs naisvanki, joka oli
>> lusinut elinkautistaan yhtämittaisesti 60-luvun puolestavälistä
>> lähtien.
> Myra Hindley, Britannian vihatuin nainen. (Googlella löytyy
> lisätietoja, jos kiinnostaa.) Maassa on kyllä vielä paljonkin
> pitempään yhtäjaksoisesti istuneita vankeja. Ennätystä pitää
> hallussaan John Straffen, joka tuomittiin alunperin kuolemaan
> vuonna 1952 ja armahdettiin; hän istuu yhä elinkautista.
Mahtaakohan täällä Suomessa viime vuosina elinkautiseen tuomitut murhaajat
(joita on lukuisia, joukossa mm. Lauri Johansson, Eija Jokinen ja Markus
Österman) yltää samaan?
Mikko Nummelin
J. Saarinen
"Mikko Nummelin" <mnum...@kosh.hut.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.OSF.4.50.030730...@kosh.hut.fi...
> Tämä on melko tärkeä lisätieto. Miksi se jätettiin suomalaisista
> medioista pois?
Millä tavalla tämä lisätieto on melko tärkeä? Eikös pääasia ja se tärkein
tieto ole, että Gäfgen lusii vähintään minimiajan murhasta?
-fubar